Näyttää siltä, että Nokian ja telakkateollisuuden jälkeen alasajon kohteena on 25 %:a nettoviennistämme vastaava metsäteollisuus. Tämäkö on sitä EU:n paljon puhuttua siunauksellisuutta? Yksin rikkidirektiivi nostaa metsäteollisuuden vientikustannuksia vuodesta 2015 lähtien 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Kun mukaan lasketaan vuodesta 2011 lähtien perittävä kuljetusten dieselvero ja vuodesta 2014 alkaen maksuun tuleva Windfall- eli päästövero, tulee näistä vuosittain toinen 200 miljoonan euron verorasitus metsäteollisuudelle.
Näin ollen ei olekaan ihme, ettei esimerkiksi UPM ole kiinnostunut investoimaan Suomeen, kun sillä on paperitehtaita viidessä maassa, ja muissa maissa ei ole näitä Suomen valtion aikaansaamia kustannusrasitteita. Hallituksen puolivälin kehysriiheltä odotetaankin paljon. Kaiken lisäksi kauppataseemme on kääntynyt järkyttävästi alijäämäiseksi ensi kerran sitten 1990 tapahtuneen Neuvostoliiton kaupan romahtamisen jälkeen, nyt jopa kolme miljardia enemmän kuin silloin. Nokia-buumin ollessa parhaimmillaan 2000-luvun alussa ylijäämää oli peräti 12 miljardia kolmenakin vuotena.
Olisko kirveellä töitä! Sitä tarvitaan metsänhakkuussa, mutta tarvetta sille näyttäisi olevan muuallakin.
