lauantai 30. tammikuuta 2021

Ukkola osuu naulan kantaan

Vastakkainasettelun aika UKKOLA 29.01.2021 06:00 JUKKA UKKOLA avatar - 'Jukka Ukkola PITKÄÄN olemme eläneet kuin hohtimet kaivossa, mutta lopultakin alkaa pilkottaa mummo lumessa. Amerikan presidentinvaalit saatiin valmiiksi, joten maailma pääsee nyt keskittymään Suomen kuntavaaleihin. Nykyajan politiikassa – tai muussakaan elämässä – ei enää ratkaise se, minkälaisia asioita puolueet puolustavat, vaan se, mitä ne vastustavat. Yhdysvaltain vaaleissa tämä näkyi sillä lailla, että sekä demokraatit että republikaanit saivat enemmän ääniä kuin milloinkaan aikaisemmin. Molemmilla oli historian parhaat syyt vastustaa jotakin – joko Trumpia tai Trumpin vastustajia. Suomen kuntavaaleissa voi olla pieniä vaikeuksia löytää riittävän kiihottavia vastustajia, vaikka kyllä meilläkin alkaa ymmärrys orastaa. On esimerkiksi havaittu, että vihreät ja perussuomalaiset ovat toistensa vastakohtia, suoranaisia ääripäitä, ja molemmat hyötyvät siitä. Ne kannattavat päinvastaisia asioita sekä poliittisesti että muuten, ja voidaan jopa sanoa, että biopoliittisesti naaraat ovat viheroletettuja ja urokset persuoletettuja. Persujen voittaessa myös vihreät voittavat, jotta persut eivät voittaisi. Ja päinvastoin. Kokoomus teki aikoinaan pahan virheen, kun se mainosti, että vastakkainasettelun aika on ohi – juuri kun vastakkainasettelun aika oli pääsemässä hyvään vauhtiin. Nyt puolue on tullut järkiinsä ja mainostaa kuntavaaleissa, että ”sydän on oikealla”. Tuo on kahdessakin mielessä oivallinen vaalilause. Ensinnäkin tosielämässä noin yhdellä 8 000:sta ihmisestä sydän tosiaan rintalastan oikealla puolella. Näin ollen mikä tahansa kannatus, joka ylittää 0,0125 prosenttia, voidaan kokoomuksessa tulkita voitoksi. Toiseksi samalla määritellään kokoomukselle päävastustaja, koska vasemmistoliitto käytti takavuosina vaalilausetta ”Sydän on vasemmalla”. Nyt kun persut ja vihreät sekä kokoomus ja vasemmistoliitto ovat löytäneet vastaparinsa, muut puolueet uhkaavat jäädä näiden kaksinkamppailuiden jalkoihin. Siis yrittäkääpäs jotain demarit ja keskusta, vaikka edes yhteismainosta: ”Sanassa veneessä – eri suuntiin!” Siinä tulee saman tien kehutuksi hallitus ja haukutuksi hallituskumppani. Se helpottaa äänestäjää päätöksessä, kumpaa jättää äänestämättä.

perjantai 29. tammikuuta 2021

Kuntavaaleilla vaikutusta hallituksenkin koossapysymiseen

Myös kuntavaalit vaikuttavat paitsi tietysti oman kunnan poliittiseen kokoonpanoon myös valtakunnallisesti. PS:n maata järkyttävä voitto antaa varmasti hallituskokoonpanon puolueille paljon ajattelemisen. Seuraavassa Uuden Suomen kolumni asiasta: Uusi Suomi Nyt tuli kova arvio professorilta: ”Strategisesti taitava” Jussi Halla-aho yrittää kaataa hallituksen Minna Karkkola 2 päivää sitten Perussuomalaiset. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho.© Toimittanut Uusi Suomi Perussuomalaiset. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Perussuomalaiset on avoimesti kertonut tavoittelevansa kuntavaaleissa keskustan kukistamista niin, että Marinin hallitus kaatuu. Nyt valtio-opin emeritusprofessori analysoi asetelmia. ”Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman teemat on viritetty keskustan nujertamiseksi ja kokoomuksen talousoikeistolaisen siiven pyydystämiseksi”, analysoi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. LUE ANALYYSI: Perussuomalaiset löi pöytään epäilyttävän hurjan luvun Hän toteaa Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa, että perussuomalaisten asemaa vahvistaa sen kannatuksen alueellinen tasaisuus. Vuoden 2011 jytkyvaaleissa perussuomalaiset sai Paloheimon mukaan kannatusta kaikkia muita puolueita tasaisemmin Suomen eri osista niin etelässä ja pohjoisessa, idässä ja lännessä kuin kaupungeissa ja maaseudulla. ”Keskustan vahvimman kannatuksen alueet ovat edelleen maaseudulla, erityisesti maamme muuttotappioalueilla. Kokoomuksen, sdp:n ja vihreiden kannatuksen painopisteet taas sijoittuvat etelään ja kaupunkeihin. Myös vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai maan eri puolilta kannatusta tasaisemmin kuin mikään muu puolue”, Paloheimo summaa. Paloheimon mukaan juuri muuttotappioalueilla asuvien kansalaisten tyytymättömyys Suomessa harjoitettua politiikkaa kohtaan on näkynyt äänestysaktiivisuuden hiipumisena. Keskustan kannatus putosikin viime eduskuntavaaleissa ”pienemmäksi kuin koskaan ennen maamme itsenäisyyden aikana”. ”Keskustalla on nyt suuria vaikeuksia saada takaisin niitä kannattajiaan, jotka se vuoden 2019 vaaleissa menettivät nukkuville ja perussuomalaisille. Perussuomalaiset sen sijaan on mielipidemittauksissa kannatukseltaan maamme suurin puolue.” Taitava peliliike Jussi Halla-aholta Keskustan kannatus on vuotanut perussuomalaisiin vuoden 2011 vaaleista alkaen, Paloheimo muistuttaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi maanantaina, ettei puolue halua ”punavihreän hallituksen” jatkavan ja ainoa tapa kaataa hallitus, on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Ajatus taustalla on viedä keskustalta niin paljon ääniä, että puolue lähtee hallituksesta. ”Strategisesti taitavan Jussi Halla-ahon tavoitteena on kaataa kuntavaaleissa maan hallitus. Sen perussuomalaiset pyrkii tekemään tyrmäämällä keskustan kuntavaaleissa niin perusteellisesti, että puolue haukkoo henkeään ja eroaa hallituksesta, jolloin hallitus samalla kaatuu”, Paloheimo toteaa. Paloheimo ei näe perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa kuivaa kapulakieltä, joka on usein ominaista virkamiesten kirjoittamille ohjelmille. Perussuomalaisten ohjelmassa ei ole myöskään poliittisissa ohjelmissa liian yleistä ”kaikkea hyvää kaikille” -fraseologiaa, emeritusprofessori katsoo. ”Ne, jotka naureskelevat Jussi Halla-aholle, että nyt käydään kuntavaaleja, eikä hallitusvaaleja, eivät ymmärrä poliittisen kilpailun ja vallankäytön logiikkaa. Jussi Halla-aho on tällä hetkellä Suomen taitavin poliittinen taktikko.”

torstai 28. tammikuuta 2021

Hartauskirjoitukseni Voimaa uuteen vuoteen PS-lehdessä

Olemme onniteltavia ihmisiä, siitäkin huolimatta, ettei siltä aina tuntuisikaan. Alkaneena uutena vuotenakin saamme vapaasti viljellä Jumalan Sanaa, lukea ja kirjoittaa, vaikkemme nyt koronarajoitusten vuoksi voikaan kokoontua yhteen. Saamme luottaa yksin Taivaan Herran johtavan meidät virvoittavien vetten tykö ja ohjaavan meidät oikealle tielle nimensä tähden. Vuoden vaihtuessa huomaamme kipeästi kaiken olevan muutoksen alaisena, vanha on häviämässä uuden tieltä. Tunnemme myös ihmiselämän lyhyyden, sukupolvet seuraavat toisiaan. Maamme kirjassa Sakari Topelius kertoo äidin vastauksen poikansa kysymykseen: “Mikä on isänmaa”. Äiti kertoo täällä asuneen ennen isääsi isäsi isä ja edelleen hänen isänsä ja esi-isänsä. Ja jos he eivät olisi täällä Jumalan pelossa kärsivällisesti työtä tehneet, olisi maamme leivätön autiomaa. Ja he ovat kasvattaneet lapsensa Jumalan tuntemiseen. Ja he ovat puolustaneet tätä maata vihollisen väkivaltaa vastaan, sillä tämä maa on paljon kärsinyt kylmän ilmastonsa tähden ja vieraat kansat ovat sitä paljon sortaneet. Mutta tämä maa on ollut isillemme jopa niin rakas, että he uhrasivat sen hyväksi elämänsä parhaat voimat, ajallisen onnensa ja vieläpä sydänverensä ja henkensä. Näin pohtiessamme ajallisen ja taivaallisen isänmaamme asioita, saamme pysähtyä miettimään, olemmeko eläneet niin kuin olisi pitänyt muistaen myös lähimmäisemme tarpeet niin lähellä kuin kaukana ja koko yhteisen isänmaamme asian. Rehellisiä ollaksemme - ainakin minun – täytyy tunnustaa, etten ole elänyt niin kuin olisi pitänyt: Ajatuksin, sanoin ja töin olen rikkonut Herramme tahtoa vastaan. Mutta kaiken muutoksen ja katoavaisuuden sekä oman mahdottomuuden keskellä meillä on luja kiinnekohta, jossa ei ole muutosta eikä vaihteen varjoa. Ja siksi voimme turvallisin mielin käydä uuteen vuoteenkin, sillä Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Hänen nimessään kestämme niin taivaassa kuin maan päällä ja Hän myös voi varjella Isänmaamme asian! Anssi Joutsenlahti rovasti

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Ennätys lumitalvi

Tänä vuonna tämä lumikasa on entistäkin korkeampi, viime talvena ei lunta ollutkaan😊🥰🥰😘 3 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 27. tammikuuta 2018 · Jaettu seuraaville: Julkinen Lumitalven kolauksen tulos kotipihassa, lapsille olisi hyvä laskettelumäki: tervetuloa! Ja lumen tuloa on tänäkin päivänä tullut jatkuvasti. Miksiköhän muuten kuvat eivät enää tule tänne blokiin.

tiistai 26. tammikuuta 2021

Asiat käännetään päälaelleen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteisen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei mukamas ole lisännyt työllisyyttä eikä vähentänyt veronkiertoa! Todella käsittämätön tutkimustulos, mutta niin näyttää moni muukin asia olevan nykyajassa kuten toinenkin eilispäivän uutinen, että valtakunnansyyttäjä jätti syyttämättä demarikansanedustaja al-Taee Husseinin, vaikka totesikin tämän kirjoittaneen rasistisesti, sattui olemaan oikea puoluetausta!😉 Toisin oli erään toisen kansanedustajan syyttämisessä, kun tämä sattui olemaan perussuomalainen!

maanantai 25. tammikuuta 2021

PS:n kuntavaaliohjelma julkaistu

PS:n kuntavaaliohjelma 2021 Kuntien tärkein tehtävä on suomalaisten hyvinvoinnin ja turvalli­suuden edistäminen. Verotus on Suomessa ankaraa, mutta silti varat eivät aina riitä edes peruspalveluiden riittävään ylläpitoon. Valtio ja kunnat ovat ennätysvelkaisia. Velanotto ja verotuksen kiristäminen kuitenkin lähinnä kurjistavat kansalaisia, sillä yhteiset varat käytetään yhä kasvavalta osin vääriin asioihin. Veroasteen korotuksen sijaan yh­teiset varat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Maahanmuuton, ilmas­to- ja sukupuolipolitiikkaan liittyvän ideologisen vouhotuksen sekä yliampuvien rakennusinvestointien kaltaisista turhista ja haitallisista menoista tulee leikata. Olemassa olevat resurssit tulee keskittää kun­tien ydintehtäviin kuten terveyskeskusten, sosiaali- ja terveyspalve­luiden, koulujen ja katujen pitämiseen kunnossa. Valtio ei voi asettaa kunnille uusia tehtäviä antamatta näihin resursseja – kuntien tulee vaatia valtiolta kasvavan tehtävätaakan keventämistä. Verojen kerää­misen oikeutus murenee, mikäli yhteiset varat käytetään muuhun kuin suomalaisten yhteisen hyvän edistämiseen. – Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus ensin. – Veronkorotusten ja velanoton tie on käyty loppuun. – Turhista, toissijaisista ja haitallisista menoista leikattava. – Olemassa olevat resurssit keskitettävä ydintehtäviin. – Kuntien tehtävien ja resurssien tulee olla tasapainossa. Lue tästä PS:n kuntavaaliohjelma 2021 [PDF]

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

SUNNUNTAI 24.1.2021›

3. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Päivän tunnuskuva Jeesus herättää uskon Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Isä, kaikkivaltias Herramme. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Me kiitämme sinua tästä rakkaudesta ja rukoilemme: Vahvista uskoamme. Auta meitä viemään sanaasi eteenpäin ja julistamaan evankeliumia, niin että kaikki kansat saisivat kiittää ja palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Me elämme liiaksi oman viisautemme varassa ja luotamme omaan voimaamme. Koettelemusten tullessa huomaamme, että viisautemme on riittämätöntä ja voimamme ovat vähäiset. Herra, opeta meille uskon yksinkertaisuutta. Auta meitä näkemään, että sinussa ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra, meidän luoksemme tulee ihmisiä idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tulevat muukalaisina, pakolaisina ja vainottuina. Meitä pelottaa, me vierastamme. Auta meitä avautumaan, ymmärtämään ja rakastamaan. Ota meidät yhdessä vastaan valtakuntasi juhla-aterialle. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 23. tammikuuta 2021

Suomen asema ilmastonmuutoksessa

En malta olla lainaamatta viimeisen Kanava-lehden Timo Vihavaisen kirjoituksesta meidän suomalaisten suhtautumisen tarpeesta paljon puhuttuun ilmastomuutokseen: "Suomen hallitus on jo ennen pandemiaa reagoinut ilmastonmuutokseen tavalla, jota se itse on nimittänyt kunniahimoiseksi. Kyseessä on sagen ystävällinen nimitys asialle, johon on kuulunut äkillisiä kansallisen tason päätöksiä turpeen käytön lopettamisesta metsätalouden syrjimiseen ja polttoaineverojen nostamiseen. Kun näitä toimenpiteitä ei ole mitenkään sidottu kansainväliseen kehitykseen, on olemassa vaara, että ympäristön kannalta paras tuotanto korvataan jossakin muualla huonommilla tuotantotavoilla eli saateiden ja luonnon rasitus lisääntyy. Sooloilu tällaisessa koko maailmaa koskevassa kysymyksessä ei tuota myönteisiä tuloksia ja saattaa johtaa myös maamme tuotantorakenteen yksipuolistumiseeen ja sitä teitä entistä suurempaan haavoittuvaisuuteen." On todella hyvä muistaa, että jo nykyisillä toimenpiteillämme olemme edelläkävijöiden joukossa ympäristön suojelijana ja päästömme maailman mittapuussa on promillen luokkaa!!!

perjantai 22. tammikuuta 2021

Tuomas Malinen puhuu vahvaa asiaa

Liittovaltio vai vapaa EU? Tietoa valheiden sijaan 2020-12-13 Tuomas Malinen EU:n johtajat löysivät kovan väännön jälkeen sovun elpymisrahaston läpivientiä uhanneelle Unkarin ja Puolan oikeusvaltioperiaatteen vastustukselle. Periaatetta vesitettiin, mutta ilmeisesti niin, että kaikkien kasvot pelastuivat. Suomen hallitus ei luonnollisesti sano asiasta halaistua sanaa. Heidän politiikkansa rahastoasiassa on jo pitkään ollut vaikene tai valehtele. Ekonomisteista, rahoitusmarkkinoiden tuntijoista ja politiikan vaikuttajista koostuvan ryhmämme huoli suomalaisen demokratian tilasta on syventynyt koko syksyn. Hallituksemme on, pääministeri Sanna Marinin vetämänä, johdattanut Suomen outoon poliittiseen ”mustaan aukkoon”, joka tuntuun imevän poliittisesta keskustelusta kaikki faktat. Kesästä lähtien olen käynyt useammassa tilaisuudessa puhumassa EU:n elpymisrahastosta. Huoli on joka paikassa ollut sama: rahastosta ei ole tarpeeksi tietoa. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin hallituksemme on Suomea viemässä. Tätä voidaan pitää hallituksen tietoisena strategiana. Tietämättömiä on paljon helpompi johtaa kielekkeeltä alas kuin niitä, jotka tietävät, että siellä odottaa pudotus syvyyteen. Hallituksemme ei yksinkertaisesti ole voinut kertoa totuutta elpymisrahastosta, koska silloin suurin osa suomalaisista ei todennäköisesti sitä hyväksyisi. Tämän strategian kieroutta lisää, että kun rahasto on eduskunnassamme hyväksytty, sieltä ei käytännössä ole enää reittiä pois, EU-eroa lukuunottamatta. Hallituksemme on vähätellyt tätä riskiä toteamalla, että rahasto on kertaluonteinen. Kun huomioidaan koronaviruspandemian toinen, ja mahdollinen kolmas aalto ja esimerkiksi Saksan SDP:n sekä Euroopan keskuspankin johtajan Christine Lagarden vaatimukset rahaston muuttamisesta pysyväksi, kertaluonteisuus näyttää päiväunelta. Tähän tietoiseen vääristelyyn, tai valheelliseen ”ruususen uneen”, hallitus on halunnut suomalaiset tuudittaa. Herätys on kuitenkin saapunut. Olemme julkaisseet, useiden taustakommentoijien voimin kootun tietopaketin elpymisrahaston vaikutuksista. Kerromme siinä mikä rahasto on, mitä se tekee, kuinka siitä voi erota ja mitä se merkitsee suomalaisille. Toivomme, että se herättäisi suomalaiset ruususen unestaan. Rahastoon liittyessämme olemme menettämässä taloudellisen itsemääräämisoikeutemme, todennäköisesti lopullisesti. Se tietäisi myös hyvinvointivaltiomme lopun alkua. Haluammeko sitä todella? Nyt on keskustelun ja toiminnan aika! Tuomas Malinen Toimitusjohtaja, taloustieteen dosentti

torstai 21. tammikuuta 2021

Iltasanomatkin paheksuu pääministerin etuilua Venäjä-lausunnoissa

PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Pääministeri Sanna Marin astui presidentti Sauli Niinistön tontille ja se aiheuttaa hämmennystä – ”Näin ei voi tapahtua toistamiseen” Presidentin ja pääministerin epätahtiset Venäjä-lausunnot nousivat puheenaiheeksi. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) kättelivät uuden hallituksen tervehdyskäynnillä Presidentinlinnassa joulukuussa 2019.­KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA IS VENÄJÄLLE paluunsa jälkeen tyrmään heitetyn oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin sanotaan olevan terävä piikki presidentti Vladimir Putinin lihassa. Hieman yllättäen oppositiojohtajasta tuli, jos ei piikki niin ainakin hiertymä myös Suomen valtiojohdon välisiin suhteisiin. Pääministeri Sanna Marin (sd) ehti maanantaina aamulla tuomita Navalnyin pidätyksen kovasanaisesti Twitterissä. Marin vaati Navalnyin pikaista vapauttamista. Presidentti Sauli Niinistö kertoi oman kantansa Helsingin Sanomien haastattelussa muutamaa tuntia myöhemmin. Linja oli molemmilla sama: Navalnyi heti vapaaksi. Lisäksi Niinistö ilmoitti keskustelevansa presidentti Putinin kanssa asiasta puhelimessa. Se toteutui torstaina. Suomen nopeaa ja tiukkaa linjaa ehdittiin kehua: nyt otettiin terävästi kantaa itse eikä jääty odottelemaan EU:n yhteistä näkemystä, joka on monesti Venäjä-asioissa ollut tuttu ja turvallinen tie. TIUKASTA linjanmäärityksestä ei tullutkaan ongelmaa. Marssijärjestyksestä kylläkin. Monet ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat tahot kiinnittivät varmasti huomiota pääministerin ja presidentin lausuntojen ajoitukseen. Ensin pääministeri Twitterissä, ja vasta sen jälkeen presidentti Helsingin Sanomissa. Eikö järjestyksen pitäisi olla toisinpäin? PERUSTUSLAIN mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Yleisesti kuviteltiinkin, että pääministeri ja presidentti ovat keskustelleet Navalnyista ennen julkitulojaan. Politiikan toimittajien etätilaisuudessa torstaina kävi ilmi, että keskusteluyhteyttä juuri tämän asian tiimoilta ei ennakkoon ollut. Niinistö sanoi, että ”meillä ei ollut minkäänlaista etukäteiskeskustelua”. Pääministeri Sanna Marin puolestaan sanoi IS:lle, että keskustelua käytiin itse asiassa jo sunnuntaina ulkoministeriössä, ja hän kuvitteli, että keskustelu olisi käyty myös presidentin kanslian kanssa. Pääministerin esikunnasta vahvistetaan IS:lle, että Marin ja presidentti keskustelivat asiasta vasta pääministerin twiitin jälkeen. Lue lisää: Niinistö pääministeri Marinin Navalnyi-twiitistä: ”Meillä ei ollut minkäänlaista etukäteiskeskustelua” Lue lisää: Marin IS:lle Niinistön Navalnyi-kommentista: ”Käsitykseni oli, että asiasta oli keskusteltu presidentin kanslian kanssa” POLITIIKASSA on usein tärkeämpää se, miltä asiat näyttävät kuin miten ne oikeasti ovat. Kyse voi olla tietokatkoksesta, joka on outoa ja jopa vaarallista tällä tasolla. Vahvasti näyttää siltä, että pääministeri Marin astui harkitsemattomasti presidentti Niinistön tontille. Pääministeri määritteli yksin Twitterissä Suomen linjan, ei presidentti tai presidentti ja pääministeri yhdessä. Pitkän linjan parlamentaarikko ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaaja Ilkka Kanerva (kok) totesikin, että ”näin ei voi tapahtua toistamiseen”. Myös keskustan puheenjohtaja, ministeri Annika Saarikko kummasteli Suomenmaassa lausuntojen eritahtisuutta. Presidentti Niinistö vahtii Suomen herkkää geopoliittista asemaa idän ja lännen välillä. Siihen ei kuulu se, että virallisia ulkopoliittisia kantoja heitellään Venäjästä summamutikassa – ei ainakaan presidentin tietämättä. PÄÄMINISTERI Marinilla ja presidentti Niinistöllä – kahdella kansansuosikilla – oli keväällä näkemysero koronanyrkin käytöstä ja tarpeellisuudesta pandemian hoidossa. Heidän välejään on luonnehdittu viileän asiallisiksi. Luonnehdintaa ei ilmeisesti tarvitse muuttaa.

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

PS suurimmaksi myös Hesarin gallupissa

Politiikka|HS-gallup Perussuomalaiset kipusi suosituimmaksi puolueeksi niukasti Sdp:n ohi, vihreiden kannatus palautui Puoluekannatusmittauksen muutokset ovat hyvin pieniä ja tutkimuksen virhemarginaaliin mahtuvia. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on tuoreen mittauksen mukaan Suomen suosituin puolue. Annika Saarikon keskusta on neljännellä sijalla. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on tuoreen mittauksen mukaan Suomen suosituin puolue. Annika Saarikon keskusta on neljännellä sijalla.­KUVA: MAURI RATILAINEN/ARKISTO OPPOSITIOPUOLUE perussuomalaiset on kiilannut pääministeripuolue Sdp:n ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi kyselyn mukaan 21 prosenttia äänestäjistä. Puolueen kannatus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edelliseen HS-gallupiin verrattuna. Sdp on kuitenkin edelleen aivan perussuomalaisten kannoilla 20,8 prosentin kannatuksella. Sen kannatus heikkeni 0,6 prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen verrattuna. Kolmanneksi suosituin puolue tammikuun kyselyssä on oppositiopuolue kokoomus, jonka kannatus säilyi ennallaan 16,2 prosentissa. Neljättä paikkaa pitää hallituspuolue keskusta, jonka kannatus puolestaan heikkeni 0,6 prosenttiyksikköä ja on nyt 10,8 prosenttia. Suurin yksittäinen muutos kyselyssä tuli hallituspuolue vihreiden kannatukseen, joka koheni 0,7 prosenttiyksikköä edellisen mittauksen selvän laskun jälkeen. Vihreät on edelleen viidenneksi suosituin puolue, nyt 10,6 prosentin kannatuksella. Vihreiden ja keskustan kannatuksessa on siis vain hyvin pieni ero. Kaikki mittauksen muutokset ovat pieniä ja tutkimuksen virhemarginaaliin mahtuvia. 7,7 prosenttia antaisi äänensä hallituspuolue vasemmistoliitolle ja 4,3 prosenttia hallituspuolue Rkp:lle. Oppositiopuolue kristillisdemokraatit saisi 3,7 prosentin äänisaaliin, oppositiopuolue Liike Nyt 2,4 prosenttia äänistä ja ryhmään muut kuuluvat yhteensä 2,5 prosenttia. HS-GALLUPIN tutkimusaineisto kerättiin joulukuun 21. päivän ja tammikuun 15. päivän välillä. Mittausajankohtana kiivain keskustelu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) al-Holin leiriin liittyvien virkatoimien ruotimisesta perustuslakivaliokunnassa oli päättynyt, mikä saattaa nyt näkyä vihreiden kannatuksen palautumisena. ”Aika usein on niin, että se, mikä nopeasti menee ylös tai alas, saattaa tulla nopeasti toiseenkin suuntaan”, sanoo kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela vihreisiin viitaten. Sdp:n kannatuksen hienoinen lasku tässä kuussa voi osittain selittyä vihreiden palautumisella, vaikka muutoksia ei voikaan pitää suoraan toisensa vastaliikkeinä, hän arvioi. ”Vihreiden laskusta osa hyödytti Sdp:tä viime kuussa, mutta nyt kun tilanne on ruvennut normalisoitumaan vihreällä puolella, niin se heijastuu Sdp:n kannatukseen. Siinä ei ole sen dramaattisempaa.” PERUSSUOMALAISTEN kannatuksen nousu oli tuoreessa mittauksessa verraten pientä. Suurempi kannatuksen kasvu nähtiin jo ennen joulua. Viime kesästä puolueen kannatus on vahvistunut HS-gallupissa runsaat kolme prosenttiyksikköä. Nurmelan mukaan perussuomalaisiin tulee nyt uusia kannattajia niiden riveistä, jotka eivät välttämättä käy äänestämässä säännöllisesti. Lisäksi puolueella on kohtaamispintaa sekä kokoomuksen että keskustan perinteiseen äänestäjäkuntaan, mikä hyödyttää sitä. ”Paljon on puhuttu siitä, että perussuomalaiset ovat kannanotoissaan siirtyneet enemmän oikeiston suuntaan kuin mitä he ovat olleet”, Nurmela sanoo. ”Voisi ajatella, että silloin sekä keskustalaisilla että kokoomuslaisilla on syystä tai toisesta omaan puolueeseensa tyytymättömiä ihmisiä, jotka kokevat perussuomalaiset sekä arvokonservatismin että heitä miellyttävien taloutta koskevien kannanottojen vuoksi aiempaa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi”, hän jatkaa. NIIDEN osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli tämän kuun HS-gallupissa 30 prosenttia. Epätietoisten tämänhetkinen osuus on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Eniten puoluekannastaan erittäin varmoja kannattajia oli kyselyn mukaan perussuomalaisissa, 53 prosenttia. Suhteellisesti ottaen vähiten omasta puoluekannastaan erittäin varmoja kannattajia oli puolestaan vihreillä, 27 prosenttia. Muut puolueet sijoittuivat tälle välillä. Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 54,2 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava luku oli 54,7 prosenttia.Etusivulle

maanantai 18. tammikuuta 2021

Geopark-asemaa hyödynnettävä

Aloite Kankaanpään Yhtymävaltuustolle Geopark-aseman hyödyntäminen Nyt kun vahvasti omalla alueellamme oleva Lauhavuori-Hämeenkangas Geopark on hyväksytty Unesco Glopal Geoparkiksi on tehtävä kaikki mahdollinen tämän maailmanlaajuisen aseman kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja hyödyntämiseksi turistivirtojen saamiseksi alueellemme talous- yrityselämämme vahvistamiseksi. Eri luonnon- ja turistinähtävyyksistä on laadittava kattavia luetteloita ja niitä on merkittävä ja ohjeistettava opastein. Kulkuyhteyksiä on myös kunnostettava. Pansiantieltä Viidentienristeykseen johtava Kivistökankaantie tarvitsee kestopäällystyksen, joka on helppo päällystää suurimman osan ollessa hiekkapohjaista kangasta. Nykyisillään osa tiestä kuoppautuu helposti ja näin estää tehokasta liikkumista, vaikka Viidentienristeyksen alueella on kattavat ja paljon käytetyt liikuntamahdollisuudet niin kesällä kuin talvellakin: 5 km valaistu kuntoreitti, reitti myös Kuninkaanlähteen alueelle, frisbeegolfrata, laavu, opaskartta, tunnetun viidentien risteysmerkki. Merkittäviä paikkoja olisivat esim. Mettälänkankaan jääkautinen kiviröykkiö, Hämeenkankaan Taulun Antin laulupuu. Luontokohteet kuten Kahilakeidas, Huidankeidas, Sinahmi ja Venesjärvi tarvitsivat myös pitkospolkuja ja nuotiopaikkoja. Lisää kohteita löytyy varmasti aktiivisella kansalaistoiminnalla. Kankaanpäässä tammikuun 18. päivänä 2021 Perussuomalaisten valtuustoryhmä

sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Toinen sunnuntai loppiaisesta

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 17.1.2021› 3. vuosikerta 2. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jeesus Kristus, Herramme. Maan päällä ollessasi sinä ilmaisit monin tavoin kirkkautesi. Elämän arjessa meiltä hämärtyy usein se, että sinä elät ja teet työtäsi meissä ja muissa. Ravistele meidät hereille Henkesi avulla ja vahvista uskoamme rakkautesi voimaan. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Suuri Jumalamme. Sinä olet luonut meidät, ja Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan hankkinut meille vapautuksen syyllisyydestä ja synnin vallasta. Sinä olet antanut meille myös armolahjoja. Auta meitä ottamaan antamasi lahjat käyttöön. Opeta iloitsemaan iloitsevien kanssa ja rohkaisemaan niitä, jotka ovat uupuneita ja toivottomia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Ei karhua voi nylkeä ennen kaatamista

Lauantai 16.1.2021Ilmari, Ilmo Äkkilähdöt ÄKKILÄHDÖT E-kontakti UUTISET UutisetPolitiikka Näkökulma: Edellytyksiä luodaan kulisseissa: SDP ja kokoomus voivat palata hallituskumppaneiksi vaalien jälkeen Tänään klo 15:54 Lauri Nurmi Iltalehti Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi vuotta. Kuluva vaalikausi on puolivälissä. Se on väliaikapiste, jossa puolueet viimeistään aloittavat tunnustelut siitä, ketkä sopisivat keskenään seuraavaan hallitukseen. Keskustelut ovat epävirallisia ja luonteeltaan osittain yksityisiä, mutta niillä on selkeä ja tietoinen päämäärä: rakentaa luottamusta ja edellytyksiä kahden puolueen väliselle hallitusyhteistyölle. Parhaillaan tällaista ajatustenvaihtoa käydään Iltalehden tietojen mukaan sosiaalidemokraattien ja kokoomuslaisten välillä. Varhaisiin soidinmenoihin kuuluu se, että yksittäiset kansanedustajat tai piirivaikuttajat vihjaavat sinipunan mahdollisuudesta. SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma kirjoitti marraskuussa Nykypäivä-lehteen kolumniin otsikolla ”Sinipuna toimi”. SDP:ssä on alettu varautua siihen, että keskusta ei ole halukas eikä kykenevä osallistumaan seuraavaan hallitukseen.SDP:ssä on alettu varautua siihen, että keskusta ei ole halukas eikä kykenevä osallistumaan seuraavaan hallitukseen. SDP:ssä on alettu varautua siihen, että keskusta ei ole halukas eikä kykenevä osallistumaan seuraavaan hallitukseen. PASI LIESIMAA Verbi oli otsikossa imperfektissä, koska Heinäluoma kertasi kolumninsa aluksi pääministeri Paavo Lipposen (sd) sinipunahallitusten saavutuksia. Vuosina 1995-2003 Suomeen syntyi laman jälkeisen talouskasvun voimalla 300 000 uutta työpaikkaa. Kahdeksassa vuodessa SDP ja kokoomus tekivät Suomesta pesunkestävän ja aktiivisen EU-maan, joka otti käyttöön yhteisvaluutan ja irtautui lopullisesti YYA-kauden ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Suomesta tuli sinipunan johdolla poliittisesti osa läntistä Eurooppaa. Sitten pääministeri Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) valtakausien SDP ja kokoomus ovat erkaantuneet toisistaan. Lipposta (synt. 1941) pidettiin oikeistodemarina. Osa hänen kaltaisistaan nuorista aikuisista olisi luultavasti valinnut 1960- ja 1970-luvuilla puolueekseen kokoomuksen, ellei tasavallan presidentti Urho Kekkonen olisi leimannut kokoomusta neuvostovastaiseksi, mikä vei puolueen 21 vuodeksi (1966-1987) oppositioon. Nuoria yliopisto-opiskelijoita ovat läpi vuosikymmenten houkutelleet ne puolueet, jotka kulloinkin ovat avanneet ovia vallan kamareihin. Kun kokoomus nousi Mauno Koiviston presidenttikausilla takaisin hallitusvaltaan, SDP:ssä vaikutti vahva oikeistodemarisiipi. Kylmän sodan vuodet olivat vaikuttaneet puolueiden sisäisiin rakenteisiin. Asetelma teki maaperän hedelmälliseksi sinipunan lipposlaiselle elinkeinopolitiikalle. Lipposen pääministerikausilla nuorten sosiaalidemokraattien suosikiksi kohosi kuitenkin ikiradikaali Erkki Tuomioja, joka piti lipposlaisuutta oikeistolaisuutena. Uusi demarisukupolvi alkoi siirtää SDP:tä poliittisella kartalla vasemmalle ja otti henkiseksi päävastustajakseen kokoomuksen. Kokoomuksessa suurta valtaa olivat käyttäneet sosiaalireformistit, jotka perinteisesti ajattelivat, että sosiaaliturvaa olisi mielekästä uudistaa - ei niinkään leikata - enemmän työhön kannustavaksi yhdessä demareiden kanssa. Äänekkäiksi kokoomuksessa nousivat 2000-luvun alussa markkinaliberaalit, jotka korostivat sosiaaliturvan leikkaamisen tarvetta. Näin kaksi historiallista valtionhoitajapuoluetta erkani toisistaan, minkä seuraukset nähtiin ja koettiin vaalikaudella 2011-2015. Silloin mistään ei tahtonut tulla mitään ensin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) ja sitten pääministeri Alexander Stubbin (kok) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) välillä. Sinipunan henkinen konkurssi johti siihen, että keskustalainen Juha Sipilä saattoi kirjauttaa hetkellisesti puolueelleen 26 prosentin galluplukemia. Jutusteleva Juha vetosi olemuksellaan suomalaisiin, eikä hänen tarvinnut tehdä juuri muuta kuin toistaa ”Suomi kuntoon”-iskulausetta. Keskustan päästrategi Timo Laaninen jaksoi silti muistuttaa taustakeskusteluissa jopa syksyllä 2014, että mykistävät suosiolukemat olivat myös seurausta kahden päävastustajan kompuroinnista. Politiikassa hyvyys ja suosio ovat aina hyvyyttä ja suosiota suhteessa muihin. Ei tarvitse olla erinomainen, vaan vaalivoittoon riittää, että on paras sillä hetkellä ehdolla olevista. Sinipunan haaksirikko auttoi Timo Soinin perussuomalaisia vakiinnuttamaan asemansa keskisuurena puolueena. SDP:ssä ja keskustassa hellittiin ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja ajatusta paluusta nostalgiseen punamultaan. Iltalehti ja Uusi Suomi todensivat tahtotilan puoluevaikuttajille tekemillään kyselyillä. Helmikuussa 2019 peräti 63 prosenttia keskustalaisista tunnusti punamultaväriä, kun IL selvitti, halusivatko keskustan tärkeimmät vaikuttajat mieluummin seuraavaan hallitukseen kokoomuksen vai SDP:n kanssa. ”Nykyinen hallitusyhteistyö on mielestäni liian oikeistolaista. Keskustalle läheistä köyhän asiaa ei ole pidetty tarpeeksi esillä. Punamultahallituksessa tämä onnistuisi paremmin”, keskustavaikuttaja perusteli. Samaan aikaan demarivaikuttajista 72 prosenttia valitsi IL-US-kyselyssä ennemmin keskustan kuin kokoomuksen kumppaniksi hallitukseen. Vieläkin useampi (87 %) katsoi SDP:n arvopohjan olevan lähempänä keskustaa kuin kokoomusta. Maahan syntyi vihertävä punamultahallitus, josta pääministeri Antti Rinne ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) puhuivat uutena punamultana. Keskustalaiset luottivat siihen, että köyhän asian puolustaminen nostaisi heidän kannatustaan. Kaksi vuotta on kulunut - ja hallituksen johtokaksikko vaihtunut pääministeri Sanna Mariniin (sd) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoon (kesk). Yksi asia on ennallaan: keskustan gallupkannatus matelee 11 prosentin paikkeilla, eikä punamultanosteesta ole havaittavissa merkkejä. SDP:ssä on alettu varautua siihen, että keskusta ei ole halukas osallistumaan seuraavaan hallitukseen, jos puolueen kannatus on vaalipäivänä nykyisissä kantimissa. Demarit ovat niin ikään laskeneet, että SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n voima ei riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen, vaikka Marin onnistuisi nostamaan vaaleissa demareiden paikkamäärää jonkin verran. Nelikolla on nykyisessä eduskunnassa yhteensä 86 kansanedustajaa (40 + 20 + 16 + 10). Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvitaan yli sata kansanedustajaa. Tällöin SDP:n on pyrittävä löytämään hallituskumppani joko kokoomuksesta tai perussuomalaisista. Taustakeskusteluissa sosiaalidemokraatit sulkevat pois ajatuksen, että puolue voisi istua samassa hallituksessa Jussi Halla-ahon johtaman ja EU-kielteisen perussuomalaisen puolueen kanssa. SDP:n strategisena tavoitteena on vahvistaa EU-myönteisyyttä ja kansainvälisyyttä vaalikausina 2019-2023 ja 2023-2027. ”Moderni paluu lipposlaisuuteen”, kiteyttää demarivaikuttaja päämäärän. Välejä kokoomukseen on alettu lämmittää SDP:ssä senkin takia, että kokoomus on 2000-luvulla korostanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ole peitellyt varautunutta suhtautumistaan Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin. Kokoomuksen vaalima EU-myönteisyys olisi helpommin sovitettavissa yhteen SDP:n tavoitteiden kanssa.Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ole peitellyt varautunutta suhtautumistaan Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin. Kokoomuksen vaalima EU-myönteisyys olisi helpommin sovitettavissa yhteen SDP:n tavoitteiden kanssa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ole peitellyt varautunutta suhtautumistaan Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin. Kokoomuksen vaalima EU-myönteisyys olisi helpommin sovitettavissa yhteen SDP:n tavoitteiden kanssa. MIKKO HUISKO/IL Kokoomuksessa on paljon kansanedustajia ja piirivaikuttajia, jotka epäilevät, että hallitusyhteistyön mahdollisuus Halla-ahon perussuomalaisten kanssa kariutuu mahdottomuuteen sovittaa yhteen puolueiden EU- ja ihmisoikeuspolitiikat. Sekä SDP:ssä että kokoomuksessa pidetään mahdollisena sitä, että Suomeen syntyy EU-myönteinen sinipunahallitus, vaikka EU-kielteinen perussuomalaiset olisi vaaleissa paikkamäärältään eduskunnan suurin puolue. Kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja RKP:n varaan on rakennettavissa parlamentaarinen enemmistöhallitus, joka nauttisi suomalaisten enemmistön tukea, vaikka mikään hallituspuolueista ei olisi paikkamäärältään eduskunnan suurin. Sinipunahallituksen todennäköisyys kasvaa entisestään siinä tapauksessa, että SDP tai kokoomus voittaa vaalit ja aloittaa hallitustunnustelut. Millaista politiikkaa vihertävä sinipunahallitus sitten harjoittaisi? Taustakeskusteluissa nousevat esille samat asiat, jotka Eveliina Heinäluoma mainitsi marraskuisessa kolumnissaan. ”Työllisyys- ja kasvupolitiikka ovat sinällään edelleen molempien kaupunkipuolueiden ajattelun keskeisiä elementtejä. Vahva eurooppalainen vaikuttaminen on sekin yhteistä pääomaa. Sosiaaliturvassa taas molemmat puolueet hakevat uusia vastauksia epävarmuuden ja lisääntyvien pätkätöiden maailmassa”, Heinäluoma arvioi. Kolumninsa helsinkiläinen Heinäluoma päätti enteellisesti: ”Toimikaamme tässä ajassa niin, että sinisen ja punaisen värit voivat tulevaisuudessakin olla mahdollisia yhteistyön värejä.” Ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallisen vaikutusvallan suhteellinen heikkeneminen on johtanut siihen, että nuoressa demaripolvessa on jälleen havaittavissa yksilökeskeisyyttä ja yritysmyönteisyyttä - oikeistososiaalidemokratian tunnusmerkkejä. Eräs heistä muotoilee asian siten, että SDP on kokoomusta parempi elinkeinopuolue, koska demarit eivät epäröi käyttää julkista rahaa yritysten tukemiseen. Demareiden veropolitiikkaan ei sisälly työn verotuksen kiristäminen. Kokoomuslähde arvioi, että sinipunahallitus pystyisi rakentamaan Suomelle teollisuus- ja innovaatio-ohjelman. Liberaaleja arvoja korostaville kokoomuslaisille sinipuna olisi houkuttelevampi vaihtoehto kuin yhteistyö Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. ”Kokoomuksen ja demareiden sinipunahallitus vihreillä ja RKP:llä vahvistettuna”, näin veikkasi kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) seuraavaa hallituspohjaa Kauppalehdessä helmikuussa 2019, siis edellisten eduskuntavaalien korvalla. Ehkäpä Vartiainen tarkoitti keväällä 2023 muodostettavaa hallitusta. Vähintäänkin sinipunahallituksen edellytyksiä on alettu hiljaisesti pohjustaa vaalikauden ollessa puolivälissä. Ilmeistä ei enää ole nykyisen hallituspohjan jatkaminen tai perusporvarihallituksen muodostaminen. Politiikassa muhii yllätys: todennäköisin hallituspohja saattaa olla sinipuna. LAURI NURMI

perjantai 15. tammikuuta 2021

Kylmin yhteislenkki koko vuoden ajanjaksolla

Asetettu pakkasrajakaan ei rikkunut, kun juuri lenkille lähdettäessä mittari sopivasti laski alle 15 asteen 😊😉😟😍😘 Unto VuorinenTunnin Lenkki 4 t · Tunnin Lenkki tehtynä. Mukana oli meitä raikkaassa ja hienossa lenkkisäässä Anssi, Markku Juhani, Altti, Hannu, Esa ja mä, eli 6 kelistä ja reippaasta lenkistä nautiskelijaa. Kenelläkään ei tullut kylmä, päinvastoin ja nyt on hieno fiilis mennä saunomaan. Menimme myllymäen lenkin ja lähes tunti tuli täyteen jälleen kerran. Vauhti oli sopivan reipas. Kiitos taas kaikille ja vkonloppuja, nähdään maanantaina.😀

torstai 14. tammikuuta 2021

Talven pakkasennätys

Vetää sisällä asujaksi, ulkona parhaillaan pakkasta 26 astetta parin kovan lumituiskupäivän jälkeen. Taidekoulun oppilaiden myyntinäyttelyä katsastin. Torstain toripäivilläkin oli vain kolme myyjää. Torin reunalla vanhan Siilin takana PerusPesässä alotettiin toripäiväpäivystykset kuntavaaleihin asti klo 10-12. Kannattaa poikkeilla! Kahvikin on kuumana! Onneksi jo huomenissa perjantaina pakkanen laskee ja päästään säällisesti yhteislenkille.

keskiviikko 13. tammikuuta 2021

JARIN KOLUMNI SATAKUNNAN VIIKOSSA

JARIN KOLUMNI TÄNÄÄN SATAKUNNAN VIIKOSSA Tukipakettia ja turvetta vuonna 2021 Vuosi 2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen vuosi. Koronavirus muutti totuttuja käytösmalleja, valtio joutui ottamaan ennätyksellisen paljon velkaa ja polarisaatio lisääntyi. Paljon on korjattavaa ja muutettavaa. Haluan tässä nostaa esiin kaksi miljardiluokan kysymystä. Koronan vuoksi Euroopan taloutta elvytetään massiivisella tukipaketilla, josta Suomen osuus on 6,6 miljardia. Takaisin saamme 3,2 miljardia euroa. Tätä rahapottia hallituspuolueen edustajat ovat kuntavaalikentällä jo innolla jakaneet. Tukipaketti on järjetön, sillä saisimme markkinoilta lainaa halvemmalla. Lainaa saisivat myös muut Euroopan maat. Tukipaketin keskeinen ongelma on, että se kaventaa itsenäisyyttämme ja päätösvaltaa omista rahoistamme. Suomen hallitus jaksaa vielä uskotella, että elpymisväline on kertaluontoinen, mutta Euroopassa johtajat avoimesti puhuvat siitä pysyvänä mekanismina, jolla jatkossakin paikataan euroalueen epävakautta. Toinen iso asiakokonaisuus on turvetuotannon alasajo. Hallitus teki harkitsemattoman päätöksen ajaa turvetta nopeutetusti alas. Perusteluna käytetään päästöjä, mutta huomioimatta on jäänyt turpeen monet muut vaikutukset. Huoltovarmuus ja omavaraisuuskin unohtuivat: turve-energiaa onkin paikattu ulkomaisella hakkeella. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on turvepohjaista. Viljellyistä pelloista turvepohjaisia on 11 prosenttia. Me elämme turpeesta ja turpeessa. Emme pääse siitä eroon, vaikka haluaisimme. On järjetöntä olla huomioimatta turpeen kokonaisvaltaisia vaikutuksia. Kasvuturve on elintärkeää puutarhayrittäjille, joita on ympäri maakuntaa ja Suomea. Siinä kasvavat puuntaimet, joita esimerkiksi 4H-yhdistysten toimijat istuttavat. Kuiviketurve puolestaan varmistaa kotieläintuotannon antibioottivapauden. Satakunta on vientimaakunta ja turve on erinomainen vientituote. Erityisesti korkean teknologian turvetuotteet ovat tulevaisuutta. Näitä ovat esimerkiksi Karviallakin valmistettavat akustiikkalevyt. Turvetta käytetään myös kosmetiikassa, tekstiileissä, öljyvahinkojen torjunnassa ja on turpeesta tehty jopa pesiä saimaannorpille. Tukipaketti on kaadettava ja päätökset turvetuotantoon liittyen pitäisi perua ja ottaa uuteen, perusteellisempaan harkintaan. Nämä ovat miljardiluokan kysymyksiä. Jari Koskela Kansanedustaja YTT

tiistai 12. tammikuuta 2021

Rise voittoon Suomen cupin tuiskukilpailussa

Anssi Joutsenlahti 28 min · Jaettu seuraaville: Julkinen Todella hieno voitto tosi vaikeissa olosuhteissa, mutta keli ja latu ja viimahan oli kaikille sama. Onnittelut 12 Suomen cupin voittajalle! Ristomatti Hakola Official 2 t · Se on nyt kaikkien aikojen Suomencupin voitot Ristomatti Hakola vastaan Matti Heikkinen 12-12. Kaiken järjen mukaan se historia lopulta kallistuu Hakolalle 😉 📷 Asko Uurasjärvi

maanantai 11. tammikuuta 2021

Talvi tuli todenteolla ja huomenna sataa vielä moninkertaisesti. Tänään jo riitti lumitöitä yli 10 cm lumivaipasta. Puut ihanan huurteisia ja aurinkokin näyttäytyi muistuttaen, ettei kokonaan ole hävinnyt! Komia kuva on facebook-sivullani, en tiedä, mikseivät kuvat enää siinny tänne bloki-sivulle!

perjantai 8. tammikuuta 2021

PS nousi prosenttiyksikön: 21,9%

Ylen gallup: Perussuomalaisilla taas kannatushyppäys Tänään klo 7:00 Perussuomalaisten kannatus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä Ylen aiemmasta kannatuskyselystä. Ylen kannatuskyselyn mukaan perussuomalaiset on suosituin puolue. Kuvituskuva. AOP Perussuomalaiset jatkaa kärjessä Ylen tuoreessa kannatuskyselyssä. Puolue sai 21,9 prosentin kannatuksen. SDP:n kannatus oli kyselyssä 21,4 prosenttia. Kolmantena oli kokoomus 16,2 prosentilla. Perussuomalaisten kannatus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä Ylen aiemmasta kannatuskyselystä. SDP:n kannatus kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä. Ylelle gallupia kommentoineen Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan näkymä on se, että kaksi puoluetta taistelee suurimman puolueen paikasta ja muut eivät oikein tunnu etenevän mihinkään. Ylen mukaan kyselyn tausta-aineiston perusteella näyttää siltä, että perussuomalaiset on hyötynyt ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) ympäröineestä al-Hol-kohusta ja leirillä olleiden kotiuttamisesta. Taloustutkimus haastatteli Ylen kannatuskyselyä varten 2 221 ihmistä. Kyselyn tulosten virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. LINDA LAINE Ylen mittaus: Perussuomalaisilla taas kannatushyppäys, eläkeputken poisto syö SDP:n, mutta ei vasemmistoliiton suosiota YLE.FI

torstai 7. tammikuuta 2021

Ei olisi mahdollista Suomessa

Täysin käsittämätön tapaus tämä väkijoukon vyöryminen Yhdysvaltojen parlamenttirakennukseen vieläpä istunnon aikana ja korona-aikana. Suomessa vastaava olisi täysin mahdotonta. Korona-aikana Suomen eduskuntataloon eivät pääse edes eduskunta-avustajat saati sitten vieraammat. Ja yleensäkin sisään mennään aina samanlaisten metallinpaljastamien läpi kuin lentokentilläkin. Ja ulko-ovet saadaan heti kiinni, jos jotain poikkeavaa ilmenee. Miten siis Yhdysvalloissa oli mahdollista päästä tunkeutumaan sisään, kun siellä kaiken lisäksi oli poliisejakin vartiossa. Ei voi muuta sanoa, kuin että siellä täytyy turvatekijöiden olla vielä alkeellisessa muodossa!!! Kokonaan toinen juttu on sitten se, että presidentti Trump yllyttää kannattajiaan lähtemään parlamenttiin ja kieltää edelleen tullensa toiseksi presidenttivaalissa, vaikka saikin tähän astisista presidenttivaaleista suurimman äänimäärän, Biden vain sai vielä enemmän!

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Loppiaisen jumalanpalvelus Länsi-Porin kirkossa

Länsi-Porin seurakunnan loppiaisen jumalanpalvelus näkyy tässä seurakunnan facebook-sivulta! Hyvin näkyykin, ja vielä siioninvirsiseurat jumalanpalveluksen jälkeen! Ja kaikki vajaassa puolesssatoistatunnissa! Alussa hiljaiseloa 1 minuutti 40 sekuntia, sitten alkaa tapahtua. Uruissa Heikki Havi, liturgina Minna Marjaniemi, mä saarnassa, seurapuhujana lisäksi Tapio Seppälä. Veisuuryhmässä Heikin lisäksi isä Matti ja poika Tarri. 2:36 / 1:27:55 Länsi-Porin seurakunta oli live-tilassa. · Tervetuloa loppiaisen sanajumalanpalvelukseen ⛪🌟

maanantai 4. tammikuuta 2021

Tunninlenkki

Melkein osanottajaennätys talven ja ainakin tämän vuoden😆 kovimmasta pakkasesta peräti kuusi astetta😉huolimatta. Sen kunniaksi otettiin oikein kuvakin lähtöpaikalla liikuntakeskuksessa🥰(Kumma kun kuvat ei siirry tälle sivulle) Unto VuorinenTunnin Lenkki Olihan meitä taas todistettavasti 16. Ennätys on tähänmennessä 17, joten ei aivan riittänyt ryhmäkuvaksi asti. Lenkki kulki kirjaston nurkalta metusan kautta kirnukallion ympäri, josta matka jatkui kuntsarin ohi kärjenkadyn kautta kirkolle, jonka nurkalta alas ruokojärvenkatua pitkin Shellin ohi hautuumaalle ja sieltä lähtöpisteeseen. Se oli pääryhmän lenkki ja loppuryhmä veti vähän lyhyemmän, mutta saman ajan, eli vähän päälle tunnin setti kaikilla. Keli aikaisempaa vilpoisempi ja jäätikköäkin paikoitellen havaittiin. Kiitos pojat😃

lauantai 2. tammikuuta 2021

Ei järkeä Tour de Ski kisassa

Tour de Ski laittaa aina mietteliääksi aivan samasta syystä kuin sprinttihiihtokin. Jälkimmäisessä voi olla neljäkin spurttia lyhyin väliajoin. Toursilla hiihdetään ilman välipäiviä monta kovaa lähtöä. Kumpikaan kisa ei ole ihmisen fysiologian mukaisia, tarvitaan aina toipumista ja palautusaikaakin. Eihän keskimatkojen juoksuissakaan ole alkueriä ja loppukilpailuja samana päivänä. Tuntuu että hiihtäjät ovat hiihtopomojen tahdottomia alamaisia. Hyvää oli kirkkaimpien tähtiemme Iivon ja Risen jääminen pois ja Kertullekin löytyi syy jättää kisa yhteen kilpailuun. On näin toiveita, etteivät he menetä kuntoaan tässä järjettömässä rumbassa vaan ovat parhaimmillaan arvokilpailuissa MM-kisoissa, kun muut varsinkin venäläiset ja ruotsalaiset ovat uhranneet kuntoaan tässä järjettömyydessä. Norjalaiset osoittavat viisauttaan jäätyään koko kisoista pois!

perjantai 1. tammikuuta 2021

Uuteen vuoteen uusin toivein

15 kpl sotiemme veteraanien metallimerkkiä saatiin kiinnitettyä kunniakansalaistemme hautakiviin tänään vuoden viimeisenä päivänä sään suosiessa plusasteisena ja sateettomana. Kiitos heille keille kiitos kuuluu!🥰😘😍😊💖 Näissä isänmaamme tinkimättömien puolustajien kunnioittamisen merkeissä meille kaikille Hyvää ja Siunattua alkavaa Uutta Vuotta 2021! Näin saamme pyytää almanakan perinteisen rukouksen mukaisesti: Anna, oi Jeesus, rauha ja menestys."