keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Vähimpien veljiemme ja sisartemme puolesta

Jos ketkä, niin juuri kehitysvammaisemme ovat niitä kaikkein vähäosaisimpia, mutta kuitenkin mitä myönteisimpiä ihmisiä, joista meidän on pidettävä hyvää huolta.  Elämäni varrelle heitä on osunut useita ja aina he ovat olleet hyvin valoisia ja ystävällisiä.

Tänään olin Rinnekoti-säätiön seminaarissa: Muutoksen monet suunnat - uusia uhkia ja mahtavia mahdollisuuksia. Nykyisenä myllerrysten aikana ei myöskään kehitysvammaisten elämä välttämättä säily entisellään. Kun maahamme saatiin rakennettua kattava laitosten verkosta heitä varten, niin nyt kysellään, poistuvatko nämä yhteiset asunnot ja joutuvatko asukkaat uusiin ympäristöihin ja uusi on kehitysvamaisille aina pelottavaa, koska kiintymyssuhteiden rakentaminenkaan ei ole helppoa. Ja kuitenkin nyt on korkeaa huutoa nimenomaisesti RAKENNEMUUTOS. "Miten se kohtelee näitä meidän kaikkein heikoimpia veljiämme ja sisariamme" kyseli myös aloituspuheenvuorossaan Rinnekodin johtaja-ylilääkäri Markus Kaski.

Aina vain kimurantimmaksi käyvää SoTe-uudistusta oli selvittämässä Sosiaali- ja Terveysministeriön hallitusneuvos Päivi Salo, jonka oli kerrottava, että selvitysryhmän työ on taas kerran siirtynyt ja valmista pitäisi tällä tiedolla tulla 19.3. Paras kuntakoko olisi 50.000 -100.000 asukasta, mutta myös Parashankkeen 20.000 on edelleen mahdollinen.

Hiljattain perustettua Harvinaisten sairauksien osaamiskeskusta eli Norio-keskusta selvitteli perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Sirpa Ala-Mello. Keskus on lähes parinkymmenen eri alan asiantuntijan moniammatillinen tiimi antaen monipuolisia palveluita Rinnekoti-Säätiön ja Väestöliiton Perinnöllisyysklinikan yhteistyönä.