Säästötoimien perustelut

Riikka Purra · Vasemmalta kerrotaan, että hallituksen säästötoimet ja saman säästölinjan jatkaminen tulevina vuosina (velkajarru) uhkaavat palkankorotuksia ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Sama mantra, eri päivä. Ongelma on juuri siinä, että tämä vero- ja velkarahoitteinen järjestelmämme on jo vuosikausien ajan ollut ylimitoitettu tulonmuodostukseen ja siis talouden kantokykyyn nähden. Ei ole mitään hyvinvointiyhteiskuntaa ilman rahaa. Rapsakka 10 miljardia säästöjä ensi kaudella ei tarkoita hyvinvointijärjestelmän purkamista, mutta kylläkin tarkkaa priorisointia valtion ydintehtävistä ja siitä, kenelle ja mihin kaikkeen suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu ja mikä on aikuisen yksilön oma vastuu.

Herättäjänpäivään Kankaanpäähän TERVETULOA

Tervetuloa Herättäjän kirkkopyhään sunnuntaina 2.11. Messun jälkeen hyvät kirkkokahvit ja siioninvirsiveisuuhetki edelleen kirkossa😘😍🥰😊

Harmaa talous kuriin

Harmaa talous rehottaa ravintola-alalla – ulkomaalaisomisteiset ravintolat kärjessä väärinkäytöksissä Jaa Verohallinnon tehovalvonta paljasti pitsa-, kebab- ja kiinalaisravintoloista yli 11 miljoonan euron edestä maksamattomia veroja ja lähes 200 rikosepäilyä. Viranomaiset korostavat, että suurin osa suomalaisista ravintoloista toimii oikein ja maksaa veronsa, mutta ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä väärinkäytökset ovat selvästi yleisempiä. Reilun kahden vuoden aikana Verohallinto tarkasti 373 ravintola-alan yritystä. Peräti 53 prosentissa tapauksista löytyi niin vakavia puutteita, että ne siirrettiin rikostapausharkintaan. Lisäksi muille viranomaisille tehtiin yli 450 ilmoitusta muun muassa etuuksien väärinkäytöstä, eläkemaksujen laiminlyönnistä ja rahanpesusta. – Veroja kiertävä ravintola on tyypillisesti juuri pieni tai keskikokoinen anniskelu-, kebab- tai pizzeriaravintola. Tulokset osoittavat, että kohdevalinta on ollut onnistunut ja valvonta on kohdistunut niihin, jotka todennäköisimmin toimivat väärin, kertoo harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta. Verot kertyvät suomalaisilta toimijoilta Valsin mukaan väärin toimiminen on yleisempää ulkomaalaisomisteisissa ravintoloissa kuin suomalaisissa. – Verot kertyvät suomalaisilta toimijoilta. On selvää, että velvoitteiden laiminlyöminen antaa kilpailuetua, kun hinnat voidaan pitää reilusti toimivien kilpailijoiden hintoja matalampina, hän sanoo. Verohallinnon mukaan ilmoittamatta jätettyä tuloa löytyi yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroa maksuunpantiin 4,8 miljoonaa euroa ja puuttuvia palkkoja todettiin vajaat kaksi miljoonaa euroa. Suomen Uutiset

Eduskunnan poissaololista julkaistu

Eduskunnassa on kuusi kansanedustajaa, joilla ei ole lainkaan poissaoloja. Keskisarjan lisäksi tilastoissa nolla poissaoloa on Heikki Auttolla (kok), Mikko Lundénilla (ps), Jani Mäkelällä (ps), Sakari Puistolla (ps) ja Sami Saviolla (ps). Nollan poissaolon edustajat eivät kaikki ole välttämättä ole olleet paikalla jokaisessa istunnossa. Esimerkiksi Heikki Autto on ollut ulkomaan matkoilla 24 kertaa ja Sakari Puisto yhdeksän kertaa, jolloin heidän matkansa on merkitty edustajan tehtäviksi ja poissaoloa tilastoihin ei ole tullut. Sakari Puistolla (vas.) ja Heikki Auttolla ei ole tilastoissa yhtään poissaoloa, vaikka he ovat ovat olleet ulkomaan matkoilla. Puisto toimi ennen ministeripestiään talousvaliokunnan puheenjohtajana ja Autto siirtyi suuren valiokunnan puheenjohtajan tehtävistä puolustusvaliokunnan johtoon. Sakari Puistolla (vas.) ja Heikki Auttolla ei ole tilastoissa yhtään poissaoloa, vaikka he ovat ovat olleet ulkomaan matkoilla. Puisto toimi ennen ministeripestiään talousvaliokunnan puheenjohtajana ja Autto siirtyi suuren valiokunnan puheenjohtajan tehtävistä puolustusvaliokunnan johtoon. Kuva: Lehtikuva Keskisarja itse on ollut yhdellä ulkomaan matkalla Brysselissä. Koska puhemies Jussi Halla-aholla (ps) ei ole istumapaikkaa 199-paikkaisen salin puolella, Halla-aholla on myös nolla poissaoloa. Jari Koskela on ollut poissa 20 kertaa. Perussuomalaiset ryhmänä vähiten poissaolleita!

Halla-ahonkin kirja kiinnostaa

KIRJAMESSUT Helsingin Kirjamessut vahvistaa asemaansa kävijämäärältään Pohjoismaiden suurimpana kirjallisuustapahtumana. Messukeskuksessa kävi neljän päivän aikana ennätysmäärä 104 516 kirjallisuuden, viinin ja ruuan ystävää. Tapahtumakokonaisuus ylsi Helsingin Messukeskuksen kävijäennätykseen. Viime vuonna messuilla vieraili 97 572 kävijää. Kirjamessuilla järjestettiin ennätysmäärä, yli 1000 ohjelmaa 17 lavalla ja esiintyjiä oli lähes 1700. Ennätyslaajassa ohjelmassa esiintyivät kaikki Suomen presidentit. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin haastattelua seurasi arviolta lähes 3 000 kuulijaa. – Lukeminen on ajattelun polttoainetta. En näe itseni kehittyvän millään tavalla ihmisenä, jos en jatkuvasti lue. Ikään kuin tulee koko ajan sellainen tunne, että yritän ottaa jostain kiinni, Stubb totesi ohjelmajohtaja Ville Blåfieldin haastattelussa. Niin ikään uuden kirjan julkaissut presidentti Sauli Niinistö sai myös Senaatintori-lavan katsomot täyttymään ääriään myöten ja valtavan mittaisen signeerausjonon. Suurimpien kustantajien osastoilla kirjoja myytiin ennätyksellisen paljon. Painetun kirjan suosio erityisesti nuorten parissa näyttää olevan vahvassa kasvussa. Esimerkiksi tamperelainen nuortenkirjailija Annukka Salama houkutteli uuden teoksensa Sulamispiste (WSOY) signeerauspisteeseen monikymmenmetrisen ja kiemurtelevan pääosin nuorista koostuneen jonon. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho esiintyi Suomenlinna-salissa, joka täyttyi viimeistä paikkaa myöten. Halla-ahon elämäkerran kirjoittanut toimittaja Markku Heikkilä antoi kritiikkiä Suomen muille kirjallisuustapahtumille. – Minä olen Turusta ja puhemies Halla-aho Tampereelta. Turun kirjamessuilta ja Tampereen kirjafestareilta kerrottiin, että tämä ei kiinnosta ketään. Mukava, että teitä joku sentään tuli paikalle, Heikkilä veisteli, kun täpötäydessä salissa kuulijat joutuivat seuraamaan haastattelua myös salin reunustoilla seisten. Muiden kirjamessujen selitys on erikoinen, kun Tampereen tarkempi ohjelma ollaan julkaisemassa vasta 31.10. ja Turussa noin 600 esiintyjän kerrotaan saaneen Logomoon Helsingin lukuihin vaatimattomat 15 000 kävijää. Halla-ahon elämäkerran Readmen kustantaja Ari Sahanen kertoo vastauksen messuesiintymisiin olleen, että ”tilaa ei löydy”. Halla-aho ei itse messukohua kommentoinut mutta totesi, että eräs elämäkertaan suostumisen tärkeistä syistä oli se, että hän koki journalistien elävän samassa yhteisessä kuplassaan, jossa suuri osa häntä käsittelevistä kolumneista on jo asenteeltaan vihamielisiä. Kirjassa hän pystyi kertomaan oman näkemyksensä siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. On mahdotonta välttyä ajatukselta, että Turun ja Tampereen kirjamessujen kieltäytymisen syy on eduskunnan puhemiehen puoluekanta. Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi Provinssi-festivaalin kolme työntekijää sakkorangaistuksiin syrjinnästä. He olivat poistaneet perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään musiikkifestivaaleilta kaksi vuotta sitten tämän aiemmin esittämien mielipiteiden johdosta. Helsingin Kirjamessut kertoo tärkeimpien arvojensa olevan sananvapaus, yhdenvertaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen. Tapahtuma myös noudattaa arvojaan. Tampereen Kirjafestareiden arvot eivät ole näkyvillä tapahtumasivuilla. Turun Kirjamessut ei myöskään ole ilmoittanut arvojaan, mutta Logomo kertoo olevansa sitoutunut kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuusperiaatteisiin.

Uskon ja epäuskon taistelu

20. sunnuntai helluntaista, olin saarnaajana entisen kirkkoherraseurakakuntani Jurvan kirkkon jumalanpalveluksessa! Usko ja epäusko Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Mark. 2:1–12 Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 2 Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona, väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa. Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä, jotka eivät tungoksessa kuitenkaan päässeet tuomaan häntä Jeesuksen eteen. Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli, ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen: ”Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?” Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Kuinka te tuollaista ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’? Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” - hän puhui nyt halvaantuneelle - ”nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Tällaista emme ole ikinä nähneet.”

Israelin Ystävien tiedotusta

07.10.2025 Shalom 8/25 pääkirjoitus Hyvät Shalom-lehden lukijat, luotettavat ja rohkeat Israelin ystävät! Näinä vaikeina aikoina, kun antisemitismi on jälleen nostanut rumaa päätään ympäri Eurooppaa ja maailmaa, on tärkeää, että pysymme lujina periaatteissamme. Juutalaisviha ei ole pelkkää retoriikkaa; se ilmenee väkivaltana, syrjintänä ja poliittisina päätöksinä, jotka uhkaavat Israelin olemassaoloa. Me, Israelin Ystävät, tiedämme, että Israel ei ole vain valtio vaan myös demokratian ja vapauden majakka Lähi-idässä. Siksi meidän on vastustettava jyrkästi yrityksiä tunnustaa Palestiinan valtio ilman selviä ja konkreettisia kriteerejä, jotka takaavat rauhan ja turvallisuuden. Samalla meidän on tuomittava terrorijärjestö Hamasin toimet ja tuettava Israelia, sen kansaa ja hallitusta tässä taistelussa terrorismia vastaan. Jerusalem, vanha kaupunki. Kuva Sara Rostenne Palestiinan valtion tunnustaminen ilman turvallisuustakuita vastuutonta Monet Euroopan maat ja kansainväliset toimijat ovat viime vuosina painostaneet tunnustamaan Palestiinan valtion yksipuolisesti, usein ilman vaatimuksia rauhanprosesseista tai turvallisuustakuista. Tämä lähestymistapa on vaarallinen ja vastuuton. Selvät kriteerit tunnustamiselle olisivat mm: täydellinen luopuminen terrorismista, Hamasin ja muiden aseellisten ryhmien aseistariisunta, Israelin olemassaolon tunnustaminen juutalaisena valtiona sekä sitoutuminen Israelin valtion turvallisuusnäkökohtienkin turvaamiseen, jossa Israelin turvallisuuden edellyttämät asiat määritellään suorissa neuvotteluissa. Mahdollisen Palestiinan valtion rajat pitäisi määritellä Israelin turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Ilman näitä ehtoja tunnustaminen palkitsisi vain väkivaltaa ja estäisi aidon rauhan. Esimerkiksi Hamasin hallitsema Gaza on osoittanut, että ilman näitä kriteerejä “valtio” muuttuu terrorin tukikohdaksi, josta käsin hyökätään siviilejä vastaan. Israelin ystävinä meidän on vaadittava, että kansainvälinen yhteisö ei tee myönnytyksiä, jotka heikentävät Israelin turvallisuutta. Siksi ehdotettu kahden valtion malli ei ole toimiva, ellei se perustu Israelin turvallisuuden takaamiseen kaikissa olosuhteissa. Ainakin nyt Israel katsoo, ettei ole riittäviä perusteita kahden valtion mallin toteutumiseen, koska se olisi nykytilanteessa välitön turvallisuusuhka Israelin olemassaololle. Gazalaiset kärsivät Hamasin päätöksistä Terrorijärjestö Hamasin toiminta on puolestaan suora uhka paitsi Israelille myös koko maailman rauhalle. Hamas ei ole pelkkä poliittinen liike; se on terroristijärjestö, joka käyttää resurssejaan rakentaakseen tunneleita ja raketteja sen sijaan, että se parantaisi gazalaisten elämää. Heidän peruskirjassaan vaaditaan Israelin tuhoa, ja heidän tekonsa – kuten sieppaukset, rakettihyökkäykset ja siviilien kohdistetut murhat – ovat tuomittavia. 7. lokakuuta 2023 tapahtunut terrori-isku, jossa Hamas murhasi yli 1 200 israelilaista ja sieppasi satoja panttivankeja, oli raaka muistutus heidän ideologiastaan. Tämä ei ollut “vastarintaa” vaan puhdasta terrorismia, joka kohdistui viattomiin siviileihin, mukaan lukien lapsiin ja vanhuksiin. Hamasin johtajat elävät ylellisesti ulkomailla, kun taas gazalaiset kärsivät heidän päätöksistään. Meidän on tuomittava Hamasin toimet yksiselitteisesti ja tuettava Israelin pyrkimyksiä kitkeä tämä uhka juurineen. Israelin vastaus tähän hyökkäykseen on ollut välttämätön ja oikeutettu. Terrorismin kitkeminen on perimmäinen syy sille, miksi Israel on ryhtynyt toimiin Gazassa. Hamas ei ole vain aseellinen ryhmä; se on syvällä upotettu yhteiskuntaan, käyttäen sairaaloita, kouluja ja asuinalueita operaatioihinsa. He käyttävät gazalaisia ihmiskilpinä, piilottaen asevarastoja ja laukaisualustoja siviilikohteisiin, mikä tekee taistelusta äärimmäisen haastavaa. Jokainen siviiliuhri on traaginen ja valitettava menetys, mutta valitettavasti niitä ei voi täysin välttää, kun vastapuoli rikkoo sodan sääntöjä systemaattisesti. Israelin armeija (IDF) on pyrkinyt minimoimaan siviiliuhreja varoituksilla, evakuoinneilla ja tarkkuusiskuilla, toisin kuin Hamas, joka pyrkii maksimoimaan kärsimyksen propagandatarkoituksiin. Tämä ei ole kostotoimi vaan puolustussota, jonka tavoitteena on estää tulevat hyökkäykset ja palauttaa rauha. Jerusalem, vanha kaupunki. Kuva, Sara Rostenne. Israel tarvitsee tukea enemmän kuin koskaan Näinä aikoina, kun antisemitismi leviää yliopistoissa, kaduilla ja sosiaalisessa mediassa, Israel tarvitsee ystäviensä tukea enemmän kuin koskaan. Euroopassa olemme nähneet juutalaisvastaisia mellakoita, synagogien vandalismia ja jopa poliittisia päätöksiä, jotka syrjivät Israelia. Tämä ei ole sattumaa; se on osa laajempaa narratiivia, jossa Israelia demonisoidaan ja terrorismia relativisoidaan. Meidän on tuettava Israelin kansaa, joka elää jatkuvan uhan alla, ja hallitusta, joka tekee vaikeita päätöksiä suojellakseen kansalaisiaan. Israel ei ole täydellinen, mutta se on demokratia, jossa vähemmistöt – mukaan lukien arabit – nauttivat oikeuksista, joita ei löydy monista naapurimaista. Lopuksi, hyvät ystävät, muistakaamme, että rauha ei synny myönnytyksillä terroristeille vaan lujalla sitoutumisella oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen. Vastustakaamme Palestiinan valtion tunnustamista ilman selviä kriteerejä, tuomitsemme Hamasin ja seisomme Israelin rinnalla. Yhdessä voimme torjua antisemitismin ja edistää todellista rauhaa. Auttakaa lahjoituksella meitä tukemaan mm. Israelin messiaanista työtä rauhan ja evankeliumin pohjalta viitteellä 1494 Israelin Ystävät ry:n tässä Shalom-lehdessä julkaistun pankkisiirtolomakkeessa olevan tilinumeron kautta. Israelin Jumala lahjanne runsaasti siunatkoon! Nyt on aika tukea Israelia kaikin keinoin! Rukoilkaamme rauhaa Jerusalemille ja Israelille! Shalom-terveisin, Ilkka Vakkuri Voit lahjoittaa Israelin Ystävät ry:n avustuskohteisiin kotisivuillamme tai tehdä tilisiirron suoraan Israelin Ystävät ry:n rahankeräystilille: FI41 5731 8220 0718 21 Poliisihallituksen Israelin Ystävät ry:lle myöntämä rahankeräyslupa on RA/2021/1386.

Jarilla kymmenkunta puheenvuoroa tällä viikolla eduskunnassa

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Jari Koskela muistuttaa, että ilman yhtenäisiä menetelmiä ja vertailukelpoisia tilastoja syntyy väärä kuva Suomen päästötilanteesta, mikä johtaa ylimitoitettuihin ja kansalaisille ja teollisuudelle kalliisiin toimiin. – Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto. Laskennan periaatteet on saatava kuntoon: sektorit kuvataan samalla tavalla vuodesta toiseen, päällekkäislaskentaa vältetään ja politiikkavaikutukset erotetaan suhdanteista ja säästä, Koskela linjaa. Koskela painottaa, että maankäyttösektorin inventaarion on perustuttava ajantasaisiin mittauksiin, kasvukunnon ja tuhoriskien huomiointiin sekä pitkäaikaisen puunkäytön oikeaan laskentaan. – Epävarmuuksia ei paikata ostamalla ulkomaisia nieluyksiköitä mailta, jotka ovat luontoaan jo köyhdyttäneet. Suomen on nojattava omaan luotettavaan tietoon, Koskela sanoo. Kustannustehokkuus ja vaikutusarviot etusijalle Perussuomalaisille tärkeää on, että ilmastotoimet ovat kustannustehokkaita, teknologianeutraaleja ja kilpailukykyä vahvistavia. Näistä ilmastopolitiikan reunaehdoista on linjattu perussuomalaisten vaatimuksesta myös hallitusohjelmassa. – Jokaisesta toimenpiteestä on nähtävä selkeästi, paljonko se maksaa ja miten se vaikuttaa globaaleihin päästöihin, kilpailukykyyn ja suomalaisen työn edellytyksiin. Tämän on oltava lähtökohta, ei sivuhuomio, Koskela toteaa. Koskela muistuttaa, että Suomen pitkät välimatkat ja harva asutus edellyttävät toimivaa liikennettä. Hallitus onkin tehnyt politiikkaa, joka huomioi pitkät etäisyydet ja pitää autoilijan kustannuksia kohtuullisina. – Liikennettä ei voi ohjata pelkillä kielloilla ja sanktioilla. Tarvitaan kannustimia kaluston uusiutumiseen, tieverkon kunnossapitoa ja sujuvaa logistiikkaa. Autoilijaa ei saa kurittaa kohtuuttomilla verotaakoilla, Koskela painottaa. Maataloudessa päästövähennykset tulee toteuttaa vapaaehtoisiin ja kannattaviin toimiin nojaten. – Kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat etusijalla. Kiertotalous, kasvinjalostus, lannoiteriippuvuuden vähentäminen ja uudet rehuinnovaatiot ovat järkeviä keinoja parantaa maatalouden tuottavuutta, Koskela sanoo. Turve on Suomen ruskea kulta Koskela katsoo, että turpeen alasajo on tehty hätiköiden eikä seurauksia ole arvioitu riittävästi. Samalla on vaarannettu kasvuturpeen, kuiviketurpeen sekä uusien turveinnovaatioiden saatavuus. – Turve on Suomen ruskea kulta. Sillä on monia käyttökohteita: esimerkiksi biostimulantit parantavat maaperää ja aktiivihiiltä voidaan valmistaa kotimaassa. Kun hyödyt ja haitat lasketaan kokonaisuutena, turve on ilmastollekin nettohyödyllinen, Koskela arvioi. Koskela korostaa, että turvepellot ovat tärkeä osa huoltovarmuutta ja alueiden tulevaisuutta eikä niiden käyttöä saa rajoittaa ilmastopoliittisin perustein. – Suomi on ruoassa omavarainen, ja tuotantomme on maailman huippua. Jos turvepellot ajetaan alas, kokonaiset seutukunnat kärsivät. Asiaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti – ruoantuotannon, työllisyyden ja alueiden elinvoiman näkökulmista, Koskela sanoo. Koskela katsoo, että turvetuotannon edellytysten vahvistaminen on avainasemassa, jotta koko maa pysyy elinkelpoisena. Kasvu- ja kuiviketurpeen lisäksi Suomen on Koskelan mielestä voimallisesti panostettava turvepohjaisen aktiivihiilen sekä maaperää parantavien biostimulanttien tuotantoon. Suomen Uutiset

Veroaukot tukittava

Veroaukot tukittava Koskela: Harmaa talous vie miljardit – hallitus tuo ratkaisuja pöytään Harmaa talous aiheuttaa Suomessa miljardiluokan loven julkiseen talouteen ja vääristää rehellistä kilpailua. Arviot verovajeesta liikkuvat useissa miljardeissa euroissa vuodessa, ja asiantuntijat arvioivat pelkästään arvonlisäveroketjusta puuttuvan yli miljardin. Tämä raha on suoraan pois hyvinvointipalveluista ja suomalaisten arjen turvasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskelan mukaan tilanteen korjaaminen vaatii jämäköitä mutta oikeasuhtaisia toimia. – Harmaa talous aiheuttaa useiden prosenttien aukon verokertymään. Se syö palvelujen rahoitusta ja antaa vilpille etulyöntiaseman rehellisen työn ja yrittämisen kustannuksella, Koskela sanoo. Verovalvonnalle toimivat työkalut Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla osaltaan puututaan harmaan talouden aiheuttamaan verovajeeseen. Tarkoitus on parantaa Verohallinnon vertailutietotarkastuksia siten, että valvonta saa tarkasti kohdennetut ja välttämättömät tiedot myös monimutkaisista ja rajat ylittävistä rahavirroista. Samalla varmistetaan tietosuoja selkein suojatoimin ja rajataan tietopyynnöt täsmällisesti. – Esitys palauttaa verovalvonnalle toimivat työkalut. Kyse ei ole massadatan keräämisestä, vaan kirurgisesti kohdennetusta tiedosta, jolla estetään vilppi ja turvataan reilu kilpailu, Koskela korostaa. Hyödyt pois harmaan talouden taskuista Hallituksen esityksen taloudellinen vaikutus on merkittävä. Lisäverotuottojen arvioidaan olevan jopa sata miljoonaa euroa vuosittain. Täysimääräisesti voimaan tullessaan vaikutus näkyy valtion ja kuntien kassassa jo lähivuosina. – Jokainen rehellisesti maksettu euro on panos hoivaan, koulutukseen ja turvallisuuteen. On oikein, että hyödyt ohjautuvat palveluihin eikä harmaan talouden taskuihin, Koskela toteaa. Suomen Uutiset

Vitosia

Vitosen lenkki eli klo 17 (ent.5) 55 min, 5,5 km, miehiä kuiteskin 9. Sääkin juuri ja juuri yli viiden eli 7 astetta. Näin siis tunnin lenkillä riitti mukavaa säätä ja porukkaan liikuntakeskuksen kuntoreitillä ja ratakierroksella!

Suurin kaikista on RAKKAUS

Rakkauden kaksoiskäsky Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain sisällön. Se, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, täyttää lain vaatimuksen. Jumalan rakkaus synnyttää meissä rakkautta. Rakkaus toteuttaa Jumalan koko lain. Matt. 22:34–40 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 22 Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”

Parempaan päin mennään

Koskela: Työllisyydessä positiivisia näkymiä – nuorisotyöttömyyteen tartuttava entistä voimakkaammin Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä työttömyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela totesi, että tilanteesta ei saa riittävän tarkkaa kuvaa tarkastelemalla vain työttömyystilastoja. Vaikka työttömyysluvut ovat nousussa, työllisyys on edelleen kohtuullisella tasolla eivätkä tehdyt työtunnit ole romahtaneet. Jari Koskela huomautti, että työttömyyslukujen taustalla on uusien ihmisten tulo työnhakijoiksi. Tämä selittyy niin maahanmuutolla kuin sillä, että toimeentulotuelta on siirrytty työnhakijoiksi. Jälkimmäistä kehitystä Koskela pitää oikeana askeleena, sillä toimeentulotuella oleminen on paha kannustinloukku. Nuorisotyöttömyys keskeinen ratkaistava ongelma Nuorten tilanne on Koskelan mukaan vakavin työmarkkinoiden kipupiste. Hän huomautti, että työuran alun viivästyminen lisää syrjäytymisen riskiä ja mielenterveyden haasteita. Koskela nosti esiin, että viime vuonna liki 26 000 nuorta oli työkyvyttömyyseläkkeellä eli kokonaan työvoiman ulkopuolella. – Nuorisotyöttömyyteen ei ole olemassa vain yhtä lääkettä. Näen kuitenkin, että hallituksen toimet peruskoulutuksen vahvistamiseksi ovat tässä aivan avainasemassa. Koulujen kännykkäkielto tuottaa varmasti hyviä tuloksia, mikä jo tiedetään, ja ensi vuonna annetaan esitys osaamistakuusta, joka varmistaa, ettei peruskoulusta pääse pois ilman riittäviä perustietoja, Koskela korosti puheenvuorossaan. Hallitus päätti budjettiriihessä nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi työllistämissetelistä, joka kohdistetaan heikossa työmarkkina-asemassa oleviin nuoriin. Koskela katsoo, että osin kyse on myös sosiaalipoliittisesta toimesta, mutta se ensimmäinen työpaikka syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voi pysäyttää syrjäytymiskehityksen. – Tämä työllistämisseteli on sellainen täsmälääke, joka on tässä tilanteessa erittäinkin perusteltu. Rahoitus, 30 miljoonaa, otetaan EU:n elpymisvälineestä, jolla on enimmäkseen parannettu Kreikan ja Espanjan työllisyyttä, nyt vihdoin myös Suomen, Koskela totesi. Työllisyyden näkymät ovat positiivisia Koskela nosti puheenvuorossaan esiin myös työllisyyden kannalta valoisia näkymiä. Viime viikolla Yhdysvaltojen kanssa solmittu jäänmurtajayhteistyö tuo arvioiden mukaan Suomeen jopa 10 000 työpaikkaa. – Meillä on muitakin suuria hankkeita putkessa. Suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys poiki 54 hakemusta, joiden arvo on yhteensä noin 22 miljardia euroa. Nämä ovat sellaisia investointeja, jotka eivät toteutuisi ilman hallituksen linjaamaa veroporkkanaa, Koskela korosti. Puhtaan teknologian hankkeet luovat työpaikkoja ja elinvoimaa koko maahan, ja niistä hyötyvät lukuisat alihankintaketjut, myös sellaiset pienemmät toimijat, jotka eivät täytä verohyvityksen ehtoja. – Nyt on tehty mittava määrä sellaisia työllisyystoimia, joita Suomeen on kaivattu koko 2000-luvun ajan. Me emme voi vaikuttaa EKP:n korkotasoon, joka siis on yksi merkittävä, ehkä suurin, syy Suomen haastavaan tilanteeseen. Sen sijaan olemme vaikuttaneet työmarkkinoiden uudistamiseen ja työnteon kannustimien parantamiseen, Koskela totesi puheensa lopuksi. Suomen Uutiset

Ruskan väriloistoa

Kirkkaassa auringonpaisteessa punaväri oikein hehkuu kotipihassa, vaikka ensilumi on satanut Kilpisjärvellä. Kuvat fb:ssa.

Pakon edessä löytyy yhteisymmärrystäkin

Jari Koskela Laaja poliittinen yhteisymmärrys velkajarrusta on tärkeä askel kohti parempaa politiikkaa. Talous asettaa raamit sille, mitä politiikassa on mahdollista tehdä. Tämä hallitus on aloittanut työn velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Velkasuhteen kasvu pysähtyykin vuonna 2027, mutta lähtee jälleen kasvuun ilman lisätoimia. Sitoutumalla velkajarruun varmistetaan se, että sopeuttaminen jatkuu myös tulevilla kausilla. Olisi kestämätöntä, jos aina neljän vuoden välein velkahanoja avattaisiin ja suljettaisiin. Vaikka velkaantumisen taittamisesta on nyt laaja yhteisymmärrys, on poliittisilla puolueilla edelleen paljon mahdollisuuksia esittää omia vaihtoehtojaan siitä, miten sopeutus tehdään. Menoleikkaukset, veronkorotukset ja rakenteelliset tuottavuutta lisäävät toimet ovat kaikki työkalupakissa. Lopuksi hyvä tiedostaa, että velkaantumista ei haluta pysäyttää vain, jotta VM:n virkamiehet olisivat tyytyväisiä, vaan siksi että hyvinvointivaltiolta putoaa pohja pois, jos jatkamme velkaantumisen tiellä. Pelkästään korkomenot ovat ensi vuonna suuremmat kuin koko Sisäministeriön ja Oikeusministeriön budjetit yhteensä.

Israelin suuri päivä

va LEHTIKUVA Hamas vapautti elossa olleet panttivangit – Trump sai sankarin vastaanoton Israelissa Terroristijärjestö Hamas on vapauttanut kaikki Gazassa elossa olleet 20 israelilaista panttivankia osana presidentti Donald Trumpin välittämää rauhansopimusta, joka tähtää kahden vuoden konfliktin lopettamiseen. Panttivangit palautettiin Israeliin maanantaina, ja Trump sai Tel Avivissa ja knessetissä sankarin vastaanoton. Samaan aikaan Gazassa käydään kuitenkin jo uusia "välienselvittelyjä", kun Hamas taistelee valta-asemastaan paikallisia ryhmiä vastaan. Hamas vapautti kaikki kaksikymmentä Gazassa elossa ollutta panttivankia. Heidät palautettiin Israeliin maanantaina osana sopimusta, jonka tavoitteena on raivata tietä rauhalle ja päättää kahden vuoden konflikti. Sopimus tehtiin viime viikolla sen jälkeen, kun Israel ja Hamas alustavasti hyväksyivät presidentti Donald Trumpin julkaiseman 20-kohtaisen rauhansuunnitelman. Panttivangit luovutettiin kahdessa osassa. Ensimmäiset seitsemän vapautettiin Gazan kaupungissa Pohjois-Gazassa ja loput 13 Khan Junisissa Etelä-Gazassa. Hamas laittoi panttivangit soittamaan videopuheluita Panttivankien vapautus oli erilainen kuin aiemmin tänä vuonna kahden kuukauden tulitauon aikaan tapahtuneet luovutukset, jolloin Hamas järjesti nöyryyttäviä seremonioita ja kuljetti panttivankeja suuren yleisön eteen lavalle ennen luovutusta. Silti hetkeä ennen vapauttamista Hamasin terroristit järjestelivät videohaastatteluita, joissa panttivangit näyttivät olevan pukeutuneina samoihin väärennettyihin sotilasasuihin, joita Hamas oli käyttänyt aiemmin vapautettujen vangittujen seremonioissa. Videopuhelut soitettiin perheenjäsenille, jotka olivat jo Israelissa Re’imin sotilastukikohdassa valmistautumassa tapaamaan läheisiään uudelleen. Vain neljän kuolleen israelilaisen panttivangin ruumiit palautettiin maanantaina, uutisoi uutistoimisto AFP. Trumpille taputettiin minuuttikaupalla knessetissä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Tel Aviviin maanantaina juuri sillä hetkellä, kun ensimmäiset seitsemän panttivankia olivat matkalla Israeliin. Trumpin odotettu puhe Israelin parlamentissa eli knessetissä alkoi hieman myöhässä kello 14:n jälkeen. Knessetin jäsenet taputtivat minuuttikaupalla Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille tämän noustua puhujakorokkeelle. Knessetin puheenjohtaja Amir Ohana sanoi, että Trump on ”kaikkien aikojen suurin Israelin ystävä Valkoisessa talossa”. – Hieno paikka, Trump totesi puheensa aluksi. – Aurinko nousee viimein ylle pyhän maan, jossa vallitsee rauha. Uskomaton voitto Israelille ja maailmalle. Uhmasimme kaikkia todennäköisyyksiä ja onnistuimme mahdottomassa, kun toimme panttivangit kotiin. Trump kehui myös tunnin mittaisessa puheessaan Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua. – Hän ei ole helppo kaveri, hänen kanssaan ei ole helppo toimia, mutta sehän hänestä tekee niin mahtavan. Trump sanoi haluavansa vierailla myös Gazassa BBC uutisoi, että Trump haluaisi myös vierailla Gazassa. – Tunnen sen niin hyvin, vaikka en ole käynyt siellä, Trump kommentoi kanssaan Air Force Onen kyydissä matkanneille toimittajille. – Haluaisin tehdä sen, haluaisin ainakin kokea sen, Trump lisäsi. Myöhemmin maanantaina Trump aikoo osallistua Egyptissä huippukokoukseen, jonka tarkoituksena on vauhdittaa laajempaa suunnitelmaa. Suomen presidentti Alexander Stubb rohkaisi osapuolia toimeenpanemaan presidentti Trumpin suunnitelman viestipalvelu X:ssä. Hamas käynyt jo kiivaita taisteluita gazalaisia vastaan The Telegraph uutisoi, että Hamas on käynyt sunnuntaina kiivaita taisteluita kilpailevaa Dormush-klaania vastaan Gazan kaupungissa, muun muassa Jordanian sairaalan läheisyydessä, pyrkien vahvistamaan valtaansa alueella. Klaani vastustaa Hamasia. BBC:n mukaan Hamas on mobilisoinut 7 000 jäsentä turvallisuusjoukkoihin, joiden tehtävänä on ”puhdistaa Gaza rikollisista ja Israelin kanssa yhteistyötä tehneistä”. Hamas kiistää, että järjestö olisi sijoittanut ”taistelijoita” kaduille. Palestiinalaisvankien joukossa raiskaajia ja terroristeja The Telegraph uutisoi esimerkiksi vapautettavien joukossa olevasta palestiinalaisesta Ahmed Mahmed Jameel Shahadasta, joka murhasi ja raiskasi 13-vuotiaan pojan. Hän on ollut elinkautisvankina vuodesta 1989. Hän houkutteli teini-ikäisen Oren Baharamin luostariin Jaffassa, jonka jälkeen hän raiskasi Baharamin ja surmasi hänet pahoinpitelemällä. Shahada on yksi lähes kahdestatuhannesta vangittuna olleesta palestiinalaisesta, jotka on määrä vapauttaa panttivankien palautus- ja vankienvaihtosopimuksen ehtojen mukaisesti. Hetki oli tunteikas, kun israelilaiset odottivat Gazassa yhä olleiden israelilaisten panttivankien vapauttamista

Mitalisadetta

Veteraanien SM-maastojuoksuissa Vöyrissä Kankaanpään Urheilijat sai mitalisadetta. M65 joukkue Jari Koskela, Ilkka Vakkuri ja Tapio Laurila sai kultamitalit, kuvan M80 joukkue Lauri Kiviniemi, Anssi Joutsenlahti ja Armas Liimu hopeamitalit ja kuva myös M85 sarjassa Armas Liimu ja hopeamitali.

Jäänmurtajatilaukset poikivat myös Satakuntaan

Satakunta|Murtajatilaus Murtajatilaus poikimassa töitä myös Mäntyluodon telakalle – Sata Shipbuildingin Suomela: ”Valtavan hieno asia” Neljän jäänmurtajan kauppa on telakan johtajan mukaan valtavan hieno asia Porille ja koko Suomelle. Mäntyluodon telakan johtaja Niko Suomela ei pidättele tyytyväisyyttään siitä, mitä murtajatilaus voi merkitä Porille. Kuuntele juttu Ville Hammarberg, Piia Koskiahde Yhdysvaltojen ja Suomen on tarkoitus sopia kaupat neljästä jäänmurtajasta, jotka valmistettaisiin suomalaisilla telakoilla. Alustavien tietojen mukaan murtajista kaksi on tarkoitus rakentaa Helsingissä ja kaksi Raumalla. Helsingin telakan omistaja Davie kertoi myöhään torstaina illalla aloittavansa kaupalliset neuvottelut jäänmurtajien rakentamiseksi Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Kauppa toisi toteutuessaan lisää töitä myös Porin Mäntyluodon telakalle. ”Sata Shipbuilding oy:n nimellä toimintaansa jatkava Mäntyluodon telakka toimittaa parhaillaan teräslohkoja Polar Max -jäänmurtajaan ja sen lohkotuotanto tulee olemaan merkittävässä asemassa myös mahdollisissa Yhdysvaltojen tilauksissa”, kertoo yhtiö tiedotteessa. Mäntyluodon telakan johtaja Niko Suomela ei pidättele tyytyväisyyttään siitä, mitä murtajatilaus voi merkitä Porille. ”Nyt julkisuudessa puhuttu tarina alkaa muuttua lihaksi. Nyt odottelemme vain kaupan closingia.” Closing tarkoittaa kaupan lopullista päättämistä. Porissa on jo nyt vauhdilla aloitettu telakan työntekijöiden rekrytointi. ”Nämä toimet, jotka on aloitettu, saavat nyt lisävahvistuksen.” Suomela muistuttaa, että Mäntyluodolla on mahdollisuus toimia muunakin kuin muualla koottavien laivojen lohkotoimittajana. ”Mäntyluodossahan on tehty aiemminkin laivoja. Tavoitteenamme on käyttää koko tontti.” Varautumista on tapahtunut jo kulisseissa, sillä neuvottelut Suisto Kiinteistöjen kanssa ovat olleet aktiivisia. Suisto Kiinteistöt on Porin kaupungin omistama yhtiö, joka osti Mäntyluodon telakan ja vuokrasi sen takaisin Enersense-konsernille, mahdollistaen telakan toiminnan jatkumisen ja kasvupotentiaalin varmistamisen Porille. Nyt yhteistyökumppanina on Sata Shipbuilding oy. ”Rannan käyttö kokoonpanoon tulee jossain kohtaa esille. Meillä on potentiaali rakentaa kokonainen alus. Suisto kiinteistöillä ja Porin kaupungilla on asiassa merkittävä osuus.” Oleellinen seikka laivanrakennuksessa on myös suunnittelu. ”Meillä on hyvin vahva ydinosaaminen. Tarvittavaa suunnitteluvoimaa voidaan saada myös ulkopuolelta. Rekrytoinnit ulottuvat myös suunnitteluun.” Suomela muistuttaa myös yhteistyöstä Helsingin ja Turun telakoiden kanssa. ”Voimavara on kattava.” Entä Rauma, johon keskittynyt laivanrakennusteollisuuden toimijoita? ”Suomalainen laivanrakennus perustuu yhteistyöhön. Tulemme kyllä tekemään yhteistyötä monien kanssa. Etenemme avoimin silmin.”

Polttoaineveroa alennetaan edelleen

Riikka Purra 1 pv · Esittelin tänään eduskunnassa taas yhden autoilijaa hyödyttävän esityksen eli uuden veronalennuksen. Se on yksi useista hallituksen toimista, joilla madalletaan autoilun kustannuksia. Ylipäätänsä polttoaineveron alennus on historiallista – kevensimme veroa jo kertaalleen noin 170 miljoonalla. Eikä ensi vuonna koittava kevennys edes jää viimeiseksi. Tavanomaista sen sijaan edellisille hallituksille ovat olleet autoilijaan kohdistuvat veronkorotukset. Kiristyksiä polttoaineiden verotukseen on tehty esimerkiksi vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020. Suomalainen autoilija on vuosikausia ollut se kohde, jonne veronkorotukset ovat kohdistuneet. Tämä hallitus on valinnut toisen linjan. Hesarin mukaan bensa on liian halpaa, mutta me emme jaa käsitystä. Onneksi huoltoaseman valot kertovat nyt huomattavasti kauniimpia lukuja kuin joitakin vuosia sitten.

Varsinkin maaseudulla oma auto on välttämätön

Purra: Hallitus keventää polttoaineveroa 100 miljoonalla eurolla 08.10.2025 | Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa tänään hallituksen esityksestä, jolla liikennepolttoaineiden verotusta alennetaan 100 miljoonalla eurolla. Kyse on jatkosta vuoden 2024 veronalennukselle, joka kevensi polttoaineverotusta noin 170 miljoonalla eurolla. Riikka Purra perusteli esitystä kertomalla Suomen olevan pitkien etäisyyksien maa, jossa monilla ei ole mahdollisuutta sähköautoon. Purran mukaan polttoaineen hinnan pitäminen kohtuullisena on välttämätöntä etenkin maaseudulla. – Suomalainen autoilija on vuosikausia ollut se kohde, jonne veronkorotukset ovat kohdistuneet. Tämä hallitus on valinnut tyystin toisen linjan. Helsingin Sanomien mukaan bensa on liian halpaa, mutta me olemme toista mieltä, Purra sanoi. Purra muistutti, että hallitus on jo aiemmin alentanut ajoneuvoveroa, keventänyt jakeluvelvoitetta ja päättänyt ottaa käyttöön ammattidieselin. Hänen mukaansa nämä toimet vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa ja tukevat yritysten kilpailukykyä. Erityisesti maaseudun asukkaat ja kuljetusala hyötyvät Esityksen mukaan hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan kahdessa vaiheessa vuosina 2026 ja 2027. Muutos laskee bensiinin hintaa keskimäärin 2,7 senttiä litralta ja dieselin hintaa 2,4 senttiä litralta. – Alennus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosien 2026 ja 2027 alusta. Ehdotetut alennukset laskisivat valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla ja 96 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla, Purra kertoi. Keskimääräisen autoilijan säästöksi Purra arvioi noin 32 euroa vuodessa, mutta maaseudun asukkaat todennäköisesti hyötyvät veronalennuksesta kaupunkilaisia enemmän. Noin kolmannes esityksen kokonaishyödystä kohdistuu maaliikennepalveluihin eli kuljetusalalle ja logistiikkaan. Myös teollisuus ja yritykset hyötyvät polttoaineen hinnan alenemisesta. Suomen Uutiset

Talous kuntoon

Kolumnit|Kolumni Säästöpossu-Suomi tarvitsee lupauksen paremmasta – Ostovoima on saatava kulutukseen Parasta elinvoimaa maakuntiin on se, että julkinen talous on kunnossa ja yhteiskunta antaa parhaat mahdollisuudet yrittää ja tehdä työtä. Jari Koskela 6.10. 4:00 Eduskunta käsitteli viime viikolla valtioneuvoston selontekoa aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä. Aihe ei ensi silmäyksellä nostata suurempia tunteita, mutta kyse on siitä, millaisilla toimilla joka puolelle Suomea saadaan aikaan elinvoimaa. Maamme ei elä pelkkien suurten kaupunkien varassa, vaan jokaista kolkkaa tarvitaan, jotta Suomi kukoistaa. Koko maan asuttuna pitäminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Parasta elinvoimaa maakuntiin on se, että julkinen talous on kunnossa ja yhteiskunta antaa parhaat mahdollisuudet yrittää ja tehdä työtä. Tulonsiirrot eivät ole kestävä ratkaisu, koska maksajia ei koskaan ole riittävästi. Tarvitsemme ketterät työmarkkinat, hyvät liikenneyhteydet, kohtuuhintaista autoilua sekä mahdollisimman vähän ylhäältä annettuja ylikireitä normeja, joilla on tapana toimia kasvun esteenä alueiden elinvoimalle. Tällä hetkellä tilanne ei näytä hyvältä, kun työttömyysluvut ovat kasvussa. Toki tilanteen vakavuus riippuu paljon käytettävästä tilastosta. Työtuntien määrä ei ole niin jyrkästi laskenut kuin työttömyys on noussut. Työttömyyden nousu johtuukin paljolti siitä, että työttömiä työnhakijoita on tullut paljon lisää. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ihmisiä siirtyy toimeentulotuelta ensisijaisille tukimuodoille sekä myös maahanmuutosta. Syyskuussa valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistu talousennuste kertoo, että niukan talouskasvun taustalla on heikko yksityinen kulutus. Vaikka kansalaisten ostovoima on merkittävästi kasvanut ja kasvaa ensi vuonna edelleen, tämä ostovoima siirtyy enemmän säästöön kuin kulutukseen. Tämä on ymmärrettävää varovaisuutta epävarmassa taloustilanteessa, mutta myrkkyä talouskasvulle. Suomalaisten tileillä on säästössä jopa yhteensä 115 miljardia. Työttömyyden nousu johtuu paljolti siitä, että työttömiä työnhakijoita on tullut paljon lisää. Toinen keskeinen kasvun este on pankkiemme nihkeys antaa rahoitusta sellaisillekaan yrityksille, joilla on hyvä riskiprofiili. Pankkimme ovat kuitenkin pärjänneet hyvin EU:n stressitesteissä, joten rahoituksen saannin ei pitäisi olla ongelma. Vaikeuksissa ovat myös maatalousyrittäjät eli rahoitushaasteet uhkaavat kaiken lisäksi huoltovarmuuttamme. Rahoituksen saannin ongelmia on pyritty ratkaisemaan muun muassa uudella Finnvera-lainsäädännöllä, jolla tehdään rahoituksen hausta nopeampaa, ennakoitavampaa ja vähemmän byrokraattista. Lisää toimia kuitenkin vielä tarvitaan. Loppupeleissä talous on psykologista. Jos emme usko parempaan tulevaisuuteen, talouskasvua ei tule syntymään. Suomi on tarponut pian 20 vuotta nollakasvussa. Signaaleja paremmasta on olemassa, mutta niitä pitää vahvistaa ja siinä me kaikki voimme yhdessä vaikuttaa. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).

2 vuotta Hamasin joukkomurhasta

Israelin puolesta – terroria vastaan 7.10.2025 Israelin puolesta – terroria vastaan -tukimielenilmaukset eri puolilla Suomea 7.10.2025 klo 16-18 välillä Terrorijärjestö Hamasin hyökkäyksestä ja sen israelilaisissa rajakylissä toimeenpanemasta joukkomurhasta on 7.10.2025 kulunut kaksi vuotta. Israel käy edelleen sotaa Gazassa ja pyrkii eliminoimaan siellä majailevat Hamasin taistelijat, jotka tekevät rajua vastarintaa. Hamas pitää edelleen terroriluolissaan noin 50 israelilaista panttivankia, joista arviolta 20 on enää elossa. Vaikka YK, media ja maailman poliitikot ovat kääntyneet Israelia vastaan ja unohtaneet panttivangit, me emme saa unohtaa heitä! Katso tapahtuman järjestämisohjeet os. https://www.israel-info.fi/tapahtumaohje-7-10/ Mielenilmaukset toteutetaan seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki: Kokoontuminen klo 17 Helsingin synagogan edustalla, mistä marssimme Rautatientorille. Muut paikkakunnat aakkosjärjestyksessä (lista täydentyy, ilmoita oma tapahtumasi os. info@israel-info.fi): Forssa: klo 16-17.30 kauppatorilla / paviljonki Hamina: klo 14-16 torin yläosassa S-marketin edustalla Heinola: klo 17-18 Heinolan tori Hyvinkää: klo 17-18 kirjaston aukio – Kulmakonditorian edustalla Hämeenlinna: klo 16 lähtö Goodmanin kohdalta, kävelykatua Reskaa pitkin kulkueena kirkkopuiston portaille Joensuu: klo 16-17, Torilava Joutsa: klo 17-18 toriaukiolla, Yhdystie 3 Jyväskylä: klo 16-18 Kompassilla Kouvola: klo 16 – 17 kävelykatu Manskin eteläpäässä Lappeenranta: klo 16, Ratakatu 13 Mikkeli: klo 16 torilla Mänttä-Vilppula: klo 17 Seppälän puistotien ja Ratakadun kulmaus Oulu: klo. 16-18 Kauppurienaukio (Valkean edessä) Porvoo: klo 17-19 torilla kauppakeskus Lundin edustalla Riihimäki: klo 16-17.30 rautatieaseman edessä (Rautatietori) Rovaniemi: klo 16 Sampo-aukio Tampere: klo 16.30 Jugend-torilla, os. Keskustori 7 Turku: klo 16-18 kauppatorilla, esiintymislavan luona Vaasa: klo 17 kauppatori Israel-järjestöjen yhteinen julistus Hamasin iskun vuosipäivänä 7.10.2025 Olemme kokoontuneet tänään 7.10.2025 ympäri Suomea tukimielenilmauksiin muistamaan tasan kaksi vuotta sitten Israelissa tapahtuneen verilöylyn uhreja ja osoittamaan myötätuntomme heidän omaisilleen ja läheisilleen. Hamas hyökkäsi israelilaisiin koteihin 7.10.2023, poltti kokonaisia perheitä, murhasi perheenjäseniä toistensa silmien edessä, raiskasi ja silpoi satoja nuoria ja kidnappasi 251 ihmistä Gazan terroritunneleihin. Hyökkäys oli pahin juutalaisiin kohdistunut joukkomurha sitten holokaustin. Olemme kokoontuneet tukemaan Israelin vaatimusta, että kaikki jäljellä olevat panttivangit – sekä elävät että kuolleet – pitää vapauttaa välittömästi. Viattomien siviilien ottaminen panttivangeiksi on sotarikos. Hamas raahasi tunneleihinsa jopa pikkulapsia ja holokaustista selvinneitä vanhuksia. Kaikki panttivangit pitää vapauttaa välittömästi ja Hamasin panttivankitaktiikka pitää tuomita jyrkästi. Olemme kokoontuneet osoittamaan tukemme Israelille sen pyrkimyksessä lopettaa Hamasin terrorihallinto ja terrorijärjestöjen iskukyky sen rajoilla. Israelilla on YK:n peruskirjan takaama oikeus itsepuolustukseen ja velvollisuus suojella kansalaisiaan. Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on joutunut puolustautumaan kaikilla rajoillaan Iranin tukemien terrorijärjestöjen hyökkäystä vastaan. Jotta israelilaiset voivat elää turvallisesti, jotta jatkuva väkivallan ja tuhon kierre saadaan loppumaan ja jotta ne palestiinalaiset, jotka haluavat elää rauhallista elämää juutalaisten naapuriensa rinnalla, voivat sitä elää, terrorijärjestöjen valta palestiinalaisalueilla on lopetettava. *** Olemme kokoontuneet esittääksemme vastalauseemme kansanmurha-käsitteen väärinkäyttämiselle. Käsite luotiin holokaustin jälkeen, koska ei ollut olemassa rikosnimikettä, jolla olisi pystytty kuvaamaan 6 miljoonan juutalaisen teollista murhaamista Euroopassa. Siviilien kuolema sodissa – niin traaginen asia kuin se on – ei ole osoitus kansanmurhasta. Israel ei aloittanut sotaa eikä halunnut sitä. Hamas aloitti sodan ja kykenisi lopettamaan sen välittömästi luovuttamalla panttivangit, laskemalla aseensa ja luopumalla vallasta. Kansanmurhan käsite menettää merkityksensä, kun syytöstä käytetään heikoin perustein. Syyte ei muutu todeksi ja oikeudenmukaiseksi sillä, että sitä toistellaan. Israel ei missään kohdin ole osoittanut tarkoituksellista halua tuhota gazalaisia siviilejä vaan päinvastoin: Israel on varoittanut siviilejä, järjestänyt evakuointireittejä ja auttanut sairaalahoitoa tarvitsevia lapsia pääsemään hoitoon. Tuomitsemme valheelliset väitteet nälkäännäänyttämisestä. Israel on päästänyt alueelle humanitaarista apua yli 2 miljoonaa tonnia. Se tarkoittaa noin 1,5 kg asukasta kohti sodan jokaisena päivänä. Tämä on kymmenkertainen määrän henkilöä kohti verrattuna esimerkiksi Sudaniin toimitettuun humanitaariseen apuun. Hamasin aiheuttama kaaos ja väkivalta ja jakelusta vastaavien kansainvälisten järjestöjen epäonnistuminen ovat pääsyynä ongelmiin avun saamisessa. *** Kehotamme suomalaista valtamediaa, ennen kaikkea verovaroin ylläpidettyä Yleisradiota kunnioittamaan journalistisia eettisiä periaatteita ja pyrkimään totuudenmukaisen ja tasapuolisen informaation jakamiseen suomalaisille. Samalla kehotamme myös akateemisia instituutioita ja niiden edustajia kunnioittamaan ehdotonta totuuteen pyrkimistä omassa toiminnassaan. Juutalaisiin kohdistunut väkivalta on kautta historian alkanut valheilla, joita on seurannut juutalaisiin kohdistunut boikotointi, eristäminen ja lopulta väkivalta. Antisemitististen hyökkäysten määrä ja raakuus ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti länsimaissa Hamasin hyökkäyksen jälkeen. Juutalaisilla on oikeus turvallisuuteen ja elämään sekä Israelin rajojen sisällä että sen ulkopuolella. Heillä on oikeus osallistua kansainväliseen yhteistyöhön sekä kansana että yksilöinä. Tuomitsemme Israeliin ja israelilaisiin kohdistuvat boikotointi-, disinvestointi- ja sanktiohankkeet. Ne on torjuttava jyrkästi ja Suomen valtion rahoitus lopetettava tahoille, jotka ajavat näitä hankkeita. Israel-vastaista boikottiliikkettä johtavan BDS-neuvoston jäseniä ovat Hamas, Islamilainen Jihad ja muita 7/10 terroritekoihin osallistuneita järjestöjä. Suomen ja suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja yksilöiden mahdollisuus tehdä laajaa yhteistyötä Israelin ja israelilaisten instituutioiden kanssa on turvattava. Israel on vapaa, monikulttuurinen ja demokraattinen maa, joka tuottaa tärkeitä tieteellisiä innovaatioita mm. lääketieteen, vihreän teknologian, kyberturvallisuuden, puolustusteknologian aloilla. *** Haluamme kiittää Suomen hallitusta siitä, että Suomi ei tunnustanut Palestiinan valtiota. Hamasin johto on julkisesti ja avoimesti kiittänyt Palestiinan tunnustaneita valtioita. Tunnustaminen antaa täysin väärän viestin, että terrori kannattaa. Samalla tuomitsemme Israelin systemaattisen syrjinnän YK:n elimissä. Ei ole hyväksyttävää, että kymmenet epädemokraattiset valtiot tuomitsevat enemmistöäänillä Israelia. Ei ole hyväksyttävää, että yleiskokous on tuominnut viimeisen 10 vuoden aikana Israelin 173 kertaa ja samaan aikaan Iranin 9 kertaa ja Pohjois-Korean 10 kertaa eikä yhtään kertaa sellaisia maita kuin Kiina ja Venezuela. Sama ilmiö toistuu monissa YK-elimissä. Emme voi hyväksyä YK:n ilmiselvää erityistä vihamielisyyttä Israelia kohtaan ja näemme tämän horjuttavan vakavasti YK:n uskottavuutta. Tuomitsemme kansainvälisten humanitaaristen lakien ja ihmisoikeussopimusten poikkeustulkinnat Israelin kohdalla. Kun lakia tulkitaan yhden valtion kohdalla eri tavalla kuin muiden, siitä tulee sorron väline. Suomen tulee irtisanoutua kaikista päätöslauselmista ja julistuksista, joissa rinnastetaan demokraattisen Israelin itsepuolustus terrorijärjestöjen toimintaan, tulkitaan kansainvälisiä sääntöjä poikkeuksellisesti tai vaaditaan juutalaisten tosiasiallista pakkosiirtoa itä-Jerusalemista ja Juudeasta ja Samariasta. Juutalaisilla on kaikissa tilanteissa oikeus asua kansansa historiallisilla sydänalueilla. Israelin turvallisuusnäkökohdista piittaamattomat yksipuoliset julistukset ja tunnustukset, joilla halutaan määritellä rajoja ja muuttaa alueiden laillista statusta, eivät tuo rauhaa. Palestiinalaisten oikeus itsehallintoon on sidottava todelliseen luopumiseen terrorismista, sen rahoittamisesta ja siihen kiihottamisesta, ja palestiinalaishallinnon on jouduttava vastuuseen terrorin ja väkivallan tukemisesta. *** Haluamme julistaa: ”Ei koskaan enää!” – kuten holokaustia muistaen on julistettu. Emme voi hyväksyä hyökkäyksiä juutalaisia vastaan silloin, kun ne kohdistuvat Israelin ulkopuolella asuviin juutalaisiin, mutta emme myöskään silloin, kun ne kohdistuvat Israeliin juutalaisten kotimaana. Israelissa vietetään nyt lehtimajajuhlaa. Lehtimajajuhla eli sukkot on suuri ilojuhla, jolloin perheet rakentavat majoja, koristelevat ne lasten kanssa ja kutsuvat naapureitaan aterioimaan kanssaan niissä. Juhla kuvastaa sitä tulevaa rauhan aikaa, jota sekä juutalainen kansa että me odotamme. Haluamme toivottaa rauhaa Jerusalemiin, rauhaa Israeliin, rauhaa sen naapureille, rauhaa palestiinalaisille, rauhaa meille suomalaisille ja hyvää lehtimajajuhlaa! Hag sukkot sameach!

Pääkaupungissa

Helsingissä veteraanikansanedustajien hallituksen kokouksessa. Valitettavasti Ateneum on maanantaisin kiinni, siellä näkyy kuvan mukaan olevan Gallen-Kallelan näyttely! Toisella puolen rautatietoria on Aleksis Kiven muhkea patsas taustalla näkyy Kansallisteatteria! Helsinkikuvat Facebookissa

Lasten ja enkelien päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 5.10.2025› 1. vuosikerta Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai) Jumalan sanansaattajat 400-luvulta lähtien on syyskuun 29. päivä omistettu ylienkeli Mikaelille. Taistelu, jonka hän kävi pimeyden valtoja vastaan, liittyy pääsiäiseen. Kristus on saavuttanut ratkaisevan voiton pahan valloista, mutta taistelu jatkuu edelleen maailmassa. Myöhemmin mikkelinpäivästä on tullut kaikkien enkelien päivä, jolloin tutkistellaan heidän merkitystään ja tehtäviään. Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Mikkelinpäivää vietetään 29.9. tai, jos se on arkipäivä, seuraavana sunnuntaina. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 18:1–6 (7–9) 10 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 18 Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. (Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.) Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”

Alisa juoksi ennätykseni alle 17 sekuntia

Alisa Vainiolta jälleen hirmuveto – Suomen ennätys Vantaan SM-maratonilla Uutinen, jonka tekijä on STT Alisa Vainio juoksi lauantaina maratonin naisten Suomen ennätyksen Vantaan maratonilla. Kuva MM-Tokiosta. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto Petteri Ikonen Kestävyysjuoksija Alisa Vainio puntaroi yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen, edustaako hän seuraansa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä tällä kaudella SM-maratonilla vai SM-maastoissa. Vainio valitsi tutumman eli maratonin ja räväytti lauantaina Vantaalla naisten Suomen ennätyksen 2.23.06. Vainio alitti reilulla puolellatoista minuutilla Camilla Richardssonin entisen SE-ajan 2.24.38, jonka Richardsson juoksi vuonna 2023. - Suomen ennätys merkkaa minulle sitä, että teen oikeita asioita, minulla on hyvä tukiverkosto ja hyvät reenikamut, Vainio sanoi Suomen urheiluliiton tiedotteessa. Marraskuussa 28 vuotta täyttävä Vainio säväytti jo syyskuussa MM-kilpailuissa Tokiossa ja sijoittui maratonilla parhaana eurooppalaisena viidenneksi. Hän juoksi Tokiossa ajan 2.28.32. Vainion edellinen ennätys 2.25.36 oli viime vuodelta Berliinistä. Vainio kuvaili ennen lauantain kilpailua, että hän aikoi lähteä liikkeelle paineitta ja edetä päivän vireen mukaan. Se toi Suomen ennätyksen. - Juoksu tuntui vahvalta ja askel hyvältä. Pystyin kiristämään ylämäessä ja rentouttamaan alamäessä, Vainio kiteytti kisajärjestäjien Youtube-lähetyksessä. Ylivoimaa ja peesiapua Vainio oli ylivoimainen ja päihitti kilpasiskonsa hirvittävällä erolla. Toiseksi nopeimpana naisena maaliin tullut Lahden Ahkeran Petra Kilpeläinen (2.46.30) ei saanut SM-hopeaa, koska oli jättänyt tekemättä osanoton varmistuksen. Vaasan Toverien Jaana Strandvall juoksi lopulta hopeaa ajalla 2.49.13 ja Vaajakosken Kuohun Tiina Alhonen pronssia ajalla 2.55.23.

Yli 2% nousukiito

Nyt tuli käänne perussuomalaisille: Kovin nousija Ylen gallupissa Uutinen, jonka tekijä on Minna Karkkola • 1 p • . Perussuomalaiset. Puheenjohtaja Riikka Purra kuvattuna vuonna 2025. Kannatusalhosta kärsinyt perussuomalaiset on nyt Ylen kannatusmittauksen kovin nousija. Hallituspuolue perussuomalaiset on noussut kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi Ylen puoluekannatusmittauksessa. Perussuomalaiset on kasvattanut eduskuntavaalikannatustaan 2,1 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta 14,9 prosenttiin. Muutos on mittauksen suurin. Perussuomalaisten kannatus on kasvanut duunarien joukossa sekä miesten ja naisten keskuudessa, mutta naisissa selvästi enemmän, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja Ylelle. Lisäksi kannatusta tulee kokoomukselta ja nukkuvien puolueesta. Toiseksi eniten on muuttunut oppositiopuolue SDP:n kannatus, joka on heikentynyt 0,9 prosenttiyksikköä 24,9 prosenttiin. SDP:n perässä toisena on pääministeripuolue kokoomus 18,6 prosentin kannatuksella, joka on heikentynyt edellisestä mittauksesta 0,6 prosenttiyksikköä. Oppositiopuolue keskusta ehti olla peräti viisi kuukautta putkeen kolmanneksi suosituin puolue, mutta on nyt neljäntenä 14,3 prosentin kannatuksella, joka on heikentynyt 0,4 prosenttiyksikköä viime mittauksesta Vasemmistoliiton kannatus on nyt 9,6, vihreiden 7,5, RKP:n 4,1, KD:n 3,5 ja liike nytin 1,2 prosenttia. RKP:n kannatus on vahvistunut 0,6 ja liike nytin 0,4 prosenttiyksikköä. KD:n kannatus on heikentynyt 0,4 prosenttiyksikköä. Ryhmä muut saa 1,4 prosentin kannatuksen. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt 41,1 prosenttia. Hallitus sai keskiviikkona eduskunnan luottamuksen äänin 94–80, kun eduskunta äänesti välikysymyksestä, jonka oppositio oli tehnyt Palestiinan tunnustamisesta. Taloustutkimus haastatteli 2 383 ihmistä tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa 3.9.–30.9.2025. Virhemarginaali on suurimmillaan 2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Keskiviikkona

Kyllä päivään mahtui: Äijäjumppa, eläketeologit Poris, 3 t valtuustokoulutus, iltalenkki 49 min liikuntakeskuksessa, sauna kotona! Ja oli kotona nuohouspäiväkin, nokikolarinkin näin tultuani lohisopalta Tiilikaaresta!

Perussuomaisten vastaus välikysymykseen

Perussuomalaiset: Palestiinan tunnustaminen olisi ennenaikaista Perussuomalaiset näkee Gazan humanitaarisen tilanteen olevan vaikea, mutta katsoo keskustelun Palestiinan tunnustamisesta olevan ennenaikaista. Suomen ulkopoliittisen linjan mukaisesti perussuomalaiset tukee kahden valtion mallia ja painottaa humanitaarisen avun perillepääsyn tärkeyttä gazalaisille siviileille. Tilanteen ratkaisemiseen kuuluu ennen kaikkea islamistisen terroristijärjestö Hamasin kukistaminen sekä kestävien ratkaisujen löytäminen sodan päättämiseksi. Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään opposition välikysymystä hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että hallitus tekee töitä humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi ja tilanteen ratkaisemiseksi. – Suomi on sodan alusta asti vedonnut kaikkiin osapuoliin, että niiden tulee toimia kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, mukaisesti. Siviilejä, erityisesti lapsia, tulee suojella. Sota alueella pitää saada loppumaan, ja humanitaarinen apu on saatava perille koko Gazan alueelle. Suomen humanitaarinen apu Gazaan on laajaa Suomen humanitaarinen apu palestiinalaisille kohoaa yhteensä 38 miljoonaan euroon lokakuun 2023 jälkeen. Summasta 9 miljoonaa on kanavoitu Maailman ruokaohjelman kautta, 7,5 miljoonaa Punaiselle Ristille, 0,4 miljoonaa kirkon ulkomaanavulle ja 10 miljoonaa UNRWA:lle. Lisäksi on tuettu SPR:n kenttäsairaalaa miljoonalla eurolla ja vaadittu Israelia sallimaan potilaiden siirto Länsirannalle. – Suomella on monivuotinen 20 miljoonan rahoitussopimus UNRWA:n kanssa, joista 15 miljoonaa on jo maksettu. Vuoden 2025 budjettiriihessä päätettiin vielä viiden miljoonan euron lisätuesta sekä uudesta Palestiinan kehitysyhteistyöohjelmasta, kuusi miljoonaa euroa per vuosi, Antikainen muistutti. – Samaan aikaan suomalaiset veronmaksajat odottavat, että apu menee oikeasti hädänalaisille. Suomen ulkopoliittisen linjan perustuttava vaikuttavuuteen Antikainen totesi puheessaan, että Gazassa valtaa pitää islamistinen terroristijärjestö Hamas, jonka tavoitteena on paitsi Palestiinan valtio ilman Israelia myös Israelin tuho. – Tätä tavoitetta emme tietenkään voi hyväksyä. Vasemmisto-oppositio itsekin toteaa välikysymyksessään, ettei Palestiinan tunnustaminen ratkaise Lähi-idän tilannetta. – Tämä on täysin totta. Perussuomalaiset katsoo, että Suomen ulkopoliittinen linja ei voi perustua pelkkiin symbolisiin eleisiin, vaan sen on perustuttava vaikuttavuuteen. Palestiinan tunnustaminen tässä vallitsevassa tilanteessa olisi ennenaikaista, Antikainen totesi. – Palestiinalaishallinnolla ei ole tällä hetkellä hallinnollisia, taloudellisia eikä rakenteellisia edellytyksiä itsenäisyyttä varten. Palestiinan tunnustaminen ei voi olla palkinto terrorismista Perussuomalaiset näkee, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi osoitus siitä, kuinka terrorismin kautta on mahdollista saada toivottuja tuloksia. – Kun Espanja, Norja ja Irlanti tunnustivat Palestiinan vuonna 2024, Hamas ja sen terroristiliittolaiset kommentoivat avoimesti tämän olevan Hamasin 7.10.2023 tekemien iskujen ansiota ja jopa osoitus kansainvälisen yhteisön tuesta terrorismille, Antikainen sanoi. – Tuore PCPSR-kysely maalis–toukokuussa 2025 osoittaa sen karun tosiasian, kuinka Hamas on tällä hetkellä palestiinalaisten silmissä vahvempi ja suositumpi kuin virallinen Palestiinalaishallinto (PA) ja sen johtava puolue Fatah. Riskinä on siis myös, että Palestiinalaishallinto luisuisi Hamasin käsiin. Hamasin väistyttävä kahden valtion mallin tieltä Perussuomalaiset katsoo, että ennen kuin Palestiinan tunnustamista voidaan harkita, täytyy terroristinen ja kahden valtion mallia vastustava Hamas poistaa kokonaan Palestiinan valtarakenteista. – Hamasin tulee laskea aseensa, vapauttaa sieppaamansa panttivangit ja luopua vallasta. Ilman terroristien kukistamista ei tule pysyvää rauhaa. Nämä toimet tulee suorittaa viipymättä, jotta Suomen ulkopoliittinen linja kahden valtion mallista voisi edetä, Antikainen painotti. Perussuomalaisten mukaan Palestiinan itsenäinen valtio voi syntyä vain Israelin ja palestiinalaisten keskinäisen sopimuksen kautta. Ulkoapäin rauhaa alueelle on mahdotonta tuoda. – Perussuomalaiset tukee humanitaarisen avun perillepääsyä gazalaisille siviileille ja painottaa terroristien kukistamista, terrorismin kitkemistä ja kestävien ratkaisujen löytämistä sodan päättämiseksi, Antikainen sanoi. Suomen Uutise

Jorma Junttilalle liikuntaneuvoksen arvonimi

Tasavallan Presidentin myöntämä Liikuntaneuvoksen arvonimi ojennettiin Jorma Junttilalle kaupunginvaltuuston kokouksessa. Nyt meitä neuvoksia Kankaanpäässä on viisi, lisäksi Arvo Korpela, seurakuntaneuvokset Mikko Laukkonen ja Keijo Haavisto sekä meikäläinen valtiopäiväneuvos! Kankaanpään kaupunginvaltuusto muisti liikuntaneuvos Jorma Junttilaa kukkasin ja kakkukahveilla ennen maanantai-illan kokoustaan.🌹 Tasavallan presidentti myönsi Junttilalle liikuntaneuvoksen arvonimen 13.6.2025 tunnustuksena mittavasta ja omistautuneesta työstä paikallisen, alueellisen ja kansallisen liikuntakulttuurin hyväksi.

Meistä pidetään huolta

16. sunnuntai helluntaista Jumalan huolenpito Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Näin Jumala vapauttaa hänet tekemään hyvää lähimmäisilleen. Kristitty muistaa Jeesuksen sanat ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 6:25–34 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 6 Jeesus sanoo: ”Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Näin vuosi sitten

Käyttäjän Anssi Joutsenlahti julkaisu Anssi Joutsenlahti 1 t · KUva fb-sivullani Vuosi sitten näin, nyt ei enää ole uimahallin kahviota. Mulla muuten saman vuoden Helsinki City Runningin paita päällä, niin on taas tämänvuotinenkin paita hankittuna paikanpäältä! Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen uja · 27. syyskuu 2024 · Jos on koko kesän olleet säänhaltijat meidän puolella, niin tänään saatiin sitten lenkkeillä oikein kunnon kastelevassa tihkusateessa. Onneksi lenkin päätteeksi oli kuitenkin Anssin tarjoamat piirakkakahvit odottamassa Sport Cafessa. Mukana oli 13 sadetta pelkäämätöntä sankaria. Näin vuosi sitten, tänään olin kiertämässä juosten Vihtiläjärven lenkin ilman aikaa, Vihtiläjärven ympärijuoksu oli tänään!

Benin kanssa päästiin samaan aikaan v-1979 ensi kertaa eduskuntaan

Ben Zyskowicz kertoo voinnistaan Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja on poissa eduskunnasta koko syysistuntokauden. Konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sai heinäkuussa aivoinfarktin. Jyri Huttunen, Suvi Hautanen Konkari­kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kommentoi kuntoutumisensa edistymistä Ilta-Sanomille. 71-vuotias Zyskowicz sai aivoinfarktin heinäkuun lopussa kotonaan Lassilassa. – Päivä kerrallaan mennään, hän viestittää. Zyskowiczin vasen käsi halvaantui infarktissa, ja hänen puheensa puuroutui. Hän viestittää, että ei vielä tiedä, milloin pääsee palaamaan Eduskuntatalolle. – Sitä on mahdotonta sanoa. Ei mitään tietoa vielä. Hänen avustajansa Suvi Kolehmainen kertoo IS:lle, että lääkäri on kirjoittanut Zyskowiczille sairauslomaa tammikuun loppuun asti, mutta vielä ei tiedetä, milloin hän voi palata töihin. Zyskowicz on ilmoitettu poissaolevaksi eduskunnasta koko syysistuntokauden ajaksi. – Hän puhuu jo ihan selkeästi ja seuraa asioita, lukee sähköpostia puhelimelta, Kolehmainen kertoo. Zyskowicz on edelleen sairaalassa neurologisella kuntoutusosastolla, jossa hän saa Kolehmaisen mukaan fysio- ja toimintaterapiaa. – Toipumisessa menee vielä aikaa. Zyskowicz pääsi kuntoutusosastolle elokuun puolessa välissä. Kolehmainen kertoi silloin, että kansanedustajan puhe oli selvästi selkeämpää ja hänen kätensä liikkui. Kolehmainen kuvaili, että Zyskowiczin pää on terävä ja huumori on tallessa. Elokuussa arvioitiin, että Zyskowiczin kuntoutus kestää viikkoja.

Kotimainen ruoka on rikkautemme

Ruuantuotannosta ei leikata – perussuomalaiset: ”Kotimainen ruoka on kriisiajan kivijalka” Hallitus on sopinut vuoden 2026 talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Koskela ja Juha Mäenpää korostavat, että suomalaisen ruuantuotannon selkärankaan ei kajota. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata, ja ratkaisut vahvistavat koko ruokaketjun toimintaedellytyksiä sekä kotimaisen omavaraisuuden perustaa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat ovat 2,55 miljardia euroa. Hallinnonalalle kohdistuvat sopeutukset toteutetaan niin, etteivät ne vaikuta ruuantuotannon toimijoihin. CAP-ohjelman toimeenpano jatkuu rahoitussuunnitelman mukaisesti, mikä turvaa viljelijöille ennakoitavuuden. Ruuan riitettävä myös häiriötilanteissa Talousarvioesitykseen sisältyy myös panostuksia biotalouden kasvuun ja ruokaketjun kehittämiseen sekä ratkaisuja tuotantopanosten saatavuuteen ja lannoitehuoltovarmuuteen. Metsähallituksen tuloutus, 138 miljoonaa euroa, toteutetaan metsäpolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden. – Kotimainen ruoka on kriisiajan kivijalka, eikä sitä voi ulkoistaa. On selvä linja, että ruuantuotannosta ei leikata. Budjetti pitää kiinni viljelijän toimeentulosta ja ruokaketjun toimintakyvystä, jotta suomalainen ruoka riittää arjessa ja häiriötilanteissa, Jari Koskela toteaa. Alkutuottajan asemaa parannetaan Perussuomalaiset muistuttavat, että huoltovarmuus tehdään pelloilla, navetoissa ja metsissä. Se syntyy toimivista tiloista, saatavilla olevista tuotantopanoksista ja kilpailukykyisestä kotimaisesta tuotannosta. – Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan alkutuottajan sopimusasemaa elintarvikeketjussa. Kun ruuantuotanto pysyy kannattavana ja ennakoitavana, Suomella on aito kyky huolehtia omasta turvallisuudestaan ja omavaraisuudestaan, Juha Mäenpää korostaa. Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että julkista taloutta vahvistavat toimet tehdään harkiten ja niin, ettei viljelijän arki kärsi. Samalla vauhditetaan viennin kasvua ja jalostusarvon nousua, jotta ruoasta ja biotaloudesta syntyy enemmän työtä ja tuloa koko Suomeen. Suomen Uutiset

Omaishoitajat ovat korotuksensa ansainneet

LEHTIKUVA/ARKISTO Talousarvion täsmäpanostukset käyttöön – ministeri Juuso: Resurssit on kohdennettava vaikuttavasti Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso esitteli talousarvion lähetekeskustelussa täsmäpanostuksia, joilla rajalliset resurssit käytetään vaikuttavasti. Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2026 talousarviota. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa esitellyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso nosti painopisteinä esiin tehokkuuden, vaikuttavuuden ja varautumisen. – Haastavassa julkisen talouden tilanteessa on tasapainoteltava kasvavien palvelutarpeiden ja taloudellisten realiteettien välillä. Tärkeää on kohdentaa rajallisia resursseja vaikuttavasti – oli kyse sitten mielenterveyspalveluiden parantamisesta, lastensuojelun kehittämisestä, omais- ja perhehoidosta tai teknologian hyödyntämisestä, jotta ammattilaisten työaikaa vapautuu varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön, ministeri Juuso muistutti. Mielenterveyspalveluiden parantaminen keskeinen tavoite Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä korostuvat matalan kynnyksen palvelut ja terapiatakuu. Ministeriö osoittaa miljoonaluokan panostuksia myös lastensuojeluun, ikääntyneiden toimintakyvyn ja omaishoitajien tukemiseen, Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen sekä kansallisen tiedonhallinnan kehittämiseen. – Mielenterveyspalveluiden parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Hallitus sääti lasten ja nuorten terapiatakuun, joka tuli voimaan toukokuussa. Nyt panostetaan lisäksi opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tukemiseen, itsemurhien ehkäisyyn sekä kaksiportaiseen psykoterapiakoulutukseen. – Omaishoitajat tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä, ja perhehoito on inhimillinen hoivan muoto. Haluamme parantaa omais- ja perhehoitajien asemaa palkkioita korottamalla. Eduskunta alkaa pian käsitellä esitystä, jossa omaishoitajien vähimmäispalkkiotaso nousee 58 eurolla kuukaudessa ja perhehoitajat saavat yhden kuukauden hoitopalkkiota vastaavan korvauksen, jos toimeksiantosopimus päättyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä. Näitä varten talousarvioon on varattu ensi vuodelle 15,8 miljoonan euron lisärahoitus, Juuso kertoi. Turhaa byrokratiaa vähennetään Eduskunnan käsittelyyn on tulossa lukuisia budjettilakiesityksiä, joilla pyritään lisäämään palvelujärjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta. – Hyvinvointialueiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että turhaa byrokratiaa vähennetään ja samalla teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Tähän pyritään esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan liittyvien aktivointisuunnitelmien kohdentamisella toimeentulotukea saaville, paremmalla teknologian hyödyntämisellä ikääntyneiden palveluissa sekä opiskelijaterveydenhuollon sähköisillä terveyskyselyillä, jotka osaltaan mahdollistavat opiskelija- ja kutsuntaterveystarkastusten yhdistämisen. Eduskunnan jatkaessa budjetin käsittelyä ministeriössä keskitytään seuraavaksi sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja ammattihenkilölain kokonaisuudistuksiin. Suomen Uutiset

Vain talouskurilla säilytämme itsemääräysvaltamme

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Valtion maksukyky on välttämätön edellytys sille, että maan turvallisuudesta voidaan huolehtia Politiikka 23.09.2025 Eduskunta on tänään aloittanut valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, että ilman taloudellisia voimavaroja maa on vaarassa menettää suvereniteettinsa. Purra varoitti oppositiota siitä, että punavihreä populismi johtaa lopulta turmion tielle. - Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin, Purra sanoi puheessaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi puheenvuoronsa alussa, että vaikka ympäröivät ongelmat eivät ole pieniä, tämä hallitus on nyt ja näinä aikoina tekemässä, mitä se voi tehdä, niillä välineillä, joita sillä on. Ukrainan sota on muuttanut turvallisuusasetelmaa perusteellisesti. Turvallisuuden ylläpitäminen tarkoittaa lisämenoja, mutta tilanteesta vallitsee yhteisymmärrys, mistä Purra jakoikin kiitokset opposition suuntaan. – Suomi liittyi Natoon, ja puolustusmäärärahoja kasvatetaan pysyvästi yli 5 miljardilla eurolla suhteessa siihen tasoon, mihin olimme pitkään tottuneet. Koko sotilasdoktriini on murroksessa. Kiitän oppositiota siitä, että tarve puolustusmäärärahojen nostolle jaetaan ja ymmärretään laajasti. Budjettiehdotus pyrkii varmistamaan, että luottoluokitus ei enää laske Samalla myös taloudellinen kantokyky, valtion maksukyky, on välttämätön edellytys sille, että maan turvallisuudesta voidaan huolehtia, Purra sanoo. – Luottoluokituksemme laski heinäkuussa. Nyt käsillä oleva budjettiehdotus osaltaan pyrkii varmistamaan sen, että luottoluokituksemme ei laskisi enää lisää. – Valtiolla on kohta velkaa yli 200 miljardia euroa, siitäkin huolimatta, että tämä hallitus on tehnyt säästöjä jo nyt yli 6 miljardin edestä, korjauspakettimme kokonaisuuden ollessa jo yli 10 miljardia. Tällaista ei ole pystynyt tekemään kukaan sitten Esko Ahon hallituksen. Tuolloin valuuttavaranto oli loppumassa, ja valtiota uhkasi kassakriisi pankkikriisin ohella. Tilanne ei ole nyt akuutti, vaan ongelma on krooninen, ja siksi olennaisesti vaarallisempi. Valuutan kellunta ei ole vaihtoehto. Hallituksen toimintakyvyn valtiovarainministeri vakuuttaa olevan kunnossa. – Hallituksen toimintakyky on erinomainen, ja vastaamme ajan haasteisiin päättäväisesti. Tämä on täysin erilaista kuin edellisellä hallituksella, joka vietti riihissään päiväkausia, peruutti joka ikisen säästötoimen ja palasi kameroiden eteen kertoen uusista menoista. Oppositiota vaivaa johtajuusvaje Purra varoitti punavihreän populismin johtavan lopulta turmion tielle. Hän myös muistutti oppositiolla olevan vastuu omista puheistaan. – Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin – punavihreä populismi johtaa turmioon. Jos maalla ei ole taloudellisia voimavaroja, se menettää suvereniteettinsa; siksi näillä asioilla ei pidä leikkiä. – Älkää sumuttako kansalaisia kuvittelemaan, että säästöjä voitaisiin olla tekemättä tai että hallitus on aiheuttanut ongelmat, joita se päinvastoin ratkoo. Oppositiota valtiovarainministeri moitti johtajuuden puutteesta. – Opposition vaihtoehdottomuudesta päätellen siellä on johtajuusvaje. Hallituksen 10 miljardin kokonaisuudelle ja uudistus- ja kasvutoimille ei ole uskottavaa vaihtoehtoa, eikä ole mitään näkymää siitä, että vasemmisto-oppositiolla olisi kykyä tai halua pelastaa julkinen talous. Seuraavakin hallitus joutuu säästämään Luvut budjettiehdotuksessa ovat edelleen huomattavan karut, mutta ilman hallituksen toimia tilanne olisi vielä huonompi, Purra muistuttaa. – Valtiontalouden todellinen alijäämä on noin 11 miljardia euroa. Jos hallitus ei olisi sopeuttanut valtiontaloutta, Marinin hallituksen jäljiltä alijäämä olisi jo miltei 20 miljardia euroa. Ilman tämän hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa, puolustusmenojen 3,5 prosentin tavoite huomioiden, yli 120 prosenttiin bkt:sta vuonna 2035, kun tehtyjen sopeutustoimien myötä arvio on hieman alle 100 prosenttia suhteessa bkt:hen. – Velkaantuminen näillä näkymin taittuu 2027, ja hallituksen keskeinen finanssipoliittinen tavoite saavutetaan. Uusi velkajarru pyrkii varmistamaan, että velkasuhde saadaan laskevalle uralle 2027 lähtien. Purran arvion mukaan myös seuraavan hallituksen on tehtävä uusia säästöjä noin 10 miljardin euron edestä. – Kun edessä ei ole enää kuin vaikeampia säästöpäätöksiä, on selvää, että eduskuntavaaleista 2027 tulee säästövaalit. Jokaisen puolueen on tuotava ehdotuksensa kansalaisten läpivalaisuun vaalien alla. Se on demokratian toteutumisen kannalta oleellista. Työn verotus kevenee ja puolustukseen satsataan lisää Säästöpäätöksistä huolimatta hallitus tekee myös merkittäviä kasvutoimia, Purra muistuttaa. – Työn verotusta kevennetään miljardilla eurolla ensi vuonna. IMF:n arvion mukaan korkein marginaaliverotus ei saisi ylittää 44 prosenttia. Hallitus laskee nyt himoverottavaa veroasteikkoa siten, että ylimmät marginaalit rajataan 52 prosenttiin. Suunta on terve, ja työn tekemisen kannustimia lisätään. Pieni- ja keskituloisten työtulovähennystä korotetaan yli 600 miljoonalla eurolla. Työtätekevien lapsiperheiden asemaa helpotetaan lapsivähennyksen korotuksella, 100 miljoonalla eurolla. Ruoan arvonlisävero kevenee, samoin edelleen autoilun verotus. – Verotus menee siis oikeaan suuntaan, ja kokonaisveroaste laskee vaalikauden aikana, vieläpä selvästi. Kituliaan talouskasvun maana ja sosialidemokratiaan tukehtuneen elinkeinotoiminnan kärsiessä pitää tervehdyttää rakenteita ja tukea työtä ja yrittämistä. Tässä budjettiehdotuksessa myös puolustusvoimien tilausvaltuuksia lisätään 6 miljardilla eurolla. – Maavoimien uudistustyö pääsee toden teolla käyntiin. Suomen turvallisuus ja itsenäisyys on kaikkein tärkeintä. Me pärjäämme ja me selviämme, ja tällä budjetilla tulevaisuus on taas vähän parempi, Purra rohkaisee. SUOMEN UUTISET

Turve vielä rikkautemme

Energian huoltovarmuus, luvitus ja seuraavat askeleet — Osa 3/3 Jari Koskela Turpeen energiaroolia ei saa unohtaa Energiahuoltovarmuudesta on syytä puhua ilman nostalgian painolastia. Yhteistuotanto, sähkö ja lämpö samalla poltolla, on ollut suomalaisen energiajärjestelmän tehokas kivijalka. Sähkökattiloiden yleistyessä ja CHP:n vähentyessä järjestelmästä tulee herkempi. Lämpö kyllä saadaan, mutta sivutuotesähkö jää pois. Siksi haluan pitää osan palamiseen perustuvista laitoksista käyttövalmiina erityisesti pienemmissä kaupungeissa. Tämä ei ole paluuta menneeseen, vaan varautumista. Varalämpö, joka toimii myös silloin, kun tuuli tyyntyy ja taivas on pimeä. EU:n yleishyödyllisen palvelun malli antaa mahdollisuuden turvata minimitaso alueille, joilla vaihtoehtoja on kapeasti. Tätä kannattaa käyttää harkitusti, sillä huoltovarmuus ei synny pelkistä varastoista, vaan myös siitä, että tuotannon ja kuljetusten arki pysyy elävänä. On myös tärkeä huomata, että turve on kattilassa poltettuna puhtaampaa kuin pelkkä puu, jonka poltto on valitettavasti lisääntynyt samalla, kun turvetta on vähennetty. Jotta turvealasta tulee jälleen investoitava, tarvitsemme ennustettavan lupapolun. Tuotanto pitää suunnata jo muuttuneille turvemaille, ja jokaiselle hehtaarille tehdään jälkikäyttösuunnitelma jo lupavaiheessa. Ennallistaminen, metsitys tai paludiviljely käynnistyy nopeasti, ja hiilinielujen seuranta tehdään näkyväksi. Samalla tuetaan rinnakkaisten raaka-aineiden, kuten ruokohelven ja rahkasammalen, kehitystä – ei joko–tai, vaan sekä–että. Se lisää hyväksyttävyyttä ja turvaa saatavuutta. Kun yritykset näkevät, että sääntely on johdonmukaista ja ennakoitavaa, investoinnit seuraavat. Näin koneketjut, varastointi, logistiikka ja jalostus palaavat kestävälle tasolle. Tämä on työpaikkoja, verotuloja ja ennen kaikkea kykyä toimia, kun tilanne sitä vaatii. Euroopan markkinassa katse on vuodessa 2050, mutta ratkaisut tehdään nyt. Kasvualustojen kysyntä kasvaa, ja raaka-ainepohja monipuolistuu. Turvetta tarvitaan jatkossakin seoksissa varmistamaan tekninen toimivuus, tasalaatuisuus ja saatavuus. Kookos ja muut tuontiraaka-aineet ovat tärkeitä täydentäjiä, mutta niihin liittyy pitkät kuljetukset ja toimituskatkojen riskejä. Kookoskuitu ei kykene korvaamaan turvetta eikä Suomessa ole mitään järkeä käyttää maapallon toiselta puolelta kuljetettua kookosta, kun meillä on kotimaista raaka-ainetta mielin määrin. Järkevin ratkaisu on joustava seospohja, jossa turpeella on tärkeä roolinsa, mutta rinnalle kehitetään myös muita kotimaisia materiaaleja. Tämä ei ole lukkiutumista yhteen raaka-aineeseen vaan kykyä yhdistää vahvuuksia – suomalainen erikoisosaaminen juuri tässä on kilpailuetu. Seuraavat askeleet Käytännössä seuraavat askeleet ovat selkeät. Päivitetään kasvuturpeen päästölaskentaa niin, että se vastaa todellista koko elinkaaren aikaista ilmastovaikutusta niin, ettemme nojaudu karkeisiin oletuksiin. Varmistetaan, että jälkikäytöstä tulee hiilinielu. Ennallistaminen, metsitys tai paludiviljely käynnistyy nopeasti ja seuranta on avointa. Tuodaan PEF/EF-läpinäkyvyys kasvualustoihin. Arvioidaan valmista seosta per kuutiometri, jotta markkina palkitsee oikeasti vähäpäästöiset reseptit. Huolehditaan huoltovarmuudesta eli käytetään tarvittaessa yleishyödyllisen palvelun mallia minimitason turvaamiseen alueille, joilla vaihtoehtoja on kapeasti, ja pidetään kriittiset CHP-laitokset käyttökelpoisina. Samalla skaalataan kotimainen aktiivihiili ja tuodaan regenerointi lähelle käyttöä – varmistetaan, että meillä on kapasiteetti puhdistaa vesiä ja ilmaa myös häiriötilanteissa. Näin rakennetaan turpeesta paitsi ruoan ja energian varmistaja myös uuden teollisen kasvun alusta. Turpeen asema EU:n päästökauppajärjestelmässä pitäisi myös selkeyttää ja järkevöittää. Tällä hetkellä se luokitellaan käytännössä samaan sarjaan fossiilisten polttoaineiden kanssa, mikä ei ole teknisesti ottaen oikein ja haittaa turpeen kilpailukykyä samalla hankaloittaen aivan kaikkia korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden käyttöä. Jos lähdemme markkinoimaan kotimaista turvetta ja sen eri käyttömuotoja myös ilmastotekona, jollaisia ne ovat, niillä on rajaton potentiaali ja laajaa kysyntää ympäri maailmaa. Kansantaloudellisesti ei puhuta miljoonista vaan pikemminkin miljardeista. Lopulta kyse on valinnasta. Haluammeko, että Suomi nojaa tuontiraaka-aineisiin ja keskitettyihin ketjuihin, vai rakennammeko sellaisen sinivalkoisen siirtymän, joka turvaa ruoan, lämmön ja veden puhtauden kotimaisilla ratkaisuilla – mitattavasti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti? Minun vastaukseni on selvä. Turve on Suomelle enemmän kuin yksi rivi energiatilastossa. Se on huoltovarmuuden selkäranka, puhtaan ruoan ehto ja alusta uudelle teolliselle osaamiselle. Tällä hetkellä Suomen turvemaista aktiivisessa turvetuotannossa on vain noin 0,31 prosenttia. Kun mittaamme oikein ja korkealaatuisesti, arvioimme kokonaisuuden (PEF/EF – valmis seos, ei yhden rivin leima) ja teemme jälkikäytöstä hiilinielun, turve kääntyy nettopositiiviseksi osaksi suomalaista siirtymää. Meillä on jo kokemusta, työkaluja ja toimivia käytäntöjä. Nyt on toimeenpanon vuoro – lupiin, investointeihin ja mittareihin. Viivyttelyyn ei ole varaa. +1

Kiitollisuuden sunnuntaina Keski-Porin kirkossa

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 21.9.2025› 1. vuosikerta 15. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kiitollisuus Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 17:11–19 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 17 Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?” Ja hän sanoi miehelle: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.”

Ei paljon

Vain neljä meitä oli , vaikka edelleen suosi kesäinen sää. Kuntoreitti 5 km 57 min, rauhallinen vauhti!

Syntymäpäivääni muistaneet

Viimevuotiseen tapaan nöyrät lämpimät kiitokset kaikille teille tänä vuonna 82-vuotispäivänäni yli tuhannelle onnittelijalle. Ja vuoden takaista mukaillen: Ei ikää todellakaan ole kovin paljon, varsinkaan jos numerot vaihdetaan toisin päin eli olisikin vain 28😘😍🥰😊 Anssi Joutsenlahti 17. syyskuu 2024 · Jaettu seuraaville: Julkinen KIITOS KAIKILLE ONNITTELIJOILLE 81-vuotispäiväni johdosta. Ei se vielä niin kovin paljoa ole, varsinkin, jos kääntää numerot toisin päin eli 18. Olen yrittänyt kiittää ja tykätä mahdollisimman montaa teistä ystävistä - yli tuhannesta onnittelijasta, jotka olette tuoneet monia miellyttäviä muistoja mieleen vuosienkin takaa. Näin yhteisestä nyt KIITÄN TEITÄ KAIKKIA SUURESTA YSTÄVYYDESTÄNNE, kun kaikkia teitä en mitenkään henkilökohtaisesti ole päässyt kiittämään😘😍🥰😊

Turpeen käyttömahdollisuuksista osa 2, Kansanedustaja Jari Koskela

Turpeen uudet käyttötarkoitukset ja nettopositiivinen ajattelu — Osa 2/3 Jari Koskela Turpeen uudet käyttötarkoitukset Turve nähdään usein joko energiakysymyksenä tai kasvualustana, mutta se on samalla ponnahduslauta uuden teollisen osaamisen rakentamiseen. Turvepohjainen aktiivihiili on ratkaiseva juomaveden, jätevesien ja ilman puhdistuksessa – myös PFAS-yhdisteiden poistossa, jossa tarve kasvaa sääntelyn kiristyessä. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia aktiivihiilestä tuodaan Euroopan ulkopuolelta. Suuri osa on kiinalaista kivihiiltä. Kun tuotanto on kotimaista, tuontiriippuvuus pienenee ja logistiikka lyhenee. Tämä parantaa huoltovarmuutta ja pienentää ympäristöjalanjälkeä. EU:ssa etenee parhaillaan PFAS-kemikaalien puhdistusvelvoite. Turvepohjaisella aktiivihiilellä on tässä isot mahdollisuudet. Erikoisturpeista syntyvät biostimulantit ja maanparannustuotteet lisäävät satovarmuutta ja maaperän terveyttä, ja rehuinnovaatiot tukevat eläinten suolistoterveyttä. Yhdestä kuutiometristä turvetta saadaan jopa 500 litraa nestemäistä biostimulanttia, joka riittää 25 peltohehtaarin käsittelyyn lisäten satoa jopa 20 prosenttia. Näissä kaikissa on vientipotentiaalia. Turpeesta tehdään myös eristelevyjä. Turve on materiaalina kevyt, ilmava ja kosteutta kestävä sekä luonnonmukainen vaihtoehto. Turve on oiva materiaali öljynimeytyksessä ja sitä käytetäänkin öljyvahinkojen jälkihuollossa. Turpeesta pystytään tekemään myös biopolttoainetta, vaikka tällä hetkellä sitä ei uusiutuvaksi polttoaineeksi laskettaisikaan. Turpeen mahdollisuudet lääketeollisuudessa ovat vielä osin katsomaton kortti, vaikka jonkin verran sitä antibakteeristen ominaisuuksin vuoksi käytetäänkin. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että turvepolitiikka on mitä suurimmissa määrin teollisuuspolitiikkaa. Suomessa yhdistyvät kylmän ilmaston osaaminen, prosessitekninen kyvykkyys ja pitkä kokemus turpeen vastuullisesta tuotannosta ja käytöstä. Voidaan hyvin sanoa, että turve on myös teollisuuspolitiikkaa. Ympäristövastuussa ratkaisevat teot, eivät puheet Valvottu luvitus ja parhaat käytettävissä olevat tekniikat ovat jo pienentäneet turvetuotannon vesistökuormitusta, ja poistuneita tuotantoalueita on muutettu metsiksi ja kosteikoiksi. Se on luonnon kannalta hyvä ja samalla ilmastoteko. Metsitys ja ennallistaminen muuttavat päättyneet tuotantoalueet hiilinieluiksi. Mielestäni ensisijaisesti alueet on hyödynnettävä metsittäen ne havupuilla tai siirtää viljelyskäyttöön, mikä lisää huoltovarmuutta. Jatkossa ohjauksen pitää joka tapauksessa olla entistä täsmällisempää. Tuotanto suunnataan jo muuttuneille turvemaille, ei luonnontilaisille soille, ja jokaiselle hehtaarille laaditaan jälkikäyttösuunnitelma jo lupavaiheessa. Näin hyväksyttävyys paranee, lupaprosessit nopeutuvat ja ilmastohyöty syntyy varmasti. Nettopositiivista ajattelua Kun puhun turvetuotannon nettopositiivisuudesta, tarkoitan arjen kielellä yksinkertaista asiaa. Lasketaan koko ketju yhteen ja katsotaan, jäädäänkö plussan puolelle. Kulupuolelle kirjataan nosto, kuljetus, tuotannon aikaiset päästöt ja se osa hiilestä, joka käytön aikana vapautuu. Tulopuolella ovat kasvien yhteytys (isompi sato sitoo enemmän hiiltä), parempi resurssitehokkuus (vähemmän vettä ja ravinteita), päästöjen välttäminen muualla (kun turve mahdollistaa pienemmät päästöt korvaamalla toisia, raskaampia ratkaisuja), pitkäikäisiin tuotteisiin sitoutuva hiili sekä jälkikäytön hiilinielut. Kun tulot ovat suuremmat kuin kulut, kokonaisuus on plussalla. Tätä edellä esitettyä kokonaisuutta voidaan tarkastella oikein suunnatuilla päätöksillä ja käytännön toimilla. Ensimmäinen keino on ymmärrys kasvuturpeen todellisesta käyttäytymisestä: vanha oletus, jonka mukaan kasvualustana käytetty turve “muuttuu päästöksi heti” ensimmäisenä vuonna, on yksinkertaistus, joka ei kuvaa todellisuutta. Kasvuturve hajoaa hitaasti, osa hiilestä jää pitkäksi aikaa maaperään, ja samaan aikaan viljely – se, että saadaan enemmän kiloja ruokaa neliömetriä kohti – sitoo hiiltä. Pitää huomioida myös kasvuturpeen rooli siinä, että se toimii puun taimien ensisijaisena kasvualustana. Tämä jos mikä on hiilinielujen vahvistamista. Kun huomioidaan käyttöikä, seosresepti (turpeen ja muiden materiaalien yhdistelmä) ja kasvuturpeen käyttötarkoitukset, kuva muuttuu olennaisesti. Tämä pitää näkyä myös virallisessa laskennassa. Toinen keino on jälkikäyttö. Kun tuotanto päättyy, alueen ojat tukitaan ja ennallistetaan tai metsitetään. Kyllä, alkuvaiheessa metaania voi vapautua, mutta kokonaisvaikutus on selvästi parempi kuin jos ojat pidetään auki ja kuivatus jatkuu. Märän suon viljely eli paludiviljely on keino vähentää päästöjä. Siinä tuotetaan biomassoja ilman kuivattamista ja pidetään nielu elossa. Jotta nieluista tulee enemmän kuin suunnitelmia, tarvitaan MRV-käytäntö – mitataan, raportoidaan ja varmistetaan – ja tehdään luvan ehdoista niin selkeät, että reitti nieluksi alkaa heti tuotannon päätyttyä. Kun jokaisella hehtaarilla on aikataulutettu polku takaisin nieluksi, ilmastohyöty ei jää oletukseksi, vaan siitä tulee todennettua ilmastopääomaa. Kolmas keino ovat korvaus- ja prosessivaikutukset. Oikein sekoitettu turvepohjainen kasvualusta vähentää kastelun ja ravinteiden tarvetta ja pienentää hävikkiä. Jos osa vaihtoehdoista kulkee pitkien, energiaintensiivisten tuontiketjujen kautta, kotimainen raaka-aine on ilmastossa usein kilpailukykyinen. Sama pätee aktiivihiileen: kotimainen valmistus ja uudelleenkäyttö, regenerointi, lähellä puhdistuskohteita pienentävät jalanjälkeä ja poistavat puhdistuksen pullonkauloja. Kun koko ketju katsotaan yhdessä – ei vain yksittäistä raaka-ainetta paperilla – nähdään, miten turve voi käytännössä pienentää päästöjä myös muualla järjestelmässä. Tarvitsemme laskentamenetelmien päivittämistä. Päästöjen ja hiilinielujen mittaamisessa on IPCC käyttää erilaisia tarkkuustasoja. Tier 1 on yleinen oletus, vähän kuin käyttäisi samaa keskiarvolukua kaikille maille ja kaikille tavoille toimia: helppo, mutta usein epätarkka. Tier 2 tarkoittaa, että otetaan käyttöön Suomen oloihin sopivat, omiin mittauksiin perustuvat kertoimet. Tier 3 on vielä tarkempi: mallinnusta ja jatkuvaa mittausta. Suomessa tarkkuusraportointi on korkeatasoista, mutta siinä on edelleen kehitettävää muun muassa maankäyttösektorin eri tuotteiden elinkaaren aikaisten päästöjen osalta. On syytä myös ottaa käyttöön PEF/EF-läpinäkyvyys kasvualustoihin. PEF/EF on EU:n tapa arvioida valmiin tuotteen ympäristöjalanjälki koko elinkaaren ajalta. Kasvualustoissa se tarkoittaa, että emme katso vain yhtä raaka-ainetta rivillä, vaan arvioimme koko seoksen per kuutiometri. Sitä, mistä aineet tulevat, miten ne kulkevat, miten seos toimii käytössä ja mitä tapahtuu lopuksi. Tämä palkitsee aidosti toimivat reseptit – sellaiset, jotka vähentävät vettä ja ravinteita ja nostavat satoa – eikä pelkästään paperilla kauniita laskelmia. Kun tuote arvioidaan käyttöpaikassa, sen todellinen vaikutus ruokakilon hiilijalanjälkeen tulee näkyväksi. Se on reilua kuluttajalle, viljelijälle ja luonnolle. Seuraavassa osassa: Turpeen energiarooli, luvitus ja investoinnit, EU-markkinan näkymät sekä konkreettiset seuraavat askeleet.

TALVI-ILTOJEN RATOKSI LUETTAVAA:

Alkusyksyn mukaan on tullut runsaanpuoleisesti uusia kirjoja talvi-iltojen tarinoiksi. Yhden vasta olen lukenut 447 sivuisen Markku Heikkilän kirjoittaman totuudenperäisen: Jussi Halla-ahon elämäkerta. Muut hänestä kirjoittaneet eivät ole edes haastatelleet Jussia, tässä elämäkerrassa Jussia itseä on haasteltu ja monia hänen läheisiään. Kertoopa hän itse aivan lopussa kahdesta läheltä piti-tapahtumasta: autolla kieppumisesta jyrkkää rinnettä, korkealta katto-ikkunasta putoamista ja päättää: "Ei elämästä selviä hengissä, lauloi Juice. On kuitenkin mukavaa, että siitä on selvinnyt hengissä näinkin pitkään." Kerron huomenna muut puoli tusinaa uutta kirjaani, yhteensä n.1.700 sivua!😊😘

Laupiaan samarialaisen sunnuntai

14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 10:25–37 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 10 Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ”Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?” Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?” Mies vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesus sanoi: ”Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.” Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi hänelle näin: ”Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Lainopettaja vastasi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.”

Kaksosia onnittelemassa

Tänään saatiinn onnitella 9-vuootiaita kaksosia, sukulaisia nähtiin monia, joitakin monenekin vuoiden tauon jälkeen, ei tosin niin pitkän ajan jälkeen kuin viikko sitten lauantainaisäisän veljeen Vilho Joutsenlahteen liittyvän kirjan julkaisutilaisuudessa Tampereella, jonne menin junalla eikä ollut näinollen parkkiongelmia. Tänään oltiin Ylöjärvellä autokyydillä.

Turve on rikkautemme, joka on palautettava arvoonsa

Turve on järkevä ilmastoteko ja huoltovarmuuden tuki — Osa 1/3 Jari Koskela 12.09.2025 15:09 Turve on järkevä ilmastoteko ja kansantaloutemme kasvun mahdollistaja Suomi tarvitsee sinivalkoisen siirtymän, jossa nojataan kotimaisiin vahvuuksiin eikä toiveajatteluun. Turve ei ole eilispäivän sivujuonne, vaan monipuolinen raaka-aineperhe. Se tukee energian huoltovarmuutta, turvaa ruoantuotannon kasvu- ja kuiviketurpeella ja avaa ovia uuteen, korkean jalostusasteen teollisuuteen. Tavoite on selvä. Turvealasta on jälleen tehtävä kasvava, vastuullinen toimiala, joka on ilmastonäkökulmasta mitattavasti plussalla – nettopositiivinen. Tämä ei tapahdu iskulauseilla vaan päätöksillä, mittareilla ja teoilla, jotka kestävästi muuttavat arkea tuotantoalueilla, yrityksissä ja maatiloilla. Turvetuotantoa on lyöty vuosikymmenien aikana lukuisia kertoja lukuisilla ei tavoilla. 1960-luvulta 1980-luvulle maailmanlopun pelkoa aiheuttivat polttolaitosten typpi- ja rikkipäästöt. Tähän vastattiin kehittämällä polttotekniikoita ja päästöjen vähentämisen teknologiaa. Oli siis ongelma, johon kehitettiin ratkaisu. Nykyään voimalaitosten typpi- ja rikkioksidipäästöt saadaan käytännössä kokonaan puhdistettua. 2010-luvulla huolenaiheeksi nousivat turvetuotannon vesistöpäästöt. Tämän vuoksi turvetuotantoala panosti voimakkaasti vesien käsittelyyn. Nykyään turvesuon vesienkäsittelyn jälkeen alavirtaan päästetty vesi, on puhtaampaa kuin luonnontilainen vesi alajuoksulla. Nyt 2020-luvulla turvetta on lyöty maaperäpäästöillä. Aihe on vielä vaikeasti hahmotettava ja laskennassa on kehitettävää, mutta uskon, että tämäkin ongelma kyetään ratkomaan. Turvetuotannon on nähty myös heikentävän luonnon biodiversiteettiä. Tätä asiaa pitää tarkastella pitkän aikavälin kautta. Loppujen lopuksi turvetuotanto käytännössä ”lainaa” aluetta 20–40 vuodeksi, mikä on hyvin lyhyt aika ekologisessa mittakaavassa. Turvetuotantoalueilla tehtävien ennallistamistoimien jälkeen on mahdollista, että alueesta tulee luonnon monimutkaisuuden näkökulmasta erittäin rikas alue, joka ei välttämättä ole samanlainen kuin ennen turvetuotantoa, mutta alueen rakenne on todella suotuisa monimuotoiselle luonnolle. Suolle voidaan istuttaa esimerkiksi havupuita, apilaa ja viljaa. Kaiken kaikkiaan tämä turvealan vuosien epävarmuus sekä syyllistäminen on kaventanut tuotantoa ja hajottanut toimitusketjuja. Kun tuotannon arki hiipuu, katoaa myös osaamista, koneita ja kuljetusverkostoja. Se on huoltovarmuuden kannalta todellinen riski, joka näkyy energiahuollossa mutta yhtä lailla ruokaketjussa. Hallitusohjelman linjaukset – kasvu- ja kuiviketurpeen strateginen asema ja varautuminen vaikeisiin talviin – ovat oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan kuitenkin toimeenpanoa: lupaprosessit kuntoon, investoinnit liikkeelle ja varautuminen käytäntöön. Ilman näitä menetämme kyvyn ylläpitää nykyistä turvetuotannon tasoa ja nostaa sitä tarvittaessa. Ruokaturvan näkökulma Ruokaturvan näkökulmasta turpeen merkitys on yksinkertainen mutta suuri. Kasvuturve on ammattimaisen kasvihuoneviljelyn kivijalka, koska se on tasalaatuinen, puhdas ja viljelyteknisesti hyvin ennustettava kasvualusta. Sen avulla sato on varma ympäri vuoden, tautipaine pysyy kurissa ja kasvien juuristo toimii niin kuin pitää. Puuntaimituotannossa turve on käytännössä standardi – ilman riittäviä ja laadukkaita taimia ei synny metsitystä eivätkä hiilinielut kasva toivotulla tavalla. Kuiviketurve puolestaan sitoo kosteutta ja ammoniakkia, vähentää bakteeripainetta eläinsuojissa ja parantaa eläinten hyvinvointia. Kun ilmasto lämpenee ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, yhä suurempi osa viljelystä siirtyy kontrolloituihin olosuhteisiin eli kasvihuoneisiin. Silloin kasvualustojen saatavuus on suoraan huoltovarmuutta. Ilman varmaa kasvualustaa ei ole varmaa satoa, ja ilman kuivikkeita eläinten hyvinvointi heikkenee. Tässä on suora silta turvepolitiikasta suomalaisten ruokapöytään. Seuraavassa osassa: Turpeen uudet käyttötarkoitukset, teollinen potentiaali ja miten turvetuotanto on nettopositiivinen kokonaisuus. J11ari Koskela Jari Koskela Perussuomalaiset KankaanpääIlmoita asiaton sisältö Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Satakunnasta. Eduskunnassa olen valtiovarainvaliokunnan jäsen. Olen Kankaanpään kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden tohtori, pastori sekä ekonomi. Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Pakon edessä

Sisäministeri Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta: ”Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset” Kansainvälinen turvallisuustilanne vaikuttaa yhä merkittävämmin Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Muutos edellyttää turvallisuusviranomaisilta vahvaa varautumista ja valmiutta. Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset. - Tämä on aivan olennaista muistaa, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi, muistuttaa sisäministeri Mari Rantanen. – Meihin voi kohdistua vakavia, ei-sotilaallisia ulkoisia ja valtiollisia uhkia, joihin ensivasteen antaa nimenomaan sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Tämä on tietysti aivan olennaista muistaa aina silloin, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Ehkä totean sen myös, että tämä on yksi keskeisiä oppeja, mitä Ukrainasta voidaan ottaa, toteaa sisäministeri Mari Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta, joka annettiin torstaina eduskunnalle. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi hybridiuhat, välineellistetty maahantulo, vihamielinen tiedustelu- ja vaikuttamistoiminta, kansainvälinen terrorismi sekä järjestäytynyt rikollisuus. Turvallisuusviranomaisten on varauduttava myös pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, joissa yhteiskunnalla tulee olla vahva kyky suojata siviiliväestöä. Näin mahdollistetaan elintärkeiden toimintojen jatkuminen. Arjen turvallisuuspalvelujen laadukas tuottaminen luo perustan häiriötilanteisiin vastaamiselle. Oppia Ukrainasta Selonteon painopisteenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos. Selonteossa kuvataan, mitä se edellyttää turvallisuusviranomaisilta ja yhteistyöltä muiden viranomaisten kanssa. Selonteossa otetaan huomioon aiemmin julkaistut ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusselonteko. – Suomi on siitä varsin poikkeuksellinen maa, että meillä itse asiassa on aika hyvä viranomaisten välinen yhteistyö. Voi jopa sanoa, että se on Euroopassa poikkeuksellista, että meillä pystytään niinkin paljon tekemään. Tietyllä tapaa nimenomaan Ukrainan oppi on kirkastanut sen, että pelkästään puolustusvoimiin satsaamalla ei pystytä uhkia torjumaan, Rantanen totesi tiedotustilaisuudessa. Kokonaisturvallisuus on osiensa summa Ukrainan opit ovat ministerin mukaan alleviivanneet sitä, että sisäinen turvallisuus ja kova maanpuolustus ovat kokonaisuus. Ukraina on ollut hyvänä esimerkkinä myös niistä “suorituskykytarpeista”, joista keskiviikon vastaisen yönä saatiin muistutus Puolasta. Baltian maat, Puola ja Suomi lähettivätkin jo muutama viikko sitten komissioon kirjeen, jossa painotettiin tarvetta droonien torjuntaan Venäjän vastaisille rajoille. – Tarvitsemme tänne nimenomaan itärajalle selkeän järjestelmän, jossa huomioidaan droonitarpeet ja myös vastavaikutuskykytarpeet Siinä mielessä ilolla otin vastaan eilisen viestin, jossa Ursula von der Leyen totesi, että tänne EU haluaa tällaisen rakentaa ja rahoittaa, ja se on erittäin viisas ja järkevä ajatus. Eduskunta ottaa kantaa Sisäisen turvallisuuden selonteko on laadittu valtioneuvostossa sisäministeriön johdolla yhteistyössä sisäisen turvallisuuden viranomaisten kanssa. Valmistelun aikana on kuultu keskeisiä sidosryhmiä. Eduskunta laatii seuraavaksi selonteosta kannanoton. Selonteko ja kannanotto muodostavat yhdessä Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille. SUOMEN UUTISET