Sakari Knuuttilan aloitteesta eduskunta sääti lain, jonka mukaan kansalaisten työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Tämän vuonna 1972 hyväksytyn Suomen Hallitusmuodon 6§:n jatko kuuluu: Valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty. Knuttila, Jyväskylästä valittu kansanedustaja, käsitteli tätä yhteiskuntamme kipeintä ongelmaa kolmessa kirjassaan, joista viimeisen omistamani Sanoista tekoihin kirjan omistuskirjoituksessa hän kirjoittaa: Anssi Joutsenlahdelle työtoveruudella Eduskunnassa 18.11.1982 Sakari Knuuttila.
Tänäkin päivänä kansalaisen oikeus työhön on enemmän kuin ajankohtainen. Päivän uutisannissa kerrotaan UPM:n irtisanovan 600 työntekijää ja lopettavan kolme tehdasta, lähimmän Parkanossa. Nokia-Siemens Networks ilmoittaa 5.000 hengen vähennystarpeesta, joka ei tietenkään kokonaisuudessaan koske yksin Suomea.
Parhaillaan maassamme on noin 200.000 työtöntä, ensi vuoden syksylle on ennustettu 300.000 työtä vailla olevaa. Timo Soini esimerkiksi kauhistelee päivän plokissaan 30.000 ilman palkaa työtä tekevän harjoittelijan osaa. Ja kuinka paljon meillä on työllisyyskoulutuksessa olevia, joita ei lasketa työttömiksi. Ja edelleen työllisyysvaroilla työllistettyjä, jotka hekin ovat vailla pysyvää työpaikkaa. Ja todella lähes joka päivä kuulemme puunjalostusteollisuuden ja muiden työnantajien lomautus- ja irtisanomisilmoituksia.
Juholan Hannun kanssa KankU:n lehteen ilmoituksia kerätessämme olemme saaneet jutella myös yrittäjien kanssa. Kaikilla heilläkään ei ole valoisia näköaloja. Varsinkin metalli ei vielä ole nähnyt aallonpohjaa. Vanhat tilaukset on nyt tehty, uusia ei juurikaan ole näkyvissä. Maailman suurimman loistoristeilijan pääsyä Tanskan salmien sillan ali valtamerille olemme saaneet seurata jännityksellä ja toinenkin vastaava laiva on valmistumassa, näihin kaikkiin ovat myös kankaanpääläiset yrittäjät saaneet tehdä työtä. Uusista laivatilauksista ei ole tietoa.
Niinpä eräs kolmen eri työpisteen omistava yrittäjä kertoi aikovansa sulkea yhden kokonaan, toisessa on tehty töitä yhtenä päivänä viikossa. Enää ei ole pulaa työntekijöistä, joita ei aiemmin tahtonut saada tarvetta vastaavasti, kun töitä riitti paiskittaviksi hiki hatussa melkein yötä päivää. Niinpä yrittäjä ennustaa ennen seuraavaa syksyä nähtävän melkoisen yritysten konkurssiaallon.
Hallitusvaltamme on melko voimaton työttömyyttä vastaan globaalin maailmantalouden laman kourissa. Hallitusmuotomme edellyttämä työnteon oikeus ei toteudu. Työttömyyden peikko ei ole poistunut näiden yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jonka työnoikeuden vaatimus on ollut voimassa. Miten noususuhdanteenkaan aikana saamme työn pysymään maassamme, kun työvoimakustannukset ovat länsimaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi aivan eri luokkaa kuin kehitysmaissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti