Turve on rikkautemme

Ministeri Sakari Puisto: Eduskunta on myöntänyt 100 000 euroa hankkeelle, jolla vahvistamme turpeen kotimaista tuotantokykyä ja rakennamme Suomeen korkean jalostusasteen turvetuotteiden uutta kehityspolkua. Selvityksen avulla luomme edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle — esimerkiksi biostimulanteille, eläinrehuille ja aktiivihiilelle — ja määritämme keinoja turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus osana tätä kokonaisuutta. Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta kaikissa olosuhteissa, myös energiasektorin näkökulmasta.

Viikonloppuna Jämin Joulukylälle

Olen Jämin Joulukylässä Herättäjä-Yhdistyksen pöydällä, mm. 1€ arpoja, joka arpa voittaa! Arpoja on nyt valmiina 200 kpl TERVETULOA😘😍🥰😊 Jämin Joulukylä käynnistää perinteisesti joulun odotuksen. Luvassa on tunnelmaa, herkkuja ja yli 100 myyjää. Jämin Joulunkylä tulee taas. Tälläkin kertaa leikitään myös tonttuleikkejä Joulupukin kanssa. Kankaanpään Seutu 7.12. 11:00 Ensi viikonloppuna pääsee jälleen tunnelmalliseen Jämin Joulukylään. Tänä vuonna tapahtuma levittäytyy tuttuun tapaan Jämi Areenalle ja sen ympäristöön, tuoden mukanaan runsaasti ohjelmaa, joulunmakuja ja elämyksiä kaikenikäisille. ”Joulukylään odotetaan jälleen tuhansia kävijöitä. Tapahtuma on tänä vuonna yhä enemmän paikallisten yhdistysten yhteinen ponnistus ja Jämijärven kunta on myös aktiivisesti mukana toteutuksessa. Tapahtuman tavoitteena onkin tarjota kävijöille paikka, jossa joulun odotus voi alkaa kiireettömästi ja lämminhenkisesti”, toteaa tapahtuman koordinaattori Marita Hakala. Yksi Joulukylän vetonauloista on yli sadan myyjän joulutori, joka täyttää Areenan ja sen pihan käsitöillä, lahjatavaroilla ja jouluherkuilla. Ulkoalueella kodassa porisee perinteinen puuropata. Säävarauksella lauantaina pääsee vetokoirien kyytiin tai huoltamaan suksensa valmiiksi hiihtokaudelle. Sunnuntaina hevoset ovat kyyditsemässä kävijöitä. Lapsille ja lapsenmielisille Joulukylä tarjoaa ikimuistoisia hetkiä, kun joulupukki ja muori saapuvat tervehtimään kävijöitä ja kuulemaan jouluntoiveita. Tontut ja muut tutut hahmot täydentävät taianomaisen tunnelman. Joulukylän Areenalla riittää vilskettä. Joulukylän Areenalla riittää vilskettä. Kuva: Joulukylän arkisto Sisätiloissa vierailijat voivat ostosten lomassa levähtää kahvilassa kuuman juoman ja joululeivonnaisten äärelle. Areenan yläkertaankin kannattaa kiivetä, sillä siellä on esillä kolmannen kerran Jämijärvestä inspiraationsa saanut suosittu pipariteosnäyttely, jossa kävijätkin voivat äänestää suosikkiteostaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Jämin Joulukylä lauantaina 13. joulukuuta klo 10–16 ja sunnuntaina 14. joulukuuta klo 11–16 Jämi Areenalla.

VALOA NIINISALAON TIELLE

Eilenkin illalla ajelin pimeää tietä pitkin Niinisaloon, kun oli pitkäplakkareiden joulupuurot ja uudeksi pitkäplakkariksi valittiin Irmeli Elomaa. Onnittelut Irmelille… Näytä lisää Jari Koskela · Satakunnan hallituspuolueiden edustajat: Jakovaroista vahvistusta Satakunnan koulutuskenttään, tieinfraan ja luontokohteisiin Satakuntalaisministeri Matias Marttinen (kok) sekä Satakunnan hallituspuolueiden kansanedustajat Jari Koskela (ps), Laura Huhtasaari (ps), Petri Huru (ps) ja Mari Kaunistola (kok) iloitsevat Satakuntaan saatavista merkittäviä panostuksista maakunnan kannalta keskeisiin hankkeisiin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta julkaisi tänään 10.12. mietintönsä ensi vuoden talousarviosta. Mietintö pitää sisällään niin kutsutut jakovararahat, eli eduskunnan loppuvuodesta jakamat lisäpanostukset maakuntiin. Satakunnan osalta mukaan saatiin alueellisesti merkittäviä hankkeita, vaikka maakuntien kesken jaettu kokonaisbudjetti laski merkittävästi jakovararahoituksen vähentyessä 10 miljoonalla eurolla. Satakuntaan kohdistetaan jakovaroista yhteensä noin 1,2 miljoonan euron lisäpanostukset. Määrärahat kohdistuvat muun muassa tärkeisiin liikenneinvestointeihin, korkeakoulutuskentän ja yliopistokoulutuksen vahvistamiseen sekä luontokohteisiin. Lisäksi Suomen Unescon geoparkit saavat yhteisrahoitusta, joista Satakunta saa osansa. ”Satakuntalainen edunvalvonta maakunnan hankkeiden osalta on onnistunut jälleen hyvin. Useita maakuntamme elinvoiman kannalta tärkeitä hankkeita päästään edistämään näiden lisäpanostusten ansiosta”, työministeri Matias Marttinen painottaa. ”Satakuntaan kohdistuvien määrärahojen lisäksi jakovaroista saadaan rahoitettua useita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Rahoitusta saavat esimerkiksi laaturekisterit, jotka ulotetaan kilpirauhassairauksiin, turpeen korkean jalostusasteen selvitys, reserviläiset, hevosala ja kylätoiminta sekä kyläkauppatuki”, kansanedustaja Jari Koskela toteaa. ”Jakovarakohteissa näkyvät laajat panostukset tiestöön. Tällä hallituskaudella asfaltti onkin tuoksunut koko maassa ja korjausvelkaa on purettu ennätysmäärä. Suomi liikkuu kumipyörillä. Merikarvian keskustan todella huonokuntoisen tien uudelleen päällystäminen jakovararahoituksella on kauan odotettu ja tarpeellinen panostus”, kansanedustaja Laura Huhtasaari iloitsee. ”Turvallisuuspanostukset ovat korostuneet hallituksen politiikassa ja tämä vastuullinen linja näkyy myös jakovarakohteissa. Olen myös iloinen, että eduskunta edelleen lisärahoittaa jakovarojen kautta lukuisia luontokohteita ympäri maata. Satakuntaan rahoitusta tulee Pinkjärven Natura-alueen kehittämiseen sekä pohjoismaakunnan geoparkiin”, kansanedustaja Petri Huru riemuitsee. ”Vahvan edunvalvonnan ansiosta Satakunnassa saadaan jälleen tärkeitä hankkeita eteenpäin. Erityisen iloinen olen siitä, että jakovaroissa on noteerattu Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön alaisuuteen toteutettava turvallisuustalouden professuuri. Tämän eteen olen tehnyt henkilökohtaisesti pitkään töitä ja nyt hanke viimein konkretisoituu. Lisäksi panostus valtatie 11 Suosmeri-Kaasmarkku välin valaistukseen on tärkeä investointi”, kansanedustaja Mari Kaunistola painottaa. Listaus Satakuntaan kohdistetuista lisämäärärahoista: -Vt 11 valot Suosmeri-Kaasmarkku 200000 euroa -Mt 13169 ja kevyen liikenteen väylän peruskorjaus ja uudelleen asfaltointi 2,4km 500000 euroa -Vt 23 Kankaanpään kohdan tievalaistus 240000 euroa -Turun Kauppakorkeakoululle Porin yksikön turvallisuustalouden professuuriin käynnistämisvaiheen rahoitukseen 100000 euroa -Pinkjärven Natura 2000-alueen kehittämiseen 150000 euroa -Visit Finlandille matkailun edistämiseen Unescon geopark-kohteissa (kokonaissumma jaetaan Suomen 5 geoparkin kesken) 200000 euroa

Jotain rotia datakeskuksiinkin

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin PolitiikkaTalous Eduskunta käsittelee tällä viikolla datakeskusten verotuen poistoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että yleiselle verotuelle ei enää ole perustetta. Hallitus esittää, että konesaleissa käytettävä sähkö siirtyy alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan. Datakeskukset ovat globaali megatrendi, ja niiden investointiaalto jatkuu maailmalla kiihtyvässä tahdissa. Suomessa vetovoimaa tuovat viileä ilmasto, puhdas ja usein kilpailukykyinen sähkö, vakaa sähköjärjestelmä, puhdas vesi sekä hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet. Nyt lakkautettava pysyvä veroetu ei ole ollut ainoa tai edes tärkein vetovoimatekijä. – Kun julkinen talous on tiukilla, yritystukia pitää uskaltaa karsia. Datakeskukset tulevat Suomeen jatkossakin, kun perusasiat ovat kunnossa. Veroedusta on tullut automaatti, ja tällaisia automaatteja meillä ei ole varaa ylläpitää. Verotuen on arvioitu kasvavan jopa 100 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela sanoo. Esityksen mukaan datakeskusten sähkövero nousee 0,05 snt/kWh:sta 2,24 snt/kWh:iin, eli nousua tulee 2,19 snt/kWh. Muutoksen arvioidaan lisäävän sähköverotuottoja noin 47 miljoonaa euroa vuodessa, ja koska lain voimaantulo on 1.7.2026, vuonna 2026 lisätuotto olisi arviolta noin 24 miljoonaa euroa. – Kansalainen maksaa kotona yleistä sähköveroa. On vaikea perustella, miksi erittäin sähköintensiivinen toiminta olisi pysyvästi kevyemmän veron piirissä, Koskela toteaa. Sähköjärjestelmän paineet ovat todellinen riski Datakeskusten suurin käytännön haaste on niiden valtava sähkönkulutus, joka voi kasvattaa paineita sähköjärjestelmälle, siirtoverkoille ja tuotannon riittävyydelle. Samalla kasvava kysyntä voi toimia myös energiateollisuuden vauhdittajana, jos investoinnit ohjautuvat järkevästi ja järjestelmää tukien, esimerkiksi joustoilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä. – Meidän on katsottava kokonaisuutta. Datakeskus voi tuoda alueille elinvoimaa ja tarjota hukkalämpöä, mutta sähköjärjestelmää ei voi kuormittaa rajatta. Siksi tukien sijaan tarvitaan selkeät pelisäännöt ja vastuu järjestelmävaikutuksista. Nyt avainasemassa ovat sellaiset datakeskukset, jotka tuottavat meille eniten hyvinvointia, eikä päinvastoin, Koskela sanoo. Datakeskukset ovat osa tulevaisuutta Maailma tuottaa ja siirtää enemmän dataa kuin koskaan. Tekoäly, pilvipalvelut ja digitaalinen turvallisuus lisäävät kapasiteettitarvetta, ja datakeskuksista on tullut uuden ajan perusinfrastruktuuria. Samalla on syytä kysyä, millaista lisäarvoa Suomeen syntyy ja miten varmistamme, että kasvu on hallittua ja hyödyttää aidosti sekä kansantaloutta että alueita. – Datakeskukset eivät ole katoava ilmiö, vaan osa tulevaisuuden selkärankaa. Siksi juuri nyt pitää tehdä päätöksiä, jotka ohjaavat kehitystä järkevästi. Yritystuista voidaan luopua, mutta Suomen kilpailukyky rakennetaan vakaudella, osaamisella ja toimivalla energiajärjestelmällä, Koskela summaa. Suomen Uutiset

Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuudessa

Riikka Purra Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde. Ongelma kytkeytyy yhä enemmän maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus tuensaajista on jo lähes 30 prosenttia. Esimerkiksi arabiankielisistä 54 prosenttia saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielisten osuus on vain 3,7 prosenttia. Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon. Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Hyvinvointialueet maksavat lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin. Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin. Jos perhe saa 4 000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee. Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään. Jokainen ansaittu euro vähentää tukea heti suojaosan jälkeen, jolloin työnteosta ei juuri jää käteen. Suomessa on jo 100 000 ulkomaalaista työtöntä, joista osa kotoutumiskoulutuksessa. Työttömyyden kasvu tulee puoliksi maahanmuutosta. Maahan tulee erityisesti opiskelijoiden perheenjäseniä, jotka edellisen hallituksen hullujen päätösten vuoksi pääsevät suoraan sosiaaliturvalle – vaikka heidän piti elättää itsensä. Järjestelmää ei ole tarkoitettu tällaiseen, eikä mikään raha riitä moiseen avokätisyyteen. THL arvioi, että Ruotsin tasolla ja säännöillä saajia olisi Suomessa puolet nykyisestä. Eduskunnassa käsitellään paraikaa tuen uudistusta. Jatkossa saajan on haettava ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyyskorvausta, muuten tuki leikkaantuu puoleen. Vasemmisto väittää tämän olevan ”hyvinvointivaltion purkamista”, vaikka todellisuus on päinvastainen. Muissa Pohjoismaissa ehdot ovat tiukemmat ja tuen taso matalampi, erityisesti maahanmuuttajille. THL arvioi, että Ruotsin tasolla ja säännöillä saajia olisi Suomessa puolet nykyisestä. Ruotsi siirtyy malliin, jossa maahanmuuttajat saavat vain puolet tuesta. Tanskassa tämä on arkea – lisäksi edellytyksenä on yhdeksän vuoden asuminen, ja pienempää tukea saadakseen on tehtävä työtä 37 tuntia viikossa. Perustuslakivaliokunta on todennut, ettei toimeentulotuki ole perustuslain takaama vähimmäisturva, vaan se ylläpitää sosiaalisesti hyväksyttävää elintasoa. Tukea voidaan ja sitä pitää rajata. Muut Pohjoismaat ovat jo tehneet tämän; Suomi tulee jälkijunassa. Perussuomalaisten mielestä hyvinvointijärjestelmä voidaan pelastaa vain rajaamalla sosiaaliturva Suomen kansalaisille. Se vaatii perustuslain muutoksen. Jotain voimme tehdä kuitenkin heti ensi kaudella: rajataan tuki niille, jotka ovat asuneet Suomessa vähintään 10 vuotta. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja.

Professori Jouko Suokkaan juhlapuhe Kankaanpään Itsenäisyyspäivänä

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE KANKAANPÄÄSSÄ 2025 Arvoisat juhlavieraat. Näihin kyynärsauvoihin ei liity erityistä dramatiikkaa. Oikea lonkkani leikattiin ja uusi varaosa asennettiin 10 päivää sitten. Varmuuden vuoksi haen kyynärsauvoista vielä lisätukea kävelyyni. Kiitän kunniasta saada pitää tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlapuhe Kankaanpäässä. Tarkastelen puheessani Suomen itsenäisyyttä kolmesta eri näkökulmasta 1 Kehityskaaremme itsenäisyyden alkuvuosilta tähän päivään 2 Suomi, hyvinvointivaltio ja maailman onnellisin kansa 3 Ja lopuksi, miten tästä eteenpäin Kun Suomi itsenäistyi, kansa oli hajallaan, käynnistyi sisällissota. Suuressa osassa maata perustettiin valkoisten ja punaisten joukkoja. Pahimmillaan veli taisteli veljeä vastaan. Lukiessani Jouko Nurmisen kirjaa Kankaanpäästä sisällissodan vuosina opin kuitenkin, että kaikkialla ei tartuttukaan aseisiin. Esimerkiksi täällä Kankaanpäässä työväenyhdistys päätti olla tarttumatta aseisiin. Se oli viisas päätös. Kun talvisota syttyi, Neuvostoliitto odotti nopeaa voittoa eripuraisesta kansasta. Toisin kävi. Kuten yleensä tapahtuu, yhteinen vihollinen tai uhka yhdisti nopeasti kansan. Maksoimme kalliin hinnan itsenäisyydestämme, yli 90000 sotilasta kaatui ja 430 000 evakkoa menetti kotinsa. Mutta se toinen vaihtoehto – se olisi ollut vielä paljon, paljon karumpi. Olen saanut käydä Karjalassa vanhempieni kanssa Äyräpää-seuran retkellä. Näimme Kaukilan kylämiljöön hyvin säilyneenä sekä isäni synnyinkodin pystyssä, ehjänä ja asuttuna. Sinne oli muuttanut Valko-Venäjältä tullut perhe. Menimme Äyräpään kirkonmäelle. Siellä kulkiessa ohitimme sammaloituneen montun. Eräs matkan osanottaja katsoi sitä tarkemmin, potkaisi montun keskellä olevaa kohoumaa, ja totesi siinä olleen korsun. Hän kertoi lähteneensä korsusta viemään viestiä naapurikomppaniaan. Kun hän palasi, korsusta oli jäljellä vain kuoppa. Siinä kuopassa lepäsi myös hänen veljensä. Voiko olla elävämpää historiaa. Jatkoimme siitä ja katselimme hautausmaan aidalta laskeutuvaa rinnettä. Siinä kaatui 39 nurmolaista 5.3.1940. Äyräpää-seura on käynyt itsenäisyyspäivänä laskemassa seppeleen Nurmon sankarihaudalle. 2 Retken päätteeksi kokoonnuimme kirkonmäelle laulamaan Karjalan kunnailla. Silmäkulmat kiiltelivät, mutta tunnelma oli onnellinen, olihan tavattu lapsuuden ystäviä ja saatu käydä synnyinseudulla, joskin vain käymässä. Paluumatkalla yhteinen toteamus oli VOI VOITTAJIA. Monesti laulu tai runo kiteyttää hyvin tunteita. Minulle kaksi laulua sota-ajasta nousee yli muiden: Veteraanin iltahuuto sekä Evakon laulu. Ne kertovat koskettavalla tavalla, miten sota vaikutti sekä rintamalla että siviilissä. On tärkeää, että kerromme historiaamme nuoremmille sukupolville sekä tarinoin että lauluin. Näin itse kukin osaa asettaa nykyhetken oikeaan mittasuhteeseen sekä saada kosketuksen niihin vahvoihin tunteisiin, joita niissä oloissa koettiin. TÄSTÄ NOUSIMME HYVINVOINTIVALTIOKSI Sodan jälkeen oli valtava rakennusbuumi. Oli vahva into rakentaa sodassa kärsinyt maa uudelleen. Kaikesta oli huutava pula: ruuasta, rakennustarvikkeista, rakentajista. Silloin jokainen mies, jolla oli kirves, saattoi kutsua itseään kirvesmieheksi. Kun ensimmäisiä tukkeja sahattiin kenttäsirkkelillä Suokkaan rakennustyömaalla Lammilla, ensimmäiset laudat olivat toisesta päästä monta senttiä leveämpiä kuin toisesta. Kyllähän niitä pystyi rakennustelineissä käyttämään, mutta ei niistä seinälaudoiksi ollut. No, työ tekijäänsä opetti ja into saada uusia koteja eri puolelle maata, oli suuri. Kaikilla oli halu päästä kiinni paremmasta elämästä. Ja suurin osa pääsikin. Oli vahva luottamus omiin voimiin ja omaan työhön sekä naapuriapuun - apua ei odotettu köyhältä valtiolta, joka maksoi sotakorvauksia. Jos niistä sotakorvauksista oli jotain hyötyä, niin ne pakottivat Suomen teollistumaan. Samalla meidän kansantuotteemme teki isoja kasvuloikkia. Koulutus kehittyi ja siihen panostettiin. Isoisäni syntyi 1902. Hän ainoa koulunsa oli kiertokoulu. Mummoni syntyi neljä vuotta myöhemmin, hän kävi jo kansakoulun. Isäni opiskeli opettajaksi sodan jälkeisenä pula-aikana. Minä sain mahdollisuuden ja kannustuksen opiskella yliopistossa aina tohtorintutkintoon asti. Tästä voin kiittää vanhempiani sekä Kankaanpään yhteislyseon erinomaisia opettajia. Lyseossa oli hyvä ja oppimiseen kannustava henki. 3 Tähän kehitykseen vaikutti merkittävästi usko koulutuksen arvoon ja sen myötä myös luokkasiirtymän mahdollisuuteen. Jokainen sukupolvi kantoi seuraavaa. Antoi kaikkea, mahdollisuuksiensa rajoissa olevaa aineellista ja henkistä tukea nuoremmille. Olen pitänyt useita esityksiä ulkomailla suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä ja sen ohessa koulutuksesta. Aiheista on syntynyt hyviä keskusteluja varsinkin, kun olen kertonut, että koulutus on meillä ollut kymmeniä vuosia ilmaista. Minulta on kysytty, miksi se on ilmaista. Olen kertonut, että pienen maan on mahdollistettava kaikkien lahjakkuuksien kouluttautuminen niin pitkälle kuin heillä on motivaatiota ja eväitä. Pieni maa tarvitsee kaikki lahjakkuudet ylläpitämään ja kehittämään yhteiskuntaa niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Siksi tämän päivän koulukeskustelu huolestuttaa. Miten voi peruskoulusta päästä läpi olemattomilla luku-, kirjoitus- ja laskemistaidoilla. Me kuitenkin panostamme entistä enemmän heikommin edistyvien oppilaiden tukiopetukseen verrattuna entisiin aikoihin. Samalla tuntuu siltä, että olemme unohtaneet tai jättäneet oman onnensa nojaan lahjakkuudet. Eivät he tällä tavalla kehity timanteiksi. TAVOITTEET Woltin toimitusjohtaja Marianne Wikkula kiteytti eräässä seminaarista osuvasti: Meidän koulusysteemissä ei tavoitella maailman parhaaksi tulemista. No, moni voi todeta, ettei kaikista ole kehittymään maailman parhaiksi. Totta. Osalle on hyvä tavoite tulla Suomen tai Euroopan parhaaksi ja suurelle osalle hyvä tavoite on saada ammatti, jossa työllistyy ja saa hyvän elämän. Olennaista on, että ilman kunnon tavoitteita ei tule tuloksiakaan. Omassa työssäni Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä kohtasin hyvin tämän kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön. Kun tiimillä oli hyvä vetäjä, jolla oli hyvä kansainvälisen tason osaaminen, hänellä oli myös kansainvälinen verkosto. Tässä ei riitä se, että hän tuntee kv. huippuja. Olennaisempaa on se, että kv. huiput tuntevat hänet. Silloin hän tuo koko tiimille haasteellisia kansainvälisiä hankkeita ja asiakkaita. Omakohtaisesti koin tämän väitellessäni 1985 riskianalyysien tarkkuudesta. Se oli silloin hyvin ajankohtainen aihe Euroopassa. Kun pidin esitelmiä useissa kansainvälisissä seminaareissa ja tapasin vanhoja kollegoja, sain tunnettuutta aiheen tiimoilla. Tämä avasi seuraavana vuonna ovet uuteen eurooppalaiseen tutkimusohjelmaan, vuosia ennen kuin Suomi pääsi virallisesti mukaan EU:n ohjelmiin. 4 MUUTOS JATKUU Itsenäistymisen aikaan valtioiden välinen yhteistyö oli vielä vaatimatonta. Onneksi tieteen ja taiteen huiput lähtivät jo silloin rohkeasti ulkomaille oppimaan parhaissa yliopistoissa ja saamaan virikkeitä omaan työhön. Samalla syntyi arvokkaita henkilökohtaisi kontakteja. Kun tasavaltamme toinen presidentti Lauri Kristian Relander matkusti naapurimaihin rakentamaan valtioiden välisiä suhteita, hän teki kaikkiaan viisi ulkomaan matkaa ja sai lempinimen Reissu Lasse. Kun nykyinen tasavallan presidenttimme Alexander Stubb on ensimmäisen puolentoista vuoden aikana tehnyt yli 50 ulkomaanmatkaa, sitä pidetään aivan välttämättömänä valtioiden välisten suhteiden rakentamisessa ja aitona vaikuttamisena kansainvälisessä politiikassa. Ajat muuttuvat. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Metsurin työ on tästä hyvä esimerkki. Kalle Päätalo kuvaa hyvin, miten kahden miehen justeerista siirryttiin yhden miehen pokasahan käyttöön ja tuottavuus nousi. Sen jälkeen tulivat moottorisahat, alussa raskaita ja vaarallisia, myöhemmin kevyitä ja tehokkaampia ja tuottavuus parani jälleen. Nyt meillä on monitoimikoneet, motot ja metsätraktorit ja jälleen on tehty iso tuottavuusloikka. Työ ei välttämättä vähene. Ammatteja häviää ja uusia syntyy. Samalla tarvittava osaaminen vaatiikin aivan uudenlaisia tietoja ja taitoja sekä niiden opettelua. Olennaista on saada nuorena tarvittava peruskoulutus sekä ammatillinen koulutus ja samalla kuitenkin muistaa, että oppi vanhenee ajan myötä. Siksi tarvitaan täydentävää koulutusta ja jatkuvaa uuden oppimista. Onkin tärkeää säilyttää halu ja uteliaisuus oppia uusia asioita. Tähän sopii hyvin Jörn Donnerin lausahdus: Lukeminen kannattaa aina. 5 SUOMI ON TUTKITUSTI MAAILMAN ONNELLISIN KANSA Suomi on jo kahdeksan kertaa sijoittunut tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi kansaksi. Mitalisijoille kanssamme ovat päässeet mm. Tanska ja Islanti. Onnellisuuden mittaus käynnistyi Bhutanin kuningaskunnassa Himalajan juurella. Bhutanissa ei haluttu mitata pelkästään bruttokansantuotetta, jota yleisesti käytetään maiden taloudellisen kehityksen mittarina. Siksi jo 1970-luvulla maassa syntyi käsite bruttokansanonnesta. Puhtaasti taloudellisen mittarin rinnalle haluttiin inhimillisempi mittari, jossa otetaan huomioon myös tärkeät sosiaaliset ja ympäristötekijät. Kun vuosittaisia tutkimustuloksia on julkistettu, olemme joka kerta kiistäneet, että me emme voi olla maailman onnellisin kansa, koska … ja sitten luetellaan joukko epäkohtia, yleensä vailla tietämystä muiden maiden epäkohdista. Tuntuu hieman oudolta, että emme voi hyväksyä tutkimustulosta, jonka pitäisi mieluummin kannustaa arvostamaan yhteiskuntaamme ja saavutuksiamme. Onko tässä kyse slaavilaisesta melankoliasta, vai sitten ajattelusta hieman tamperelaisittain ”ei tehrä tästä ny nummeroo”. Tyytyväisyys elämään riippuu monista tekijöistä, kuten luottamuksesta instituutioihin ja toisiin ihmisiin, yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta ja sosiaaliturvasta. Suomessa on onnistuttu luomaan onnellisuuden elementit, joita ovat muun muassa turvallinen asuinympäristö sekä pienet tuloerot. Kaiken taustalla on korkea luottamus kansalaisten ja yhteiskunnan kesken. Näitä keskeisiä asioita me pidämme itsestään selvinä ja kuvittelemme, että näin on muuallakin. Tässä kohdassa voisin sanoa, matkustaminen ja tutustuminen eri kulttuureihin saattaisi avartaa. 6 ENTÄ MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, presidentti Niinistö totesi: Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät. Se oli saranakohta, jossa hyödynsimme NATO option viisaasti ja nopeasti. Nyt kun olemme NATOssa, olemme osa isoa kansainvälistä puolustusyhteisöä. Se näkyy myös täällä Kankaanpäässä. Niinisalon kansainvälinen harjoitustoiminta on merkittävästi vilkastunut NATO-kaudella. Mikkeliin on perustettu NATOn Pohjoisen alueen maajoukkojen johtoporras. Nämä ovat strategisia valintoja turvallisuutemme varmistamiseksi. Mutta meillä on myös suuria haasteita: Yksi suurimpia on hyvinvointivaltio, jota on rakennettu vaiheittaen. Taisi vaan käydä niin, että tuudittauduimme 90- luvun, ja 2000-luvun taitteen Nokia huumassa luottamaan, että sama vahva kasvu jatkuu, ja niinpä lisäsimme monia uusia lupauksia julkisilla varoilla tuotettuihin palveluihin. Nyt olemme kärsineet yli 18 vuotta nollakasvusta, samalla kun kansakunta vanhenee ja syntyvyys alenee. Yhtälö on kaukana tasapainosta. EU-maista vain Ranskassa ja Suomessa julkiset menot ovat yli 57 % BKT:stä. EU:n keskiarvo on alle 50 %. Muut Pohjoismaat ovat alle tämän keskiarvon. Miten saisimme käännettyä tämän huolestuttavan kehityksen, sillä emmehän me voi loputtomasti

Toimin pappina Jämijärven messussa

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 7.12.2025› 2. vuosikerta 2. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee kunniassa Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Tämän ilmaisee myös nimitys adventus glorificationis, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 12:35-40 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 12 Jeesus sanoo: ”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen! Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

Kankaanpään Seudun selostus Itsenäisyyspäivän juhlasta

Jännittävä ja odotettu juhlapäivä – katso miltä tämän vuoden Kankaanpään nelosluokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa näytti Äänestä kauneinta jouluikkunaa Elämänmeno|Itsenäisyyspäivän juhla Kankaanpään kaupungin itsenäisyyspäivän juhla herätteli tarkistamaan arvoja ja hakemaan ratkaisuja ongelmiin. Vastuu huomisesta kuuluu jokaiselle. Professori Jouko Suokas luetteli Kankaanpään kaupungilla olevan useita vahvuuksia, mutta myös uusia ratkaisuja tarvitaan huomisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Marjo Keski-Heikkilä Itsenäisyyspäivän juhlapuheen Kankaanpäässä pitänyt Jouko Suokas tarkasteli itsenäisyyttä hyvinvointivaltion ja maailman onnellisimman kansan näkökulmasta. Nämä, kasvu ja menestys vaativat kuitenkin jatkossakin toimia ja ratkaisuja. Vastuu kuuluu meille kaikille, että hyvinvointia olisi tulevaisuudessakin. ”Mahdollisuuksien näkeminen, verkottuminen ja yhteistyö auttavat meitä kehittymään”, Suokas kiteytti oppejaan Kankaanpääsalissa. Lieriäiset lauloi Maria Pirttikankaan säestyksellä aina yhtä koskettavat Kankaanpää-laulun ja Kuuden joulukuuta -laulun. Paljon on Kankaanpään kaupungissa kehitetty ja edistytty hänen kouluvuosiensa jälkeen. Kaupungissa varttuneena Suokas nimesi kaupungin vahvuuksiin Niinisalon varuskunnan kansainvälistymisen NATON myötä, kulttuurin sydämet taidekoulun ja musiikkiopiston, kauniin luonnon matkailun kehittämiseen yhteistyössä naapurikuntien kanssa sekä elinvoimaisen yritystoiminnan. Uuttakin nojaa on Suokkaan mukaan haettava. Siihen yhtyi myös nuoremman polven juhlapuhuja. Abiturientti Eelis Erkkilä sai kuulijat havahtumaan, ovatko koti, uskonto ja isänmaa kuinka tärkeitä arvoja. Nuoren puheen pitänyt Eelis Erkkilä antoi yleisölle raikkaan tuulahduksen kertomalla omasta mielestään merkittävistä huomioista 108-vuotiaan Suomen matkalta. Hän vertasi Suomen taistelutahtoa Neuvostoliittoa vastaan Raamatun kertomuksen Daavidin ja Goljatin suhteella. Siinä tarvittiin turvautumista myös Jumalaan. ”On ihme että säilytimme itsenäisyytemme”, Erkkilä kiteytti. Merkittäväksi Erkkilä kokee myös Suomen nousun sotien jälkeen ainoana sotakorvaukset maksaneena maana. Tällaisia arvoja pitää Erkkilän mielestä vaalia enemmän. ”Kattava terveydenhuolto, peruskoulu ja verraten loistavat sananvapaudet”, Erkkilä jatkoi merkittävyyksien luettelointia. Nuori abiturientti antoi kuulijoille haastetta miettiä, millä tavalla me suomalaiset haluamme jatkossakin olla muistettuja. Reiluina, luotettavina vai elämmekö laiskasti? ”Suomalaiset ovat muuttuneet. Ahkeruutta harvemmin. Koti, uskonto ja isänmaa eivät ole arvojen kärjessä”, Erkkilä pohti ollaanko enää samalla kallioperustalla isiemme ja isoisiemme kanssa. Loppukaneettina ”Jumalan siunausta kaikille” kajahti nuorelta vakuuttavasti. Sota-ajan lauluissa pääsee hyvin ajan tuntoihin mukaan. Korsutöpinä esitti laulut Elämää juoksuhaudoissa, takaisin paluu ja Kynttilöiden syttyessä. Tavoitteellisuuden. visioiden ja arvojen lisäksi sekä Erkkilän että myös Suokkaan puheessa korostui toivon, tulevaisuuden uskon ja optimismin merkitys turvallisuutta unohtamatta. ”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se oli saranakohta, jossa hyödynsimme NATO option viisaasti ja nopeasti”, Suokas totesi. NATOon liittyminen näkyy Kankaanpäässä Niinisalon kansainvälisen harjoitustoiminnan vilkastumisena. Tämä ja Mikkeliin perustettu Pohjoisen alueen maajoukkojen johtoporras ovat Suokkaan mukaan strategisia valintoja turvallisuutemme hyväksi. ”Lukiessani Jouko Nurmisen kirjaa Kankaanpäästä sisällissodan vuosina opin , että kaikkialla ei tartuttukaan aseisiin. Esimerkiksi täällä Kankaanpäässä työväenyhdistys päätti olla tarttumatta aseisiin”, Suokas totesi sisällissodasta. Sekin oli Suokkaan mukaan viisas päätös. Kankaanpään itsenäsyyspäivän juhlassa puheen piti Jouko Suokas, vierellä puoliso Riitta Suokas ja Lieräiset-lauluyhtye. ”Maksoimme kalliin hinnan itsenäisyydestämme, yli 90 000 sotilasta kaatui ja 430 000 evakkoa menetti kotinsa. Mutta se toinen vaihtoehto – se olisi ollut vielä paljon, paljon karumpi”, Suokas totesi. Yhteinen vihollinen ja uhka yhdisti nopeasti eripuraisen kansan taistelemaan isänmaan puolesta. Ja työ jatkuu. Veteraankuoro lauloi Reino Rasimuksen säestyksellä laulut Kertokaa lapsillenne isänmaasta, Pienet kukkivat kummut ja Isänmaalleni. Karjalassa vanhempiensa kanssa Äyräpää-seuran retkellä Suokas oli nähnyt Kaukilan kylämiljöön hyvin säilyneenä. Isänsä synnyinkotiin oli muuttanut Valko-Venäjältä tullut perhe. Äyräpään kirkonmäellä seurue näki korsun jäänteet. Samoilla sijoilla kaatui 39 nurmolaista 5. maaliskuuta 1940. Edelleen Äyräpää-seura käy itsenäisyyspäivänä laskemassa seppeleen Nurmon sankarihaudalle. Silmäkulmat kiiltelivät kokemuksesta, eikä vain Karjalan kunnailla -laulun kajahtaessa. ”Minulle kaksi laulua sota-ajasta nousee yli muiden: Veteraanin iltahuuto sekä Evakon laulu. Ne kertovat koskettavalla tavalla, miten sota vaikutti sekä rintamalla että siviilissä.” Suokas pitää tärkeänä, että kerromme historiaamme nuoremmille sukupolville sekä tarinoin että lauluin. Laulut antavat kosketuksen niihin vahvoihin tunteisiin. Sodan jälkeen oli valtava rakennusbuumi, vaikka kaikesta oli pulaa. Suokas piti vahvaa luottamusta omiin voimiin ja omaa työtä ja naapuriapua keskeisinä menestystekijöinä. ”Jos niistä sotakorvauksista oli jotain hyötyä, niin ne pakottivat Suomen teollistumaan. Samalla kansantuotteemme teki isoja kasvuloikkia.” Koulutus kehittyi ja siihen panostettiin. Suokaskin sai mahdollisuuden ja kannustuksen opiskella yliopistossa aina tohtorintutkintoon asti. ”Tästä voin kiittää vanhempiani sekä Kankaanpään yhteislyseon erinomaisia opettajia. Lyseossa oli hyvä ja oppimiseen kannustava henki.” Kansainvälisissä yhteyksissä Suokas on kertonut, että pienen maan on mahdollistettava kaikkien lahjakkuuksien kouluttautuminen niin pitkälle kuin heillä on motivaatiota ja eväitä. Pieni maa tarvitsee kaikki lahjakkuudet ylläpitämään yhteiskuntaa. ”Missä on se optimismi, halu kasvaa ja näyttää maailmalle, mitä me Suomessa osaamme? ”Miten voi peruskoulusta päästä läpi olemattomilla luku-, kirjoitus- ja laskemistaidoilla. Me kuitenkin panostamme entistä enemmän heikommin edistyvien oppilaiden tukiopetukseen verrattuna entisiin aikoihin”, Suokas ilmaisi huolensa nykytilanteesta. Riittääkö tavoitteeksi saada ammatti, jossa työllistyy ja saa hyvän elämän. Suokkaan mielestä tavoitteellisuus ja tuloksellisuus vaativat enemmän ponnisteluja. Aliina Pirttikangas säesti Maamme-laulu, joka kajautettiin arvokkaasti yhteislauluna seisten. Suokas väitteli tohtoriksi 1985 riskianalyysien tarkkuudesta. Esitelmät kansainvälisissä yhteyksissä avasivat hänelle ovia uuteen eurooppalaiseen tutkimusohjelmaan, aikaan ennen EU:n ohjelmia. Muutos on jatkuvaa ja siihen pitää olla Suokkaan mukaan valmis. Itsenäistymisen aikaan valtioiden välinen yhteistyö oli vielä vaatimatonta. Kuitenkin tieteen ja taiteen huiput lähtivät jo silloin rohkeasti ulkomaille oppimaan parhaissa yliopistoissa ja luomaan arvokkailta henkilökohtaisia kontakteja. ”Olennaista on saada nuorena tarvittava peruskoulutus sekä ammatillinen koulutus ja samalla kuitenkin muistaa, että oppi vanhenee ajan myötä. Siksi tarvitaan täydentävää koulutusta ja jatkuvaa uuden oppimista. Onkin tärkeää säilyttää halu ja uteliaisuus oppia uusia asioita”, Suokas herätteli kuulijoita. Suomi on jo kahdeksan kertaa sijoittunut tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi kansaksi. ”Taisi vaan käydä niin, että tuudittauduimme 1990-luvun ja 2000-luvun taitteen Nokia huumassa luottamaan, että sama vahva kasvu jatkuu ja niinpä lisäsimme monia uusia lupauksia julkisilla varoilla tuotettuihin palveluihin”, Suokas viittasi nollakasvun aikakauteen. Velaksi ei voi elää. ”Missä on se optimismi, halu kasvaa ja näyttää maailmalle, mitä me Suomessa osaamme? Missä on se luottamus omiin kykyihin ja halu kasvaa ja kehittyä? Liian usein luettelemme ongelmia sen sijaan, että etsisimme ratkaisuja”, Suokas ohjeisti. Voisimmeko löytää uutta kasvua palveluista ja elämyksistä tavaroiden sijaan? Yrityskummina Suokas on kohdannut nuoria yrittäjiä, jotka ajattelevat heti globaalisti. ”Meidän työmme jatkaa sitä tarinaa, joka 108 vuotta sitten alkoi”, Suokas jätti haasteen kuulijoille. Musiikkiopiston Lieriäisten, Korsutöpinän ja Veteraanikuoron lauluvalinnat todistivat samaa. Suokas sanoi vaikuttuneensa. Juhlan päätteeksi väki yhtyi Maamme lauluun Aliina Pirttikankaan säestyksellä.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTO KANKAANPÄÄSSÄ

JUMALANPALVELUS JA SEPPELEEN LASKU KANKAAPÄÄSSÄ KLO 10 kirkossa ja sankarihautausmaalla ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA KANKAANPÄÄSSÄ 6.12.2025 klo 13 Kankaanpääsali Kahvitus klo 12.30 Tervehdyssanat kaupunginjohtaja Mika Hatanpää Kuudes joulukuuta lapsikuoro Lieriäiset säv. ja san. Kim Kuusi Kankaanpään laulu säv. Liisa Mattila-Oukari, san. Martta Sevio Yö meren rannalla Aliina Pirttikangas, piano H. Kaski Juhlapuhe professori / yrityskummi Jouko Suokas Elämää juoksuhaudoissa Kankaanpään Korsutöpinä säv. G. Dubriansky, san. Usko Kemppi Takaisinpaluu säv. Eino Partanen, san. Saukki – Eino Partanen Kynttilöiden syttyessä säv. Joel Lyons-Sam C. Hart & The Vagabonds, san. Usko Hurmerinta Nuoren puheenvuoro Eelis Erkkilä, abiturientti Kankaanpään yhteislyseo Kertokaa lapsillenne isänmaasta Kankaanpään Sotaveteraanikuoro, säv. ja san. Helena Viertola säestys Reino Rasimus Pienet kukkivat kummut säv. ja san. Ragnar Nyholm Isänmaalleni säv. Paavo Hämäläinen, san. Anni Jokinen Maamme yhteislaulu säv. Fredrik Pacius säestys Kankaanpään Musiikkiopisto

Jari sai kysyä kyselytunnilla

OECD kannustaa Suomea jatkamaan hallituksen aloittamaa talouden uudistamista ja sopeuttamista. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA OECD:n raportti kertoo Suomen talouden sitkeydestä – Koskela syyttää SDP:tä vastuuttomuudesta Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa talousjärjestö OECD:n tuoreesta raportista. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskela totesi, että raportti kertoo Suomen talouden osoittaneen sitkeyttä vakavien kansainvälisen politiikan luomien haasteiden edessä. Talousjärjestö OECD ennustaa, että Suomen talous alkaa kansainvälisen politiikan luomista haasteista huolimatta vähitellen kasvaa. Järjestö kiittelee myös nykyisen hallituksen parlamentaarisesti sovittua velkajarrua. – Suomea piinaavat kauppapolitiikka tulleineen, Saksan heikko talouskehitys ja Venäjän toimet, kansanedustaja Jari Koskela luetteli Suomen talouden haasteita. Hallitus tekee kasvun politiikkaa Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen talouspoliittinen linja vie Suomea oikeaan suuntaan. Koskela muistuttikin OECD:n kannustavan Suomea jatkamaan hallituksen aloittamaa talouden uudistamista ja sopeuttamista. – Tähän me perussuomalaiset olemme sitoutuneet. Suomelta vaaditaan siis lisää toimia, ei vähemmän, arvoisa oppositio. Opposition talouspolitiikalta puuttuu pohja Viime viikkoina on käsitelty oppositiopuolueiden vaihtoehdottomia vaihtoehtobudjetteja, jotka eivät todellisuudessa yritä ratkaista Suomen talouden ongelmia. Vaikka keskeiset oppositiopuolueet ovat sitoutuneet parlamentaariseen velkajarruun, eivät ne vaihtoehdoissaan ole todella sisäistäneet Suomen julkisen talouden lukuisia ongelmia. Koskela sanoi kyselytunnilla, että opposition esittämät vaihtoehtobudjetit ja lukuisat julkiset lausunnot jättävät epäselväksi sen, ymmärtääkö oppositio Suomen julkisen talouden haastavan tilanteen. – Kysymyksiä herättää erityisesti pääoppositiopuolue SDP:n sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan, Koskela totesi viitaten SDP:n puoluejohdon ristiriitaisiin näkemyksiin liittyen julkisen talouden sopeutustarpeeseen ja velkajarruun. LEHTIKUVA/ARKISTO Suomen Uutiset

Pienistä perinnöistä ei enää veroja

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan” Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena. 30 000 euroa pienempiä perintöjä ei jatkossa veroteta enää lainkaan. Alarajan korotus keventää myös muiden perintöjen verotusta. Lisäksi maksuun tehdään helpotuksia. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius huomauttaa, että selvästi yli puolet suomalaisista perii alarajaa vähemmän. – Nyt tehdyllä muutoksella yhä useampi suomalainen vapautuu perintöverosta kokonaan. Lopuillakin veron määrä alenee useilla sadoilla euroilla. Suunta on oikea, Vigelius toteaa. – Koska perintöveron kokonaan poistaminen osoittautui haastavaksi vaikeassa taloustilanteessa, tämä oikein kohdennettu kevennys oli hyvä kompromissi. Valtio verottaa nyt hieman vähemmän Vigeliuksen mukaan perintöverotuksessa on kyse valtion verotulojen lisäksi myös kohtuudesta. – Kuinka moneen kertaan valtion on oikein verottaa ihmisen tienaamaa, yrittämää, ostamaa ja omistamaa? Tämän päätöksen myötä hieman aiempaa vähemmän, Vigelius toteaa. Ehdotetut lait tulevat voimaan vuoden 2026 alusta. Suomen Uutiset

Susijengi pesi kasvonsa

Koripallo Susijengin sankari ”raivosi” kesken ottelun – paljastaa nyt totuuden Susijengin tähtipelaaja Edon Maxhuni nauroi tempulleen ottelun jälkeen. Suomen Edon Maxhuni herätti huomiota avauspuoliskolla, kun hän nakutti 14 pistettä. Eemil Untamala 1.12. 22:54 Suomen Edon Maxhuni ja Alexander Madsen kuuluivat maanantaina Susijengin suurimpiin sankareihin, kun Suomi voitti Ranskan Espoossa 83–76. Maxhuni heitti jo avauspuoliskolla 14 pistettä ja piti Suomea pinnalla kovatasoista Ranskaa vastaan, Madsen taas loisti varsinkin ottelun lopussa. Tehokkuustilastossa he olivat Suomen ja koko ottelun kärkinimet yhdessä Mikael Jantusen kanssa ja ratkaisivat Susijengin ensimmäisen voiton vuoden 2027 MM-karsinnoissa. Penkiltä aloittaneen Maxhunin tunteet roihahtivat avauspuoliskolla, kun hän reagoi näyttävästi Suomen saamaan hyökkäysvirheeseen. Palkintona oli tekninen virhe, mutta Susijengin paras pistemies paljasti tilanteen olleen laskelmoitu. – Se oli taktinen virhe. Välillä niitä pitää ottaa ja vähän valittaa tuomareille, tähtipelaaja kertoo ja aloittaa seuraavan lauseensa nauraen. – Mä hoidin sen, näitä on otettu aikaisemminkin. Siinä tulee sellainen pieni taktinen vaihdos, joka vähän kääntää peliä. Uskon, että sillä käännettiin ottelua vähän. Edon Maxhuni heitti Ranskaa vastaan 20 pistettä. Edon Maxhuni heitti Ranskaa vastaan 20 pistettä. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Tunteella pelannut Maxhuni sanoo ottaneensa asian ”puheeksi” myös kesken ottelun apuvalmentaja Teemu Rannikon kanssa. – Koutsit eivät ottaneet sitä virhettä mun puolesta, joten mä otin. Huusin vähän Teemulle myös siitä, Maxhuni kertoo hymyillen. – Mutta se kuuluu asiaan, että saadaan vähän tuomaria ja hallia huuruun. Suomen päävalmentaja Lassi Tuovi kommentoi tilannetta ottelun jälkeen. – Kyllä mä nyt aika paljon huusin, mutta ehkä en tarpeeksi, kun mulla on nyt tämä japanilainen tapa olla kohtelias, Tuovi veisteli. Hän valmentaa Japanin pääsarjassa pelaavaa Yokohaman joukkuetta. Suomalaisluotsi kehui Maxhunin otetta. – Se oli hyvä taktinen, jos se oli noin suunniteltu. – Edon pelaa sydämellään ja se näkyi. Se on myös hänen tapansa, hän oli niin latautunut että se menee vähän yli. Mutta kun on äärimmäisen lataus, niin ennen kaikkea heitto toimii. Lassi Tuovi johdatti Susijengin tärkeään voittoon. Suomi on varmuudella vähintään toisena MM-karsintojen G-lohkossa. Lassi Tuovi johdatti Susijengin tärkeään voittoon. Suomi on varmuudella vähintään toisena MM-karsintojen G-lohkossa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Myös avainrooliin noussut Madsen aloitti Ranska-ottelun penkiltä. Hän huudatti loppuunmyytyä kotiareenaa erityisen tärkeällä hetkellä, kun hän upotti kolmosen neljä minuuttia ennen loppua. Samalla valkealalainen nosti Susijengin kahden pisteen päähän ja käynnisti 10–0-pisteputken, josta Ranska ei enää toipunut. Jälkikäteen Madsen kuittaili kolmosestaan Suomen kapteeni Sasu Salinille. – Oli kivaa, kun Sasu ymmärsi, että parempi heittäjä löytyy täältä. Hän teki minulle screenin, yleensä se menee toisin päin, hän virnuili. EM-kisoissa neljänneksi yltäneessä Susijengissä Madsen ei saanut suurta roolia. Hän vihjaa, että tilanne otti myös hieman koville. – Henkilökohtaisella tasolla oli EM-kisojen jälkeen vähän tyhjä olo, vastuu oli aika pientä. Ymmärsin sen, meillä on ihan loistavia pelaajia samalla pelipaikalla, hän avaa. – Mutta se oli pieni herätys siihen, että pitää nousta esiin, jos haluaa pelata maajoukkueessa. Se ei ole itsestäänselvyys täällä, että pääsee kentälle. Suomen superlupaus Miikka Muurinen heitti kaikki kolme pistettään vapaaheittoviivalta. Suomen superlupaus Miikka Muurinen heitti kaikki kolme pistettään vapaaheittoviivalta. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Ranskaa vastaan Suomi pelaa toistamiseen vasta heinäkuussa, jolloin myös NBA-pelaajat saattavat edustaa maajoukkueitaan. Keskellä kautta se ei ole mahdollista. Susijengi voi siis vahvistua Lauri Markkasella, mutta Ranskalla muutos voi olla entistäkin suurempi. – Me tiedetään se, että kesällä Ranskan rosteri tulee olemaan ihan erilainen. Toivottavasti meilläkin, mutta Ranskalla ihan varmasti. Senkään tähtipelaajat eivät pääse kuitenkaan näihin otteluihin. Suomi kohtaa EM-karsinnoissa seuraavaksi Belgian kahdesti perätysten helmi-maaliskuussa. – Toivotan kaikille tsemppiä kauteen, ja toivon että meidän äijät pysyy terveenä, Madsen sanoo. – Ne Belgia-ottelut ovat tärkeitä.

Jari päivän Satakunnan Kansassa

Vaihtoehtobudjetit paljastavat, kuka maksaa laskun – Hallituksen linja keventää työn verotusta, oppositio kiristäisi arkea ”Vaihtoehtobudjetit ovat tärkeä osa demokraattista prosessia”, Jari Koskela kirjoittaa kolumnissaan. Jari Koskela Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla oppositioryhmien vaihtoehtobudjetteja. Tämä käytäntö aloitettiin vuonna 2011. Vaihtoehtobudjeteissa puolueet voivat esittää omaa politiikkaansa sellaisenaan ilman, että pitää tehdä kompromisseja muiden ryhmien kanssa. Tämän vuoden vaihtoehtobudjeteissa oppositiopuolueita on osaltaan rajoittanut puolueiden sitoutuminen velkajarruun. Se tarkoittaa, että menoja ei voi loputtomasti esittää ainakaan huolehtimatta tulopuolesta. Velkajarru paljastaa nopeasti, kuinka uskottavia puolueiden ratkaisut ovat. Kun menotoiveet kasvavat, SDP:n vaihtoehdossa maksumiehiksi joutuisivat työpaikkoja tarjoavat yrittäjät, autoilijat ja alkutuotanto. Moni näistä SDP:n toimista osuu suoraan maaseudun arkeen. Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa kiristettäisiin, jakeluvelvoitetta nostettaisiin, vanhemman autokannan verokevennyksiä peruttaisiin, maataloustukea leikattaisiin ja maatalouden fossiilisten polttoaineiden energiaveron palautus poistettaisiin. Turpeen verotukea leikattaisiin ja jopa hevoset joutuisivat leikkuriin. Kun työmatkat ja kuljetukset hoituvat pitkälti autolla, nämä eivät ole pieniä säätöjä. Asuminen ja yrittäminen haja-asutusalueilla olisi entistä kalliimpaa. Samaan aikaan SDP esittää maankäytön muutosmaksua metsäkadon hillitsemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa uutta maksua ja epävarmuutta alueille, joissa toimeentulo tulee metsästä, pellosta ja maasta. Keskustan vaihtoehto puolestaan jää vajaaksi. Vuoden 2026 menoja rahoitettaisiin perumalla tulevaisuuden veronkevennyksiä ja poistamalla hankkeita, joita ei vielä hallituksen budjetista löydy. Vihreät verottaisi kaikkea maalla, merellä ja ilmassa ja Vasemmistoliitto esitteli kolmen sivun menolistan ja usean miljardin veronkiristykset. Hallituksen talouslinja vuodelle 2026 on vastuullinen. Työn verotusta kevennetään, ylimpiä ennätyskorkeita marginaaliveroja lasketaan maltillisesti ja erityisesti lapsiperheitä tuetaan verotoimin. Samaan aikaan laskemme ruuan ja polttoaineen sekä pienimpien perintöjen verotusta. Ostovoima on ollut kasvussa kaksi viime vuotta ja kasvaa entisestään vuonna 2026. Vaihtoehtobudjetit ovat tärkeä osa demokraattista prosessia. Niissä näkyy, halutaanko rakentaa Suomea työn ja kotimaisen tuotannon varaan vai tehdä politiikkaa, joka nostaa arjen kustannuksia ja tyhjentää maaseutua entisestään. Perussuomalaisille valinta on selvä. Verotuksen pitää tukea työntekoa ja elämää koko Suomessa, ei rangaista siitä. Suomi ei nouse sillä, että julkisia menoja paisutetaan ja lasku lähetetään yrittäjille sekä maaseudun väelle. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Erityisesti lapsiperheitä tuetaan verotoimin. Lue lisää kirjoittajalta Jari Koskela

Hoosiannasunnuntai

1. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Mark. 11:1–10 Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 11 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.” Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: ”Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?” He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!

Valtiovarainministeri Riikka Purra jaksaa

Näin on marjat Pihlajan vaikka ovatkin jo pudonneet tai lintujen syömiä! Riikka Purra Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän. Valtiolla on velkaa pian 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä. Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan. Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa. Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän. Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan. Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan. Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämä hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen. Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili. Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne. Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys. Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu. Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia. Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin.

Miestenpiirissä

Hakoniemen miestenpiirissä viikolla. FB:n yläkuvassa olemme Anssi Kaharin ja Pekka Nikkolan kanssa, tulimme viimeisinä Äijäjumpassa olleina! Toisessa kuvassa musisoijat laulajina Raimo Rantala ja Pasi Junnila, soittamassa Jari Ketola ja Reijo Koivusilta. Kolmannessa kuvassa Vihtiläjärven pöydän väkeä!😘😍🥰😊

Vaihtoehtobudjetit hakuammuntaa

Jari Koskela Eilen käsiteltiin opposition vaihtoehtobudjetteja. Joka syksyinen poliittista keskustelua aktivoiva perinne. Ohessa puheeni: Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Nyt SDP kyllä tarjoaa kylmää kyytiä. Nyt on joku kaalimaan vartijana, koska maaseutua teidän vaihtoehtobudjetissa kyllä kohdellaan aika kovalla kädellä. Maataloustuista pois miljoona, autoilun kustannuksia ylös, maatalouden energiatukia leikataan, hevosilta poistetaan, ja vieläpä turvetuotannostakin 30 miljoonaa. Onko SDP:n tarkoitus tyhjentää maaseutu lopullisesti ja keskittää väestö suuriin kaupunkeihin? Ymmärtääkö SDP, että maaseudun elinvoima hyödyttää koko Suomea ja vientiteollisuuttamme, joka lepää paljolti maaseutumaisten alueiden harteilla? Turvetuotannosta vielä: Siitä leikkaaminen osuu myöskin meidän huoltovarmuuteen. Energiaturve on ainoa kotimainen ja vakaa energialähde, joka tarjoaa lämpöä kovimmilla pakkasilla. Turvetuotannon alasajon myötä menettäisimme myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä monet uudet turveinnovaatiot, joilla myöskin tulisi vientituloja, millä tämä maa tullaan pelastamaan jatkossa. SDP:n vaihtoehto olisi toteutuessaan turmiollista koko Suomelle.

Perintö- ja lahjaverotus alenee

Käyttäjän Kansanedustaja Jari Koskela julkaisu Perintö- ja lahjaverotus alenee ensi vuonna pienempien perintöjen ja lahjojen kohdalla. Asiasta keskusteltiin eilen eduskunnassa. Ohessa pitämäni puheenvuoro: Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia verojaoston puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. Hän jo kiteytti siinä hyvin oleellisen, mutta kertaus on opintojen äiti. Eli käsittelemme nyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä perintö- ja lahjaverotuksen muutoksista. Esitys keventää verotusta nimenomaan arjen tilanteissa. Verotettavan perintöosuuden alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Tämä on järkevä, pitkään odotettu tarkistus, koska hinnat ja omaisuuserät ovat nousseet mutta rajat ovat laahanneet perässä. Samalla tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää nostetaan 4 000 eurosta 7 500 euroon. Kun perhe tyhjentää kotia ja jakaa käytettyä tavaraa, emme tarvitse verottajaa selvittämään jokaisen tuolin, astian tai lampun arvoa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys helpottaa myös tilanteita, joissa perintö on epälikvidiä. Maksamattomalle perintöverolle laskettava viivästyskorko alenee. Viitekorkoon lisätään jatkossa 2 prosenttiyksikköä nykyisen 3,5:n sijasta. Kun perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin varoja on mahdollista realisoida järkevästi, korkojen kohtuullistaminen on reilua. Se vähentää pakkomyyntejä ja tukee kotimaista omistajuutta esimerkiksi maatiloilla ja perheyrityksissä. Erityisen tärkeä on muutos alaikäisen perillisen sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Jos yrittäjä kuolee yllättäen ja perillinen on alaikäinen, huojennus voi jatkossa toteutua, kun edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa yhtiössä. Näin turvataan työpaikkoja ja annetaan yritykselle mahdollisuus selvitä vaikean hetken yli. Samalla on pidettävä huoli siitä, että sääntelyä ei kierretä keinotekoisilla järjestelyillä. Lisäksi oikaisuvaatimusten käsittelyyn tuodaan selkeyttä, kun menettelyyn sovelletaan täydentävästi verotusmenettelylakia. Se on juuri sitä järkevää sääntelyä, joka vähentää turhaa pompottelua. Arvoisa rouva puhemies! On esitetty huolia verotuoton laskusta. Valiokunnan arvion mukaan kokonaisvaikutus on noin 81 miljoonaa euroa vuodessa, mutta samalla vahvistamme verojärjestelmän hyväksyttävyyttä, vähennämme hallinnollista työtä ja tuemme kasvua, yrittäjyyttä ja perheiden ostovoimaa. Tästä syystä tätä esitystä on helppo kannattaa. — Kiitoksia.

EU:n alijäämämenettely vakava varoitus

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Alijäämämme on liiallinen – pian virallisestikin Mahdollinen EU:n liiallisen alijäämän menettely on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta. Otamme varoituksen vakavasti. Olemme ryhtyneet jo sopeutustoimiin, mutta lisää toimia tarvitaan tulevina vuosina, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän. Valtiolla on velkaa pian jo 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä. Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan. Finanssipoliittisilla säännöillä ehkäistään ylivelkaantumista EU:n finanssipoliittiset säännöt rakennettiin aikanaan epätäydellisen talous- ja rahaliiton osaksi estämään jäsenmaiden ylivelkaantumista. EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä komissio ensin esittää tämänkertaisessa raportissaan arvion alijäämäkriteerin rikkoutumisesta. Tämän jälkeen komissio esittää EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (Ecofin) menettelyn käynnistämistä ja suositukset tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto hyväksyy menettelyn käynnistämisen ja suositukset tilanteen korjaamiseksi määräenemmistöllä. Suosituksissa tilanteen korjaamiseksi jäsenmaalle asetetaan julkisen talouden sopeutuspolku (niin sanottu korjaava nettomenopolku), jota noudattamalla alijäämä saadaan alle 3 prosentin. Jos jäsenmaa ei noudata korjaavaa nettomenopolkua, maalle voidaan määrätä sakko. Varsinaisia sakkoja ei ole vielä ikinä määrätty. Menoja pitää edelleen karsia Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa. Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän. Säästöt turvaavat paremman maan lapsillemme Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan. Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan. Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämän hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen. Taloutemme vaatii kasvuremonttia Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili. Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne. Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys. Kasvun oraita näkyy Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu. Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia. Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin. RIIKKA PURRA

Ukrainan tukemista lisättävä

Halla-aholta varoitus Venäjästä Jussi Halla-ahon mukaan Ukrainan auttaminen on asetettava etusijalle. Puhemies Jussi Halla-ahon mielestä Euroopan maiden olisi lopetettava öljyn ostaminen Venäjältä ja maiden olisi kannettava kortensa kekoon Ukrainan auttamiseksi. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva Mika Lehto Puhemies Jussi Halla-aho (ps) on puhunut Ukrainan puolesta Tukholmassa. Halla-aho huomautti, että monet Euroopan maat ostavat yhä öljyä ja lannoitteita Venäjältä, ja monet maat eivät hoida omaa osuuttaan Ukrainan aseavusta. Halla-ahon mukaan Venäjä on pysäytettävä Ukrainassa tai muuten Venäjästä tulee vaarallisempi kaikille – ja puheiden lisäksi tarvitaan etenkin suurten ja varakkaiden maiden panostuksia Ukrainaan. – Sanomme usein, että ukrainalaiset taistelevat meidän kaikkien puolesta. Jos todella ajattelemme niin, meidän on toimittava sen mukaisesti ja asetettava Ukrainan auttaminen etusijalle, Halla-aho sanoo. – Jos haluamme, että venäläiset, ja yhdysvaltalaiset, ottavat meidät vakavasti, meidän on otettava enemmän vastuuta ja tehtävä itsestämme merkityksellisiä, Halla-aho toteaa puheenvuoronsa päätteeksi Krimin foorumin parlamentaarisessa huippukokouksessa Tukholmassa.

Tuomiosunnuntaina

Tänään olin Jämijärven kirkossa vähän yllättävissäkin toimissa ja sitten kastepappina yksityiskodissa Kirkko Suomessa · Tänään vietetään kirkkovuoden päätöstä, tuomiosunnuntaita. Päivän evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” (Matt. 25:31). Näin kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy samalla seuraavaan sunnuntaihin, adventtiin. Kirkkovuoden alussa ja lopussa – tai lopussa ja alussa – kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Päivän tekstit ja rukoukset löytyvät täältä: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/…/sunnuntai-23-11-2025/

Keskisarja veti väkeä

”Tunnin juna on mielenvikainen, likainen, monen miljardin puhallus” – Teemu Keskisarja sai väen liikkeelle Kankaanpäässä Suorapuheinen Teemu Keskisarja myöntää pelaavansa mediapeliä valtamedioita vastaan. Omilla säännöillään. Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja vieraili Jämijärvellä ja Kankaanpäässä lauantaina. Taustalla valtiopäiväneuvos Anssi Joutsenlahti (ps.). Kuva: Pekka Söderlund Pekka Söderlund 00 Nukkavierun oloinen mies seisoo Kankaanpään torin reunalla keskellä väkijoukkoa. Likainen takki ja eri paria olevat lapaset korostavat perussuomalaisten tämän hetken kirkkaimman tähden imagoa. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Teemu Keskisarja vietti lauantain kiertämällä Satakunnassa. Kiertue käynnistyi Jämijärveltä, josta matka jatkui Kankaanpäähän. Kiertue päättyi Poriin. Kankaanpäässä kansanmies sai väen liikkeelle. Vaikka aamulla kireänä paukkunut pakkanen kuritti Pohjois-Satakuntaa vielä päivälläkin. Kauppatorilla Keskisarjaa oli kuuntelemassa monikymmenpäinen yleisö. Keskisarja on värikkäillä lausunnoillaan joutunut kohusta toiseen. Mies itse toteaa pelaavansa mediapeliä omilla säännöillään. ”Valtamedian kanssa ei voi pelata mediapeliä valtamedian säännöillä. Jos pelaan mediapeliä heidän säännöillään, häviän jokaisen matsin 6–0. Siitä syystä minun on rikottava niitä sääntöjä, eli nämä kohut ja performanssit ovat ainoa tapa saada viestiäni läpi.” ”Kyllähän minä osaisin kirjoittaa rutikuivia artikkeleita valtiontaloudesta, mutta niille ei ole tilaa valtalehdissä. Siitä syystä, kun kerran puolessa vuodessa pääsen kolmeksi minuutiksi televisioon, niin tottakai minä tykitän silloin päin näköä. Ei se ollut mikään vahinkokohu.” Teemu Keskisarja keskusteli Kankaanpään torilla lukuisien kansalaisten ajatuksia. Teemu Keskisarja keskusteli Kankaanpään torilla lukuisien kansalaisten ajatuksia. Kuva: Pekka Söderlund Keskisarja puhuu mielellään valtakunnan politiikasta, vaikka miehellä on sukujuuria myös Kankaanpäässä. ”Äitini sukua asui täällä 1800-luvun puolivälissä. Olen 1/16 osa kankaanpääläinen.” Pori–Haapamäki -rata on Pohjois-Satakunnassa iso puheenaihe, josta on puhuttu vuosikausia. Mediassa se on jäänyt Turun tunnin juna -hankkeen jalkoihin. Tunnin junaan puuttuu myös Keskisarja. ”Tunnin juna on mielenvikainen, likainen, monen miljardin puhallus. Jokseenkin jokainen persu kaataisi tunnin junan heti jos se olisi mahdollista. Mutta mitä muuta hallitusvastuu on kuin tuommoisia kiusallisia sulle–mulle juttuja. Vastaavasti kokoomus ja rkp ovat hyväksyneet sellaisia juttuja jotka heitä sattuu”, selittää Keskisarja hallitusvastuuta. Toisin kuin muissa pitäjissä, täällä arvohenkilöt ovat uskaltautuneet persuiksi. Siis papit. ”Eihän Suomen elinhermo ole siellä rannikolla, ei siellä ole luonnonvaroja. Suomen elinhermo on täällä pohjoisemmassa ja sisämaassa, jossa ovat metsät, jossa ovat kaivokset ja Suomen todellinen elinvoima. Ei siitä ole mitään hyötyä Suomelle, että helsinkiläinen pääsee 20–40 minuuttia nopeammin Turkuun, joka on arkkitehtuuriltaan vammainen kaupunki ja jossa ei ole ollut mitään nähtävyyksiä sitten Turun palon 1827”, tykittää Keskisarja. ”Olen tutkinut Haapamäki-radan rakentamista ja sitä, miksi se rata tuli juuri siihen mihin se aikoinaan rakennettiin. Silloin se rakennettiin luonnonvarojen ja Suomen kokonaisuuden kannalta siihen mihin se rakennettiin. Silloin osattiin ajatella fiksusti ja rata rakennettiin Suomen vientiä ajatellen. Teemu Keskisarja vaihtoi ajatuksia Jouko Fossin kanssa. Taustalla karvialainen valtuutettu Joni Lentovaara (ps.). Teemu Keskisarja vaihtoi ajatuksia Jouko Fossin kanssa. Taustalla karvialainen valtuutettu Joni Lentovaara (ps.). Kuva: Pekka Söderlund Perussuomalaisten kannatus sukelsi pahasti viime kevään kuntavaaleissa. Tämä näkyi myös Kankaanpäässä, joka on pitkään ollut Suomen perussuomalaisinta aluetta. Keskisarjan mukaan sukelluksen syy on se, että kuntavaalit eivät kiinnosta perussuomalaisia samalla tavalla kuin eduskuntavaalit. ”Tänne ajellessani mietin, mitkä ovat ne syyt, että persut ovat niin suosittuja Pohjois-Satakunnassa. Toisin kuin muissa pitäjissä, täällä arvohenkilöt ovat uskaltautuneet persuiksi. Siis papit. Yleensähän persut ovat palomiehiä, sairaanhoitajia, erittäin kunniallisia ammatteja sinänsä, mutta täällä hengenmiehet ovat lähteneet mukaan. Se kummasti nostaa liikkeen uskottavuutta ja arvovaltaa jos pitäjän merkkimies tunnustaa perussuomalaisia.”

Teemu Keskisarjaa kuuntelemaan

Kyllä kelpaa tulla kuuntelemaan Teemu Keskisarjaa, kun on näin hyviä tarjoiluja kakku- ja pullakahvit sekä Huhtahyvän makkaroita😊😘😍🥰 Sinikka Aaltonen · Moikka nähdäänkö huomenna lauantaina 22.11 Kankaanpäässä Peruspesällä klo 11.30.👍💎🇫🇮 os.Kauppatori 3 Torilla Teemu Keskisarja klo 11.30-12.30 makkaratarjoilu 😋 Peruspesällä kahvitarjoilu 🙂🇫🇮

Nyt ollaan toden edessä tuhlailujen jälkeen

Riikka Purra Edellisen hallituksen edustajat ovat taas viime päivinä suosineet argumenttia, jonka mukaan heidän korona-aikaan lisäämänsä rahat eivät kohdanneet silloisessa oppositiossa vastustusta. Lueskelin juuri puheenvuoroani huhtikuulta 2020, kun hallitus oli antanut historiallisen suuren, yl 4 mrd€, lisäbudjetin. Seuraavaan lisäbudjettiin meni tuosta vain kaksi viikkoa. Muistutin puheessani, että Suomella on ollut merkittäviä pidemmän aikavälin haasteita jo ennen koronaepidemiaa, ja että nyt hallituksen pitäisi kyetä pragmaattisuuteen ja priorisointiin. Esimerkiksi keventämällä kuntien velvoitteita ja säästämällä sieltä, mistä voi, kun kerran menot valtavasti muuten kasvavat. ”Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen ja julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät merkittävästi. Myös riski eurokriisistä ja yhteisvastuista kasvaa.” Olin hyvin kriittinen sitä kohtaan, että kaikkea rahanjakoa perustellaan kriisillä eikä mistään voida luopua. ”Valtion miljoonien jakamista pitäisi leimata erittäin vahva pragmatismi ja käytännöllisyys. Realismia on myöntää, että ihan kaikkea ei ole mahdollista korjata ja korvata. Realismia olisi myös hyväksyä, että juuri nyt ei kannata huutaa uusien tai toteutumatta jääneiden oikeuksien perään, vaan huolehtia siitä, että pääsemme valtiona ja yhteiskuntana ylipäätänsä pinnalle.” ”Priorisointi tarkoittaa sitä, että päättäjät kykenevät arvioimaan eri tarpeiden keskinäistä suhdetta. Jos vain saajilta kysyy, kaikki ovat huutavassa tarpeessa.” Vaadin hallitukselta malttia kantaa vastuuta vaatimusten edessä. ”Valtiossa ei liene yhtä ainutta sektoria, toimijaa, virastoa, instanssia, toimialaa, elinkeinoa, joka ei itse olisi sitä mieltä, että juuri se ansaitsisi lisärahoitusta ja nyt jonkinlaista kompensaatiota.” Puheenvuorossani kuvasin, että hallituksen lisäbudjettia sen pääosin hyvistäkin toimenpiteistä huolimatta leimaa samanlainen usko rahan loppumattomuuteen kuin koronaa ennenkin. Vaadin, että toissijaisista hankkeista pitäisi kyetä luopumaan. ”Hallitus ei ole luopunut yhdestäkään lempihankkeestaan. Ei leikkauksia, ei tavoitteiden siirtämistä, ei painopisteiden muutoksia, ei kuntien tehtävien karsimista, ei abstraktista hyvispolitiikasta luopumista konkreettisen, yksinkertaisen, todennettavan politiikan hyväksi.” Nostin esille kulttuurialan saamat erityispanostukset ihmetellen, eikö ihmisten toimeentulomenetysten kompensoiminen olisi riittänyt koskemaan myös kulttuurialan ihmisiä. Ministerit kertoivat, että kriisi on ollut poikkeuksellisen kova kulttuurikentälle. Korjaan, että kriisi on ollut poikkeuksellisen kova lähes kaikille sektoreille. Puutuin myös siihen, että hallitus päätti korvata Veikkauksen tippuneet rahapelituototkin täysimääräisesti. ”Veikkauksen rahojen hyötyjissä on mukana myös kovemman luokan tukilinkoja, jotka eivät tarvitsisi mitään. Ehkä rahareittejä peleihin addiktoituneiden pienituloisten ja yhteiskuntamme kannalta turhanpäiväisten järjestöjen välillä kannattaisi juuri nyt tarkastella, kun epidemia on pannut markettien koneet kiinni.” Samoin ihmettelin, että ilmastopolitiikan menoista ei edes väliaikaisesti aiottu leikata. Hallitus perusteli asiaa sillä, että ilmastokriisi ei pysähdy koronakriisin vuoksi. ”Ei pysähdykään, mutta ei se pysähdy sen paremmin hallituksen toimenpiteiden tai miljoonien vuoksi. Itse asiassa kuvaavaa on, että mikäli kriisi jatkuu hyvin pitkään, hiilidioksidipäästöt vähenevät enemmän kuin hallituksen edes kunnianhimoisimmilla hankkeilla.” Muistutin hallitusta vauhtisokeuden vaaroista rahaa jaettaessa. Kriisioloissa pitäisi olla erityisen tarkka. ”Erityisoloissa poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kykyä pragmaattisiin päätöksiin. On välttämätöntä asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, kun maata kohtaa ennätysnopea kriisi ja syvä taantuma.”

Edellinen hallitus nosti budjettimenoja 40 miljardia

Purra: Sanna Marinin hallitusta vaivasi koronan aiheuttama vauhti­sokeus Purran mukaan Marinin hallituksen olisi pitänyt ryhtyä säästötoimiin, mutta näin ei toimittu, vaan painettiin lisää kaasua. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta vaivasi viime hallituskaudella koronakriisin aiheuttama vauhtisokeus, kun budjettimenot kasvoivat neljän koronavuoden aikana yhteensä yli 40 miljardia euroa. Purra kommentoi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) julkistamaa raporttia toimittajille eduskunnassa. Purran mukaan Marinin hallituksen olisi pitänyt ryhtyä säästötoimiin, kun talous lähti kasvuun, mutta näin ei toimittu, vaan painettiin lisää kaasu

Talouskasvua tarvitaan

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi saattaa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina velkajarrua koskevassa lähetekeskustelussa. Eilen Euroopan komissio julkaisi ennusteensa Suomen talouden kehityksestä. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää ennusteen julkisen talouden lukuja sanalla sanoen pysäyttävinä, vaikkakaan ei toki yllättävinä asiaa tunteville. Komission virkamiesten arvion mukaan Suomen julkinen velka ylittää 90 prosentin kriittisen rajapyykin jo ensi vuonna. Komission ennusteessa julkisen talouden alijäämä on vielä neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2026. – Julkisen velan ylittäessä 90 prosenttia jo ensi vuonna joudumme EU-vaatimusten nojalla jo vuonna 2027 tilanteeseen, jossa velkasuhteen kasvun pysäyttämisen lisäksi seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan niin paljon, että julkinen velkasuhde alenee keskimäärin vähintään prosenttiyksikön vuodessa. On jo nyt siis aivan selvää, että esittämäni arvio 10 miljardin sopeutustarpeesta ensi kaudella on realismia, Purra toteaa. Tilanne on vakava Ainoa mielenkiintoinen kysymys onkin, riittääkö edes se. – Julkisen talouden tilanne on siis vakava. Valtiovarainministeriön riippumaton ennuste valmistuu joulun alla. Saamme silloin uusimman tiedon julkisen velan kehityksestä. Kuitenkin, kuten olen jo hyvän tovin varoittanut, on syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. – Tämä näyttää lukujen perusteella hyvin selvältä. Puolustusmenot eivät selitä nykyistä alijäämäämme, vaan kyse on tulopohjan heikosta kehityksestä suhteessa muihin kasvaviin menoihin, kuten nopeasti kasvaviin sotemenoihin ja tulonsiirtoihin valtion siirtotaloudessa, Purra kertoo. – Iso kuva kaikessa yksinkertaisuudessaan on se, että olemme rakentaneet vuosikymmenten kuluessa liian suuren sosiaalivaltion, jonka menotarpeet mitoitettiin Nokia-klusterin huumavuosiin. Tuo huuma oli kuitenkin kangastus, eikä raha lisääntyneisiin ja kasvaneisiin etuihin, oikeuksiin ja tukiin yksinkertaisesti riitä. Suomen Uutiset

Päivän satoa

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä · Tänään päästiin vielä lenkkeilemään latupohjilla joissa ei ollut niin liukasta kuin asfaltilla, joka oli paikoin peilijäässä. Pian kuitenkin pitää siirtyä lenkkeilemään kaduille, kun lumitykit oli jo valmiina ja latukoneellekin oli jo tallin eteen uraa tehty. Mukana oli 11 miestä ja liukkaudesta johtuen vauhti jäi vähän alle 6 km/h. Jo klo 8 olin Raumalla Rukousaamiaisessa ja klo 13 Kankaanpään Kunnonlähteellä auditorian täyttäneeessä upeassa Katseet eteen-puhetilaisuudessa - puhujakaarti: Maija Koskela - Helkama-Auto Työministeri Matias Marttinen Prikaatikenraali Jami Virta - Porin Prikaati Akseli Reho - Vatajankoski ja Harri Aho - Kunnonlähde Kankaanpää. Kiitos myös kaikille osallistujille - otetaan ensi vuonna uudelleen!

Musiikkiopisto 60 vuottaan

Kankaanpään Musiikkiopiton 60-vuotisjuhlakonsertti oli vaikuttava kaikin puolin ja urheiluhallikin oli täynnä tyytyväisiä kuulijoita!

Lunta tullut juuri maan peitteeksi

"Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa." Tämän Sakari Topeliuksen joululaulun Varpunen jouluaamuna sanojen mukaisesti emme Tunnin lenkillä menneet -3 asteen pakkasessa liukastelemaan kaduille vaan kiersimme kuntoreitin+juoksuradan, yhteensä 5,6 km , mukana mukavasti 12 henkeä. Lunta todella ei vielä ollut paljoa, vain nimeksi ja maan peitteeksi!

Työn verotusta kevennetään

Jari Koskela on käyttäjän Minna Reijonen ja 3 muun seurassa. · Perussuomalaiset: Suomalaisen duunarin verotus kevenee Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sami Savio, Jari Ronkainen ja Jari Koskela korostavat, että vuoden 2026 veroratkaisut keventävät työn verotusta laajasti painottuen pieni- ja keskituloisiin. Samalla hallitus yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa kannustimia. Hallitus keventää työn verotusta noin miljardilla eurolla vuonna 2026. Tämä vahvistaa entisestään nousussa olevaa palkansaajien ostovoimaa ja parantaa työnteon kannustimia. Ylimpiä marginaaliveroja lasketaan noin 57 prosentista noin 52 prosenttiin. Muutoksen jälkeenkin hyväosaisten verotus on kansainvälisesti vertaillen kireää. Eläkeläisten verotuksen kiristymistä lievennetään eläketulon lisäveron kevennyksellä. – Työn verotuksen keventäminen on kasvutoimi. Kun ahkeruudesta jää enemmän käteen, lisää se työtä, yrittämistä ja koko Suomen talouskasvua, kansanedustaja Ville Vähämäki toteaa. Työtulovähennyksen lapsikorotus tuplataan 105 euroon per lapsi. Lapsikorotus oli hallituksen aloittaessa nolla euroa. Lapsikorotuksen voimaantulo ja vahvistaminen on suoraa helpotusta perheiden arkeen ja parantaa työn vastaanottamisen kannustimia. – Lapsiperheille jää ensi vuonna enemmän käteen. Tämä on konkreettinen ja oikeudenmukainen parannus, joka tukee arjen menoja ja kannustaa työntekoon, kansanedustaja Minna Reijonen korostaa. Selkeämpi ja oikeudenmukaisempi verotus Hallitus selkeyttää verojärjestelmää. Perussuomalaiset edustajat katsovat, että yksinkertaisempi ja johdonmukaisempi verotusmenettely on palkansaajan etu. – Verotuksen kikkailua vähennetään ja peruslinjaa kevennetään. Laaja veropohja ja matalat verokannat on reilu ja tasapuolinen ratkaisu, kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo. Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero alennetaan 25 prosenttiin. Järjestelmää laajennetaan koskemaan myös Suomeen palaavia Suomen kansalaisia. Tavoitteena on houkutella osaajia ja edistää paluumuuttoa. – Suomen on pystyttävä kilpailemaan osaajista. Aiempaa alempi lähdevero ja selkeä sääntely tuovat meille tekijöitä ja investointeja. On tärkeää saada kotiutettua takaisin Suomeen täältä aiemmin pois muuttaneita, suomea puhuvia omia kansalaisiamme, kansanedustaja Sami Savio painottaa. Yrityskauppoihin ennakoitavuutta ja työntekijälle turvaa Ehdollisen lisäkauppahinnan verotusta jaksotetaan niin, että vero maksetaan vasta, kun lisävastike vahvistuu. Lisäksi työnantaja voi tietyin edellytyksin maksaa työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia verovapaasti esimerkiksi rikos- tai riita-asioissa, kun asia liittyy työtehtäviin. – Yritystoimintaan tulee ennakoitavuutta ja paperisotaa kevennetään. Samalla työntekijälle turvataan reilu kohtelu tiukoissa tilanteissa, kansanedustaja Jari Koskela korostaa. Vuoden 2026 tuloverotuksen kokonaisuus vahvistaa kotimaista kysyntää, parantaa työnteon kannustimia ja yksinkertaistaa verojärjestelmää. Pieni- ja keskituloiset hyötyvät, perheiden arki helpottuu ja Suomi houkuttelee osaajia. – Työn verotusta kevennetään. Se on tämän paketin ydin. Kun työnteko ja yrittäminen kannattaa, voittaa koko Suomi, perussuomalaiset edustajat muistuttavat yhteisesti.

Ratahanke etenee

Ratahankkeen selvitystyö on edelleen kesken – asiaan saadaan vastauksia helmikuussa Väyläviraston selvitystyö on koostunut kolmesta osiosta, jonka viimeinen vaihe on vielä kesken. Radan peruskorjaus liikennöitävään kuntoon tulisi maksamaan maltaita. Euroista ei ole vielä puhuttu, mutta vuonna 2020 julkaistun kehärata-selvityksen mukaan Pori–Haapamäki -rataosuuden kunnostus tulisi maksamaan satoja miljoonia euroja. Pekka Söderlund Pori–Haapamäki radasta on puhuttu viime vuosina paljon. Radan kunnostuksesta puhuttiin jo viime vuosikymmenellä, mutta silloin ei löytynyt riittävää tahtotilaa satoja miljoonia euroja maksavalle hankkeelle. Radan uudelleen käyttöön ottaminen nousi uudelleen esiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tätä seurasi vilkas keskustelu Suomen valmiudesta ottaa vastaan kansainvälisiä joukkoja ja muuta apua, mikäli syttyisi sotilaallinen kriisi. Aihe otti uusia kierroksia keväällä 2023, kun Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen. Poliittista tahtotilaa ratahankkeelle voisi nykyisessä turvallisuustilanteessa löytyäkin, mutta lopullinen päätösvalta on poliitikoilla. Ratahanketta voimakkaasti ajanut kankaanpääläinen kansanedustaja Jari Koskela (ps.) kertoo, että asia on edelleen selvityksessä. ”Radan peruskorjaushankkeen selvitykseen myönnettiin avustusta kaksi vuotta sitten, ja se on edelleen työn alla. Tämän hetkisen tiedon mukaan selvitys valmistuu ensi vuoden alussa”, kertoo Koskela. Kansanedustajan mukaan ennen selvityksen valmistumista asialle ei voida tehdä oikeastaan mitään. ”Selvityksen valmistuminen on viivästynyt.” Vaikka varsinaista päätöksentekoa asiasta ei olekaan vielä päästy tekemään, on Pori–Haapamäki -rataa käyty edistämässä eri paikoissa ja monenlaisilla kokoonpanoilla. ”Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) totesi taannoin, että tämä ratahanke on tiedossa. Puolustusministeriössä myös ymmärretään millainen merkitys radalla on Niinisalon varuskunnalle, joka on puolestaan erittäin tärkeä varuskunta jo pelkästään harjoitusalueita ajatellen”, Koskela kertoo.

Ei ole meidän YLE:kään tasapuolinen

Riikka Purra Ehkä hurjinta BBC:n pomojen eroon johtaneessa harhaanjohtavassa uutisoinnissa on se, että se tosiaan on aivan peruskauraa. Yksi BBC-pomoista, joka työnsä sai säilyttää, puolustaakin manipuloitua videota sanomalla, että kyseinen journalismi on ”normal practice”. Ja niin se on Suomessakin. Tänäkin syksynä Yleisradio on uutisoinut minun väittäneen asioita, joita en ole väittänyt, ja useiden korjausvaatimusten jälkeen kieltäytynyt korjaamasta, vedoten tulkintaan. Tämä tosiaan on politiikan journalismin peruskauraa. Suomessa ei valitettavasti ole yhtään Telegraphin kaltaista mediaa, joka Yleä (tai tarpeen mukaan muita) ottaisi vastaavalla tavalla kepulikonsteista kiinni. Meidän Ylellä jaetaankin sen sijaan pomoille bonuksia.

Purra: Toivoa näkyvissä

Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen talouden sopeutuksia – Purra: ”Tulevien vuosien kasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on” 10.11.2025 Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen julkista taloutta pitää jatkossa sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroina vuotuinen sopeutus olisi 1,5 miljardia. Tätä tahtia pitää IMF:n mukaan jatkaa, kunnes julkisen talouden alijäämä poistuu ja velka vähenee. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää IMF:n arvioita sopeutustarpeesta oikeansuuntaisena. – IMF:n arvio sopeutuksen mittaluokasta on samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriö on arvioinut finanssipoliittisen sääntelyn uudistuksessa. Meillä on vielä edessä vaikein työ: päätökset uusista sopeutuksista. Urakka vaatii vähintään kaksi vaalikautta, Purra sanoo. Talouskasvu kiihtyy ensi vuonna Suomen talous on elpynyt hitaasti, mutta IMF ennustaa kasvun kiihtymistä 1,5 prosenttiin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa, koska julkisen talouden tulot kasvavat heikosti, puolustusmenot lisääntyvät ja sosiaali- ja terveyspalveluissa on kustannuspaineita. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy 90:tä prosenttia tänä vuonna, valuuttarahasto arvioi. Tulevien vuosien talouskasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on, valtiovarainministeri Purra sanoo. – Joka tapauksessa se (sopeutustarve) on huomattava. Olen itse pitänyt perusteltuna 10 miljardin sopeutustarvetta seuraavalle hallituskaudelle, Purra sanoo. Tekoälyä hyödynnettävä jatkossa lisää IMF suosittelee, että Suomi kehittää aktiivista työvoimapolitiikkaa ja nostaa osaamistasoa. Nämä olisivat keskeisiä keinoja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Valuuttarahasto kehottaa lisäämään korkeakoulutusta, sillä Suomi on jäljessä verrokkimaita. – Hallitus on jo ryhtynyt toimiin korkeakoulutuksen lisäämiseksi. On hyvä, että IMF nostaa esiin tekoälyn hyödyntämisen, sillä tekoäly voi vaikuttaa talouskasvuun ja työmarkkinoihin, Purra sanoo. IMF myös kannustaa Suomea tarkastelemaan sääntelystä aiheutuvia yritystoiminnan esteitä, jotta tuottavuuden kasvua voidaan vauhdittaa. Suomen kannattaa myös edelleen edistää yritysrahoitusta ja investointeja, valuuttarahasto arvioi. SUOMEN UUTISET

Uskonpuhdistuksen eli reformaation päivä

‹Sunnuntai 9.11.2025› Reformaation päivä Uskon perustus 22. sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 4:46–53 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 4 Kapernaumissa oli kuninkaan virkamies, jonka poika oli sairaana. Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan hän lähti Jeesuksen luo ja pyysi, että tämä tulisi parantamaan pojan, joka oli kuolemaisillaan. Jeesus sanoi hänelle: ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” Mutta virkamies pyysi: ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.” Silloin Jeesus sanoi: ”Mene kotiisi. Poikasi elää.” Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti. Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja kertoivat pojan parantuneen. Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoivat: ”Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti.” Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: ”Poikasi elää”, ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen.

Jari kertoo kansanedustajan työstään

Satakunnan ja seutukunnan etujen ajamisesta Kirjoittaja uskoo, että PPH-radan tarveselvitykseen rahoitusta olisi kohtuullisesti saatavissa tällekin vuodelle. Kansanedustaja saa monesti kuulla kysymyksiä siitä, mitä asioita on saanut eduskunnassa aikaan ja miten äänestäjän etua on ajettu. Demokratiassa kukaan yksittäinen henkilö ei tee päätöksiä, vaan jokainen linjaus tarvitsee taakseen enemmistön. Asioita saa edistettyä hallituksessa, kun taas oppositiossa keskitytään pitkälti reagoimaan. Minulla on nyt kuuden eduskuntavuoden jälkeen kokemusta kummastakin roolista. Hallituksessa kansanedustajan tehtävä on tukea hallitusohjelmaa. Hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, joita kannatin oppositiokaudella ja vaalikampanjassani. Peruskouluun on panostettu, autoilun kustannuksia hillitty, tiestöä kunnostettu ennätysmäärä ja työmarkkinoille on tehty kauan kaivattuja uudistuksia. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä keskityn eduskunnassa julkisen talouden vakauttamiseen ja verorahojen jakautumiseen. Valtiovarainvaliokunta on siitä poikkeuksellinen, että siellä saa vaikuttaa hyvinkin suoraan siihen, miten määrärahoja käytetään. Parhaiten tämä näkyy siinä, miten valiokunta esittää joka joulukuussa täydennyksiä talousarvioesitykseen. Näissä neuvotteluissa pyrkinyt edistämään Satakunnan asiaa. Satakuntaan ohjautui viime vuonna ennätyspaljon eduskunnan jakovaraa. Saimme vuosien väännön jälkeen hankittua rahoituksen Karvian Alkkiantien päällystykseen ja Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmaan. Rahoitusta tuli lukuisiin muihinkin tiehankkeisiin ympäri Satakuntaa. Sitä edellisenä vuonna rahoitusta saatiin muun muassa Knuutilantien päällystykseen sekä kauan odotettuun Kuninkaanlähteen ennallistamiseen. Myös muihin geoparkin kohteisiin on saatu rahoitusta. Lisäksi jakovaroja ohjattiin PPH-radan tarveselvitykseen. Tämän vuoden osalta neuvottelut ovat vielä kesken, mutta uskoisin, että rahoitusta jälleen kerran alueellemme saadaan kohtuullisesti. Satakunnan tienhankkeiden osalta sidosryhmäkeskustelut ovat myös tuottaneet tulosta. Uutta päällystettä ovat saaneet muun muassa kantatie 44 väliltä Kankaanpää-Lavia ja Kankaanpää-Honkajoki sekä Karviankyläntie, joka paransi huomattavasti merkittävän metallityöyrityksen kuljetuslogistiikkaa. Päällystettä sai myös tie välillä Siikainen-Tuorila. Satakunnan ja seutukuntamme asioita on siis edistetty ja omalta osaltani edistän niitä jatkossakin. Jari Koskela Kansanedustaja (ps)

Sade harvinaista lenkillä

Pansian lenkki valoissa, muuten pimeässä sadesäässä +8astetta. Kuusi urhoollista Heikki, Jarmo K, Olli, 2 Reinoa, Anssi, vastaan tuli Armas ja lähtöpaikalla oli Timo

Galluppeja tulee ja menee

SDP ja kokoomus nousussa Ylen gallupissa Keskustan ja perussuomalaisten kannatus on hieman laskenut. MAINOS (artikkeli jatkuu alla) Ylen uusimmassa puoluekannatusmittauksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuukautta aiempaan verrattuna. Nousijat mittauksessa ovat kaksi suurinta puoluetta eli SDP ja kokoomus. SDP jatkaa kärjessä 25,4 prosentin kannatuksella. Kokoomuksen kannatus on tasan 19 prosenttia. Kolmantena on perussuomalaiset 14,6 prosentin kannatuksella. Neljäntenä on keskusta 13,8 prosentin kannatuksella. Molemmilla puolueilla kannatus on hieman laskenut. – Voi sanoa, että tämä on jopa melkein harvinaisen stabiili mittaus, ei hirveästi muutoksia tällä kertaa, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja Ylelle. Puoluekannatus, marraskuu 2025 SDP, 25,4 (+0,5) Kokoomus 19 (+0,4) PS 14,6 (-0,3) Kesk 13,8 (-0,5) Vas 9,5 (-0,1) Vihr 7,3 (-0,2) RKP 3,9 (-0,2) KD 3,5 (±0,0) Liik 1,3 (+0,1) muut 1,7 (+0,3)

Keskisarjan katsaus pikkujoulutunnelmista

Teemu Keskisarja, kansanedustaja Viinapiru politiikan takapiruna Pikkujoulukausi lähestyy ja minä iloton ikäihminen joudun jälleen kieltäytymään kaikista kutsuista. Lohdukseni luen kirjoja, jotka kertovat viinamäen miehistä ja naisista. Viinapiru on tietysti pelannut ison roolin Suomen historian tragedioissa ja farsseissa. Lukemattomat emämunaukset olisivat selvin päin jääneet tekemättä suurhenkilöiltä, puhumattakaan pienistä ja keskikokoisista kansalaisista. Vaikea tosin sanoa, milloin juominen on syy ja milloin seuraus. Mikko Niskasen elokuvaklassikko Kahdeksassa surmanluodissa ”viina se ol' kaiken pahan alku meijän perreessä”. Syytös lienee kohtuuton kansalliselle tasolle. Suomalaisuuden surut vaativat välttämättä ilolientä. Ilman sitä eivät synny kirjat, taulut, laulut, hallituspohjat, idänsuhteet taikka arjen sankaruus. Politiikassa viinapiru on paitsi aiheuttanut myös estänyt pahuutta. Moni 1900-luvun alun terroristi ja luokka- tai vapaussodan pirulainen ja muiluttaja oli päissään, mutta emme näe niitä toteutumattomia veritekoja, joiden potentiaalinen tekijä makasi harmittomaksi sammuneena tai kohmelossa toimintakyvyttömänä. Ääriliikkeiden ääri-ihmisillä on ääritiloissa äärimmäiset elämäntapansa. Ehkä on yhteiskunnalle pienempi paha jos 96,2 tilavuusprosentin radikalismi veressä lantrautuu alkoholismiin. Lapuan liikkeen Vihtori Kosolan erotti suuren maailman mussoliineista ja hitlereistä, jollei muu niin pullon henki. Kosola ei saanut korkkia kiinni. Osin siksi ”Jumalan valitsemasta kansanjohtajasta” ei koitunut hengenvaaraa 1930-luvun hauraalle demokratialle. Jukka-Pekka Pietiäinen kuvaa viinapirunkin erinomaisessa elämäkerrassa Vihtori Kosola: mies ja myytti. (Minerva 2023). Kosolan luhistuminen herättää sympatiaa lukijassa. Suhteellisen yksinkertainen pohjalainen talonpoika ylilastautui aatteista ja päätyi politiikan painekattilaan, joka pihisi päihdyttäviä höyryjä. Toisenlainen tapaus oli Kosolan aikalainen K. M. Wallenius. Hän ei ollut lainkaan reppana vaan monipuolisesti lahjakas, sivistynyt, kyvykäs, karismaattinen veikkonen. Viinapiru teki Walleniukselle tepposet uran käännekohdissa. Wallenius leimautui takapiruksi Ståhlbergin kyyditykseen, jonka pienempi kiho sai järjettömään päähänsä Sortavalan seurahuoneella. Mäntsälän kapina 1932 lässähti känni-istunnoissa. Wallenius kulki tuomiosta tuomioon ja linnasta linnaan. Hän ei vetänyt promilleja övereiksi alinomaa, mutta ajoitus oli huono ja tuuri vielä huonompi. Muilla pirtuajan upseereilla oli univormussa samoja oksennustahroja. Onnekkaammat vain selvisivät kunnialla siitä mistä Wallenius kunniansa kadotti. Walleniuksestakin on tuore, ensiluokkainen elämäkerta. Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius. (Docendo 2021). Laaksonen asettaa hyvin mittasuhteisiinsa Walleniuksen teot. ”En ole kuullut koksaan sotapäälliköstä, joka olisi raittiusmies”, Wallenius puolusteli talvisodan ryyppyjään Mannerheimille. Lentävä lause vaatii ja Laaksoselta saa taustoituksensa. Wallenius oli sotinut loistavasti Lapissa ja ongelmitta edustustanut hotellissa Suomea ja itseään kansainvälisille lehtimiehille. Viime hetkiksi hän joutui Viipurinlahdelle toivottomiin oloihin. Puna-armeijan puskeutuminen jään yli Haminan maantielle ei riippunut neuvoa-antavista, joilla Wallenius lääkitsi ylirasitustaan, kylmetystään ja sapetustaan. Mannerheimin kimpaantuminen ja kauna käytännössä lopettivat Walleniuksen uran. Raittiusmies ei ollut Mannerheimkaan, kaukana siitä. Roteva viinapiru oli töninyt nuorta kadettia ja tsaarinupseeria urapolulta ojaan. Mannerheim kouliintui pikku hiljaa kohtuukäyttäjäksi. Vuosina 1918 ja 1939–44 hän oli omien ryyppyjensä ylipäällikkö ja pystyi päämajassa piikittelemään heikkopäisempiä. Juomaripoliitikoista tulee ensimmäisenä mieleen Ahti Karjalainen, mutta hänen jälkimaineensa huuruuntui liikaa. Karjalainen ei ollut viihdekäyttäjä. Hän turrutti viinaksilla ehkä aluksi sotatraumoja. Sitten hän sairastui poliitikon ammattitautiin. Kun ajanhenki 1950–70-luvuilla tuoksahti, päihtymys ei ollut kabineteissa ja saunoissa ongelma vaan virkavelvollisuus. Karjalainen suoriutui ministerinä yleensä hyvin. Ei hänen englannin kielensä ollut tönkömpää kuin kollegojen keskitaso. Alkoholisoitumista joudutti monisyinen ahdistus. Karjalainen putosi pöydän alle vasta Suomen Pankin suojatyöpaikassa, jossa lasinkallistamiselle ei löytynyt vaihtoehtoa. Kuten tunnettua, viinanpiru on hyvä renki mutta huono isäntä. Herrojen elkeet tarttuivat turmiollisesti esimerkiksi Väinö Leskiseen, joka muutoin oli parhaasta päästä työläispoliitikkoja. Urho Kekkonen oli pahamaineinen juomari ja keltaisen lehdistön epäsuosikki viimeistään pääministerinä 1950-luvulla. Taipumus taisi miellyttääkin tiettyä äänestäjäkuntaa. Myöhemmin Kekkosen kova viinapää saattoi olla legenda vailla lääketieteellistä pohjaa. Silti on todettava, että vanheneva presidentti ei humalassa tehnyt mitään kovin hulluja valtiotekoja. Pääministeri Sanna Marinin biletyksestä repesi 2020-luvun taitteessa skandaaleja, nykykielellä ”kohuja”. Ne näyttävät kaikinpuolin anteeksiannettavilta historioitsijan silmin. Korona lietsoi moralisointia kuin kieltolaki sata vuotta sitten. Jauhojengi on sukupolvikysymys, tuskin kohtalokkaampi kuin ryyppyremmi. Varsinainen viinapirun kanssa painiskelija on Paavo Väyrynen. Hänen imagonsa oli nuoruudesta asti kuiva – mutta elämäntapa yllättävän märkä. Presidentti Kekkonen kirjoitti vuonna 1970 päiväkirjaansa Väyrysestä, joka oli politiikan nouseva tähti: ”Sanoin hänelle, että ota huomioon, kuinka moni kyttää päänahkaasi. Jos olet humalassa, esim. silloin voit joutua heitetyksi pois puolueen johtopaikoilta.” Väyrynen vastasi: ”Sen tiedän, mutta sitä ei tapahdu.” Kohtapa Kekkonen kuuli kummia kotiryssiltä tai syväkurkuilta. Väyrynen oli jurrissa loukannut Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanovia. Se oli 1970-luvun suomalaiselta yhtä riskaabelia kuin tänään keskisormen näyttö Naton pääsihteerille. Stepanov ”suuttui kuin ilves” Väyrysen sönkötyksestä. Ulkoministerikokouksessa Väyrynen oli käyttäytynyt ”härskisti, huutanut ja teutaroinut”. Kekkonen ennusti, että viinapirun takia Väyrysestä ”ei taida tulla mitään”. Väärin meni ennustus. Kannattaa lukea Lasse Lehtisen ja Sanna Ukkolan pätevä ja hauska teos Vastarannan kiiski. Paavo Väyrysen ihmeellinen elämä. (WSOY 2013). Väyrysen alkoholinkäyttö synnytti Arkadianmäellä sekä ministeriöiden virkakunnassa ja diplomaattipiireissä kokonaisen taruston. Japanissa tallautui pyhä puutarha-asetelma ja vaaliristeilyllä tuli kauniimpi sukupuoli asianmukaisesti lähestytyksi. Iltapäivälehtien lööpeissä Väyrynen hoiperteli monituiset kerrat. Mutta hän pysyi pystyssä eikä kaatunut! Hän kärsi morkkiksensa valtiomiehen arvon mukaisesti. Ei hän kuollut vitutukseenkaan. Paavo Väyrynen on uljas esikuva niille 2020-luvun poliitikoille, joilta viinapiru on vielä selättämättä.

Onko datakeskuksista lopultakaan taloudellista hyötyä Suomelle

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittelee datakeskusten sähköveromuutosta koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle tänään tiistaina. – Tietoteknillisten sovellutusten kehittyessä ja sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kasvaessa datakeskusten määrä tulee kasvamaan Suomessakin merkittävästi. Suomen verrattain kylmä ilmasto tarjoaa edulliset olosuhteet laskennan jäähdytykselle. Veronmaksajan pääosin omistama kantaverkko on samoin luotettava, ja sen liitynnät tarjoavat datakeskuksille edullista ja toimitusvarmaa sähkötehoa. Tekoälybuumi jatkuu, eikä suurten kielimallien kehitykselle ole loppua näköpiirissä. Siksi datakeskusten määrä jatkaa kasvuaan – voimme sanoa, että internet ja tekoäly asuvat datakeskuksissa. – On kuitenkin eri asia, pitääkö veronmaksajan tukea verotuella esimerkiksi pornon laskentaa, kryptovaluuttalouhintaa tai tietoturvallisesti epämääräisiä sovelluksia. Naapurimaissamme datakeskusten vastaava verotuki on poistettu, Purra huomauttaa. ”Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti” Purra toteaa, että datakeskusinvestoinnit voivat parhaimmillaan täydentää elinkeinorakennettamme, mutta kansantaloutemme selkärangaksi TikTokista ei ole. – On myös syytä pohtia, tarvitsevatko maailman rikkaimmat suuryritykset suomalaisen veronmaksajan selkänahasta raavittua erillisverotukea? Investointien pysyvä työllisyys ja taloudellinen lisäarvo voivat jäädä vähäisiksi – monesti datakeskus on vain suuritehoinen sähkönkäyttäjä ilman merkittävää kotimaista T&K-toimintaa. – Suomalaisen kansantulon kannalta tarvitsisimme korkeamman jalostusarvon vientiä – sähkö sellaisenaan on aika primitiivinen vientituote. Ideaalitilanteessa suomalaiset firmat voisivat viedä tekoälymalleja ja huipputason tietoteknisiä palveluja. Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti. Datakeskukset tarvitsevat valtavaa sähkötehoa Purra muistuttaa sähköntuotannon perustuvan vahvasti veronmaksajan tukeen ja veronmaksajien maksamiin investointeihin kuten 1970-luvun ydinvoimalahankkeisiin, energiasektorin valtionyhtiöihin, kantaverkkoon ja tuulimyllyjen syöttötariffeihin . On siksi perusteltua, että sähköä käyttävät suurtoimijat osallistuvat kustannuksiin täysimääräisesti. – Datakeskusten tarvitsema sähköteho on valtaisa. Pelkästään Forssaan suunnitteilla oleva datakeskuskokonaisuus saattaa kuluttaa noin puolet Olkiluoto 3:n sähkötehosta ja melkein kymmenyksen koko Suomen sähkötarpeesta. Kyseessä on siis vain yksi datakeskus. Eri arvioiden mukaan datakeskusten sähkötarve voi nousta muutaman vuoden kuluessa jopa 1,5 gigawattiin. Datakeskusten taloudellinen lisäarvo kansantaloudessamme voi kuitenkin jäädä suhteellisen maltilliseksi, jos ja kun nämä ulkomaiset suorat investoinnit työllistävät pysyvästi melko vähän työvoimaa, varsinaisen rakentamisen jälkeen. Hukkalämpö saatava hyötykäyttöön Purran mukaan olisi tietenkin toivottavaa, että datakeskusinvestoinnit toisivat mukaan vaikkapa merkittävät määrät T&K–toimintaa tai muita rinnakkaisinvestointeja. Käykö näin – tämä jää nähtäväksi. – Sähköverkon lisääntyneen kuorman vuoksi sähkön hinta noussee – kuten Irlannissa, ellei sähkön tarjonta lisäänny nopeasti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi. Toivon mukaan datakeskusten hukkalämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kaukolämpöverkossamme. – Kannattaa muistaa, että esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen on kovin hidasta, projektit voivat kestää vuosikymmeniä. Tuulipuistojakin on jo melko tavalla, ja maaseudulla poliittinen vastustus tuulivoimalle on kasvussa. Kokonaisuus on haastava, Purra sanoo. Kilpailukyky ja kokonaisetu huomioitava Purra kommentoi myös valmisteilla olevaa uutta tukimallia: – Vaikka nykyinen sähköverotuki nyt ehdotetaan poistettavaksi, hallitus on päättänyt varmistaa Suomen kilpailukyvyn, kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisten datakeskusinvestointien toteuttamisen. Tätä varten hallitus valmistelee parhaillaan valmisteltavana olevan datatalouden tiekartan suosituksia hyödyntäen uuden tukimallin tavoitteen saavuttamiseksi. Sen valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla enintään nykyisen datakeskusten sähköverotuen suuruiset. Hallitus päättää valmistelun päälinjoista mahdollisimman pian tiekartan valmistumisen jälkeen ja tavoitteena on, että tuki on voimassa syksyllä 2026.