Perussuomaisten vastaus välikysymykseen

Perussuomalaiset: Palestiinan tunnustaminen olisi ennenaikaista Perussuomalaiset näkee Gazan humanitaarisen tilanteen olevan vaikea, mutta katsoo keskustelun Palestiinan tunnustamisesta olevan ennenaikaista. Suomen ulkopoliittisen linjan mukaisesti perussuomalaiset tukee kahden valtion mallia ja painottaa humanitaarisen avun perillepääsyn tärkeyttä gazalaisille siviileille. Tilanteen ratkaisemiseen kuuluu ennen kaikkea islamistisen terroristijärjestö Hamasin kukistaminen sekä kestävien ratkaisujen löytäminen sodan päättämiseksi. Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään opposition välikysymystä hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että hallitus tekee töitä humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi ja tilanteen ratkaisemiseksi. – Suomi on sodan alusta asti vedonnut kaikkiin osapuoliin, että niiden tulee toimia kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, mukaisesti. Siviilejä, erityisesti lapsia, tulee suojella. Sota alueella pitää saada loppumaan, ja humanitaarinen apu on saatava perille koko Gazan alueelle. Suomen humanitaarinen apu Gazaan on laajaa Suomen humanitaarinen apu palestiinalaisille kohoaa yhteensä 38 miljoonaan euroon lokakuun 2023 jälkeen. Summasta 9 miljoonaa on kanavoitu Maailman ruokaohjelman kautta, 7,5 miljoonaa Punaiselle Ristille, 0,4 miljoonaa kirkon ulkomaanavulle ja 10 miljoonaa UNRWA:lle. Lisäksi on tuettu SPR:n kenttäsairaalaa miljoonalla eurolla ja vaadittu Israelia sallimaan potilaiden siirto Länsirannalle. – Suomella on monivuotinen 20 miljoonan rahoitussopimus UNRWA:n kanssa, joista 15 miljoonaa on jo maksettu. Vuoden 2025 budjettiriihessä päätettiin vielä viiden miljoonan euron lisätuesta sekä uudesta Palestiinan kehitysyhteistyöohjelmasta, kuusi miljoonaa euroa per vuosi, Antikainen muistutti. – Samaan aikaan suomalaiset veronmaksajat odottavat, että apu menee oikeasti hädänalaisille. Suomen ulkopoliittisen linjan perustuttava vaikuttavuuteen Antikainen totesi puheessaan, että Gazassa valtaa pitää islamistinen terroristijärjestö Hamas, jonka tavoitteena on paitsi Palestiinan valtio ilman Israelia myös Israelin tuho. – Tätä tavoitetta emme tietenkään voi hyväksyä. Vasemmisto-oppositio itsekin toteaa välikysymyksessään, ettei Palestiinan tunnustaminen ratkaise Lähi-idän tilannetta. – Tämä on täysin totta. Perussuomalaiset katsoo, että Suomen ulkopoliittinen linja ei voi perustua pelkkiin symbolisiin eleisiin, vaan sen on perustuttava vaikuttavuuteen. Palestiinan tunnustaminen tässä vallitsevassa tilanteessa olisi ennenaikaista, Antikainen totesi. – Palestiinalaishallinnolla ei ole tällä hetkellä hallinnollisia, taloudellisia eikä rakenteellisia edellytyksiä itsenäisyyttä varten. Palestiinan tunnustaminen ei voi olla palkinto terrorismista Perussuomalaiset näkee, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi osoitus siitä, kuinka terrorismin kautta on mahdollista saada toivottuja tuloksia. – Kun Espanja, Norja ja Irlanti tunnustivat Palestiinan vuonna 2024, Hamas ja sen terroristiliittolaiset kommentoivat avoimesti tämän olevan Hamasin 7.10.2023 tekemien iskujen ansiota ja jopa osoitus kansainvälisen yhteisön tuesta terrorismille, Antikainen sanoi. – Tuore PCPSR-kysely maalis–toukokuussa 2025 osoittaa sen karun tosiasian, kuinka Hamas on tällä hetkellä palestiinalaisten silmissä vahvempi ja suositumpi kuin virallinen Palestiinalaishallinto (PA) ja sen johtava puolue Fatah. Riskinä on siis myös, että Palestiinalaishallinto luisuisi Hamasin käsiin. Hamasin väistyttävä kahden valtion mallin tieltä Perussuomalaiset katsoo, että ennen kuin Palestiinan tunnustamista voidaan harkita, täytyy terroristinen ja kahden valtion mallia vastustava Hamas poistaa kokonaan Palestiinan valtarakenteista. – Hamasin tulee laskea aseensa, vapauttaa sieppaamansa panttivangit ja luopua vallasta. Ilman terroristien kukistamista ei tule pysyvää rauhaa. Nämä toimet tulee suorittaa viipymättä, jotta Suomen ulkopoliittinen linja kahden valtion mallista voisi edetä, Antikainen painotti. Perussuomalaisten mukaan Palestiinan itsenäinen valtio voi syntyä vain Israelin ja palestiinalaisten keskinäisen sopimuksen kautta. Ulkoapäin rauhaa alueelle on mahdotonta tuoda. – Perussuomalaiset tukee humanitaarisen avun perillepääsyä gazalaisille siviileille ja painottaa terroristien kukistamista, terrorismin kitkemistä ja kestävien ratkaisujen löytämistä sodan päättämiseksi, Antikainen sanoi. Suomen Uutise

Jorma Junttilalle liikuntaneuvoksen arvonimi

Tasavallan Presidentin myöntämä Liikuntaneuvoksen arvonimi ojennettiin Jorma Junttilalle kaupunginvaltuuston kokouksessa. Nyt meitä neuvoksia Kankaanpäässä on viisi, lisäksi Arvo Korpela, seurakuntaneuvokset Mikko Laukkonen ja Keijo Haavisto sekä meikäläinen valtiopäiväneuvos! Kankaanpään kaupunginvaltuusto muisti liikuntaneuvos Jorma Junttilaa kukkasin ja kakkukahveilla ennen maanantai-illan kokoustaan.🌹 Tasavallan presidentti myönsi Junttilalle liikuntaneuvoksen arvonimen 13.6.2025 tunnustuksena mittavasta ja omistautuneesta työstä paikallisen, alueellisen ja kansallisen liikuntakulttuurin hyväksi.

Meistä pidetään huolta

16. sunnuntai helluntaista Jumalan huolenpito Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Näin Jumala vapauttaa hänet tekemään hyvää lähimmäisilleen. Kristitty muistaa Jeesuksen sanat ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 6:25–34 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 6 Jeesus sanoo: ”Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Näin vuosi sitten

Käyttäjän Anssi Joutsenlahti julkaisu Anssi Joutsenlahti 1 t · KUva fb-sivullani Vuosi sitten näin, nyt ei enää ole uimahallin kahviota. Mulla muuten saman vuoden Helsinki City Runningin paita päällä, niin on taas tämänvuotinenkin paita hankittuna paikanpäältä! Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen uja · 27. syyskuu 2024 · Jos on koko kesän olleet säänhaltijat meidän puolella, niin tänään saatiin sitten lenkkeillä oikein kunnon kastelevassa tihkusateessa. Onneksi lenkin päätteeksi oli kuitenkin Anssin tarjoamat piirakkakahvit odottamassa Sport Cafessa. Mukana oli 13 sadetta pelkäämätöntä sankaria. Näin vuosi sitten, tänään olin kiertämässä juosten Vihtiläjärven lenkin ilman aikaa, Vihtiläjärven ympärijuoksu oli tänään!

Benin kanssa päästiin samaan aikaan v-1979 ensi kertaa eduskuntaan

Ben Zyskowicz kertoo voinnistaan Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja on poissa eduskunnasta koko syysistuntokauden. Konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sai heinäkuussa aivoinfarktin. Jyri Huttunen, Suvi Hautanen Konkari­kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kommentoi kuntoutumisensa edistymistä Ilta-Sanomille. 71-vuotias Zyskowicz sai aivoinfarktin heinäkuun lopussa kotonaan Lassilassa. – Päivä kerrallaan mennään, hän viestittää. Zyskowiczin vasen käsi halvaantui infarktissa, ja hänen puheensa puuroutui. Hän viestittää, että ei vielä tiedä, milloin pääsee palaamaan Eduskuntatalolle. – Sitä on mahdotonta sanoa. Ei mitään tietoa vielä. Hänen avustajansa Suvi Kolehmainen kertoo IS:lle, että lääkäri on kirjoittanut Zyskowiczille sairauslomaa tammikuun loppuun asti, mutta vielä ei tiedetä, milloin hän voi palata töihin. Zyskowicz on ilmoitettu poissaolevaksi eduskunnasta koko syysistuntokauden ajaksi. – Hän puhuu jo ihan selkeästi ja seuraa asioita, lukee sähköpostia puhelimelta, Kolehmainen kertoo. Zyskowicz on edelleen sairaalassa neurologisella kuntoutusosastolla, jossa hän saa Kolehmaisen mukaan fysio- ja toimintaterapiaa. – Toipumisessa menee vielä aikaa. Zyskowicz pääsi kuntoutusosastolle elokuun puolessa välissä. Kolehmainen kertoi silloin, että kansanedustajan puhe oli selvästi selkeämpää ja hänen kätensä liikkui. Kolehmainen kuvaili, että Zyskowiczin pää on terävä ja huumori on tallessa. Elokuussa arvioitiin, että Zyskowiczin kuntoutus kestää viikkoja.

Kotimainen ruoka on rikkautemme

Ruuantuotannosta ei leikata – perussuomalaiset: ”Kotimainen ruoka on kriisiajan kivijalka” Hallitus on sopinut vuoden 2026 talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Koskela ja Juha Mäenpää korostavat, että suomalaisen ruuantuotannon selkärankaan ei kajota. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata, ja ratkaisut vahvistavat koko ruokaketjun toimintaedellytyksiä sekä kotimaisen omavaraisuuden perustaa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat ovat 2,55 miljardia euroa. Hallinnonalalle kohdistuvat sopeutukset toteutetaan niin, etteivät ne vaikuta ruuantuotannon toimijoihin. CAP-ohjelman toimeenpano jatkuu rahoitussuunnitelman mukaisesti, mikä turvaa viljelijöille ennakoitavuuden. Ruuan riitettävä myös häiriötilanteissa Talousarvioesitykseen sisältyy myös panostuksia biotalouden kasvuun ja ruokaketjun kehittämiseen sekä ratkaisuja tuotantopanosten saatavuuteen ja lannoitehuoltovarmuuteen. Metsähallituksen tuloutus, 138 miljoonaa euroa, toteutetaan metsäpolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden. – Kotimainen ruoka on kriisiajan kivijalka, eikä sitä voi ulkoistaa. On selvä linja, että ruuantuotannosta ei leikata. Budjetti pitää kiinni viljelijän toimeentulosta ja ruokaketjun toimintakyvystä, jotta suomalainen ruoka riittää arjessa ja häiriötilanteissa, Jari Koskela toteaa. Alkutuottajan asemaa parannetaan Perussuomalaiset muistuttavat, että huoltovarmuus tehdään pelloilla, navetoissa ja metsissä. Se syntyy toimivista tiloista, saatavilla olevista tuotantopanoksista ja kilpailukykyisestä kotimaisesta tuotannosta. – Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan alkutuottajan sopimusasemaa elintarvikeketjussa. Kun ruuantuotanto pysyy kannattavana ja ennakoitavana, Suomella on aito kyky huolehtia omasta turvallisuudestaan ja omavaraisuudestaan, Juha Mäenpää korostaa. Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että julkista taloutta vahvistavat toimet tehdään harkiten ja niin, ettei viljelijän arki kärsi. Samalla vauhditetaan viennin kasvua ja jalostusarvon nousua, jotta ruoasta ja biotaloudesta syntyy enemmän työtä ja tuloa koko Suomeen. Suomen Uutiset

Omaishoitajat ovat korotuksensa ansainneet

LEHTIKUVA/ARKISTO Talousarvion täsmäpanostukset käyttöön – ministeri Juuso: Resurssit on kohdennettava vaikuttavasti Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso esitteli talousarvion lähetekeskustelussa täsmäpanostuksia, joilla rajalliset resurssit käytetään vaikuttavasti. Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2026 talousarviota. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa esitellyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso nosti painopisteinä esiin tehokkuuden, vaikuttavuuden ja varautumisen. – Haastavassa julkisen talouden tilanteessa on tasapainoteltava kasvavien palvelutarpeiden ja taloudellisten realiteettien välillä. Tärkeää on kohdentaa rajallisia resursseja vaikuttavasti – oli kyse sitten mielenterveyspalveluiden parantamisesta, lastensuojelun kehittämisestä, omais- ja perhehoidosta tai teknologian hyödyntämisestä, jotta ammattilaisten työaikaa vapautuu varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön, ministeri Juuso muistutti. Mielenterveyspalveluiden parantaminen keskeinen tavoite Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä korostuvat matalan kynnyksen palvelut ja terapiatakuu. Ministeriö osoittaa miljoonaluokan panostuksia myös lastensuojeluun, ikääntyneiden toimintakyvyn ja omaishoitajien tukemiseen, Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen sekä kansallisen tiedonhallinnan kehittämiseen. – Mielenterveyspalveluiden parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Hallitus sääti lasten ja nuorten terapiatakuun, joka tuli voimaan toukokuussa. Nyt panostetaan lisäksi opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tukemiseen, itsemurhien ehkäisyyn sekä kaksiportaiseen psykoterapiakoulutukseen. – Omaishoitajat tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä, ja perhehoito on inhimillinen hoivan muoto. Haluamme parantaa omais- ja perhehoitajien asemaa palkkioita korottamalla. Eduskunta alkaa pian käsitellä esitystä, jossa omaishoitajien vähimmäispalkkiotaso nousee 58 eurolla kuukaudessa ja perhehoitajat saavat yhden kuukauden hoitopalkkiota vastaavan korvauksen, jos toimeksiantosopimus päättyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä. Näitä varten talousarvioon on varattu ensi vuodelle 15,8 miljoonan euron lisärahoitus, Juuso kertoi. Turhaa byrokratiaa vähennetään Eduskunnan käsittelyyn on tulossa lukuisia budjettilakiesityksiä, joilla pyritään lisäämään palvelujärjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta. – Hyvinvointialueiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että turhaa byrokratiaa vähennetään ja samalla teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Tähän pyritään esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan liittyvien aktivointisuunnitelmien kohdentamisella toimeentulotukea saaville, paremmalla teknologian hyödyntämisellä ikääntyneiden palveluissa sekä opiskelijaterveydenhuollon sähköisillä terveyskyselyillä, jotka osaltaan mahdollistavat opiskelija- ja kutsuntaterveystarkastusten yhdistämisen. Eduskunnan jatkaessa budjetin käsittelyä ministeriössä keskitytään seuraavaksi sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja ammattihenkilölain kokonaisuudistuksiin. Suomen Uutiset

Vain talouskurilla säilytämme itsemääräysvaltamme

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Valtion maksukyky on välttämätön edellytys sille, että maan turvallisuudesta voidaan huolehtia Politiikka 23.09.2025 Eduskunta on tänään aloittanut valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, että ilman taloudellisia voimavaroja maa on vaarassa menettää suvereniteettinsa. Purra varoitti oppositiota siitä, että punavihreä populismi johtaa lopulta turmion tielle. - Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin, Purra sanoi puheessaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi puheenvuoronsa alussa, että vaikka ympäröivät ongelmat eivät ole pieniä, tämä hallitus on nyt ja näinä aikoina tekemässä, mitä se voi tehdä, niillä välineillä, joita sillä on. Ukrainan sota on muuttanut turvallisuusasetelmaa perusteellisesti. Turvallisuuden ylläpitäminen tarkoittaa lisämenoja, mutta tilanteesta vallitsee yhteisymmärrys, mistä Purra jakoikin kiitokset opposition suuntaan. – Suomi liittyi Natoon, ja puolustusmäärärahoja kasvatetaan pysyvästi yli 5 miljardilla eurolla suhteessa siihen tasoon, mihin olimme pitkään tottuneet. Koko sotilasdoktriini on murroksessa. Kiitän oppositiota siitä, että tarve puolustusmäärärahojen nostolle jaetaan ja ymmärretään laajasti. Budjettiehdotus pyrkii varmistamaan, että luottoluokitus ei enää laske Samalla myös taloudellinen kantokyky, valtion maksukyky, on välttämätön edellytys sille, että maan turvallisuudesta voidaan huolehtia, Purra sanoo. – Luottoluokituksemme laski heinäkuussa. Nyt käsillä oleva budjettiehdotus osaltaan pyrkii varmistamaan sen, että luottoluokituksemme ei laskisi enää lisää. – Valtiolla on kohta velkaa yli 200 miljardia euroa, siitäkin huolimatta, että tämä hallitus on tehnyt säästöjä jo nyt yli 6 miljardin edestä, korjauspakettimme kokonaisuuden ollessa jo yli 10 miljardia. Tällaista ei ole pystynyt tekemään kukaan sitten Esko Ahon hallituksen. Tuolloin valuuttavaranto oli loppumassa, ja valtiota uhkasi kassakriisi pankkikriisin ohella. Tilanne ei ole nyt akuutti, vaan ongelma on krooninen, ja siksi olennaisesti vaarallisempi. Valuutan kellunta ei ole vaihtoehto. Hallituksen toimintakyvyn valtiovarainministeri vakuuttaa olevan kunnossa. – Hallituksen toimintakyky on erinomainen, ja vastaamme ajan haasteisiin päättäväisesti. Tämä on täysin erilaista kuin edellisellä hallituksella, joka vietti riihissään päiväkausia, peruutti joka ikisen säästötoimen ja palasi kameroiden eteen kertoen uusista menoista. Oppositiota vaivaa johtajuusvaje Purra varoitti punavihreän populismin johtavan lopulta turmion tielle. Hän myös muistutti oppositiolla olevan vastuu omista puheistaan. – Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin – punavihreä populismi johtaa turmioon. Jos maalla ei ole taloudellisia voimavaroja, se menettää suvereniteettinsa; siksi näillä asioilla ei pidä leikkiä. – Älkää sumuttako kansalaisia kuvittelemaan, että säästöjä voitaisiin olla tekemättä tai että hallitus on aiheuttanut ongelmat, joita se päinvastoin ratkoo. Oppositiota valtiovarainministeri moitti johtajuuden puutteesta. – Opposition vaihtoehdottomuudesta päätellen siellä on johtajuusvaje. Hallituksen 10 miljardin kokonaisuudelle ja uudistus- ja kasvutoimille ei ole uskottavaa vaihtoehtoa, eikä ole mitään näkymää siitä, että vasemmisto-oppositiolla olisi kykyä tai halua pelastaa julkinen talous. Seuraavakin hallitus joutuu säästämään Luvut budjettiehdotuksessa ovat edelleen huomattavan karut, mutta ilman hallituksen toimia tilanne olisi vielä huonompi, Purra muistuttaa. – Valtiontalouden todellinen alijäämä on noin 11 miljardia euroa. Jos hallitus ei olisi sopeuttanut valtiontaloutta, Marinin hallituksen jäljiltä alijäämä olisi jo miltei 20 miljardia euroa. Ilman tämän hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa, puolustusmenojen 3,5 prosentin tavoite huomioiden, yli 120 prosenttiin bkt:sta vuonna 2035, kun tehtyjen sopeutustoimien myötä arvio on hieman alle 100 prosenttia suhteessa bkt:hen. – Velkaantuminen näillä näkymin taittuu 2027, ja hallituksen keskeinen finanssipoliittinen tavoite saavutetaan. Uusi velkajarru pyrkii varmistamaan, että velkasuhde saadaan laskevalle uralle 2027 lähtien. Purran arvion mukaan myös seuraavan hallituksen on tehtävä uusia säästöjä noin 10 miljardin euron edestä. – Kun edessä ei ole enää kuin vaikeampia säästöpäätöksiä, on selvää, että eduskuntavaaleista 2027 tulee säästövaalit. Jokaisen puolueen on tuotava ehdotuksensa kansalaisten läpivalaisuun vaalien alla. Se on demokratian toteutumisen kannalta oleellista. Työn verotus kevenee ja puolustukseen satsataan lisää Säästöpäätöksistä huolimatta hallitus tekee myös merkittäviä kasvutoimia, Purra muistuttaa. – Työn verotusta kevennetään miljardilla eurolla ensi vuonna. IMF:n arvion mukaan korkein marginaaliverotus ei saisi ylittää 44 prosenttia. Hallitus laskee nyt himoverottavaa veroasteikkoa siten, että ylimmät marginaalit rajataan 52 prosenttiin. Suunta on terve, ja työn tekemisen kannustimia lisätään. Pieni- ja keskituloisten työtulovähennystä korotetaan yli 600 miljoonalla eurolla. Työtätekevien lapsiperheiden asemaa helpotetaan lapsivähennyksen korotuksella, 100 miljoonalla eurolla. Ruoan arvonlisävero kevenee, samoin edelleen autoilun verotus. – Verotus menee siis oikeaan suuntaan, ja kokonaisveroaste laskee vaalikauden aikana, vieläpä selvästi. Kituliaan talouskasvun maana ja sosialidemokratiaan tukehtuneen elinkeinotoiminnan kärsiessä pitää tervehdyttää rakenteita ja tukea työtä ja yrittämistä. Tässä budjettiehdotuksessa myös puolustusvoimien tilausvaltuuksia lisätään 6 miljardilla eurolla. – Maavoimien uudistustyö pääsee toden teolla käyntiin. Suomen turvallisuus ja itsenäisyys on kaikkein tärkeintä. Me pärjäämme ja me selviämme, ja tällä budjetilla tulevaisuus on taas vähän parempi, Purra rohkaisee. SUOMEN UUTISET

Turve vielä rikkautemme

Energian huoltovarmuus, luvitus ja seuraavat askeleet — Osa 3/3 Jari Koskela Turpeen energiaroolia ei saa unohtaa Energiahuoltovarmuudesta on syytä puhua ilman nostalgian painolastia. Yhteistuotanto, sähkö ja lämpö samalla poltolla, on ollut suomalaisen energiajärjestelmän tehokas kivijalka. Sähkökattiloiden yleistyessä ja CHP:n vähentyessä järjestelmästä tulee herkempi. Lämpö kyllä saadaan, mutta sivutuotesähkö jää pois. Siksi haluan pitää osan palamiseen perustuvista laitoksista käyttövalmiina erityisesti pienemmissä kaupungeissa. Tämä ei ole paluuta menneeseen, vaan varautumista. Varalämpö, joka toimii myös silloin, kun tuuli tyyntyy ja taivas on pimeä. EU:n yleishyödyllisen palvelun malli antaa mahdollisuuden turvata minimitaso alueille, joilla vaihtoehtoja on kapeasti. Tätä kannattaa käyttää harkitusti, sillä huoltovarmuus ei synny pelkistä varastoista, vaan myös siitä, että tuotannon ja kuljetusten arki pysyy elävänä. On myös tärkeä huomata, että turve on kattilassa poltettuna puhtaampaa kuin pelkkä puu, jonka poltto on valitettavasti lisääntynyt samalla, kun turvetta on vähennetty. Jotta turvealasta tulee jälleen investoitava, tarvitsemme ennustettavan lupapolun. Tuotanto pitää suunnata jo muuttuneille turvemaille, ja jokaiselle hehtaarille tehdään jälkikäyttösuunnitelma jo lupavaiheessa. Ennallistaminen, metsitys tai paludiviljely käynnistyy nopeasti, ja hiilinielujen seuranta tehdään näkyväksi. Samalla tuetaan rinnakkaisten raaka-aineiden, kuten ruokohelven ja rahkasammalen, kehitystä – ei joko–tai, vaan sekä–että. Se lisää hyväksyttävyyttä ja turvaa saatavuutta. Kun yritykset näkevät, että sääntely on johdonmukaista ja ennakoitavaa, investoinnit seuraavat. Näin koneketjut, varastointi, logistiikka ja jalostus palaavat kestävälle tasolle. Tämä on työpaikkoja, verotuloja ja ennen kaikkea kykyä toimia, kun tilanne sitä vaatii. Euroopan markkinassa katse on vuodessa 2050, mutta ratkaisut tehdään nyt. Kasvualustojen kysyntä kasvaa, ja raaka-ainepohja monipuolistuu. Turvetta tarvitaan jatkossakin seoksissa varmistamaan tekninen toimivuus, tasalaatuisuus ja saatavuus. Kookos ja muut tuontiraaka-aineet ovat tärkeitä täydentäjiä, mutta niihin liittyy pitkät kuljetukset ja toimituskatkojen riskejä. Kookoskuitu ei kykene korvaamaan turvetta eikä Suomessa ole mitään järkeä käyttää maapallon toiselta puolelta kuljetettua kookosta, kun meillä on kotimaista raaka-ainetta mielin määrin. Järkevin ratkaisu on joustava seospohja, jossa turpeella on tärkeä roolinsa, mutta rinnalle kehitetään myös muita kotimaisia materiaaleja. Tämä ei ole lukkiutumista yhteen raaka-aineeseen vaan kykyä yhdistää vahvuuksia – suomalainen erikoisosaaminen juuri tässä on kilpailuetu. Seuraavat askeleet Käytännössä seuraavat askeleet ovat selkeät. Päivitetään kasvuturpeen päästölaskentaa niin, että se vastaa todellista koko elinkaaren aikaista ilmastovaikutusta niin, ettemme nojaudu karkeisiin oletuksiin. Varmistetaan, että jälkikäytöstä tulee hiilinielu. Ennallistaminen, metsitys tai paludiviljely käynnistyy nopeasti ja seuranta on avointa. Tuodaan PEF/EF-läpinäkyvyys kasvualustoihin. Arvioidaan valmista seosta per kuutiometri, jotta markkina palkitsee oikeasti vähäpäästöiset reseptit. Huolehditaan huoltovarmuudesta eli käytetään tarvittaessa yleishyödyllisen palvelun mallia minimitason turvaamiseen alueille, joilla vaihtoehtoja on kapeasti, ja pidetään kriittiset CHP-laitokset käyttökelpoisina. Samalla skaalataan kotimainen aktiivihiili ja tuodaan regenerointi lähelle käyttöä – varmistetaan, että meillä on kapasiteetti puhdistaa vesiä ja ilmaa myös häiriötilanteissa. Näin rakennetaan turpeesta paitsi ruoan ja energian varmistaja myös uuden teollisen kasvun alusta. Turpeen asema EU:n päästökauppajärjestelmässä pitäisi myös selkeyttää ja järkevöittää. Tällä hetkellä se luokitellaan käytännössä samaan sarjaan fossiilisten polttoaineiden kanssa, mikä ei ole teknisesti ottaen oikein ja haittaa turpeen kilpailukykyä samalla hankaloittaen aivan kaikkia korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden käyttöä. Jos lähdemme markkinoimaan kotimaista turvetta ja sen eri käyttömuotoja myös ilmastotekona, jollaisia ne ovat, niillä on rajaton potentiaali ja laajaa kysyntää ympäri maailmaa. Kansantaloudellisesti ei puhuta miljoonista vaan pikemminkin miljardeista. Lopulta kyse on valinnasta. Haluammeko, että Suomi nojaa tuontiraaka-aineisiin ja keskitettyihin ketjuihin, vai rakennammeko sellaisen sinivalkoisen siirtymän, joka turvaa ruoan, lämmön ja veden puhtauden kotimaisilla ratkaisuilla – mitattavasti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti? Minun vastaukseni on selvä. Turve on Suomelle enemmän kuin yksi rivi energiatilastossa. Se on huoltovarmuuden selkäranka, puhtaan ruoan ehto ja alusta uudelle teolliselle osaamiselle. Tällä hetkellä Suomen turvemaista aktiivisessa turvetuotannossa on vain noin 0,31 prosenttia. Kun mittaamme oikein ja korkealaatuisesti, arvioimme kokonaisuuden (PEF/EF – valmis seos, ei yhden rivin leima) ja teemme jälkikäytöstä hiilinielun, turve kääntyy nettopositiiviseksi osaksi suomalaista siirtymää. Meillä on jo kokemusta, työkaluja ja toimivia käytäntöjä. Nyt on toimeenpanon vuoro – lupiin, investointeihin ja mittareihin. Viivyttelyyn ei ole varaa. +1

Kiitollisuuden sunnuntaina Keski-Porin kirkossa

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 21.9.2025› 1. vuosikerta 15. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kiitollisuus Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 17:11–19 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 17 Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?” Ja hän sanoi miehelle: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.”

Ei paljon

Vain neljä meitä oli , vaikka edelleen suosi kesäinen sää. Kuntoreitti 5 km 57 min, rauhallinen vauhti!

Syntymäpäivääni muistaneet

Viimevuotiseen tapaan nöyrät lämpimät kiitokset kaikille teille tänä vuonna 82-vuotispäivänäni yli tuhannelle onnittelijalle. Ja vuoden takaista mukaillen: Ei ikää todellakaan ole kovin paljon, varsinkaan jos numerot vaihdetaan toisin päin eli olisikin vain 28😘😍🥰😊 Anssi Joutsenlahti 17. syyskuu 2024 · Jaettu seuraaville: Julkinen KIITOS KAIKILLE ONNITTELIJOILLE 81-vuotispäiväni johdosta. Ei se vielä niin kovin paljoa ole, varsinkin, jos kääntää numerot toisin päin eli 18. Olen yrittänyt kiittää ja tykätä mahdollisimman montaa teistä ystävistä - yli tuhannesta onnittelijasta, jotka olette tuoneet monia miellyttäviä muistoja mieleen vuosienkin takaa. Näin yhteisestä nyt KIITÄN TEITÄ KAIKKIA SUURESTA YSTÄVYYDESTÄNNE, kun kaikkia teitä en mitenkään henkilökohtaisesti ole päässyt kiittämään😘😍🥰😊

Turpeen käyttömahdollisuuksista osa 2, Kansanedustaja Jari Koskela

Turpeen uudet käyttötarkoitukset ja nettopositiivinen ajattelu — Osa 2/3 Jari Koskela Turpeen uudet käyttötarkoitukset Turve nähdään usein joko energiakysymyksenä tai kasvualustana, mutta se on samalla ponnahduslauta uuden teollisen osaamisen rakentamiseen. Turvepohjainen aktiivihiili on ratkaiseva juomaveden, jätevesien ja ilman puhdistuksessa – myös PFAS-yhdisteiden poistossa, jossa tarve kasvaa sääntelyn kiristyessä. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia aktiivihiilestä tuodaan Euroopan ulkopuolelta. Suuri osa on kiinalaista kivihiiltä. Kun tuotanto on kotimaista, tuontiriippuvuus pienenee ja logistiikka lyhenee. Tämä parantaa huoltovarmuutta ja pienentää ympäristöjalanjälkeä. EU:ssa etenee parhaillaan PFAS-kemikaalien puhdistusvelvoite. Turvepohjaisella aktiivihiilellä on tässä isot mahdollisuudet. Erikoisturpeista syntyvät biostimulantit ja maanparannustuotteet lisäävät satovarmuutta ja maaperän terveyttä, ja rehuinnovaatiot tukevat eläinten suolistoterveyttä. Yhdestä kuutiometristä turvetta saadaan jopa 500 litraa nestemäistä biostimulanttia, joka riittää 25 peltohehtaarin käsittelyyn lisäten satoa jopa 20 prosenttia. Näissä kaikissa on vientipotentiaalia. Turpeesta tehdään myös eristelevyjä. Turve on materiaalina kevyt, ilmava ja kosteutta kestävä sekä luonnonmukainen vaihtoehto. Turve on oiva materiaali öljynimeytyksessä ja sitä käytetäänkin öljyvahinkojen jälkihuollossa. Turpeesta pystytään tekemään myös biopolttoainetta, vaikka tällä hetkellä sitä ei uusiutuvaksi polttoaineeksi laskettaisikaan. Turpeen mahdollisuudet lääketeollisuudessa ovat vielä osin katsomaton kortti, vaikka jonkin verran sitä antibakteeristen ominaisuuksin vuoksi käytetäänkin. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että turvepolitiikka on mitä suurimmissa määrin teollisuuspolitiikkaa. Suomessa yhdistyvät kylmän ilmaston osaaminen, prosessitekninen kyvykkyys ja pitkä kokemus turpeen vastuullisesta tuotannosta ja käytöstä. Voidaan hyvin sanoa, että turve on myös teollisuuspolitiikkaa. Ympäristövastuussa ratkaisevat teot, eivät puheet Valvottu luvitus ja parhaat käytettävissä olevat tekniikat ovat jo pienentäneet turvetuotannon vesistökuormitusta, ja poistuneita tuotantoalueita on muutettu metsiksi ja kosteikoiksi. Se on luonnon kannalta hyvä ja samalla ilmastoteko. Metsitys ja ennallistaminen muuttavat päättyneet tuotantoalueet hiilinieluiksi. Mielestäni ensisijaisesti alueet on hyödynnettävä metsittäen ne havupuilla tai siirtää viljelyskäyttöön, mikä lisää huoltovarmuutta. Jatkossa ohjauksen pitää joka tapauksessa olla entistä täsmällisempää. Tuotanto suunnataan jo muuttuneille turvemaille, ei luonnontilaisille soille, ja jokaiselle hehtaarille laaditaan jälkikäyttösuunnitelma jo lupavaiheessa. Näin hyväksyttävyys paranee, lupaprosessit nopeutuvat ja ilmastohyöty syntyy varmasti. Nettopositiivista ajattelua Kun puhun turvetuotannon nettopositiivisuudesta, tarkoitan arjen kielellä yksinkertaista asiaa. Lasketaan koko ketju yhteen ja katsotaan, jäädäänkö plussan puolelle. Kulupuolelle kirjataan nosto, kuljetus, tuotannon aikaiset päästöt ja se osa hiilestä, joka käytön aikana vapautuu. Tulopuolella ovat kasvien yhteytys (isompi sato sitoo enemmän hiiltä), parempi resurssitehokkuus (vähemmän vettä ja ravinteita), päästöjen välttäminen muualla (kun turve mahdollistaa pienemmät päästöt korvaamalla toisia, raskaampia ratkaisuja), pitkäikäisiin tuotteisiin sitoutuva hiili sekä jälkikäytön hiilinielut. Kun tulot ovat suuremmat kuin kulut, kokonaisuus on plussalla. Tätä edellä esitettyä kokonaisuutta voidaan tarkastella oikein suunnatuilla päätöksillä ja käytännön toimilla. Ensimmäinen keino on ymmärrys kasvuturpeen todellisesta käyttäytymisestä: vanha oletus, jonka mukaan kasvualustana käytetty turve “muuttuu päästöksi heti” ensimmäisenä vuonna, on yksinkertaistus, joka ei kuvaa todellisuutta. Kasvuturve hajoaa hitaasti, osa hiilestä jää pitkäksi aikaa maaperään, ja samaan aikaan viljely – se, että saadaan enemmän kiloja ruokaa neliömetriä kohti – sitoo hiiltä. Pitää huomioida myös kasvuturpeen rooli siinä, että se toimii puun taimien ensisijaisena kasvualustana. Tämä jos mikä on hiilinielujen vahvistamista. Kun huomioidaan käyttöikä, seosresepti (turpeen ja muiden materiaalien yhdistelmä) ja kasvuturpeen käyttötarkoitukset, kuva muuttuu olennaisesti. Tämä pitää näkyä myös virallisessa laskennassa. Toinen keino on jälkikäyttö. Kun tuotanto päättyy, alueen ojat tukitaan ja ennallistetaan tai metsitetään. Kyllä, alkuvaiheessa metaania voi vapautua, mutta kokonaisvaikutus on selvästi parempi kuin jos ojat pidetään auki ja kuivatus jatkuu. Märän suon viljely eli paludiviljely on keino vähentää päästöjä. Siinä tuotetaan biomassoja ilman kuivattamista ja pidetään nielu elossa. Jotta nieluista tulee enemmän kuin suunnitelmia, tarvitaan MRV-käytäntö – mitataan, raportoidaan ja varmistetaan – ja tehdään luvan ehdoista niin selkeät, että reitti nieluksi alkaa heti tuotannon päätyttyä. Kun jokaisella hehtaarilla on aikataulutettu polku takaisin nieluksi, ilmastohyöty ei jää oletukseksi, vaan siitä tulee todennettua ilmastopääomaa. Kolmas keino ovat korvaus- ja prosessivaikutukset. Oikein sekoitettu turvepohjainen kasvualusta vähentää kastelun ja ravinteiden tarvetta ja pienentää hävikkiä. Jos osa vaihtoehdoista kulkee pitkien, energiaintensiivisten tuontiketjujen kautta, kotimainen raaka-aine on ilmastossa usein kilpailukykyinen. Sama pätee aktiivihiileen: kotimainen valmistus ja uudelleenkäyttö, regenerointi, lähellä puhdistuskohteita pienentävät jalanjälkeä ja poistavat puhdistuksen pullonkauloja. Kun koko ketju katsotaan yhdessä – ei vain yksittäistä raaka-ainetta paperilla – nähdään, miten turve voi käytännössä pienentää päästöjä myös muualla järjestelmässä. Tarvitsemme laskentamenetelmien päivittämistä. Päästöjen ja hiilinielujen mittaamisessa on IPCC käyttää erilaisia tarkkuustasoja. Tier 1 on yleinen oletus, vähän kuin käyttäisi samaa keskiarvolukua kaikille maille ja kaikille tavoille toimia: helppo, mutta usein epätarkka. Tier 2 tarkoittaa, että otetaan käyttöön Suomen oloihin sopivat, omiin mittauksiin perustuvat kertoimet. Tier 3 on vielä tarkempi: mallinnusta ja jatkuvaa mittausta. Suomessa tarkkuusraportointi on korkeatasoista, mutta siinä on edelleen kehitettävää muun muassa maankäyttösektorin eri tuotteiden elinkaaren aikaisten päästöjen osalta. On syytä myös ottaa käyttöön PEF/EF-läpinäkyvyys kasvualustoihin. PEF/EF on EU:n tapa arvioida valmiin tuotteen ympäristöjalanjälki koko elinkaaren ajalta. Kasvualustoissa se tarkoittaa, että emme katso vain yhtä raaka-ainetta rivillä, vaan arvioimme koko seoksen per kuutiometri. Sitä, mistä aineet tulevat, miten ne kulkevat, miten seos toimii käytössä ja mitä tapahtuu lopuksi. Tämä palkitsee aidosti toimivat reseptit – sellaiset, jotka vähentävät vettä ja ravinteita ja nostavat satoa – eikä pelkästään paperilla kauniita laskelmia. Kun tuote arvioidaan käyttöpaikassa, sen todellinen vaikutus ruokakilon hiilijalanjälkeen tulee näkyväksi. Se on reilua kuluttajalle, viljelijälle ja luonnolle. Seuraavassa osassa: Turpeen energiarooli, luvitus ja investoinnit, EU-markkinan näkymät sekä konkreettiset seuraavat askeleet.

TALVI-ILTOJEN RATOKSI LUETTAVAA:

Alkusyksyn mukaan on tullut runsaanpuoleisesti uusia kirjoja talvi-iltojen tarinoiksi. Yhden vasta olen lukenut 447 sivuisen Markku Heikkilän kirjoittaman totuudenperäisen: Jussi Halla-ahon elämäkerta. Muut hänestä kirjoittaneet eivät ole edes haastatelleet Jussia, tässä elämäkerrassa Jussia itseä on haasteltu ja monia hänen läheisiään. Kertoopa hän itse aivan lopussa kahdesta läheltä piti-tapahtumasta: autolla kieppumisesta jyrkkää rinnettä, korkealta katto-ikkunasta putoamista ja päättää: "Ei elämästä selviä hengissä, lauloi Juice. On kuitenkin mukavaa, että siitä on selvinnyt hengissä näinkin pitkään." Kerron huomenna muut puoli tusinaa uutta kirjaani, yhteensä n.1.700 sivua!😊😘

Laupiaan samarialaisen sunnuntai

14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 10:25–37 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 10 Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ”Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?” Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?” Mies vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesus sanoi: ”Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.” Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi hänelle näin: ”Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Lainopettaja vastasi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.”

Kaksosia onnittelemassa

Tänään saatiinn onnitella 9-vuootiaita kaksosia, sukulaisia nähtiin monia, joitakin monenekin vuoiden tauon jälkeen, ei tosin niin pitkän ajan jälkeen kuin viikko sitten lauantainaisäisän veljeen Vilho Joutsenlahteen liittyvän kirjan julkaisutilaisuudessa Tampereella, jonne menin junalla eikä ollut näinollen parkkiongelmia. Tänään oltiin Ylöjärvellä autokyydillä.

Turve on rikkautemme, joka on palautettava arvoonsa

Turve on järkevä ilmastoteko ja huoltovarmuuden tuki — Osa 1/3 Jari Koskela 12.09.2025 15:09 Turve on järkevä ilmastoteko ja kansantaloutemme kasvun mahdollistaja Suomi tarvitsee sinivalkoisen siirtymän, jossa nojataan kotimaisiin vahvuuksiin eikä toiveajatteluun. Turve ei ole eilispäivän sivujuonne, vaan monipuolinen raaka-aineperhe. Se tukee energian huoltovarmuutta, turvaa ruoantuotannon kasvu- ja kuiviketurpeella ja avaa ovia uuteen, korkean jalostusasteen teollisuuteen. Tavoite on selvä. Turvealasta on jälleen tehtävä kasvava, vastuullinen toimiala, joka on ilmastonäkökulmasta mitattavasti plussalla – nettopositiivinen. Tämä ei tapahdu iskulauseilla vaan päätöksillä, mittareilla ja teoilla, jotka kestävästi muuttavat arkea tuotantoalueilla, yrityksissä ja maatiloilla. Turvetuotantoa on lyöty vuosikymmenien aikana lukuisia kertoja lukuisilla ei tavoilla. 1960-luvulta 1980-luvulle maailmanlopun pelkoa aiheuttivat polttolaitosten typpi- ja rikkipäästöt. Tähän vastattiin kehittämällä polttotekniikoita ja päästöjen vähentämisen teknologiaa. Oli siis ongelma, johon kehitettiin ratkaisu. Nykyään voimalaitosten typpi- ja rikkioksidipäästöt saadaan käytännössä kokonaan puhdistettua. 2010-luvulla huolenaiheeksi nousivat turvetuotannon vesistöpäästöt. Tämän vuoksi turvetuotantoala panosti voimakkaasti vesien käsittelyyn. Nykyään turvesuon vesienkäsittelyn jälkeen alavirtaan päästetty vesi, on puhtaampaa kuin luonnontilainen vesi alajuoksulla. Nyt 2020-luvulla turvetta on lyöty maaperäpäästöillä. Aihe on vielä vaikeasti hahmotettava ja laskennassa on kehitettävää, mutta uskon, että tämäkin ongelma kyetään ratkomaan. Turvetuotannon on nähty myös heikentävän luonnon biodiversiteettiä. Tätä asiaa pitää tarkastella pitkän aikavälin kautta. Loppujen lopuksi turvetuotanto käytännössä ”lainaa” aluetta 20–40 vuodeksi, mikä on hyvin lyhyt aika ekologisessa mittakaavassa. Turvetuotantoalueilla tehtävien ennallistamistoimien jälkeen on mahdollista, että alueesta tulee luonnon monimutkaisuuden näkökulmasta erittäin rikas alue, joka ei välttämättä ole samanlainen kuin ennen turvetuotantoa, mutta alueen rakenne on todella suotuisa monimuotoiselle luonnolle. Suolle voidaan istuttaa esimerkiksi havupuita, apilaa ja viljaa. Kaiken kaikkiaan tämä turvealan vuosien epävarmuus sekä syyllistäminen on kaventanut tuotantoa ja hajottanut toimitusketjuja. Kun tuotannon arki hiipuu, katoaa myös osaamista, koneita ja kuljetusverkostoja. Se on huoltovarmuuden kannalta todellinen riski, joka näkyy energiahuollossa mutta yhtä lailla ruokaketjussa. Hallitusohjelman linjaukset – kasvu- ja kuiviketurpeen strateginen asema ja varautuminen vaikeisiin talviin – ovat oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan kuitenkin toimeenpanoa: lupaprosessit kuntoon, investoinnit liikkeelle ja varautuminen käytäntöön. Ilman näitä menetämme kyvyn ylläpitää nykyistä turvetuotannon tasoa ja nostaa sitä tarvittaessa. Ruokaturvan näkökulma Ruokaturvan näkökulmasta turpeen merkitys on yksinkertainen mutta suuri. Kasvuturve on ammattimaisen kasvihuoneviljelyn kivijalka, koska se on tasalaatuinen, puhdas ja viljelyteknisesti hyvin ennustettava kasvualusta. Sen avulla sato on varma ympäri vuoden, tautipaine pysyy kurissa ja kasvien juuristo toimii niin kuin pitää. Puuntaimituotannossa turve on käytännössä standardi – ilman riittäviä ja laadukkaita taimia ei synny metsitystä eivätkä hiilinielut kasva toivotulla tavalla. Kuiviketurve puolestaan sitoo kosteutta ja ammoniakkia, vähentää bakteeripainetta eläinsuojissa ja parantaa eläinten hyvinvointia. Kun ilmasto lämpenee ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, yhä suurempi osa viljelystä siirtyy kontrolloituihin olosuhteisiin eli kasvihuoneisiin. Silloin kasvualustojen saatavuus on suoraan huoltovarmuutta. Ilman varmaa kasvualustaa ei ole varmaa satoa, ja ilman kuivikkeita eläinten hyvinvointi heikkenee. Tässä on suora silta turvepolitiikasta suomalaisten ruokapöytään. Seuraavassa osassa: Turpeen uudet käyttötarkoitukset, teollinen potentiaali ja miten turvetuotanto on nettopositiivinen kokonaisuus. J11ari Koskela Jari Koskela Perussuomalaiset KankaanpääIlmoita asiaton sisältö Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Satakunnasta. Eduskunnassa olen valtiovarainvaliokunnan jäsen. Olen Kankaanpään kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden tohtori, pastori sekä ekonomi. Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Pakon edessä

Sisäministeri Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta: ”Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset” Kansainvälinen turvallisuustilanne vaikuttaa yhä merkittävämmin Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Muutos edellyttää turvallisuusviranomaisilta vahvaa varautumista ja valmiutta. Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset. - Tämä on aivan olennaista muistaa, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi, muistuttaa sisäministeri Mari Rantanen. – Meihin voi kohdistua vakavia, ei-sotilaallisia ulkoisia ja valtiollisia uhkia, joihin ensivasteen antaa nimenomaan sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Tämä on tietysti aivan olennaista muistaa aina silloin, kun tehdään päätöksiä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Ehkä totean sen myös, että tämä on yksi keskeisiä oppeja, mitä Ukrainasta voidaan ottaa, toteaa sisäministeri Mari Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta, joka annettiin torstaina eduskunnalle. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi hybridiuhat, välineellistetty maahantulo, vihamielinen tiedustelu- ja vaikuttamistoiminta, kansainvälinen terrorismi sekä järjestäytynyt rikollisuus. Turvallisuusviranomaisten on varauduttava myös pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, joissa yhteiskunnalla tulee olla vahva kyky suojata siviiliväestöä. Näin mahdollistetaan elintärkeiden toimintojen jatkuminen. Arjen turvallisuuspalvelujen laadukas tuottaminen luo perustan häiriötilanteisiin vastaamiselle. Oppia Ukrainasta Selonteon painopisteenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos. Selonteossa kuvataan, mitä se edellyttää turvallisuusviranomaisilta ja yhteistyöltä muiden viranomaisten kanssa. Selonteossa otetaan huomioon aiemmin julkaistut ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusselonteko. – Suomi on siitä varsin poikkeuksellinen maa, että meillä itse asiassa on aika hyvä viranomaisten välinen yhteistyö. Voi jopa sanoa, että se on Euroopassa poikkeuksellista, että meillä pystytään niinkin paljon tekemään. Tietyllä tapaa nimenomaan Ukrainan oppi on kirkastanut sen, että pelkästään puolustusvoimiin satsaamalla ei pystytä uhkia torjumaan, Rantanen totesi tiedotustilaisuudessa. Kokonaisturvallisuus on osiensa summa Ukrainan opit ovat ministerin mukaan alleviivanneet sitä, että sisäinen turvallisuus ja kova maanpuolustus ovat kokonaisuus. Ukraina on ollut hyvänä esimerkkinä myös niistä “suorituskykytarpeista”, joista keskiviikon vastaisen yönä saatiin muistutus Puolasta. Baltian maat, Puola ja Suomi lähettivätkin jo muutama viikko sitten komissioon kirjeen, jossa painotettiin tarvetta droonien torjuntaan Venäjän vastaisille rajoille. – Tarvitsemme tänne nimenomaan itärajalle selkeän järjestelmän, jossa huomioidaan droonitarpeet ja myös vastavaikutuskykytarpeet Siinä mielessä ilolla otin vastaan eilisen viestin, jossa Ursula von der Leyen totesi, että tänne EU haluaa tällaisen rakentaa ja rahoittaa, ja se on erittäin viisas ja järkevä ajatus. Eduskunta ottaa kantaa Sisäisen turvallisuuden selonteko on laadittu valtioneuvostossa sisäministeriön johdolla yhteistyössä sisäisen turvallisuuden viranomaisten kanssa. Valmistelun aikana on kuultu keskeisiä sidosryhmiä. Eduskunta laatii seuraavaksi selonteosta kannanoton. Selonteko ja kannanotto muodostavat yhdessä Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille. SUOMEN UUTISET

Ensi kertaa mitalipeleihin koripallossa

Lauri Markkaselta jäätävä kuitti Suomen miesten koripallomaajoukkue teki rajun sensaation keskiviikkona, kun se eteni ensi kertaa historiassaan koripallon EM-kisojen välieriin. Suomi piti hermonsa loistavasti kurissa ja kaatoi lopussa aika kuumana käyneen Georgian puolivälierissä lukemin 93-79. Georgia viritteli vahvaa kiriä kolmannella neljänneksellä, mutta viimeisellä neljänneksellä sen hermokontrolli petti ihan täysin. – Kylmänviileinä suomalaisina me tiedettiin, että kun Georgia alkaa kiehua, meidän pitää vaan ottaa ihan rauhallisesti, Suomen NBA-tähti Lauri Markkanen latasi. – Se käy meiltä ihan luonnostaan. Antaa muiden hölmöillä itsensä ulos, Markkanen jatkoi. Susijengi kohtaa perjantain välierässä Saksan.

Talouden kuntoon saattaminen tärkeää

i Nyt ei odoteta “parempaa hetkeä” – talous kuntoon tekemällä, ei toivomalla Jari Koskela Orpon-Purran hallituksen mittava sopeutusurakka tähtää julkisen velkasuhteen vakauttamiseen vuonna 2027. Tämä suuntaa on oikea. Tavoite on kirjattu selkeästi hallitusohjelmaan, ja sen eteen on jo tehty kipeitä päätöksiä. On hyvä huomata, että ilman miljardien korkokuluja ja kasvaneita puolustusmenoja, valtion budjetti olisi nyt hyvin lähellä tasapainoa. Ennen 2023 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa neuvoteltaessa kuviteltiin, että kuuden miljardin sopeutus tällä kaudella olisi riittävä. Ohjelmaan onneksi kirjattiin, että lisätoimia tehdään, jos kuusi miljardia osoittautuu riittämättömäksi. Nyt onkin neuvoteltu yhteensä jo neljän miljardin euron lisäsopeutuksesta. Urakka ei pääty tällä vaalikaudella. Ilman lisätoimia tulevalla vaalikaudella velkasuhde lähtee jälleen nousuun. Jos haluamme velkasuhteen aidosti laskevalle uralle, sopeuttamista ja kasvua tukevia uudistuksia on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Velka ei piittaa vaalikausista. “Väärä hetki leikata”? – siksi oikeaa hetkeä ei koskaan tule Oppositio moittii, että leikkauksia on tehty “väärään aikaan” ja siten pahennettu jo valmiiksi haastavaa suhdannetta. Tämä väite on poliittisesti kätevä, mutta taloudenpidon kannalta vaarallinen. Milloin olisi sitten “oikea” hetki? Nousukaudella sanotaan, ettei kannata “jarruttaa hyvää kehitystä”. Laskukaudella kielletään syventämästä taantumaa. Lopputulos: mitään vaikeaa ei tehdä koskaan. Juuri tämä on ollut Suomen ongelma. Tarvittavat työmarkkinauudistukset ja menosäästöt on jätetty tekemättä. Sen sijaan on keksitty jatkuvasti uusia menokohteita, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen viime kaudella. Totuus on, että Suomi on jättänyt rakenteellisia uudistuksia tekemättä vuosikymmeniä. Kustannuskilpailukyky rapautui, julkinen sektori paisui ja työmarkkinat jäykistyivät. Jos aina odotetaan tähtien asettumista oikeaan asentoon, niitä ei tule. Nyt tehdään ne reformit, jotka olisi pitänyt tehdä jo eilen. On totta, että osa säästöistä on lisännyt työttömyyttä – esimerkiksi leikkaukset valtionhallintoon ja järjestöille ovat osuneet kipeästi yksittäisiin ihmisiin. Se täytyy sanoa ääneen. Mutta suuressa kuvassa työttömyys seuraa ennen kaikkea suhdannetta ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Kun vienti sakkaa ja investoinnit hiipuvat, työpaikat vähenevät. Siksi lääkkeenä on kestävän kasvun politiikka. Julkinen sektori ei voi loputtomasti paikata heikkoa tuottavuutta. Tarvitsemme enemmän työpaikkoja nimenomaan yrityksiin: investointeja, vientiä, rohkeutta yrittää ja palkata. Hallituksen linja pyrkii juuri tähän. Työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan, kannusteita vahvistetaan ja lupabyrokratiaa kevennetään. Ilman yksityisen sektorin veturia hyvinvointivaltion rahoitus ei yksinkertaisesti toimi. Yksi suurimmista tällä kaudella tehdyistä uudistuksista oli paikallisen sopimisen edistäminen. Perussuomalaisten vaatimuksesta paikallista sopimista tehdään jatkossakin yleissitovuuden puitteissa. Tästä on hyötyä niin työntekijöille kuin työnantajillekin. ALV:n nosto olisi pitänyt välttää Kevään 2024 kehysriihessä päätetty ALV-korotus 1,5 prosenttiyksiköllä oli poliittisesti ymmärrettävä yritys paikata valtiontalouden aukkoa nopeasti ja laajapohjaisella verolla. Vaikka kulutuksen verotus on järkevämpää kuin suora työn verotus, pidän toteutettua nostoa ongelmallisena. Olisin mieluummin hakenut suuremman osuuden sopeutuksesta menopuolelta ja purkanut tehottomia tukia. Veropolitiikan linja kokonaisuudessaan on hallituksella kuitenkin oikea. Työn ja yrittämisen suoraa verotusta on kevennetty ja samaan aikaan erilaisia verojärjestelmään monimutkaistavia verotukia karsittu. Enempäänkin pitää olla mahdollisuus. Erityisen paljon kiitosta pitää antaa työtulovähennyksen lapsivähennykselle ja sen edessä olevalle kaksinkertaistamiselle. En usko, että laskevaa syntyvyyttä saadaan tällaisilla toimilla käännettyä, mutta lapsivähennys on oikea signaaliperhemyönteisyyden puolesta. Nuorisotyöttömyys suurena ongelmana Olen seurannut huolissani nuorisotyöttömyyden kehitystä ja nuorille myönnettävien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden hurjaa kasvua. Yhteiskunta on käytännössä pettänyt nuoria ikäluokkia. Elämänhallintataidot ovat vähäisiä ja yhteiskunta suorastaan kannustaa syrjäytymään näyttöpäätteiden ääreen. Voi olla, että peruskoulutuksen vahvistaminen ja erityisesti peruskoulun kännykkäkielto, ovat merkittävimpiä tämän hallituksen kasvutoimia. Viime vuosina peruskouluista on päässyt käytännössä jopa olemattomalla osaamistasolla ja jopa ilman lukutaitoa. Hallitusohjelmassa linjattu osaamistakuu pitää saada voimaan. Vain se takaa, että nuoret ikäluokat todella saavat mahdollisuuden päästä kiinni työmarkkinoihin. Tämä vähentää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta. Opposition “vaihtoehto” on yhä epämääräinen Opposition tarjoama “vaihtoehto” jää toistuvasti hämäräksi. Vähän kaikkea kaikille, ei kipua kenellekään, ja velka hoituu “kasvulla”. Sellaista taikakonstia ei ole. Kasvu syntyy tuottavuudesta ja kilpailukyvystä, ei toiveajattelusta. Jos leikkauksia vastustetaan, pitää sanoa suoraan, mistä rahat otetaan. Suurimmat oppositiopuolueet ovat omissa vaihtoehtobudjeteissaan kuitanneet valtaosan hallituksen päätöksistä niin työmarkkinauudistusten kuin leikkaustenkin osalta. Jokaista näistä on äänekkäästi vastustettu. Euro on osa ongelmaa – tästä pitää uskaltaa puhua On myös sanottava ääneen se, mistä liian harva Perussuomalaisten ulkopuolella uskaltaa puhua. Suomen heikon talouskehityksen yksi syy on euro. Rahapoliittisen itsenäisyyden menettäminen tarkoittaa, että emme voi käyttää omaa valuuttaa tukemaan vientiä ja sopeutumista, kun talous osuu vastatuuleen. Nyt yritämme sisäistä devalvaatiota palkka- ja kustannusjoustojen kautta. Se on kivulias tie, ja voi olla, ettei se yksin riitä, koska emme voi säätää omaa korkoa tai valuuttakurssia julkisen talouden tueksi. Me perussuomalaiset olemme valmiita jatkamaan työtä, joka palauttaa Suomen talouden kestävälle pohjalle. Se vaatii sitkeyttä, selkeitä valintoja ja kykyä katsoa äänekkään päivänpolitiikan ohi pitkään aikaväliin. Parempaa hetkeä ei ole tulossa ellei sitä itse tee.

Valtuustosalin taideteoksia

Sotkamossa Israel-konferenssissa lupasin lähettää taidemaalausmuotokuvan Kankaanpään kaupunginjohtajana toimineesta Paavo Karttusesta hänen kotitilallaan asuvalle sisaren perheelle. Samalla otin kuvat myös kaupunginjohtaja Ennu Virtasen muotokuvasta ja omasta pronssipääpatsaasta. Kaikki ovat valtuustosalissa.

Pappan veli uudessa kirjassa

Työväen kirjallisuuden päivillä Tampereella julkaistiin sukuani koskettava kirja: Kimmo Lehtimäki: Kirjailija Konrad Lehtimäen ja tuomari Vilho Joutsenlahden kamppailu vääryyttä vastaan. Lehtimäki eli 1883-1937 ja Vilho Joutsenlahti 1884-1943. Kuvissa kirjan kirjoittaja Kimmo Lehtimäki Tommi Walleniuksen haastateltavana ja toisessa kuvassa Vilho Joutsenlahden sukua, mm. neljä serkkuani. Vilho oli pappani Vihtori Joutsenlahden veli, pappa eli 1886-1967.

Tänään seuroissa Nakkilassa

‹Sunnuntai 7.9.2025› 13. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika a Jeesus, parantajamme Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Mark. 7:31–37 Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.”

Sää suosii

Tosi hienossa säässä 23 asteen lämmössä 7 veljestä taivalsimme 5km 55 minuutissa kuntoreitin, ei portaita. ei ratakierrosta. Samoin sää suosii runsasta viljasatoa, jota nyt saadaan korjattua!

4.9. sodan päättymisen muistokonsertin ohjelma

JATKOSODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOKONSERTTI 4.9. Niinisalon Sotilaskodissa klo 18 kahvitus klo 17.30 alkaen ohjelma tilaisuuden juontaa ylil. Ville Katajamäki, Porin prikaati Avaussanat Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan pj. Anssi Joutsenlahti Porin Mies-Laulun seniorikuoro Vaarinlaulu Veljet! Laulua! säv. H. Keto san. trad. mukaellen Suomen laulu säv. F. Pacius san. E. von Qvanten suom. T. Hahl Aamunkoitto säv. M. Lüdig san. H. Norkamo 2. säk. P. Huovari Soliseva-kuoro Eri tuuli Lasse Heikkilä & Valkia Vaarivainaan kannel Lasse Heikkilä & Valkia Tämä maa Lasse Heikkilä & Valkia Juhlapuhe ev. luutn. Tapio Huhtanen Anneli Mattila, säestäjänään Tauno Wrang Evakon laulu san. ja säv. V. Lavi Kangastusta san. ja säv. K. Käyhkö Olen suomalainen säv. Scutugno san. P. Lunden Liljankukka säv. T. Kärki san. K. Mustonen Porin prikaatin tervehdys Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja, ev. luutn. Jussi Honko Satakunnan sotaveteraanipiirin puhallinorkesteri SVeitsikko Muistoja Pohjolasta säv. S. Sihvo sov. A. Rope Äänisen aallot säv. G. de Godzinsky sov. H. Virkki Kirje sieltä jostakin säv. K. Raukko sov. J. Itäkylä Yhteislaulu Veteraanin iltahuuto

Näillä mennään taas vuosi eteenpäin

Purra: Hallitus on päättänyt miljardin euron sopeutumistoimista, ei leikkauksia sosiaaliturvaan! Hallitus on päättänyt uusista miljardin euron sopeutustoimista vuodelle 2027. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli säästökohteita tiedotustilaisuudessa myöhään illalla. Hallituksen budjettiesityksessä ei ole leikkauksia esimerkiksi sosiaaliturvaan. Uudet sopeutustoimet kohdistuvat etenkin korkotukilainavaltuuteen ja yritystukiin, joista leikataan yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta takaisin noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset, mm. hedelmöityshoidot ja suun terveydenhuolto säilyvät. Purran mukaan humanitaariseen apuun lisätään 20 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Hallituksen budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla siten, ettei säästö kohdennu kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön. Suurituloisten eläkeläisten veronkevennystä pienennetään Hallitus päätti budjettiriihessä, että osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta haittaveroja korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Valtiovarainministeri Purran mukaan veronkorotukset kohdennetaan muun muassa alkoholi- ja tupakkaveroon ja ne valmistellaan ensi kevään kehysriiheen päätettäväksi. Ekologiset Liikelahjat - Hyvät hinnat | Nopea toimitus - Pyydä ilmainen tarjous Mainos Ekologiset Liikelahjat - Hyvät hinnat | Nopea toimitus - Pyydä ilmainen tarjous flashbay.fi call to action icon Lisäksi viime kevään puoliväliriihessä tehtyä päätöstä eläkeläisten verotuksesta tarkistetaan siten, että kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten ansiotuloveron kevennystä pienennetään. Muutos koskisi yli 65 000 euron eläketuloja, ja se pienentäisi puoliväliriihessä päätettyä eläketulon lisäveron kevennystä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen. Orpo: Vaikeita päätöksiä vaikeassa ajassa Pääministeri Petteri Orpo (kok.): Olen tyytyväinen siihen, että olemme jälleen kerran pystyneet tekemään vaikeita päätöksiä, vaikeassa ajassa. Puutumme velkaantumiseen, panostamme työllisyyden ja talouden kasvuun ja vahvistamme puolustusta. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.): Oleellista, että ei päätetty sopeutuksista koulutukseen. Erityisen iloinen olen panostuksesta, jonka voimme tehdä nuorten työllistämiseksi. Ilmainen kotisivupohja - 3 helppoa askelta - Hinta alk. 0€/kk Mainos Ilmainen kotisivupohja - 3 helppoa askelta - Hinta alk. 0€/kk webnode.com call to action icon Nuorille työttömille tulossa uusi työllistymisseteli Hallitus on päättänyt täsmälääkkeistä nuorisotyöttömyyteen. Se aikoo toteuttaa muun muassa uuden nuorten työllistymissetelin, jolla pyritään työllistämään nuoria työttömiä yrityksiin vähintään puolen vuoden ajaksi. Työllistymisseteliin esitetään kohdennettavaksi 30 miljoonaa euroa. Ajatus on, että seteli koskisi 18-29-vuotiaita. Se on tarkoitettu erityisesti nuorille, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä. Tilastojen mukaan kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä yli 40 000, mikä on noin 6 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi hallitus on valmistellut muutoksia, joiden myötä työttömät voisivat opiskella nykyistä enemmän menettämättä työttömyysturvaansa. Tarkoitus on vapauttaa opintoja, joita työtön työnhakija voi suorittaa avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Tämä koskee yli 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita

Vain kolmen pisteen tappio

Suomi kiristi loppua kohden jääden vain kolmen pisteen päähän, mutta totuuden nimessä ei ollut lähelläkään voittoa, ero oli välillä jo niin suuri! Koripallo Susijengille karu tappio EM-kisoissa – Lauri Markkasella synkkä ilta Susijengi kärsi ensimmäisen tappionsa EM-kisoissa. Antti Salmensaari 19:26 | Päivitetty 22:45 Lopputulos: Suomi–Liettua 78–81 EM-Kisoissa voitosta voittoon jyrännyt Suomi kärsi maanantai-iltana Tampereella ensimmäisen tappionsa. Liettua hyydytti Lauri Markkasen 19 pisteeseen ja vei voiton kolmella pisteellä. Suomi kohtaa Tampereella vielä Saksan ennen Riian jatkopelejä. Suomi on varmistanut jatkopaikan lohkossa. Seuranta aukeaa alle. Päätapahtumat 22:31 Lopputulos: Suomi-Liettua 78-81 22:08 Liettualle takaisku 22:07 Muurinen huudattaa Nokia-areenaa 21:58 Tilanne 3. neljännes: Suomi-Liettua 48-57 21:19 Tilanne 2. neljännes: Suomi-Liettua 36-45 Näytä lisää Uusin ensin Vanhin ensin 22:50 Tampereen lohkon päätöskierros Tampereen B-lohkossa pelataan keskiviikkona päätöskierros. 13.30 Montenegro-Britannia 16.30 Liettua-Ruotsi 20.30 Suomi-Saksa Pudotuspelivastustajat tulevat Riian A-lohkosta, jonka kärkisijoilla ovat ennen tiistain otteluita Turkki, Serbia ja Latvia. 22:36 Suomen parhaat pistemiehet Susijengin parhaat pistemiehet ovat Mikael Jantunen ja Lauri Markkanen. Illan vaikeudesta kertoo, että viidesti heittänyt Sasu Salin jäi ottelussa pisteittä. Suomen parhaat pistemiehet Mikael Jantunen (19) Lauri Markkanen (19) Elias Valtonen (10) Liettua-ottelun jälkeen: Sasu Salin Liettua-ottelun jälkeen: Sasu Salin 22:31 Lopputulos: Suomi-Liettua 78-81 Suomi kärsii ensimmäisen tappion EM-kisoissa. Lohkon päätöspelissä keskiviikkona on vastassa Saksa kello 20.30. Lohkotilanne Saksa 8 pistettä (4 voittoa, 0 tappiota) Liettua 7 (3-1) Suomi 7 (3-1) Montenegro 5 (1-3) Ruotsi 5 (1-3) Britannia 4 (0-4)