Laupiaan samarialaisen sunnuntai

14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 10:25–37 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 10 Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ”Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?” Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?” Mies vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesus sanoi: ”Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.” Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi hänelle näin: ”Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Lainopettaja vastasi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.”

Kaksosia onnittelemassa

Tänään saatiinn onnitella 9-vuootiaita kaksosia, sukulaisia nähtiin monia, joitakin monenekin vuoiden tauon jälkeen, ei tosin niin pitkän ajan jälkeen kuin viikko sitten lauantainaisäisän veljeen Vilho Joutsenlahteen liittyvän kirjan julkaisutilaisuudessa Tampereella, jonne menin junalla eikä ollut näinollen parkkiongelmia. Tänään oltiin Ylöjärvellä autokyydillä.

Turve on rikkautemme, joka on palautettava arvoonsa

Turve on järkevä ilmastoteko ja huoltovarmuuden tuki — Osa 1/3 Jari Koskela 12.09.2025 15:09 Turve on järkevä ilmastoteko ja kansantaloutemme kasvun mahdollistaja Suomi tarvitsee sinivalkoisen siirtymän, jossa nojataan kotimaisiin vahvuuksiin eikä toiveajatteluun. Turve ei ole eilispäivän sivujuonne, vaan monipuolinen raaka-aineperhe. Se tukee energian huoltovarmuutta, turvaa ruoantuotannon kasvu- ja kuiviketurpeella ja avaa ovia uuteen, korkean jalostusasteen teollisuuteen. Tavoite on selvä. Turvealasta on jälleen tehtävä kasvava, vastuullinen toimiala, joka on ilmastonäkökulmasta mitattavasti plussalla – nettopositiivinen. Tämä ei tapahdu iskulauseilla vaan päätöksillä, mittareilla ja teoilla, jotka kestävästi muuttavat arkea tuotantoalueilla, yrityksissä ja maatiloilla. Turvetuotantoa on lyöty vuosikymmenien aikana lukuisia kertoja lukuisilla ei tavoilla. 1960-luvulta 1980-luvulle maailmanlopun pelkoa aiheuttivat polttolaitosten typpi- ja rikkipäästöt. Tähän vastattiin kehittämällä polttotekniikoita ja päästöjen vähentämisen teknologiaa. Oli siis ongelma, johon kehitettiin ratkaisu. Nykyään voimalaitosten typpi- ja rikkioksidipäästöt saadaan käytännössä kokonaan puhdistettua. 2010-luvulla huolenaiheeksi nousivat turvetuotannon vesistöpäästöt. Tämän vuoksi turvetuotantoala panosti voimakkaasti vesien käsittelyyn. Nykyään turvesuon vesienkäsittelyn jälkeen alavirtaan päästetty vesi, on puhtaampaa kuin luonnontilainen vesi alajuoksulla. Nyt 2020-luvulla turvetta on lyöty maaperäpäästöillä. Aihe on vielä vaikeasti hahmotettava ja laskennassa on kehitettävää, mutta uskon, että tämäkin ongelma kyetään ratkomaan. Turvetuotannon on nähty myös heikentävän luonnon biodiversiteettiä. Tätä asiaa pitää tarkastella pitkän aikavälin kautta. Loppujen lopuksi turvetuotanto käytännössä ”lainaa” aluetta 20–40 vuodeksi, mikä on hyvin lyhyt aika ekologisessa mittakaavassa. Turvetuotantoalueilla tehtävien ennallistamistoimien jälkeen on mahdollista, että alueesta tulee luonnon monimutkaisuuden näkökulmasta erittäin rikas alue, joka ei välttämättä ole samanlainen kuin ennen turvetuotantoa, mutta alueen rakenne on todella suotuisa monimuotoiselle luonnolle. Suolle voidaan istuttaa esimerkiksi havupuita, apilaa ja viljaa. Kaiken kaikkiaan tämä turvealan vuosien epävarmuus sekä syyllistäminen on kaventanut tuotantoa ja hajottanut toimitusketjuja. Kun tuotannon arki hiipuu, katoaa myös osaamista, koneita ja kuljetusverkostoja. Se on huoltovarmuuden kannalta todellinen riski, joka näkyy energiahuollossa mutta yhtä lailla ruokaketjussa. Hallitusohjelman linjaukset – kasvu- ja kuiviketurpeen strateginen asema ja varautuminen vaikeisiin talviin – ovat oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan kuitenkin toimeenpanoa: lupaprosessit kuntoon, investoinnit liikkeelle ja varautuminen käytäntöön. Ilman näitä menetämme kyvyn ylläpitää nykyistä turvetuotannon tasoa ja nostaa sitä tarvittaessa. Ruokaturvan näkökulma Ruokaturvan näkökulmasta turpeen merkitys on yksinkertainen mutta suuri. Kasvuturve on ammattimaisen kasvihuoneviljelyn kivijalka, koska se on tasalaatuinen, puhdas ja viljelyteknisesti hyvin ennustettava kasvualusta. Sen avulla sato on varma ympäri vuoden, tautipaine pysyy kurissa ja kasvien juuristo toimii niin kuin pitää. Puuntaimituotannossa turve on käytännössä standardi – ilman riittäviä ja laadukkaita taimia ei synny metsitystä eivätkä hiilinielut kasva toivotulla tavalla. Kuiviketurve puolestaan sitoo kosteutta ja ammoniakkia, vähentää bakteeripainetta eläinsuojissa ja parantaa eläinten hyvinvointia. Kun ilmasto lämpenee ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, yhä suurempi osa viljelystä siirtyy kontrolloituihin olosuhteisiin eli kasvihuoneisiin. Silloin kasvualustojen saatavuus on suoraan huoltovarmuutta. Ilman varmaa kasvualustaa ei ole varmaa satoa, ja ilman kuivikkeita eläinten hyvinvointi heikkenee. Tässä on suora silta turvepolitiikasta suomalaisten ruokapöytään. Seuraavassa osassa: Turpeen uudet käyttötarkoitukset, teollinen potentiaali ja miten turvetuotanto on nettopositiivinen kokonaisuus. J11ari Koskela Jari Koskela Perussuomalaiset KankaanpääIlmoita asiaton sisältö Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Satakunnasta. Eduskunnassa olen valtiovarainvaliokunnan jäsen. Olen Kankaanpään kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden tohtori, pastori sekä ekonomi. Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Pakon edessä

Sisäministeri Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta: ”Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset” Kansainvälinen turvallisuustilanne vaikuttaa yhä merkittävämmin Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Muutos edellyttää turvallisuusviranomaisilta vahvaa varautumista ja valmiutta. Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset. - Tämä on aivan olennaista muistaa, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi, muistuttaa sisäministeri Mari Rantanen. – Meihin voi kohdistua vakavia, ei-sotilaallisia ulkoisia ja valtiollisia uhkia, joihin ensivasteen antaa nimenomaan sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Tämä on tietysti aivan olennaista muistaa aina silloin, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Ehkä totean sen myös, että tämä on yksi keskeisiä oppeja, mitä Ukrainasta voidaan ottaa, toteaa sisäministeri Mari Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta, joka annettiin torstaina eduskunnalle. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi hybridiuhat, välineellistetty maahantulo, vihamielinen tiedustelu- ja vaikuttamistoiminta, kansainvälinen terrorismi sekä järjestäytynyt rikollisuus. Turvallisuusviranomaisten on varauduttava myös pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, joissa yhteiskunnalla tulee olla vahva kyky suojata siviiliväestöä. Näin mahdollistetaan elintärkeiden toimintojen jatkuminen. Arjen turvallisuuspalvelujen laadukas tuottaminen luo perustan häiriötilanteisiin vastaamiselle. Oppia Ukrainasta Selonteon painopisteenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos. Selonteossa kuvataan, mitä se edellyttää turvallisuusviranomaisilta ja yhteistyöltä muiden viranomaisten kanssa. Selonteossa otetaan huomioon aiemmin julkaistut ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusselonteko. – Suomi on siitä varsin poikkeuksellinen maa, että meillä itse asiassa on aika hyvä viranomaisten välinen yhteistyö. Voi jopa sanoa, että se on Euroopassa poikkeuksellista, että meillä pystytään niinkin paljon tekemään. Tietyllä tapaa nimenomaan Ukrainan oppi on kirkastanut sen, että pelkästään puolustusvoimiin satsaamalla ei pystytä uhkia torjumaan, Rantanen totesi tiedotustilaisuudessa. Kokonaisturvallisuus on osiensa summa Ukrainan opit ovat ministerin mukaan alleviivanneet sitä, että sisäinen turvallisuus ja kova maanpuolustus ovat kokonaisuus. Ukraina on ollut hyvänä esimerkkinä myös niistä “suorituskykytarpeista”, joista keskiviikon vastaisen yönä saatiin muistutus Puolasta. Baltian maat, Puola ja Suomi lähettivätkin jo muutama viikko sitten komissioon kirjeen, jossa painotettiin tarvetta droonien torjuntaan Venäjän vastaisille rajoille. – Tarvitsemme tänne nimenomaan itärajalle selkeän järjestelmän, jossa huomioidaan droonitarpeet ja myös vastavaikutuskykytarpeet Siinä mielessä ilolla otin vastaan eilisen viestin, jossa Ursula von der Leyen totesi, että tänne EU haluaa tällaisen rakentaa ja rahoittaa, ja se on erittäin viisas ja järkevä ajatus. Eduskunta ottaa kantaa Sisäisen turvallisuuden selonteko on laadittu valtioneuvostossa sisäministeriön johdolla yhteistyössä sisäisen turvallisuuden viranomaisten kanssa. Valmistelun aikana on kuultu keskeisiä sidosryhmiä. Eduskunta laatii seuraavaksi selonteosta kannanoton. Selonteko ja kannanotto muodostavat yhdessä Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille. SUOMEN UUTISET

Ensi kertaa mitalipeleihin koripallossa

Lauri Markkaselta jäätävä kuitti Suomen miesten koripallomaajoukkue teki rajun sensaation keskiviikkona, kun se eteni ensi kertaa historiassaan koripallon EM-kisojen välieriin. Suomi piti hermonsa loistavasti kurissa ja kaatoi lopussa aika kuumana käyneen Georgian puolivälierissä lukemin 93-79. Georgia viritteli vahvaa kiriä kolmannella neljänneksellä, mutta viimeisellä neljänneksellä sen hermokontrolli petti ihan täysin. – Kylmänviileinä suomalaisina me tiedettiin, että kun Georgia alkaa kiehua, meidän pitää vaan ottaa ihan rauhallisesti, Suomen NBA-tähti Lauri Markkanen latasi. – Se käy meiltä ihan luonnostaan. Antaa muiden hölmöillä itsensä ulos, Markkanen jatkoi. Susijengi kohtaa perjantain välierässä Saksan.

Talouden kuntoon saattaminen tärkeää

i Nyt ei odoteta “parempaa hetkeä” – talous kuntoon tekemällä, ei toivomalla Jari Koskela Orpon-Purran hallituksen mittava sopeutusurakka tähtää julkisen velkasuhteen vakauttamiseen vuonna 2027. Tämä suuntaa on oikea. Tavoite on kirjattu selkeästi hallitusohjelmaan, ja sen eteen on jo tehty kipeitä päätöksiä. On hyvä huomata, että ilman miljardien korkokuluja ja kasvaneita puolustusmenoja, valtion budjetti olisi nyt hyvin lähellä tasapainoa. Ennen 2023 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa neuvoteltaessa kuviteltiin, että kuuden miljardin sopeutus tällä kaudella olisi riittävä. Ohjelmaan onneksi kirjattiin, että lisätoimia tehdään, jos kuusi miljardia osoittautuu riittämättömäksi. Nyt onkin neuvoteltu yhteensä jo neljän miljardin euron lisäsopeutuksesta. Urakka ei pääty tällä vaalikaudella. Ilman lisätoimia tulevalla vaalikaudella velkasuhde lähtee jälleen nousuun. Jos haluamme velkasuhteen aidosti laskevalle uralle, sopeuttamista ja kasvua tukevia uudistuksia on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Velka ei piittaa vaalikausista. “Väärä hetki leikata”? – siksi oikeaa hetkeä ei koskaan tule Oppositio moittii, että leikkauksia on tehty “väärään aikaan” ja siten pahennettu jo valmiiksi haastavaa suhdannetta. Tämä väite on poliittisesti kätevä, mutta taloudenpidon kannalta vaarallinen. Milloin olisi sitten “oikea” hetki? Nousukaudella sanotaan, ettei kannata “jarruttaa hyvää kehitystä”. Laskukaudella kielletään syventämästä taantumaa. Lopputulos: mitään vaikeaa ei tehdä koskaan. Juuri tämä on ollut Suomen ongelma. Tarvittavat työmarkkinauudistukset ja menosäästöt on jätetty tekemättä. Sen sijaan on keksitty jatkuvasti uusia menokohteita, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen viime kaudella. Totuus on, että Suomi on jättänyt rakenteellisia uudistuksia tekemättä vuosikymmeniä. Kustannuskilpailukyky rapautui, julkinen sektori paisui ja työmarkkinat jäykistyivät. Jos aina odotetaan tähtien asettumista oikeaan asentoon, niitä ei tule. Nyt tehdään ne reformit, jotka olisi pitänyt tehdä jo eilen. On totta, että osa säästöistä on lisännyt työttömyyttä – esimerkiksi leikkaukset valtionhallintoon ja järjestöille ovat osuneet kipeästi yksittäisiin ihmisiin. Se täytyy sanoa ääneen. Mutta suuressa kuvassa työttömyys seuraa ennen kaikkea suhdannetta ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Kun vienti sakkaa ja investoinnit hiipuvat, työpaikat vähenevät. Siksi lääkkeenä on kestävän kasvun politiikka. Julkinen sektori ei voi loputtomasti paikata heikkoa tuottavuutta. Tarvitsemme enemmän työpaikkoja nimenomaan yrityksiin: investointeja, vientiä, rohkeutta yrittää ja palkata. Hallituksen linja pyrkii juuri tähän. Työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan, kannusteita vahvistetaan ja lupabyrokratiaa kevennetään. Ilman yksityisen sektorin veturia hyvinvointivaltion rahoitus ei yksinkertaisesti toimi. Yksi suurimmista tällä kaudella tehdyistä uudistuksista oli paikallisen sopimisen edistäminen. Perussuomalaisten vaatimuksesta paikallista sopimista tehdään jatkossakin yleissitovuuden puitteissa. Tästä on hyötyä niin työntekijöille kuin työnantajillekin. ALV:n nosto olisi pitänyt välttää Kevään 2024 kehysriihessä päätetty ALV-korotus 1,5 prosenttiyksiköllä oli poliittisesti ymmärrettävä yritys paikata valtiontalouden aukkoa nopeasti ja laajapohjaisella verolla. Vaikka kulutuksen verotus on järkevämpää kuin suora työn verotus, pidän toteutettua nostoa ongelmallisena. Olisin mieluummin hakenut suuremman osuuden sopeutuksesta menopuolelta ja purkanut tehottomia tukia. Veropolitiikan linja kokonaisuudessaan on hallituksella kuitenkin oikea. Työn ja yrittämisen suoraa verotusta on kevennetty ja samaan aikaan erilaisia verojärjestelmään monimutkaistavia verotukia karsittu. Enempäänkin pitää olla mahdollisuus. Erityisen paljon kiitosta pitää antaa työtulovähennyksen lapsivähennykselle ja sen edessä olevalle kaksinkertaistamiselle. En usko, että laskevaa syntyvyyttä saadaan tällaisilla toimilla käännettyä, mutta lapsivähennys on oikea signaaliperhemyönteisyyden puolesta. Nuorisotyöttömyys suurena ongelmana Olen seurannut huolissani nuorisotyöttömyyden kehitystä ja nuorille myönnettävien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden hurjaa kasvua. Yhteiskunta on käytännössä pettänyt nuoria ikäluokkia. Elämänhallintataidot ovat vähäisiä ja yhteiskunta suorastaan kannustaa syrjäytymään näyttöpäätteiden ääreen. Voi olla, että peruskoulutuksen vahvistaminen ja erityisesti peruskoulun kännykkäkielto, ovat merkittävimpiä tämän hallituksen kasvutoimia. Viime vuosina peruskouluista on päässyt käytännössä jopa olemattomalla osaamistasolla ja jopa ilman lukutaitoa. Hallitusohjelmassa linjattu osaamistakuu pitää saada voimaan. Vain se takaa, että nuoret ikäluokat todella saavat mahdollisuuden päästä kiinni työmarkkinoihin. Tämä vähentää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta. Opposition “vaihtoehto” on yhä epämääräinen Opposition tarjoama “vaihtoehto” jää toistuvasti hämäräksi. Vähän kaikkea kaikille, ei kipua kenellekään, ja velka hoituu “kasvulla”. Sellaista taikakonstia ei ole. Kasvu syntyy tuottavuudesta ja kilpailukyvystä, ei toiveajattelusta. Jos leikkauksia vastustetaan, pitää sanoa suoraan, mistä rahat otetaan. Suurimmat oppositiopuolueet ovat omissa vaihtoehtobudjeteissaan kuitanneet valtaosan hallituksen päätöksistä niin työmarkkinauudistusten kuin leikkaustenkin osalta. Jokaista näistä on äänekkäästi vastustettu. Euro on osa ongelmaa – tästä pitää uskaltaa puhua On myös sanottava ääneen se, mistä liian harva Perussuomalaisten ulkopuolella uskaltaa puhua. Suomen heikon talouskehityksen yksi syy on euro. Rahapoliittisen itsenäisyyden menettäminen tarkoittaa, että emme voi käyttää omaa valuuttaa tukemaan vientiä ja sopeutumista, kun talous osuu vastatuuleen. Nyt yritämme sisäistä devalvaatiota palkka- ja kustannusjoustojen kautta. Se on kivulias tie, ja voi olla, ettei se yksin riitä, koska emme voi säätää omaa korkoa tai valuuttakurssia julkisen talouden tueksi. Me perussuomalaiset olemme valmiita jatkamaan työtä, joka palauttaa Suomen talouden kestävälle pohjalle. Se vaatii sitkeyttä, selkeitä valintoja ja kykyä katsoa äänekkään päivänpolitiikan ohi pitkään aikaväliin. Parempaa hetkeä ei ole tulossa ellei sitä itse tee.

Valtuustosalin taideteoksia

Sotkamossa Israel-konferenssissa lupasin lähettää taidemaalausmuotokuvan Kankaanpään kaupunginjohtajana toimineesta Paavo Karttusesta hänen kotitilallaan asuvalle sisaren perheelle. Samalla otin kuvat myös kaupunginjohtaja Ennu Virtasen muotokuvasta ja omasta pronssipääpatsaasta. Kaikki ovat valtuustosalissa.

Pappan veli uudessa kirjassa

Työväen kirjallisuuden päivillä Tampereella julkaistiin sukuani koskettava kirja: Kimmo Lehtimäki: Kirjailija Konrad Lehtimäen ja tuomari Vilho Joutsenlahden kamppailu vääryyttä vastaan. Lehtimäki eli 1883-1937 ja Vilho Joutsenlahti 1884-1943. Kuvissa kirjan kirjoittaja Kimmo Lehtimäki Tommi Walleniuksen haastateltavana ja toisessa kuvassa Vilho Joutsenlahden sukua, mm. neljä serkkuani. Vilho oli pappani Vihtori Joutsenlahden veli, pappa eli 1886-1967.

Tänään seuroissa Nakkilassa

‹Sunnuntai 7.9.2025› 13. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika a Jeesus, parantajamme Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Mark. 7:31–37 Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.”

Sää suosii

Tosi hienossa säässä 23 asteen lämmössä 7 veljestä taivalsimme 5km 55 minuutissa kuntoreitin, ei portaita. ei ratakierrosta. Samoin sää suosii runsasta viljasatoa, jota nyt saadaan korjattua!

4.9. sodan päättymisen muistokonsertin ohjelma

JATKOSODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOKONSERTTI 4.9. Niinisalon Sotilaskodissa klo 18 kahvitus klo 17.30 alkaen ohjelma tilaisuuden juontaa ylil. Ville Katajamäki, Porin prikaati Avaussanat Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan pj. Anssi Joutsenlahti Porin Mies-Laulun seniorikuoro Vaarinlaulu Veljet! Laulua! säv. H. Keto san. trad. mukaellen Suomen laulu säv. F. Pacius san. E. von Qvanten suom. T. Hahl Aamunkoitto säv. M. Lüdig san. H. Norkamo 2. säk. P. Huovari Soliseva-kuoro Eri tuuli Lasse Heikkilä & Valkia Vaarivainaan kannel Lasse Heikkilä & Valkia Tämä maa Lasse Heikkilä & Valkia Juhlapuhe ev. luutn. Tapio Huhtanen Anneli Mattila, säestäjänään Tauno Wrang Evakon laulu san. ja säv. V. Lavi Kangastusta san. ja säv. K. Käyhkö Olen suomalainen säv. Scutugno san. P. Lunden Liljankukka säv. T. Kärki san. K. Mustonen Porin prikaatin tervehdys Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja, ev. luutn. Jussi Honko Satakunnan sotaveteraanipiirin puhallinorkesteri SVeitsikko Muistoja Pohjolasta säv. S. Sihvo sov. A. Rope Äänisen aallot säv. G. de Godzinsky sov. H. Virkki Kirje sieltä jostakin säv. K. Raukko sov. J. Itäkylä Yhteislaulu Veteraanin iltahuuto

Näillä mennään taas vuosi eteenpäin

Purra: Hallitus on päättänyt miljardin euron sopeutumistoimista, ei leikkauksia sosiaaliturvaan! Hallitus on päättänyt uusista miljardin euron sopeutustoimista vuodelle 2027. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli säästökohteita tiedotustilaisuudessa myöhään illalla. Hallituksen budjettiesityksessä ei ole leikkauksia esimerkiksi sosiaaliturvaan. Uudet sopeutustoimet kohdistuvat etenkin korkotukilainavaltuuteen ja yritystukiin, joista leikataan yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta takaisin noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset, mm. hedelmöityshoidot ja suun terveydenhuolto säilyvät. Purran mukaan humanitaariseen apuun lisätään 20 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Hallituksen budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla siten, ettei säästö kohdennu kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön. Suurituloisten eläkeläisten veronkevennystä pienennetään Hallitus päätti budjettiriihessä, että osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta haittaveroja korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Valtiovarainministeri Purran mukaan veronkorotukset kohdennetaan muun muassa alkoholi- ja tupakkaveroon ja ne valmistellaan ensi kevään kehysriiheen päätettäväksi. Ekologiset Liikelahjat - Hyvät hinnat | Nopea toimitus - Pyydä ilmainen tarjous Mainos Ekologiset Liikelahjat - Hyvät hinnat | Nopea toimitus - Pyydä ilmainen tarjous flashbay.fi call to action icon Lisäksi viime kevään puoliväliriihessä tehtyä päätöstä eläkeläisten verotuksesta tarkistetaan siten, että kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten ansiotuloveron kevennystä pienennetään. Muutos koskisi yli 65 000 euron eläketuloja, ja se pienentäisi puoliväliriihessä päätettyä eläketulon lisäveron kevennystä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen. Orpo: Vaikeita päätöksiä vaikeassa ajassa Pääministeri Petteri Orpo (kok.): Olen tyytyväinen siihen, että olemme jälleen kerran pystyneet tekemään vaikeita päätöksiä, vaikeassa ajassa. Puutumme velkaantumiseen, panostamme työllisyyden ja talouden kasvuun ja vahvistamme puolustusta. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.): Oleellista, että ei päätetty sopeutuksista koulutukseen. Erityisen iloinen olen panostuksesta, jonka voimme tehdä nuorten työllistämiseksi. Ilmainen kotisivupohja - 3 helppoa askelta - Hinta alk. 0€/kk Mainos Ilmainen kotisivupohja - 3 helppoa askelta - Hinta alk. 0€/kk webnode.com call to action icon Nuorille työttömille tulossa uusi työllistymisseteli Hallitus on päättänyt täsmälääkkeistä nuorisotyöttömyyteen. Se aikoo toteuttaa muun muassa uuden nuorten työllistymissetelin, jolla pyritään työllistämään nuoria työttömiä yrityksiin vähintään puolen vuoden ajaksi. Työllistymisseteliin esitetään kohdennettavaksi 30 miljoonaa euroa. Ajatus on, että seteli koskisi 18-29-vuotiaita. Se on tarkoitettu erityisesti nuorille, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä. Tilastojen mukaan kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä yli 40 000, mikä on noin 6 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi hallitus on valmistellut muutoksia, joiden myötä työttömät voisivat opiskella nykyistä enemmän menettämättä työttömyysturvaansa. Tarkoitus on vapauttaa opintoja, joita työtön työnhakija voi suorittaa avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Tämä koskee yli 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita

Vain kolmen pisteen tappio

Suomi kiristi loppua kohden jääden vain kolmen pisteen päähän, mutta totuuden nimessä ei ollut lähelläkään voittoa, ero oli välillä jo niin suuri! Koripallo Susijengille karu tappio EM-kisoissa – Lauri Markkasella synkkä ilta Susijengi kärsi ensimmäisen tappionsa EM-kisoissa. Antti Salmensaari 19:26 | Päivitetty 22:45 Lopputulos: Suomi–Liettua 78–81 EM-Kisoissa voitosta voittoon jyrännyt Suomi kärsi maanantai-iltana Tampereella ensimmäisen tappionsa. Liettua hyydytti Lauri Markkasen 19 pisteeseen ja vei voiton kolmella pisteellä. Suomi kohtaa Tampereella vielä Saksan ennen Riian jatkopelejä. Suomi on varmistanut jatkopaikan lohkossa. Seuranta aukeaa alle. Päätapahtumat 22:31 Lopputulos: Suomi-Liettua 78-81 22:08 Liettualle takaisku 22:07 Muurinen huudattaa Nokia-areenaa 21:58 Tilanne 3. neljännes: Suomi-Liettua 48-57 21:19 Tilanne 2. neljännes: Suomi-Liettua 36-45 Näytä lisää Uusin ensin Vanhin ensin 22:50 Tampereen lohkon päätöskierros Tampereen B-lohkossa pelataan keskiviikkona päätöskierros. 13.30 Montenegro-Britannia 16.30 Liettua-Ruotsi 20.30 Suomi-Saksa Pudotuspelivastustajat tulevat Riian A-lohkosta, jonka kärkisijoilla ovat ennen tiistain otteluita Turkki, Serbia ja Latvia. 22:36 Suomen parhaat pistemiehet Susijengin parhaat pistemiehet ovat Mikael Jantunen ja Lauri Markkanen. Illan vaikeudesta kertoo, että viidesti heittänyt Sasu Salin jäi ottelussa pisteittä. Suomen parhaat pistemiehet Mikael Jantunen (19) Lauri Markkanen (19) Elias Valtonen (10) Liettua-ottelun jälkeen: Sasu Salin Liettua-ottelun jälkeen: Sasu Salin 22:31 Lopputulos: Suomi-Liettua 78-81 Suomi kärsii ensimmäisen tappion EM-kisoissa. Lohkon päätöspelissä keskiviikkona on vastassa Saksa kello 20.30. Lohkotilanne Saksa 8 pistettä (4 voittoa, 0 tappiota) Liettua 7 (3-1) Suomi 7 (3-1) Montenegro 5 (1-3) Ruotsi 5 (1-3) Britannia 4 (0-4)

Hieno voitto Suomen koripallojoukkueelle

” Koripallo Susijengi jyräsi voittoon! NBA-miljonääri aivan yössä Antti Salmensaari Lopputulos: Montenegro–Suomi 65–85 EM-kotikisat kahdella voitolla aloittanut Susijengi jatkoi voittokulkuaan lauantai-iltana Tampereella kaatamalla Montenegron 20 pisteellä. Suomi kukisti avausottelussaan keskiviikkona Ruotsin 93–90 ja voitti perjantaina selvästi Britannian 109–79. Lauri Markkanen heitti perjantaina 43 pistettä. Lauantaina Markkanen oli ottelun paras pistemies 26 pisteellä. Ottelu oli erityisesti Suomen puolustuksen näytös. Montenegron NBA-tähti Nikola Vucevic hyydytettiin seitsemään pisteeseen. Seuranta aukeaa alle. Päätapahtumat 22:23 Lopputulos: Montenegro-Suomi 65-85 22:17 Nikola Vucevic täysin pimennossa 21:58 Tilanne 3. neljännes: Montenegero-Suomi 52-67 21:20 Tilanne 2. neljännes: Montenegro-Suomi 37-47 20:50 Tilanne 1. neljännes: Montenegro-Suomi 23-23

Markkanen heitti 43 pistettä Suomen voittaessa Englannin

Raiko Häyrinen Suomen koripallomaajoukkue rutisti EM-kisojen toisessa ottelussaan toisen voittonsa. Suomi löi Britannian 109-79 ja tarjoili kolme johtopäätöstä. Ensimmäinen on, että Lauri Markkanen on mahtavassa kisavireessä. Avausottelussa Ruotsia vastaan hän ei ollut parhaimmillaan, mutta hankki silti itselleen 14 vapaaheittoa, vain kaksi vähemmän kuin koko Ruotsin joukkue. Markkanen on ansainnut EM-tasolla aseman, jossa hän voi kaiken muun pettäessä painaa hartiansa puolustajan rintakehään, puskea korille ja luottaa siihen, että erotuomarit tulkitsevat kontaktit hänen edukseen. Markkasen neljän pisteen peli juuri ennen puoliaikaa nosti hänen pistesaldonsa 29:een. Se oli tasan puolet Suomen 58 pisteen puoliaikasaldosta, joka toi 16 pisteen johdon (58-42). Markkasen koko pelin saldo oli 43 pistettä vain 23 peliminuutissa. Pistesaldo sivusi Markkasen henkilökohtaista yhden ottelun EM-kisaennätystä, johon hän ylsi myös kolme vuotta sitten Kroatiaa vastaan. Toinen johtopäätös oli, että Suomen puolustus vuotaa takapelaajien kohdalta. Aivan kuten Ruotsia vastaan, Suomen takamiehet hävisivät suoria ajoja kohti koria tavalla, joka ei lupaa hyvää, kun vastustajien taso nousee. Britannia oli kuitenkin Tampereen alkulohkon pienikokoisin ja todennäköisesti heikoin vastustaja. Pelinjohtajana aloittanut Edon Maxhuni otti toisen virheensä jo kahden minuutin kohdalla ja joutui tekemään tilaa Miro Littlelle. Maxhunin toinen virhe tuli juuri korilleajon väärästä pysäyttämisestä ja sekoitti Suomen takakentän rotaatiota. Yksi vastaan yksi -tilanteiden häviäminen kaarella johti Suomen puolustuspelin toiseen ongelmaan, joka sekin näkyi jo Ruotsi vastaan. Suomi antoi vastustajalle liikaa lay upeja eli nostoja aivan korin alta. - Se lähtee jokaisesta itsestään. Jokaisen pitää nostaa tasoaan ylöspäin, jos turnauksessa aiotaan mennä pitkälle, päävalmentaja Lassi Tuovi sanoi Suomen kaaripuolustuksesta. Kolmas johtopäätös on, että Miikka Muurisen ollessa kentällä Tampereen areenan yleisö on koko ajan varpaillaan - eikä ihme, sillä jo ennen ottelun alkua toinen tapahtumajuontajista kuulutti teinisensaation somenimen "Slim Jesus" eli "Laiha Jeesus" siltä varalta, ettei joku täydessä areenassa sitä vielä tiennyt. Ei ikävähennyksiä - Kattava vakuutus lemmikille Mainos Ei ikävähennyksiä - Kattava vakuutus lemmikille agria.fi call to action icon Muurinen teki kaikki kuusi pistettään donkeilla ja aiheutti ulottuvuudellaan useita ohiheittoja vastustajalle. Suomi kokeili jälleen 3M-eturiviä, jossa Markkanen, Muurinen ja Alexander Madsen nostivat viisikon pisimmäksi, jonka Suomi saa jalkeille. Jättiviisikon tulokset olivat Ruotsi-pelin tapaan ristiriitaiset. Jacob Grandison puuttui Suomen kokoonpanosta. - Lepäilee hotellilla, Tuovi letkautti ja sanoi toivovansa, että Grandison on käytettävissä, kun Suomi kohtaa lauantaina EM-kisojen kolmannessa alkulohkopelissään Montenegron.

Jatkossa kauppoja myös Yhdysvaltojen kanssa

Wille Rydman: Näin jättiluokan jäänmurtajadiili saatiin Suomeen 28.08.2025 Elinkeinoministerin tehtävästä kesällä väistynyt Wille Rydman paiski kaksivuotisen pestinsä aikana pitkiä päiviä Suomen yritysmaailman ja elinkeinoelämän eteen ja onnistui kaudellaan muun muassa edistämään jäänmurtajayhteistyösopimuksen syntymistä Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltain välillä. Mitä kaikkea ministerinä tulikaan tehtyä ja mistä Rydman toivoo oman ministerikautensa muistettavan – siitä hän kertoo itse Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa. Kansanedustaja, ex-ministeri Wille Rydman sanoo olevansa itse enemmän metsä- kuin meri-ihminen, mutta Suomen elinkeinorakenteesta johtuen elinkeinoministerit ovat käytännössä väistämättä aina jonkinlaisia telakkaministereitä. Myös Rydmanin oman kaksivuotiskauden merkittävimmät toimet kytkeytyivät meriteollisuuden edistämiseen. – Silloin kun aloitin ministerinä, niin kaikki Suomen keskeiset telakat olivat aika isoissakin taloudellisissa vaikeuksissa. Ja kun ministerikauteni päättyi, niin kaikilla kolmella keskeisellä telakalla eli Helsingillä, Turulla ja Raumalla oli erittäin hyvät tulevaisuudennäkymät. Ja jos jostakin haluaisin, että ministerikauteni muistetaan, niin eiköhän se tämä silloin olisi, Rydman sanoo. Vienninedistämismatka Atlantin yli toi tuloksia Elinkeinoministerin salkkuun kuuluvia kokonaisuuksia ovat vientikaupan ja kotimaisen yrittäjyyden edistäminen sekä ulkomaisten investointien houkutteleminen. Ministerintehtävässään Rydman paiski pitkiä päiviä Suomen yritysmaailman ja elinkeinoelämän eteen. Näkyvimmäksi Rydmanin saavutukseksi jää Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltain välinen jäänmurtajayhteistyösopimus. Maaliskuussa 2024 Rydman johti isoa suomalaisen meriteollisuuden yritysvaltuuskuntaa, joka teki vienninedistämismatkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Matkalla käynnistyivät neuvottelut Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltain välisestä jäänmurtajayhteistyöstä, joka huipentui siihen, kun Rydman allekirjoitti viime marraskuussa Suomen puolesta ICE Pact -yhteistyöasiakirjan Washingtonissa. Helsingin telakka pois venäläisomistuksesta Yhteistyösopimuksen tuloksena Suomen meriteollisuus sai äskettäin ensimmäisen suurtilauksen, kun Kanada tilasi Polar Max -jäänmurtajan, joka valmistetaan Helsingin telakalla ja viimeistellään Quebecissa. Tilaus on satojen miljoonien eurojen arvoinen ja tuo pelkästään Helsingin telakalle yli 500 uutta työpaikkaa. – Itse asiassa viime viikolla olin tällaisessa still cutting -seremoniassa, missä sitten juhlistettiin töiden konkreettista käynnistymistä. Ja tässähän on todellakin niin, että tämä säteilee pitkälle Suomeen, Rydman sanoo tyytyväisenä. Hän viittaa meriteollisuuden pitkiin alihankintaketjuihin, jotka tuovat mukanaan työtä, tulevaisuutta ja hyvinvointia Suomeen. Ministerikaudellaan Rydman oli myös kätilöimässä Helsingin telakkaa pois venäläisomistuksesta vuonna 2023. Tämä edesauttoi vientiponnisteluja, sillä venäläisomistus muodosti esteen teolliselle toiminnalle näinä maailmanpolitiikan aikoina. Tänä päivänä Helsingin telakan omistaa kanadalainen Davie.

Purra ajaa talouskasvua

SUOMEN UUTISET Viitteitä talouskasvusta näkyy jo – Purra: ”Tarvitsemme nyt aitoa kysyntää” PolitiikkaTalousVideot 26.08.2025 | Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, pitkään jatkunut ankeus näyttää jo joitakin hellittämisen merkkejä, kuten teollisuuden tilauksien kasvua. Myös monilla kansalaisilla on enemmän rahaa käytössään kohonneen ostovoiman myötä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaakin, että kaikkein kriittisintä juuri nyt on saada suomalaisille uusia työpaikkoja. Suomen talouden pitkään jatkunut ankeus näyttää joitakin hellittämisen merkkejä, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Luottamus on vahvistumassa Purra valoi tänään uskoa suomalaisiin eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa. – Monilla suomalaisilla on nyt enemmän rahaa käytössään, kun ostovoima paranee palkkojen nousun, korkojen laskun ja hitaan inflaation myötä. Isot veronalennukset ohjaavat samaan suuntaan. – Pitkään jatkunut säästäminen, jota epävarmuus vahvistaa, on kerryttänyt useille kotitalouksille rahaa, jota kesän aikana on myös enemmän ryhdytty käyttämään. Edelleen suurena jatkuva työttömyys kuitenkin lisää varovaisuutta. Luottamus on silti vahvistumassa, mikä on erittäin hyvä uutinen. Kasvulle ei ole hokkuspokkuskeinoja Teollisuuden tilaukset ja investoinnit ovat kasvaneet selvästi, talous kasvaa ja sitä myötä toivottavasti myös työpaikat. Kaikkein kriittisintä onkin saada uusia työpaikkoja, siis suomalaisille työtä, Purra sanoo. – Mutta ei siihen ole mitään hokkuspokkuskeinoja. Tarvitsemme yksinkertaisesti aitoa kysyntää.

PS eduskuntaryhmä Oulussa

Riikka Purra ja Jani Mäkelä puhuvat perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa – katso suorana 13.00 alkaen PolitiikkaVideot 26.08.2025 Perussuomalaiset kansanedustajat kokoontuvat Ouluun. Kaksipäiväisen kesäkokouksen alussa eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä pitää puheen ja hänen jälkeensä puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra puhuu ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden avaa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula. Suomen Uutiset lähettää tilaisuuden sekä sitä seuraavan mediatilaisuuden suorana Youtube-lähetyksenä kello 13.00 alkaen:

Tunnin lenkin tuntoja

Olli Mustaniemi: Tänään oli sateiden välissä aurinkoinen lenkkikeli ja taivallettiin kahdeksan miehen voimin Kuntsarin ja Justeerin kierros sekä Risen portaat. Anssi Joutsenlahti: Ja siitä huolimatta, että samaan aikaan lukion montun reunat olivat täynnä Laivaston soittokunnan esityksiä ja varuskunnan iltahartautta seuraavaa yleisöä.😘

Etsikkoaikoja

Saarnasin tänään Sotkamon kirkossa, kun siellä viikonloppuna oli Israel konferenssi Israelin Ystävien järjestämänä! 11. sunnuntai helluntaista Etsikkoaikoja Tämä sunnuntai on lähellä juutalaisen perimätiedon mukaista Jerusalemin temppelin hävityspäivää (av-kuun 9. päivä). Tähän tapahtumaan viittaa päivän perinteinen evankeliumi. Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 19:41–48 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 19 Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi:”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi.” Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos niitä, jotka siellä kävivät kauppaa. Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.’ Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.” Hän opetti sitten joka päivä temppelissä. Ylipapit, lainopettajat ja muut kansan johtomiehet miettivät, miten raivaisivat hänet pois tieltä. He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, sillä koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä.

Kaupunki vastaanotti taukokatoksen

Sopimus taukokatoksen vastaanottamisesta ja ylläpidosta KULTVAP 20.08.2025 2618/08.00.00/2025 Valmistelija Ilari Köykkä Anssi Joutsenlahti on lahjoittanut Kankaanpään kaupungille taukokatoksen, joka on sijoitettu Niinisalon kevyen liikenteen väylän varrelle. Katoksen sijoituspaikalle on saatu asianmukainen lupa Pirkanmaan ELY-keskukselta, ja katos on asennettu paikalleen 6.8.2025. Kyseinen taukokatos palvelee merkittävänä pysähdyspaikkana Niinisalon vilkkaan pyörä- ja kävelyliikenteen yhteydessä. Se tarjoaa turvallisen ja viihtyisän levähdyspaikan niin arjen työmatkalaisille kuin vapaa-ajan ulkoilijoillekin, lisäten kevyenliikenteen väylän käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Erityisesti pitkämatkaisille pyöräilijöille ja perheille taukokatos tuo kaivattua lepoa ja suojaa. Kaupungin ja Anssi Joutsenlahden välillä on laadittu sopimus katoksen luovutuksesta sekä kaupungin vastuulle siirtyvästä ylläpidosta. Sopimus on tämän esityksen liitteenä. Esittelijä Sivistysjohtaja Kiviniemi Heikki Päätösehdotus Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsee sopimuksen tiedoksi.

Jussi Halla-ahon elämäkerta

Jussi Halla-aho Mainostan, että 21.8. julkaistaan kirjailija Markku Heikkilän kirjoittama ja haastatteluihini perustuva elämäkerta. Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä ei ole vaalikirja eikä päivänpoliittinen pamfletti, vaan pääpaino on henkilökohtaisissa kokemuksissa reilun 50 vuoden ajalta. Mukana on toki myös havaintoja ja pohdintoja politiikasta sekä uutta ja täsmentävää tietoa poliittisen lähihistorian tapahtumista. Näistä aiheista on jo olemassa melko paljon kirjallisuutta. Aiemmat teokset ovat kuitenkin voittopuolisesti asenteeltaan vihamielisiä ja tarkoitushakuisia ja perustuvat vilkkaaseen mielikuvitukseen sekä poliittisten vastustajien ja vihamiesten antamiin lausuntoihin. Heikkilän kirjan suuri vahvuus edeltäjiinsä nähden on siinä, että kaikki siinä esitetyt tiedot pitävät paikkansa. Siksi se kannattaa lukea, jos nämä kysymykset ylipäänsä kiinnostavat. Tosin samasta syystä kirja ei saane kovin hyviä arvosteluja mediassa.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen kuollut

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa 19.08.2025 Eduskunnassa tänään menehtynyt kansanedustaja on Eemeli Peltonen, 30-vuotias järvenpääläinen SDP:n eduskuntaryhmästä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Media uutisoi aamupäivällä kansanedustajan kuolemasta, mutta ei välittömästi kertonut, kenestä oli kyse. Kun poliisi oli välittänyt tiedon lähiomaisille, Peltosen nimi julkistettiin. Media on aiemmin uutistoinut hänen terveysongelmistaan. Eduskunnan työyhteisö on järkyttynyt tapahtuneesta. Perussuomalaiset ottavat osaa läheisten suruun: Puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa: ”Järkyttävä ja surullinen uutinen eduskunnasta. Musertava tieto nuoren, pidetyn kollegan Eemeli Peltosen poismenosta pysähdytti meidät kaikki. Sanoja on todella vaikea löytää. Istuntokausi alkaa erittäin ikävissä merkeissä. Lämpimät osanottoni omaisille ja läheisille.” Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kirjoittaa:”Eduskunnasta kuultu uutinen järkyttää. Toivon työrauhaa viranomaisille, joilla on tiedotusvastuu tapahtuneesta. Toivon voimia koko työyhteisölle ja otan osaa läheisten suruun.” Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kirjoittaa: ”Eduskunnan puolesta esitän osanottoni edustaja Peltosen omaisille ja läheisille. Peltonen oli pidetty ja yli puoluerajojen arvostettu työtoveri.” SUOMEN UUTISET Omaa pohdintaani: Osanotto kansanedustaja Eemeli Peltosen läheisille. Täysin käsittämätön tapaus, jota vaikea ymmärtää, saati hyväksyä. MIKSI, kun kaikille suuri yllätys, koska munuaissairauskin oli täysin hoidettavissa. Psykologit varoittavat, että pahinta mielenterveyden kannalta on yksinäisyys ja eristäytyminen, vai oliko sittenkin tyynen pintakuoren sisällä paineita, kansanedustajuuden lisäksi kaupunginhallituksen pj, hyvinvointialueen valtuutettu ja kirkkovaltuutettu!

Venäjä ymmärtää vain kovan kovaa vasten

Donald Trump teki virheen ja nyt venäläiset nauravat katketakseen Kremlissä Uutinen, jonka tekijä on Janne Pöysti • 4 t • Imartelua. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän presidentti Vladimir Putinin Alaskassa vastaan punaisella matolla. Venäjän kanssa ei kannattaisi sopia vielä mistään, vaan panna maa polvilleen pakotteiden ja Ukrainan mittavan aseistamisen avulla Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump teki virheen Alaskassa. Hänen ei olisi pitänyt tässä tilanteessa tavata Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Tapaaminen oli Trumpin amatöörimäisen hallinnon epäonnistuminen. Koko spektaakkeli oli irvokas, Venäjää palveleva näytelmä, joka olisi saanut jäädä toteutumatta. Venäjällä ei ole todellista halua tehdä rauhaa. Trumpia vedettiin viikonloppuna nenästä. Monet ovat viime viikkoina sortuneet luulemaan, että Trump olisi tullut järkiinsä. Ei ole tullut. Venäläisten kanssa nyt nähty trumpilainen myyntityö ei vain toimi. Venäjä ei ole normaali valtio. Venäjä on kirjailija Mihail Šiškinin sanoin Batustan, keskiajan feodaalivaltio, joka ymmärtää vain raakaa voimaa ja väkivaltaa. Venäjälle sota on väline, politiikan jatkamista toisin keinoin. Venäläiset eivät tee luotettavia sopimuksia. He eivät hae vastustajiensa kanssa kompromissia. Siksi mitään kultaista keskitietä ei löydy. Kun neuvottelut alkavat, venäläisten vaatimukset vain kasvavat. Kaikki Venäjään erikoistuneet tutkijat tietävät nämä asiat. Sen sijaan Trump tai hänen hallintonsa ei tiedä. Trump on ympäröinyt itsensä ammattitaidottomilla joukolla. Siksi saimme nähdä tämän teatteriesityksen Alaskassa. Venäjän kanssa ei pitäisi nyt neuvotella yhtään mistään, vaan panna maa polvilleen pakotteiden ja Ukrainan mittavan aseistamisen avulla. Ja sitten kutsua Putin neuvotteluun. Jos nyt tehdään rauhaa Venäjän määrittelemillä ehdoilla, maa saa palkinnon aloittamastaan sodasta. Se johtaisi tulevaisuudessa lisääntyviin sotiin. Kannattaa muistaa, että talousongelmat ovat Venäjällä pahentuneet jo pidemmän aikaa. Sota on tullut Venäjälle kalliiksi. Heinäkuun lopussa maan budjettialijäämä oli jo lähes 55 miljardia euroa. Vielä sodan alussa yli sadan miljardin euron öljyrahasto on kutistunut lähes olemattomiin. Jos Trump ymmärtäisi jotain siitä, mitä maailmassa nyt oikeasti tapahtuu, hän iskisi Venäjälle lisää pakotteita ja lähettäisi Ukrainalle tehokkaita aseita. Vain näin Venäjä voisi taipua oikeasti rauhaan. Kaikki muu on pelkkää teatteria, jolle venäläiset nauravat katketakseen Kremlissä.

Ikävää jatkuvaa pakitusta pakotteiden määräämisessä

Trump jätti jymytilaisuuden käyttämättä - Nyt olisi ollut erittäin hyvä paikka lisätä painetta. Hymysuin. Donald Trump ja Vladimir Putin vaikuttivat suhtautuvan toisiinsa ystävällisesti Alaskan tapaamisessaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pakitti uhkauksestaan, joka olisi voinut iskeä kriittisesti Venäjän sotatalouteen. ”Sääli, että Yhdysvallat ei toiminut”, kommentoi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei aio ainakaan toistaiseksi toteuttaa uhkauksiaan mittavista pakotetulleista maille, jotka ostavat öljyä Venäjältä. ”Minun pitää harkita sitä ehkä kahden tai kolmen viikon kuluttua, mutta meidän ei tarvitse miettiä sitä juuri nyt”, kommentoi Trump medialle Alaskan huippukokouksen jälkeen. Kokouksessa hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin, joka ei osoittanut valmiutta myönnytyksiin Ukrainan sodan suhteen. Trumpin perääntyminen pakoteuhkauksistaan on Venäjälle hyvinkin tervetullut uutinen, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola. ”Venäjän hallinto pystyy huokaisemaan helpotuksesta. Jos Trump olisi asettanut uusia pakotteita aikomassaan mittakaavassa, se olisi voinut vaikeuttaa huomattavasti Venäjän taloustilannetta.” Alaskan huippukokousta edeltävällä viikolla Trump sanoi asettavansa 100 prosentin tullit sekä Venäjälle että maan kanssa öljykauppaa käyville maille, jos Putin ei ryhdy ottamaan askeleita kohti rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa. Sanktiotoimet olisivat iskeneet etenkin Venäjän tärkeimpiin öljynostajiin Kiinaan ja Intiaan, joille niin ikään Yhdysvallat on tärkeä kauppakumppani. Tällä hetkellä Venäjä olisi ollut erityisen haavoittuvainen talouden lisäpaineelle, Simola arvioi. ”Venäjän talouskehitys on heikentymässä, mutta panostukset sotatantereelle vain kiihtyvät. Nyt olisi ollut erittäin hyvä paikka lisätä painetta. Sääli, että Yhdysvallat ei toiminut.” Aneeminen kasvu, valtavat menot Talousongelmat Venäjällä ovat kasautuneet jo pidemmän aikaa. Simolan mukaan Kremlille erityisen huolestuttava seikka on vahvasti hidastuva talouskasvu. Venäjän bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa aneemiset 1,1 prosenttia vuodentakaisesta vertailukaudesta, Venäjän virallisen tilastopalvelun Rosstatin data kertoo. Kasvu hidastui entisestään vuoden ensineljänneksestä ja jäi odotuksista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tiputtanut Venäjän tämän vuoden talouskasvuodotuksen 0,9 prosenttiin ja ensi vuodenkin vain 1,0 prosenttiin. Venäjän vakavat talouskasvuongelmat ovat seurausta maan talouden pahenevista epätasapainoista, Simola selittää. Viime vuonna yli äyräiden kuumentunutta taloutta on kuukausia viilennetty keskuspankin korkeilla koroilla. Se on hidastanut kysynnän kasvua ja näin ollen talouden kasvua. Sotateollisuuden alojen pönkittäminen valtavilla julkisen rahan virroilla on vääristänyt entisestään talouden rakennetta. Se on näivettänyt muita toimialoja, Simola kertoo. Akuutteja murheita Kremlin talouspäättäjille tuottavat lisäksi öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinoilla, mikä on näkynyt valtion supistuneissa budjettituloissa. Tammi–heinäkuussa tulot kasvoivat vuodentakaisesta 3 prosenttia, siinä missä samaan aikaan menot kasvoivat 21 prosenttia. Heinäkuun lopussa budjettialijäämä oli jo lähes 5 biljoonaa ruplaa eli noin 55 miljardia euroa. Tämä vastasi jo 2 prosenttia bkt:sta ja on noin kolmanneksen koko vuodelle budjetoitua alijäämää suurempi. Stagflaation uhka yhä konkreettisempi Jotkut ekonomistit ovat spekuloineet Venäjän olevan vaarassa luiskahtaa stagflaatioon. Harvinaiseen ja vaikeasti selätettävään talousongelmaan kuuluu teoriassa kolme tekijää: negatiivinen tai heikko talouskasvu, korkea inflaatio sekä korkea tai kasvava työttömyys. Venäjän osalta kaksi ensimmäistä tekijää on ollut jo kuukausia ilmassa. Talouskasvu on heikkoa ja hidastuu entisestään. Pohjainflaatio on ollut taittumaan päin maaliskuun huippulukemista, mutta oli heinäkuussa edelleenkin 8,5 prosenttia vuositasolla. Työttömyys Venäjällä on ollut todella matala: tällä hetkellä 2,2 prosenttia. Maassa on ollut sen sijaan suuri työvoimapula. Alkuviikosta Putin kuitenkin varoitti talouspäättäjiä nopeasti kasvavasta ”piilotyöttömyydestä”. Presidentin mukaan vuoden alusta lähtien yli 100 000 venäläistä työntekijää on lomautettu tai pantu vähennetyille työtunneille. Vuoden aikana tällaisten työntekijöiden määrä on tuplaantunut liki 200 000:een. Simola katsoo, että tällä hetkellä työttömyys ei ole Venäjällä kriittinen ongelma. Tilannetta on kuitenkin syytä seurata. ”Jos talouskehitys kovasti heikkenee, tästä voi koitua jossain vaiheessa isompi ongelma.” Alaskan kokous lässähti Presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous Alaskassa ei tuottanut tulitaukoa Ukrainaan, vaikka Trump tätä etukäteen peräänkuulutti. Konkreettisia päätöksiä ei syntynyt, tai niitä ei ainakaan julkisuuteen tuotu. Kokouksen jälkeisessä pressitilaisuudessa Putin toisteli Venäjän tutuksi tulleita fraaseja, jotka antoivat olettaa, että valtio ei ole tekemässä myönnytyksiä Ukrainan sodan suhteen. Trump pyrkii seuraavaksi järjestämään kolmenvälisen kokouksen, johon osallistuisi myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

4.9. sodan päättymisen muistokonsertti

Sodan päättymisen muistokonsertti torstaina 4.9. on taas Niinisalon sotilaskodissa klo 18. Näitä tilaisuuksia on pidetty jo kymmenkunta kertaa. Laittakaa kalenteriin ylös. Ohjelmassa on ainakin Veteraanikuoro Vaarilaulu ja puhallinorkesteri VSeitsikko Porista ja Anneli Mattila sekä mahdollisesti Soliseva-kuoro!

Totuudenmukainen kuva Jussi Halla-ahosta

Jussi Halla-ahon elämäkerta julkaistaan viikon kuluttua – tulossa on vaihteeksi kirja, jossa esitetyt tiedot pitävät paikkansa 14.08.2025 Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita. Tasan viikon kuluttua julkaistaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon elämäkertateos. Kirjoittaja Markku Heikkilän kirjassa kuvataan Halla-ahon polkua Tampereen Peltolammin lähiökodista intoutuneeksi kielentutkijaksi, purevan satiiriseksi mielipidevaikuttajaksi ja lopulta yhdeksi maan johtavista poliitikoista. Salaisuus paljastuu Jo etukäteen kirja on herättänyt suurta mielenkiintoa muun muassa siksi, että ainakin yksi politiikan mysteeri avautuu: Halla-aho nimittäin paljastaa kirjassa syyt siihen, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta 2021, kahden puheenjohtajakauden jälkeen. Politiikasta ja elämäkerroista kiinnostuneille on ollut tarjolla jo aiemmin eräitä Halla-ahon persoonaan keskittyviä kirjoja, mutta moni tällainen kirja on kertonut pikemminkin kirjoittajansa asenteista ja ennakkoluuloista kuin varsinaisesti siitä, millainen persoona Halla-aho on. Puhemies Halla-aho vinkkaakin kaikille, että tällä kertaa tulossa on kirja, jossa esitetyt tiedot pitävät paikkansa. SUOMEN UUTISET

Valtiovarainministeriö esimerkin antajana

Valtiovarainministeriö ehdottaa 23,8 miljoonan euron lisäsäästöjä omaan toimintaansa PolitiikkaTalous Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa siitä, miten sen hallinnonala toteuttaisi osuutensa kevään 2025 puoliväliriihessä päätetyistä valtionhallinnon lisäsäästöistä. Hallitus linjasi tuolloin, että vuoteen 2026 mennessä toimintamenoja karsitaan yhteensä 130 miljoonalla eurolla julkisen talouden vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Valtiovarainministeriön esittämä 23,8 miljoonan euron lisäsäästö jakautuisi useille virastoille ja laitoksille. Suurimmat säästöt kohdistuisivat Verohallintoon (12,43 miljoonaa euroa), Tulliin (1,9 miljoonaa) sekä Digi- ja väestötietovirastoon (1,7 miljoonaa). Lisäksi leikkauksia tehtäisiin muun muassa Tilastokeskukseen (1,6 miljoonaa), Lupa- ja valvontavirastoon (1,94 miljoonaa) ja Valtiokonttoriin (1,2 miljoonaa). Vuotuiset säästöt nousevat 117 miljoonaan euroon Pienempiä säästöjä kohdistuisi esimerkiksi Kansalliseen tulorekisteriin, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskukseen, Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen ja Rahoitusvakausvirastoon. Kun aiemmat sopeutustoimet huomioidaan, nousevat valtiovarainministeriön hallinnonalan vuotuiset säästöt yhteensä noin 117 miljoonaan euroon vuodesta 2027 alkaen. Myös muilta ministeriöiltä odotetaan säästöehdotuksia. Kokonaisuudesta ja sen jakautumisesta päätetään tarkemmin syyskuun alun budjettiriihessä. Suomen Uutiset

Tunninlenkillä 13 henkeä

Pitihän SM-mitali näyttää tunninlenkkiläisille😘😍🥰😊 Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään lenkillä oli tuoreen SM-mitalistin lisäksi vielä 12 muuta kuntoilijaa. Kierrettiin pitkästä aikaa Kuntsarinlenkki, Justeerin kierros ja Risen portaat.

Olin Suomalaisessa messussa Karvian Skanzissa

‹Sunnuntai 10.8.2025› 1. vuosikerta 9. sunnuntai helluntaista Totuus ja harha Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 7:15–23 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”

Vanhatkin vielä yrittää

SM-mitalistit M80 5.000 m tänään 9.8.25 Lahden veteraanikisoissa! Tulokset 1 #954: Tenho Isola 29.41,92 Rauhalahti Road Runners 2 #525: Lars Haglund 33.34,70 IF Drott 3 #58: Anssi Joutsenlahti 33.39,65 Kankaanpään Urheilijat

Nuorissa on yleisurheilummekin tulevaisuus

EM-mitalisade! Mico Lampiselta ja Aatu Kangasniemeltä jymypaukku Aatu Kangasniemi nappasi toisen mitalin samana päivänä. Mico Lampinen kiskaisi hopealle. Anssi Karjalainen Suomi nappasi kaksi mitalia yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kisojen moukarinheitossa Tampereella. Mico Lampinen nappasi EM-hopeaa ja Aatu Kangasniemi -pronssia. Lampisen kakkossija irtosi omalla ennätyksellä 74,67. Kangasniemi kiskaisi viimeisellään moukarin yli 75 metriin, mutta heitto hylättiin yliastuttuna. Kangasniemen parhaaksi tulokseksi jäi 74,41. Kultamitalin vei Unkarin Armin Szabados, joka oli täysin ylivoimainen. Unkarilaisen paras tulos oli 82,91. Jo aiemmin perjantaina Kangasniemi voitti kuulantyönnössä EM-hopeaa.

Pyynikin kesäteatterissa

Oltiin Pyynikin kesäteatterissa Honkajoen miestenpiiriläisinä katsomassa kiitettyä Tuntematonta sotilasta eikä ole kiitetty turhaa, paljon oli nähty vaivaa ja esitettiin sodan karua menoa aivan tekijänsä Väinö Linnan hengessä. 820 hengen aivan täysi katsomo antoi lopuksi syystä raikuvat aplodit! Klikkaa kuvaa!

Suomen Palestiinan tunnustamisesta selkeä kanta

Selvästä asiasta yritetään tehdä oman mielen mukaista tulkintaa, Toimi on enemmän kuin oikeassa!!! Toimi Kankaanniemi Mielenkiintoista, että valtioneuvos Matti Vanhanen ja ent. puhemies Eero Heinäluoma ovat väärässä perustuslain tulkinnasta. Jos presidentti ei hyväksy hallituksen ulkopolitiikkaa koskevaa esitystä, eduskunta ratkaisee. Nyt ei ole (eikä tule) hallituksen esitystä, jota presidentti vastustaisi. Näin ollen ei ole riitaa, jonka eduskunta ratkaisisi. Professori Pauli Rautiainen on oikeassa. Todettakoon, että olin Taxellin komitean jäsen. Se ratkaisi tämän ongelman ja eduskunta näin sääti. Arto Välikangas Luin sen kohdan perustuslaista pari päivää sitten ja tulin samaan tulokseen, minkä silloin kommentoinkin eräällä poliittisella foorumilla. Minusta on ihmeellistä, että aikana, jolloin asian voi helposti tarkistaa netistä parissa minuutissa, jopa merkittävässä asemassa olevat ihmiset muodostavat käsityksiään arveluihin jostain, mitä ovat jossain joskus kuulleet, ja sitten kertovat ne faktoina. 2 pv Vastaa Timo Riikonen Ylioppilas Heinäluoma on perustuslakiasiantuntija omasta mielestään... 😂 Vastaa Jukka Laine Tälläisestä tilanteessa toivoisi että olisi perustuslakituomioistuin maassa. Kiusallistakin kun lain tulkinnat muodostuvat poliittisen näkökannan mukaan ottamatta kantaa itse kysymykseen. Se syö jonkin verran uskottavuutta. Nyt teoriassa voisi eduskunta käsitellä kiistaa selontekona, mutta käytännössä hallituksen esityksen puuttuminen estää käsittelyn. Perustuslakituomioistuin olisi voinut jo aikanaan tuoda selkeyttä tilanteeseen, jossa eduskunta ja presidentti ajattelevat eri tavoin kuin hallitus. 2 pv Vastaa Muokattu Toimi Kankaanniemi Asia ei ole ollut koskaan hallituksen käsittelyssä, ei nykyisen eikä edellisten. Asia on siten tässä vaiheessa teoreettinen. Oppositiolla on oikeus politikoida. Se voisi vaatia myös Kurdistanin tunnustamista, ehkä Grönlanninkin.... Vaatiahan voi mitä tahansa, kun ei ole valtaa. 2 pv Vastaa

Pitääkö yhteiskunnantukea saada aina

t Anssi Joutsenlahti Oma apu paras apu sanoo jo suomalainen sanalaskukin Joakim Vigelius Väsyttävää lukea, miten nykyisin mikä tahansa ero ihmisten välillä tulkitaan aina huutavaksi vääryydeksi, jonka korjaajiksi tarvitaan aina valtio ja muut veronmaksajat. Ei koskaan yksilöä itse. Vastuu ulkoistetaan aina muille. Tuoreen esimerkin tästä ajattelumallista tarjoaa Yle tältä päivältä. Uimataidon kirjoitetaan uhkaavan muuttua ''varakkaiden etuoikeudeksi'', koska uimakoulut maksavat eivätkä kaikki mahdu kuntien tarjoamiin edullisempiin uimakouluihin. Vääryyden korjaamiseksi tarvitaan kaikkea lisää. Paikkoja, rahaa, tukea, henkilöstöä, kaupunkia ja valtiota kirstuineen. Siis kaiken jo vuosikymmeniä olemassaolleen julkisen uimaopetuksen päälle. Jutussa vain ohimennen sivutaan radikaalia ajatusta siitä, että lisää vaadittaisiinkin lasten vanhemmilta. Että vanhemmat opettaisivat lapsiaan uimaan. Siis kahlaamaan, räpiköimään polven korkeudella, hiljalleen kellumaan selällään ja uimaan lopulta itsenäisesti. ''Paine siirtyy ulkoiseen opetukseen'', Yle toteaa, koska kaikki vanhemmatkaan eivät osaa uida. Vai niin. Uimataito muuttuu ''varakkaiden etuoikeudeksi'', koska kaikilla ei ole varaa uimakouluun. Liikuntaharrastus muuttuu ''hyväosaisten huviksi'', koska kaikilla ei ole varaa lenkkitossuihin ja salikortteihin. Mökkeily se vasta ''riistoa'' onkin, kun sitäkään ei kaikilla omasta takaa ole eikä valtiokaan sitä tarjoa. Kaikilla ei ole kotona myöskään putkimiesisää tai maalariäitiä siirtämässä hyödyllisiä ja rahanarvoisia taitoja jälkipolvilleen. Syntyy eriarvoisuutta, kun yksi lapsista osaakin vanhempana itse, toisen joutuessa maksamaan muiden osaamisesta. Huutava vääryys! Voisiko valtio puuttua jotenkin? Otsikoissa ja kolumneissa meille syötetään viikoittain tätä uhriutumista perheiden ja yksilöiden tavanomaisista eroista varallisuudessa, osaamisessa, taidoissa, harjaantuneisuudessa, jaksamisessa, ahkeruudessa ja ihan itsestä riippumattomissa ongelmissakin. Olivat ne sitten itsestä riippumattomia tai itseaiheutettuja, tarjotaan niihin ratkaisuksi aina valtiota. Ratkaisuksi ei tarjota juuri koskaan pyrkimystä muuttaa asioita paremmiksi itse – tai edes sietää joitain normaaleista eroista ihmisten välillä. Ketä tällainen katkeraksi ja valtioriippuvaiseksi opettaminen palvelee? Tuskin ketään. Ihmisissä ja perheissä on eroja. Sitäkin on siedettävä. Valtion tehtävä ei ole tasata kaikkia erojamme. Etenkään niitä, joissa meillä on itsellämme hyvät mahdollisuudet olla niitä tasaamassa omalla työllä, ahkeruudella, vastuunkannolla ja harjaantumisella. Ei omassa lapsuudessani ollut ostettua uimaopetusta. Ei maksettua harrastusta. Ei mopoautoa eikä kaikkia hienouksia, joita osalla oli. Ei valtion eikä vanhempienikaan tarjoamina. Silti pärjättiin. Uimaan oppi ilmankin. Palloilla pystyi ilman harrasteseuraakin. Käytettykin pyörä pyöri ja vanhempikin pleikkari pelitti ihan hyvin. Nykyään taas ei pelitä mikään, jos kaikilla ei ole valtion tasaamana kaikki tasan yhtä kurjasti.

Sadekuurojen välillä

Ihmeellinen päivä. Valtava ukkossaderyöppy tuntia ennen 8 miehen tunninlenkkiä, jälleen valtava ukkossade hetimiten kesän kolmannen kirkon portailla pidettyjen korppuveisuiden jälkeen! Todella sopivat saderyöppäykset, ei haitaksi asti!

Vuorella Kristus kirkastui

‹Sunnuntai 3.8.2025› Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä) Kirkastettu Kristus Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista). Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 17:1–8 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 17 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.

Kalevan Kisojen sileät 100 metrit

Eino Vuori voitti SM-kultaa miesten 100 metril Miesten 100 metrillä nähtiin yllätysvoittaja, kun Eino Vuori nappasi uransa ensimmäisen Suomen mestaruuden. Hopea ja pronssi menivät Samuel Purolalle ja Riku Illukalle. Suuri yllätys oli myös se, että 100 metrin SE-mies Samuli Samuelsson jäi mitalisijojen ulkopuolelle. Naisten 100 metrillä Lotta Kemppinen nappasi ylivoimaisen voiton. Emma Tainio otti hopeaa ja Saara Keskitalo pronssia. 20:37 Miesten satasella yllätysvoittaja! Huomionarvoista on , että Saara Keskitalo sai pronssimitalin sekä 100 m aidoissa että sileällä! 20:34 M Naisten 100 metrin lopputulokset 1. Lotta Kemppinen 11,42 2. Emma Tainio 11,73 3. Saara Keskitalo 11,78 4. Anna Pursiainen 11,78 5. Aino Pulkkinen 11,82 6. Jenna Kokkonen 11,83 7. Tessa Moisio 11,89 8. Priscilla Boateng 12,00 20:56 Miesten 100 metrin lopputulokset 1. Eino Vuori 10,33 2. Samuel Purola 10,35 3. Riku Illukka 10,36 4. Samuli Samuelsson 10,45 5. Topi Huttunen 10,48 6. Santeri Örn 10,51 7. Valtteri Louko 10,58 8. William Thor 20:46 Lotta Kemppinen ylivoimaiseen voittoon Lotta Kemppinen voittaa naisten 100 metrin finaalin ajalla 11,42. Emma Tainio ottaa hopeaa ajalla 11,73. Taistelu pronssista eteni tuhannesosien tarkasteluun saakka. Saara Keskitalo voitti pronssia ajalla 11,78. Anna Pursiainen oli neljäs samalla ajalla.

Sauvakälytempauksessa Jämillä

Oltiin mukana paikanpäällä 2x30 minuuttia kierrettiin Jämin hienoja maastoja, meitä Kankaanpään tunninlenkkiläisiä oli 4 osanottajaa. Lenkin päälle kävin uimassa Mielahden hiekkarannalla!😘🥰 Jämi Huom! Ennakkotiedoista poiketen perjantai-illan liikuntatapahtuman keskuksena toimii Niinimaja (os. Rinnetie 163, Jämijärvi), ei Elämyskota. Nähdään siis Niinimajalla 1.8. klo 18! Jämin Jänne kutsuu viikonloppuna liikkumaan Jämin kangasmaastoihin!🤩 👟 Perjantai-iltana 1.8.2025 liikutaan Jämin Jänteen huippuhiihtäjien johdolla. Ennakkotiedoista poiketen tapahtuman keskuksena toimii Niinimaja (os. Rinnetie 163, Jämijärvi), mihin kokoonnutaan klo 18. Luvassa on ohjattu sauvakävelylenkki ja muuta liikunnallista ohjelmaa. Lenkin jälkeen Jämin Jänne, Jämijärven kunta ja Eläkeliiton Jämijärven yhdistys tarjoavat kahvia ja makkaraa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, ja se kestää klo 21 asti. Lämpimästi tervetuloa viettämään loppukesän iltaa yhdessä liikkuen! Lue lisää: https://jami.fi/…/liikunnallinen-ilta-jamin-janteen…/ 🚲 Lauantaina 2.8.2025 Jämin Jänne järjestää yhdessä Polkutiimin kanssa Jämi MTB -maastopyöräilytapahtuman, joka on Asko Uurasjärven muistoajo. Kilpailusarjoja on lukuisia, myös sähköavusteisilla pyörillä polkijoille ja kuntoilijoille on omat sarjansa. Hämeenkankaan maastoissa kulkeva reitti on pituudeltaan 30 km. 60 km:n pyöräilijät kiertävät reitin kahteen kertaan. Kilpailukeskuksena toimii Jämi Areena, jossa on osallistujille mm. pesu- ja WC-tilat sekä keittoruokailu. Lue lisää: https://jami.fi/ajankohtaista/jami-mtb/ Kuvat: Aku Autio ja Juha Levonen

Kollegani viisaita sanoja

Toimi Kankaanniemi, (saatiin samalla kertaa molemmat valtiopäiväneuvosarvonimet) Jos Ranska ja Britannia pitävät kiinni Palestiinan valtion tunnustamiselle asettamistaan ehdoista, ne eivät tunnustusta tee. Israel ja varsinkaan Hamas ei ehtoja tule täyttämään. Suomen eduskunta on asettanut selonteossa samat ehdot, joten asiasta ei kannata riidellä. Sota loppuu joko Hamasin tuhoutumiseen tai sen ottamien panttivankien vapauttamiseen ja terrorismin lopettamiseen.

Honkajoella veteraanimetallilaatta 155 hautakivessä

Tänään näytti alkaneen Kyynärjärvi-Honkajoki-tien toisen asfalttikerroksen vetäminen ja päällystämisosuuden ohi ohjattiin vain toista kaistaa vetovaunun perässä ja näin toisessa päässä joutui odottamaan, mutta liikenneohjaus oli kyllä hyvin järjestetty. Honkajoella sain valmiiksi luettelon hautakivien veteraanimerkeistä, joita on yhteensä 155 kivessä, kirkkohautausmaalla 126 kivessä ja kappelihautausmaalla 29 hautakivessä. Vertailun vuoksi luettelostani löytyy Kankaanpään hautausmailta veteraanimerkkejä 1.052 hautakivestä. Tämä metallinen laatta voi olla Vapaussodan Sotainvalidien, Sotaveteraanien, Rintamaveteraanien tain lottien merkki!

Ma luin rivin, luin kaks, / vereni tunsin kuumemmaks

Luin yli 1.300 sivua yhteensä viidessä kirjassa, jotka ovat olleet hyllyssä, toiset pitemmänkin aikaa, mutta kaksi vain pari vuotta. 80-vuotissyntymäpäivilläni toi juhlajumalanpalveluksen saarnaaja kurssitoverini metropoliitta Ambrosius Paula Tuomikosken kirjoittaman arkkipiispa Paavalin ensimmäisen 40 vuoden elämäkerran Pietarilaispakolaisesta piispaksi. Teologikurssimme 60-vuotiskokoontumisessa sitten saimme Ambrosiuksen ystävien toimittaneen juhlakirjan hänen 60-vuotispäiväkseen. Näiden jatkoksi ja innoittamina luin jo v. 1973 julkaistun Elina Karjalaisen kirjoittaman Paavali, legenda jo eläissään ja lisäksi arkkipiispa Paavalin esipuheella varustetun lakkaamattomaan rukoukseen opastavan Vaeltajan kertomukset vuodelta 1977. Ja kun arkkipiispa Paavali oli nuorempana tolstoilaisuuteen ihastunut, luin suomalaisen tolstoilaisuuden hengenheimolaisen Arvid Järnefeltin Isänmaa vuodelta 1949 (seitsemäs painos) . Kyllä pari muutakin Järnefeltin kirjaa hyllystä löytyisi. Kaiken kaikkiaan tämä sukellus näihin teoksiin todella kannatti ja avasi silmiä ymmärtämään toisen kansankirkkomme ortodoksien sisäistä kilvoituselämää. Vaikkapa vain tämä kehotus "rukoilkaa lakkaamatta", joka viittaa ihmisen sydämessä taukoamatta toimivaan rukoukseen, jonka tavallisin muoto kuuluu: Herran Jeesus Kristus, armahda minua syntistä ihmistä. Tämän rukouksen nimenä on Jeesuksen rukous!

Rakkauden laki

Oltiin kansanlaulukirkossa Honkajoen Santaniemessä klo 15. Ja jo klo 10 katseltiin TV:stä viime kesän sateisten Vaasan herättäjäjuhlien jumalanpalvelusta! ‹Sunnuntai 27.7.2025› 7. sunnuntai helluntaista Rakkauden laki Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 5:20–30 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 5 Jeesus sanoi: ”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.”

Sade ei häirinnyt

Ukkonen jyrähteli lujaa, mutta rankkasadekuuro tuli sopivasti juuri vasta 7 miehen 5 km lenkin päätyttyä! Lenkin alussa tosin vähän piskotteli.

Satoja osanottajia Honkahölkässä

Honkahölkässä ties monenko kerran klo 20 7 km 52.00 hellerajakin vielä rikki v.-24 51.31 v.-23 48.42 v.-22 48.20

Huh hellettä ei tarvi jäniksenkään sanoa pakkasesta

IS Suomalaiset värjöttelivät alkukesän pääosin koleassa ja sateisessa säässä, mutta viime viikkoina kylmyys on ollut kaukainen muisto. Perjantaina Suomessa rikotaan hyvin todennäköisesti yli 50 vuotta vanha sääennätys. Suomessa on 12. heinäkuuta alkaen mitattu 30 astetta joka päivä jossain päin maata. Jos lämpötila nousee perjantaina yli 30 asteen, kyseessä on historiallinen putki. Edellinen ennätys on vuodelta 1972: silloin 30 astetta ylitettiin 13 päivänä peräkkäin. Sääkartoilla helteille – eli yli 25 asteen lukemille – ei näy loppua, vaikka ilma saattaa pian vähän viiletä. Saamme kohta tarpoa pitkään pimeässä ja loskassa, joten helteistä nauttivien ei pidä vaikeroida omantunnon tuskissa. On kuitenkin hyvä pysähtyä välillä miettimään, mitä ympärillä – ja ympäristössä – tapahtuu. Helleputket ja hyvin korkeat lämpötilat ovat sään ääri-ilmiöitä, jotka lisääntyvät ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen myötä. Suomessa lämpötilat ovat kesälläkin yleensä melko siedettäviä, mutta etelässä alkaa olla toisin. Se oli kuin sauna ilman kiuasta. Sauna, josta ei teho loppunut. Kesäkuu oli Länsi-Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Esimerkiksi Espanjassa mitattiin paikoin jopa yli 45 asteen lukemia. Kun Ilta-Sanomat vieraili Sevillassa heinäkuun alussa, varjossa oli ”vain” 39 astetta. Suorassa auringonpaisteessa IS:n saunamittari näytti iltapäivän porotuksessa 60 astetta. – Se oli kuin sauna ilman kiuasta. Sauna, josta ei teho loppunut. Autoilu olisi ollut ilman kunnollista ilmastointia täysin mahdotonta, IS:n toimittaja Petri Seppä kuvaili jutussaan. Euroopan tuoretta helleaaltoa on ehditty jo tutkia. Brittitutkimuksen mukaan ilmastonmuutos teki helleaallosta paikoittain jopa neljä astetta kuumemman. Helleaallon arvioidaan aiheuttaneen tutkituissa 12 kaupungissa noin 2 300 kuolemaa kymmenen päivän aikana. Kuolemista noin 1 500 olisi vältetty ilman ilmastonmuutoksen nostamia lämpötiloja, tutkijat arvioivat. Kuolleista 88 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Tutkijat korostivat, että kyseessä on tilannekuva laajemmasta helleaallosta, sillä virallisia lukuja ei ole vielä saatavilla. Suuntaa se kuitenkin antaa. Suomalaisten terveyden kannalta paras lämpötila olisi 14–18 astetta. Kesähelteillä kuolleisuus nousee selvästi. Suurimmassa riskissä ovat ikäihmiset ja perussairauksista kärsivät. Suomen lämpöaalto näkyykin sairaaloissa. IS kertoi viime viikolla, että päivystykseen on hakeutunut helteiden aikana paljon kuumuuden riuduttamia potilaita – erityisesti iäkkäitä. Äärisäissäkin suurimpia kärsijöitä ovat heikot ja hauraat.

Oikealla tiellä ollaan

Politiikka Suomi ykkönen – Orpo: "Oikeasti saavutus, josta voi olla ylpeä" Kesälomalle jäävä Petteri Orpo (kok) kommentoi Antti Häkkäsen (kok) jättihaukea: ”Lähettihän se sen minulle”. Haastattelussa Orpo kommentoi Suomen työttömyyslukuja, Ukrainan aseapua ja kestävän kehityksen edistymistä. Pääministeri Petteri Orpo (kok) YK:n kestävän kehityksen kokouksessa maanantaina 21. heinäkuuta. Lev Radin Mika Koskinen Tänään klo 9:44 Pääministeri Petteri Orpo (kok) oli tyytyväinen Suomen saamaan näkyvyyteen YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa, joka pidettiin New Yorkissa 21.–22. heinäkuuta. Suomi sijoittui viidennen kerran peräkkäin ykköseksi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemisessa. – Se on kyllä aika huikea saavutus, Orpo kommentoi Iltalehdelle myöhään tiistai-iltana New Yorkista. Hänen mukaansa Suomen maaohjelma sai paljon huomiota. – Suomessa käytävästä keskustelusta tulee monesti sellainen olo, että mitään ei tehdä, mutta nyt on meidänkin hallituksen aikana kahtena vuotena oltu ykkösiä, Orpo sanoo. Taustalla pitkä polku Orpon mukaan oleellista on pitkä polku. – Suomessa tämä työ aloitettiin jo 1993. – Mutta mikä on poikkeuksellista, niin siinä on mukana koko yhteiskunta, eli meillä on valtakunnallinen taso, paikallinen taso, yksityinen sektori on vahvasti mukana, tiedeyhteisö ja kansalaisjärjestöt. Tämän takia olemme onnistuneet niin hyvin, Orpo jatkaa. Orpo esitteli Suomen 3. kansallisen maaraportin yhdessä Outokummun toimitusjohtajan Kati ter Horstin kanssa. Outokumpu oli mukana Orpon yritysdelegaatiossa. Raportissa arvioidaan Suomen edistymistä vuonna 2015 sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Orpon mukaan Suomen kovimmat valtit ovat vahva demokratia, turvallinen ja vakaa maa, tasa-arvo ja päästöjen vähentäminen. – Ja kyllä meidän koulutuskin on edelleenkin maailman huippuluokkaa. Parannettavaa Suomella on Orpon mukaan erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvassa väkivallassa. – Sille pitää pystyä tekemään selkeästi enemmän. Kestävässä kehityksessä on kolme pilaria: ekologinen eli ympäristö ja ilmasto, sosiaalinen eli yhteiskunnan kestävyys ja kolmantena talous. – Jos ei ole taloudellista kestävyyttä, niin ei pystytä huolehtimaan sosiaalisesta kestävyydestä eikä ympäristöstä. Siksi talous ja yritykset ovat tässä isossa roolissa, Orpo sanoo. Orpo piti maanantaina puheen kokouksen täysistunnossa. Mikä oli pääviestinne? – Että tämä on tehtävissä, Suomi on valmis auttamaan ja että yhdessä näitä tehdään. Kerroin myös sen, mikä on Suomen salaisuus, eli sen, että tässä kaikki ovat kaikki mukana hallituksesta toiseen. Työtä on alusta asti tehty pääministerin alaisuudessa. – Se tuo työhön sen, että tämä otetaan todella vakavasti, Orpo sanoo. Orpo kertoo, että Suomella on kestävän kehityksen johtajana myös tausta-agenda: Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi 2029–2030. – Ykköstila on aivan erinomainen käyntikortti siihen – vaikka emme turvaneuvostosta suoraan puhukaan – erityisesti tuolla kehittyvien maiden joukossa. Orpo on aloittamassa kahden viikon kesälomaansa kokouksen jälkeen. – Haluan sanoa Suomen kesän keskelle, että kyllä meillä on ihan oikeus iloita tästä ykkössijasta. Se on oikeasti saavutus, josta voi olla ihan aidosti ylpeä. Orpo myöntää, että Suomessa riittää ratkottavaa ja että haasteita on. Orpo työmarkkinoista: ”Murheellisia lukuja” Siitä saatiin tuore esimerkki tiistaina, kun Tilastokeskus kertoi työttömyyden kasvun ja työllisyyden laskun jatkumisesta. Lue myösPääkirjoitus: Työttömyys kuristaa Suomea, eikä nopeaa helpotusta näy Miten kommentoitte Suomen työmarkkinoiden kehitystä? – Onhan ne murheellisia lukuja. Niiden sisällä on kuitenkin se valopilkku, että avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt kasvuun. Se enteilee sitä, että käänne on tapahtunut. Taloushan lähti kasvuun jo viime vuoden lopulla, Orpo vastaa. – Uskon vakaasti, että hallitus on tehnyt oikeita asioita työllisyyden parantamiseksi. Nyt vaan tämä maailman epävarmuus, viimeisenä Trumpin käynnistämät kauppaneuvottelut, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuovat niin suuren epävarmuuden, että se jarruttaa tätä kasvun liikkeelle lähtöä, Orpo jatkaa. Orpon mukaan rohkaisevaa on myös se, että Suomeen on kuluvan vuoden aikana sadellut investointiuutisia. Hän mainitsee mm. meriteollisuuden, Fazerin, datakeskukset ja energiatuotannon. – Meillä on kaikki edellytykset. Toivottavasti maailmalla epävarmuus hälvenee. Presidentti Trump ilmoitti viikko sitten, että Yhdysvallat toimittaa Ukrainaan miljardien eurojen arvosta aseita ja laskun maksavat muut Nato-maat kuin Yhdysvallat. Lue myösIL:n tiedot: Trumpin ja Rutten ilmoitus yllätti Suomen valtiojohdon Orpo ilmoitti pian sen jälkeen, että Suomi pidättää oikeuden jättäytyä sivuun. Orpon mukaan tilanne on edelleen kutakuinkin sama kuin viime viikolla. – Odotamme edelleen asiasta enemmän informaatiota. Sehän oli avaus, jolla ei ollut tarkkaa sisältöä eikä mitään esitystä ole, hän sanoo. Orpo kertoo, että Suomi valmistelee parhaillaan 29. aseapupakettiaan Ukrainalle. – Olemme sitoutuneet tekemään suuria tilauksia meidän omalta aseteollisuudeltamme. Niillä tuetaan Ukrainaa. Teemme hyvin paljon Ukrainan kanssa suoraan. Jokaisessa ei tarvitse olla mukana, Orpo sanoo. Ministereiden kalakisa Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) julkisti viime viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kuvan uistelemastaan jättihauesta, jonka hän nimesi ”krokotiiliksi.” Viime vuonna kahden ministerin välisen kalakilpailun voitti Häkkänen. Näittekö kuvan? – Olen nähnyt, heh. Lähettihän se sen minulle. Orpo kertoo olleensa koko kesän pääsääntöisesti töissä. Keskiviikkona alkaa parin viikon loma. – Sitten pistetään vieheet veteen ja lähdetään katsomaan, että löytyiskö kisakalaa. Kyllä hauki- ja kuhasaaliit on avattu, mutta ei olla krokotiilikoossa vielä.

Lämmintä riittää

Kankaanpään Veteraanikuoron yhteislaulukonsertti Venesjärven rantalavalla tänään oli jo noin kahdeskymmenes. Sodanajan lauluja saatiin taas laulaa sydämen pohjasta asti. Kahvit ja arpajaiset kuuluivat asiaan.😘 Vielä konsertin jälkeen klo 20.49 Kunnonlähteen pururadan kiersin neljästi ja vielä senkin jälkeen uskalsin ajaa ruohoa yli kello 22, kun naapurikin teki saman tempun edellisiltana. Päivällä kun hellettä riittää 30 asteeseen asti, illalla edes vähän viileämpää!

Loma se kuuluu valtiovarainministerillekin

Kolumni Riikka Purra Avaan laatikon, joka on täynnä kirjoja, lehtiä, papereita. Työnnän p:n niin syvälle kasan alle kuin suinkin onnistuu, päällimmäiseksi ruokalehti, jota en ole edes avannut, laatikko kiinni. Yritän unohtaa, mitä juuri tein. Vapaus. Hermostuttaa vähän. Lähden kävelylle rantaan, meri välkkyy. Siitä tulisi kaunis kuva. Istun kalliolla ja seuraan hattaroita yllä, muurahaisia alla. Mitähän muurahaiset ajattelevat kirvoista? Kaupassa yritän muistella, mitä tarvitsen ja mitä haluan. Unohdan talouspaperin, mutta onhan laatikossa lautasliinoja. Teen ruokaa ja syön. Kävelen huoneesta toiseen katsellen ympärilleni. Onpa ihanan siistiä, vielä juhlien jälkeen. Yläkerran ikkunat voisi pestä. Teenkin sen heti. Olohuoneen lipastolle on kertynyt luettavaksi viisi kirjaa. Sovelluksessa olisi enemmän, mutta siitä en nyt tiedä. Otan päällimmäisen. Se kertoo New Yorkiin 1920-luvulla muuttaneesta ahkerasta suomalaisnaisesta. Luen heti puolet. Venyttelen. Mitäköhän älysormus sanoo, kun näin rentoilen? Yleensä se ehdottaa, että olen ottanut päiväunet, jos katson elokuvaa tai luen kirjaa. Välihetki. Mitä nyt kuuluu tehdä? Kädet hapuilevat jotakin tekemistä. Kävelen taas huoneesta toiseen. Viikkaan vähän vaatteita, kastelen kukkia. Istun nojatuoliin, oikean käden sormet naputtavat käsinojaan. Lähden pyöräilemään. Tavanomaisimman sijaan tarkistan keittiön ikkunasta: +17, tuulista, ota pitkähihainen varuiksi. Pyöräilen järvenrantaan. Vain yksi nainen koirineen kahlaamassa. Minusta on tullut arka uimaan julkisilla rannoilla. Kaikilla on kamera. Nyt kuitenkin pulahdan, ihanan raikasta, endorfiinit suutelevat sisälläni. Tekisi mieleni jakaa hetki pienille kuvapalleroille sovelluksessa, joka sitten sylkee sydämiä. Taivaallisen kaunis ilta. Jään puistoon istumaan. Ajattelen kokonaisia ajatuksia, tunnen kokonaisia tunteita. Voi miten rauhallista ja ihanaa! Tämä on minun hetkeni, minun elämäni. Energia virtaa tässä naisessa vapaasti, varpaista päälaelle. Tuntuu uinnin jälkeen niin hyvältä, että tekisi mieli itkeä. Onko tämä lomahuumaa? Kotona istun takapihalla. Linnunpöntössä on elämää. Siellä täällä kasvaa upeanvärisiä kukkia, joista kaikkia en muista millään edes kenenkään istuttaneen. Oi, siili, pitkästä aikaa! Kyllä siitä pitäisi video saada, mutta maltan. Seuraan suloisen piikkinuuskijan touhuja, kunnes se siirtyy pensaan alta seuraavaan pihaan. Sängyssä luen vielä 1930-luvun New Yorkista. Ennen nukahtamista päätän, että seuraavana päivänä katselen valokuva-albumeja lasten ensimmäisiltä vuosilta. Ja p pysyy laatikossa. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Pietarin kalansaalis

Apostolien päivä Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Herran palveluksessa Jo varhain keskiajalla on vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin päivää heidän marttyyrikuolemansa muistoksi (29.6.). Heidät surmattiin perimätiedon mukaan Roomassa keisari Neron toimeenpanemissa vainoissa vuonna 67. Kun apostolien päivät Ruotsi-Suomessa poistettiin vuonna 1772, myös Pietarin ja Paavalin päivä erillisenä pyhänä lakkasi. Sittemmin sen tekstit on sijoitettu tähän sunnuntaihin. Nykyisin tänä sunnuntaina (6. sunnuntai helluntaista) muistellaan kaikkia apostoleja. Sunnuntain tekstit puhuvat apostolien kutsumisesta ja opetuslapsen tehtävästä laajemminkin. Kristus on katsonut myös meidät arvollisiksi osallistumaan työhönsä. Kuuliaisina Jumalan sanalle olemme osallisia uudesta elämästä Kristuksessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 5:1–11 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 5 Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen. Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.” Tähän Simon vastasi: ”Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.” Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: ”Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies.” Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.” He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Käsittämätöntä

Tänne blokisivulle pääsy on ollut estettynä, kun sekure on ilmoittanut, että sivusto on epävarma. Mistä tällainen voi johtua, kun tämä bloki-sivusto on ihan omani! Hilkka neuvoi, että eston voi poistaa ja ilmeisesti sen onnistuin tehdä, kun kerran täällä sivustolla olen!

Halla-ahon sihteeristä tehdään yksin syyllistä

Näin puolueetonta on median uutisvälitys. Samaan aikaan kun kirkuvin otsakkein syyllistetään ainoastaan perussuomalaisten edustajaa, vaikka kaikkien puolueiden edustajia kuuluu kyseiseen elimeen, niin sanallakaan puolestaan ei mainita Seinäjoen tangomarkkinoiden hienoa avauspuheenvuoroa, eikä sen pitänyttä Riikka Purraa, joka toi valtioneuvoston tervehdyksen! Tanja Aidanjuuri Olen yrittänyt näin lomalla vältellä somea ja uutisia. Sen kerran, kun uutiset avasin törmäsin artikkeliin missä loistavat omat kasvoni- syytetty otsikon alla. Avaan hieman tätä tapausta: Ensinnäkin lehtikirjoitukset, mitkä koskevat Vantaalla pieleen mennyttä VAV- rakennushankketta voi tulkita suoraan minun maalittamiseksi. Minun nimeni ja kuvani on nostettu ainoana, lehtien kirjoituksesta saa semmoisen kuvan, että olen ollut ainoana päättäjänä hallituksessa ja ainut kenen vastuulla hanke on ollut- näin ei ole, hallituksessa ovat kaikki puolueet edustettuina, myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja on istunut kaikissa kokouksissa, hän on alusta asti kehunut hanketta, hän kuitenkin edustaa omistajaa eli Vantaan Kaupunkia. Jostain syystä tätä ei mainittu lehtijutussa. Ketään muuta ei kuitenkaan nostettu omalla naamalla kanteen, eikä kenenkään muun esimiehelle ole soitettu ja kysytty kommenttia. Vain minun - koska olen perussuomalainen, koska olen kritisoinut rohkeasti Vantaan kaupungin toimintaa ja todella härskejä päätöksiä, mitkä selitetään vain virkamiespäätöksillä. On hyvä, että Vantaalla on vihdoin suhtauduttu vakavasti erilaisiin mahdollisiin väärinkäytöksiin ja asiat tutkitaan, mutta kaupungin syyttävä sormi osoittaa nyt hieman harhaan. Olen ollut kyseisessä VAV-hallituksessa, olen tullut kesken kauden toisen valtuutetun tilalle. Edeltäjäni oli jättänyt tehtävänsä kesken kauden. Ainoana hallituksen jäsenenä en tästä syystä saanut silloin samaa koulutusta hallitustyöstä, kun ne jäsenet, ketkä ovat olleet alusta asti. Kuten en myöskään ole ollut tietoinen edellisistä päätöksistä koskien kyseistä hanketta. Kuten jo edellä olen maininnut, kokeneiden kollegoiden lisäksi, kokouksissa on paikalla aina ollut myös Vantaan kaupungin eli omistajan edustaja ja lakimies. Hankkeen takana oli kaikki tahot niin ARA- kun omistajana Vantaan Kaupunki. Hallitusta on johdettu täysin harhaan, mutta kenen toimesta? Silloisen apulaiskaupunginjohtajan, entisen VAV-toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan? No, median mukaan pääsyyllinen on tietysti perussuomalainen hallitukseen vasta mukaan tullut rivijäsen- vain ja ainoastaan koska olen perussuomalainen ja esimieheni on puhemies Jussi Halla-aho.

Riikka Purran puhe Seinäjoen tangomarkkinoilla, josta Yle vaikeni

Riikka Purra · Tango on maailman suomalaisinta musiikkia. Voimme auliisti myöntää sen syntyneen vierailla mailla, latinalaisen Amerikan kuumassa sykkeessä tai Pariisin kortteliravintoloissa, mutta suomalaisissa käsissä se taipui juuri meille. Se on muovattu Lapin tunturiluonnosta. Se on syntynyt tähdistä meren yllä. Se on syksyn lehtiä, vaaleita kesäöitä, kuutamoita. Tango on noussut suomaasta, kituliaasta kamarastamme kuin ylväs suopursu rahkasammaleesta. Sellaista maanpiiriä ei Suomesta löydy, minne tango ei olisi kiirinyt. Se on soinut tanssilavoilla Somerolta Seinäjoelle ja Suukoskelta Vantaan Paville. Tango ei lähde meistä, vaikka me lähtisimme Suomesta. Se on tuonut lohdun koti-ikäväämme, kun olemme matkanneet työn perässä aavan meren tuolle puolen: talonrakentajiksi Amerikkaan tai Volvon tehtaille Göteborgiin. Ei ole sattumaa, että suomalaisen tangon kulta-aikaa elettiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Ilon ja viihteen jano oli syvimmillään. Silloin syntyivät Kärjen, Helismaan ja Monosen klassikot. Edelleen tango tarjoaa pakopaikan. Se on satumaa, jota mikään kriisi ei uhkaa. Ja tietenkään tangosta ei voida puhua mainitsematta Suomen romaniyhteisöä. Taisto Tammi, Markus Allan ja lukemattomat muut heidän jälkeensä tulleet artistit soittavat suomalaisen sielun herkimpiä kieliä. Tango elää myös hetkessä. Täällä Seinäjoella se elää aivan erityisellä vimmalla, kun saamme kruunata omat kuninkaallisemme tähän muutoin hieman tylsään tasavaltaamme. Edellä sanomani on meille yhteistä ja jaettua. Mutta tangossa tärkeintä on sittenkin sen henkilökohtaisuus. Mikä kätkeytyy toisten katseilta ja mitä vain kuu saa todistaa. Sinä nainen täällä voit yhä tuntea, miten kesäleninki hyväili ihoasi, kun kuljit nuorena kotiseutusi tanssilavaa kohden. Tai sinä mies, muistatko vielä, miten huumaavalta kumppanisi uuma tuntui, kun kätesi laskeutui sille ensimmäistä kertaa? Tango on kieltä ilman sanoja. Tapa ilmaista tunteita, joita emme osaa lausua. Kyse on kaikkein tärkeimmästä - kyse on rakkaudesta. Ja nyt täällä, missä lakeus laulaa ja tanssii, juhlimme jotain ainutlaatuista. Hyvät tangofinalistit, antakaa karismanne säteillä, äänenne hurmata, jotta me yleisössä saamme osanne tähtipölystänne. Hyvä yleisö, antakaa tangon viedä. Vaalikaa sitä, mikä on elämässä tärkeintä. Tanssikaa ja rakastakaa. Tangoa, tätä maata – ja ennen kaikkea toisianne.

Halpamaahanmuutto turmiollista

Purra tylyttää ay-liikettä: ”Hillitön mamutus” tuhoaa duunarin oikeudet Riikka Purra Perussuomalainen-lehdessä: ”Yksi tärkeimmistä asioista, jonka suomalaista ay-liikettä pitäisi nykypäivänä kiinnostaa, on halpamaahanmuutto”. Mika Koskinen Ay-liikettä ei kiinnosta suomalaisten työllistäminen. Näin sanoo PS:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra juuri ilmestyneessä Perussuomalainen-lehdessä. Purran mukaan yksi tärkeimmistä asioista, jonka suomalaista ay-liikettä pitäisi nykypäivänä kiinnostaa, on halpamaahanmuutto. – Hillitön mamutus tuhoaa paitsi hyvinvointiyhteiskunnan, se tuhoaa myös duunarin oikeudet. Ei todellakaan paikallinen sopiminen tai se, että sosialistien mielestä surkeaa hallitusta ei saa enää vastustaa lakkoilemalla yhtä kauan kuin ennen! Purra lataa. Purran mukaan PS on ainoa puolue, joka on jo vuosia pyytänyt ay-liikettä puuttumaan voimakkaasti tähän ilmiöön ja tekemään sen yhdessä perussuomalaisten kanssa. – Mutta näin ei ole tapahtunut. Mieluummin järjestöt pitävät hajurakoa hallituksen kakkospuolueen linjoihin kuin etsivät ratkaisuja suomalaisen työntekijän arvonalenemiseen ja nöyryyttämiseen, Purra sanoo. – Sateenkaarimarsseille mennään, Lähi-idän tilanteeseen otetaan kantaa, kehitysapua pitäisi antaa, mutta työmarkkinoitamme eniten muuttavaan ilmiöön ei uskalleta puuttua, koska se on niin persua, Purra arvostelee. Purra toivoo, että ay-liikkeitä kiinnostaisi ensisijaisesti suomalaisten työttömien työllistäminen.

Arvomaailma oikeistolaistuu

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten en Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimuksen keskeinen havainto on, että suomalaisten arvomaailma on muuttunut oikeistolaisemmaksi, eli konservatiivisemmaksi ja markkinamyönteisemmäksi. Siten tutkimus korostaa suomalaisten kasvavaa tukea markkinataloudelle ja yrittäjyydelle. Evan tutkimuksen mukaan puolet (49 prosenttia) suomalaisista sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon. Oikeistolaisten osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Vajaa kolmannes asemoituu vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle. Tutkimuksen mukaan erityisesti kristillisdemokraattien (KD) ja perussuomalaisten kannattajat ovat siirtyneet hivenen oikealle asenneilmastossa. Tämä kehitys näkyy muun muassa suhtautumisessa talouspolitiikkaan, maahanmuuttoon ja yhteiskunnan rakenteisiin. Markkinatalouteen suhtaudutaan nyt myönteisemmin Suomalaisten poliittinen itseymmärrys on tutkimuksen mukaan liikkunut kohti selvemmin määrittyviä aatteellisia identiteettejä. Yhä useampi valitsee puolensa – ja tekee sen entistä vahvemmin. Edellisellä mittauskerralla havaittu asenteiden polarisoituminen on pysynyt voimissaan. Suomalaiset kokevat tulosten valossa tarvetta löytää turvallisia ja jäsentyneitä vastauksia arvojen, identiteetin ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin. Oikeistolaisuuden kasvaneen suosion taustalla voi vaikuttaa sekin, että yleisesti suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut viimeisten viidentoista vuoden aikana selvästi myönteisemmäksi. Viime aikojen sotilaalliset kriisit ovat palauttaneet kovan turvallisuuden politiikan ytimeen. Lisäksi heikko kasvu sekä julkisen talouden velkaantuminen ovat lisänneet suomalaisten huolta julkisen talouden tilanteesta ja ylivelkaantumisesta. Vasemmistolainen aktivismi etäännyttää Muutosta viime vuosina saattaa selittää myös kulttuurinen vastareaktio. Viime vuosina vihreät, vasemmistoliitto sekä niitä lähellä olevat aktivistiryhmät ovat profiloituneet yhä näkyvämmin ilmastoaktivismin (Elokapina) ja kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden – kuten Palestiina-mielenosoitusten – kautta. Vasemmistopuolueiden kannattajat käsittävät esimerkiksi rasismin yhteiskunnallisena ilmiönä paljon muita laajempana ja akuutimpana epäkohtana. Eduskuntavaalien 2023 alla nämä identiteettipoliittiset kysymykset kuitenkin puhuttelivat enää vain harvaa. Osaa oikeistolaistumisesta saattaakin selittää etäisyyden ottaminen vasemmistolaiseen aktivismiin. SUOMEN UUTISET

Armahtakaa

‹Sunnuntai 13.7.2025› Radiokirkko tuli Kokemäeltä karjalaisten kirkkopyhänä 5. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Armahtakaa! Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 6:36–42 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 6 Jeesus sanoi: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.” Hän puhui heille vielä vertauksin: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”

Pääkirjoitus Perusuomalaisessa

Miinoista, maanpuolustuksesta ja vasemmistosta OLIHAN se silmitöntä ty peryyttä. Suomi liittyi Otta wan miinakieltosopimukseen 2011 ja hävitti valtavan mää rän jalkaväkimiinojaan. Niitä räjäyteltiin kasoittain taivaan tuuliin Kittilän Hukkakeron vaaran laella. Niitä kuljetet tiin sinne kuusi rekkalastillista joka päivä. Silmitön räjähdys pilvi ahmaisi puolustusväli neet, koska utopistit halusi vat niin. ”Ottawan miinakieltosopimus oli kansalaisjärjestöjen suuri voitto”, hehkutti tuolloinen ul koministeri Erkki Tuomioja. Miinakieltoa innokkaasti edis tänyt presidentti Tarja Halo nen puolestaan harmitteli, kun Suomi ei edennyt miinojensa tuhoamisessa nopeammin. On toki totta, että maamiino ja on käytetty kehitysmaissa sekä summittaisesti että vas tuuttomasti ja tästä on aiheu tunut huomattava määrä sivii liuhreja. Mutta miten se, että afrikkalainen vallankumouk sellinen miinoittaa maassaan lasten leikkipuistoja, voi johtaa siihen, että Suomi tuhoaa omat puolustusvälineensä? Logiikan puute oli uskoma tonta tuolloin, eikä sitä logiik kaa tulipunaisista piireistä löy dy vielä tänäkään päivänä. Vaikka pitkän itärajan puolus tamisen haasteet ovat jo ala koululaistenkin tiedossa, tie dostavin osa vasemmistoa yrittää hätäpäissään keksiä mitä tahansa keinoja, ettei mii nakieltoa purettaisi. Perustuslakipapistoon itse it sensä nimennyt Martin Schei nin väittää Venäjältä ryntää vien turvapaikanhakijoiden ryntäilevän miinoihin. Vihre ät nuoret uskottelevat saman kohtalon koituvan marjanpoi mijoille. Villinä laukkaa mieli kuvitus. Kuka tahansa Suomen puolustusvoimien toimintaa vähänkään tunteva ymmärtää, ettei tällaisilla arvioilla ole pe rusteita. Suomi ei ole siviili en kimppuun käyvä terroristi valtio. Suomi on kansalaisiaan suojeleva oikeusvaltio. Ja ikävä kyllä maailman ti lanne on tällä hetkellä se, että Suomella ei ole jalkaväkimii naa käytössään toisin kuin mahdollisella hyökkääjällä. Siksi mahdollisen hyökkää jän on helpompaa kävellä Suo meen sisään ja täyttää maasto OMILLA miinoillaan. Aseellisten konfliktien luon ne on usein nurinkurinen, suo rastaan paradoksaalinen. Niin nytkin: Varustaudu sotaan - niin et joudu siihen. Hanki miinoja - ettei maatasi toiset miinoittaisi. + + + Utopisti on henkilö, joka vä littää omasta mielikuvitukses taan enemmän kuin todellises ta elämästä. Tarja Halonen on kiistatta tällainen, kuten Erkki Tuomiojakin. Molemmat ovat kiistatta fiksuja, mutta jokin saa molemmat ajattelemaan tavanomaisista asioista kum mallisesti. Kenties syy on yliajattelu tai olettaminen. Aina kun jokin laitavasem mistolle symbolisesti tärkeä asia on uhattuna, se vetoaa en sin kansainvälisiin sopimuk siin ja hetken päästä mars sittaa julkisuuteen joukon puhuvia päitä, jotka kaikki yh teen ääneen vakuuttelevat, et tei kansainvälisiä sopimuksia voi purkaa, koska... niitä ei voi purkaa. Siis häh? Kai nyt pöljempikin ymmär tää, että suomalaisten välitön fyysinen turvallisuus on tär keämpää kuin pitäminen kiin ni paperista, joka on tehty eri aikakaudella, aivan erilaisessa tilanteessa. Kaiketi vasemmistokin sen jollain tasolla ymmärtää. Mut ta homman juju lienee tässä: yksittäinen Ottawan sopimus on heille tärkeä, mutta vielä paljon tärkeämpää on se hei dän valtavalla vaivalla kyhää mänsä sopimuskokonaisuus. Globaali vasemmisto on löytä nyt ylikansallisista sopimuk sista ja instituutioista oikotien, jolla se voi ujuttaa valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön omaa todellisuudelle vierasta huttuaan. Jos ja kun sopimushäkkyrän yksittäinen palanen kyseen alaistetaan, vasemmisto pelkää koko rakennelman horjuvan. Ehkä rakennelman pitääkin horjua. Sillä kuka täsmälleen ottaen lienee käskenyt ympätä Istan bulin sopimukseen epämää räistä höpöttelyä kuvitelluista gender-sukupuolista? Ja kuka käski tehdä Pariisin ilmasto sopimuksesta länsimaille ää rimmäisen tiukan ja suursaas tuttaja Kiinalle äärimmäisen löysän? Kuka käski väännel lä Geneven pakolaissopimuksen tunnistamattomaan muotoon, joka mahdollistaa pakolaisjär jestelmän massiivisen väärin käytön? Lainsäädäntöön kirjoitetaan kansakunnan yhteinen tahto. Työ on hidasta, välillä jopa tus kaisen hidasta. Mutta työtä ei voi lopettaa siksi, että itse it sensä viimekätiseksi laintulkit sijoiksi kohottaneet eivät siitä pidä. He eivät omista lainsää däntövaltaa. Perustuslain mu kaan lainsäädäntövalta kuuluu kansalle. Pidetään siitä kiinni. Matias Turkk

Tunninlenkki

T 5 urhoollista kiersi sateen uhasta huolimatta täydessä poudassa normaalin kuntoreitin Anssi Joutsenlahti: Monella meistä oli esteitä, mulle tuli koronatestissä 2 viivaa, kuumetta, yskänpuuskia jne.