Kalevalan päivän nimipäiväsankarin kaste

 Tänään Kalevalan päivänä

sain olla kastamassa veljessarjan viidennen Sisu Alex Emielin päivän nimipäiväsankarin!

Zyskowiczilt terveiset Sdp:lle

50 vuotta eduskunnassa istuneen Ben Zyskowiczin (kok) mukaan Sdp ei ole koskaan ollut niin huolissaan Suomen velkaantumisesta kuin nyt. 

 Kristian Saine

 Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kehuu sosiaalidemokraatteja näiden osoittamasta huolesta Suomen velkaantumisesta. 

 – Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä Sdp ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti hieno asia, kun ovat nyt kokeneet jonkinlaisen herätyksen tässä asiassa vuosi ennen eduskuntavaaleja, Zyskowicz sanoo tiedotteessaan.

 Zyskowicz jatkaa Sdp:n mahdollisen ratkaisun velkaantumisongelmalle olevan hänelle kuitenkin yhä mysteeri.

 Zyskowicz korostaa, että nykyinen velkatilanne ei ole syntynyt hetkessä, vaan pitkän kehityksen seurauksena. Myös Sdp on Zyskowiczin mukaan on ollut keskeisesti vaikuttamassa velkaantumiseen. 

 – Kiteytän eron edellisen ja nykyisen hallituksen välillä. Nimittäin kun edellinen hallitus törmäsi kriiseihin, jotka vaativat hyvin tuntuvia uusia panostuksia, se ei ollut valmis säästämään käytännössä mitään mistään vanhasta.

 Zyskowiczin mukaan nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on törmännyt myös uusiin menotarpeisiin esimerkiksi turvallisuuden ja puolustuksen saralla.

 – Kukaan ei voi väittää, etteikö nykyinen hallitus olisi monestakin vanhasta ollut valmis säästämään. Sdp:n mielestä tietysti liikaakin, Zyskowicz sanailee.

 Konkari­kansan­edustaja kuvailee Sdp:n toimintaa irvokkaaksi. Zyskowiczin mukaan Sdp on vastustanut lähes kaikkia hallituksen säästöesityksiä. Samaan aikaan puolue on esittänyt huolta velkaantumisesta ja vaatinut nykyhallitukselta lisää säästöjä.

 – Mutta tämä huolipuhe ei ole kuitenkaan konkretisoitunut omiksi säästökohteiksi, Zyskowicz sanoo.

 Zyskowicz lisää pitävänsä merkittävänä askeleena sitä, että puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkaantumisen hillitsemiseen yli vaalikausien velkajarrulla

 – Tosiasia on se, että valtavat julkisen talouden haasteet ovat Suomen ja kaikkien vastuullisten puolueiden edessä vielä vuosikausia ja useita vaalikausia. Velkajarruun sitoutuminen on puolueilta lupaus vastuullisesta taloudenpidosta.

Suomi pitempää itsenäisenä kuin Venäjän valla alla

Tänään Suomessa tehdään historiaa 

22.2.2026 Suomessa kääntyy uusi sivu historian suuressa kirjassa. Itsenäisen Suomen liput heiluivat talviolympialaisissa. 

Pasi Lapinkangas Sunnuntai 22. helmikuuta 2026 kirjataan osaksi Suomen historiankirjoitusta. Silloin Suomi on ollut itsenäinen yhteensä 39 526 päivää. Se on tasan yhtä monta päivää kuin maamme oli osa Venäjää vuosina 1809–1917. 

Toisin sanoen maanantaista 23. helmikuuta lähtien olemme olleet kauemmin itsenäinen valtio kuin Venäjän vallan alla. Asiasta kertoi aiemmin tässä kuussa muun muassa Suomen Kuvalehti. 

17. syyskuuta 1809 Venäjä ja Ruotsi solmivat Suomen sodan päättäneen Haminan rauhan. Tuolloin maamme siirtyi Ruotsilta Venäjän keisarikunnan haltuun.

Ei tällä kaudella enää alijäämämenettelyä

Purra täräytti melkoisen uutisen eduskuntasalissa: EU-komissio ei vaadi Suomelta alijäämämenettelyn takia mitään lisäsäästötoimia, koska tämä hallitus on toimet jo tehnyt.   

Valtiovarainministeri  Riikka Purra kertoi tänään eduskunnan puhujanpöntöstä ison uutisen koskien EU:n alijäämämenettelyä. EU-komissio on tyytyväinen hallituksen toimiin liiallisen alijäämän umpeenkuromiseksi, eikä vaadi Suomelta lisätoimia. 

Komission tulkinta on tarkentunut. Tältä hallitukselta ei vaadita komission suunnalta lisää toimia juuri siksi, että tämä hallitus on komissionkin mielestä tehnyt ne toimet, Purra kertoi eduskuntasalissa.

 – Komissio on sitä mieltä, että tämä hallitus on todella tehnyt sen osansa ja viime vuoden 2025 liikkumavaraa tullaan käyttämään vuosina 2026 ja 2027. Ja kun katsotaan seuraavaa hallituskautta, tämä komission tulkinta helpottaa myös tulevan hallituksen ensimmäisen budjetin tekoa.

 Ensimmäisessä budjetissa ei edellytetä niin suurta säästökokonaisuutta, mikä vielä muutama kuukausi sitten näytti todennäköiseltä. Purra kummasteli, miksei asia ollut opposition tiedossa, sillä asia sanotaan velkajarruryhmän raportissa. 

 – Hyvät opposition edustajat, te olette tänään olleet kuittaamassa velkajarruryhmän raportin, jossa tämä kerrotaan. En ymmärrä miksi te ette ole tietoisia tästä asiasta. Te tulette tänne vaatimaan tältä hallitukselta komission alijäämämenettelyn edellyttämiä lisätoimia. Ei sellaisia ole. i tällä kaudella enää alijäämämen 

 – Joten, arvoisa oppositio, huoli pois, komissio ei edellytä tältä hallitukselta lisää toimia. Komissio on tyytyväinen niihin toimiin, joita me olemme tehneet.

Joakim Vigelius kirjoittaa

Merkkipaaluista.

Eilen Suomen aika itsenäisenä valtiona ylitti ajan, jonka maamme eli Venäjän vallan alla. Puolestaan tänään Ukrainalle tuli täyteen tasan neljä vuotta itsenäisyytensä puolustamista Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa vastaan. Molemmat historian merkkipaaluja, joista ammentaa pari ajatusta.

 Verrattain lyhyen valtiollisen itsenäisyytensä aikana Suomi on rakennettu maaksi, joka lukeutuu maailman vauraimpiin, hyvinvoivimpiin ja onnellisimpiin. Harva sodan tuoksinassa itsenäistynyt kansakunta on kasvanut ja kypsynyt yhtä nopeasti ja onnistuneesti. Karmean paljon kurjemminkin olisi voinut käydä. Kuten Ukrainassa.

Samaan aikaan, kun Suomessa on rakennettu reilua satavuotista itsenäisyyttä, ovat Ukrainaa koetelleet potenssissa liki kaikki modernit vitsaukset. Eestaas marssivat valloitusarmeijat. Veriset miehitysjaksot. Ulkomainen resurssiriisto. Miljoonat kommunismikokeilun nälkäkuolemat. Saksalainen teollisen mittakaavan joukkotuhonta. Etniset puhdistukset. Maan kielen ja kulttuurin pakkovenäläistäminen. Moskovan talutusnuoraan alistaminen. Itsenäistyneen maan aseriisunta. Syvälle ujuttautunut korruptio. Vieraan vallan päättymätön painostus ja uhka. Ja sitten taas uusi miehitys. Ja taas uusi matalan intensiteetin konflikti. Ja taas uusi laajamittainen hyökkäys. Uusi kierros valloitussotaa, turhaa kuolemaa, kaapattuja lapsia, pommitettuja koteja, iskuja energiainfraan pakkastalvella. Neljä vuotta Venäjänä tunnettua idän vitsausta ja uhrit lasketaan miljoonaluokassa. Muusta inhimillisestä ja taloudellista menetyksestä puhumattakaan. 

 Yleensä meillä Suomessa tavataan kerrata itsenäisyyden ja kovalla hinnalla voitetun rauhan arvoa joulukuun kuudentena. Aihetta siihen olisi useamminkin.

Työttömien kasvu johtuu lisääntyneestä maahanmuutosta

Toimi Kankaanniemi 

 Näinkö kehitys on mennyt? Mitä tapahtui loppuvuonna 2022, jolloin maahanmuuttajien työttömyys lähti vahvaan kasvuun?

Vasta keväällä 2023 ukrainalaiset alkoivat saada asteittain kotipaikkaoikeuksia ja Orpon hallitus aloitti työnsä. 

 Ville Tavio Oppositiosta suretaan nyt työttömyyttä kovasti. On kuulemma nykyhallituksen vika. Miten oheinen kuvaaja istuu väitteeseen? Miksi oppositiosta halutaan yhä kiihdyttää maahanmuuttoa vaikka tulijoille ei ole selvästikään toimivia työmarkkinoita?

1. paastonajan sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri

 ‹Sunnuntai 22.2.2026› 2. vuosikerta 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Pääsiäisjakso, paastonaika

Jeesus, kiusausten voittaja 

Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps. 91:15).

 Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. 

 Evankeliumi 

Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme, sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin, jotta hän voisi kiusattuja auttaa. Vahvista meitä, niin että hänen avullaan voittaisimme pahan hyökkäykset. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Työvelvoite ei toteudu

Purra Brysselissä. Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksiin. Arkistokuva. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolusti Brysselissä näkemystään maahanmuuttajien työvelvoitteesta, vaikka hän uskoo ehdotuksen törmäävän perustuslakivaliokuntaan. Toisaalta hän on varma, että kansalaisuusperustainen sosiaaliturva ”alkaa jonain päivänä olla hyvin mahdollinen”. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolusti tiistaina Brysselissä näkemystään maahanmuuttajien työvelvoitteesta, jotta he voisivat saada sosiaalitukia. ”Sosiaaliturvasta pitää tehdä velvoittavampaa”, Purra sanoi Brysselissä pidettyjen euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokousten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa. Purran mukaan Suomen pitäisi ottaa mallia Tanskasta, jossa toimeentulotuki ja viimesijainen tuki ovat sidottuja 37,5 tunnin viikoittaiseen työvelvoitteeseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja toi asian esiin helmikuussa Suomen Uutisissa, jossa hän sanoi, että velvoite koskee erityisesti ulkomaalaisia ja sisältää yksinkertaisia tehtäviä, kuten siivousta tai risujenkeräämistä, jotka eivät vie keneltäkään oikeaa työtä. Iltalehden mukaan siivousalan ammattilaiset järkyttyivät Purran sanomisista. Valtiovarainministeri vakuutti arvostavansa siivousalan ammattilaisia, mutta nykyjärjestelmää hän kuvasi ”hulluksi”, koska matalapalkka-alojen palkat eivät pysty erityisesti pääkaupunkiseudulla kilpailemaan sosiaaliturvan ja muiden etujen kanssa. ”Tämä on yksinkertaisesti hullua”, Purra sanoi. ”Samaan aikaan kun meillä ulkomaalaistyöttömyys on erittäin korkea, niin tietyt alat kertovat työvoimapulasta yksinkertaisesti muun muassa siitä syystä, että työtä ei kannata ottaa vastaan.” Perustuslain vastaista Purra myönsi, ettei hänen ehdottamansa työntekovelvoite maahanmuuttajille sosiaalitukien vastineeksi todennäköisesti olisi mahdollista nykyisellä perustuslailla. ”Sosiaaliturvan velvoittavuus Tanskan mallin mukaisesti sellaisenaan kuin se on Tanskassa voimassa tuskin menisi perustuslakivaliokunnastamme läpi”, ministeri arvioi. Purran mukaan poliitikkojen tehtävä on kuitenkin tehdä ehdotuksia kohti tulevaisuutta, ja Tanskan malli kuvaa yleisesti suuntaa, johon Suomenkin pitäisi ministerin mukaan kulkea. ”Tämä on pidemmälle tulevaisuuteen kohdistuvaa pohdintaa. Olen melko vakuuttunut, että tähän tullaan ennemmin tai myöhemmin menemään”, Purra sanoi.

Se oli niin lähellä...

Yhdistetyn joukkuesprintin hopeamiehet Eero Hirvonen ja Ilkka Herola. Kultaa Norjalle ja pronssi Itävallalle.

Wille jo toistamiseen ministeriksi

Wille Rydman on uusi sosiaali- ja terveysministeri – ”Joudumme jakamaan niukkuutta” © Kuva Lauri Heikkinen/ Valtioneuvoston kanslia HALLITUS Orpon hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso jätti eroanomuksen ministerin tehtävästä viime viikolla. Juuso kertoi samalla jäävänsä toistaiseksi sairauslomalle. Perussuomalaiset ilmoitti keskiviikkona Juuson tilalle tulevasta uudesta ministeristä. Hän on Wille Rydman, joka on jo toiminut Orpon hallituksessa elinkeinomisterinä, ennen kuin pesti annettiin Sakari Puistolle. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi tiedotustilaisuudessa, että Rydman on selvinnyt aikaisemmin pahoistakin paikoista. – Olen hyvin luottavainen, että hän ei hätkähdä, vaan toimii hallituksessa täsmällisesti ja hyvin. Purran huomautus siitä, että hän uskoo Rydmanin pystyvän toimimaan myös median ja opposition kanssa, sai tulevan ministerin hymyilemään. Rydman muistetaan pitkällisestä riidastaan Helsingin Sanomien kanssa johtuen lehden julkaisemista artikkeleista. Rydman myönsi, että sosiaali- ja terveysministerin salkku on varmasti hallituksen vaikeimpia, mutta myös tärkeimpiä. Yksi suurimmista haasteista on, miten sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää niin, että ne voidaan rahoittaa myös tuleville sukupolville. – Joudumme jakamaan niukkuutta, tekemään asioita mahdollisimman tehokkaasti.

Neljäs pronssimitali, nyt Ilkka Herolalle

Milano-Cortinan olympialaiset 2026 Pronssipaukku: Ilkka Herola pudotti norjalaisen kanveesiin Suomalainen sieti maitohappoa ratkaisevalla tavalla paremmin kuin Norjan hurja hiihtäjä Andreas Skoglund. Näin Ilkka Herola tunnelmoi olympiapronssimitalistina IOC Tekijän kuva Santtu Silvennoinen Tänään klo 17:12 Val di Fiemme Ilkka Herolan taktiikka ennen yhdistetyn 10 kilometrin hiihto-osuutta oli yksinkertainen: ensimmäisellä 2,5 kilometrin lenkillä Jens Oftebron johtama kovien hiihtäjien kopla kiinni, koukku selkään, hetki vähän helpommin ja sitten mitalivääntöön. – Tuntui ihan uskomattoman pahalle fyysisesti. Tiesin, että jos rimpuilee mahdollisimman lähellä kärkiporukkaa, mitali on todennäköisesti siinä, Herola kommentoi. Puolimatkaan mennessä mitalipelistä tuli neljän kauppa. Yksi kvartetista Oftebro, Johannes Lamparter, Herola ja Andreas Skoglund jää ilman palkintoa. Vauhti kiristyi kolmannen kierroksen alussa olevaan radan jäykimpään nousuun. – Kolmosrundin alkupuoli oli paha. Siinä koeteltiin. Skoglund alkoi tippumaan. Minulla oli selkeä tilanne: porukassa pysyminen tuo mitalin tai jos tipahtaa, se on herran haltuun. Yritin pysyä peesissä ja roikkua. Ratkaiseva isku Ilkka Herola (vas.) kypsytti Norjan Andreas Skoglundin. Itävallan Lamparter oli mäkiosuuden jälkeen päässyt matkaan 24 ja Norjan Oftebro 10 sekuntia ennen suomalaista. He olivat suomalaista hieman tuoreempia, kun kirkkaimmasta mitalista hiihdettiin. – Johannes ja Jensillä oli oma kultapeli käynnissä. Minulla oli sitä kultakiriä ajatellen eväät syöty. Herolan kannalta oleellisinta oli, ettei maailmancupin kiertueen viidenneksi paras hiihtomies Skoglund pääse pronssikilpailuun. Siksi suomalainen lähti vetämään kärkitrioa. – Johannes ja Jens ottivat pieniä nykäisyjä, kunnes jäivät seisomaan. Minun piti päästä mahdollisimman pian maaliin. Skoglund oli vielä 7,5 kilometrin hiihdon jälkeen 6,4 sekunnin päässä pronssista, mutta Herolan veto viimeisen kierroksen ensimmäiseen nousuun pudotti norjalaisen kanveesiin. – Se oli mäkiosuuden jälkeisistä lähtökohdista onnistunut suoritus. Yksi hienoimmista hiihtämistäni kilpailuista, Herola myhäili. Viimeisen kierroksen aikana Oftebro ja Lamparter karkasivat odotetusti kultaan ja hopeaan, mutta Herolan pronssia on syytä pitää voitettuna. Skoglund pehmeni Herolan iskun jälkeen yli 25 sekunnin päähän suomalaisesta. – Ei olisi pitänyt mennä niin kovaa ensimmäisillä kierroksilla. Väsyin liikaa, kun jouduin tekemään niin paljon töitä, Skoglund harmitteli. – Tämä oli rankka kisa. Väsyin pahasti, hän lisäsi. FAKTAT Yhdistetyn suurmäen kilpailu: 1. Jens Lurås Oftebro NOR 2. Johannes Lamparter AUT +5,9 3. Ilkka Herola +14,8 4. Andreas Skoglund NOR +41,9 5. Eero Hirvonen +46,5 6. Einar Lurås Oftebro NOR +49,3 7. Kristjan Ilves EST +1.01,4 8. Stefan Rettenegger AUT +1.09,7 9. Vinzenz Geiger GER 1.36,1 10. Johannes Rydzek GER 1.37,2 – -- 16. Wille Karhumaa 2.43,8

Pojat, kansan urhokkaan

Pidin jopa kolmessa eri tilaisuudessa viime viikolla tämän puheen: Porilaisten marssi Mel. säv. Chr. F. Kress, san. J. L. Runeberg, suom. H. Klemetti Pojat, kansan urhokkaan, Mi Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla vertaan vuoti, Viel' on Suomi voimissaan, Voi vainolaisten hurmehella peittää maan. Pois, pois rauhan toimi jää, Jo tulta kohta kalpa lyö Ja vinkuen taas lentää luoti. Joukkoon kaikki yhtykää, Meit' entisajan sankarhenget tervehtää. :,: Kauniina välkkyy muisto urhojemme, Kuolossa mekin vasta kalpenemme; Eespäin rohkeasti vaan, Ei kunniaansa myö sun poikas milloinkaan! :,: :,: Uljaana taistolippu liehu, Voitosta voittohon sä vielä meitä viet! Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa Saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa! :,: Nämä meille satakuntalaisille tutut Porilaisten marssin sanat johdattavat meidän ajatuksemme isänmaamme historian todella raskaisiin vaiheisiin. Ne tulevat väistämättä mieleen, kun pakosta tarkastelee maailmamme nykyistä lievästi sanottuna sekasortoista tilaa, että miten selviämme eteenpäin.1300 km yhteistä rajaa omaava naapurimme on käynyt jo 4 v räikeää hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan tuhoten lukemattomilla droneillaan nytkin kovilla pakkasilla kaupunkien lämpölaitoksia ja voimaloita. Ja toinen suurvalta Atlantin takana, on ollut turvanamme esim. Natossa, johan suurella yksimielisyydellä liityimme ja on meillä kahdenvälinen puolustusliittokin USA:n kanssa, mutta nyt sekin on käynyt arvaamattomaksi kovine puheineen ja arvaamattomine tekoineen. Oman maamme vaikeaa historiaa tulin pohtineeksi luettuani Teemu Keskisarjan kirjan Murhanenkeli Kaarle X!! aikaisesta v.1700 alkaneesta Suuresta Pohjansodasta ja muistellen sitten 1808-09 käytyä Suomen sotaa, jonka monista urhoollisista taisteluista kertoo J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Vaikka näissäkin sodissa Ruotsi-Suomi hävisi niin kuitenkin kaikki kääntyi parhaaksemme ja Venäjän yhteydessä saimme autonomian suuriruhtinaskunta sadaksi vuodeksi, jona aikana kasvoimme kansakunnaksi ja voimme julistautua Venäjän vallankumouksen jälkeen itsenäiseksi joulukuun 6.p:nä 1917. Tässä kaikessa saamme nähdä Kansojen Kaitsijan Taivaallisen Isämme johdatusta ja siunausta ja sen jälkeenkin olemme selvinneet ikävästä v.1918 sodasta ja yhtenäisenä kansakuntana kuten eduskunnan puhemies Väinö Hakkilakin totesi selvisimme Talvisodan ihmeestä: Suurin saavutuksemme, ihanin voittomme kuluneiden raskaiden kuukausien aikana on se täydellinen yksimielisyys, joka on liittänyt kansamme yhteen ankaran koettelemuksen aikana ja edelleen Jatkosodasta. Meillä on ollut ikään kuin rukousrintaama kansamme yllä ja näin eritoten juuri täällä Satakunnassa rukoilevaisalueella, meilläkin Kankaanpäässä kirkkomaallamme on jopa rukoilevaisjohtaja Matti Pukanhaavan patsas, prof. Osmo Tiililä on kirjoittanut Taulunkylässä asuneesta Frans Ulvaasta kirjan Suomalaista kokemuskristillisyyttä ja Vihtiläjärveltä ovat Oskari Rajakallio, Severiina Santasalo sekä Kulhuan Nikodeemus ja Teemu. Tähän sukupolvia yhdistävään rakentavaan rukousrintamaan maamme ja kansamme puolesta saame mekin huonoinakin rukoilijoina liittyä ja todeta kuten VT:n Samuel-profeetta totesi, kun Israel oli saanut voiton sitä vainonneista filistealaisista: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Näin saamme nähdä itsenäisyytemme syntymisen ja säilymisen Jumalan hyvänä lahjana, josta saamme kiittää ja ylistää. Kansakuntamme työ ja tarmo ja SISU ja Jumalan armo ja siunaus eivät sulje toisiaan pois. Apostoli Paavalin tavoin saamme tunnustaa: Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole turha, ja se, mitä olen tehnyt en kuitenkaan ole tehnyt minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. Niinpä näissä nykyisissäkin maailman myllerryksissä voimme luottaa, että kun Jumala on näin paljon vaivaa nähnyt kansamme eteen ei hän varjelustaan vedä vastakaan pois, mutta kunpa mekin osaisimme kaikesta maamme kokemasta vetää kansakuntana ja itse kukin oikeat johtopäätökset esim. Psalmin 50:15 mukaisesti, miten Jumala sanoo: Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua. Ja näin myös kansallisen itsenäisyytemme ja vapautemme takuuna saamme pitää Vapahtajamme meitä kohtaan osoittanutta rakkautta aina ristinkuolemaan asti menemistä syntiemme anteeksiantamiseksi, ja niinpä Jeesus sanoo: Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidät vapaiksi. Näin tässäkin ajassa saamme iloita Isänmaastamme ja nostaa juhlapäivinämme siniristilippumme laulaen: KuIn taivas ja hanki Suomen on värisi puhtahat, sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat Ja vielä rohkaisuksi ensi sunnuntain teksteistä: Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.

Laskiaissunnuntaina

Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 12:25–33 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 12 Jeesus sanoi: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua. Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Ei! Juuri tähän on elämäni tähdännyt. Isä, kirkasta nimesi!” Silloin kuului taivaasta ääni: ”Minä olen sen kirkastanut ja kirkastan jälleen.” Paikalla oleva väkijoukko kuuli äänen ja sanoi ukkosen jyrähtäneen. Jotkut kyllä sanoivat: ”Enkeli puhui hänelle.” Silloin Jeesus sanoi: ”Ei tämä ääni puhunut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. Nyt tämä maailma on tuomiolla, nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta. Ja kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.” Näillä sanoilla Jeesus ilmaisi, millainen tulisi olemaan hänen kuolemansa.

Riikka Purra kankaanpäässä

Valtiovarainministeri Riikka Purraa kokoontui kuulemaan ja tapaamaan väkeä pakkasessakin! Jari Koskela Riikka Purra kävi tänään vierailulla Kankaanpäässä. Pakkasesta huolimatta väkeä riitti. Hyvää ystävänpäivää! Sinikka Aaltonen Kyllä oli mukava päivä 👍💎🇫🇮 Piilota Anssi Joutsenlahti Kankaanpäässä oli makkaratarjoilu torilla ja kahvit PerusPesällä. T E R V E T U L O A 😘 😍 🥰 😊 Ja HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Lenkki -18 pakkasessa kahdeksan miehen voimin

Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään en itse ehtinyt lenkille juontokeikka kiireiden vuoksi mutta ehdin kuitenkin maalialueelle ottamaan kuvan lenkillä olleista kahdeksasta lenkin suorittaneesta "pakkasukosta". Anssi tai Unto varmaankin kertoo matkasta? Ainakin kaikki ovat ehjinä vaikka olikin perjantai 13. Anssi Joutsenlahti Tunnin Lenkiltä palatessa liikuntakeskuksen ulkoseinämittari näytti jo -18 astetta, menimme Rivieran uimarannalta opistolle, nousimme Järventaustaan ja takaisin Veteraanikatua ja Tapalankatua 5,5 km kahdeksalla hengellä kuten kuvastakin näkyy! 😊😘 😍 🥰 😉

Juusolla oli raskas ministerinsalkku

Ministeri Kaisa Juuso eroaa tehtävästään Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on ilmoittanut tänään jättävänsä tehtävänsä. Hän jää sairauslomalle. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kirjoittaa: – Olen jättänyt eroanomuksen ministerin tehtävästä. Työ on ollut todella raskasta ja olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä turvataksemme suomalaisille tärkeät palvelut. Katson, että olen tehnyt parhaani, mutta nyt jonkun muun on aika jatkaa. Toivotan paljon voimia seuraajalleni, jota autan parhaani mukaan. – Jään sairauslomalle toistaiseksi enkä kommentoi asiaa enempää. Ministerin oma päätös Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo ministeri Juuson ilmoittaneen asiasta tänään sekä hänelle että pääministerille. – Ennen asian julkituloa hän informoi asiasta myös eduskuntaryhmää. Kyseessä on ministeri Juuson oma päätös. – Kunnioitan hänen tekemäänsä työtä Suomen hyväksi. Kaisalle vilpitön kiitos. Puolue käynnistää välittömät toimenpiteet seuraajan valitsemiseksi. Purra kommentoi asiaa Eduskunnan valtiosalissa tänään.

Eero Hirvoselle yllätysmitali

Milano-Cortinan olympialaiset 2026 Eero Hirvonen heitti jo pyyhkeen kehään Pronssimitalistilla oli sekavat tunnelmat. Hirvonen käy läpi ajatuksiaan tiukan mitalitaiston aikana IOC Santtu Silvennoinen Val di Fiemme – Vähän on vielä prosessoitavaa. Sumuinen päivä tämä on. Niin kokee yhdistetyn normaalimäen tuore olympiapronssimitalisti Eero Hirvonen, 30. Keski-Suomen kasvatti on kuvailtu Suomen joukkueen vihaisimmaksi urheilijaksi, sillä hän on äärimmäisen itsekriittinen mies. Keskiviikkona itsekritiikki oli jälleen tomerasti läsnä, sillä pyyhe oli jo kehässä ennen päivän hiihto-osuutta. Eero Hirvonen ei uskonut mahdollisuuksiinsa ennen hiihto-osuutta. EPA / AOP – En olisi laittanut itseni puolesta rahoja likoon, Hirvonen ilmoitti. Teseron olympiahiihtostadionilla vapaan suksia laitettiin liikkeelle erittäin puuroutuneessa sohjolumessa. – Tällaisessa olosuhteessa en ole ollut maailman paras. Ehkä olen vähän kehittynyt. Pitää unohtaa tekninen puoli hiihtämisestä ja luovia eteenpäin. Kymmeneen hiihdettyyn kilometriin meni puoli tuntia. Se on sangen paljon. – Oli aika helppoa tulla. Tuossa olosuhteessa tiettyä vauhtia pääsee ok, mutta vauhdin kiristäminen on aika vaikeaa. Päätin, etten missään vaiheessa hiihdä ennen viimeistä nousua niin, että olen kuoleman kielissä. Viimeisessä nousussa lappu oli lattiassa ja pronssipaikka tupsahti hiihtohanskoihin. Maalissa itsekriittinen mies tuuletti. Se on harvinaista. Edellisen kerran hän on nostanut käsiä ilmaan vuonna 2018. Silloin hän viimeksi otti yhden kuudesta henkilökohtaisesta mc-pallipaikastaan. – Tunteiden sekamelskaa. Onnellisuutta ja kiitollisuutta. Ei sitä siinä kohtaa käsittänyt, mitä on tapahtunut. Hirvonen ja Suomen valmentajat ovat puhuneet potentiaalista jo vuosia. Entinen päävalmentaja Petter Kukkonen jopa ilmoitti vuonna 2017, että Hirvonen on tuleva olympiavoittaja. – Tiedän potentiaalini, että jos on pöljä päivä ja osuu kaikki kohdalleen, mitalista taisteleminen on mahdollista, Hirvonen kommentoi. – Kiva kerrankin toimittaa sillä tavalla, että puhun pelkkää shaibaa, että potentiaalia olisi, mutta ei vaan lähde. ”Järkyttävää” Viime kausi oli mahalasku. Hirvonen oli maailmancupin hiihtoajoissa vasta 28:s ja cupin kokonaiskilpailussa 38:s. – Viime vuosi oli aika järkyttävää. Viime talvena piti aika paljon miettiä asioita. Hirvonen muutti Lahteen. Siellä asuu maajoukkueen mäkikoutsi Christoph Eugen. – Aika odottavainen olo oli viime talven jälkeen, kun olin kyntänyt ja pääsin aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ennen Milano-Cortinaa alla oli maailmancupissa kaksi top-kymppi -sijoitusta . – En sillä tasolla ole kilpaillut, millä olisin halunnut. Vaikka itsekriittinen mies löysi keskiviikon suorituksestaan parannettavaa, hän vaikutti kerrankin hyvin onnelliselta. Ketä haluat kiittää itsesi lisäksi eniten olympiapronssistasi? – Ihmisiä on niin paljon. Kaikista asiantuntijoista, lääkäreistä, vanhemmista ja kavereista lähtien. Kyllä kiitollinen saa olla, että miten on mahdollistettu, kun pystyy tässä tilanteessa olemaan vuosikausia. Vaikka täydellisesti ei ole mennyt, on voinut tehdä kaikki niin hyvin kuin mahdollista, että tällaista voi saavuttaa. FAKTAT Yhdistetyn normaalimäki + 10 km hiihto 1. Jens Oftebro, NOR 2. Johannes Lamparter, AUT, +1,0 3. Eero Hirvonen, FIN, +2,5 4. Stefan Rettenegger, AUT, +17,6 5. Ilkka Herola, FIN, +22,1 6. Kristjan Ilves, EST, +41,1 7. Andreas Skoglund, NOR, +1.05,9 8. Johannes Rydzek, GER, +1.09,4 9. Thomas Rettenegger, AUT, +1.43,3 10. Vinzenz Geiger, GER, +1.52,0 ... 21. Wille Karhumaa, FIN, +4.07,5

Suomalaiset neljänsinä

Kahden nelossijan päivä tänään olympialaisissa. Erinomaiset saavutukset, mitalitila oli kuitenkin saavuttamattomissa. Olli Hiidensalo neljän ampumahiihdossa puhtaalla ammunnalla ja Lauri Vuorinen neljäs sprinttihiihdossa selvittyään jatkoon aina rimaa hipoen! Ja vielä Suomen sekajoukkue mäkihypyssä selvisi kuudenneksi! Ja vielä ampumahiihdosta: Suomelle neljännen sijan lisäksi sijat 11. ja 15.

Eilen oli Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille.

Jussi Halla-aho tosi hyvä Ykkösaamussa

Puhemies Halla-aho häirintäkohusta Ykkösaamussa: ”Eduskunta ei ole lastentarha, jossa edustajia pitäisi paimentaa” Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on haluja asettua ehdolle ensi eduskuntavaaleissa. Eduskunnan puhemiehenä jatkava Jussi Halla-aho (ps.) ei näe tarvetta valvoa nykyistä ankarammin kansanedustajien käyttäytymistä. – Väärin ajatella, että eduskunta olisi jokin lastentarha, jossa puhemiehen tai hallintojohtajan tai kenenkään pitäisi paimentaa aikuisia ihmisiä, Halla-aho sanoi lauantaiaamuna Ylen Ykkösaamussa. Halla-ahon kommentit liittyvät eduskuntaa riepotelleeseen häirintäkohuun. Sen keskiössä on ollut SDP:n eduskuntaryhmä, josta on noussut julkisuuteen kokemuksia epäasiallisesta käyttäytymisestä. Puhemies Halla-aho harmittelee sitä, että epäasialliseen käytökseen on vaikea puuttua. Se johtuu hänen mielestään rakenteellisista asioista. – Kansanedustajan ja avustajan välisiin konflikteihin on vaikea puuttua. Kansaedustajien avustajista osa on työsuhteessa kunkin puolueen eduskuntaryhmään. Aikaisemmin avustajien työnantaja on ollut eduskunnan kanslia. Vanha järjestelmä mahdollistaisi esimerkiksi puhemiehen puuttumisen asiaan. Halla-aho ei kuitenkaan kannata avustajien siirtämistä kanslian alaisuuteen. – Se olisi huonosti hätäinen ja huonosti harkittu paniikkiratkaisu. Puhemies huomauttaa, että nykyisellä järjestelyllä on etunsa. Pikkujouluista syntyy mainehaittaa Toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi Ykkösaamussa yleisöltä saamansa häirintään liittyvän kysymyksen. – Pitäisikö pikkujoulut ja toimittajille järjestetyt glögit lopettaa häirintätapausten vuoksi? Puhemies Halla-aho ei ottanut kysymykseen suoraa kantaa. – Pikkujouluista on ollut varsinkin viime vuosina enemmän harmia kuin iloa, Halla-aho vastasi. Samalla puhemies muisteli menneitä aikoja, jolloin pikkujoulujen tapahtumista ei kerrottu julkisesti. – Aikaisempina vuosikymmeninä on ollut ikään kuin sanaton sopimus siitä, että pikkujouluissa puhuttuja tai tapahtuneita asioita ei riepoteltaisi julkisuudessa, mutta tämä kulttuuri on selvästi muuttunut. Halla-aho totesi, että se ei tee hyvää eduskunnan julkikuvalle. Jatko politiikassa kiinnostaa Seuraavat eduskuntavaalit ovat reilun vuoden kuluttua. Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on ilmeisiä haluja asettua ehdolle vaaleihin. – Minulla ei ole mitään tarvetta lyödä tätä asiaa vielä lukkoon, mutta pitäisi sitä varsin todennäköisenä, että olen ehdolla seuraavissa vaaleissa, Halla-aho vastasi toimittaja Seija Vaaherkummun kysymykseen ehdokkuudesta.

Olympialaisten avajaiset

Tänään katsottiin Talviolympialaisten avajaisia. Toivotaan Suomeenkin mitaleja, kun mitalimahdollisuuksia on entistä useammissakin lajeissa. Ja hiihdossa tietenkin ainakin viesteistä, kun Norjalla saa olla vain yksi joukkue 😊😊😘

Näyttää siltä, että ei ole väli mistä puhutaan, kun vain puhutaan

Analyysi: Vaaleihin on runsas vuosi aikaa, ja puolue­kannatusten hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä Työväestön huoli työttömyydestä ja taloudesta näyttää olevan SDP:n ja perus­suomalaisten kannatus­muutosten merkittävin syy, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi tiistaina eduskunnassa toimittajien kysymyksiin, jotka liittyivät syytöksiin ryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen epäasiallisesta käytöksestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Tulikukka de Fresnes. Politiikka on sekä puhetta että tekoja. Yksi väärä sanavalinta voi suistaa puolueen kannatuksen, ja vastaavasti hieno puheenvuoro voi tuoda poliitikolle ison määrän ääniä. Viime aikoina puolueiden kannatusmittauksiin näyttää kuitenkin vaikuttaneen vähemmän se mitä poliitikot puhuvat, ja enemmän se miltä tehty politiikka tuntuu kansalaisten omissa nahoissa. Kuukausi sitten perussuomalaisten kansainvälisen mittaluokan silmienvenyttelyjupakka ei näkynyt Ylen kannatusmittauksessa negatiivisesti, päinvastoin kannatus nousi. Tällä kertaa SDP:n kannatus nousi yli prosenttiyksikön siitä huolimatta, että puolueen eduskuntaryhmän avustajien häirintää ruodittiin julkisesti viikosta toiseen. SDP:n nousu tapahtui nyt pääosin perussuomalaisten kustannuksella. Etenkin työväestö liikahti tammi-helmikuussa perussuomalaisista demarien taakse. Syynä lienee pitkään jatkunut huono taloustilanne, joka osuu nyt konkreettisesti duunareihin. Puoluekannatus helmikuu 2026 SDP +1,1 25,0 Kok. −0,8 18,8 Kesk. +0,8 14,3 PS −1,8 13,3 Vas. +0,4 11,1 Vihr. −0,5 7,9 RKP +0,6 3,8 KD +0,3 3,4 Liik. +0,3 1,0 muut −0,4 1,4 Ajankohta: 12.1.2026–3.2.2026. Otos: 2 402, kantansa ilmoittaneet: 1 830 (76,2 %). Virhemarginaali: maks. ±2,0 %-yksikköä. Lähde: Yle / Taloustutkimus Heikot työttömyysluvut huolestuttavat, lisäksi hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset alkavat tuntua. Ne kohdistuvat etenkin pieni- ja keskituloisen työväestön kukkaroon. Hallitus on laskenut ison osan leikkaustensa tehosta talouskasvun ja työllistymisen varaan. Koska talous ei kasva, tukien menetystä ei voi kompensoida työllä tai paremmalla palkalla. Vaikka huono taloussuhdanne on tosiasia, hallituspuolueille se ei ole ollut poliittisesti kovin toimiva perustelu. SDP taas on hyötynyt siitä. Alkuvuonna se on kertonut, mitä hallituksen päätöksiä se aikoo perua. Listalla on muun muassa aikuiskoulutustuen leikkaus ja yhteisöveron alennus. Kovasta kannatuksestaan SDP voinee kiittää puheita enemmän niitä samoja talouden madonlukuja, jotka ovat vetäneet hallituspuolueita alas. Keskustan ja persujen sylipaini Pääministeripuolue kokoomuksella ja isoimmalla oppositiopuolueella SDP:llä on vuoden ajan ollut kannatusmittausten perusteella vakaat tukijansa. Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten eli kolmosen ja nelosen tilanne on liikkunut mielenkiintoisesti huhtikuusta asti. Kuvasta näkee, että puolueet ovat syyskuun jälkeen olleet vuorotellen kolmos- ja nelossijoilla. Keskustan pitkän linjan kannattajia alkaa ehkä jo tympiä puolueen paikka oppositiossa. Poikkeuksellisen iso osa keskustan vajaan prosenttiyksikön kannatushypystä tulee nimittäin katsomosta eli niiltä keskustan kannattajilta, jotka eivät viime eduskuntavaaleissa äänestäneet ollenkaan. Tulevissa vaaleissa näiden kahden puolueen keskinäinen järjestys riippuu myös muiden porvaripuolueiden kannattajien ratkaisuista. Keskustan taakse on siirtynyt kannatusta paitsi omilta, myös hallituspuolue kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Selvästi keskustaa ja perussuomalaisia tiiviimpi yhteys on vasemmistoliiton ja vihreiden kannatuksella: kun toinen nousee, toinen laskee. Tällä hetkellä niskan päällä on vasemmistoliitto poikkeuksellisella, yli 11 prosentin kannatuksellaan. Vuosi vaaleihin Vielä ei yksikään puolueista voi vetää kannatusmittauksesta johtopäätöksiä eduskuntavaalien kannatuksen, eikä edes puolueiden suurusjärjestyksen suhteen. Vilkaisu edellisten vaalivuosien kannatusmittauksiin osoittaa, että hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä. Esimerkiksi vaalien 2023 voittajan kokoomuksen kannatus oli vuodessa luisunut 26 prosentista 20,8:aan. Vaalien toinen eli perussuomalaiset kohosi Ylen kannatusmittauksen kakkoseksi vasta saman vuoden tammikuussa, kuukausitolkulla kestäneen kolmossijan jälkeen. SDP:n kannatus pysyi tasaisena, muttei silti riittänyt vaalivoittoon. Edessä on pitkä hermopelin aika. Riittävän epäonninen ulostulo tai osuva onnistuminen voi kääntää vielä ison kuvan toiseksi.

Eduskunnan avajaisissa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti jälleen äärimmäisen hyvän ja realistisen puheen. Pieni ote puheesta tässä: ”– Suomen on syytä tehdä parhaansa maailmassa, ja monesti onnistummekin, mutta silti meidän on syytä olla maltillisia ja kohtuullisia itse itsellemme asettamissamme vaatimuksissa ja ymmärtää, että suurin osa maailman ongelmista ei ole meidän aiheuttamiamme eikä meidän ratkaistavissamme. – Hyvien ja pahojen asioiden tapahtuminen tai tapahtumatta jääminen ei useinkaan ole kiinni siitä, miten kovaa tai nopeasti päättäjämme niitä kommentoivat. Vanhaa rukousta siteeratakseni: meillä pitää olla rohkeutta vaikuttaa niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa; tyyneyttä mukautua niihin asioihin, joihin emme voi vaikuttaa; ja viisautta erottaa nämä toisistaan.”

Jussi Halla-aho jatkaa

Jussi Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi – äänimäärä nousi viime vuodesta Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on juuri valittu eduskunnan puhemieheksi 116 äänellä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho valittiin tänään tiistaina jatkokaudelle eduskunnan kevätistuntokauden ensimmäisessä täysistunnossa 116 äänellä. Halla-ahon äänimäärä nousi aiemmilta vuosilta, sillä viime vuonna hän sai puhemiehen vaalissa 105 ääntä. Vuonna 2024 Halla-aho valittiin 91 äänellä. Mäkelä jatkaa eduskuntaryhmän johdossa Jatkokaudelle perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi on valittu Jani Mäkelä. Hän on toiminut ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2023. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Jenna Simula. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jatkamaan kansanedustaja Miko Bergbom.

Pakkasherra pelottelee

ly: inherit;">MÄ: Saisi pakkanen ruveta laskemaan, muuten ei porukka kasva, edelliskerrasta laski kahdella. Silloinkin jo heitteli pakkanen yli 15 astetta!<

Israeli-ilta

 Israel-ilta Kankaanpään seurakuntasalissa maanantaina 9.2. klo 18. Ilkka Vakkuri ja kahvitarjoilu.

102 v. 5 kk ja 11 pvä

 Tänään saimme olla siunaamassa Kankaanpään viimeistä veteraanitunnuksen omannutta rintamalottaa, joka on 102 v. 5 kk ja 11 pvä ikäinen Lahja Pihlajaniemi. Viimeisen kerran laskettiin veteraaniseppel, veteraanikuoro lauloi Mun kanteleeni kauneimmin taivaassa kerran soi ja arkun vieressä oli sekä Suomen että veteraanijärjestöjen liput!

Ansaitsematon armo

 

Liturginen väri: vihreä

 Kaksi alttarikynttilää

 

Ansaitsematon armo

Päivän latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) ilmaisee päivien lukumäärän pääsiäiseen, johon seurakunnan katse nyt kääntyy. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto. Seurakuntaa kehotetaan kilvoittelemaan kärsivällisesti Jumalan armoon luottaen.

Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan.

  

Matt. 19:27–30

Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 19

Pietari sanoi Jeesukselle: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?”
    Jeesus sanoi heille:
    ”Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.”