Tänään kevään tähän asti kuumimpana päivänä kastekodissa saimme me miehet hikoilla lämpimissä puvuissamme. Papinpuvussa varsinkin tuntee tarkenevansa kesähelteillä. Mutta silti on suurta juhlaa saada olla mukana kastejuhlassa, nyt saatettiin kasteen liitosta osalliseksi Lyydia Mimosa.
Mutta varsinaisen aiheen tänään antoi keskustapuolue, joka on julkistanut EU-vaalien vetäjäkseen Urho Kekkosen. Keskusta työntyy EU-vaaleissa Eurooppaan Urho Kekkosella tai kauniimmin sanottuna hänen urheudellaan. Onko keskusta niin kuin peruna, jonka paras osa on mullan alla?
Me vanhat smp-läiset ainakin kavahdamme Kekkosen perintöä. Silloin käytettiin ulkopoliittista lyömäasetta, Neuvostoliitolla pelottelua sumeilematta sisäpoliittisena aseena. Sen me maaseudunpuoluelaiset saimme karvaasti kokea. Eihän meitä pidetty edes ihmisinä ja sanottiin smp-läisen tuntevan ihmiseksi vain hänen jalanjäljestään.
SMP:n vaalivoitto 18 kansanedustajaa v.1970 oli Kekkoselle karvas pala. Niinpä sitten Kekkosen uudelleen valinnan varmistamiseksi pidettiin hajoitusvaalit heti v.1972, mutta edelleen SMP sai 18 kansanedustajaa. Jotta Kekkosenn uudelleenvalinnan mahdollistanut kansalta äänioikeuden vienyt poikkeuslaki saatiin voimaan, täytyi SMP:n eduskuntaryhmä hajottaa eli ostaa rahalla muuttamalla meidän aina - yhä tänäpäivänäkin - vastumaamme puoluetukilakia. 13 kansanedustajaa ns. seteliselkärankaiset saivat puoluetukirahat, vaikka uusi ryhmä - kuvaavaa kyllä nimeltää yhtenäisyydenpuolue - ei ollut vaaleissa saanut yhtään ääntä.
Muistan hyvin tämän kansanvallan riistämisen, olin silloin alle kolmikymppinen opiskelija Helsingissä ja veljeni oli jo Kankaanpään valtuustossa v.1968 alkaen SMP:n nelihenkisessä ryhmässä. - Muuten, ensi kertaa meitä nyt on viisi valtuutettua, parempaan päin olemme menossa.
Ihmisiksi meidät sitten tunnusti vasta Mauno Koivisto ja olimme jopa kahdessa hallituksessa peräkkäin. Näin ajat muuttuvat ja palaavat, sillä kahden vuoden päästä eduskuntavaalien jälkeen Perussuomalaiset ovat jälleen vahvoilla ensi kertaa uudella nimellä hallitukseen kansan tuella.
Niin, Urho ei ollut ikuinen. Rohkaisua siitä saimme jopa Raamatusta, sillä Vanhan Testamentin puolelta Habakukin kirjasta luimme jo silloin: "Urho on röyhkeä, mutta hän ei ole pysyväinen" (Habakuk 2:5). Ei kuolleiden nimeen kannattaisi paljoa rakentaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti