Lentävä liikkeellelähtö

Nyt on tultu taas kotiin kolmen päivän puoluekokousreissulta Joensuun kesähelteestä. Kokouksessakin riitti hellettä ja äänestyksiä uudella sähköisellä tekniikalla. Aika hyviä tuloksiakin syntyi, vaikka nyt sunnuntain uutisissa löydettiin uutisankan poikasta uuden ja näin ollen melko vihreän puoluesihteerin lausunnosta Eurosta luopumisesta. Hän sanoi olevansa siihen valmis, mutta tietysti puoluehallitus määrittelee tässäkin asiassa päätöksen. Hän ei siis heti eikä ehdoin tahdoin ole luopumassa eurosta, kuten asia haluttiin uutisoida. Näin saatiin uutisella näennäisesti ristiriittaa puoluejohdon välille. Puolueemme ja Timo Soinin kantahan on, ettemme ole sitoutuneita euroon ja siitä voidaan luopua, mutta tällä hetkellä se ei vielä ole ajankohtaista. Tärkeintä on kuitenkin, että olemme suomalaisia ja päätämme itse asioistamme.

Mediassa yritetään näin lietsoa vaikutelmaa, että puolueen puheenjohtaja ja uusi puoluesihteeri olisivat eri linjoilla. Heti alkumetreillä  Riikka Slunga-Poutsalo sai tuntea, mitä on joutua antamaan lausuntoja suoralta kädeltä mikrofoni suuhun työnnettynä. Siinä sietää olla varuillaan, ettei pudottele sammakoita, joita sitten joutuu korjailemaan. Joskustaas täytyy ajatella, mitä sanoo, ettei sano, mitä ajattelee. Riikkakaan ei ole enää yksityishenkilö eikä voi puhua mitä sylki suuhun tuo, vaan hänen on aina ajateltava puolueen linjaa ja etua!

Toivotaan Riikalle menestystä vaativassa tehtävässään, onhan hänellä hyvänä aisaparina puheenjohtaja Timo! Kuten myös valittu varapuhemeiskolmikko Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä ja Juho Eerola, jotka kaikki ovat kansanedustajia ja omaavat jo melkoista  kokemusta politiikan vaikean saran kyntämisestä.

Kaiken kaikkiaan Joensuun puoluekokous oli rakentava, voimakkaasti eteenpäin suuntautuva ja uutta uskoa suuntaava niin ensi toukokuun EU-vaaleihin kuin myös sitten vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Palataan seuraavassa blogikirjoituksessa Timon hienoon ja mielestänivähän hänen oman tahtonsa vastaiseenkin ratkaisuun  luopua EU-ehdokkuudesta puolueemme hyväksi. Hieno mies kaiken kaikkiaan, emme edeltäkäsin edes jaksaneet uskoa Timon päätyvän näin hienoon päätökseen. KIITOS TIMO!

Timo päättää, mitä tekee

Satakunnan Kansa julkaisi tänään yleisönosastossaan toissapäivän pääkirjoituksen johdosta lähettämäni kirjoituksen otsikolla "Timo päättää, mitä tekee":

SK:n ansiokkaaseen pääkirjoitukseen Timo Soinin valmiudesta EU-vaaleihin voin kommentoida puolueen kansanedustajana seuraavaa:

Emme tosiaan vielä ennen puoluekokousta tiedä Timon päätöstä hänen EU-ehdokkuudestaan, vaikka me puolueväki voittopuolisesti toivommekin hänen luopuvan puolueemme edun nimissä tästä todella houkuttelevasta tarjolla olevasta, merkittävästä asemasta Euroopassa, sillä sittenkin, EU-vaaleja vähättelemättä, eduskuntavaaleissa menestyminen on monin verroin tärkeämpää. Kuitenkin: Timo itse päättää, mitä tekee.

 

Mutta… Vaikka hän nyt sitten tulisikin valituksi mepiksi, ei sekään olisi kaiken loppu. Päinvastoin, hän olisi edelleen puolueen puheenjohtaja ja pystyisi voimakkaasti vaikuttamaan myös kotimaassa. On hyvä muistaa, että kun hänet edellisissä vaaleissa valittiin mepiksi, silloin sanottiin, että Timo katoaa Brysseliin, ja se on perussuomalaisten loppu. Hyvin muistamme, kuinkas kävikään. Puolueen noususuunta vain kiihtyi eikä Timo suinkaan jäänyt näkymättömäksi. Ja hänen johdollaan saimme 39 kansanedustajaa eduskuntavaaleissa. Nythän hän ei tietenkään voisi toista kertaa tulla kesken eduskuntavaaliehdokkaaksi, mutta voisimmehan markkinoida häntä pääministeriehdokkaanamme ja puolueen puheenjohtajana hän myös pääsisi mukaan vaalikeskusteluihin.

 

Mitä tulee spekulaatioihin Timon mahdollisesta seuraajasta ja kenties tuuraajasta puolueen puheenjohtajana, meillä on hyvä seuraajaehdokas, joka myös Joensuun puoluekokouksessa valitaan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi: Jussi Niinistö. Ihan laatuunkäyvä mies, vaikkei nyt samasta nimestään huolimatta olekaan sukua kaikkien arvostamalle herra Tasavallan Presidentille. Jussi toimii puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Hänellä on pitkäaikainen kokemus puoluetyöstä mm. eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja hän on kaiken lisäksi tohtorismies. Hän on toiminut Suomalaisuuden liiton toimitusjohtajana ja on sekä Maanpuolustuskorkeakoulun että Helsingin yliopiston historian dosentti.

 

Kaiken kaikkiaan on lähdettävä siitä mihin pääkirjoituksen lopussakin viitataan, että meidän pitää olla valmiita ottamaan vastuuta eduskuntavaalien jälkeen ja siihen olemme valmiit. Silloin muuttuu sitten myös maamme EU-politiikka lainanantoineen Etelä-Euroopan maille.

 

Anssi Joutsenlahti (Ps)
Eduskunnan toinen varapuhemies

 

Viimeinen kevätkauden istunto

Tänään klo 10 alkaa kevätkauden viimeinen istunto, asioita on vain kaksi. Kuntajakolain muuttamista esitämme hylättäväksi yhtyneen opposition voimin. Sitä varten Pirkko Mattila on jonottanut iltayöstä lähtien saadakseen ensimmäisenä tehdä hylkäysehdotuksen. Toisena käsiteltävänä asiana on muistutus pääministeri Jyrki Kataisen virkatoimien lainmukaisuudesta ja siitä tehdystä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä, jossa todetaan yksimielisesti, että ns. Himas-tutkimus 700.000 euroineen on voitu hoitaa ilman kilpailutusta pääministerin valtuuksin.

Istunnon kestoa on mahdotonta etukäteen arvata, sillä istunto kaiken lisäksi keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen ajaksi. Edustajilla  riittää puhehaluja varmasti ainakin iltaan asti näistä kahdesta merkittävästä asiasta!

---

Istuntotauko määrättiin kahden tunnin mittaiseksi eli kello 12-14, ja sen jälkeen siis jatketaan puhemyllyä. Noin 70 puheenvuoroa on jo ehditty käyttää kuntauudistuksen tiimoilta, puhujalistassa on jäljellä enää parisenkymmentä puheenvuoropyyntöä. Ennen taukoa pidetyt puheet rajoittuivat monen kohdalla omalta paikalta pidetyiksi eli korkeintaan kahden minuutin pituisiksi, joten istunnossa päästäneen äänestämään lakiesityksen hylkäämisestä ihmisten ajoissa.

---

Täysistunto päättyikin lopulta yllättävän nopeasti. Edustajat olivat sittenkin jo kesäterässä ja kello 15 oli kaikki puheet pidetty ja kuntajakolain muuttaminen  äänestetty hyväksytyksi äänin 96-63, poissa 40. Oikeusoppineiden mukaan ei silti ole varmaa, että esim. vastuukuntamalli olisi perustuslainmukainen. Niin´ikään marraskuun lopussa kunnilta vaadittava ilmoitus, keiden kuntien kanssa liitosneuvotteluita käydään, ei ole mitenkään sitovaa eikä näin ollen velvoita mihinkään.

Helle helli kisoja

Kankaanpään Urheilijoiden piirikunnallisten kilpailujen parhaasta tuloksesta vastasi Ikaalisten Urheilijoiden M19 sarjan Samuli Samuelsson 200 metrillä ennätysajallaan 21.84, joka jäi sarjan EM-B-rajasta vain 034 sekuntia.

Kisat saatiin käydä mitä hienoimmissa olosuhteissa, lämpötila pysytteli hellerajan paremmalla puolella vielä illallakin. Kilpailut alkoivat kello 18 ja juoksut oli melkein juostu kello 19 mennessä. Maamme kestävyyjuoksun tilaa kuvaa hyvin, että mainittu 200 metriä oli pisin matka. Pidemmille matkoille ei juuri pikkukisoissa tulisi yhtäkään osanottajaa.

Miesten puolella nähtiin sekin ihmeellisyys, ettei paraatilajiimme keihääseen ilmestynyt ainoatakaan osallistujaan, poikasarjoihinkin vain yksi 15-vuotias, jonka tulos oli 85 senttiä vastaavan tyttösarjan voittajaa heikompi. Tyttöjä sentään löytyi keihäänheiton T15 sarjaan kuusi, voittaja oli Noormarkun Nopsan Sari Mäkitalo tuloksella 37.93.

Kolme kisailijaa oli peräti Norjasta asti. He kaikki olivat seiväshypyssä ja Eirik Greibrookin tulos oli  miesten sarjan parhaana 470. Seipäässä oli myös kaksi Haapaveden Kiilan edustajaa.

Pitkän matkan olivat tehneet myös naisten 200 metrin juoksijat. Voittaja Jutta Luhtala oli Liedosta saavuttaen ajan 26.22 ja kakkonen Piritta Vaattovaara Veitsiluodosta ajalla 26.47. Samoin pitkältä matkalta olivat mukana Borgå Akillesta edustanut 16-vuotias Isac Wedenberg ja Järvenpäästä mummolaan kesälomailemaan tulleen Järvilehdon veljekset Joonas ja Samu.

Hesarissa juhannusaattona

Juhannuksen alla hesari räväytti ilmoille gallututkimuksen tuloksen hallituksen suosion romahtamisesta alimmilleen. Joulukuisesta tuloksesta melko huonon tai erittäin huonon arvion antaneiden määrä nousi 15 % ollen yhteensä 35 %. Perussuomalaisten osuudet ovat pysytelleet hyvin samalla tasolla, hyvän tai melko hyvän arvostelun meille antaa 24 %. "Ei hyvä eikä huono" -arvion antaa 30 % eli vain alle puolet pitävät puolueemme toimintaa huonona. Hyvä tulos, vaikka meihin suhtaudutaan muihin puolueisiin verrattuna kaikkein kriittisimmin ja ennakkoluuloisimmin räväköiden kannanottojemme johdosta. Timo Soinikin kommenoti tulosta sanomalla, että meillä on niin kovan profiili, että se tuo meille kovaa kannatusta mutta myös ankaraa vastustusta. Ja tämä näkyy!

Samassa Helsingin Sanomien numerossa on koko sivun juttu varakansanedustajastamme Erkki Havansista, oikeustieteen emeritusprofessorista. Hän toimi eduskuntaryhmämme lainopillisena neuvonantajanakin,  mutta halusi päästä enemmän vapaalle ja matkustelemaan myös vaimonsa jäätyä eläkkeelle. Havansi oli myös viime  EU-vaaleissa ehdokkaanamme. Jos seuraavissa EU-vaaleissa valitaan joku seitsemästä Uudenmaan kansanedustajastamme mepiksi, nousee Havansi kansanedustajaksi. EU:n liittovaltiokehitys arveluttaa häntä ja maahanmuuttopolitiikasta pitää hänen mielestään voida käydä avointa keskustelua. Siitäkin huolimatta, että hänellä on miniä Thaimaasta ja vävy Sambiasta.

Tunnettu politiikan toimittaja Unto Hämäläinen pohtii kirjoituksessaan "Yhden miehen puolue" Timo Soinin ratkaisua EU-vaaliehdokkuuden suhteen ja kertoo saamastaan palautteesta koskien hänen ehdotustaan, että perussuomaiset pitäisi ottaa seuraavaan hallitukseen. Lunta tupaan tuli näin kesähelteilläkin js ihme kyllä perussuomalaisilta itseltään. Tietysti odotetusti myös puolueen vastustajilta. Perussuomalaiset antoivat palautetta siitä, että hallituspuheilla yritettäisiin muka hajoittaa puoluetta. Mielenkiintoista pohdiskelua kaiken kaikkiaan tämä Unto Hämäläisen kolumni!

Samana päivän lehdessä käsitellään myös perussuomalaisten eurokantaa kolmen palstan otsakkeella "Perusuomalaisten eurokanta jää toistaiseksi auki". Emme ole kuitenkaan sitoutuneet euroon  mitenkään, mikä käy julki myös Timo Soinin viime viikolla pitämästä ryhmäpuheevuorosta hallituksen antaman EU-selonteon johdosta.

Muut lehdet -osastossa on lainattu sekä Karjalaista että Savon Sanomia, joiden yhteinen viesti kertoo, että kuntauudistus uhkaa kaatua vaaleihin, kun yhtynyt oppositio suosittelee nyt asian tiimoilta aikalisää ja valmistelun aloittamista parlamentaariselta pohjalta. Nythän hallitus sanelee yksipuolisesti  kunnille lähes pakonomaisesti askelmerkit.

Paljon puhetta aiheuttanut koko etusivun ilmoituksemme lienee madaltanut julkaisukynnystä myös meidän kannanotoillemme tässä valtakunnan pääsanomalehdessä. Vai onko vain sattumaa, että tässä numerossa olemme päässeet näin näyttävästi julkisuuteen.

Lepokammioita katsellessa

Hautausmaa, hautuumaa, kirkkomaa, kirkkotarha, kalmisto, lepokammio, viimeinen leposija. Vainajien leposijaksi erotetulla ja pyhitetyllä alueella on monta nimeä, voisiko sanoa rakkaalla lapsella niin olevan. Rakkaittemme hautapaikat ovat meille pyhiä hiljentymisen paikkoja ja yhä paremmin niistä on nykyaikana ruvettu pitämään huoltakin.

Kesä kukkineen on koittanut täydellä terällä, ja haudatkin ovat kevään kunnostusten ja kukkaistutusten jälkeen kesäkunnossa. Siksi eri paikkakuntien hautausmailla kulkiessaan voi tehdä vertailuja hautuumaiden kunnosta. Täydellä syyllä voi kuitenkin sanoa, että kaikkialla huolehditaan haudoista kiitettävällä tavalla.

Juhannuksena kävimme kolmellakin hautausmaaalla. Niistä ainostaan vaimon kotikylän Lapuan Kauhajärven hautausmaata voi kutsua kirkkomaaksi, koska samassa yhteydessä on myös kyläkirkkorakennus. Siellä haudat ovat hiekkakumpuisia. Meillä Kankaanpäässä, kuten varmaan ylivoimaisesti enemmistössä kunnista haudat ovat helpompihoitoisia, yhtenäisen nurmipeiton alla.

Kauhajärvellä ovat vaimon vanhempien, isän vanhempien ja tätien haudat ja tietysti kaikkien muidenkin kyläläisten. Kauhavan hautausmaalla kävimme viemässä kukkakimpun seurakunna. hoidossa olevalle Hellin-tädin ja hänen miehensä haudalle. Hautausmaa on kyllä vanha, mutta sijaitsee kilometrien päässä keskustasta ja kirkolta. Tälläkin hautausmaalla oli muuten vain hiekkakumpuja.

Lauri Pohjanpää on pukenut sanoiksi hautausmaalla kulkijan tuntoja runossaan: "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot ja myssyn alta välkkyyy - he tulee toivottamaan hyvää yötä: kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset. On kaikki mhyvin, hekin kohta lähtee, jo nukkuu lapset, lastenlapset. Käy hiljaa päätä nyökkäin vanhat mummot ja myssyn alta välkkyy valkohapset."

Kustavi Lounasheimo puolestaan kirjoitti runossa Lankesi arpa ajanlasten vaivaan: "Pois pääsit, päätit kaaren kaunihisti./ Rannalla rauhan ei nyt paina risti./ Siellä ei varjot lapsen tielle lankee,/ ei aika ankee." Ja Helvi Juvonen puolestaan: "On hyvä tietää,/ että he kaikki/ voivat nyt hyvin./ Olen tuuli ja hopeapaju/ heidän haudoillaan./ Me soitamme silloin,/ kun lankeaa Jumalan varjo."

Tutuin hautausmaa on tietysti Kankaanpään hyvin hoidettu ns. vanha hautausmaa. Uusi hautausmaa on tehty kirkon viereen, mutta edelleen valtaosa haudattavista mahtuu iät ja ajat käytössä olleelle perinteiselle hautausmaallemme vanhoihin suvun hautoihin. Unohdettuja hautoja ollaan myös parhaillaan palauttamassa seurakunnalle uutta käyttöä varten.

Myös monet sukulaisteni haudoista ovat seurakunnan hoidossa ja komeita kukkia näkyikin olevan kivien edustalla. Isän kuolemasta tuli tässä kuussa tasan 70 vuotta ja niinpä hänen haudallaan on myös hyvin viikkoja säilynyt kukkapuska. Vanhempani. heidän vanhempansa ja isovanhempansakin ovat suurelta osin samalla hautausmaalla, samoin monien muiden sukulaisten ja lukemattomien tuttujen, kuten havaitsee hautakivien nimiä tavaillessa. Monia lepokammioissaan olevia olen saanut olla pappina siunaamassakin.

Kimmeltää kesäinen aamu

"Maa kunnasten ja laaksojen,/ mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohtees kesäpäivien,/ tuo loistees pohjan tuulien,/ tää talven, suven ihana,/ mi ompi soma maa?"

Ja se maa on Suomenmaa ja Aleksis Kiven kynästä!

"Siel tuhansissa järvissä/ yön tähdet kimmeltää/ ja kanteleitten pauhina/ siel kaikuu ympär kallioi/ ja kultanummen hongat soi:/ Se onpi Suomenmaa."

Aivan samoin: "Jo valkenee kaukainen ranta/ ja koillisest´ aurinko nousee/ ja auteret kiirehtii pois,/ kosk´ Pohjolan palkeet käyvät,/ Kosk´mennyt on yö,/ Kosk´ kimmeltää kesänen aamu/ ja linnut ne laulelee."

Eipä voi kesän ja juhannuksen ihanuuttamme hienovaraisemmin kuvata, korkeintaan vain toinen runoilijamestarimme Eino Leino Nocturnessaan:

"Ruislinnun laulu korvissani,/ tähkäpäiden päällä täysi kuu;/ kesä-yön on onni omanani;/ kaskisavuun laaksot verhouu./ En ma iloitse, en sure, huokaa;/ mutta metsän tummuus mulle tuokaa,/ puunto pilven, johon päivä hukkuu,/ siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,/ tuoksut vanamon ja varjot veen;/ niistä sydämeni laulun teen."

Onpa Eino Leino näinkin riimitellyt: "Pyhät on pihlajat pihalla,/ pyhä on kukka pihlajassa,/ marjaset sitäi pyhemmät./ Pyhä on kuusikon käkönen,/ pyhä on suvinen ilta,/ PYHEMPI JUHANNUSJUHLA."

Kadotettua Karjalaa muistellen voimme kaihoisasti näin juhannuksenakin laulaa: "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,/ jo Karjalan koivikot tuuhettuu;/ käki kukkuu siellä ja kevät on-/ vie sinne mun kaihoni ponneton./ Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös/ ja kaskies sauhut ja uinuvat yös/ ja synkkäin metsies aarniopuut/ ja siintävät salmes ja vuonojes suut."