Puolueneuvoston kokousta pidimme viidensadan hengen voimin Oulussa, valkeassa kaupungissa.
Itselläni on monia muistoja kaupungista, vaikka se sijaitseekin etäällä. Linja-autoporukastamme moni totesi, että kaupunki on turhan kaukana, kun matka kesti noin kahdeksan tuntia yhteen suuntaan.
Useamman kerran kuitenkin olen tässä Pohjois-Suomen keskuskaupungissa vieraillut, niin Herättäjä-juhlissa kuin politiikankin merkeissä. Eduskuntakollega J.Juhani Kortesalmen aikana olin Oulussa myös puhetilaisuudessa, ja veteraanikansanedustajina kokoustimme puheenjohtajamme Eino Siuruaisen kutsusta kaupungissa. Nuorempana juoksin Raattin kentällä piikin eli 25 km, joka kertyy 62,5 kierroksesta. Herännäisyyden historiassa rehtori Mauno Rosendal oli merkittävä johtohenkilö Wilhelmi Malmivaaran aikana.
Oulu on tullut tutuksi jo kouluaikana, koska kaksi hyvää opettajaani oli kotoisin Oulusta, niin uskonnan ja psykologian lehtori pastori Johannes Lautsila kuin matematiikan maisteri Vilho Kallio, joka lisäksi asui naapurina. Lautsilalta sain aina todistukseen kympit ja läksyt oli sen eteen osattava.
Oulu on tunnettu myös kirjoilijoistaan, joista ainakin Arvi Järventaustan, Teuvo Pakkalan ja Matti Hällin kirjoja olen lukenut ja niitä on myös kirjahyllyssäni, V.A. Koskenniemestä puhumattakaan, jonka runon me kaikki koululaiset olemme oppineet:
"Olen unessa useasti/ sinun kaduillas koulutie/ kotiportilta kouluun asti/ minun askeleeni vie.
Syysaamu kirpeä koittaa/ yli heräävän kaupungin/ ja sen laidassa koski soittaa/ tutun sävelen ilmoihin.
Olen unessa useasti/ sinun kaduillas koulutie/ -Ah enkö ma hautaan asti/ myös koululainen lie?"
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulu. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
maanantai 24. helmikuuta 2014
Valtaryhmittymä taas vastahankaan
Kankaanpään kaupunginvaltuustossa äänestettiin kahdesta asiasta, ja sama synkkä rintama (kepu, kokoomus, demarit ja kd) oli molemmissa perussuomalaisten ja vihreiden ehdotuksia vastaan, kuten valtuustokauden alussa luottamuspaikkoja jaettaessakin. Mikään ei ole ajan kuluessa muuttunut. Vasemmistoliitto tosin oli toisessa äänestyksessä meidän mukanamme.
Äänin 23-12 lopettiin kylmästi Hapuan kyläkoulu mukamas säästöjen aikaansaamiseksi, vaikka selvästi osoitimme, ettei mitään kustannuskevennyksiä synny, näin saadaan vain yhden opettajan virka lopetettua. Nyt Hapualla toimii kolme opettajaa, mutta kaksi heistä luetaan dysfasiaoppilaiden parissa työskenteleviksi. Sen sijaa kustannuksia syntyy koulukyydityksistä, joita Hapualla ei nyt ole lainkaan. Omassa koulussa olevat 15 hapualaista eivät tarvitse kyyditystä ja 12:ta keskustassa käyvää kuljettavat omat vanhemmat. Nyt nämä kaikki 27 tulevat kyyditysten piiriin ja taksiralli alkaa monta kertaa päivässä ja koulupäivä ja matka pitenee ainakin näiden 15:n hapualaisen osalta.
Koulun oppilaiden kokonaismäärä on 33, sillä dysfasiaoppilaita on nyt 18. He ovat saaneet käydä Hapualla jo vuosikausia, koska kouluympäristö on monin verroin turvallisempi kuin keskustassa olevat suurkoulut. Jokainenhan ymmärtää pienkoulun edut, koska se antaa yksilöllisemmän opetuksen ja näin heikompikin oppilas pysyy paremmin mukana. Keskustan kouluista kerrottiin juuri päivän lehdessä, miten jopa poliisit on jouduttu kutsumaan useasti koululle kurinpidollisten ongelmien vuoksi.
Lisäksi on muistettava keskustan ala-asteen koulun remontin alkavan pariksi vuodeksi, jona aikana osalle oppilata tarvitaan korvaavia tiloja ja näitä olisi saatavissa myös Hapuan koululta. Mutta mikään ei auttanut. Hapuan koulun puolesta äänestivät 9 perussuomalaista, 2 vasemmistoliitolaista ja vihreä Irmeli Elomaa.
Itse olen ollut Kankaanpään valtuustossa vuodesta 1975 lähtien - välillä kirkkoherrana Jämijärvellä ja Jurvassa - ja palannut jälleen muutettuani takaisin, eikä tätä ennen ole tarvinnut olla mukana ainoatakaan kyläkoulua lopettamassa. Kyllähän Kankaanpäässä vuosien saatossa on lopetettu 14 kyläkoulua ennen tätä viimeistä Hapuan lopettamista, joten kyläkunnat ovat oman raskaan osansa kantaneet.
Lähes samoin äänin eli 20 vastaan, 2 tyhjää, 11 puolesta teknisen lautakunnan puheenjohtajan - joka on myös keskustapuolueen ryhmänjohtaja - menettelyä ei äänestetty valtuuston asettaman tutkintalautakunnan alaiseksi. Hän oli kutsunut lautakunnan kokoukseen varamieheksi toisen keskustan valtuutetun, jota ei kuitenkaan oltu nimetty hänen varamiehekseen, vaan joka oli siis täysin ulkopuolinen kuulumatta lautakunnan kokoonpanoon. Kysymyksessä oli puheenjohtajan jääviys, kun esityslistalla oli hänen oman poikansa määräaikaisuuden jatkaminen samaisen teknisen lautakunnan alaisuudessa, vaikka syksyn yt-neuvotteluissa nimenomaan oli määrätty, ettei lautakunnan kolmea määräaikaista tointa voida enää jatkaa. Myös teknisen viraston johtajan toimet kyseisen ehdotuksen tekijänä joutuvat ihmeelliseen valoon: eikö hän ole tehtäviensä tasalla. Onko taas kysessä Kankaanpäässä niin usein nähty hyvä veli järjestelmä. Tämä kymmenen valtuutetun, 9 perussuomalaisen ja vihreän allekirjoittama kirjelmä meni kuitenkin kaupunginhallituksen jatkokäsittelyyn.
Äänin 23-12 lopettiin kylmästi Hapuan kyläkoulu mukamas säästöjen aikaansaamiseksi, vaikka selvästi osoitimme, ettei mitään kustannuskevennyksiä synny, näin saadaan vain yhden opettajan virka lopetettua. Nyt Hapualla toimii kolme opettajaa, mutta kaksi heistä luetaan dysfasiaoppilaiden parissa työskenteleviksi. Sen sijaa kustannuksia syntyy koulukyydityksistä, joita Hapualla ei nyt ole lainkaan. Omassa koulussa olevat 15 hapualaista eivät tarvitse kyyditystä ja 12:ta keskustassa käyvää kuljettavat omat vanhemmat. Nyt nämä kaikki 27 tulevat kyyditysten piiriin ja taksiralli alkaa monta kertaa päivässä ja koulupäivä ja matka pitenee ainakin näiden 15:n hapualaisen osalta.
Koulun oppilaiden kokonaismäärä on 33, sillä dysfasiaoppilaita on nyt 18. He ovat saaneet käydä Hapualla jo vuosikausia, koska kouluympäristö on monin verroin turvallisempi kuin keskustassa olevat suurkoulut. Jokainenhan ymmärtää pienkoulun edut, koska se antaa yksilöllisemmän opetuksen ja näin heikompikin oppilas pysyy paremmin mukana. Keskustan kouluista kerrottiin juuri päivän lehdessä, miten jopa poliisit on jouduttu kutsumaan useasti koululle kurinpidollisten ongelmien vuoksi.
Lisäksi on muistettava keskustan ala-asteen koulun remontin alkavan pariksi vuodeksi, jona aikana osalle oppilata tarvitaan korvaavia tiloja ja näitä olisi saatavissa myös Hapuan koululta. Mutta mikään ei auttanut. Hapuan koulun puolesta äänestivät 9 perussuomalaista, 2 vasemmistoliitolaista ja vihreä Irmeli Elomaa.
Itse olen ollut Kankaanpään valtuustossa vuodesta 1975 lähtien - välillä kirkkoherrana Jämijärvellä ja Jurvassa - ja palannut jälleen muutettuani takaisin, eikä tätä ennen ole tarvinnut olla mukana ainoatakaan kyläkoulua lopettamassa. Kyllähän Kankaanpäässä vuosien saatossa on lopetettu 14 kyläkoulua ennen tätä viimeistä Hapuan lopettamista, joten kyläkunnat ovat oman raskaan osansa kantaneet.
Lähes samoin äänin eli 20 vastaan, 2 tyhjää, 11 puolesta teknisen lautakunnan puheenjohtajan - joka on myös keskustapuolueen ryhmänjohtaja - menettelyä ei äänestetty valtuuston asettaman tutkintalautakunnan alaiseksi. Hän oli kutsunut lautakunnan kokoukseen varamieheksi toisen keskustan valtuutetun, jota ei kuitenkaan oltu nimetty hänen varamiehekseen, vaan joka oli siis täysin ulkopuolinen kuulumatta lautakunnan kokoonpanoon. Kysymyksessä oli puheenjohtajan jääviys, kun esityslistalla oli hänen oman poikansa määräaikaisuuden jatkaminen samaisen teknisen lautakunnan alaisuudessa, vaikka syksyn yt-neuvotteluissa nimenomaan oli määrätty, ettei lautakunnan kolmea määräaikaista tointa voida enää jatkaa. Myös teknisen viraston johtajan toimet kyseisen ehdotuksen tekijänä joutuvat ihmeelliseen valoon: eikö hän ole tehtäviensä tasalla. Onko taas kysessä Kankaanpäässä niin usein nähty hyvä veli järjestelmä. Tämä kymmenen valtuutetun, 9 perussuomalaisen ja vihreän allekirjoittama kirjelmä meni kuitenkin kaupunginhallituksen jatkokäsittelyyn.
maanantai 27. tammikuuta 2014
Koululaisten tentittävänä
Sain olla miellyttävässä tilaisuudessa, kun Porin Katariinankadun lyseon oppilaat olivat äänestyksellä ykköseksi tulleen jälkeen päätyneet minuun. Tunnin jälkeen myös muutamat jäivät juttelemaan ja juuri he varmasti olivat vaikuttaneet valintaani.
Meitä kansanedustajia on jalkautettu kouluihin tällä viikolla, kun olemme vielä vapaita eduskuntatyöstä ja vietämme monin juhlallisuuksin viime syksystä tulevaan huhtikuuhun asti 150-vuotisen säännöllisen valtiopäivätoiminnan juhlavuotta. Aleksanteri II avasi säätyvaltiopäivät juhlalllisin menoin vuonna 1863. Edellisistä Aleksanteri I:n myöntämistä, koko maamme ensimmäisistä Porvoon valtiopäivistä ehtikin kulua melkoisesti vuosia, kun ne pidettiin vuonna 1809.
Koululaisten kysymykset koskivat pääasiassa heidän elämänolosuhteisiinsa liittyviä asioita, kuten mopoautoja, kevytmootoripyöräkorttia ja koulun järjestyssääntöjä. Kesätöihin pääsemiseksi ehdotettiin valtiolle tai kunnille velvoitetta järjestää nuorille työpaikka pariksi viikoksi.
Myös yleisempiä kysymyksiä tuli esille, kuten tuloverotuksen tasavero esim. 22 %:iin, uskonnonopetuksen pakollisuus ja lapsilisän keston nostaminen täysi-ikäisyyteen asti.
Tunnin loputtua oli paras kysymys jäädä vallan esittämättä, mutta pyynnöstäni se saatiin vielä käsitellä: pitäisikö pakko-ruotsista luopua ja tarjota valinnaiseksi vaikkapa venäjää? Sain raikuvat aplodit ollessani samaa mieltä kuin pakkoruotsin poistamista kansalaisaloitteella esittäneet. Kerroin omakohtaisia kokemuksia tästä ruotsin pakollisesta oppimisesta. Ja siihen voi vielä lisätä, että parhaillaan luen vapaaehtoisesti ruotsia.
Facebookissa sain vastata koulun opettajan Ulla Suontaustan esittämään pahoitteluun siitä, kun hän ei päässyt paikanpäälle:
Joutsenlahti Kyllä todella kaikki sujui luonnikkaasti, katselimme aluksi 10 minuutin videon eduskuntatyöstä, sitten kerroin lyhyen kaavan mukaan työstämme ja loppuaika oli 9-luokkalaisten tekemien kysymysten käsittelyä.
Meitä kansanedustajia on jalkautettu kouluihin tällä viikolla, kun olemme vielä vapaita eduskuntatyöstä ja vietämme monin juhlallisuuksin viime syksystä tulevaan huhtikuuhun asti 150-vuotisen säännöllisen valtiopäivätoiminnan juhlavuotta. Aleksanteri II avasi säätyvaltiopäivät juhlalllisin menoin vuonna 1863. Edellisistä Aleksanteri I:n myöntämistä, koko maamme ensimmäisistä Porvoon valtiopäivistä ehtikin kulua melkoisesti vuosia, kun ne pidettiin vuonna 1809.
Koululaisten kysymykset koskivat pääasiassa heidän elämänolosuhteisiinsa liittyviä asioita, kuten mopoautoja, kevytmootoripyöräkorttia ja koulun järjestyssääntöjä. Kesätöihin pääsemiseksi ehdotettiin valtiolle tai kunnille velvoitetta järjestää nuorille työpaikka pariksi viikoksi.
Myös yleisempiä kysymyksiä tuli esille, kuten tuloverotuksen tasavero esim. 22 %:iin, uskonnonopetuksen pakollisuus ja lapsilisän keston nostaminen täysi-ikäisyyteen asti.
Tunnin loputtua oli paras kysymys jäädä vallan esittämättä, mutta pyynnöstäni se saatiin vielä käsitellä: pitäisikö pakko-ruotsista luopua ja tarjota valinnaiseksi vaikkapa venäjää? Sain raikuvat aplodit ollessani samaa mieltä kuin pakkoruotsin poistamista kansalaisaloitteella esittäneet. Kerroin omakohtaisia kokemuksia tästä ruotsin pakollisesta oppimisesta. Ja siihen voi vielä lisätä, että parhaillaan luen vapaaehtoisesti ruotsia.
Facebookissa sain vastata koulun opettajan Ulla Suontaustan esittämään pahoitteluun siitä, kun hän ei päässyt paikanpäälle:
Joutsenlahti Kyllä todella kaikki sujui luonnikkaasti, katselimme aluksi 10 minuutin videon eduskuntatyöstä, sitten kerroin lyhyen kaavan mukaan työstämme ja loppuaika oli 9-luokkalaisten tekemien kysymysten käsittelyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)