torstai 9. kesäkuuta 2011

Armopalojako

8000 sotainvalidia ja 13000 puolisojäsentä meillä on vielä keskuudessamme. Tällainen määrä hoitaa kunnialla ei olisi mikään uhraus valtiovallalta verrattuna sotainvalidiemme kärsimykseen yli 60 vuoden aikana. Siksi onkin käsittämätöntä, että yhä Sotainvalidien Veljesliitto joutuu ikään kuin anelemaan kaikkien sotainvalidien pääsyä sotilasvammalain piiriin niin, että myös alle 20% haitta-asteisetkin sotainvalidit saisivat samat etuudet kuin vaikeavammaisetkin eli tulisivat kunnallisten avopalveluiden ja pitkäaikaisen laitoshoidon piiriin.

Tämä tuli voimakkaasti esiin Kuopiossa järjestetyillä 62. liittokokouspäivillä.

Toimintakertomuksesta ja talouden suuntaviivoista vuosille 2011-2013 kävi ilmi myös muita tärkeitä asioita, jotka takaavat, ettei viimeisiäkään jo nyt korkeassa iässä - keski-ikä 89 vuotta -jäljelle jääviä sotainvalideja jätetä. Siksi koko ajan jaetaan liiton varallisuutta voimakkaasti etupainotteisesti. Varoja on kertynyt esim. veljeskotien Kaunialan, Kyyhkylän ja Iisalmen veljeskodin myynneistä. Valtiovallalla on tietysti ensisijainen vastuu sotainvalideistamme.

Toimintaa liiton ja piirien avustuksella jatketaan aina 2020-luvulle saakka ja paikallisyhdistyksissä niin kauan kuin siellä sotainvalideja on jäljellä. On myös jo muodostettu kaikkien veteraanijärjestöjen yhteiselin Veteraanivastuu, joka hoitaa Sotiemme veteraanit-varainhankintaa ja yhteinen perinnetyöstä huolehtiva Tammenlehvän Perinneliitto.

Meitä nuorempia tukijäseniä on 3000 ja myös meidän tehtävänämme on huolehtia "veljeä ei jätetä" periaatteen toteutumisesta loppuun asti. Näin meilläkin Kankaanpään seudun Sotainvalideissa on vielä kolmisenkymmentä veljeä ja yli 50 puolisojäsentä.

Sotainvalidimme kuten kaikkikin sotiemme veteraanit eivät tarvitse mitään armopaloja, vaan he ovat enemmän kuin täysin ansainneet kaikki ne etuudet, mitä veteraanijärjetöt yhä edelleen ovat ajamassa, esim. 200€ kuukausiavustuksen, joka sekään ei valtiontaloudessa suuria merkitsisi semminkin kun veteraaniemme lukumäärä vääjäämöttömästi vuosi vuodelta vähenee.

Ei kommentteja: