Huomenna vietämme helatorstaita, joka on Kristuksen taivaaseenastumisen muistojuhla. Se on 40 vuorokautta pääsiäisestä, Kristuksen riemullisesta ylösnousemuksen juhlasta. 50 vuorokautta pääsiäisestä on sitten helluntai, Pyhän Hengen vuodattamisen muistojuhla.
Helatorstain nimi on saatu ruotsinkielestä merkiten suomeksi pyhää torstaita. Ja vaikka Jeesus jättikin helatorstaina meidät lopullisesti ajallisin silmin nähtävässä muodossa ja siirtyi tuonpuoleisuuteen aistiemme tavoittamattomiin, niin lupauksensa mukaan hän ei jättänyt meitä yksin, vaan lähetti helluntaina Pyhän Hengen. Hän on Puolustaja, Totuuden Henki, josta jo tutussa kouluvirressä olemme oppineet: Johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa.
Kirkkopyhien merkitys ei aina ole kovin helposti muistettavissa, sillä helatorstaikin voi sekotttua samantuntuiseen päivään kiirastorstaihin, joka puolestaan on pitkäperjantain, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen edellä. Kiirastorstaina Jeesus asetti pyhän ehtoollisen aterioidessaan viimeistä kertaa opetuslastensa kanssa. Siksi silloin erityisesti vietetään pyhää ehtollista samalla muistellen ensimmäistä ehtoollista.
Helatorstain merkityksestähän on ollut kiivaitakin taisteluita ja aikanaan se siirrettiin työmarkkinaneuvotteluiden vaatimuksesta lähimmän sunnuntain yhteyteen rationalisoinnin nimessä, mutta on nyt uudelleen palautettu sille kuuluvaan ja koko kristikunnassa olevaan oikeaan paikkaansa. Ja mikä estää, että joskus viikkorytmissämme on pientä poikkeavuutta, tuleehan tähän viikonloppuun normaalia enemmän pituutta ja näin katkaistaan ehkä joskun vähän uuvuttavakin viikkorytmi. Ei kaikkea tarvitse valjastaa tehokkuuden alttarille.
Kirkkovuosi onkin meille annettu lahja, jonka kuluessa saamme viettää ja kerrata kaikki Jeesuksen elämään sisältyneet eri tärkeät tapahtumat. Ovathat joulunaika ja pääsiäisaika vuodenkulkuun sisältyvät suurimmat juhlat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti