Juhlaa kaupunginvaltuustossa

Kaupunginvaltuuston alussa jaettiin ensinnä Tasavallan Presidentin myöntämät ansiomerkit kaupunginjohtaja Mika Hatanpäälle ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Uusitalolle, kiitospuhetta pitämässä kaupunginjohtaja sekä innovaatiopalkinnon Vatjankoski Oy:lle, kiitospuhetta pitämässä Akseli Reho sekä henkilökohtainen innovaatiopalkinto Syrjätielle.

Tasan vuosi sitten

Mauno Santikko 100-vuotispäivänään kuvattuna asuinpaikkansa Koivurinteen viereisellä kirkkopihalla siis tasan kolme vuotta sitten, viimeiseen iltahuutoon hänet kutsuttiin viime syyskuussa 102-vuotiaana. Oli vanhin Kankaanpään veteraaneista! Jätti todella hyvän muiston ja teki kovan elämäntyön! Kunnia hänelle ja kaikille sotiemme veteraaneille! Ja ei ole vuodet veljeksiä, nyt on hanget korkeat nietokset, suosi sitten täysin lumetonta kevätilmaa!

Kerrostalojakoja

Tänään taisin tehdä päiväennätykseni, jaoin 41 ja puoli kerrostaloa Jarin mainosta ja Perussuomalainen lehteä☺️😍🥰😘 Kansanedustaja Jari Koskela päivitti kansikuvansa. Ja näkyy fb-sivullani!

Ukrainan puolesta

Ukrainan sodan 1-vuotispäivänä myös eduskunta kunnioitti Ukrainan kunniakasta puolustustaistelua! Samoin esim. klo 12 soitettiin kirkonkelloja. Helsingin suurtorilla oli kunnianosoitus Tasalanna Presidentin johdolla sytytettiin kunttilöitä Tuomiokirkon portaille niin, että portaat olivat täynnä palavia kynttilöitä!

Lintuja, lintuja

Lintulaudalla riittää vipinää joka päivä! Katso kuvia fb-sivullani!

Siltoja

Neljä eri siltaa Veneskoskella, yhden niistä näin ensi kerran. Kuvat fb-sivullani!

Ilta-auringonlasku

Iltalaskun aurinko ihan vain koti-ikkunasta kuvattuna! Kuva fb-sivullani. Päivän riennossa Kankaanpään sotaveteraanien kokous ja Honkajoen miestenpiiri!

Venäjän dilemma

Brittikirjailija Keir Gilesin kirjat ovat avartavia juuri nykytilanteeseen, miksi Venäjä hyökkää, kaikki ovat sen mielestä vihollisia ja kaikki keinot ovat sen vuoksi hyväksyttäviä. Sain juuri luetuksi uusimman Venäjän sota jokaista vastaan ja mitä se merkitsee. Edellinen v.2020 ilmestynyt on Moskovan opit, mikä saa Venäjän vastustamaan länttä.

Taksikyydit

Ja tänä päivänä Kike on jo kolmatta kautta eduskunnassa eikä vieläkään ole käyttänyt ainoatakaan taksikyytiä. Tämän kauden muita taksikyytiä käyttämättömiä on myös Jari Koskela! 10 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 19. helmikuu 2013 · Jaettu seuraaville: Julkinen Viikko edessä eduskunnassa, eduskuntakeskusteluista lienee tärkein selonteko kauppojen aukioloaikojen laajentamisen vaikutuksista. Iltalehdessä oli jälleen laskettu kansanedustajien edellisvuoden taksiajelut, ja saatiin juttua siitäkin, että kymmenen eniten ajelleen joukossa on puolet eli viisi perussuomalaista. Olisi voinut kirjoittaa siitäkin, että kuuden vähiten ajelleen joukossa on jopa neljä

Halla-aho mies paikallaan Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana

Halla-aho Ykkösaamussa: ”Toiseksi paras vaihtoehto Ruotsinkin kannalta on se, että edes Suomi kuuluu Natoon” Ylen Ykkösaamun haastattelussa Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps) mukaan Suomen Nato-jäsenyys hyödyttäisi kansallisen turvallisuuden lisäksi koko Euroopan turvallisuutta. Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) muistutti Ylen Ykkösaamussa Suomen ja Ruotsin erilaisesta tilanteesta Nato-jäsenyyden suhteen. – Pitää realistisesti muistaa se, että Suomen ja Ruotsin asemat eivät ole täysin identtiset. Suomella on yli 1300 kuuluisaa kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, Ruotsilla on kaikissa tilanteissa Suomi itsensä ja Venäjän välissä. Palvelisiko edes Ruotsin etua se, että Suomi odottaisi, että molemmat maat hyväksytään samaan aikaan, Halla-aho pohti. Hän muistutti, että Nato-jäsenyydessä on kyse kansallisesta turvallisuudesta ja Euroopan turvallisuudesta, joita uhkaa vain yksi asia eli Venäjä. Halla-ahon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien samanaikaisuutta ei pidetä muualla maailmassa aivan yhtä ensiarvoisen tärkeänä kuin Suomessa. Hän arvioi kysymyksen sensitiivisyyden liittyvän Suomessa pikemminkin identiteettipolitiikkaan kuin turvallisuuspolitiikkaan eli esimerkiksi siihen identifioidaanko Suomi Pohjoismaihin. Nato-laki maaliin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä Nato-laeista. Mietinnössä ja valiokunnan tiedotteessa linjataan, että ensisijainen tavoite on Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliittoon yhdessä, mutta Halla-ahon mukaan ”toiseksi paras vaihtoehto Ruotsinkin kannalta on se, että edes Suomi kuuluu Natoon”. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi eilen Münchenin turvallisuuskonferenssin tiedotustilaisuudessa, että jos Turkki päättää hyväksyä Suomen ennen Ruotsia Natoon, silloin Ruotsia ei jäädä odottelemaan. – Me emme tahdo emmekä voi hakemustamme takaisin vetää. Olemme ilmaisseet tahtomme, emmekä me voi siitä luopua, Niinistö sanoi. Halla-ahon mukaan presidentin linjaus tarkoittaa sitä, että presidentillä ei ole aikeita jäädä istumaan jäsenhakemuksen päälle eli odottelemaan Ruotsia. – Suomen liittyminen palvelee Suomen omaa kansallista turvallisuutta ja Euroopan turvallisuutta riippumatta siitä, liittyykö Ruotsi. – Paras on usein hyvän pahin vihollinen. Pitää pohtia mikä on toiseksi paras vaihtoehto. Se ei ole se, että Suomi jäisi odottamaan Ruotsia, Halla-aho sanoi. Turkki ja Unkari Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysratifioinnit puuttuvat enää Turkilta ja Unkarilta. Halla-aho totesi Ylen Ykkösaamussa, että Suomi on jo tehnyt kaiken, mitä viime kesänä Turkin ja Ruotsin kanssa solmitussa kolmikantasopimuksessa sovittiin, joten mihinkään uusiin Turkin esittämiin vaatimuksiin ei pidä enää taipua. – Kaikkien Turkista tulleiden indikaatioiden mukaan Suomi on täyttänyt sen, mitä on luvannut. Suomen ei tule innokkaasti ruveta tarjoamaan muuta. – Näkisin, että meillä ei ole paljon neuvoteltavaa Turkin kanssa eikä ole mieltä lähteä sellaiseen, että tarjottaisiin jotain, mitä Turkki voisi vielä haluta. On siis Turkin käsissä päättää milloin se ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Halla-ahon mukaan Unkari on jo luvannut aloittaa ratifiointiprosessin helmikuun lopussa, mutta samalla on arvioitu, että ratifiointiprosessi voi kestää useita viikkoja. – Olemme nähneet, että Unkari ei aina toimi näissä asioissa kuten me olemme odottaneet heidän toimivan – nähtäväksi jää. – Meille on hyvin epäselvää, miksi Unkarilla on kestänyt näin kauan tämän ratifiointiasian kanssa, Halla-aho sanoi Ylellä.

HS gallup PS 20%

Politiikka|HS-gallup Kokoomuksen etumatka hupenee Kokoomuksen kannatus väheni, perussuomalaisten ja Sdp:n kasvoi. Kolmen kärki on enää noin kahden prosenttiyksikön sisällä toisistaan. Teemu Muhonen HS 16.2. 11:31 KOKOOMUKSEN etumatka perussuomalaisiin ja Sdp:hen hupenee kevään eduskuntavaalien lähestyessä. Helsingin Sanomien tuoreessa mittauksessa kolme suurinta puoluetta ovat nyt noin kahden prosenttiyksikön sisällä toisistaan. Kokoomus menetti kannatustaan mutta jatkaa suosituimpana puolueena 21,3 prosentin kannatuksellaan. Perussuomalaiset nosti kannatustaan 20 prosenttiin ja Sdp 19,2 prosenttiin. Kärkikolmikon järjestys eroaa Helsingin Sanomien mittauksessa hieman Ylen kaksi viikkoa sitten julkaisemasta mittauksesta. Siinä Sdp oli perussuomalaisten edellä. PERUSSUOMALAISTEN kannatus on viimeksi ylittänyt 20 prosentin rajan Helsingin Sanomien mittauksessa toukokuussa 2021. Sen jälkeen puolueenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi luopuvansa tehtävästä, ja perussuomalaisten kannatus lähti laskuun. Vielä viime kesänä puolueen kannatus oli alle 15 prosenttia, mutta se on sittemmin noussut Riikka Purran johdolla selvästi. Kokoomuksen kannatus puolestaan kävi korkeimmillaan yli 24 prosentissa mutta on nyt palannut Venäjän hyökkäyksen alkua edeltäneisiin lukemiin. Kokoomuksen etumatka seuraavaksi suosituimpaan puolueeseen on kutistunut kahdessa kuukaudessa yli neljästä prosenttiyksiköstä runsaaseen prosenttiyksikköön. KÄRKIKOLMIKON takana ei tuoreessa mittauksessa tapahtunut suuria muutoksia. Neljänneksi suosituimman keskustan kannatus laski aavistuksen jälleen uusiin pohjalukemiin eli 9,6 prosenttiin. Vihreitä äänestäisi nyt 9,4 prosenttia ja vasemmistoliittoa 8 prosenttia äänestäjistä. Kärkikolmikon kilpailun tiivistyminen loppusuoralla on tuttu ilmiö myös edellisistä vaaleista. Vuoden 2019 maaliskuun mittauksessa Sdp:n etumatka kokoomukseen oli kolme prosenttiyksikköä ja perussuomalaisiin peräti kymmenen prosenttiyksikköä. Huhtikuussa järjestetyissä vaaleissa kärkikolmikko päätyi alle prosenttiyksikön sisään toisistaan. TAUSTA-AINEISTOJEN perusteella vaikuttaa, että perussuomalaiset on imenyt ainakin jonkin verran kannatusta kokoomukselta ja keskustalta. Sdp näyttää puolestaan saaneen ainakin jonkin verran kannatusta vihreistä ja vasemmistoliitosta.

PS uhkaa kärkeä

Junkkari|Junkkari Perussuomalaisilla on tapana ottaa kova loppukiri – Onko se nousemassa suurimmaksi puolueeksi? Perussuomalaiset on tehnyt nousujohteisen kampanjan kolmissa viimeisissä eduskuntavaaleissa. Miten käy nyt? Riikka Purra (ps), Sanna Marin (sd) ja Petteri Orpo (kok) HS:n luontotentissä Sanomatalon Mediatorilla keskiviikkona. KUVA: MIKA RANTA / HS Marko Junkkari HS KISA eduskuntavaalien ykköspaikasta kiristyy. Se oli keskeisin uutinen torstaina julkistetusta HS-gallupista. Kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp ovat nyt kahden prosenttiyksikön sisällä. Kokoomuksen kannatus on laskusuunnassa – se on tullut marraskuun kyselystä alas 2,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan perussuomalaisten kannatus on noussut 2,6 prosenttiyksikköä. Lue lisää: Kokoomuksen etumatka hupenee Näin ollen kokoomuksen ero perussuomalaisiin on kutistunut kolmessa kuukaudessa 6,8 prosenttiyksiköstä 1,3 prosenttiyksikköön. Tasaisen vauhdin taulukolla perussuomalaiset nousisi huhtikuun vaaleihin mennessä suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ohi. Moni politiikan spekulantti onkin jo veikkaillut perussuomalaisten olevan eduskuntavaalien ykkönen – onhan puolueella maine nousujohteisten kampanjoiden tekijänä. Katsotaanpa, mihin se maine perustuu. ENNEN huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja kyselyissä kärkipaikkaa piti Sdp. Joulukuussa 2018 Sdp:n kannatus oli HS-gallupissa 21,4 prosenttia. Samaisessa kyselyssä perussuomalaisten luku oli 8,6 prosenttia. Vaalien alla perussuomalaisten kannatus lähti kuitenkin reippaaseen nousuun. Vaaleissa se nousi aivan Sdp:n kantaan. Sdp oli suurin, mutta se sai vain 7 666 ääntä enemmän kuin perussuomalaiset. Sdp:n kannatus oli vuoden 2019 vaaleissa 17,7 prosenttia, perussuomalaisten 17,5. Joulukuun 2018 gallupiin verrattuna perussuomalaisten kannatus nousi vaaleissa siis liki yhdeksän prosenttiyksikköä. Myös vuoden 2015 vaalien alla nähtiin perussuomalaisten kannatusnousu. Marras–joulukuussa 2014 tehdyssä HS-gallupissa perussuomalaisten kannatus oli 14,2 prosenttia. Vaaleissa se sai 17,7 prosentin kannatuksen. Gallup-lukuihin verrattuna nousua nähtiin siis 3,5 prosenttiyksikköä. Ja sama nähtiin myös ennen vuoden 2011 vaaleja – siis ennen sitä perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin jytkyksi nimeämää vaalitulosta. Joulukuussa 2010 perussuomalaisten kannatus oli 15,4 prosenttia. Vuoden 2011 vaaleissa se sai 19 prosentin kannatuksen. Nousua oli siis 3,6 prosenttiyksikköä. Toistaako perussuomalaiset saman loppukirin jälleen kerran? SITÄ ei kukaan tietenkään vielä tiedä. Onhan ennakkoäänestyksenkin alkuun vielä kuukausi aikaa. Vaalit eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Kullakin vaalilla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi vuoden 2019 vaaleissa perussuomalaisten hyvän tuloksen avain oli Oulun vaalipiiri. Oulussa tuli vaalien alla julki useita maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia, mikä siivitti maahanmuuttovastaisten perussuomalaisten menestystä kyseisessä vaalipiirissä. Perussuomalaisten vaalitulos nousi 2019 vaaleissa Oulun vaalipiirissä peräti 4,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2015 vaaleihin. Vuoden 2019 vaalit olivat perussuomalaisten osalta muutenkin poikkeukselliset. Osallistuminen Juha Sipilän (kesk) hallitukseen romahdutti puolueen kannatuksen, ja se alkoi korjaantua vasta sen jälkeen, kun puolueesta loikkasi 2017 sen ministeriryhmä ja perusti oman puolueensa. Perussuomalaiset oli vaalikauden loppuosan oppositiossa ja alkoi nostaa kannatustaan. Tulkitaan vuoden 2019 vaalit siis perussuomalaisten osalta poikkeukseksi. VUOSIEN 2011 ja 2015 vaaleissa perussuomalaiset nosti kannatustaan vaalien alla noin kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. Kuvitellaan sitten, että tuo 3,5 prosenttiyksikköä olisi perussuomalaisten “normaali” loppukiri. Marraskuuhun 2022 verrattuna puolueen kannatus on tuoreimman HS-gallupin mukaan noussut 2,6 prosenttiyksikköä, joten näin ollen se olisi jo ottanut valtaosan kiristään. Toisaalta perussuomalaiset on vain prosenttiyksikön päässä ykköspaikkaa pitävästä kokoomuksesta. Eli “normaali” 3,5 prosenttiyksikön kiri riittäisi viemään sen hyvin lähelle ykköspaikkaa. Mutta kuten sanottua: vaalit eivät ole veljiä keskenään. Eikä ole mitään takuuta, että puolueiden kannatukset kehittyisivät mitenkään samalla tavalla kuin aiemmissa vaaleissa. JOKA tapauksessa yksi toistuva trendi on se, että ykköspaikkaa muutamaa kuukautta ennen vaaleja kyselyissä pitävän puolueen kannatus on yleensä laskenut vaalien lähestyessä. Näin kävi keskustalle vuoden 2015 vaaleissa sekä Sdp:lle 2019 vaaleissa. Keskustan kannatus oli helmikuussa 2015, siis kaksi kuukautta ennen vaaleja vielä 26,2 prosenttia. Vaaleissa se sai 21,1 prosentin ääniosuuden. Vuoden 2019 vaalien alla Sdp:n kannatus laski 3,5 prosenttiyksikköä – kun siis katsoo HS-gallupia joulukuussa 2018 suhteessa huhtikuun 2019 vaalitulokseen. Näin ollen kokoomuksen kannatuksen lasku ei ole yllätys. Niin gallupkärjelle tuppaa usein käymään. Kokoomuksessa ollaan tietysti hyvin huolissaan kiristyvästä tilanteesta ja monen kokoomuslaisen jo varmana pitämän vaalivoiton vaarantumisesta. Ja ykköspaikka voi hyvin mennäkin sivu suun. Pientä lohtua kokoomuslaiset voivat hakea siitä, että vaikka gallupykkösen etumatka on vaalien alla usein kaventunut, silti se on yleensä tullut ykkösenä maaliin. Viimeksi kärkipaikan menetti Sdp vuoden 2007 vaaleissa. Silloin se oli gallupkärjessä vielä joulukuussa 2006, mutta keskusta nousi lopulta vaaleissa suurimmaksi.

Kansallisessa rukousaamiaisessa ym

V.1979 tulimme eka kertaa kansanedustajiksi nykyisen mepin Mauri Pekkarisen kanssa ja olimme Pohjoismaiden parlamenttihiihdoissa esim. Holmenkollenilla kämppäkavereita Mauri oli puhujana Eduskuntatutkimuksen 20-vuotisseminaarissa Eduskunnan Pikku-parlamentin auditoriossa. Klikkaamalla näet myös kolme kuvaa Kansallisesta rukousaamiaisesta, yhdessä Ville Tavio lukee Raamattua, toisessa piispa Jari Jolkkonen puhuu ja kuvan etureunassa näkyy myös kans.ed. Juha Mäenpää ja kolmannessa laulaa lasten JIppii-kuoro!

Helsingin reissulla

Helsingin kahden päivän reissuun sain mahdutettua neljä korkean tason tapahtumaan, ilmoitin siitä kansanedustajamme Jari Koskelan avustajalle Vesa Suvannolle: Muuten tulen huomenna Helsinkiin, heti klo 9 on Kunnallisalan Kehittämissäätiön seminaari Finlandiatalolla, klo 18 Maanpuolustuskurssiyhdistyksen ilta Yliopiston juhlasalissa, jossa puhuu Puolustusvoimain komentaja. Torstaina rukousaamiainen klo 7.30 hotelli Presidentissä, jossa olen yötä ja klo 13 pikkuparlamentissa Eduskuntatutkimuskeskuksen 20-v. seminaari Vanhasen avatessa päättyen klo 15 alkavaan viinitarjoiluun, juna lähteen klo 16 jälkeen. Poikkean varmaan siellä talollakin. Terv. Anssi Joutsenlahti Näin en pariin päivään pyöri täällä FB:ssa!

Hyvä koulutuksemme on pelastettava

Koulutuspolitiikan virheet on myönnettävä ja suomalainen koulu pelastettava Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä. Riikka Purran kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 13.2. Oppimistulokset laskevat, kouluissa on ongelmia, opettajat uupuvat. Eivät vasta vaalivuonna 2023, vaan jo pitkään. Opettajat ovat kertoneet pitkään ongelmista ja esittäneet ratkaisuja. Ensi hallituskaudella koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä tavoitteista. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä. Perussuomalaiset on esittänyt vaatimuksensa jo vuonna 2018. Nyt ne saavat vastakaikua. Tärkeintä on palauttaa vaatimustaso. Luokalta seuraavalle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu. Monet toisen asteen ongelmista johtuvat peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen edellytyksiä. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaitokin on surkea. Jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle. Oppimistakuu tarvitaan sekä perus- että ammattikouluun. Nelonen pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta. Erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen on puututtava. Miehen malleja ja poikien ymmärtämistä tarvitaan lisää koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja, ja uudistukset ovat olleet etenkin heille vahingoksi. Lapsilta pitää uskaltaa vaatia. Opettajan auktoriteetin vahvistaminen on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta. Kaikilla on oikeus rauhalliseen ja turvalliseen kouluun. Lapset ovat fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Itseohjautuvuudesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuuteen nojaava opetussuunnitelma on ollut selvä virhe. Puhelimia ei tarvita tunneilla, ja ne voivat pysyä repussa koko koulupäivän. Laite ei korvaa kynää ja paperia eikä video kirjaa. Digi ei saa olla itsetarkoitus. Mitä vaikeampi lasten on keskittyä, sitä vähemmän laitteita pitää käyttää. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita. Heitä ei tarvitse eikä pidä lahjoa laitteiden avulla yrittämään. Kirjoittamista ja lukemista oppii vain kirjoittamalla ja lukemalla. Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasiat pitää olla ensin kunnossa. Kaikki suomalaiset lapset oppivat käyttämään mobiililaitteita, sitä tarvitse opettaa koulussa. Tärkeämpää olisi opettaa laitteista irrottautumista, keskittymistä, ajattelua. Edes hyvä koulujärjestelmä ei kestä liian suurta väestöpohjan moninaistumista. Suomi menestyi kaikissa osaamisen ja hyvinvoinnin mittareissa muun muassa juuri siksi, että olimme niin homogeeninen joukko. Kestävät kaikki sitä kuulla tai eivät: huono maahanmuuttopolitiikka on yksi koulun ongelmien ja oppimistulosten laskun syy. Kirjoittaja on kansanedustaja ja Perussuomalaisten puheenjohtaja.

Aluevaltuustoaloite

Jätettiin tänään aloite Koivurinteen pelastamiseksi Aluevaltuustossa kankaanpääläisin voimin: Aloite Satakunnan hyvinvointialueen valtuustolle Eduskunnan hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön mukaisesti näiden järjestämisvastuu siirtyi kokonaisuudessaan 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille ja meillä Satakunnan hyvinvointialueelle. Kankaanpäässä toimiva vanhusten hoivaa 50 vuotta tuottanut voittoa tavoittelematon Palvelutalo Koivurinne on tässä uudistusvaiheessa jäämässä väliinputoajaksi, koska sillä ei ole tehostetun palveluasumisen virallista lupaa, vaikka käytännössä täyttääkin vaatimukset yöpäivystystä myöten. Koivurinteen palvelut ovat tunnetusti hyvät ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Toiminnan jatkuminen niin asukkaiden kuin koko yhteiskunnan kannalta on mitä toivottavampaa ja myös kustannustehokasta. Kun kuitenkin on käynyt ilmi, että hyvinvointialueiden nykyisten säädösten mukaan Koivurinnettä ei voida lukea hyvinvointialueeseen kuuluvaksi tuettavaksi yksiköksi, on kuitenkin Koivurinteen jatkuvuudesta huolehdittava ja siksi ehdotamme, että Satakunnan hyvinvointialue ottaa huolehtiakseen kahdenväliset neuvottelut Palvelutalo Koivurinteen edustajien kanssa, ratkaisun saamiseksi Koivurinteen kiitetyn palvelutoiminnan jatkumiseksi esim. palveluseteleitä käyttämällä. Kankaanpäässä helmikuun 13. päivänä 2023 Kankaanpään aluevaltuutetut Anssi Joutsenlahti Irmeli Elomaa Keijo Kerola Arimo Koivisto Kari Kähkönen Heidi Viljanen Erno Haavisto Kaarina Ranne kesäkankaanpääläinen

Vaalikamppanjat alkamassa

Tikkuaskejakin tarvitaan menestyksekkäässä eduskuntavaalikamppailussa: Jari Koskela Pelasta Suomi ja Satakunta!

Nuorten asiaa

Herättäjä-Yhdistyksen seuraliikepäivillä keskityttiin nyt 50 vuotta toimineeseen HY:n nuorisotyöhön. Mukana oli myös silloin ensimmäiseksi nuorisosihteeriksi valittu Pentti Lemettinen. Mauno Nivalan ottamassa kuvassa toiminnanjohtaja puhumassa. Mauno Vilho Johannes Nivala on paikassa Herättäjä-Yhdistys ry.Lapua · Toivon säteitä seuraliikepäivillä 2023 Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen kertoo "nuorten asiasta", herännäisyyden nuorisotyöstä. 50 vuotta sitten palkattiin ensimmäiseksi nuorisosihteeriksi pastori Pentti Lemettinen. Nyt 2023 Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyön hommissa ovat Tanja Roiha ja Raisa Jarkkola sekä opiskelija-ja musiikkisihteeri Anu Rask sekä maan eri puolilla olevat nuorten yhdyshenkilöt.

Vipinää

Kokousrumbaa riittää, eilen jopa kaksilla täytekakuilla lisättynä, kun oli Asunnonhankintamme toimitusjohtajan lähtiäiskahvit ja illalla sitten vuoden palkittujen urheilijoiden tilaisuus. Johdin myös steamsissä yksilöasianjaoston palaverin. Tiistaina olikin sitten Aluehalituksen iltakoulu ja päivemmällä Kankaanpään Rintamaveteraanien lopettamiskokous. Tänään olin puhujanakin Porin siioninvirsiseuroissa. Huomenissa siunauksen jälkeen lähtö Lapuallle, jossa alkavat lauantaihin jatkuvat Herättäjä-Yhdistyksen seuraliikepäivät. Ja kaiken sivussa jaossa ollut Yhteisvastuukeräyslehtinen PS-lehden kanssa.

Vuoden veteraaniurheilija

Kankaanpäässä on jaettu nyt 15 kertaa vuoden veteraaniurheilijan lautanen. Itse olen ollut veteraanisarjoissa jo 45 vuotta ja taival jatkuu! Tänään oli sitten vuoroni tulla nimetyksi vuoden veteraaniurheilijaksi ja palkittiin muistolautasella. Tänä vuonna sarjakin vaihtuu eli siirryn 80-vuotiaden sarjaan!

Kokoustamassa

Tiilikaaressa Kankaanpään Rintamaveteraanien lopettajaiskokouksessa Jussin ja Leevin kanssa. Viereisessä pöydässä tuttuja vakiokävijöitä. Kuvat fb-sivulla!

Talven kauneutta

Facebook-kuvissa tältä päivältä toisesssa: Valon ja varjon leikkiä!ja toisessaTalvimaisema parhaimmillaan auringonkin paistaessa.

Kevättä Kynntilästä

Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Ainoa Poikasi tuotiin pienenä lapsena eteesi temppeliin, niin kuin laki määräsi. Me kiitämme sinua siitä, että hän on meidän pelastajamme. Rohkaise meitä, lapsiasi, tulemaan pyhien kasvojesi eteen anteeksiantoosi turvaten. Valaise ja lohduta meitä sanallasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kirkkauden Jumala, joka lähetit ainoan Poikasi maailman valoksi. Kiitos siitä, että lupauksesi ovat täyttyneet ja saamme Simeonin tavoin katsella hänen kirkkauttaan. Anna seurakuntasi olla valona maailmalle, niin että sanoma Kristuksesta leviäisi maan ääriin ja kaikki kansat näkisivät hänessä pelastuksen. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Jumala, Isämme ja Luojamme. Sinä sanoit jo aikojen alussa: »Tulkoon valo.» Me kiitämme sinua kirkkaudesta, jonka olemme nähneet Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa, ja pyydämme: Varjele meidät maailman pimeydeltä ja epäuskon sokeudelta. Anna Kristuksen evankeliumin säteillä elämäämme päivä päivältä kirkkaammin, kunnes näemme Vapahtajamme kasvoista kasvoihin. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Taivaallinen Isämme, me kiitämme sinua siitä, että lähetit Poikasi valoksi maailmaan. Anna sanasi valaista tiemme. Täytä jumalanpalveluksemme ja koko elämämme taivaallisen kirkkautesi heijastuksella. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 5 Pyhä Jumala. Sinä täytit lupauksesi. Vastasit vuosisatoja kestäneeseen odotukseen. Lähetit maailmaan Messiaan, oman Poikasi Jeesuksen. Kiitos ihmeellisestä lahjastasi. Kiitos, että maailman Vapahtaja aloitti elämänsä pienenä vauvana niin kuin muutkin ihmiset. Auta meitäkin näkemään Jeesus-lapsessa sinun kirkkautesi. Kiitos, että olet antanut hänet valoksi koko maailmalle. Ylistys sinulle ikuisesti.

41 kerrostaloa jaettu

Tänään kunnon pakkaspäivänä päivää ennen, kun Yhteisvastuukeräyksen avaa Tasavallan Presidentti, jaoin yhteisvastuukeräysbrosyyrin PS-lehden kanssa 41 kerrostaloon, ennätys omalta kohdaltani yhden päivän aikana.☺️😍🥰😘

Pakkasiakin välillä

Lohipuro virtaa vapaana pakkasillakin! Otin kuvan facebookiin PS-lehden ja yhteisvastuu-keräysbrosyyrin jakoreitillä. Jakelua tehty koko viikko ja jatkuu koko viikonlopun, kun ensi viikolla näyttää riittävän muitakin kiireitä. Yhteisvastuukeräyksen alkajaispuheen pitää Tasavallan Presidentti sunnuntaina!

113-69

Translain äänestystulos