maanantai 2. marraskuuta 2009

Budjetin ainoa ei-riskitekijä

Kankaanpään kaupunginhallituksessa käsiteltiin tänään kuuden tunnin kokouksessa ensi vuoden talousarvioita. Illan lopuksi Katri Kujanpää totesi, että voisi tulla pessimistiksi ellei olisi niin iloinen luonne. Samaa mieltä on helppo olla, siksi visaista tasapainoisen budjetin laatiminen on, johon on pyrittävä niin kuin kuluvanakin vuonna, tänä vuonna tosin näyttää talous jäävän miljoonan plussan puolelle, joka tosin johtuu PoSalta saadun kiinteistön arvosta ja osittain henkilöstön lomautuksesta, jotka kumpikaan eivät ensi vuonna ole vaikuttamassa talouteen. Edellisvuosien tappiota on lähes kolme miljoonaan, joten voitto uppoaa siihen hyvin ja kaiken lisäksi tappiot olisi katettava muutaman vuoden aikana. Tehtävää siis riittää, eikä pelkkä ensi vuoden nollatuloksen saavuttaminenkaan vielä tasapainoita kaupungin kokonaistaloutta.

Yhtenä kantona kaskessa on sosiaalialasta ja terveydenhoidosta vastaava viiden kunnan muodostama liikelaitos PoSa, joka Kankaanpäässäkin vie budjetista 55%. Palveluita ei tietenkään voida ajaa alas ja virkaportaan byrokratian vähentämiseen ei yksityinen kunta pysty vaikuttamaan muuta kuin tilaajalautakunnalla annettujen määrärahojen kautta, joka kasvaa 1,16% 30 380 000 euroon.

Lainanoton nettomäärä kasvaa 2 milj.€ ja lainamäärä nousee 1.951 €/asukas johtuen 4,4 milj. € investoinneista, joihin valtionosuutta saadaan 1,5 milj.€. Suurimmat hankkeet ovat kolmelle vuodelle ajoittuva koulukeskuksen saneeraus ja 1,5 milj.€ maksava kankaanpääläisen Casatinon urakoitsema päiväkoti.

Kipupisteitä löydettiin muutenkin päivähoidon organisaatiosta, josta useampiryhmäisen uuden päiväkodin myötä pitäisi löytyä myös synergiaetuja esim. hallintohenkilöstön osalta. Tutkitaan konsultin avulla muutenkin, miten päivähoitomenomme suhtautuvat kuntien keskimääräiseen menorakenteeseen.

Koulutoimi on toinen kipupiste, jossa oppilasmäärän alentumisesta johtuen valtionavut ovat kahtena vuotena vähentyneet 400.000€/vuosi, tänä vuonna vähennys on 350.000€. Aukotonta selvitystä ei ole saatu, onko myös opettajien luku vähentynyt samassa suhteessa. Ja aina vain säästökohteeksi esitetään kyläkoulujen lopettamista, vaikka selvä päätös on säilyttää vähintään 25 oppilaan koulut eikä mitään koulua sen puolesta uhkaa lopettaminen. Perussuomalaiset katsovat yksiselitteisesti kaikki olemassaolevat kyläkoulut elinvoimaisina säilyttämisen arvoisiksi. Musiikkiopiston rahoituksessa on aina myös ongelmia, koska siellä annetaan ylitunteja, jotta siten pystyttäisiin säilyttämään edes nykyinen määrä tunteja valtionavun piirissä.

Ylihuomenna aamusta klo 9 lähtien jatketaan budjetin yksityiskohtaista läpikäymistä. Paikalla ovat myös hallintoalojen johtavat virkamiehet antamassa lähempiä tietoja ja omia näkemyksiään.

Nykyisessa taloustilanteessa, joka varsinkin meillekin paljon työpaikkoja tuovan metallin osalta näyttää vain edelleen synkistyvän, ei kaiken kaikkiaan ensi vuoden talousarviossa loppujen lopuksi olekaan juuri muita varmoja lukuja kuin vuosiluku!

Ei kommentteja: