Ei ole säät veljeksiä. Eilen kirjoitin mitä kauneimman kesäsään innoittamana, ja tänään meitä Kankaanpäässäkin kohtasi oikea trombi. Venesjärvelle veteraanikuoron järjestämään iltaan mennessä alikäytävän kohdalla oli jo ennen rautatietä kaatuneita puita, keskikokoinen koivukin irti juurineen. Heti rautatien jälkeen olikin sitten raivausmiehistöä ja koko Omakotialueelle nouseva kevyenliikenteen väylä tukossa kaatuneista puista ja puita oli poikki myös talojen pihoissa. Ei olisi uskonut, kun aivan tätä ennen Kuninkaanlähteellä oli erinomainen juoksusää Jari Koskelan kanssa tehdessämme kympin lenkin eikä pahemmelta näyttänyt keskustassakaan. Mutta trombi ei tarvitsekaan kuin muutaman sekunnin, Uuraisilla on tullut pahinta jälkeä 50 matkailuvaunun tuhouduttua leirintäalueella.
Venesjärven rannalla olimme sisätiloissa kaikessa rauhassa, välillä kyllä näytti tulevan sadekuuroja. Poislähtiessämme oli sitten tuuli yhtynyt melkoiseksi. Kotonakin oli ainakin tuuli riepotellut kuivuneita oksia ja käpyjä alas puista, jokunen kukkapurkki lähtenyt tuulen mukaan ja puutarhakeinukin kaatunut, mutta ei mitään vakavempaa.
Itse kuoron konsertti oli vaihtevasti veteraanikuoron itsensä esittämiä sota-ajan lauluja johtajansa Riitta Peuralan komennossa, välillä lauloivat pelkästään kuoron miehet eli Huru-ukot ja tietysti Korsutöpinäkin esiintyi. Yhteislaulujakin saatii laulaa, oltiin mukana arvonnoissa ja juotiin kakkukahvitkin. Tärkeintä oli ja on, että vielä veteraanit ovat mukana kuorotoiminnassakin ja järjestävät tällaisia rattoisia iltahetkiä muillekin asian kannattajille. Juuri Huru-ukkojen kanssa olemme saaneet olla yhdessä monet kerrat niin sairaalassa kuin vanhainkodeissakin laulamassa ja pitämässä hartaushetkeä.
Kesälaulajaisia on ollut edelliskesinäkin, en aiemmin ole ollut mukana, mutta uskoisin väkeä olleen aiemmin runsaammin, nyt oli yleisöä viitisenkymmentä ja esiintyjiä kuusitoista, kuorossa 11 ja Korsutöpimässä 6, yksi eli illan juontaja Heino Nieminen on mukana molemmissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti