Veteraanikansanedustajat kävivät talossa

Veteraanikansanedustajat eli entiset kansanedustajat pitivät tänään yli sadan hengen voimin syyskokoustaan täällä eduskunnassa, heille kaikille tutussa talossa. Niin pääministeri kuin Suomen Pankin pääjohtaja pitivät heille katsauksensa.

Ennen puhemiehen tarjoamaa iltapalaa veteraaniedustajat vierailivat myös omissa eduskuntaryhmissään. Meidän ryhmässä kävivät Mikko Vainio ja J.Juhani Kortesalmi sekä nuorempaa kaliiberia oleva Toimi Kankaanniemi, joka aivan vakavissaan harkitsee EU-vaaliehdokkuutta. Hänellä on täydet läpimenomahdollisuudet, siksi hän joutuukin pohtimaan asiaa läpikotaisin. Meppinä ei ole helppoa jatkuvine matkustamisineen. Juuri se on yksi painavimmista syistä siihen, ettei Raimo Vistbacka ole lähdössä leikkiin mukaan. Ja sen kyllä Raimolle suo. Vaikka ei sen puoleen, Toimi on tullut samana vuonna eduskuntaan kuin Rami eli vuonna 1987, jolloin itse jäin pois kahden kauden eli kahdeksan vuoden jälkeen. He ovat siis olleet edustajina kuusi kautta eli 24 vuotta. Minulla tuli sama 24 vuoden jakso poissaoloa eduskunnasta ja tämän kauden jälkeen täyttyy puolet Raimon ja Toimin pitkästä kaudesta eli kaksitoista ajast´aikaa.

 

Veteraanikansanedustajlla on omat oikeutensa täällä eduskunnassa. Jokainen saa taloon tullessaan nimellään varustetun rintalapun. Heidät valokuvattiin ja jatkossa nimilappu varustetaan valokuvalla. Talossa he saavat liikkua aivan vapaasti. He voivat myöskin käyttää vapaasti talon saunaa, jonne muutoin pääsevät vain kansanedustajat ja talon virkailijat. Kerran kansanedustaja, aina kansanedustajan etuja, se on ihan hyvä niin. Loppujen lopuksi kautta aikojen valittuja kansanedustajia on sittenkin aina hyvin rajallinen määrä elävien kirjoissa.

 

 

Alajärven fallesmannin suuri juhla

Alajärvi-sali täyttyi ystävien joukosta, kun olimme onnittelemassa Alajärven fallesmannia Raimo Vistbackaa hänen saamastaan valtiopäiväneuvoksen arvonimestä, joka on muuten Suomen toiseksi korkein arvonimi.

Kaksituntiseksi venyneessä juhlassa kiiteltiin - eikä syyttä - Raimoa ainutlaatuisesta elämäntyöstä. Kuusi kautta eli 24 vuotta eduskunnassa, siitä kaksi kautta eli kahdeksan vuotta ryhmän ainoana kansanedustajana. Niinpä omassa puheenvuorossani sanoinkin, että kyllä Raimo nyt vähän katuu, kun ei enää viime kerralla vuonna 2011 asettunut ehdokkaaksi, ja nyt meitä perussuomalaisia on eduskunnassa 39. Työ olisi paljon helpompaa; joka valiokunnassa on kolme perussuomalaista ja vielä kaksi varaedustajaa, joten työnjako on nyt mahdollista, eikä tarvitse yksin tehdä kaikkea.

Itse putosin eduskunnasta kahden kauden jälkeen vuonna 1987, jolloin Raimo tuli valituksi ensi kerran. Kun hän kuuden kauden jälkeen ei enää asettunut ehdokkaaksi, tulin sitten vuoden 2011 vaaleissa takaisin eduskuntaan 24 vuoden tauon jälkeen ja tämän saman jakson Raimo oli siis edustajana. Heti kahden eduskuntavuoden jälkeen Raimo nousi postin pääjohtajaksi siirtyneen Vennamon Pekan tilalle liikenneministeriksi. Sain olla jo Pekan ja sitten Ramin aikana ministerin poliittisena sihteerinä. Raimon kausi kesti 333 vuorokautta, ja sitten lähdimme Holkerin hallituksesta, koska luvattua kansaeläkelain viimeistä osauudistusta ei toteutettu hallituksessa eli emme voineet olla syömässä silloinkaan sanaamme köyhimpien kansalaistemme puolustajina.

Kiitosjuhla oli todella nimensä mukainen, kiittelijöitä riitti, jopa toisten puolueiden Ramin aikaisia kansanedustajia nousi puhujan paikalle kiittämään Raimoa rehdistä työtoveruudesta. Hänen työtarmonsa on ollut todella uskomaton, kysymättä avun tarvitsijoiden puoluekantaa hän teki apua pyytäneille kymmeniä ja satoja anomuksia ja kirjelmiä eri virkaportaisiin ja auttoi monen asian läpimenoa.

Timo Soini kävi juhlapuheessaan seikkaperäisesti läpi SMP:n loppuvaiheet ja Perussuomalaisten synnyn sekä sitkeän hengissä pysymisen, mikä ei ilman Raimon panosta olisi ollut mahdollista. Työn tuloksen näemme tänä päivänä: 39 kansanedustajaa ja ensimmäisen kerran myös paikka puhemiehistössä. Syyttä siis ei Raimo ole ensimmäinen koko puoluehistoriamme niin SMP:n kuin perussuomalaistenkin aikainen valtiopäiväneuvos, jonka presidentti Niinistö on myöntänyt. Presidentti lähetti myös terveiset Raimolle ja Raimon juhlaan perjantaina Timon ollessa hänen kanssaan neuvottelemassa.

Musiikkiannista vastasi kahteen otteeseen lukiolaispoika Aleksi kitaransa kanssa esittäen Raimon suosikkilauluja. Sotilaspukuisen Korsukuoron esittämät laulut olivat ”Marssilaulu”, ”Kotiseutuni” sekä Koppamäen ”Tämä taivas, tämä maa”.
Raimon kiitospuheen päätettyä juhlan lauloimme kaikki yhdessä Maamme-laulun. Arvokas juhla sai arvoisensa päätöksen!

Valtiopäiväneuvos Raimo Vistbacka

Kaksikymmentäneljä vuotta eli kuusi täyttä kautta kansanedustajana ja vuoden päivät liikenneministerinä tarjoavat kyllä riittävän meriitin Tasavallan Presidentin myöntämälle valtiopäiväneuvoksen tittelille, joka ojennetaan helmikuussa eduskunnan taas kokoonnuttua perussuomalaisten puolueen pystyssä pitäjälle, varatuomari, nimismies Raimo Viljam Vistbackalle!

Hän tuli eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa, joissa itse putosin. Vistbacka oli kansanedustajana aina vuoteen 2011 asti, jolloin hän luopui vapaaehtoisesti ja minä palasin 24 vuoden erämaataipaleen jälkeen Arkadianmäelle. Välillä olin esimerkiksi Pekka Vennamon ja Raimo Vistbackan poliittisena avustajana liikenneministeriössä, jossa Raimo oli Pekan seuraajana 1.10.1989 - 28.8.1990.

Raimo on tehnyt kunnioitettavan työn, jota ilman meitä nykyistä 39:ää perussuomalaisten kansanedustajaakaan ei olisi. Kaksi kautta vuosina 1995 - 2003 hän oli ainoana kansanedustajanamme, vuonna 2003 saatiin hänelle kaksi perussuomalaista kollegaa ja vuonna 2006 tuli mukaan neljä muuta ryhmän jäsentä. Sitkeys on nyt palkittu ja Raimo on syystä edelleenkin sekä puoluehallituksessa että myös pahan päivän varalle perustetussa säätiössä.

Poliisiuralla hän on myös tehnyt pitkän päivätyön aloitettuaan 1966 poliisikokelaskoulutuksella ja toimien nuorempana konstaapelina. Vuonna 1968 hän suoritti poliisimiehistön virkatutkinnon ja siirtyi kymmeneksi vuodeksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Ylioppilaaksi hän luki 1972, oikeustieteen kandidaatiksi 1978 siirtyen silloin apulaisnimismieheksi Hyvinkäälle ja Espooseen. Varatuomari hänestä tuli 1980, jonka jälkeen Kauhavalla syntynyt Vistbacka siirtyi takaisin Etelä-Pohjanmaalle, ensin Evijärven ja Töysän nimismieheksi ja sitten nykyiseen kotikuntaansa, Alajärven nimismieheksi 1982.

Alajärven kunnallispolitiikkaan hän on osallistunut valtuutettuna vuodesta 1988 lähtien.