Pyhäiltana palasimme kolmen päivän Herättäjäjuhlamatkalta. Juhlat olivat kaikin puolin erittäin onnistuneet. Järjestelyt oli hoidettu mallikelpoisesti suuren talkoolaisten joukon avulla, maittavia ruoka-annoksia myöten. Säät suosivat näyttäen Suomen kesäisen luonnon parhaat puolet. Juhla-alue oli sopivan tilava: juhlakenttä oli pesäpallokentällä, sitten oli laaja ruokailukenttä ja seuraavaksi urheilukenttä, jossa sijaitsi myyntitori (myös kankaanpääläisten kenkien myyntipöytäni) ja lasten temmellysaluetta, kaikki nämä Haapajärven rannalla.
Myös hengellinen anti, seurat puheineen ja veisuineen, pyhän messu, oheistapahtumat iltaisin monine konsertteineen olivat tietenkin kristillistä uskoamme ylösrakentavia, antoivat toivoa ja lohtua monikymmentuhantiselle juhlaväelle. Lauantaina arvioitiin juhlapaikalla käyneen yli 20.000 ihmistä, päiväseuroissa laaja juhlakenttä olikin täpösen täynnä seuravieraita.
Itselleni kohokohdaksi juhlilla on muodostunut lauantain radioitavien päiväseurojen aluksi seisaaltaan veisattu "Jumala ompi linnamme" ja päätösseurojen lopuksi tapahtuva seurakansan polvistuminen rukoukseen. Sen jälkeen veisataan seisten "Herraa hyvää kiittäkää". Tietysti myös ehtoollisen nauttiminen monituhantisen kansan keskellä on mieltä sykähdyttävää. Monia tuttuja ja ystäviä tulee nähtyä vuodesta toiseen ja aina tulee uusiakin tuttavuuksia.
"Myös se hänen armonsa suo,/ Ett´ pääsemme toistemme luo/ Ja vaivoissa veisaten yhdessä näin/ Saamm´ kulkea kotia päin./ Jos väsymys voittaa/ Niin ystävä hoitaa,/ Kun huutaa: jo raukka nyt jäin./ Näin liikkuessamme/ Me iloa saamme/ Kaikista, kuin Jeesusta rakastavat/ Ja kanssamme vaeltavat;/ He ahkeruudellaan/ Ja kehoituksellaan/ Murheitamme huojentavat." Näin saamme veisata Wilhelmi Malmivaaran uudistaman Siioninvirsien sanoin. Tämä veisattiin näilläkin juhlilla, tosin 70-luvulla uudistetussa muodossa.
Myös hengellinen anti, seurat puheineen ja veisuineen, pyhän messu, oheistapahtumat iltaisin monine konsertteineen olivat tietenkin kristillistä uskoamme ylösrakentavia, antoivat toivoa ja lohtua monikymmentuhantiselle juhlaväelle. Lauantaina arvioitiin juhlapaikalla käyneen yli 20.000 ihmistä, päiväseuroissa laaja juhlakenttä olikin täpösen täynnä seuravieraita.
Itselleni kohokohdaksi juhlilla on muodostunut lauantain radioitavien päiväseurojen aluksi seisaaltaan veisattu "Jumala ompi linnamme" ja päätösseurojen lopuksi tapahtuva seurakansan polvistuminen rukoukseen. Sen jälkeen veisataan seisten "Herraa hyvää kiittäkää". Tietysti myös ehtoollisen nauttiminen monituhantisen kansan keskellä on mieltä sykähdyttävää. Monia tuttuja ja ystäviä tulee nähtyä vuodesta toiseen ja aina tulee uusiakin tuttavuuksia.
"Myös se hänen armonsa suo,/ Ett´ pääsemme toistemme luo/ Ja vaivoissa veisaten yhdessä näin/ Saamm´ kulkea kotia päin./ Jos väsymys voittaa/ Niin ystävä hoitaa,/ Kun huutaa: jo raukka nyt jäin./ Näin liikkuessamme/ Me iloa saamme/ Kaikista, kuin Jeesusta rakastavat/ Ja kanssamme vaeltavat;/ He ahkeruudellaan/ Ja kehoituksellaan/ Murheitamme huojentavat." Näin saamme veisata Wilhelmi Malmivaaran uudistaman Siioninvirsien sanoin. Tämä veisattiin näilläkin juhlilla, tosin 70-luvulla uudistetussa muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti