MT:n Ervastin päivän kolumni

Kolumni Pekka Ervasti Olli Rehnin Nato-optio on kuin Jaakko-Tepon vihkikaava Kolumni 06:00 Ukrainan sota on ehdoton ykkösuutinen maailmalla tällä hetkellä, mutta kyllä pienen ja sisukkaan Suomen lähestyvät presidentinvaalit tulee hyväksi kakkoseksi. Nämä kaksi historiallista tapahtumaa kietoutuvat myös yhteen, sillä Venäjän silmitön riehunta Ukrainassa on todennäköisesti pistämässä myös Suomen presidentin valintakriteerit uusiksi. Tässä maailmantilanteessa vaalista ei taida tulla kepeää Idols-kisaa, jossa ehdolle saati valituksi tulisi pelkällä supliikilla ja sujuvilla tv-esiintymisillä. Voin tietysti olla väärässäkin, sillä noilla avuilla varustettu päämies on nyt puikoissa Ukrainassa – ja kunnioitettavasti näyttää suoriutuneen. Jos gallupeita katselee, Venäjä-kortti näyttää jo tehneen ankaraa esikarsintaa. Sberpankkiiri Esko Aho (kesk.) tuskin nousee kepun ehdokkaaksi. Paluu vihonviimeisellä evakuointilennolla Kremlin ruplamaailmasta ei näytä hyvältä CV:ssä, jos pyrkii tulevan Nato-maan johtoon. Saman tyyppisin perustein taitaa myös demarein Uljas Torni, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma jäädä kisassa pahasti takamatkalle. Vladimir Putinilta saatu Ystävyyden mitali on painava pallo jalassa, kun pitäisi spurtata kilparadalle. Presidenttiehdokkaat ovat ennenkin kasvaneet korkoa Suomen Pankissa ja nyt ovat Olli Rehnkin (kesk.) prosentit gallupeissa reipasta inflaatiotasoa. Ehdokkuus selvästi houkuttelee Rehnien kotitaloudessa. Tämä tihkuu haastattelujen rivien välistä. Syntymäpäivähaastattelunsa ulkopoliittisessa osioissa Helsingin Sanomissa Rehn hahmotteli Suomelle jonkinlaista Norjan mallin mukaista Naton light-jäsenyyttä. Ei tukikohtia, eikä ydinaseita Suomeen. Kuvio muistuttaa kansantaiteilija Jaakko-Tepon ihanneavioliittojärjestelyä. Siinä vihkiminen suoritetaan niin lyhyellä kaavalla, että sulhanen jää vihkimättä kokonaan. Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund totesi aikoinaan, että nykyisin Natoon ei oikein voi mennä mukaan diilillä, jossa ydinaseet suljettaisiin pois. Ehkä Rehnillä on kuitenkin asiasta syvempää tietoa ja hän sen varmaankin vaalikampanjan yhteydessä kertoo – jos ehdolle valitaan. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Siitä päätellen, että Alexander Stubb on alkanut tviittailla myös suomeksi, kokoomuksen entinen puheenjohtaja näyttäisi olevan kiinnostunut myös Suomen presidenttiehdokkuudesta. Stubbin kohdalla toteutuisi eräänlainen riskinoton laajennus, kun koko Suomen kansalle tarjottaisiin mahdollisuutta tehdä yhtä viisas ja menestyksellinen valinta kuin kokoomuksen puoluekokous teki 2014 Lahdessa. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Päätöksenteon aika rupeaa olemaa

Suomen Uutiset maaliskuu 29, 202212:26 Halla-aho: Suomen on syytä hakea Naton jäse­nyyttä Nato-jäsenyyttä pohdittaessa on aloitettava siitä, onko Venäjä potentiaalinen sotilaallinen uhka Suomelle. Ehdottomasti on. Venäjällä on valmius hyökätä naapurimaihinsa edistääkseen omia tavoitteitaan, mitä ne sitten ovatkin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho. – Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Liittoutumattomuus ei ole suojannut Georgiaa, Ukrainaa eikä Moldovaa, joissa kaikissa on venäläisiä joukkoja, Jussi Halla-aho muistuttaa Facebookissa. Halla-aho toteaa, että edelliseen liittyy kiinteästi kysymys siitä, onko Venäjän toiminta ainoastaan reaktiota siihen, mitä muut tekevät, vai onko Venäjä aktiivinen toimija, joka määrittelee itse omat intressinsä ja tavoitteensa muiden tekemisistä riippumatta. – Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse pidän todennäköisenä, että Venäjällä on omat geostrategiset aikeensa ja suunnitelmansa, jotka eivät riipu siitä, mitä me teemme tai olemme tekemättä. – Hermostuuko Venäjä, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä? Ehdottomasti, mutta oleellinen kysymys on, kokeeko Venäjä Naton uhkaksi omalle turvallisuudelleen vai esteeksi omien suunnitelmiensa toteuttamiselle. Uskon, että jälkimmäinen on oikea vastaus, Halla-aho toteaa. Jäsenyys muodostaa vahvan pelotteen Puolustaisiko Nato Suomea, jos Suomi jäsenenä joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi? – Tähän ei löydy empiiristä vastausta, koska yksikään Nato-maa ei ole joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Kysymys onkin väärä. – Oikea kysymys on, muodostaako Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde kokeilemaan. Vastaus on mitä ilmeisimmin ”kyllä”. Baltia himottaa ja ärsyttää Venäjää vähintään yhtä paljon kuin Ukraina, mutta siellä ei ole ollut toimintaa, Halla-aho kirjoittaa. Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon? – Kyllä voi – armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa. – Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta. Riskit pienempiä kuin vaihtoehto Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Halla-aho vastaa kyllä. – Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi. – Edellinen ei poista kaikkien muiden vaihtoehtojen riskejä. ”Nato-option” jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä, Halla-aho kirjoittaa. Halla-ahon mielestä samoista tosiasioista voi perustellusti tehdä keskenään päinvastaisia johtopäätöksiä. – Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä. – Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit, Halla-aho painottaa. SUOMEN UUTISET

Ei hyvä

Menin lankaan, vastasin hyvän ystävän nimissä lähetettyyn viestiin, jossa hän pyysi välittämään tekstiviestinä lähettämänsä numerosarjan takaisin fb-viestinä, koska hän oli mukana kilpailussa. Lähetettyäni numerot tuli tieto hänen voittaneen kilpailussa ja että hän haluaa antaa minullekin osan voitostaan - vaatimattomasti 14500€. Ei sitten enää olisi tarvinnut muuta kuin lähettää tilinumeroni. Tässä vaiheessa en enää jatkanut, en kyllä huomannut sanoa, että summan voisi lähettää postiosoituksenakin. Ja kun sitten yritin päästä ystäväni fb-sivulle, ei onnistunut eli hänenkin sivunsa oli kaapattu. - Mutta - myös minun sivuni meni lukkoon koko viikonlopuksi, en onnistunut lukon purkamisessa monista koodinumeroistakaan huolimatta, tänään sitten Pasi Junnila avasi lukon! Kiitoksia

Marian päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 27.3.2022› Marian ilmestyspäivä Erityispyhät, jouluun liittyvät erityispyhät Hyvän Paimenen kirkon alttari Liturginen väri: Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Kuusi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Herran palvelijatar Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36–55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isä, sinä valitsit neitsyt Marian Vapahtajamme äidiksi. Täytä meidät armollasi, että mekin hänen laillaan suostuisimme tahtoosi. Lahjoita sydämiimme ilo siitä, että Poikasi Jeesus Kristus syntyi ihmiseksi ja vapautti meidät synnin ja kuoleman vallasta. Ylistämme häntä, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee iankaikkisesti. 2 Jumala, taivaallinen Isämme, me emme ole itsemme omat, me kuulumme sinulle. Valmista meidät tekemään Marian tavoin, mitä sinä tahdot, kohtasipa meitä ilo tai suru, olimmepa terveitä tai sairaita. Jätämme sinun haltuusi ajallisen elämämme, kuoleman hetken ja ikuisuutemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme. Sinä annoit ainoan Poikasi syntyä ihmiseksi neitsyt Mariasta. Me kiitämme sinua siitä, että olet hänen kauttaan täyttänyt lupauksesi ja antanut meille Pojassasi uuden elämän. Varjele sisintämme, ettei Henkesi valo sammuisi. Auta meitä Marian tavoin suostumaan tahtoosi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Jumala, taivaallinen Isämme. Auta sydäntämme olemaan niin hiljaa, että voimme kuulla, mitä sinä meille sanot. Auta meitä olemaan nöyriä, että voit käyttää meitä palveluksessasi. Auta meitä tulemaan puhdassydämisiksi, että saamme nähdä sinut. Tee meidät niin pieniksi, ettei meidän koskaan tarvitse kääntyä siltä ahtaalta portilta, joka vie valoon ja vapauteen. Muistuta meitä siitä, että kaikki on sinun suurta armoasi. Kiitos, Isä, uskollisuudestasi. Ylistämme sinua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. 5 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitos, että sinä valitsit Jeesuksen äidiksi juuri Marian. Hän ei ollut rikas, kuuluisa eikä arvostettu. Kuitenkin sinä annoit hänelle suuren tehtävän. Kiitos, että Maria luotti sinuun ja otti tehtävän vastaan. Anna meillekin tehtäviä, joilla voimme palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen tähden.

100-vuotissyntymäpäivillä

Sotainvalidiveljen satavuotissyntymäpäivillä vallitsi voimakas kiitollinen isänmaallinen henki, jota on syystä nostattanut naapurimaamme Venäjän juuri nyt 30 vuorokautta kestänyt hyökkäys Ukrainaa vastaan. Veteraanikuorojen esitykset kuten Veteraanien iltahuuto ja Finlandia olivat todella paikallaan. Samoin Veteraaniemme ensiarvoista panosta sodissa korostaneet puheet ja ennen kaikkea kiitokset pirteälle ja valoisalle päivänsankarille pitkästä 100 vuotta kestäneestä elämäntaipaleesta!

Se oli silloin - viimeistään nyt on toisin Venäjän hyökättyä Ukrainaan

Kova kirjaväite: entisellä presidentin kansliapäälliköllä tiiviit KGB-yhteydet Tohtori Alpo Rusin uutuuskirjassa väitetään Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB:n ulottaneen lonkeronsa syvälle Suomen valtiojohtoon. Ex-kansliapäällikkö Jaakko Kalela kertoo suhteiden ylläpidon kuuluneen toimenkuvaansa. Alpo Rusi (kuvassa vasemmalla) kirjoittaa, että kansliapäällikkö Jaakko Kalela piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa.Alpo Rusi (kuvassa vasemmalla) kirjoittaa, että kansliapäällikkö Jaakko Kalela piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa. Alpo Rusi (kuvassa vasemmalla) kirjoittaa, että kansliapäällikkö Jaakko Kalela piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa. PASI LIESIMAA Tekijän kuva Jari Hanska jari.hanska@iltalehti.fi Kylmän sodan loppuvuosina Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB kävi Suomessa kovaa poliittista sotaa. Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusin tuoreessa kirjassa Kremlin kortti - KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991 (Docendo) paljastetaan itänaapurimme tiedustelupalvelun verkostoja Suomessa. Rusin kirjassa muun muassa väitetään, että Maarianhaminan ja Turun konsulaatit toimivat käytännössä myös KGB:n tiedusteluasemina. Presidentti Mauno Koiviston toiminnasta Rusi nostaa esille, että hän tapasi KGB:n residenttejä eli edustajia jo pääministerinä ollessaan vuosina 1968-70. – Koivisto oli näin ollen presidenttinä oletettavasti [presidentti Urho] Kekkoseen verrattava KGB:n vaikuttaja-agentti. Koivistoa ympäröi myös useita SDP:n toimitsijoita ja poliitikkoja, joilla oli luottamuksellisen yhteistyökontaktin asema KGB:n Helsingin-residenssissä. Heistä merkityksellisimpiä olivat SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa ja presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela. Rusi arvioi kirjassaan, että KGB:n edustajat eivät päässeet missään muussa länsimaassa niin suoraan yhteyteen valtiojohdon kanssa kuin Suomessa. Rusi väittää presidentti Mauno Koiviston sekä pääministeri Kalevi Sorsan toimien näyttäytyvän järkeviltä KGB:n ohjeiden kautta. Koiviston luurangot Rusi työskenteli aikanaan presidentti Martti Ahtisaaren kabinetissa neuvonantajana. Rusi kirjoittaa kirjansa alkusanoissa, että yksi vaikuttava tekijä kirjan taustalla oli halua selvittää, jäikö Ahtisaaren edeltäjältä Koivistolta luurankoja kaappeihin. – Aineistoon oli tietenkin voinut tutustua jo moni muukin alan harrastaja, mutta entisenä tasavallan presidentin neuvonantajana asialla oli minulle myös erityistä merkitystä. Oliko Koivistolla luurankoja, joista tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren ja hänen kabinettinsa olisi tullut saada tietoja, Rusi kirjoittaa. Samalla Rusi nostaa yhdeksi keskeiseksi henkilöksi presidentti Koiviston kansliapäällikkö Jaakko Kalelan, joka jatkoi tehtävässään Ahtisaaren ja Tarja Halosen kausilla. – Kansliapäällikkönä jatkanut Jaakko Kalela oli eräänlainen Koiviston kauden tietopankki, mutta hän ei holviaan avannut Ahtisaaren kabinetille, ellei tipoittain niistä jakanut tietoa Ahtisaarelle. – Kalelasta kehkeytyi jo vuodesta 1973 alkaneen kansliauransa aikana varhain KGB:n ”operatiivinen resurssi”, kuten tutkimuksessa on arvioitu hänen asemaansa KGB:n järjestelmässä. Kalela piti säännöllisesti yhteyttä KGB:n everstiluutnantti Albert Kozloviin, joka oli Suomessa 1972–77, jolloin hänestä oli tehty 55 Supon valvontailmoitusta. Rusi kirjoittaa, että Kalela oli merkitty viimeistään vuonna 1975 KGB:n Helsingin asemalla "operatiiviseksi resurssiksi". Tästä ei tule Rusin mukaan vetää johtopäätöstä, että hän olisi KGB:n värväämä agentti. – Kalelan tapa toimia sekä presidentin kehotuksesta KGB:n kontaktina ja näin saatujen viestien tulkkina että Sorsan tarpeista käsin SDP:n etäispäätteenä presidentin kansliassa selittää myös, miksi Koivisto nimitti hänet ulkopoliittisen erityisavustajan ja kansliapäällikön kaksoisvirkaan seuraavana vuonna; tässä tehtävässä hän pysyi aina vuoteen 2005. Monilla suomalaisilla oli hyvät Kremlin-suhteet, mutta painoarvoltaan Kalela oli ”kovalla työllä” hankkinut poikkeuksellisen luottamukselliset yhteydet tullessaan kansliapäälliköksi. Kansliapäällikkö Jaakko Kalela palveli sekä presidentti Mauno Koiviston että presidentti Urho Kekkosen aikana. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2005 asti.Kansliapäällikkö Jaakko Kalela palveli sekä presidentti Mauno Koiviston että presidentti Urho Kekkosen aikana. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2005 asti. Kansliapäällikkö Jaakko Kalela palveli sekä presidentti Mauno Koiviston että presidentti Urho Kekkosen aikana. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2005 asti. IL-ARKISTO Koivisto ei lämmennyt arkistojen avaamiselle Rusi käy kirjassaan läpi lukuisia tapauksia, joissa Suomea pyrittiin Neuvostoliiton suunnalta pitämään erossa Natosta ja integroitumasta liialti länteen. Rusin mukaan on selvää, että Venäjän federaation ulkomaantiedustelu jatkoi KGB:n työtä ”ilman merkittävää heikentymistä”. Kirjassa kuvataan kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjän presidentti Boris Jeltsin ehdotti Koivistolle yhteistyötä KGB:n arkistojen avautuessa. Jeltsin oli saanut haltuunsa Neuvostoliiton pääsihteerin arkistot. – Vilkaisin paria niistä ja hiukseni nousivat pystyyn. Ne olivat rikosten mappeja. Entisen NL:n tekemiä. Nyt välittäminen loppuu. Annoin mapit arkistomme johtajalle. Kukaan ei ole avannut näitä mappeja. Ottakaa kopiot. Olemme valmiit aloittamaan yhteistyön Suomen kanssa, Jeltsin ilmoitti Koivistolle. Rusin mukaan Koivisto jätti tarttumatta tarjoukseen. Kesällä 1992 Venäjän perustuslakituomioistuin käsitteli NKP:n arkistoja ja samalla esiin tuli suomalaisia nimiä, joista tunnetuimpana Kalevi Sorsa. –  Tuomioistuimen todistajana toiminut Anatoli Smirnov totesi NL:n yrittäneen sovjetisoida Suomen. Smirnov toimi NKP:n keskuskomitean työntekijänä 1986–1991, jolloin hän pääsi käsiksi Suomea koskeviin arkistoihin, Rusi kirjoittaa. Kalela: kuului toimenkuvaani Iltalehti tavoitti entisen kansliapäällikkö Jaakko Kalelan. Hän ei ole lukenut Rusin kirjaa, mutta kommentoi kirjan pääväitteitä. Kalelan mukaan KGB hoiti Suomessa pitkälti Neuvostoliiton korkeimman johdon kansainväliset suhteet. – Kun tulin presidentin kansliaan, silloin Kozlov otti yhteyttä jossain lähetystön vastaanotolla ja ehdotti tapaamista, jolloin kysyin presidentti Kekkoselta miten tähän pitää suhtautua. Hän (Kekkonen) sanoi, että se kuuluu toimenkuvaani ja meidän pitää olla kuulolla, Kalela sanoo. Kalelan mukaan yhteydenpito jatkui ja hän raportoi siitä. Raportit löytyvät Kekkosen ja Koiviston arkistoista. Näitä raportteja ja muistioita käytetään runsaasti myös Rusin kirjan lähteenä. – Siinä (yhteydenpidossa) ei ole tämän päivän kannalta mitään salaista eikä kummallisempaa. Se ei ollut täysin ongelmatonta, kun tämä mainittu organisaatio (KGB) hoiti erilaisia tehtäviä, mutta yksi näistä oli, että Suomen presidenttien suhteet Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon tapahtuivat sen organisaation kautta. Kalela arvelee käytänteen syntyneen jo ennen toista maailmansotaa. Päätös ulkoistaa yhteydenpito KGB:lle on Kalelan mukaan tehty Stalinin aikana. – Sen tähden presidentit seurustelivat näiden lähetystöpeitteellä olevien agenttien kanssa ja sama koski minua, joka olin presidentin kansliassa neuvonantajana, Kalela sanoo. Menettely pysyi voimassa Kalelan mukaan aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka vuoteen 1991. – Silloin Koivisto ilmoitti täältä pois lähtevälle KGB:n residentille, että nyt tämä suhde loppuu, Kalela sanoo. Miten pitkälle Neuvostoliitto pääsi tätä kautta vaikuttamaan Suomen poliittisiin linjavetoihin? – Ei sen kummemmin. Se olisi aivan yhtä hyvin voinut olla suurlähettiläs, joka olisi hoitanut näitä (yhteydenpitoa) tai lähetystön normaalit diplomaatit. Sillä olisi ollut täsmälleen sama vaikutus. Ei tämä organisaatio sellaisenaan tuonut siihen mitään erikoista, Kalela sanoo.

Kovan päivän iltana

Puolilta päivin 2,5 tuntia katselimme ja yritimme tunnistaa Wanhoja valokuvia. AutoLuojuksella laitettiin kuljettajan viereisen ikkunan uusi kumikiinnike irtautuneen ja rikkoutuneen kunitiivisteen tilalle! Klo 17 alkoi Länsi-Suomen OP:n edustajiston vuosikokous, joka samalla oli uuden syksyllä valitun edustajiston ensimmäinen kokous päättyen klo 19 jälkeen. Vielä sitten iltalenkki +4 asteen säässä iltapimeässä Jyränkylästä Niinisalon pyöräilytitä rautatielle ja takaisin tasan 30 minuuttia. Ja sitten A-studiota ja TV-uutisia. Onneksi uutisextra oli uusinta, jonka jo olin nähnyt Tasavallan Presidentin haastatteluinen. Näin pääsi sitten vielä nukkumaankin!

Halla-aho Venäjän epäonnistumisista

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho vetoaa sen puolesta, että Ukrainalle toimitetaan maan tarvitsemat aseet. Venäjä on hänen mukaansa epäonnistunut valtiona neljällä tavalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) toivoo, että sanktioruuvia Venäjää vastaan kiristetään. © Toimittanut Uusi Suomi Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) toivoo, että sanktioruuvia Venäjää vastaan kiristetään. Venäjä on taloudellisesti, moraalisesti, henkisesti ja sotilaallisesti epäonnistunut valtio, arvioi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) Twitterissä. Tämä tosiasia jää kuitenkin Venäjän laajan alueen ja maan ydinaseiden piilottamaksi, hän katsoo. Venäjän laaja alue ja ydinaseet luovat Halla-ahon mukaan illuusion suuruudesta sekä Venäjän sisällä että sen ulkopuolella. ”Sodalla on hyviä ja huonoja uutisia Venäjän naapureille”, Halla-aho tviittaa. Hyvä uutinen on se, että Venäjä ei pysty kukistamaan määrätietoista, järjestäytynyttä ja valmistautunutta puolustajaa, hän katsoo. ”Heidän armeijansa on epäpätevyyden ja korruption rampauttama”, Halla-aho tviittaa. Huono uutinen taas on se, että ymmärtäessään sotilaallisen kyvyttömyytensä venäläiset tappavat ja tuhoavat kaiken näkyvissä ja ulottuvilla olevan, Halla-aho toteaa. Heillä on tarpeeksi rohkeutta ryöstää ja kiusata siviilejä sekä ampua raketteja kaukaa ja heidän aseensa ovat riittävän tarkkoja osuakseen asuinalueille, hän kuvaa. Siksi Venäjän hyökkäyksen estäminen riittävällä ja uskottavalla pelotteella on Halla-ahon mukaan ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin venäläisten hyökkääjien lyöminen taistelukentällä. Halla-aho vetoaa sen puolesta, että sanktioruuvia Venäjää vastaan yhä kiristetään ja Ukrainalle toimitetaan maan tarvitsemat aseet.

Pääsiäistä kohden mennään

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 20.3.2022› 1. vuosikerta 3. paastonajan sunnuntai (Oculi) Pääsiäisjakso, paastonaika Malmin kirkon alttari Liturginen väri: violetti tai sininen Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, Pahan vallan voittaja Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25:15). Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä hallitset voimallasi myös pahaa. Varjele meitä antautumasta sen valtaan ja anna rakkautesi ohjata elämäämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Isämme, joka olet taivaissa, me ylistämme sinua. Sinä lähetit Poikasi maailmaan tekemään tyhjäksi Paholaisen teot. Niin helposti me kiinnymme pahaan, niin salakavalasti se kietoo ja pettää meidät. Vapauta meidät sanallasi, herätä usko anteeksiantamukseen. Anna Poikasi voiton näkyä meissä ja meidän arkipäivässämme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset aina ja ikuisesti. 3 Herra, sinä luot uutta. Sinä karkotat pahan, saat mykät puhumaan, annat äänen vaiennetuille. Käske meistäkin ulos valheen, epäuskon ja mykkyyden henki. Ojenna kätesi, vapauta meidät, vedä mukaan valtakuntasi tulemisen iloon. Ylistämme sinua, Herra, sinä Todellinen.

Nato-kannanoton muodostamista

Puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) kommentoi perussuomalaisten Nato-kannanmuodostuksen periaatteita ja aikataulua. Lännen media kysyi, minkä ajan kuluessa perussuomalaiset on valmis muodostamaan kantansa Nato-jäsenyyden hakemisesta. Vastasin, että tarvittaessa olemme niin ripeitä kuin tilanne vaatii. Hyvin todennäköisesti muodostamme virallisen kannan joka tapauksessa huhtikuun aikana. Akuutin tilanteen takia linjaaminen etenee erilaisessa prosessissa kuin tavallisesti. Eduskuntaryhmä on avainroolissa, koska valtioneuvoston turvallisuuspolitiikan ajankohtaisselontekoon vastataan eduskunnassa. Puoluehallitukselta on haettu mandaatti prosessille. Kevään aikana kokoontuvat puoluehallituksen säännöllisten kokousten lisäksi myös puoluevaltuusto ja puolueneuvosto. Turvallisuuspolitiikassa tieto ei ole symmetristä. Valtiojohto, erityisesti presidentti, pääministeri ja ulkoministeri, ovat kaikkein parhaiten informoituja. Koska järjestys on tämä, meidän on kyettävä luottamaan valtiojohtoomme. He pitävät myös oppositiopuolueita kartalla. Eduskuntaprosessissa kansanedustajat tulevat tietoisiksi parhaasta mahdollisesta asiantuntija- ja tilannekuvatiedosta. Yhteinen tavoitteemme on huolehtia Suomen turvallisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on Suomessa pitkä yhtenäisyyden perinne. Olen varsin hyvin tietoinen siitä, mitä perussuomalaisissa ajatellaan Nato-jäsenyydestä. Eduskuntaryhmän perussuomalaisten näkemyksiä on kuultu useasti. Muun jäsenistön kantoja kuulostellaan tavalla tai toisella päivittäin, ja he ovat hyvin halukkaita kertomaan niistä. Asioista keskustellaan virallisissa ja epävirallisissa tapaamisissa kentän kanssa. Puolue toteutti tovi sitten myös jäsenkyselyn turvallisuuspolitiikasta ja Nato-kysymyksestä. Siihen vastattiin innokkaasti, ja vastaajien määrä oli selvästi suurempi kuin aiemmissa jäsenkyselyissä. Jäsenkyselyn tulokset olivat hyvin linjassa esimerkiksi Ylen viimeisimmän Nato-kyselyn tulosten kanssa. Oman kyselymme perusteella yli 63 prosenttia vastanneista perussuomalaisten jäsenistä kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista. Kielteisesti siihen suhtautuu alle neljännes vastanneista. Yli puolet vastanneista kokee, että päätös on kyettävä tekemään ilman kansanäänestystä. Isänmaan tärkeimpiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ei tehdä gallupien ja kyselyiden perusteella, mutta totta kai puolueen jäsenistön antama selkänoja on tärkeä. Perussuomalaisen jäsenistön selvä enemmistö näkee, että parhaiten Suomen turvallisuutta ja itsenäisyyttä tukee oman vahvan ja entisestään vahvistettavan puolustuskyvyn perustan lisäksi jäsenyys puolustusliitto Natossa. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue. Meidän tärkeysjärjestyksemme ei ole tarvinnut muuttuneiden tilanteidenkaan johdosta vaihtua, koska se on aina ollut oikea. Suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen – ne ovat aina etusijalla, muuttuipa maailma ympärillämme mihin tahansa asentoon. Näillä puheilla toivon omiltani asiallista keskustelua ja erilaisten näkemysten sietämistä. Poteroista toiseen tapahtuva ampuminen ei johda mihinkään rakentavaan. Täysiä varmuuksia ei ole kenelläkään – on vain arvioita, todennäköisyyksiä ja skenaarioita sekä oppia historiasta. RIIKKA PURRA

Maataloutemme ahdinko ei hetkauta hallitustamme

Suomen Uutiset ETUSIVUPOLITIIKKAIN ENGLISHTALOUSANALYYSIULKOMAATMUUT UUTISETVIDEOTKOLUMNITVIIHDE HAKU maaliskuu 18, 202217:20 Purra: Hallitus ei peruuta sent­tiä­kään ilmas­to­toi­mista – jake­lu­vel­voit­teen nosto ja liiken­teen pääs­tö­kauppa edel­leen listalla Politiikka Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) kertoi tänään hallituksen uusista ilmastotoimista. Ne koskevat muun muassa maataloutta, julkista rakentamista ja liikennettä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää käsittämättömänä, että hallitus ei tingi pätkääkään kalliista tavoitteistaan, vaikka Euroopassa on sota ja energianhintakriisi heikentää jo huoltovarmuutta. – Uskomatonta mutta totta. Edes näissä epävarmoissa oloissa hallitus ei peruuta senttiäkään maailman kunnianhimoisimmista ilmastotoimista. Päinvastoin niitä ja päästövähennystavoitteita kiristetään, Riikka Purra hämmästelee. Kaikki jää ilmastokunnianhimon taakse Kaikki aiemmin sovitut ilmastotoimet ovat edelleen mukana hallituksen listalla, mukaan lukien kiistelty polttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto, joka nostaisi pumppuhintoja entisestään tuntuvasti. – Hyökkäyssota Ukrainaan ja sen moninaiset seuraukset ja epävarmuudet eivät ole saaneet hallitusta muuttamaan politiikan tärkeysjärjestystä. Turvallisuus, huoltovarmuus, ruoantuotanto ja muut elintärkeät asiat jäävät ilmastokunnianhimon taakse. Liikenteeseen halutaan kyttäysvero Hallitus valmistelee lisäksi edelleen kansallista liikenteen päästökauppaa. – Liikenteeseen halutaan kyttäysvero palvelemaan keskustalaisia intressejä ja intohimoja, Purra lataa. – Kaupan päälle hallitus antaa tulevien viikkojen aikana eduskunnalle uuden ilmastoselonteon. Eivätkö hallitus ja eduskunta oikeasti voisi keskittyä nyt vain siihen kaikkien odottamaan turvallisuuden ajankohtaisselontekoon? SUOMEN UUTISET

PS maatalouden puolesta eduskunnassa

Perussuomalaiset teki eduskunnassa 19 esitystä suomalaisen maatalouden pelastamiseksi – hallitus äänesti kaikki kumoon Politiikka Viikon 3. luetuin Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa valtion lisätalousarvioon 19 konkreettista muutosehdotusta, jotka yhdessä muodostavat vahvan kokonaisuuden kotimaisen maatalouden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä maaseudun kehittämisen varmistamiseksi, mutta yksikään ehdotus ei hallitukselle kelvannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kuvaa lopputulosta järkyttäväksi. -Hallituksen arvopohjan on vaihduttava, Tynkkynen jyrähtää. Suomalainen maatalous on keskellä koko EU-ajan vakavinta kriisiä. Lannoitteet, rehut, sähkö, polttoaineet, koneet ja rakennustarvikkeet ovat kaikki kallistuneet rajusti, eikä monella maatilayrittäjällä ole puskureita toiminnan jatkamisen turvaamiseksi. Osa viljelijöistä on taloudellisen ahdingon vuoksi jättämässä kevätkylvöjä tekemättä, kun ei ole rahaa edes siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden ostoon. Maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi perussuomalaiset esittivät eduskunnassa vuoden 2022 lisätalousarvioon 19 konkreettista esitystä, jotka yhdessä muodostavat vahvan kokonaisuuden maatalouden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä maaseudun kehittämisen varmistamiseksi – ja hallituspuolueet äänestivät joka ikisen kohdan kumoon. Loppuuko Suomesta ruuantuotanto? Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kuvaa lopputulosta järkyttäväksi. Tynkkynen pelkää, että kotimainen ruuantuotanto on loppumassa kokonaan. – Teimme 19 konkreettista esitystä kotimaisen maatalouden hyväksi. Miettikää, että hallitus joka on luvannut huolehtia kotimaisesta maataloudesta, tänään äänesti kaikki esitykset kumoon. Siinä siis tämän hallituksen arvopohja – ja sen on vaihduttava, Tynkkynen jyrähtää juuri julkaisemassaan videossa, joka leviää nyt poikkeuksellisen vauhdikkaasti sosiaalisessa mediassa. Mitä perussuomalaiset esitti? Perussuomalaisten esitykset, jotka siis eivät kelvanneet hallitukselle, ovat luettavissa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Perussuomalaiset esitti 10 miljoonan lisäystä Maatilatalouden kehittämisrahastoon ja seuraavien lausumien hyväksymistä: Eduskunta edellyttää, että hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi. Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden. Eduskunta edellyttää, että hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa. kohdennetuin verotoimenpitein. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinalakiin tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset. Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia. Eduskunta edellyttää, että hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta. Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen. Eduskunta edellyttää, että hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia. Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa. Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä. Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maatalouden lomituspalvelujen saatavuuden. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tuottajan maksaman alv-kannan laskemista muun muassa lihan osalta ja ottaa soveltuvin osin käyttöön samantyyppisiä verohuojennuksia lihatuottajille kuten Saksassa on tehty. Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden, mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi. Keskusta viittaa kintaalla maatalouden kriisille Tynkkysen lisäksi monet muutkin perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet ovat pahoillaan siitä, ettei hallitus ole kiinnostunut maatalouden pelastamisesta. Ihmetystä herättää varsinkin se, että toinen päähallituspuolue keskusta viittaa kintaalla maatalouden kriisille.

Venäjä on riisunut naamarinsa

Nyt on ulkopoliittinen asemamme täysin muuttunut, on tarkoin harkittava, miten tästä eteenpäin. Halla-ahon viisasta pohdintaa! Jussi Halla-ahon presidenttitason puhe Venäjän ja Ukrainan tilanteesta YOUTUBE.COM Jussi Halla-ahon presidenttitason puhe Venäjän ja Ukrainan tilanteesta Puhe löytyy facebook-sivulani

Eduskunta pysyy ajan tasalla

 

Turvallisuus­tilanne puhutti edus­kuntaa

Eduskunta keskustelee tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Turvallisuus on keskustelun aiheena eduskunnassa. KUVA: LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Johannes Kotkavirta, STT

13:51 | Päivitetty 16:08

Eduskunnan tiistain täysistunnossa käytiin muiden asioiden ohella ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Puhemies Matti Vanhanen (kesk) on katsonut, että niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu, eduskunnassa on tarve normaalien kyselytuntien lisäksi viikoittaiseen keskustelu- ja informaationsaantimahdollisuuteen tilanteesta.

Natoon

 yle.fi

Uutiset Areena Urheilu

Valikko

Nato

Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon

Ukrainan sota on vahvistanut Nato-jäsenyyden kannatusta Suomessa. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia vastanneista haluaa Natoon, 16 prosenttia vastustaa ja viidennes miettii vielä kantaansa.

Ylen kyselyssä yli 60 prosenttia vastanneista liputtaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Kuva: Dominika Zarzycka / AOP

PEKKA KINNUNEN, 

MATTI KOIVISTO

14.3. 15:30•Päivitetty 14.3. 16:11

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut suomalaisten turvallisuuspoliittiset ajatukset.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja Taloustutkimus kysyi suomalaisten Nato-mielipiteitä internetpaneelissaan 23.–25. helmikuuta. Ylen aiemmin julkaisemien kyselytulosten mukaan 53 prosenttia vastanneista kannatti ja 28 prosenttia vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä. Tulos oli historiallinen, sillä ensimmäisen kerran yli puolet vastanneista halusi Natoon.

Selvitimme, miten Venäjän sotatoimet ja Ukrainan sodan jatkuminen ovat vaikuttaneet mielipiteiden kehitykseen.

Taloustutkimus kysyi internetpaneelissaan uudelleen 9.–11. maaliskuuta, tulisiko Suomen liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi?

Uudet vastaukset kertovat, että Nato-jäsenyyden kannatus on jatkanut voimakasta kasvuaan kaikissa yhteiskuntapiireissä.

Merkittävä muutos on tapahtunut esimerkiksi naisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen.

Helmikuussa naisista 41 prosenttia kannatti ja 31 prosenttia vastusti Suomen liittymistä Natoon. Kahdessa viikossa Naton kannatus on selvästi kasvanut, ja tällä hetkellä yli puolet naisista haluaa Suomen Natoon.

Enemmistö miehistä oli Nato-jäsenyyden kannalla jo helmikuun mittauksessa, mutta nyt miehistä enää 14 prosenttia torjuu Suomen liittymisen Natoon.

Suomalaisten kokemukset Venäjän sotatoimista Ukrainassa ovat olleet turvallisuuspoliittisesti järisyttäviä. Nato-jäsenyyden kannatus oli ennen Ukrainan sotaa vuosikymmeniä tasaisesti 25 prosentin tuntumassa.

Mielipiteet ovat heilahtaneet vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle, ja turvallisuutta etsitään sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyyshakemus korottaisi kyllä-vastaajien osuuden 77 prosenttiin ja Suomen valtiojohdon asettuminen Nato-jäsenyyden kannalle nostaisi Naton kannatuksen 74 prosenttiin.

Näin kysely tehtiin

• Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely toteutettiin internetpaneelissa 9.–11.3.2022.
• Kyselyyn vastasi 1378 vastaajaa. Otos edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä (18 vuotta täyttäneet).
• Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi sekä käyttäen puoluepainoa viimeisimmän puoluekannatuskyselyn (helmikuu 2022) mukaisesti.
• Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Taloustutkimuksen Pajunen: Muutos on laajaa

Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan suomalaisten Nato-kannoissa on tapahtunut lyhyessä ajassa suuria liikkeitä.

Kyselyn tausta-aineiston perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Kannattajia löytyy siis aiempaa enemmän eri ikäisten, eri ammattiryhmiä edustavien ja eri puolilla Suomea asuvien joukosta.

Vasemmistoliiton ja keskustan kannattajat liikkuvat

Puoluekannatuksen perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on vahvistunut aiempaan verrattuna erityisesti keskustan ja vasemmistoliiton äänestäjien joukossa.

– Vasemmistoliiton äänestäjät ovat kääntyneet selvästä vastustuksesta kannattamaan Nato-jäsenyyttä, Pajunen sanoo.

Vasemmistoliiton äänestäjien joukossa tällä hetkellä useampi kannattaa Nato-jäsenyyttä kuin vastustaa.

Käytännössä ero on pieni, ja kannattajia ja vastustajia on puolueen äänestäjien joukossa lähes yhtä paljon. Lisäksi neljännes vasemmistoliiton äänestäjistä ei osaa sanoa kantaansa.

Kaikkien muiden kevään 2019 vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden joukossa Nato-jäsenyyden takana on enemmistö puolueiden kannattajista.

SDP:n kannattajista niukka enemmistö haluaa Natoon

Pääministeripuolue SDP:n kannattajista 51 prosenttia haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Helmikuun mittauksessa demareista 44 prosenttia kannatti ja 37 prosenttia vastusti Nato-jäsenyyttä.

Uudessa kyselyssä SDP:n äänestäjistä Natoa vastustaa enää 16 prosenttia, mutta noin kolmannes on liikahtanut empivien joukkoon.

Keskustan äänestäjien piirissä Nato-suuntautuminen on noussut vihreiden kanssa tasoihin; molemmissa puolueissa 67 prosenttia kannattajista liputtaa tällä hetkellä Nato-jäsenyyden puolesta.

Oppositiosta kokoomus on ollut jo yli vuosikymmenen ajan vahvasti kallellaan Natoon. Kokoomuksen kannattajista enää neljä prosenttia vastustaa sotilaallista liittoutumista. Perussuomalaisten kannattajista 65 prosenttia haluaa Suomen Natoon.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan peruspilarien horjuminen pakottaa monia puolueita arvioimaan uudelleen omia linjauksiaan ja kantojaan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Ukrainan sota ja koko Euroopan turvallisuustilanteen järkkyminen asettavat puolueiden päätöksenteolle aikataulupaineita. Puolueet ovatkin jo varautuneet tarvittaessa nopeuttamaan omaa päätöksentekoaan.

Enää joka neljäs kaipaa Nato-kansanäänestystä

Keskustelussa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä esillä on ollut tarve selvittää suomalaisten Nato-mielipiteitä. Monet päättäjät ovat puhuneet esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Ylen kyselyssä Nato-kansanäänestyksen kannatus on hiipumassa.

Kysymykseen, pitäisikö Suomen Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys, vastanneista 65 prosenttia torjui kansaäänestyksen ja 24 prosenttia piti sitä tarpeellisena. Helmikuun kyselyssä kansanäänestystä kannatti 41 ja vastusti 48 prosenttia vastanneista.

Voit keskustella tästä artikkelista 15.3.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Miten suomalaisten Nato-kanta on selvitetty? Lue tästä 5 kysymystä ja vastausta

Suomi varautuu tekemään tarvittaessa nopeitakin päätöksiä – eduskunta käsittelee Nato-jäsenyyttä kevään aikana

Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä

Analyysi: Suomalaisten Nato-kanta heilahti yhdessä yössä jäsenyyden kannalle – Venäjä näyttää ajaneen sotatoimillaan Suomen lähemmäs Natoa

Suomalaisten Nato-kanta kääntyi jyrkästi – muutos lienee pysyvä ja pakottaa päättäjät ulos kuorestaan, tutkijat uskovat