PS;n varapuheenjohtajia Kankaanpäässä

Anssi Joutsenlahti 9 min · Jaettu seuraaville: Julkinen Sää suosi ja makkaraa riitti ja kahvia tykötarpeineen jäi jopa ylen määrin puolueen varapuheenjohtajien Meren ja Peltokankaan vieraillessa Kankaanpää torilla!😊 Tapio Laurila 3 t · Puolueen puheenjohtajistoa tänään Kankaanpäässä kansanedustajat Leena Meri ja Mauri Peltokangas. Kiitokset käynnistänne ja onnea hyvälle työllenne eduskunnassa sekä puolueemme hyväksi. Nyt kohti aluevaaleja josta kukaan ei osaa sanoa vielä mitään, käykää rohkeasti äänestämään puolueestamme löytyy hyvät ehdokkaat myös alueeltamme. 0 kommenttia Julkaisusi jakaminen yleisölle EVERYONE onnistui

Pekka Ervasti boomereista

Kolumni Pekka Ervasti Jos kohtaat boomerin, pysy rauhallisena: Pidä molemmat kädet näkyvillä ja vältä äkkinäisiOlet ehkä törmännyt häneen. Se ei ole harvinaista. Hän on katukuvassa yhtä yleinen näky kuin pääministeri Instassa. Yhtä kaikki, boomeri on väistämättä uhanalainen. Ajan kiivas riento määrää, että boomerikanta tulee tiensä päähän suunnilleen samoihin aikoihin, kun Suomesta on tullut totaalisen hiilineutraali ja ilmastonmuutoksen synkkä pilvi väistyy planeettamme päältä. Tähän vuoden aikaan boomerin tunnistaa hieman liian suuresta välikausitakista ja päähineestä, joka on peräisin ajalta, jolloin lipat sijoitettiin aerodynaamisesti kyseenalaisesti etuviistoon. Jaloissaan hän pitää betoniporsaita, joita kutsuu terveyskengiksi. Kekrin kaljamissa niiden pohjaan ilmestyy teräsnastoja. Boomeri maksimoi turvallisuuttaan, eikä siksi osaa elää vaarallisesti. Hänen elämänsä on tylsää. Jos kohtaat boomerin, pysy rauhallisena. Pidä molemmat kädet näkyvillä ja vältä äkkinäisiä liikkeitä. Puhu hitaasti, sillä boomerin keskusyksikkö on analoginen eikä digitaalinen. Hän tarvitsee aikaa prosessoidakseen inputin perusteellisesti. Hän haluaa tehdä kaiken ikävystyttävän huolellisesti, oli sitten kyse uuninmuurauksesta tai kolikoiden laskemisesta kahvilan kassalla. Oikeesti, boomeri saattaa vielä maksaa käteisellä! MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Boomerin puhuttelun oikeaa sävellajia voit vaivattomasi opetella juuri kahvilan kassalla. Baristojen koulutukseen kuuluu Miten puhun boomerille -kurssi. Repliikki ”Kuittia?”, lausutaan suunnilleen samassa lepertelysävyssä kuin perheen pienimmäiseltä kysytään: ”Tuttia?”. Boomeri tulee maailmasta, jota ei enää ole. Hän opetteli lukemaan tavaamalla aapista. Siinä oli kuvia mustaihoisista ihmisistä, jotka kuvatekstin mukaan yrittivät pestä itseään valkoiseksi. Huolimatta kyseenalaisesta oppimateriaalista, boomerit oppivat lukemaan ja iso osa heistä jopa hankki ammatin. Palkastaan hän on maksanut veroja ja veroluonteisia maksuja, joilla aikanaan katettiin muun muassa vanhemman väestön eläkkeitä. Tämä idioottimainen ketjutus näyttää jatkuvan myös boomerien omien eläkkeiden kohdalla, ellei asialle pian tehdä jotakin. Boomeri opiskeli velaksi ja maksoi lainansa pois. Tässä suhteessa boomeri on myös luuseri, sillä eihän velkaa makseta pois. Sitä otetaan lisää! Tämän ymmärtäminen on boomerille lähes ylivoimaista. Paitsi omastaan hän on huolissaan myös muiden velasta, erityisesti valtion velasta. Jos tapaat budjettialijäämästä angstisoituneen boomerin, ota hänet syliin, keinuta hellästi ja laula korvaan: ”Hei, boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin!” Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Sähköposti: velipekkaervasti@gmail.com

Uusia EU:n tukipaketteja

Aina vaan uusilla nimillä - ainutkertaisesti - EU-rahastoja, nyt ilmastopaketti, viimeksihän oli tukipaketti maksusuhde 6,5 ja 2,1 miljardia! Kannattavaa maailmoja syleilevää politikointia! 0:31 / 5:10 Kansanedustaja Jari Koskela Suomessa tarvitaan parempaa ja kokonaisvaltaisempaa keskustelua EU:n kehityssuunnasta. Unioni ottaa jatkuvasti askeleita kohti liittovaltiota ja tätä kehitystä on syytä tarkastella kriittisesti. Talouspolitiikkaa ollaan siirtämässä jatkuvasti enemmän komissiolle ja Saksan poliittisten virtausten perusteella tämän kehityksen voidaan odottaa jatkuvan. Määräenemmistöpäätöksiä halutaan lisätä esimerkiksi verotusasioissa, jolloin pienten jäsenmaiden asema heikkenee. Ilmastorahasto tuo mukanaan enemmän tulonsiirtoja eteläisille ja itäisille jäsenmaille. EU haluaa päätäntävallan myös Suomen hyvin hoidettuun metsätalouteen. Perussuomalaiset ei tällaista kehitystä hyväksy. Nyt on aika painaa jarrua EU:ssakin.

Luonto antaa voimaa

Uusimman Perussuomalainen-lehden hartauskirjoitukseni. (Lehteä aloin jakaa nyt keskiviikkona, ensimmäisen 20 kerrostaloa olivat vuorossa. Sadettakin riitti koko päiväksi): LUONTO ANTAA VOIMAA Syksyn kuluessa olemme saaneet elää ja viettää monenlaisia viikkoja. Sain olla vanhusten viikolla Kankaanpään seurakunnan tilaisuudessa. Jokainen ikääntyessämme joudumme kipeästi huomaamaan voimien vähenemisen ja kaikenlaisten vaivojen lisääntymisen, esim. itsellänikään ei enää monenlaisten remppojen johdosta ole mitään mahdollisuuksia maratonin juoksemiseen, vaikka mieli kyllä tekisi. Vanhusten viikon aiheenamme on annettu: LUONTO ANTAA VOIMAA. Luonto onkin meitä täällä maalla lähellä ja puhtaudellaan ja kauneudellaan antaa todella paljon juuri sitä, mitä vanhetessamme tarvitsemme: rauhaa ja VOIMAA jokapäiväiseen elämäämme. Kristinopissakin olemme oppineet, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa ja erityisesti omassatunnossamme. Ja erityisesti Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Niinpä saamme kiitollisin mielin muistaa Luojaamme Kansojen Kaitsijana ja Vartijana myös tänä syksynä, kun sotiemme aikana ja aikaisemminkin tärkeää palvelustehtäväänsä suorittanut Lotta-Svärd-liitto on juhlinut 100-vuotista taivaltaan. Me täällä kauniissa ja laaja-alaisessa Suomenmaassamme pääsemme virkistymään luonnon helmaan vaivattomasti lähes kotiovelta ja mitä monipuolista luontoa riittääkin kuntoreiteistä ja poluista lähtien järvimaisemia, peltoaukeita ja metsä, jokisuistoa ja kallioita ja harjuja, aivan kuten lukuisat runoilijamme ovat runoissaan kuvanneet. Aivan kuten suuri kirjailijamme Aleksis Kivi: Maa kunnasten ja laaksojen,/ mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohtees kesäpäivien,/ tuo loistees pohjan tuulien,/ tuo talven, suvenihan,/ mi ompi soma maa? Psalmissa 19 kerrotaan Jumalan luomistyöstä: Taivaat julistava Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Vähä-Katekismuksen ensimmäisen uskonkappaleen: Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan selityksessä Mitä se on: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän nämä vielä pitää voimassa; antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellot, karjan ja kaiken omaisuuden; lahjoittaa runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta; ja että hän tekee tämän kaiken sulasta isällisestä, jumalallisesta hyvyydestänsä ja laupeudestansa, ilman mitään minun ansiotani ja mahdollisuuttani; mistä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, palvella häntä ja olla hänelle kuuliainen. Tämä on varmasti totta. Saame täysin rinnoin nauttia luonnosta ja iloita, että Luoja on antanut meille hyvän maan ja näin saamme myös luonnostamme myös VOIMAA, ELINVOIMAA. Suomalaiset runot kuvaavat myös tätä. Niinpä lopuksi lainaan runoilijarovasti Jaakko Haavion runoja: PYHÄAAMU: Oi pyhäaamun rauha – sen suvituulta lauhaa ja hiekkaa valkeaa! Laineiden kimallusta! Nyt Hengen vuodatusta sieluni odottaa. KUUTAMO: Tänä yönä loistaa täysikuu./ Taivas äärettömiin avartuu./ On kuin sydän irtoaisi:/ niin kuin tarttuisi ja kuljettaisi/ joku yli puiden latvojen/ kohti kuuta, yli, ohi sen/ sinne, missä kehät suljetaan./ Ahdas polku pienen elämäni,/ viitoitettu pettymyksilläni,/ väljään valtatiehen liitetään./ Löydän, etsimättä, määränpään. SYYSTAIVAS: Pois värit toiset tyystin riisutaan:/ punainen, musta, vihreä ja kelta./ Jäljelle jää vain toivon lauha sini./ Se levittyy, syystaivas, ylle maan,/ ja äänetönnä kysyy jokaiselta:/ Näetkö tähdet, pannut poimuihini? Ja vielä käsikirjan rukous: Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua maailmasta, jonka olet luonut. Kiitämme kauneudesta. Kiitämme kasveista, eläimistä ja ihmisistä. Kiitos, että sinä rakastit tätä maailmaa niin paljon, että lähetit oman Poikasi. Me emme osaa elää tahtosi mukaisesti. Kiitos, että annat meille anteeksi Poikasi Jeesuksen tähden. Auta meitä varjelemaan sitä hyvää, minkä sinä olet luonut. Kuule meitä Jeesuksen nimessä. Amen!

Poplitiikkasarjasta

Etusivulle POLITIIKKA Jussi Halla-aho Ylen dokumentissa: ”Myönnän saavani kicksejä siitä, että poliittinen vasta­puoli kiipeilee seinillä” Poliitikot kertovat Politiikka-Suomen kymmenennessä osassa vastakkainasettelusta. I Jussi Halla-aho myönsi Ylen dokumentissa, että vastustajien haukut eivät häntä haittaa, päin vastoin. KUVA: MARKKU ULANDER/LEHTIKUVA Mika Lehto Iltasanomat EX-PUHEENJOHTAJA Jussi Halla-aho (ps) myöntää Ylen dokumenttisarjassa nauttivansa siitä, kun häntä haukutaan alatyylisesti tai kun hän saa poliittiset vastustajansa hyppimään seinille. – Kyllä myönnän saavani jonkinlaisia kicksejä siitä, että se poliittinen vastapuoli kiipeilee seinillä, Halla-aho tunnusti Ylen Politiikka-Suomi -sarjassa. – Saan jopa jonkinlaista tyydytystä siitä, että minua haukutaan alatyylisesti. Ainakaan se ei millään tavalla häiritse elämääni, Halla-aho kuvaili sisintään Ylen dokumenttisarjassa. Jussi Halla-aho on Suomen ehkä puhutuin ja puhuttavin poliitikko. Halla-aho sanoi Ylen dokumentissa jopa nauttivansa vastustajiensa kiihkeistä reaktioista ja haukuista. Jussi Halla-aho on Suomen ehkä puhutuin ja puhuttavin poliitikko. Halla-aho sanoi Ylen dokumentissa jopa nauttivansa vastustajiensa kiihkeistä reaktioista ja haukuista. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN Ylen kymmenosaisen dokumentin viimeisessä osassa käsitellään vastakkainasettelua. Jos Halla-aho paljasti dokumentissa jotain henkilökohtaista, jakson poliittisen paljastuksen kertoo Ville Niinistö (vihr). PUOLUEENSA puheenjohtajana keväällä 2015 toiminut Niinistö sai jäädä joukkojensa kanssa oppositioon, kun Juha Sipilä kokosi hallituksensa keskustasta, perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Vihreille, 15 edustajan oppositiopuolueelle oli tarjolla julkisuutta vähänlaisesti. – Hei, muutetaan pelisääntöjä! Tehdään kaikista oppositiopolitiikan kärkiteemoista pääteemoja haastaessamme Sipilän hallitusta, ja tehdään se sosiaalisen median kautta, Niinistö kertoi Ylen dokumentissa. Ville Niinistö totisesti oppositiojohtajana räksytti ja läksytti Sipilän hallitusta somepäivityksillään. Niinistön näppäinsormi alkoi käydä kovilla kierroksilla muutama minuutti sen jälkeen, kun Sipilän hallitus oli toukokuun lopulla 2015 julkaissut hallitusohjelmansa. Hallitusohjelmaa pikavauhtia pläränneet vihreät eivät hallitusohjelman tekstiosuudesta vielä kultajyvää löytäneet, mutta hallitusohjelman liitteitä lukiessa syttyi Niinistön lamppu. – Hetkinen! Täällähän leikataan koulutuksesta vaikka kuinka paljon, vaikka tuolla hallitusohjelman varsinaisessa osuudessa sanotaan kauniita. Sitten alettiin tuutata niitä ulos, että mikä hallitusohjelmassa on pielessä. Heti, Niinistö muisteli Politiikka-Suomessa. Niinistö myönsi dokumentissa, että somessa viesti pitää olla kärjekäs. – Ihminen ei lue niitä, jollet räväytä, että on hirveää, että näin tapahtuu, Niinistö totesi Ylen politiikkadokumentissa. Ville Niinistö oli Sipilän hallituksen äänekäs ja nopea kriitikko, tyylivalinta oli Ylen dokumentin mukaan tietoinen valinta. Ville Niinistö oli Sipilän hallituksen äänekäs ja nopea kriitikko, tyylivalinta oli Ylen dokumentin mukaan tietoinen valinta. KUVA: JOONAS SALO PERUSSUOMALAISET ja vihreät ovat vastakkaisilla puolilla käytännössä liki joka asiassa. Perussuomalaiset eivät peittele vilunväreitään vihreitä kohtaan. – Ne ovat niin raskaita. Ne aiheuttavat migreeniä, että niihin ei kannata liikaa keskittyä, koska se häiritsee omaa työtä, puheenjohtaja Riikka Purra (ps) sanoi dokumentissa. – Vihreät on sellainen tunnekuohupuolue, joka ei anna tosiasioiden häiritä elämäänsä. Se pystyy hyödyntämään varsinkin nuorten ihmisten angsteja hyvin tehokkaasti, Halla-aho analysoi vihreitä. Ville Niinistö ei jäänyt pekkaa pahemmaksi lausuessaan käsityksiään perussuomalaisista. – Perussuomalainen puolue on nostalgiapuolue, joka on perustettu puolustamaan kuvitteellista mennyttä maailmaa, jossa heidän kannattajillaan olivat asiat paremmin, Niinistö totesi Politiikka-Suomessa.

59% vastustaa velkaantumista

Ilta-Sanomat teetti tutkimuksen siitä kannattaako kansa hallituksen linjaa haalia lisää velkaa ja tehdä sillä mitä nyt hallitus velaksi tekee. Tulokset olivat hallituksen kannalta siellä murskaavan puolella.

Uskonpuhdistuksen päivä

Uskon perustus 22. sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias, laupias Jumala. Sinä olet antanut kristikunnallesi uudistuksen Hengen. Anna meidän yhdessä koko kirkkosi kanssa pitää lujasti kiinni sanastasi ja tuoda rakkauden teoin ilmi uskomme sinuun. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet väkevyytemme ja voimamme. Anna meidän luottavaisesti jättäytyä sinun lupaustesi varaan. Herätä sydämessämme uskoa ja rohkaise mielemme taistelussa pahan valtaa vastaan. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Jumala. Sanasi lupaa, että Herraa avukseen huutava pelastuu. Tätä lupausta kohti me käännymme ja tahdomme pitää siitä kiinni. Armahda palvelijoitasi Poikasi kalliin veren ja ristinkuoleman tähden. 4 Kaikkivaltias Jumala, kiitos Poikasi pelastavasta työstä. Raivaa tietä evankeliumin julistamiselle kaikkialla maailmassa. Varjele kansasi uskossa ja rakkaudessa, niin että se uskaltaisi kaikissa vaiheissa luottaa armoosi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Herramme tähden. 5 Herra Jumala, sinä olet antanut meille pyhän sanasi ja kutsunut meidät viemään sen kaikkialle maailmaan. Varusta meidät voimallasi. Tee meistä palvelijoitasi, jotka noudattavat käskyjäsi ja tunnustavat nimeäsi ihmisten edessä. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.

Koskela maatalouden puolesta

KOLUMNI: Maataloutta pitää puolustaa – Omavaraisuudesta ei pidä tinkiä Maa­ti­la- ja puu­tar­ha­y­rit­tä­jien mää­rä on tä­män vuo­si­tu­han­nen ai­ka­na las­ke­nut ra­jus­ti 80 000:sta al­le 50 000:een. Tänä vuon­na heik­ko sato, al­hai­set tuot­ta­ja­hin­nat ko­tie­läin­tuot­teis­sa ja kus­tan­nus­ten nou­su las­ke­vat kan­nat­ta­vuut­ta olen­nai­ses­ti. Vaik­ka vil­jan hin­ta on nyt kor­ke­al­la, ei mo­nel­la tuot­ta­jal­la hei­ken­ty­neen sa­don tuo­mat tu­lot rii­tä kat­ta­maan en­si vuo­den tuo­tan­to­pa­nok­sia. Vai­keuk­sis­sa ovat eri­tyi­ses­ti vii­me ai­koi­na in­ves­toi­neet ti­lat. Moni miet­tii, pys­tyy­kö en­si vuon­na vil­je­le­mään koko pel­to­pin­ta-alaa. Kun ener­gi­an, lan­noit­tei­den ja re­hun hin­ta nou­se­vat, on moni tila nyt pu­las­sa. Tuot­ta­ja­hin­nat ei­vät nou­se, vaik­ka tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set nou­se­vat, kos­ka kaup­po­jen so­pi­mus­käy­tän­nöt ovat niin jäy­kät ja jous­ta­mat­to­mat. Yk­sit­täi­sil­lä krii­si­tu­ki­pa­ke­teil­la ti­lo­ja voi­daan saa­da pe­las­tet­tua, mut­ta täl­lai­nen jat­ku­vas­sa tu­kien va­ras­sa ja epä­var­muu­des­sa elä­mi­nen ei ole kes­tä­vää. Suo­ma­lai­sel­la maa­ta­lou­del­le on ky­syn­tää. Ko­ro­nak­rii­sin ai­ka­na oma­va­rai­suus ja huol­to­var­muus on tie­dos­tet­tu ai­van eri ta­val­la kuin en­nen. Sik­si maa­ta­lout­ta pi­tää aut­taa vai­kei­den ai­ko­jen yli. Ra­ken­ne­muu­tos kiih­tyy, mut­ta se ei tar­koi­ta maa­ta­lou­den lop­pu­mis­ta. Pe­rin­teis­ten mai­to­tuot­tei­den käyt­tö on vä­hen­ty­nyt, mut­ta ti­lal­le ovat tul­leet eri­lai­set kau­ra­val­mis­teet. Li­säk­si kau­ral­la ja muil­la vil­joil­la voi­daan kor­va­ta esi­mer­kik­si rii­siä. Maa­ta­lous­sek­to­ril­la ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­des­sa pys­ty­tään tuot­ta­maan uu­sia in­no­vaa­ti­oi­ta. Lä­hel­lä tuo­tet­tu ruo­ka on myös ym­pä­ris­töl­le hy­väk­si. Osa ti­lois­ta on on­nis­tu­nut so­peut­ta­maan toi­min­taan­sa val­lit­se­vaan ti­lan­tee­seen pa­rem­min kuin toi­set. Ti­lan koko ei ole rat­kai­se­va te­ki­jä. Joh­ta­mi­nen, tuo­tan­non te­hok­kuus ja neu­von­ta ovat tär­kei­tä se­lit­tä­viä te­ki­jöi­tä. Sa­ta­kun­nas­sa maa­ta­lou­den ala­sa­jo on iso uh­ka, kos­ka meil­lä tätä yrit­tä­jyy­den alaa on pal­jon. Kol­me nel­jä­so­saa Suo­mes­sa ja­los­te­tuis­ta vi­han­nek­sis­ta tuo­te­taan Sa­ta­kun­nas­sa. Jo nyt tur­ve­tuo­tan­non hii­pu­mi­nen ku­rit­taa eri­tyi­ses­ti Sa­ta­kun­nan poh­joi­so­sia ja se vai­kut­taa mo­niin puu­tar­hoi­hin, jot­ka käyt­tä­vät kas­vu­tur­vet­ta tuot­tei­den­sa kas­vu­a­lus­ta­na. Näi­tä yri­tyk­siä löy­tyy ym­pä­ri maa­kun­taa. Kui­vi­ke­tur­ve on tär­ke­ää esi­mer­kik­si broi­le­ri­tuo­tan­nos­sa. Tur­ve­poh­jai­set pel­lot kes­tä­vät kui­vuut­ta mui­ta pa­rem­min. Sa­ta­kun­ta on vien­ti­maa­kun­ta ja maa­ta­lous on myös täs­sä avai­na­se­mas­sa. Meil­lä tuo­tet­tua ruo­kaa syö­dään koko Suo­mes­sa ja sitä vie­dään yhä enem­män myös ul­ko­mail­le. Pi­de­tään täs­tä kiin­ni jat­kos­sa­kin. Jari Kos­ke­la kan­sa­ne­dus­ta­ja (ps.) Sinua voisi k

Epäluottamusäänestys

Uusi Suomi Välikysymys on opposition ”järein ase”, joka pakottaa äänestämään hallituksen luottamuksesta. Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta äänin 89–​68. Eduskunta kävi keskiviikkona välikysymyskeskustelun maahanmuutosta ja taloudesta. Perussuomalaiset ja liike Nyt tarttuivat ”järeään aseeseen” – Hallitukselle luottamus äänin 89–​68, poissa 42. Hallitukselle esitettiin välikysymyskeskustelussa​ yhteensä kolmea epäluottamuslausetta. Itse välikysymys oli perussuomalaisten ja liike Nytin käsialaa. Välikysymyksessä opposition edustajat totesivat, että he eivät hyväksy hallitsemattoman ja Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä, eivätkä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden ongelmat edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Välikysymys on opposition ”järein ase”, joka tähtää hallituksen kaatamiseen, mutta käytännössä hallitus pystyy enemmistöllään varmistamaan luottamuksen. Luonnehdintaa on käyttänyt aiemmin muun muassa oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Jari välikysymyksestä

Jarilla selkeä linja maahanmuutosta, kehitysavusta ja perheiden yhdistämisestä! 4:53 Kansanedustaja Jari Koskela 13 t · Puhe eilisessä välikysymyskeskustelussa. Hallituksesta viestittiin, että maahanmuutosta ei pidä puhua nyt, kun maahanmuuttoa on vähän. Eikö vuotavaa kattoakaan pitäisi korjata, jos ei sada? Maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan yhteisiä pohjoismaisia linjauksia. 0 kommenttia

Uusin HS:n gallup

Politiikka|Puoluekannatus HS-gallup: Kokoomus yhä suosituin puolue Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus nytkähti hitusen ylöspäin, vihreiden ja keskustan alaspäin. Elina Kervinen HS 2:00 | Päivitetty 6:20 PUOLUEIDEN kannatusasetelmat ovat muuttuneet vain hyvin vähän politiikan syksyn päästyä kunnolla käyntiin, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista. Oppositiopuolue kokoomus on lokakuun kyselyssä edelleen Suomen kannatetuin poliittinen puolue. Pääministeripuolue Sdp jatkaa kakkospaikalla ja oppositiopuolue perussuomalaiset kolmantena. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomusta kannattaisi 21,2 prosenttia. Sdp saisi 18,5 prosenttia äänistä. Perussuomalaisia kannattaisi 17,8 prosenttia. KOKOOMUS ja perussuomalaiset ovat vahvistaneet asemiaan hitusen sitten syyskuun kyselyn. Muutos on molempien kohdalla pieni: 0,4 prosenttiyksikköä. Hallituspuolueet vihreät ja keskusta puolestaan ovat menettäneet kannatustaan saman verran. Keskustaa kannattaisi nyt 12,5 ja vihreitä 10,1 prosenttia. Kaikki kyselyn muutokset mahtuvat virhemarginaaliin, joka on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Elokuun tilanteeseen verrattuna kokoomuksen kannatus on vahvistunut 1,4 ja perussuomalaisten 0,6 prosenttiyksikköä. Vihreiden kannatus on 0,7 prosenttiyksikköä vähäisempää kuin elokuussa. ”Pientä väreilyä on pinnan alla, mutta edelleen odotellaan, että aluevaalien kampanjat alkavat ja olisiko niillä vaikutusta yleiseen poliittiseen ilmapiiriin”, sanoo kyselyn toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. NURMELA arvioi, että kokoomus hyötyy edelleen menestyksestään kesän kuntavaaleissa. ”Heillä oli ennen kuntavaaleja kriittisiä seuraajia, jotka katselivat sivusta mutta jotka sitten innostuivat lähtemään äänestämään. Näyttäisi siltä, että tämä porukka on edelleen mukana.” Perussuomalaisten kannatuksen pientä nousua saattaa puolestaan selittää se, että puolue on onnistunut innostamaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät äänestäneet lainkaan kuntavaaleissa. Perussuomalaisilla on kannatuspotentiaalia tässä ryhmässä, ja ryhmää mobilisoivat usein tietyt tunteisiin vetoavat teemat, Nurmela arvioi. Esimerkiksi polttoaineiden hintoihin tai ilmastoon liittyvät keskustelut olisivat voineet aktivoida heitä viime aikoina, Nurmela veikkaa. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY ”Polttoaineiden hinta on aina sellainen kova juttu, että onpa syy mikä tahansa, niin se menee aina sillä hetkellä vallassa olevien piikkiin, jos hinta nousee.” Vihreiden osalta pieni kannatuksen lasku selittyy Nurmelan arvion mukaan Sdp:hen ja kokoomukseen suuntautuvalla vähäisellä siirtymällä. Lisäksi osa puoluetta kuntavaaleissa äänestäneistä ei juuri nyt halua ilmoittautua sen kannattajaksi. Selvää syytä tälle liikkeelle ei kyselyn aineistosta selviä. Kannatuksen hienoinen lasku on kuitenkin ajoittunut mittausjakson toiselle puoliskolle, Nurmela huomioi. Tuolloin julkisuudessa keskusteltiin puolueen sijaisjärjestelyistä puheenjohtaja Maria Ohisalon jäädessä perhevapaalle. ”Jää nähtäväksi, mikä vaikutus valinnoilla on. Mutta pikapiristystä niistä ei tullut.” HALLITUKSEN sisäinen kahnaus kulttuuritoimijoiden ja muiden Veikkauksen edunsaajien rahoitukseen liittyen ajoittui aivan mittausjakson lopulle. Keskustelun mahdollisia vaikutuksia galluptuloksiin saadaan siis odotella hieman pidempään. Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat lokakuun kyselyssä 53,3 prosentin luottamusta. Syyskuussa vastaava luku oli 54,1 ja elokuussa 55,2 prosenttia. Niiden osuus oli 30 prosenttia, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa, tai jotka sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä.

Viisi tuntia kokoustamista

Kun eilen oli kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari kolme tuntia, niin tänään PoSa:n eli Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän vastaava seminaari kesti viisi tuntia. Ihan riittävä aika. Molempien budjetitkin taitava olla samaa suuruusluokkaa, kyllä hommia riittää yllin kyllin niin virka- kuin luottamusmiehillekin!

Tehtäviä riittää

Tänään maanantaina kaupunginvaltuusto ja seminaari ensi vuoden budjetista. Tiistaina vastaavasti PoSa:n valtuustoseminaari. Keskiviikkona Kankaanpään kirkkovaltuusto, joka pidetään Jämijärvellä. Torstaina joka kuukausittainen hartaus DIakonissa eli diakonialaitoksen veljeskodissa, jonne on taas muuttanut kankaanpääläinenkin veteraani ja ilmeisesti pian toinenkin. Perjantaina Satavesi seminaari ja sunnuntaina rippijuhlat Nokialla.

Tehtävää riittää

21. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesuksen lähettiläät Jeesus julisti, että Jumalan valtakunta on lahja. Hän lupasi syntien anteeksiantamuksen kaikkein syntisimmillekin. Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä olet kutsunut meidät valtakuntaasi. Pue meidät vanhurskautesi vaatteeseen taivaan juhlaa varten. Avaa sydämemme Hengelläsi ottamaan kiitollisina vastaan lahjasi. Älä salli meidän häpäistä nimeäsi kovettamalla mielemme kutsusi edessä. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. 2 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet luvannut antaa viisautta niille, jotka sitä pyytävät. Varusta meidät Henkesi voimalla, niin että pystyisimme todistamaan sinusta ja jakamaan lahjojasi maailman puutteeseen ja hätään. Anna alttiutta mennä kaikkialle, mihin vain lähetät meidät. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Herra, meille opetetaan, että viisas varmistaa nykyhetken onnen. Me rakennamme tulevaisuutemmekin terveyden, omaisuuden ja turvallisuuden varaan. Mutta sinun tielläsi, Herra, tulevaisuus saapuu vähin varustein: ei leipää, ei laukkua, ei rahaa. Suuntaa mielemme sitä kohti ja auta meitä luottamaan yksin sinuun. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Herra, muukalainen sinä olit maailmassa. Muukalainen on myös kirkkosi. Kun sinut torjuttiin, sinä käänsit selkäsi. Herra, auta nyt meitä. Kun pelko ahdistaa, anna rohkeutta. Kun helppo tie kiehtoo, anna lujuutta. Kun välinpitämättömyys valtaa mielen, anna rakkautta. Kuule meitä pyhän ristisi tähden. 5 Rakas taivaallinen Isämme. Sinä olet lähellä meitä jokaista. Kiitos, että olet antanut meille suuren tehtävän viedä ilosanomaa Pojastasi Jeesuksesta kaikille kansoille. Sinä tiedät, millaisia me olemme. Kiitos, että silti tahdot luottaa meihin. Omin voimin me emme pysty täyttämään tehtävääsi. Rukoilemme, että annat Pyhän Hengen vahvistaa ja johdattaa meitä. Kiitos, kun olet luvannut olla kanssamme elämämme kaikkina päivinä.

Vanhat arvot kunniaan

Elämänmeno Kirkkoherrojen muistomerkit kunnostettavana – näin säilytetään arvokasta historiaa Vanhoista muistomerkeistä pidetään huolta Kankaanpään seurakunnassa. Kirkkoherra Henrik Sandbergin muistomerkkiä ovat entisöineet seurakuntamestari Unto Salomäki ja erikoisammattimies Hannu Ranne. KUVA: HANNA KENTTÄ 15.10. 14:45 Anssi Joutsenlahti jätti 21. lokakuuta 2020 valtuustoaloitteen entisten kirkkoherrojen hautojen kunnostuksesta. Hän totesi aloitteesaan, että on tärkeää pitää huolta vanhoista muistomerkeistä. Nyt kun kirkkomaalla saadaan urakka loppuun, niin siirrytään vanhalle hautausmaalle kunnostamaan vielä kaksi hautaa. Vanhalla hautausmaalla on kirkkoherrojen Matias Wilhelm Hanneliuksen ja Karl Henrik Lindforsin haudat. Seurakunnan kirkkomaalla on Kankaanpään pitäjän ensimmäisen kirkkoherran Henrik Sandbergin hautapaikka. Henrik syntyi Siikaisissa 26.12.1801. Hän oli Kankaanpään kirkkoherrana vuodesta 1853. Hän kuoli vuonna 1880, jolloin hänet haudattiin Kankaanpään kirkkomaalle. Muistomerkkiä on nyt kunnostettu, koska aikojen saatossa materiaalien lujuudesta huolimatta muistomerkit ovat rapistuneet. Metalliristit ovat olleet entisöitävänä Honkajoki Worksillä. Ne olivat murtuneet monesta osasta. Sandbergin puolison Helenan muistomerkki on vielä entisöitävänä. Se saadaan pian takaisin paikalleen. Seurakunnalta muistomerkkiä ovat olleet entisöimässä seurakuntamestari Unto Salomäki ja erikoisammattimies Hannu Ranne. Vanhojen kivipaalujen suoristaminen ja paikalleen laittaminen vaatii tarkkaa kaivurinkäyttöä ja paljon lapiointia. Entisöinti on tärkeää, jotta hautapaikka säilyisi myös jatkossa arvokkaana ja kunnioittavana historian jälkenä. Hanna Kenttä

Turve uusiutuvaksi

Kansanedustaja Jari Koskela Eilen 12.26 · Suomen turvetuottajien keskustelutilaisuus Eduskunnan portailla. Turve uusiutuvaksi -kansalaisaloitteen yksi alullepanija Yrjö Takkala Karstulasta piti väkevän puheen turvealan puolesta.

Illan pimeydessä

Illan pimeydessä tein lenki liikuntakeskuksen valoissa, joita koko syksyn pimeän tultua on ollut vain kuntoreitin etuosalla eli noin 1500 m matkalla. 5 km reitin koko takaosa on ollut pimeytensä vallassa. Näin kuitenkin urheilukentän varastorakennuksen vieressä auton valoineen ja ajattelin siinä olevan kenttämiehen, jolta voisin kysyä, miksei lenkin taka-osassa vieläkään ole valoja. Autossa kuitenkin paljastui olevan juuri Oulusta asti tullut asiantuntija, joka järjesteli tietokoneellaan parast´aikaa kaipaavieni valojen sytyttämistä ja lupasi, että huomisiltana valot sitten palavat koko matkalla. Tuntuupa olevan konstikasta tämä nyky-ajan järjestelmien pelittäminen. Mutta hyvä, että kuitenkin valot saadaan lopulta pelittämään.

Susivara

Susi purrut Heikki Hemminkiä käteen Kauhajoen ja Honkajoen rajalle eli Kauhajoen ja Kankaanpään rajalla eli siis aika lähellä. Ei hyvä! Heikillä on antiikkitavaroita näytillä torin varrella, ei montaa päivää kun juttelin hänen liikkeessään hänen kanssaan!

Runoilijoittemme luontokuvauksia

Runoilijamme ovat laittaneet parastaan kuvatessaan keskikesämme valoisien öiden parasta aikaa juhannusta. Aleksis kivi: Maa kunnasten ja laaksojen,/ mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohtees kesäpäivien,/ tuo loistees pohjan tuulien,/ tuo talven, suven ihana,/ mi ompi soma maa? Viljo Kojo: Veet välkkyy taas ja kukkii maat/ lain mukaan ikuisen,/ lämmittää jalkaas ruohikot/ taas kesäkennättäin. Siks salli, suven Jumala, kun lähden täältä pois, että alla paljaan jalkani suviruoho lämmin ois. Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen, niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen: Hän joskus tahtois tavata maan onnen ollehen, veen välkkeen, kentän kukkivan, puun viherlehväisen. Simo Korpela: On kesän kirkas huomen/ ja suvi-sunnuntai./ Ei liiku lehdet tuomen,/ on lintunenkin vait./ Vienosti kukkii pellot/ ja vaarat vihannoi/ ja hartaast´ aamukellot/ vaan rauhaa, rauhaa soi. Helvi Juvonen: Pikarijäkälä! Jäkälä nosti pikarinsa hauraan, ja sade täytti sen, ja pisarassa kimalsi taivas tuulta pidättäen. Jäkälä nosti pikarinsa hauraan: Nyt malja elämämme rikkaudelle. Aleksis Kivi Suomenmaa: Maa kunnasten ja laaksojen, Mi on tuo kaunoinen? Tuo hohtees kesäpäivien, Tuo loistees pohjan tuulien, Tää talven, suven ihana, Mi ompi soma maa? Siel tuhansissa järvissä Yön tähdet kimmeltää Ja kanteleitten pauhina Siel kaikuu ympär kallioi Ja kultanummen hongat soi: Se ompi Suomenmaa. V.A.Koskenniemi Siell´ on kauan jo kukkineet omenapuut, siell´ on siintävät seljät ja salmien suut, siell´ on vihreät metsät ja mäet, siell´ on vilposet illlat ja varjoisa koi, siell´ on lintujen laulu, mi lehdossa soi, siell´ on kaihoja kukkuvat käet. Eino Leino Maamiehen rukous: Maan me miekoin varjelimme. Maa on vapaa! Siksi orjan/ ole ei nyt rukous./ minkä huokaa taivahalle/ sielun syvä luottamus./ Jos ma kynnän, jos mä kylvän/ tuota aina aattelen:/ teen, min tiedän oikeaksi,/ enemp´ ei voi ihminen./ Totta elonleikkuun Herra/ tajuaa mun mieleni,/ koska yössä, päiväntyössä/ Häntä kiittää kieleni./ Tapahtukoon tahto Sinun/ eikä minun, rukoilen,/ koska kylvän, kyyhättelen/ kautta Luojan sormien. Nocturne: Ruislinnun laulu korvissani,/ tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani,/kaskisavuun laaksot verhouu./ En ma iloitse, en sure, huokaa;/ mutta metsän tummuus mulle tuokaa,/ puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,/ tuoksut vanamon ja varjot veen;/ niistä sydämeni laulun teen. Legenda: Kun Herra ynnä Pyhä Pietri, ne merta, maata muinoin matkasi, niin kerrotaan, he kesä-illan tullen myös saivat suomenmaalle siunatullen. Pietari: ”Oi Herra, mille maalle jouduttiin! Mik´ kansa köyhä, köykkyselkä, köyhä niin! Maa karu, kallioinen, pellot pienet, ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!” Mut Herra hiljakseen vain hymyili: ”Voi olla, maa on karu, kylmäki ja vilja kasvaa voisi vikkelämmin, mut kansa, sen on sydän kaunis, lämmin.” Näin lausui Herra hymyi hiljakseen. Ja katso! Kumma hohde peitti veen, suo kuivi, korpi kaatui, metsä aukes ja vainiolta roudan valta raukes. Pois Herra kulki kanssa Pietarin. Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin sa istut koivun alla, on kuin täällä viel´ liikkuid Herran hymy vetten päällä. Jaakko Haavio Pyhäaamu: Oi pyhäaamun rauha – sen suvituulta lauhaa ja hiekkaa valkeaa! Laineiden kimallusta! Nyt Hengen vuodatusta sieluni odottaa. Kuutamo: Tänä yönä loistaa täysikuu./ Taivas äärettömiin avartuu./ On kuin sydän irtoaisi:/ niin kuin tarttuisi ja kuljettaisi/ joku yli puiden latvojen/ kohti kuuta, yli, ohi sen/ sinne, missä kehät suljetaan./ Ahdas polku pienen elämäni,/ viitoitettu pettymyksilläni,/ väljään valtatiehen liitetään./ Löydän, etsimättä, määränpään. Syystaivas: Pois värit toiset tyystin riisutaan:/ punainen, musta, vihreä ja kelta./ Jäljelle jää vain toivon lauha sini./ Se levittyy, syystaivas, ylle maan,/ ja äänetönnä kysyy jokaiselta:/ Näetkö tähdet, pannut poimuihini? Ja ensimmäisenä tulivat mieleeni luonto-aiheisista runoistamme Immi Hellenin Paimenpoika: Nyt metsä kirkkoni olla saa,/ voi täälläi palvella Jumalaa,/ mun urkuni kauniit soikaa!/ Mun kirkkoni katto on korkeella,/ ja ystävä yksi on seurana,/ joka muistavi paimenpoikaa. Ja toisena Aleksis Kiven Metsämiehen laulu: Metsän poika tahdon olla,/ sankar jylhän kuusiston,/ Tapiolan vainiolla/ karhun kanssa painii lyön/ ja mailma Unholaan jääköön.

Vanhusten viikolla

Puheestani Kankaanpään vanhusten viikon juhlassa Saamme elää ja viettää vanhusten viikkoa ja kiittää Taivaallista Isäämme ja emäntiämme maittavasta ateriasta. Jokainen ikääntyessämme olemme kipeästi huomanneet voimien vähenemisen ja kaikenlaisten vaivojen lisääntymisen, esim. itsellänikään ei enää monenlaisten remppojen johdosta ole mitään mahdollisuuksia maratonin juoksemiseen, vaikka mieli kyllä tekisi. Aiheenamme On LUONTO ANTAA VOIMAA. Luonto onkin meitä täällä maalla lähellä ja puhtaudellaan ja kauneudellaan antaa todella paljon juuri sitä, mitä vanhetessamme tarvitsemme: rauhaa ja VOIMAA jokapäiväiseen elämäämme. Kristinopissakin olemme oppineet, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Ja saamme tänäkin viikonloppuna kiitollisin mielin muistaa Luojaamme Kansojen Kaitsijana ja Vartijana, kun sotiemme aikana ja aikaisemminkin tärkeää palvelustehtäväänsä suorittanut Lotta-Svärd-liitto juhlii 100-vuotista taivaltaan. Me täällä Kankaanpäässä pääsemme virkistymään luonnon helmaan vaivattomasti lähes kotiovelta ja mitä monipuolista luontoa riittääkin kuntoreiteistä ja poluista lähtien järvimaisemia, peltoaukeita ja metsä, jokisuistoa ja kallioita ja harjuja aivan kuten Kankaanpää-laulussa sanotaan: Kaunis on Kankaanpää sille ken ymmärtää kanervikkokankaiden kieltä. Ps 19 kerrotaan Jumalan luomistyöstä: (luin Psalmin) ja Vähä-Katekismuksen 1. uskonkappaleen selityksessä uskontunnustuksemme alkuun: Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan selityksessä kerrotaan, mitä kaikkea Luojan luomistyöhön sisältyy. Sitten luin Suomen runoilijoiden kauneimpia luontoon liittyviä runoja!

YLE:n gallup lokakuu

Ei mitään uutta auringon alla, jos ei siksi lasketa vihreiden yhden prosenttiyksikön laskua, vaikka on ollut näkyvissä puoluekokouksen ja puheenjohtajan sijaisuuksien täyttämisessä. Ylen gallup: Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena, vihreät menetti kannatustaan vasemmistoliitolle ILTALEHTI.FI Ylen gallup: Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena, vihreät menetti kannatustaan vasemmistoliitolle Eduskuntapuolueiden voimasuhteet pysyivät syys-lokakuuss

Fb kiinni monta tuntia

Oli eilen facebookin pitkä katkos ilmeisesti koko maailmassa. Olemme haavoittuvassa ajassa. MIkä on meidät ajanut tähän tilanteeseen

Media toimii puolueellisesti

Ei saanut autoilijoiden mielenosoitus minkäänlaista median huomiota, sen sijaan taas tänäänkin elokapina on näyttävästi tiedotusvälineissä, yrittivät taas tukkia Mannerheimintietä. Järkyttävää😉 Jari Koskela 4 t · Autoilua puolustava torviprotesti Eduskuntalon edessä. Mielenilmaukseen osallistui satoja autoilevia kansalaisia.

Jokisipilän perussuomalaiskirja herättää tutkijoissa arvostelua

Politiikka|Perussuomalaiset Perussuomalaisia käsittelevä tietokirja puhuu kahdella äänellä – Tutkijoiden mielestä se on ongelma Perussuomalaisia käsittelevä uusi tietokirja kritisoi mediaa ja tutkijoita. HS kysyi tutkijoilta, mitä ristiriitoja siihen liittyy. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, tutkija Markku Jokisipilä suomii tuoreessa tietokirjassaan asennoitumista perussuomalaisiin. Joakim Westrén-Doll HS POLITIIKAN julkisuutta on syys–lokakuun vaihteessa puhuttanut perussuomalaisia käsittelevä tietokirja Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Siinä poliittisen historian apulaisprofessori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä analysoi perussuomalaisten suosiota ja kohtelua. Jokisipilä puolustaa kirjassaan voimakkaasti perussuomalaisia demokraattisten pelisääntöjen mukaan toimivana puolueena. Median ja tutkijoiden suhdetta puolueeseen suomitaan. ”Osa median ja tutkimuksen piirissä käydystä perussuomalaisia koskevasta keskustelusta on kaikessa tuomitsevuudessaan ollut demokratian näkökulmasta varsin erikoista”, Jokisipilä kirjoittaa. ”Se on merkinnyt radikaalia irtiottoa siitä tehtävistä ja niistä rooleista, jotka medialla ja tutkimuksella politiikan suhteen perinteisesti on katsottu olevan.” Lue lisää: Uusi kirja käsittelee perus­suomalaisia ”normaalina poliittisena puolueena” – tutkijan mukaan sekin on ”joillekin ihmisille liikaa” KIRJAN vastaanotto on ollut ristiriitainen. Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi Ylelle, että kirja toistelee perussuomalaisten omaa diskurssia, eikä sen väitteitä voi pitää analyyttisena tapana hahmottaa perussuomalaisten roolia. Johanna Vuorelma. Oleellista on kirjan lokerointi. Jokisipilä käsittelee kirjassa rooliaan tutkijana. Haastatteluja on tehty runsaasti. Kirjan luki vedosvaiheessa poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta. Vareksen mukaan Jokisipilän kirjalla on tutkimuksellinen pohja, mutta se on selvästi tietokirja ja ”yleisesitys”. ”Tässä tapauksessa on kirjoitettu tietokirja, joka on tarkoitettu populaarimpaan kulutukseen.” Vesa Vares. VAREKSEN mukaan tutkijan tekemän tietokirjan lähtöolettama on, että kirjoittaja miettii asiansa yhtä huolellisesti kuin akateemisessa tekstistä. ”Esitystapa saattaa olla räväkämpi kuin tutkimuksessa. Molemmissa luotetaan että johtopäätöksiin päädytään samanlaisen ajatusprosessin tuloksena.” Kun tutkija tekee tietokirjan, on oleellista, että näkökulma on selkeä, sanoo tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa Helsingin yliopistosta. Tutkijan tulee erotella toisistaan käyttämänsä roolit, jos tekstissä tehdään rohkeita yleistyksiä tai vapaita päätelmiä. ”Jos kirjoittaja toimii kahdessa roolissa, kuten tutkijan ja kommentoijan, niin ne roolit pitää tekstissä selvästi erottaa kielellisin keinoin”, Hiidenmaa sanoo. ”Tietokirjalle myös provokaatio on silloin mahdollista. Tieteelliset tekstit ovat varovaisempia keskustelun käymisessä.” Pirjo Hiidenmaa. POLITIIKAN tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta toteaa, ettei Jokisipilän teos ole tieteellistä tekstiä. Ongelma on kirjan verhoilu objektiiviseksi siten, että kirjoittaja esiintyy ”neutraalina tarkkailijana”, Palonen sanoo. ”Se on näiltä osin se ongelma.” ”Tutkijat voivat hyvin kirjoittaa tietokirjoja ja poleemisiakin tekstejä. Se on yhteiskunnan palvelua. Tiedekentässä voi olla esimerkiksi konservatiivisia, ympäristöaktiiveja tai marxilaisia tutkijoita. Tutkijalle sallitaan poliittisuus ja pamfletit. Mutta silloin pitää tietää, missä roolissa kirjoitetaan, ja kirjoittaja tekee selväksi lukijalle, mistä lähtökohdista kirjoitetaan”, Palonen sanoo. Jokisipilä käsittelee tutkijan rooliaan kirjan alkupuolella. Tekstistä erottuu ensinnäkin ”vanhanaikainen” näkemys tutkijan roolista puolueettomana ja arvovapaana toimijana, arvioi alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistolta. ”Meillä on ollut diskursiivinen käänne ja muut keskustelut jo 1980-luvulta. Sitä ennen on ollut keskustelut orgaanisen intellektuellin roolista”, Pakkasvirta sanoo. ”Toisaalta olen sitä mieltä, että retorisin keinoin Jokisipilä tuo esiin vanhaa persujen edelleen jatkuvaa ’uhriutumisasennetta’, joka on aika absurdia.” Jussi Pakkasvirta. PERUSSUOMALAISTEN toistuva liittäminen äärioikeistoon on Jokisipilän mukaan merkki puolueen asenteellisesta kohtelusta. Kirjassaan Jokisipilä arvioi, että suuri osa suomalaistutkijoista pitänee perussuomalaisia äärioikeistolaisena liikkeenä, ja torjuu itse luokittelun. Äärioikeistolaisuuden sijaan tulisi hänen mukaansa puhua oikeistoradikalismista. Asiassa on kyse osittain kielellisistä haasteista, taustoittaa Birminghamin yliopiston tutkijatohtori Niko Hatakka. ”Tämä on tieteen kielenkäytön sisäinen ongelma. Itse puhun perussuomalaisista radikaalioikeistolaisena puolueena. Olen pyrkinyt välttämään äärioikeisto-sanan käyttöä käännöksellisen ongelman takia.“ Hatakan mukaan kansainvälisesti perussuomalaiset on luokiteltavissa far right -puolueeksi mutta siten, että kyseessä on on radical right -puolue, joka viittaa toimintaan demokraattisen järjestelmän sisällä, ei extreme right -puolue, joka viittaa toimintaan sen ulkopuolella. Extreme right myös sisällyttää poliittiseen alustaansa usein avointa rotuoppia. ”Oikeistoradikaalit taas lähes poikkeuksetta verhoavat etnisyyteen perustuvan erontekemisen esimerkiksi kulttuurisiin tai taloudellisiin argumentteihin”, Hatakka sanoo. JOKISIPILÄN kirjan perusväite on, että julkisuudessa perussuomalaisista on toistuvasti puhuttu väärin painotuksin, ja puolue on hyötynyt saamastaan näkyvyydestä. Ilmiön taustalle teos hahmottelee yhteiskunnallisen keskustelun suunnan, joka pätee ”yleisemminkin valtavirrasta poikkeavien näkemysten esittämiseen tämän päivän Suomessa”. ”Yhä useammin kuulee esitettävän, kuinka ’emme saa antaa tilaa’ tietyille ajatuksille tai kuinka jotkut asiat ’eivät ole mielipidekysymyksiä’”, Jokisipilä kirjoittaa. ”Ilmapiiri varsinkin etnisyyteen, sukupuoleen ja seksuaali-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä on osin hyvin kaukana mistään ainakaan perinteisesti liberaaliksi määritetystä.” MEDIATUTKIJA Anu Koivunen arvioi, että Jokisipilä toimii teoksessa toisaalta journalistin tapaisena puolueen selittäjänä, ja toisaalta aikalaiskriitikkona. Teoksessa Jokisipilä omaksuu ”Totuuden kertojan” roolin. ”Hän piirtää kuvan muista tutkijoista ja mediasta väärinymmärtäjänä ja käy imaginääriseen taisteluun ikään kuin PS-puolueen olemassaolon puolesta. Että jos on laillista ja jos on kannatusta, kritiikki on aiheetonta tai poliittisesti motivoitua”, Koivunen arvioi. Kirjan aikalaiskritiikki on Koivusen mielestä vaikeasti ymmärrettävää. Perussuomalaisten politiikan kriittinen tutkimus tulkitaan politisoituneeksi, eikä vain yleisesti analyyttisen tai kriittisen tutkimuksen piirteeksi. ”En tiedä onko joku esittänyt puolueen kieltämistä. Ja hämmentävältä tuntuu väite, etteikö jotain, mikä on laillista ja paljon kannatettua silti voisi tarkastella kriittisesti ilman, että se olisi tutkimuksen standardit rikkoen ’politisoitua’”, Koivunen sanoo.