Pori-Haapamäki -rata on tarpeellinen

Keskustelin Satakunnan teollisuusvision julkistamistilaisuuden aluksi Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamon kanssa. Hänellä on erinomainen visio satamansa kehittämisestä nimenomaan Pori-Haapamäki -radan käyttöönoton avulla. Seuraavssa hänen raikkaita näkemyksiään:

-Runsaat 25 vuotta poissa käytöstä ollut Pori-Haapamäki -rata kannattaisi avata uudelleen tavaraliikenteen käyttöön. Näin laskee Porin Sataman satamajohtaja Jaakko Nirhamo.

-Toki Porikin hyötyisi radan avaamisesta, mutta eniten siitä hyötyisivät pääradan käyttäjät. Sataman rahtiliikenteen siirtyessä uudelleen avattavalle radalle vapautuu pääradalta kapasiteettia matkustajaliikenteelle, Nirhamo perustelee. Satama selvittää radan avaamista osana kansainvälistä Bothnian Green Logistic Corridor -hanketta.

Jaakko Nirhamon visiossa Suomessa on rautatieverkosto, jossa nopeat henkilöjunat kulkevat omalla rataverkolla ja tavarajunat pääosin omallaan. Samoja kiskoja nämä eri junatyypit käyttäisivät mahdollisimman vähän.

Pori-Haapamäki-Jyväskylä -rata olisi osa tavaraliikenteen rataverkkoa. Pohjoiseen se jatkuisi Haapajärven kautta Ylivieskaan ja itään Pieksämäen, Savonlinnan ja Parikkalan kautta Imatrankoskelle, jonne Venäjä on jo ilmoittanut siirtävänsä tavaraliikenteen Vainikkalasta. Uusien kuljetusreittien avaaminen tukisi myös vuonna 2019 alkavaa rautatieliikenteen avaamista kilpailulle.

Porin Satama tähyää uusia asiakkaita etenkin Pohjois-Suomeen suunnitelluista uusista kaivoksista, mutta mahdollisuuksia olisi myös transitoliikenteessä Venäjälle.

Pori-Haapamäki -rata palvelisi myös rikastekuljetuksia Talvivaaran kaivokselta Harjavaltaan sekä teollisuuden kemikaalikuljetuksia, jotka nyt kulkevat Tampereen keskustan läpi. Jaakko Nirhamo muistuttaa, että pohjoisen kaivoshankkeet tarvitsevat hyvät yhteydet satamiin. Porin etuja Perämeren satamiin verrattuna ovat jäätön meri ja hyvät syväväylät.

Kohtuulliset kustannukset

Porin Sataman alustavan arvion mukaan Pori-Haapamäki -radan kunnostaminen ja avaaminen maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Summasta puolet menee kiskojen ja ratapölkkyjen vaihtoon, toinen puoli siltojen, rinnakkaisteiden ja turvalaitteiden rakentamiseen.

Rata-alue on kokonaisuudessaan valtion maalla ja reitti on edelleen asemakaavoissa rata-aluetta, joten hidasta ja kallista lunastusmenettelyä ei tarvita. Nirhamon mukaan kunnostuksen kustannukset ovat varsin kohtuulliset. Esimerkiksi Ylivieska-Kokkola -radan perusparannuksen kustannusarvio on 600 miljoonaa.

Elinkeinoelämälle toimivat yhteydet

Pirkanmaa on Suomen tärkeimpiä liikenteen solmukohtia.

– Koko Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen parantaa aina myös Pirkanmaan yhteyksiä, ovathan tehokkaat ja joustavat liikenneyhteydet alueen teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle elinehto, painottaa BGLC-hankkeen projektipäällikkö Jukka Lindfors Pirkanmaan liitosta. Pirkanmaan liitto tukee Pori-Haapamäki -radan avausmahdollisuuksien selvittämistä, vapauttaisihan se Tampereen keskustan kautta kulkevan pääradan kapasiteettia muulle liikenteelle.

– Pirkanmaan teollisuudelle on tärkeää, että meillä on hyvien yhteyksien päässä toimivia satamia, maakuntajohtaja Esa Halme muistuttaa.

Ei ole enää niin kuin ennen

Kun tulin aamulla Hesaan, ensin Kankaanpäästä linja-autolla Tampereelle ja loppumatkan junalla, niin ei voinut laulaa, että juna jyskyttää niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Mutta ennen eivät kanssamatkustajia häirinneet myöskään kännykkään puhuvat, kuten nykyään melkein poikkeuksetta.

Muutoksesta politiikan alueella puhuttiin myös tämän päivän tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen seminaarissa: joukkoliikkeistä sosiaaliseen mediaan. Alustajina oli monia politiikkaan erikoistuneita professoreja kuten Ilkka Ruostetsaari Tampereelta sekä Maija Setälä ja Niko Hatakka Turusta. Paneelissa olivat viiden suurimman puoluen puoluesihteerit.

Professori Ruostetsaaren johtopäätöksiä politiikan muuttumisesta:
Kansalaisilla on vain vähäinen luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin,
alhainen äänestysaktiivisuus eikä haluta rutiininomaisesti osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Esimerkkeinä voi mainita yhä kasvava kantaansa ilmoittamatta jättävien määrä puoluegallupeissa ja myös voimakkaat heittelehdinnät galluptuloksissa. Ja miksei samaan kastiin voi lukea myös viime eduskuntavaalien JYTKYÄ, kun me perussuomalaiset saimme 39 kansaedustajaa entisten viiden sijasta.

      

Monena mies päivän mittaan

Vuorokausikin ehti jo vaihtua tiistaiksi. Jaettavat Perussuomalainen-lehdet tulivat vasta maanantaina, kolme päivää myöhässä. Vaikka ne olivat kirjapainosta lähteneet torstaina, saapuivat lehdet Porin Transpointin keskukseen vasta lauanataina, jolloin ei tietenkään ole enää mitää jakelua eteenpäin. Maanantain aikana olen sitten joka välissä hyvää uutta lehteämme jaellut 30 kerrostaloon, seuraavaan viikonloppuun jäi urakasta vielä puolet siitä eli 14 kerrostaloa. Vihtiläjärven ja Venesjärvi-Veneskoski-alueen lehdet ovat myös liikenteessä, kuten koko keskustan pientalo- ja rivitaloasutuksenkin peittojakelu. Kelpaa paljon asiaa sisältävää lehteä taas kerran levittää.

Päivään on mahtunut paljon muutakin. Aamun vesijuoksun jälkeen pikamenoa Harjavaltaan kansanedustajien kuukausikokoukseen, jossa saimme kuulla paikallisen suurteollisuuden puheenvuorot: Boliden (entinen Outokumpu) Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo kertoi väylämaksujärjestelmän uudistamisesta, joka merkitsee Porin sataman joutumista maksumieheksi vähän kaikkien muiden satamien tukemiseen.

Saimme myös päteviä perusteluita Haapamäki-Pori-rautatien tarpeellisuudesta. Tampereen ratapihan läpi kulkiee kapeaa kannasta jo nyt 30 tavarajunaa hemkilöliikenteen lisäksi. Jos ratapiha vielä katetaan, kuten suunnitellaan, ei sen kautta enää voida kuljettaa esim. vaarallisia ammoniakkikuljetuksia. Kiertoraiteet ovat välttämättömät, uuden ratapohjan pakkolunastaminen tiheään asutulta seudulta on melkein mahdotonta. Haapamäki-Pori radalla on jo olemssa valmis valtion omistama ratapenkka, joka tarvitsee vain vahvistusta.

Sotainvalidien Kankaanpään seudun hallituksessa teimme myönteisen päätöksen siivoupalveluiden antamisesta kolmeksi kesäkuukaudeksi sekä lisäksi marras-joulukuuksi saatuamme rahaa piiriltä, joka puolestaan saa varoja Sotainvalidien Veljesliitolta, joka purkaa koko ajan varallisuuttaan niin, että sitä on jaettavissa viimeisellekin sotainvalidille. Sitten kun sotainvalidit loppuvat, on varatkin kulutettu loppuun.

Illalla oli vielä kirkkovaltuusto ja pienen tauon jälkeen väitöskirjan aiheesta "Nainen, pappeus ja ristiriita" tehneen teologian tohtorin Paula Närhin alustama esitelmätilaisuus salintäyteiselle yleisölle. Jo 25 vuotta pappisvirka on ollut avoinna myös naisille ja papistosta jo 40 % on naisia. Kaikilla tulee olla toimintavapaus, mutta keskinäisen yhteistyön avulla on varjeltava kirkon ykseyttä. Tämän saman ykseyden ylläpitäminen on myös kirkkoherran tehtävän yksi tärkeimmistä puolista, jota siis olisi noudatettava.

Uudelleenarviointia Pori-Haapamäki -radalle

Pori-Parkano-Haapamäki -rata saataisiin 250-370 miljoonalla eurolla kuntoon ja samalla hoituisi miljoonan tonnin tavaraliikenne lyhyintä tietä sisämaasta satamaan. Luulisi kyllä liikennettä tulevan tuontitavaran myötä toisin päinkin, satamasta Sisä-Suomeen. Tämä kävi ilmi liikenneministeriön seminaarissa. Radan uudelleenarviointiselvitys liikenteelle on tehty EU-rahoituksella. Seminaarissa oli paikalla meitä perussuomalaisten kansanedustajia Satakunnan Arin ja minun lisäksi Lea Mäkipää Pirkanmaalta. Muita kansanedustajia Satakunnasta oli lisäksi Sampsa Kataja, Anne Holmlund ja Jari Myllykoski sekä Sastamalasta Arto Satonen.

Radan avaaminen helpottaisi jo nykyisin pahimpina pullonkauloina olevia Helsinki-Oulu -päärataa ja itäsuunnassa Lahti-Vainikkalan rataosuutta. Silloin saataisiin Venäjältä tulevalle transistoritavaraliikenteelle suora satamayhteys Imatrankoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Parkano-Pori.

Pohjois- ja Itä-Suomen mittavat kaivos- ja mineraalikuljetukset sekä Suomen päästötavoitteisiin liittyvät, lisääntyvän energiapuun raidekuljetukset tulevat ajankohtaisiksi. Lisäenergiapuun käyttöä ei pystytä kattamaan kotimaasta, vaan todennäköisesti eukalyptuspuuta on tuotava Etelä-Amerikasta.

Tämä rautatieyhteyden elvytys on mahdollista suorittaa nopeastikin, sillä rataosuudella ei ole kaavarasitetta eikä ratkaistavia maanomistajakysymyksiä, koska ratapenkka on valmiina ja sijaitsee suurelta osin rakentamisen kannalta tukevalla Suomenselän alueella. 

Maakuntapäivän satoa

Päivän työt ovat päättyneet, maakuntapäivä on ohi ja aamulla 6.18 taas matkustetaan junassa Parkanosta Helsinkiin, jossa on heti aamusta seminaari tärkeästä aiheesta eli Haapamäki-Parkano-Pori-rautatiestä. Tänään kävimme Aaro Holman kanssa kahdella onnittelukäynnillä 92- ja 95-vuotiaiden sotaveteraanien kodeissa, joissa he asuvat  vaimojensa hyvässä hoidossa.

Päivällä oli koolla Kankaanpään sotaveteraanien hallitus runsaslukuisesti, 19 hengen voimalla, vain pari puuttui paikalta. Iloisin uutinen oli veteraanikeräyksen onnistuminen monta tuhatta aikaisempia vuosia paremmin. Keräykseen paneuduttiin perusteellisesti ja keräyksen suorittaneita varusmiehiä neuvottiin ja rohkaistiin työssä. 5.000 euron tulos oli komea ennätys!

Tänä aamuna lähdin liikkeelle kello 7, ensin aamuvesijuoksuun ja hierontaan, välillä kävin kotona syömässä, mutta varsinaisesti palasin kotiin vasta kello 18, kun olin vielä perjantain siunausta varten vainajan kotona toimituskeskustelussa. Illalla 10 km lenkki Kuninkaanlähteen jalkaystävällisessä maastossa kolmantena päivänä peräkkäin!

Ensi maanantaina onkin sitten kevätkauden viimeinen Satakunnan kansanedustajien yhteispalaveri, joka tällä kertaa pidetään Harjavallassa. Edelliskerralla olimme vain kahden kansanedustajan voimin Honkajoella.

Rautatiet kunniaan

Vierailimme kahdenkymmenen edustajan voimin Liikennevirastossa Pasilassa, Eduskunnan Rautatien Ystävät -joukkona saimme kuulimme rautatiesuunnitelmista ja näimme kattavan katsauksen historiaan ja nykypäivään. Rautateiden tavaralikennettä pitäisi kaikin voimin kehittää varsinkin satamissa. Se olisi monin tavoin edullisinta.

Vuonna 1862 kulki ensimmäinen juna  Hämeenlinnasta Helsinkiin. Siitä lähtien kehitys on jatkuvasti mennyt eteenpäin. Tuolloin junien maksiminopeus oli 80 km tunnissa, nyt ajetaan Suomessakin uusimmalla, vuonna 2006 valmistuneella rataosuudella Lahti-Kerava 220 km tunnissa, muuten huippunopeus on 200 km/h. Uusin ratahanke on Keravalta Helsinkiin,Vantaan lentoasemalle. Se valmistuu vuonna 2017 ja muutenkin ratarakentaminen keskittyy nyt kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen.

Vanhin asemarakennus, Tikkurilan punatiilinen asema on yhä pystyssä, samoin vanhin puuasema Turengissa, jossa nykyisin toimii hieno ravintola. Aikaisemmin ratavartijan mökkejä oli kahden kilometrin välein, nykyisin tämäkin homma hoidetaan mekaanisesti.

Kotimaassa on valmistunut eniten mallin 042 vetureita, 572 kappaletta, joista kuitenkaan yksikään ei ole kulkenut Suomen radoilla, koska ne valmistettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

Suurin kehitettävä asia rautateillä olisi satamien konttiliikenteen saaminen kiskoille. Pisimmällä yhteistyössä ollaan Kokkolassa. Vielä eivät kontit ja rekka-autot juurikaan kansoita tavarajunia niin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, tulevaisuudessakin siis riittää kehittämistyötä.

Satakunnassakin olisi tehtävää: suoran nopean junayhteyden saaminen Helsinkiin, uusi yhdysrata Forssan kautta suoraan Helsinkiin, Pori-Haapamäki -radan uudelleenkunnostaminen varsinkin raskaan liikenteen satamayhteyksien parantamiseksi pohjoisesta tulevalle liikenteelle, rantaradastakin Pori-Rauma-Uusikaupunki-Turku on puhuttu.