Hiihtokelejä huhtikuussa

Hiihtokelit jatkuuvat: Kuninkaanlähteeltä Jämille, jossa 10 km kuntalatua, mehut ravintolassa ja takaisin Kuninkaanlähteelle komeassa auringonpaisteessa. Eipä muuten ollut tungosta Kuninkaanlähteen harjun päällä parkkipaikalla, kuten aiemmin. Joko nyt luullaan hiihtokelien olevan ohi.

Sanooko kolmas kerta toden

Tämän vuoden kolmas ja kaikkiaan 13. välikysymys  jätettiin tänään hallituksen vastattavaksi. Timo Soini luki perussuomalaisten tekemän välikysymyksen Kyprokselle annettavista tuista, joilla pelastetaan rahanpesijöitä ja venäläisten oligarkkien sijoituksia. Hallitus ei aikonut tuoda koko Kypros-pakettia julkiseen käsittelyyn eduskunnan suureen saliin, vaan aikoi hyväksyttää sen vain suuressa valiokunnassa. Näin ikävät asiat halutaan viedä mahdollisimman näkymättömästi. Mutta niinhän laulussakin sanotaan: "Ollos huoleton, poikas valveil´ on." Niinpä tästäkin asista käydään nyt julkinen keskustelu ja hallitus saa taas uusia kiviä kuormaansa myös kansalaisten silmissä.

Tämä sama näytelmähän on jo nähty monta kertaa. Kreikan ensimmäinen ja toinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin tuet ja Espanjan pankkituet. Ja loppua ei ole näkyvissä. Ja kaikki nämä ovat EU:n omien perusartikloiden vastaisia, sanalla sanoen siis laittomia.

Kyproksessa tuemme  nyt paljon puhuttuja ja arvosteltuja veroparatiiseja. Siellä ei kerätä omia veroja ja nyt me pelastamme kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme näin rahanpesua. Kyproksen pankkisektori on valtava, jopa kymmenkertainen maan talouteen verrattuna.

Nyt ensi kertaa Suomen hallitus on mukana murtamassa talletussuojaa, joka olisi koskenut piensäästäjiäkin. Tässähän saatiin sentään pienimmille talletuksille suoja.

Kaiken tämän johdosta me 39 perussuomalaista kansanedustajaa jätimme hallituksen vastattavaksi seitsemän kiperää kysymystä EU:n omien sääntöjen rikkomisesta, rahanpesijöiden tukemisesta, talletussuojan rikkomisesta ja siitä, miten on selvitetty, pystyykö Kypros maksamaan velkaansa takaisin, joka on 10 miljardia ja 60 % maan bruttokansantuotteesta.

Metsäteollisuus edelleen taloutemme kivijalka

Perussuomalaisten ryhmä oli tänään Metsäteollisuuden vieraana. Suomi elää sittenkin kuulemamme mukaan yhä metsästä. Metsäteollisuus ei ole jähmettyt paikoilleen, vaan kehittää vaikkapa vastuullista biotaloutta. Metsistä on peräisin 70 % uusituvasta energiastamme, mutta vain 7 % hiihidioksiidipäästöistämme. Vaikeuksiakin kyllä riittää rikkidirektiivin ja monen muun tekijän johdosta. Yhdessä pystymme luomaan parempaa Suomea kaikille kansalaisillemme!

Duuman puhemies Naryshkin eduskunnassa

Venäjän federaation Valtionduuman puhemies Sergei Naryshkin seurueineen vierailee Suomessa ja on parast´aikaa tutustumassa eduskuntaan. Puhemies Heinäluoman isännöimällä lounaalla istumme klo 12.25 alkaen puhemiehen edustustilassa. Sieltä puhemies Naryshkin lähteen presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen. Vieraat käyvät myös Kesärantaan keskustelemassa pääministeri Jyrki Kataisen kanssa. Huomenna historian tutkijana toiminut puhemies Naryshkin  tapaa ulkoministeri Tuomiojan ja tutustuu Kansallisarkistoomme sekä allekirjoittaa Venäjän historiallisen seuran ja Kansallisarkiston välisen  yhteistyösopimuksen.

Tapasin edellisen kerran puhemies Naryshkinin syksyllä duuman vieraana Moskovassa. Venäjän suhteet ovat edelleen meille tärkeät, maidemme välinen kauppakin on pienen notkahduksen jälkeen taas noussut erittäin merkittäväksi.

Sain istua lounastilaisuudessa puhemies Sergei Naryshkinin ja Oikeudenmukainen Venäjä -poliittisen puolueen duumaryhmän puheenjohtajan, Duuman asuntopolitiikan ja lakivaliokunnan jäsenten välissä. Puhemies muisti vielä syksyllä ihmisoikeusseminaarissa Moskovassa pitämäni puheen ja kiitteli siitä.

Vieraiden seurue oli todella arvovaltainen, Karjalan tasavallan päämies Aleksander Hudilainen puhuu jopa Suomea. Hän on ollut päämiehenä vasta vajaan vuoden, joten emme tavanneet häntä eduskunnan Venäjän ystävyysryhmän matkalla Petroskoissa syyskuussa 2011. Meitä oli silloin mukana kolme kansanedustajaa eli minun lisäkseni Pertti Salolainen ja Jouko Skinnari, jotka nytkin olivat paikalla lounastamassa.

Rautatiet kunniaan

Vierailimme kahdenkymmenen edustajan voimin Liikennevirastossa Pasilassa, Eduskunnan Rautatien Ystävät -joukkona saimme kuulimme rautatiesuunnitelmista ja näimme kattavan katsauksen historiaan ja nykypäivään. Rautateiden tavaralikennettä pitäisi kaikin voimin kehittää varsinkin satamissa. Se olisi monin tavoin edullisinta.

Vuonna 1862 kulki ensimmäinen juna  Hämeenlinnasta Helsinkiin. Siitä lähtien kehitys on jatkuvasti mennyt eteenpäin. Tuolloin junien maksiminopeus oli 80 km tunnissa, nyt ajetaan Suomessakin uusimmalla, vuonna 2006 valmistuneella rataosuudella Lahti-Kerava 220 km tunnissa, muuten huippunopeus on 200 km/h. Uusin ratahanke on Keravalta Helsinkiin,Vantaan lentoasemalle. Se valmistuu vuonna 2017 ja muutenkin ratarakentaminen keskittyy nyt kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen.

Vanhin asemarakennus, Tikkurilan punatiilinen asema on yhä pystyssä, samoin vanhin puuasema Turengissa, jossa nykyisin toimii hieno ravintola. Aikaisemmin ratavartijan mökkejä oli kahden kilometrin välein, nykyisin tämäkin homma hoidetaan mekaanisesti.

Kotimaassa on valmistunut eniten mallin 042 vetureita, 572 kappaletta, joista kuitenkaan yksikään ei ole kulkenut Suomen radoilla, koska ne valmistettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

Suurin kehitettävä asia rautateillä olisi satamien konttiliikenteen saaminen kiskoille. Pisimmällä yhteistyössä ollaan Kokkolassa. Vielä eivät kontit ja rekka-autot juurikaan kansoita tavarajunia niin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, tulevaisuudessakin siis riittää kehittämistyötä.

Satakunnassakin olisi tehtävää: suoran nopean junayhteyden saaminen Helsinkiin, uusi yhdysrata Forssan kautta suoraan Helsinkiin, Pori-Haapamäki -radan uudelleenkunnostaminen varsinkin raskaan liikenteen satamayhteyksien parantamiseksi pohjoisesta tulevalle liikenteelle, rantaradastakin Pori-Rauma-Uusikaupunki-Turku on puhuttu.

Taas kiinni eduskuntatyöhön

Pääsiäisviikon istuntotauon jälkeen aamulla oli taas lähtö eduskuntaan. Odottamassa on Perussuomalaisten tämän kevään kolmas välikysymys, tällä kertaa haluamme ison salin keskusteluun Kyproksen tuet, joiden käsittely olisi muuten jäänyt vain suureen valiokuntaan, suurelta yleisöltä pimentoon niin kuin hallitus oli kaavaillut.

Gallupit eivät äänestä, se on aina hyvä muistaa, mutta kuitenkin... Kokoomus on ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006 alle 20 % kannatuksen eli 19,8 %. Perussuomalaiset on yhä kakkospaikalla 18,4 %:lla, keskustan kannatus 18,3 % ja demareilla 18,0 %. Suuntaa tämä kuitenkin näyttää ja jopa kykypuolueeksi kutsutun kokoomuksen puoluesihteeri myöntää, että vuoden 2011 jälkeen alkanut tilanne neljästä keskisuuresta puolueesta näyttää vakiintuvan.

Istuntovapaa viikko ei suinkaan ole kulunut suotta. Vasemmiston kansanedustajan Jari Myllykosken kanssa tarjosimme Kankaanpään torstaitorilla yli 300 hengelle kalakeittoa, joka loppui kesken. Nälkäisiä olisi riittänyt vaikka toisen kenttäkeittiöllisen verran.

Lankalauantaina näytimme perussuomalaisten hiihtojoukkueena yli 400 hengen edessä Vihteljärven pääsiäiskokolla viestihiihdossa ylivoimaista mahtiamme muille ryhmille. Mukavaa oli nimenomaan se, että saatiin mukaan kaksi muutakin eli vasemmistojoukkueita ja jopa saimme leikkimielisesti tasaväkisen kisan. Kaikki samalla näköetäisyydellä tulivat maaliin ja huonoin joukkue, vasemmistoliitto jopa ykkösenä.

Tämän 2. pääsiäispyhä on saatu jo vuosia Kankaanpäässä Herättäjän kirkkopyhäksi ja olihan siellä taas väkeä. Enempääkin olisi toivonut, mutta kaunis auringonpaiste houkutteli ihmisiä ulkoilemaan. Kalasopalla ja seurahetkessä oli edellisvuoden tapaan viitisenkymentä henkeä. Jaakko Löytty oli myös vierailijana.

Kun pohjoismaiden parlamenttien mestaruushiihdot ovat Ruotsin Åressa 13.4., on tämäkin pääsiäisvapaa ollut paikallaan, koska kahta Perussuomalainen-lehden jakelupäivää lukuunottamatta sain joka päivä kerättyä hiihtokilometrejä, joita tuli noin 160 km. Kunto nousee kohisten kohti Årea, ja niin pitääkin. Oman eduskunnan mestaruushiihdoissa voitin 70-vuotisten sarjan, mutta Åressa vanhin sarja on 60-vuotiaat, joten joudun siis kisaamaan nuorempien kanssa samassa sarjassa. Mutta mies se on hävinnytkin. 38 kertaa olen ollut jo tämän vuoden puolella suksilla.

Ylösnousemususko

Pääsiäisyönä teologisen tiedekunnan kurssikaverini ja hyvä ystäväni  metropoliitta Ambrosius toimitti radiostakin kuullun ortodoksikirkon riemullisen  liturgia, jossa lauletaan myös omaan virsikirjaamme otettu virsi: "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Tämä on pääsiäisemme koko maailmanhistorian kulkua muuttanut suuri ilosanoma, joka koskettaa jokaista meitäkin tänään 2. pääsiäispäivänä tänne Kankaanpään kirkkoon tulleita aivan samoin kuin ensimmäisenä pääsiäispäivän tekstimme kahta Emmauksen tiellä vaeltanutta Jeesuksen opetuslasta. He jotka kulkivat "murhemielin, kyynelöiden, mestariaan ikävöiden, Jeesusta ei enää näy", josta saamme veisatakin seuraavan kolehtivirren aikana. Mutta heidän silmänsä olivat vielä kuin sokaistut, joten he eivät tunteneet seuraansa tullutta Jeesusta. Mutta hän oli jo vahvistamassa heitä selittäen kirjoituksia, joissa ennustettiin  kaikki nämä pitkäperjantain ja pääsiäisajan tapahtumat. Esim. päivän Joonan kirjan lukukappaleessa kerrotaan Joonan olleen 3 päivää ja 3 yötä kalan sisuksissa ja Jeesus nousi kolmantena päivä kuolleista.

Emmauksen tien opetuslapsilta oli mennyt usko ja luottamus. Elämän pohja oli poissa. Maailma oli sortunut ja tuhoutunut pirstaleiksi. He olivat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi ollut hän, joka lunastaa Israelin. Myös meidän aikanamme on paljon kärsiviä ihmisiä, joilta usko ja luottamus Jumalaan on kadonnut. Mutta ihme onkin siinä, että Herra lähestyy juuri niitä, joilla on murheellinen henki, ahdistettua ja särjettyä sydäntä hän ei hylkää. Samoin kuin hän tuli Emmauksen tien kahden opetuslapsensa luo, hän tulee meidänkin luoksemme tuoden armon ja iankaikkisen elämän sanat ja on kanssamme vaikeimpinakin hetkinä. Me saamme vain olla vastaanottajina, saamme uuden voiman ja uuden pohjan elämällemme.

Voimme käyttää vertauksena pimeää käytävää. Nykyajan ihminen voi helposti kokea elämän kuin kulkemiseksi pimeässä käytävässä, jossa ei valoa näy. Mutta juuri pääsiäisen ylösnousemussanoma on kuin käytävän päässä loistava valo, siellä seisoo itse Jeesus Kristus. Hän on kulkenut pimeän käytävän läpi, mutta hän on voittanut kuoleman ja aloittanut aivan uuden aikakauden, toivon ja rakkauden, armon ja anteeksiantamuksen ajan.

Niinpä kuuluisan venäläisen kirjailijan Dostojevskin kirjoittaman Karamazovin veljesten lopussa päähenkilö huudahtaa: "Sanooko uskonto totta siinä, että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme uuteen elämään ja näemme toinen toisemme." Hän  saa vastauksena: "Ehdottomasti me nousemme kuolleista, ehdottomasti näemme toisemme ja kerromme iloisina ja riemuiten toisillemme kaikki mitä on tapahtunut." Näin nämä kaksi Emmauksen tien opetuslastakin, joista toinen oli Kleopas, sanoivat myöhemmin: "Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?"

Emmauksen kylä on 11 km päässä Jerusalemista, josta opetuslapset olivat lähteneet matkaan. Heitä voidaan pitää uranuurtajina pääsiäiskilvoituksen tiellä, jota koko uskonelämämme onkin. Opetuslapsille syntyi ylösnousemususko eli uskoa siihen, että historian Jeesus Nasaretilainen on uskon Kristus, elävä Vapahtaja, minun Herrani.

Evankeliumitekstimme lopussa on huippukohtana opetuslasten kutsuessa vielä heille tuntemattoman henkilön luokseen ja Jeesuksen suostuessa pyyntöön. Aterialla oltaessa Jeesus otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi se opetuslapsille. Silloin heidän silmänsä avautuivat ja he tunsivat Jeesuksen. Tuntemisen hetki oli lyhyt välähdys vain, koska Jeesus poistui välittömästi. Mutta epätoivoisten ja murheellisten sydämissä oli herännyt usko. Tänäänkin saamme nauttia tämän saman Emmaus-aterian yhdessä Jeesuksen ja hänen ystäviensä kanssa. Herran pöydässä Jeesus on isäntänä. Hän varsinaisesti siunaa leivän ja murtaa sen meille. Hän jakaa siunatun maljan. Isän rakkauden ja Pyhän Hengen työn välityksellä voimme Emmauksen opetuslasten tavoin kokea , miten silmämme aukenevat ja tunnemme Kristuksen omaksi Vapahtajaksemme. Kun hän on ylösnoussut ja elää, mekin saamme elää täysipainoista elämää. Siksi Jeesus sanoo: Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys, sekä tämä ajallinen elämä että iankaikkinen elämä.