- Hallituksen politiikka rupeaa vähitellen vaikuttamaan, talouskasvu on alkanut, tosin vielä yhden prosentin luokaa, mutta parempaan päin ollaan menossa. Uusilta supistuksilta vältyttäneen ja 72% työllisyysasteeseenkin on mahdollista päästä vielä tällä hallituskaudella.
- Juuri on saatu aikaan myös uusi hankintalaki, joka mahdollistaa hankintapyyntöjen hajottamisen pienempiin osiin, jolloin myös paikalliset pienemmät yritykset pääsevät kilpailukykyisesti mukaan tarjouskilpailuihin, kun myös paikalliset asiat kuten läheisyys, työllistäminen jne. ratkaisevat.
tiistai 13. joulukuuta 2016
Taantuma selätetty?
maanantai 12. joulukuuta 2016
Budjettipuhe
Tämänpäiväinen valtuuston kokouksen budjettipuheenvuoro kaupunginhallituksen puheenjohtajana:
Arvoisat valtuutetut ja hyvät virkamiehet
Kankaanpään talous on saatu tasapainoiseksi eli ylijäämäiseksi tämän valtuustokauden aikana jo usean vuoden ajan, nythän olemme tekemässä tämän valtuuston viimeistä budjettia. Näin siis käyttömenojen osalta on päästy lievään ylijäämäisyyteen. Osaltaan tähän on vaikuttaneet myös niin PoSan kuin sairaanhoitopiirinkin ryhdistäytyminen eli menokehityksen kuriin saaminen.
Investoinnit sen sijaan joudutaan pitkälti kattamaan velkarahalla, joka toistaiseksi ei ole ongelmallista ennätysmatalan korkotason vuoksi. Ja investoinnit ovat välttämättömiä vetovoimaisen Kankaanpään säilyttämiseksi, tulee vain mieleen, miten edellisillä valtuustokausilla on huolehdittu kiinteistömassastamme, kun nyt olemme kunnostaneet keskustan koulun ja aloittaneet kirjaston laajennuksen ja liikuntakeskuksen päärakennuksen suuren korjauksen molempine urheilu- ja pesäpallokenttineen ja myös aloitamme pääterveysaseman korjaussuunnitelmat. Investoinnit ovat sikälikin välttämättömiä, että olemme menossa Sote- ja maakuntauudistukseen, jolloin Kankaanpään merkitys Pohjois-Satakunnan keskuksena tulee entisestään korostumaan ja tästä asemastamme meidän tulee pitää lujasti kiinni tulevissakin muutoksissa.
Jo vuosi sittenbudjettikirjassa edellinen kaupunginjohtaja totesi: Palvelutuotannon rakenteellisiin muutoksiin tullaan palaamaan viimeistään seuraavalla kunnallisvaalikaudella. Tähän samaan viittaa myös uusi kaupunginjohtajamme melkein samoin sanoin. Tähän tarjoaakin hyvän mahdollisuuden konsulttityönä ja laajapohjaisesti valmisteltu viittä vaille valmis tulevaisuuden kehittämisstrategia. Palvelurakenteen uudistamisessa olemme siis tällä valtuustokaudella epäonnistuneet johtuen tietysti osaltaan ylijäämäisistä tilinpäätöksistä.
Mitä tulee budjetin valmisteluun, se on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä ja eräille tahoille vaikeat sivukyläläisten kouluasiat kyydityksineen aiheuttivat ainoan äänestyksen. Samoinhan valtuuston enemmistöllä lakkauttama yksi kyläkoulu Laurin koulu aiheutti erimielisyyttä.
Valmistelussa investoinneissa ihmetystä herätti Niinisalon koululle varattu määräraha yksityisissä tiloissa olevan päiväkodin siirtämisestä koululle, kun vastaava toimenpide ryhmäperhepäivähoitopaikkojen tekeminen Yhteislyseolle ei maksa kuin parikymmentätuhatta. Budjettikirjassa muuten on tullut ykkönen tämän 20.000 eteen, joka poistettaneen. Kun lisäksi edelleenkään ei ole tiedossa päivähoidon kokonaistilannetta ja kulttuuricampukseen on tulossa ilman kaupungin rahoitusta yksityinen päiväkoti, odotamme päivähoidontarpeen kokonaisselvitystä ja poistimme määrärahan Niinisalosta semminkin, kun myös tilanne yksityisen päiväkodin ympäristössä on selvästi rauhoittunut.
Ja näin saimme jatkettua ilman vuoden taukoa Taidekoulun ulkoseinien korjausta, joka on merkittävä signaali halustamme ylläpitää meille taidekaupunki-imagommekin ja koulutuskaupunginkin kannalta elintärkeää taidelaitosta, jonka olemassaolosta olemme jatkuvasti saaneet pitää kiinni kynsin ja hampain.
Investoinneista puhuttaessa on myös muistettava, että kirjaston laajennukseen ajauduimme jopa pakon sanelemana, kun valtiovalta tarjosi koko maassa viimeiseksi jääneitä avustuksia ja meillä oli valmiit suunnitelmat, näin saimme 750.000. Liikuntakeskuksen 1. vaiheen saneeraukseen avustusta on tulossa 850.000, mutta miinuksena on mainittava, että Kankaanpää anoi samana vuonna sekä urheilukentän että liikuntakeskuksen valtionavustusta eikä mikään paikkakunta ei edes Turku voi saada samana vuonna kuin yhden avustuksen.
Kun nyt olemme menossa vuoden suurimpaan rauhan ja rakkauden juhlaa Joulujuhlaan lausun teille kaikille valtuutetuille ja koko virkakunnalle kiitokset hyvin suoritetusta työstä kuluneena vuotena ja toivotan hyvää ja rauhallista Joulua.
Arvoisat valtuutetut ja hyvät virkamiehet
Kankaanpään talous on saatu tasapainoiseksi eli ylijäämäiseksi tämän valtuustokauden aikana jo usean vuoden ajan, nythän olemme tekemässä tämän valtuuston viimeistä budjettia. Näin siis käyttömenojen osalta on päästy lievään ylijäämäisyyteen. Osaltaan tähän on vaikuttaneet myös niin PoSan kuin sairaanhoitopiirinkin ryhdistäytyminen eli menokehityksen kuriin saaminen.
Investoinnit sen sijaan joudutaan pitkälti kattamaan velkarahalla, joka toistaiseksi ei ole ongelmallista ennätysmatalan korkotason vuoksi. Ja investoinnit ovat välttämättömiä vetovoimaisen Kankaanpään säilyttämiseksi, tulee vain mieleen, miten edellisillä valtuustokausilla on huolehdittu kiinteistömassastamme, kun nyt olemme kunnostaneet keskustan koulun ja aloittaneet kirjaston laajennuksen ja liikuntakeskuksen päärakennuksen suuren korjauksen molempine urheilu- ja pesäpallokenttineen ja myös aloitamme pääterveysaseman korjaussuunnitelmat. Investoinnit ovat sikälikin välttämättömiä, että olemme menossa Sote- ja maakuntauudistukseen, jolloin Kankaanpään merkitys Pohjois-Satakunnan keskuksena tulee entisestään korostumaan ja tästä asemastamme meidän tulee pitää lujasti kiinni tulevissakin muutoksissa.
Jo vuosi sittenbudjettikirjassa edellinen kaupunginjohtaja totesi: Palvelutuotannon rakenteellisiin muutoksiin tullaan palaamaan viimeistään seuraavalla kunnallisvaalikaudella. Tähän samaan viittaa myös uusi kaupunginjohtajamme melkein samoin sanoin. Tähän tarjoaakin hyvän mahdollisuuden konsulttityönä ja laajapohjaisesti valmisteltu viittä vaille valmis tulevaisuuden kehittämisstrategia. Palvelurakenteen uudistamisessa olemme siis tällä valtuustokaudella epäonnistuneet johtuen tietysti osaltaan ylijäämäisistä tilinpäätöksistä.
Mitä tulee budjetin valmisteluun, se on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä ja eräille tahoille vaikeat sivukyläläisten kouluasiat kyydityksineen aiheuttivat ainoan äänestyksen. Samoinhan valtuuston enemmistöllä lakkauttama yksi kyläkoulu Laurin koulu aiheutti erimielisyyttä.
Valmistelussa investoinneissa ihmetystä herätti Niinisalon koululle varattu määräraha yksityisissä tiloissa olevan päiväkodin siirtämisestä koululle, kun vastaava toimenpide ryhmäperhepäivähoitopaikkojen tekeminen Yhteislyseolle ei maksa kuin parikymmentätuhatta. Budjettikirjassa muuten on tullut ykkönen tämän 20.000 eteen, joka poistettaneen. Kun lisäksi edelleenkään ei ole tiedossa päivähoidon kokonaistilannetta ja kulttuuricampukseen on tulossa ilman kaupungin rahoitusta yksityinen päiväkoti, odotamme päivähoidontarpeen kokonaisselvitystä ja poistimme määrärahan Niinisalosta semminkin, kun myös tilanne yksityisen päiväkodin ympäristössä on selvästi rauhoittunut.
Ja näin saimme jatkettua ilman vuoden taukoa Taidekoulun ulkoseinien korjausta, joka on merkittävä signaali halustamme ylläpitää meille taidekaupunki-imagommekin ja koulutuskaupunginkin kannalta elintärkeää taidelaitosta, jonka olemassaolosta olemme jatkuvasti saaneet pitää kiinni kynsin ja hampain.
Investoinneista puhuttaessa on myös muistettava, että kirjaston laajennukseen ajauduimme jopa pakon sanelemana, kun valtiovalta tarjosi koko maassa viimeiseksi jääneitä avustuksia ja meillä oli valmiit suunnitelmat, näin saimme 750.000. Liikuntakeskuksen 1. vaiheen saneeraukseen avustusta on tulossa 850.000, mutta miinuksena on mainittava, että Kankaanpää anoi samana vuonna sekä urheilukentän että liikuntakeskuksen valtionavustusta eikä mikään paikkakunta ei edes Turku voi saada samana vuonna kuin yhden avustuksen.
Kun nyt olemme menossa vuoden suurimpaan rauhan ja rakkauden juhlaa Joulujuhlaan lausun teille kaikille valtuutetuille ja koko virkakunnalle kiitokset hyvin suoritetusta työstä kuluneena vuotena ja toivotan hyvää ja rauhallista Joulua.
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
Painijoiden juhlaa
- Kankaanpään Urheilijoiden painijaosto vietti 70-vuotisjuhlaansa ystäväjoukon keskellä. Mukaan oli saatu vielä ensimmäinen suomenmestari Aaro Holma, monia muita painijoita menneiltä vuosilta ja jokunen nykyinenkin. Ansioituneita myös palkittiin. 30 vuotta jaoston vetäjänä ja monitoimimiehenä vaivaa nähnyt Jukka Lehtinen palkittiin sekä painiliiton että Kankaanpään Urheilijoiden kultaisella ansiomerkillä ja lisäksi KankU:n viirillä täytettyään 50 vuotta. Velimies Kari sai myös seuran kultaisen merkin, Kari Kähkönen hopeisen ja Jukan poika Lauri Lehtinen pronssisen.
- Lauri Lehtinen
Tänään juhlittiin Kankaanpään Urheilijoiden 70-vuotiasta painijaostoa. Vuonna 1946 kaikki alkoi ja toiminta jatkuu edelleen vahvana. Kiitos seuralle, kun muisti allekirjoittanutta pronssisella ansiomerkillä.
lauantai 10. joulukuuta 2016
Suomi mukana
Suomi mukana kansainvälisessä kuvassa. Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev neuvotteli Suomen pääministerin Jauha Sipilän kanssa Oulussa. Helsingissä Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault tapasi suomen ulkomisterin Timo Soinin. On tärkeää olla kuvassa mukana. Varsinkin Venäjä 1300 km yhteinen rajanaapuri on ensiarvoinen yhteistyökumppani. Turhaa ei jopa Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump soittanut Suomen presidentti Sauli Niinistölle ja ehdottanut tapaamista. Onhan Niinistö hyvissä suhteissa Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Venäjän puolustusministeri Lavrov puolestaan on monet kerrat keskustellut Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa.
perjantai 9. joulukuuta 2016
KankU:n lehti
Kankaanpään Urheilijoiden tabloid-kokoinen 16 sivuinen seuralehti tuli painosta tänään. Yli 5000 kappaletta lähti heti levitykseen, itsekin jaoin 700 alkuhätään ilmaisjakeluiden kanssa. Saadaan katettua koko Kankaanpään alue.
Lehden päätoimittajalta Jorma Hietamäeltä on pääkirjoitus Kankaanpään aktiivisesta urheilupaikka rakentamisesta, kirjoitus perhetemppukoulusta ja kolmas artikkeli nimellä Liikutko riittävästi?
Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Ikävalko pohtii seuran toimintaa kuluneena vuotena ja kertoo toisessa jutussa tykkilumilatuprojektista.
Painijaosto juhlii sunnuntaina 70-vuotista taivaltaa: Painista onkin jopa kansikuva ja kaksi sivun juttua. Samoin telinevoimistelijat kertovat toiminnastaan koko aukeaman verran. Sulkapallojaostokin on elpymässä ja toimintaa esitellään.
KankU:n hiihtojaoston suurin kasvatti on eittämättä Suomen eturivin hiihtäjien joukkoon noussut Ristomatti Hakola. Hänestä olikin laaja esittely edellisvuoden lehdessä. Nyt yhden sivun täyttään hiihtokoulusta kertominen.
Yleisurheilu on tällä kertaa varttuneempien eli ikä- eli aikuisurheilijoiden käsissä. Hyvänä kärkenä Aikuisurheiluliiton vuoden yleisurheilijaksi valittu kaksinkertainen maailmanennätysmies 80-vuotiaiden sarjan Osmo Villanen. Hyvänä kakkosena tulee MM-kisoista prossimitallin keihäässä M65 sarjassa voittanut Hannu Kortesluoma. Muitakin SM-mitalisteja kuluneelta kaudelta seurastamme löytyy, ensi kaudella ehkä vielä enemmänkin, sellaiselta merkit näyttävät.
Lehden päätoimittajalta Jorma Hietamäeltä on pääkirjoitus Kankaanpään aktiivisesta urheilupaikka rakentamisesta, kirjoitus perhetemppukoulusta ja kolmas artikkeli nimellä Liikutko riittävästi?
Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Ikävalko pohtii seuran toimintaa kuluneena vuotena ja kertoo toisessa jutussa tykkilumilatuprojektista.
Painijaosto juhlii sunnuntaina 70-vuotista taivaltaa: Painista onkin jopa kansikuva ja kaksi sivun juttua. Samoin telinevoimistelijat kertovat toiminnastaan koko aukeaman verran. Sulkapallojaostokin on elpymässä ja toimintaa esitellään.
KankU:n hiihtojaoston suurin kasvatti on eittämättä Suomen eturivin hiihtäjien joukkoon noussut Ristomatti Hakola. Hänestä olikin laaja esittely edellisvuoden lehdessä. Nyt yhden sivun täyttään hiihtokoulusta kertominen.
Yleisurheilu on tällä kertaa varttuneempien eli ikä- eli aikuisurheilijoiden käsissä. Hyvänä kärkenä Aikuisurheiluliiton vuoden yleisurheilijaksi valittu kaksinkertainen maailmanennätysmies 80-vuotiaiden sarjan Osmo Villanen. Hyvänä kakkosena tulee MM-kisoista prossimitallin keihäässä M65 sarjassa voittanut Hannu Kortesluoma. Muitakin SM-mitalisteja kuluneelta kaudelta seurastamme löytyy, ensi kaudella ehkä vielä enemmänkin, sellaiselta merkit näyttävät.
torstai 8. joulukuuta 2016
Jouluseuroissa
Kankaanpään seudun Sotainvalidien jouluruokailu nautittiin Pilkkumissa.
Porin siioninvirsiseurojen jouluseuroissa päästiin veisaamaan monia siionin jouluvirsiä Airuet nyt maailmalle rauhan juhlaa soittakaa. Herää jo sinäkin, Siionin kansa, Jeesuksemme syntymää muistelemaan. Armon lapset, kokoontukaa Vapahtajan seimen luo. Taas annoit joulun tulla, oi Vapahtajani. Beetlehemin piltti vain, piltti vain, riemuni on autuain. Amen halleluja!
Joulu siis tulee taas kahden viikon päästä. Mullakin on vielä tehtäviä, Kankaanpään veteraanikuoron joulujuhlan iltahartaus, messu 4.adventtina Jämijärven kirkossa ja siellä sitten jouluaamun klo 8 sanajumalanpalvelus nyt ainakin ensihätään. Saan myös olla yhtenä vartiomiehenä jouluaattona Kankaanpään sankarihautojen muistomonumentilla.
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
Menetimmekö mittään
Menetimmekö mitään Guggenheimissä
Viime viikolla Helsingissä käydessäni oli hyvää aikaa ja siksi tutustuin Ateneumin taidenäyttelyyn - vähän kyllä Guggenheiminkin ympärillä käyneen näytelmän innoittamana, ei sen puoleen, olen useasti ennenkin käynyt Ateneumissa.
Siellä monessa kerroksessa on nytkin nähtävissä enemmän kuin yhdellä käynnillä jaksaa sulattaakaan. Suomen kultakauden 1800-luvun lopun mestarien mestariteoksia oli vaikka millä mitalla. Taidemaalareita: Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck, Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Hugo Simberg, Juho Rissanen. Kuvanveistäjiä: Walter Runeberg, Johannes Takanen, Ville Vallgren. Ja monia, monia muita.
Mutta ei tässä kaikki. Saman aikakauden suurista ranskalaisista mestareista näin ainakin suuresti ihailemani Vincent van Goghin ja myös Paul Gauguinin taulut, samoin Pablo Picassolta oli taulu.
Ja kaiken huipuksi italialaissyntyisen Pariisin taidemaailmaa 1900-luvun alussa hämmästyttänyt Amedeo Modiglianin laaja näyttely löytyi myös Ateneumista. Hän on kuuluisa androgyyneistä muotokuvistaan, joista nykyisin maksetaan taidehuutokaupoissa ennätyshintoja.
Kun meillä Ateneumin lisäksi on nykytaiteen Kiasma ja monia muita taidegallerioita jo yksistään Helsingissä, niin mitä korvaamatonta tämä Guggenheim olisi tuonut pääkaupunkiimme. Ja jos se todella olisi ollut niin kannattava, kuin sen puuhaajat uskottelivat, löytyisihän sijoittajien rahaa aina tuottoa tarjoaviin kohteisiin. Nyt sitä kuitenkin yritettiin ajaa pystyy verorahoilla, joka tyrmättiin aivan oikeutetusti Timo Soinin aloitteesta hallituksessa ja lopulta myös Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Kyllä me näemme niin omien taiteilijoittemme kuin myös maailmankuulujen mestarien teoksia myös Ateneumin ja muiden gallerioittemme näyttelyissä. Niissä on hyvä käydä (sanoo entinen eduskunnan kuvataidekerhon johtokunnan jäsen, jonka eno on ollut Kankaanpään Taidekoulun perustajajäsen ja ensimmäinen rehtori).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)