torstai 23. heinäkuuta 2009

Risto Ryti

Maallamme on ollut onni omistaa aina tarvittaessa vaaran hetkellä vaikean paikan täysin mitoin täyttäneitä miehiä. Tällainen on sotiemme ajan ylipäällikkö sotamarsalkka C.G.E.Mannerheim ja ennen kaikkea saman vaikean ajan ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä toiminut Risto Ryti.

Ryti oli pitkään suomettumisemme ansiosta hyvin pimennossa. Vasta viimeisinä aikoina hänen korvaamaton arvonsa on tunnustettu. Esimerkiksi omassa kirjastossani, joka on melko laaja, ei ole edes Rytin elämäkertaa. Sellainen on onneksi juuri ilmestynyt Turtolan Risto Ryti, joka tarvitsisi hankkia ensi tilassa, niin tämäkin puute korjaantuisi.

Risto Rytihän on meidän Satakunnan poikia Huittisista, jossa on hänen patsaansa kirkon vieressä enoni Kauko Räikkeen taidokkaasti tekemänä. Vast´ikäänhän hänen rintakuvapatsaansa paljastettiin koulukaupungissaan Porin Pohjois-Puistossa, mikä sekin kuvaan hänen nykyisin nauttimaansa arvonantoa.

Suuret suomalaiset kilpailussa v.2004 Ryti äänestettiin kymmenen eniten ääniä saaneiden joukkoon. Sinne hän kuuluukin ehdottomasti. Henkilökohtaisen sitoumuksensa ansiosta ns. Ribbentrop sopimuksella hän hankki taistelevalle armeijallemme sen avun, joka ratkaisevasti auttoi itsenäisyytemme säilymiseen. Sen hän teki tietäen joutuvansa itse uhrautumaan, niin kuin sitten teki eroamalla presidentin tehtävästä ja sopimus ei enää sitonut maatamme ja näin pääsimme kunniakkaaseen rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Näin hän asetti yhteisen edun oman edun edelle uhraten lähes kaiken isänmaan hyväksi.

Ja senhän hän joutui kokemaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa hän vielä puolustautui loistavasti, mutta ei enää vankeudessa ja armahduksenkaan jälkeen kolmen vuoden perästä jaksanut laatia edes muistelmiaan, vaan oli henkisesti lyöty eläen vapauduttuaan hiljaisuudessa seitsemän vuotta v.1956, jolloin hänen haudattiin valtiollisin juhlamenoin jäätävässä säässä 11.11. kymmenientuhansien kansalaisten oosittaessa kunniooitustaan surusaaton reitillä Suurkirkosta Hietaniemen hautausmaalle.

Kansalliskirjallisuutemme valiolukemistossa Suomen Sanassa on lainattu Rytin päiväkirjamerkintöjä juuri kaikkein kriittisimmiltä hetkiltä. Samoin teoksessa on katkelma Rytin laatimasta kirjoituksesta Alfred Kordeliinista, jonka taloudellisena ja juridisena neuvonantajana hän toimi ollen mukana Mommilan kartanon lähellä tapahtuneessa Kordelinin murhahetkessä v.1917 pelastuen kuin ihmeen kaupalla kapinallisten käsistä. Tässäkin saamme nähdä Taivaallisen Isämme puuttumista kansamme kohtaloihin, kun Rytin henki säilyi, koska häntä tarvittiin sitten maamme kohtalon hetkillä.

Ei kommentteja: