Vesivoimaa

Pääministeri Matti Vanhanen on tehnyt hyvän avauksen keskusteluun vesivoimasta Uuden Suomen nettilehdessä vaatiessaan vesivoimaratkaisuissa laajempaa ympäristötekijöiden tarkastelua, kuin pelkkä alueen mahdollinen muuttuminen rakennettavan padon eli altaan johdosta. Eihän se mielestäni luontoa mihinkään tuhoa, muuttaa vain sen sisältöä. Meidän ihmistenhän tehtävänä on viljellä ja varjella luontoa. Rakennammehan me luontoon muutakin, teitä, taloja, jopa kokonaisia kaupunkeja.

Niinpä en koskaan ole ymmärtänyt viherpiipertäjiemme ehdotonta vastustusta vesivoiman kahlitsemisessa, vaikka hekin käyttävät energiaa, mutta mistään sitä ei saisi hankkia. Ei siis edes täysin puhtaasta, vuosittain uusiutuvasta ja melko vähin kustannuksin rakennettavasta vesivoimasta. Vanhanen aivan oikein vaatii vesivoimakysymyksessä pelkän ympäristön huomioimisen lisäksi myös vesivoiman saasteettomuuden vertaamista esim. fossiilisiin polttoaineisiin.

Tietysti yksi enrgiakysymykseen vaikuttava tekijä on myös tarve. Nythän esim. energiasyöppö puunjalostusteollisuus on huomattavasti vähenemässä maastamme. Onkin pöyristyttävää puhua kolmen uuden ydinvoimalaitoksen tarpeesta. Ei ole edes mikään uskon asia, ettemme suuressa viisaudessamme ole kuitenkaan pystyneet ratkaisemaan ydinvoiman säteilyvaaroja ja turvallisen jäätteen aikaansaamista. Miten meillä voi olla moraalisesti oikeus jättää säteilevää jätettä tuhansiksi vuosiksi jälkipolvillemme. Ja miten voimaloiden turvallisuus on sotatilanteissa tai niiden loppuunajamisen purkaminen. Ja mikä lopultakin on koko ydinvoiman kustannus aina ketjun alusta uranin kaivamisesta, joka sekin on ihmishengelle vaaralista, valtavien voimaloiden kokonaiskustannuksista, jätteiden käsittelystä ja lopulta voimaloiden alasajammisesta. On koko ydinvoimavouhotus yksi ihmiskuntamme tyhmyyden ylistys. Täytyykö meidän tuhota itse itsemme.

Tämän rinnalla vesi, tuuli, uudet energialähteet aina auringonenergiasta lähtien ovat aivan muuta, täysin vaarattomia ihmisjärjenkin kesyttämiä ja hallitsemia. Siis enemmän vesivoimaa, jopa pienemmissä joissa olisi voimaa saatavissa, kuten aina olen maininnut Karvianjoessa olevan jo valmiin padonkin, jota ei lainkaan hyödynnetä vesivoiman tuottamisessa. Ei ole vielä Vatajankosken Sähkökään lämmennyt ajatukselle, niin kuin ei aikanaan tuulivoimallekaan, vaikka esim. meidän taloutemme ostaa nimenomaan tuulivoimaa yhtiöltä.