Keskustelin Satakunnan teollisuusvision julkistamistilaisuuden aluksi Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamon kanssa. Hänellä on erinomainen visio satamansa kehittämisestä nimenomaan Pori-Haapamäki -radan käyttöönoton avulla. Seuraavssa hänen raikkaita näkemyksiään:
-Runsaat 25 vuotta poissa käytöstä ollut Pori-Haapamäki -rata kannattaisi avata uudelleen tavaraliikenteen käyttöön. Näin laskee Porin Sataman satamajohtaja Jaakko Nirhamo.
-Toki Porikin hyötyisi radan avaamisesta, mutta eniten siitä hyötyisivät pääradan käyttäjät. Sataman rahtiliikenteen siirtyessä uudelleen avattavalle radalle vapautuu pääradalta kapasiteettia matkustajaliikenteelle, Nirhamo perustelee. Satama selvittää radan avaamista osana kansainvälistä Bothnian Green Logistic Corridor -hanketta.
Jaakko Nirhamon visiossa Suomessa on rautatieverkosto, jossa nopeat henkilöjunat kulkevat omalla rataverkolla ja tavarajunat pääosin omallaan. Samoja kiskoja nämä eri junatyypit käyttäisivät mahdollisimman vähän.
Pori-Haapamäki-Jyväskylä -rata olisi osa tavaraliikenteen rataverkkoa. Pohjoiseen se jatkuisi Haapajärven kautta Ylivieskaan ja itään Pieksämäen, Savonlinnan ja Parikkalan kautta Imatrankoskelle, jonne Venäjä on jo ilmoittanut siirtävänsä tavaraliikenteen Vainikkalasta. Uusien kuljetusreittien avaaminen tukisi myös vuonna 2019 alkavaa rautatieliikenteen avaamista kilpailulle.
Porin Satama tähyää uusia asiakkaita etenkin Pohjois-Suomeen suunnitelluista uusista kaivoksista, mutta mahdollisuuksia olisi myös transitoliikenteessä Venäjälle.
Pori-Haapamäki -rata palvelisi myös rikastekuljetuksia Talvivaaran kaivokselta Harjavaltaan sekä teollisuuden kemikaalikuljetuksia, jotka nyt kulkevat Tampereen keskustan läpi. Jaakko Nirhamo muistuttaa, että pohjoisen kaivoshankkeet tarvitsevat hyvät yhteydet satamiin. Porin etuja Perämeren satamiin verrattuna ovat jäätön meri ja hyvät syväväylät.
Kohtuulliset kustannukset
Porin Sataman alustavan arvion mukaan Pori-Haapamäki -radan kunnostaminen ja avaaminen maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Summasta puolet menee kiskojen ja ratapölkkyjen vaihtoon, toinen puoli siltojen, rinnakkaisteiden ja turvalaitteiden rakentamiseen.
Rata-alue on kokonaisuudessaan valtion maalla ja reitti on edelleen asemakaavoissa rata-aluetta, joten hidasta ja kallista lunastusmenettelyä ei tarvita. Nirhamon mukaan kunnostuksen kustannukset ovat varsin kohtuulliset. Esimerkiksi Ylivieska-Kokkola -radan perusparannuksen kustannusarvio on 600 miljoonaa.
Elinkeinoelämälle toimivat yhteydet
Pirkanmaa on Suomen tärkeimpiä liikenteen solmukohtia.
– Koko Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen parantaa aina myös Pirkanmaan yhteyksiä, ovathan tehokkaat ja joustavat liikenneyhteydet alueen teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle elinehto, painottaa BGLC-hankkeen projektipäällikkö Jukka Lindfors Pirkanmaan liitosta. Pirkanmaan liitto tukee Pori-Haapamäki -radan avausmahdollisuuksien selvittämistä, vapauttaisihan se Tampereen keskustan kautta kulkevan pääradan kapasiteettia muulle liikenteelle.
– Pirkanmaan teollisuudelle on tärkeää, että meillä on hyvien yhteyksien päässä toimivia satamia, maakuntajohtaja Esa Halme muistuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti