Ylösnousemususko

Pääsiäisyönä teologisen tiedekunnan kurssikaverini ja hyvä ystäväni  metropoliitta Ambrosius toimitti radiostakin kuullun ortodoksikirkon riemullisen  liturgia, jossa lauletaan myös omaan virsikirjaamme otettu virsi: "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Tämä on pääsiäisemme koko maailmanhistorian kulkua muuttanut suuri ilosanoma, joka koskettaa jokaista meitäkin tänään 2. pääsiäispäivänä tänne Kankaanpään kirkkoon tulleita aivan samoin kuin ensimmäisenä pääsiäispäivän tekstimme kahta Emmauksen tiellä vaeltanutta Jeesuksen opetuslasta. He jotka kulkivat "murhemielin, kyynelöiden, mestariaan ikävöiden, Jeesusta ei enää näy", josta saamme veisatakin seuraavan kolehtivirren aikana. Mutta heidän silmänsä olivat vielä kuin sokaistut, joten he eivät tunteneet seuraansa tullutta Jeesusta. Mutta hän oli jo vahvistamassa heitä selittäen kirjoituksia, joissa ennustettiin  kaikki nämä pitkäperjantain ja pääsiäisajan tapahtumat. Esim. päivän Joonan kirjan lukukappaleessa kerrotaan Joonan olleen 3 päivää ja 3 yötä kalan sisuksissa ja Jeesus nousi kolmantena päivä kuolleista.

Emmauksen tien opetuslapsilta oli mennyt usko ja luottamus. Elämän pohja oli poissa. Maailma oli sortunut ja tuhoutunut pirstaleiksi. He olivat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi ollut hän, joka lunastaa Israelin. Myös meidän aikanamme on paljon kärsiviä ihmisiä, joilta usko ja luottamus Jumalaan on kadonnut. Mutta ihme onkin siinä, että Herra lähestyy juuri niitä, joilla on murheellinen henki, ahdistettua ja särjettyä sydäntä hän ei hylkää. Samoin kuin hän tuli Emmauksen tien kahden opetuslapsensa luo, hän tulee meidänkin luoksemme tuoden armon ja iankaikkisen elämän sanat ja on kanssamme vaikeimpinakin hetkinä. Me saamme vain olla vastaanottajina, saamme uuden voiman ja uuden pohjan elämällemme.

Voimme käyttää vertauksena pimeää käytävää. Nykyajan ihminen voi helposti kokea elämän kuin kulkemiseksi pimeässä käytävässä, jossa ei valoa näy. Mutta juuri pääsiäisen ylösnousemussanoma on kuin käytävän päässä loistava valo, siellä seisoo itse Jeesus Kristus. Hän on kulkenut pimeän käytävän läpi, mutta hän on voittanut kuoleman ja aloittanut aivan uuden aikakauden, toivon ja rakkauden, armon ja anteeksiantamuksen ajan.

Niinpä kuuluisan venäläisen kirjailijan Dostojevskin kirjoittaman Karamazovin veljesten lopussa päähenkilö huudahtaa: "Sanooko uskonto totta siinä, että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme uuteen elämään ja näemme toinen toisemme." Hän  saa vastauksena: "Ehdottomasti me nousemme kuolleista, ehdottomasti näemme toisemme ja kerromme iloisina ja riemuiten toisillemme kaikki mitä on tapahtunut." Näin nämä kaksi Emmauksen tien opetuslastakin, joista toinen oli Kleopas, sanoivat myöhemmin: "Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?"

Emmauksen kylä on 11 km päässä Jerusalemista, josta opetuslapset olivat lähteneet matkaan. Heitä voidaan pitää uranuurtajina pääsiäiskilvoituksen tiellä, jota koko uskonelämämme onkin. Opetuslapsille syntyi ylösnousemususko eli uskoa siihen, että historian Jeesus Nasaretilainen on uskon Kristus, elävä Vapahtaja, minun Herrani.

Evankeliumitekstimme lopussa on huippukohtana opetuslasten kutsuessa vielä heille tuntemattoman henkilön luokseen ja Jeesuksen suostuessa pyyntöön. Aterialla oltaessa Jeesus otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi se opetuslapsille. Silloin heidän silmänsä avautuivat ja he tunsivat Jeesuksen. Tuntemisen hetki oli lyhyt välähdys vain, koska Jeesus poistui välittömästi. Mutta epätoivoisten ja murheellisten sydämissä oli herännyt usko. Tänäänkin saamme nauttia tämän saman Emmaus-aterian yhdessä Jeesuksen ja hänen ystäviensä kanssa. Herran pöydässä Jeesus on isäntänä. Hän varsinaisesti siunaa leivän ja murtaa sen meille. Hän jakaa siunatun maljan. Isän rakkauden ja Pyhän Hengen työn välityksellä voimme Emmauksen opetuslasten tavoin kokea , miten silmämme aukenevat ja tunnemme Kristuksen omaksi Vapahtajaksemme. Kun hän on ylösnoussut ja elää, mekin saamme elää täysipainoista elämää. Siksi Jeesus sanoo: Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys, sekä tämä ajallinen elämä että iankaikkinen elämä.