Hyvää Uutta Vuotta

Samoin kuin Kankaanpään kaupunki toivottaa: Kaikille kamuille Oikein Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta! 😘😍🥰😊

Kansanedustajien maratontuloksia

Iltalehden urheilutoimittaja soitti ja puheeksi tuli kansanedustajien maratontulokset. Ohessa löytämämme top kuusi: Lasse Viren 2.13,11 Anssi Joutsenlahti 2.23,23 Pauli Kiuru 2.39,31 Juha Mieto 2.47,18 Sari Essayah 2.50,10 Erkki Tuomioja 2.59,27 Aleksander Stubb 3.08,26 Kari Uotila 3.29, Nyt jo top seitsemän Miedon Jussin jälkeen! Ja kahdeksan Kari Uotilan jälkeen

Siunattua Uutta Vuotta 2024

Tähän Kaupungin toivotukseen voi sydämenpohjasta yhtyä! Hyvää, Onnellista ja siunauksellista Uutta Vuotta 2024!😊😍🥰 Kankaanpään kaupunki 6 t · Kankaanpään kaupunki toivottaa kaikille mukavaa ja onnellista uutta vuotta 2024!🌟💖 Maisemakuva: Irja Rajamäki / Kuvaseura Pikseli #kankaanpää #älytaidehyvinvointi

Lehden jakoa

Vuoden viimeinen Perussuomalainen lehti tuli jaettavaksi eilen, ja tuhatviisisataa lehteä olen saanut levitettyä kahden päivän aikana. Sääkin on ainakin vielä ollut suosiollinen, jatkossa on uhkakuviakin ainakin lämpötilan suhteen. Kaikkiaan lehtiä tuli 7.500 kpl, kun on kyseessä presidenttivaalilehti Jussi Halla-ahon esittelynä. Karvian ja Honkajoen lehdet on tässä mukana ja siellä on omat jakajat. Lehti muuttuukin alkavana vuotena, kun nyt se on ilmestynyt kuukausittain, jatkossa lehti tulee vuodessa vain neljä kertaa. Kaikkihan pitää nykyään olla verkossa ja netissä. Voisko tähän todeta, että paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan!😘😍🥰😊😉

Jussi pohtii Raamatun tekstejä

Tonttulakkinen Jussi Halla-aho pohdiskelee raamatunkäännöksiä, perinteitä ja pyhyyden kokemuksia Viikon 5. reagoiduin Viikon 4. luetuin ”Se tapahtui siis niinä päivinä, että yksi käsky uloskävi keisarilt Augustuselta, että kaikki mailma piti veroliseksi laskettaman.” Näin kuuluu jouluevankeliumin alku, Mikael Agricolan suomentama. Kyse on vuoden 1548 Raamatun käännöksestä, josta on ehtinyt kulua jo 475 vuotta. Puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee jouluisella videollaan perinteitä, pyhyyden kokemuksia ja Raamatun muuttumista aikojen kuluessa.

Jussi nousee

HS-gallup Stubb johdossa, Aaltolan kannatus puolittui Pekka Haavisto on toisena ja Jussi Halla-aho kolmantena HS:n joulukuun kannatustutkimuksessa. Jutta Urpilaisen kannatus on lähtenyt laskuun. Alexander Stubb ja Pekka Haavisto jatkavat presidenttikilvan kärjessä. Teemu Luukka HS 15:51 KOKOOMUKSEN presidenttiehdokas Alexander Stubb (kok) on suosituin presidenttiehdokas HS:n joulukuun kannatusmittauksessa. Hän johtaa parilla prosenttiyksiköllä valitsijayhdistyksen ehdokasta Pekka Haavistoa (vihr). Stubbia äänestäisi 24 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, jos presidentinvaalit järjestettäisiin nyt. Pekka Haaviston kannatus on 22 prosenttia. Stubbin tilanne on pysynyt jokseenkin muuttumattomana marraskuun mittauksesta. Haaviston kannatus on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Haavisto on saanut lisää kannattajia Sdp:tä äänestäviltä. Haavistoa äänestäisi 38 prosenttia Sdp:n äänestäjistä. Marraskuussa määrä oli 29 prosenttia. Tutkimusaineiston on koonnut Verian 20.–21.12.2023. ALEXANDER STUBB voittaisi kaikki kuusi vastustajaansa toisella kierroksella. Tiukinta olisi Pekka Haavistoa vastaan. Stubb saisi 55 prosenttia ja Haavisto 43 prosenttia. Tilanne oli jokseenkin sama marraskuussa. Presidenttiehdokkaiden kannatukset ovat muuttuneet muutenkin vähän marraskuusta. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps) on noussut suosiossa kolmanneksi. Häntä äänestäisi nyt 13 prosenttia kyselyyn osallistuneista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin marraskuussa. Tutkimuksesta näkyy, että perussuomalaiset äänestäjät ovat aktivoituneet aikaisempaa enemmän. Perussuomalaisia kannattavista 69 prosenttia äänestäisi Halla-ahoa, kun määrä oli 54 prosenttia marraskuussa. Halla-aho meni selvästi ohi valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehnistä (kesk), jonka marraskuun 10 prosenttia muuttui yhdeksäksi prosentiksi. TUTKIMUKSEN yksi odotetuimmista tuloksista koskee Sdp:n ehdokas Jutta Urpilaista, joka ilmoittautui virallisesti presidenttiehdokkaaksi vasta joulukuun alussa. Tuolloin Sdp:n joukoissa odotettiin, että Urpilaisen suosion lähtee nousuun. Onkin käynyt päinvastoin. Urpilaista kannatti marraskuussa seitsemän prosenttia tutkimukseen osallistuneista, mutta joulukuussa enää viisi prosenttia. Hänen joukoistaan on lähtenyt ennen kaikkea Sdp:tä äänestäviä. Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson (vas) on pysynyt seitsemän prosentin sarjassa. Valitsijayhdistyksen ehdokas Mika Aaltolan suosio jatkaa laskuaan. Se on puolittunut sitten lokakuun. Nyt häntä kannattaa enää neljä prosenttia, mikä on vain hiukan enemmän kuin kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayahin (2 prosenttia) ja Liike Nytin ehdokas Harry Harkimon (1 prosentti) kannatus. Valtaenemmistö arvelee (89 prosenttia), että luultavasti äänestää presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella nyt valitsemaansa ehdokasta. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa. KANNATUSLUVUT muuttuvat hiukan, kun kannatusta kysyttiin niiltä, jotka aikovat varmasti äänestää seuraavissa presidentinvaaleissa. Tässä joukossa Stubb sai 27, Haavisto 23, Halla-aho 14 ja Rehn 10 prosentin kannatuksen. Muiden suosio jää alle kymmenen prosentin. TOISELLA kierroksella miehistä selvästi suurempi osa äänestäisi Stubbia, naisista Haavistoa. Kuitenkin joka kolmas mies äänestäisi Haavistoa ja useampi kuin kaksi naista viidestä Stubbia. Mitä parempituloiseen talouteen kuuluvasta henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän äänestäisi Stubbia. Kuitenkin 38 prosenttia vähiten ansaitsevista tukisi vaalin toisella kierroksella Stubbia. Vastaavasti useampi kuin joka kolmas eniten ansaitseva päätyisi Haavistoon. Toisella kierroksella Haavisto keräisi ääniä sosiaalidemokraateilta, vihreiltä ja vasemmistoliittolaisilta. Stubb puolestaan saisi valtaosan kokoomuslaisten, perussuomalaisten ja keskustalaisten äänistä. Toisella kierroksella sanoo varmasti äänestävänsä 69 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Eniten toisen kierroksen äänestysaktiivisuus putoaa perussuomalaisten keskuudessa, jos vastakkain ovat Stubb ja Haavisto. Vain 55 prosenttia perussuomalaisista sanoo äänestävänsä varmasti toisella kierroksella tässä tapauksessa. TUTKIMUKSEN mukaan 73 prosenttia aikoo varmasti äänestää tulevissa presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella. Todennäköisesti äänestäisi 19 prosenttia. Edellisissä presidentinvaaleissa ensimmäisen kierroksen äänestysaktiivisuus oli noin 67 prosenttia. Tämän mukaan äänestysaktiivisuus saattaisi olla nousemassa.

Joulupuu on rakennettu

Jouluaamun tervehdyksenä meille kaikille rakkaan joululaulun Joulupuu on rakennettu sanoin: Anna, Jeesus, Henkes' valon jälleen loistaa sieluumme, sytytellen uskon palon. Siunaa, Jeesus, joulumme. Joulukuusemme tekstinauha kertoo enkelien jouluyön sanoman. Siunattua joulurauhaa itse kullekin säädylle!

Joulurauhaa

Jouluaamun tervehdyksenä meille kaikille rakkaan joululaulun Joulupuu on rakennettu sanoin: Anna, Jeesus, Henkes' valon jälleen loistaa sieluumme, sytytellen uskon palon. Siunaa, Jeesus, joulumme. Joulukuusemme tekstinauha kertoo enkelien jouluyön sanoman. Siunattua joulurauhaa itse kullekin säädylle!

Joulurauhan toivotus

Sakari Topeliuksen sanoittaman ja Otto kotilaisen säveltämän joululaulun Varpunen jouluaamuna välityksellä toivotan niin täällä kuin fb-sivullani kaikille kavereille ja kylänmiehille rauhallista siunattua Joulua. Mikä sopisikaan paremmin kuin tämä joululaulu, kun tänääkin kahdesti olen saanut tehdä lumitöitä ja yhä edelleen lunta tupruttaa niin, että jouluaamuksikin lumen kolaamista riittää. Onhan laulun alku: Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa. Ja koko laulun sanoma on sydämiä koskettava, kun Sakari Topelius kertoo omasta pienenä kuolleesta pojastaan!

Jussi kärjessä

POLITIIKKA IS-raati: Yksi ehdokkaista on ”pahanilmanlintu, ellei jopa korppi”, toisesta ”on tullut julkisuusnautiskelija” Kaikki presidenttiehdokkaat kohtasivat Ylen tentissä joulun alla. Timo Haapala, Suvi Hautanen, Erno Laisi 1:00 Ehdokkaiden edesottamuksia arvioivat erikoistoimittaja Timo Haapala sekä politiikan toimittajat Suvi Hautanen ja Erno Laisi. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Alexander Stubb: 7+ Timo Haapala: 7,5, Suvi Hautanen: 7,5, Erno Laisi: 6,5 HAAPALA: Rättivääpeli, sanoi Harkimo reservin korpraali Stubbista. Onkin kuin uuden ajan Tuntemattoman sotilaan Mäkilä, joka on opetellut varusteluettelot ja hävittäjämäärät ulkoa, luettelee ne tentti tentiltä ja antaa kaikille, mitä kukin poraa. Tentti-inflaatio alkaa näkyä suosikissa. Tietävä, mutta varovainen luennoitsija. HAUTANEN: Puhui s-e-l-k-e-ä-s-t-i artikuloiden. Puolustuksen avainluvut oli opeteltu. Yritti vakuuttaa esitelmöimällä ulko- ja turvallisuuspolitiikan faktoista. Väitteli toimittajan kanssa, mistä DCA-sopimuksessa on kyse. Voisi heittää professorin hatun nurkkaan, nyt ei olla luennolla. LAISI: Gallupkärjen on aivan turha haaveilla helposta rallattelusta voittoon. Ajattelu ei ole niin kirkasta kuin äkkiseltään vaikuttaa. Oli Suomen varautumiseen liittyvässä kysymyksessä yhtä mieltä käsiäänestyksessä ja käytännössä päinvastaista mieltä sanallisessa perustelussaan. Kilpakumppanit päästävät liian helpolla. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Pekka Haavisto: 7+ Timo Haapala: 6, Suvi Hautanen: 8,5, Erno Laisi: 7,5 HAAPALA: Ulkoministerikokemuksella eteenpäin – ilman kummempaa uutta. Toki Haaviston vika ei ole, että myös tentit jauhavat paikallaan. Silti ei pääse mihinkään siitä, että Haaviston on vaikea kolmatta kertaa innostua haasteesta. Rutiinilla pärjää aikansa, mutta että loppuun saakka? HAUTANEN: ”Pelko myy ja sellaista ei kannata levittää.” Puhui ex-ulkoministerin kokemuksen syvällä äänellä. Haavistolla on elämän ja kuoleman taistelu käynnissä näissä vaaleissa. Asiantuntijuus myy, hauskat anekdootit ovat nyt out. Väläytteli humaania Pekkaa. ”Ei kannata olla kateellinen pakolaisille.” LAISI: Asiantuntijuutta riittää enemmän kuin useilla kilpakumppaneilla, mutta pitäisi uskaltaa rohkeammin asettaa itsensä presidenttikisan keskipisteeksi. Oli aikaisempia tenttejä parempi, mutta edelleen olisi syytä pyrkiä horjuttamaan kilpakumppaneitaan paljon enemmän. Täräytti sentään tarkoituksellisen huonosti verhotun selfie-piikin Stubbille. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Olli Rehn: 7 Timo Haapala: 8-, Suvi Hautanen: 6+, Erno Laisi: 7 HAAPALA: Reservin luutnantti aloitti viimein edes rohkean Stubb-vastaisen hyökkäyksen muistuttamalla, miten Stubbin-Kataisen kokoomusvetoinen hallitus leikkasi puolustusmenoja 10 prosenttia. Herääkö Olli, kun kirikierros alkaa? Joku oli neuvonut? Alku oli lupaava, mutta sitten se puuduttava jaanaus taas alkoi. HAUTANEN: Ryhtyi puhumaan taloudesta ja velkaantumisesta. ”Presidentin pitää olla terveen talouden puolestapuhuja.” Niinistö-kortti käännetty. Suomen Pankin pääjohtaja yritti vakuuttaa talousmiehenä. Korostetun rauhallinen – ja tylsä. Kevensi tunnelmaa toteamalla, että tentti alkaa kuulostaa EU-ministerivaliokunnan kokoukselta. LAISI: ”Aseita ei osteta prosenteilla vaan euroilla.” Hyvä lohkaisu Mika Aaltolan prosenttipopulismiin. Kolme pointtia ei tipahda tiskiin ”ihan” yhtä dynaamisesti kuin Stubbilla. Presidentin näköinen ja kuuloinen mies. Rehnin tulisi kuitenkin vielä selvemmin osoittaa, että hän todella haluaa presidentiksi. Häiritsevä kravattivalinta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Jussi Halla-aho: 8- Timo Haapala: 7,5, Suvi Hautanen: 8-, Erno Laisi: 8 HAAPALA: Niin puhemiestä, niin puhemiestä. Filosofian tohtori tuo tentteihin vissin määrän loogista ajattelua, joka pakottaa muutkin miettimään, mitä suustaan päästävät. Ylessä Halla-aho ei ole saanut koskaan yhtä myötäsukaista kohtelua kuin nyt. Jussista, anteeksi sir Puhemiehestä, on tullut julkisuusnautiskelija! HAUTANEN: Uskottavin analyysi Venäjän uhasta. Nosti omaa häntäänsä ydinenergialain kohdalla. Minä huomautin tästä jo viime kaudella, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut asiasta. Pääsi luennoimaan Anderssonille ydinaseista ja heti perään joutui kuuntelemaan kärsivän näköisenä Urpilaisen vastaluentoa. Taistelu Urpilaisen kanssa jäi odottamaan toista areenaa. LAISI: Jonkin sortin poliittisena manööverinä tai tunteen vallassa rikosilmoituksen rääväsuukoomikosta tehnyt Halla-aho oli torstaina oma koleahko itsensä. Tasavarma viisastelija, jolla ei ole pakonomaista tarvetta miellyttää kaikkia. Hamstrasi ansiokkaasti puheaikaa. Lievää gallupnostetta. Paikka toisella kierroksella ei ole aivan utopiaa, jos keskikentän kolmikko Stubb, Haavisto ja Rehn syövät toisiaan. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Li Andersson: 7 Timo Haapala: 6, Suvi Hautanen: 7, Erno Laisi: 8 HAAPALA: Vasemmistoliiton edustaja tiputtaisi puolustusmenot jopa alle Naton vaatiman kahden prosentin, jos siltä tuntuu. Kokonaisturvallisuus on Anderssonin teema. Kun itänaapuri sotii, vasemmistoliiton ehdokkaan on vaikea ylipäätään olla tentissä, jossa pitäisi todistaa Nato-uskovaisuutta. Ei parasta antia nyt. HAUTANEN: Jaksoi taas muistuttaa, kuinka upeasti viime hallitus hoiti puolustusasiatkin. Nyyh, meitä vedätettiin viime vaalikaudella, kun ydinenergialain kerrottiin suojaavan ydinaseilta. Minä olin säätämässä rajavartiolakia ja siispä esitelmöin siitä. Sai tentin ainoat aplodit linjatessaan ratkaisusta Israelin ja Palestiinan tilanteeseen. LAISI: Andersson on taitava ottamaan puheenvuoroja. Andersson myös vastaa siihen, mitä kysytään. Käsiäänestyksissä Andersson ei pälyile ympärilleen kytäten muiden kantoja. Oma, kirkas linja ja luotto omaan asiantuntijuuteen. Sai studioyleisöltä kunnon väliaplodit puhuttuaan Gazan tilanteesta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Jutta Urpilainen: 7 Timo Haapala: 7,5, Suvi Hautanen: 6,5, Erno Laisi: 7 HAAPALA: Ex-valtiovarainministeri pitäisi puolustusmenot huutokauppameiningistä huolimatta kahdessa prosentissa BKT:sta. Ministerikokemuksesta huolimatta ei uskaltanut sanoa, ettei presidentti asiasta päätä. Ei hyvää lupaa, elleivät otteet terhakoidu, mitä tulee presidentin päätehtäviin. Mutta energiataso hyvä! HAUTANEN: Jutta on opetellut saamansa muistiot ulkoa ja opetti muita ehdokkaita. Sekoili sanoissaan ja vaikutti hermostuneelta. Oli omalla vahvuusalueellaan, kun pääsi puhumaan EU-komission saavutuksista, maahanmuuton juurisyistä ja moittimaan hallitusta kehitysyhteistyörahojen leikkaamisesta. LAISI: Urpilainen on ymmärtänyt, että jos aikoo nousta prosenttijengistä kamppailuun toisen kierroksen paikasta, pitää uskaltaa hyökätäkin. Moukaroi Aaltolaa tämän puolustusbudjettirevittelystä ja rohkeni napauttaa Halla-ahoa ydinasekeskustelussa sen verran, että sai tiristettyä Halla-ahosta tunnereaktion. Seuraavaksi voisi lopettaa Stubbin kanssa hymyilyn ja naureskelun. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Mika Aaltola: 6- Timo Haapala: 6-, Suvi Hautanen: 6+, Erno Laisi: 5,5 HAAPALA: Pahanilmanlintu, ellei jopa korppi. Pitää ryhtyä tuumasta toimeen, kun Venäjä uhkaa. Vaan miten? Puolustusbudjettia nostamalla! Puolustusprosentit nousevat ja puheet kovenevat, kun kannatusprosentit laskevat: ruumispussit mainittu. Sellainen yhden sortin Captain America. Ei voi mitään, uskottavuus hiipuu. HAUTANEN: Painokkaat puheet Venäjän uhasta ja hyökkäykseen varautumisesta. Rakentanut kampanjansa Venäjällä pelottelun varaan. Kannatus syöksyy ja Aaltola yrittää pitää päänsä pinnalla. Yritti kömpelösti loata Stubbia puheilla Lavrovin numerosta kännykässä ja hakea vastakkainasettelua. LAISI: Eurot ja ruumissäkit -vertaus oli melko tyylitön. Ehtiikö vielä ennen vaalipäivää vaatia neljää prosenttia bkt:sta puolustusmenoihin? Rautaa rajalle -populismin lisäksi tarjolla oli tuttua pseudolyyrisyyttä – tosin vähemmän kuin aiemmin. Alkaako Kintauden Coelhon runosuoni tukkeuta, kun kisa kovenee ja gallupsuosio lähenee nollaa? KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Sari Essayah: 6 Timo Haapala: 6, Suvi Hautanen: 6, Erno Laisi: 6 HAAPALA: Tentin lotta Lunkreeni. Kantoi huolta kuin sotilaskotisisar, että sotilasurasta pitää tehdä houkutteleva. Ehdokasjoukon ainoa tp-utvan jäsen, mutta eipä tuo mandaatti näkynyt missään ihmeemmin tällä(kään) kertaa. Innostuu aina ja Israelista. HAUTANEN: Piti pitkiä palopuheita otsa kurtussa ja leveili tiedoillaan hallituksen politiikasta ja ajankohtaisista asioista. Minä tunnen nämä asiat. Paasasi rasittavuuteen asti ja opasti muita ehdokkaita siitä, miten asiat ovat. Mihin hukkui poliittinen pelisilmä? LAISI: Haloo Sari, siellä on presidenttikisa käynnissä. Essayah on ihan hyvä poliitikko, mutta näissä kisoissa hän on vain ja ainoastaan muistuttamassa kristillisdemokraattien olemassaolosta. Pahan kuuloinen yskä. Essayahin pressakampanjasta ei ole jäänyt mieleen kuin ”hassu” hashtag #pressayah. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Hjallis Harkimo: 6+ Timo Haapala: 8-, Suvi Hautanen: 5, Erno Laisi: 6- HAAPALA: Tentin älynväläys: Stubbin voisi palkata varastovääpeliksi, kun osaa luvut ulkoa. Arvaus: tämäkin helmi tuli kampanjaveturi Jukka Jusulalta, Timo Soinin entiseltä slogan-taikurilta. Harkimosta ei tule presidenttiä, mutta tenteissä hän pitää muut hereillä. Kiitos siitä! Sekin on arvokas suoritus. HAUTANEN: ”Alexin voisi palkata varastovääpeliksi.” Ei malttanut pitää tikareita piilossa tälläkään kertaa, vaan tökki Stubbia pariinkin otteeseen. Katkeruus ei hellitä. Minä olin oikeassa raja-asiassa, ja Ollikin on nyt oppinut. Tiedot kuulostivat olevan peräisin lehdistä. LAISI: Puhui järkeviä puolustusbudjetista, eikä edes hän lähtenyt Aaltolan huutokauppaan. Ei läheskään huonoin suoritus Harkimon mittapuulla, mutta ei näillä eväillä presidenttiskabassa montaa prosenttia ole tarjolla. Yritti härnäillä ainakin Stubbia, Urpilaista ja Rehniä, mutta ei kuitenkaan ole niin kova jätkä suorassa lähetyksessä kuin uhotiedotteissaan.

800 Huhtahyvän makkaraa

Joulutorstaitorilla PS:n hyvinvointialueen valtuustoryhmän 800 makkaran tarjoilua Kankaanpäässä! Ryhmästä oli mukana Soile Ojala-Seppä, Jyri Astokari, Tapio Laurila ja minä. Avustajina Kankaanpää puolueväkeä!😘😊🥰

Jussi nousee

MT-kysely: Haavisto ja Stubb tasalukemissa presidenttikisassa – Halla-aho ohitti Rehnin MT:n teettämässä presidenttikyselyssä kärkikolmikko on muutoksessa. Viimeisimpänä kisaan tullut Jutta Urpilainen (sd.) pysyttelee maltillisissa kannatuslukemissa. Presidenttikilpa tiivistyy. MT:n tuore gallup kertoo Haaviston ja Stubbin olevan tasoissa. 20.12.202313:44 Joonas Immonen Alexander Stubb (kok.) on kirinyt valitsijayhdistyksen ja vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston rinnalle, kertoo MT:n tuore presidenttikysely. Kummatkin ehdokkaat saavat nyt 23 prosentin kannatuksen. Vielä marraskuisessa MT:n presidenttikyselyssä Haavisto saavutti miltei 26 prosentin kannatuksen ja Stubb 18 prosentin kannatuksen. MT:n kyselystä selviää myös, että kärkikolmikossa muhii suuri muutos. Haaviston ja Stubbin rinnalle kärkeen on noussut perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho, joka mittauttaa gallupissa 12 prosentin kannatuksen. Valitsijayhdistyksen ja keskustan tukeman Olli Rehnin kannatus on nyt 10 prosenttia. Kärkinelikon jälkeen on tasaista: viimeisimpänä kisaan hypännyt Jutta Urpilainen (sd.) pysyttelee toistaiseksi maltillisissa kannatusluvuissa ja on nyt tasaluvuissa vasemmistoliiton Li Anderssonin kanssa. Kummatkin lähtevät jouluun ja tammikuun kisaan kuuden prosentin lukemista. Mika Aaltolan kannatus on kovassa laskussa. Ehdokasjoukon hännille on tippunut sitoutumaton Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka on onnistunut tiputtamaan kannatuksensa kolmeen prosenttiin. Aaltola on tullut kannatuslukemiensa kanssa ryminällä alas, sillä marraskuussa MT:n kyselyssä Aaltolan kannatus oli vielä 6,6 prosenttia ja elokuussa yli 15 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) saa gallupissa kahden prosentin kannatuksen ja Liike nytin ehdokas Harry Harkimo yhden prosentin kannatuksen. 20.12.2023 klo 14:03: Jutun otsikkoa muutettu. Lisää aiheesta:MT-gallup: Haavisto johtaa yhä, vaikka Stubb on nousussa ‒ katso myös, ketä ehdokasta suomalaiset vastustavat eniten ja ketä vähiten

Halla-aho Sanna Ukkolan haastateltavana

Kannattaa kuunnella haastattelu, tässä näkyy vain kysymykset! • Introverttiin tutkijaluonteeseen viitaten kuinka kuluttavaa on toimia eduskunnan puhemiehenä ja kiertää kenttää presidenttiehdokkaana? Jussi Halla-aho | Ukkola - kohti vaaleja | Presidentinvaalit 2024 fin_topsu 13,7 t. tilaajaa 50 557 katselukertaa 13.12.2023 Perussuomalaisten presidenttiehdokas vastasi studiossa kysymyksiin muun muassa ajankohtaisista tapahtumista, suhteestaan alkoholiin sekä Ukrainan tämänhetkisestä tilanteesta. Sanna Ukkola haastattelee. Aloitus: 0:00 Introverttiin tutkijaluonteeseen viitaten kuinka kuluttavaa on toimia eduskunnan puhemiehenä ja kiertää kenttää presidenttiehdokkaana? 0:42 Jaat poikkeuksellisen voimakkaasti ihmisten mielipiteitä, oletko joutunut pelkäämään oman turvallisuutesi puolesta? Millä tavoin suhtaudut kansalaisilta tulevaan törkypalautteeseen? Suhtautuminen ajankohtaisiin uutisiin ja tapahtumiin sekä mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi? 2:36 Suomen pisteet laskivat entisestään uusissa PISA-tuloksissa. 5:36 Kansainvälinen olympiakomitea päätti sallia venäläisurheilijoiden osallistumisen Pariisin olympialaisiin kesällä 2024. 6:45 Korkein oikeus ei salli entisen Wagner-taustaisen terrorismirikoksista epäillyn luovuttamista Ukrainaan. 8:33 Ulkoministeri Elina Valtonen ei kättele Venäjän ulkoministeri Lavrovia. Kättelisitko sinä? 8:46 Mitä ajattelet kansanedustajista, jotka osallistuvat pro-palestiina-mielenosoituksiin? Moraalinen näkökulma symboleista, joilla viitataan Israelin valtion tuhoamiseen? Arvot / mielipiteet / teot: 10:21 Ilmastonmuutos on saanut veden pinnan nousemaan. Ketä otat mukaan laivaan? 12:14 Mitä ajattelet kuolemanrangaistuksesta? 13:00 Kuinka paljon ja millä perusteilla käyttäisit presidentille kuuluvaa armahdusoikeutta? 14:25 Toivoisit olevasi kaikkien suomalaisten presidentti. Olisitko myös pedofiilien, narkomaanien ja raiskaajien presidentti? 14:36 Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka ilmoittavat pronomininsa julkisesti? 15:02 Milloin olet viimeksi itkenyt? 15:15 Millaisista asioista olet kateellinen? 16:03 Mitä paheita sinulla on? 16:19 Jos saisit valita illallisseuralaiseksi kenen tahansa elävän tai kuolleen henkilön, kuka se olisi? 16:53 Sinulla on ollut hyvin hankala suhde median kanssa. Onko suhde muuttunut politiikassa olon aikana? Suhtautuuko toimittajat edelleen hysteerisesti perussuomalaisiin? 17:55 Journalistiliiton viimeaikaiset toimintatavat esim. case Maria Pettersson 18:53 Koetko lapsuutesi olleen onnellinen vai onneton? Mitä muuttaisit jos pystyisit? 19:57 Suhteesi alkoholiin? Ukraina ja turvallisuuspolitiikka: 21:19 Ukraina on vaarassa hävitä, jonka jälkeen Venäjä voi hyökätä Nato-maahan. Kuinka vakavasti uhkakuvasta on kyse? Voiko Venäjä hyökätä Suomeen? Täytyisikö suomalaisten hamstrata kotivaraa varmuuden vuoksi? 24:52 Mikäli Donald Trumpista tulee uudelleen Yhdysvaltain presidentti, voiko Yhdysvallat irtaantua Natosta? 26:47 Bild-lehden mukaan Saksa ja Yhdysvallat olisivat painostamassa Ukrainaan neuvottelupöytään rajoittamalla asetoimituksia. Kuinka vakava tilanne tämä on Ukrainalle? 28:17 Onko itärajan uudelleen avaaminen turvallista? Lähde: Ukkola kohti vaaleja / permanto.fi

Kankaanpään Palvelukotiyhdistyksen puolesta

Puheenvuoroni valtuuston budjettikokouksessa: Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuutetut ja muut kokoustamme seuraavat Varsinaisena aiheenani on – kuinkas muuten- palvelutalo Koivurinne, eli voisi lainata antiikin Rooman Marcus Porcius Caton toistamaa kuolematonta lausetta: muuten olen sitä mieltä, että Karthago olisi hävitettävä muuntaen lauseen: Muuten olen sitä mieltä, että Koivurinnettä on autettava. Mutta ensinnä haluan muutamin lausein kommentoida eilen Wanhoihin valokuviin Irmeli Elomaan laittaman vuonna 1976 valitun kaupunginvaltuutettujen yhteiskuvaa, jonka 35 valtuutetusta meitä on elossa enää 10 ja 25 on nukkunut pois, joukossa oli vielä 6 sotiemme veteraania ja 4 veteraanien puolisoa, joista kaksi lottia. Nykyvaltuustossa on myös sukulaissuhteita tähän v.1976 valittuun valtuustoon siten, että yhden naisvaltuutettujen tyttären tytär ja toisen poika sekä miesvaltuutetun pojan sekä tytär että poika ovat tässä valtuustossa. Itse olen siitä lähtien ollut valtuutettuna nyt 37. vuotta ja ollut mukana kaikilla kuudella eri vuosikymmenellä. Seutu juuri kertoi ryhmäpuheenvuorostani v.1993, jossa iloitsin alkoholijuomatarjoilujen luopumisesta edustustilaisuuksissa. Ja näyttää se edelleen pitävän. Sitten Koivurinteen nykytilanteeseen, kaikkihan olemme yhtä mieltä siitä, että Koivurinteen vuosikymmenien aikana ja edelleen hyviksi ja kotoisiksi todettuja palveluita tarvitaan ja kun vuosittain olemme avustaneet määrärahalla Koivurinnettä, se tässä hyvinvointialueen siirtymävaiheessa sen nytkin kipeästi tarvitsee. Ja voimme iloita, että tästä vallitsee laaja yksimielisyys ja muutenkin voimme olla kaupunkimme asioiden hoidossa vallitsevasta laajasta yksimielisyydestä hyvin tyytyväisiä. Hallitus on avustushakemusta käsitellyt useasti ja asia jääminen pöydälle on riippunut siitä, ettei ole ollut varmuutta Koivurinteen toiminnan jatkuvuudesta. Kun hyvinvointialueet ovat toimineet vasta vajaan vuoden, on ymmärrettävää, että kaikkia asioita ei ole nopeasti saatu järjestykseen ja näin on myös Koivurinteen asemankin käsittely byrokratian rattaissa ollut hidasta. Me kaikki alueen hyvinvointialueen valtuutetut 5 eri puolueesta jätimme Koivurinteen puolesta aloitteen helmikuun 13. pvänä. Aluehallitus antoi maaliskuun lopussa yksimielisen vastauksen ja aluevaltuusto sen yksimieleisesti hyväksyi: Tämän hetkinen tilanne sitten on, että hyvinvointialue on hyväksynyt tämän palvelutuottamisen ja palvelusetelituottamisen, alustava RAI-arviointi Koivurinteen asukkaille on tehty, hyvinvointialueen käsittelyn jälkeen kuitenkin on lupa saatava AVI:lta ja anomus on nyt joulukuussa lähtenyt, mutta pitkän AVI:n jouluseisauksen tähden asian käsittely siirtyy tammikuun puoliväliin. Samoin hyvinvointialueella on vain kaksi palvelusetelianomusten käsittelijää ja jonossa on puolisensata hakemusta, joten sekin on keskeneräistä. Kuitenkin Koivurinne on tehnyt vuosibudjetin ja jatkosta ollaan toiveikkaita. Ja tässä aikaa vievässä siirtymävaiheessa myös kaupungin avustus on mitä tervetullein, varsikin kun viime kuukausina on syöty muihin tarkoituksiin varalla olleet pääomat. AVI:n päätöksen jälkeen Koivurinteen jatkuminen varmistuu ja avustus voidaan myöntää. Toivotan kaikille rauhallista Joulua ja Jumalan siunausta alkavalle Uudelle Vuodelle!

v.1976 kaupunginvaltuusto

FB-sivulla on vuonna 1976 valitun Kankaanpään kaupunginvaltuuston ryhmäkuva, katso sivultani: Vasemmalta takarivi Anna-Liisa Mettälä (Sihteeri) Simo Korvala, Reino Alhonmäki, Kauko Juhantalo, Erik Kovaluoma, Niilo Uusihonko, Matti R. Holma, Jouko Nurminen, Heikki Vettenranta, Raimo Lilja, tunnistan vain Niinisalon 4-poppoon edustajaksi, Helmi Rajamäki, Sinikka Luukaslammi, Oiva Vanha-Honko, Arto Anttila, Paavo Uusitalo, Kauko Jussila, tunnistamaton naisvaltuutettu, Vilho Viljanen, Elo Ahokangas, Heimo Pyysalo, Ritva Juhola edessään Raakel Vanhatalo, Jaakko Kujanpää, Voitto Kivistö, Esko Mäkipää, Elo Välimäki, Antti Kujansuu, Mikko Hietapakka. Eturivin istuvat vasemmalta Eeva Puro, Lauri Kuutti (kaupunginsihteeri), Eeva Suominen, Veikko Taulu, Pentti Rajala, Ennu Virtanen (kaupunginjohtaja), mä, Pekka Tamminen, veljeni Joukko. Keskuudesta poistuneita on jo 25, samoin kaikki 3 virkailijaa.

Taloutemme on vakavassa tilassa ei vakaassa

joulukuu 16, 202311:28 Puheen­joh­taja Purra perus­suo­ma­laisten puolue­val­tuuston kokouk­sessa: Himo­ve­rot­ta­minen ei korjaa valtion­ta­louden ongelmia – ”Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa” Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä PS ARKISTO Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra varoittaa valtiontalouden entistä vakavammasta tilanteesta ja muistuttaa, ettei edellisen hallituksen kulutusjuhliin ole enää paluuta. Suomen Uutiset julkaisee Purran perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa pitämän puheen kokonaisuudessaan. Hallitus on ollut toiminnassa pian puoli vuotta. Alun spektaakkelien jälkeen olemme päässeet oikean työn pariin. Hallitusohjelman mukaisia toimia edistetään kaikilla rintamilla, ensi vuoden budjetti on loppusuoralla eduskunnassa, ja jokainen meikäläinen on kiireinen. Se työ, joka näkyy politiikkaa seuraavalle ulospäin – eli lähinnä täysistuntosalissa tapahtuva mittelö – on hyvin pieni osa siitä kokonaisuudesta, jonka parissa perussuomalaiset isänmaan asioita hoitavat. Helppoa ei ole, kuten etukäteen osasin jo luvatakin. Syliimme kaatui erittäin huonossa kunnossa oleva julkinen talous, jonka kohentamiseksi edellinen hallitus ei tehnyt mitään. Päinvastoin, se lisäsi menoja kaikissa kuviteltavissa olevissa asioissa, velaksi tietenkin. Kaikkein karmeinta kuunneltavaa täysistuntosalissa tällä hetkellä on se, kun nämä samat velkapuolueet, demarit, keskusta ja muut, nyt oppositiossa syyttävät tätä hallitusta siitä, että velka kasvaa. Ne tekevät tämän silmiäkään räpäyttämättä, täysin omalle huiputukselleen paatuneina, jopa samassa puheenvuorossa, jossa ne kritisoivat tämän hallituksen leikkauksia ja säästöjä. Niitä ne kutsuvat massiivisiksi, historiallisen suuriksi tai ennen näkemättömiksi. Samaan aikaan hallitus siis säästää liikaa, mutta ottaa myös velkaa liikaa. Tätä väitettä oppositio huutaa päivästä toiseen siinä ministeriaition edessä. Nämä juuri vastuussa olleet, velasta tuon taivaallista välittäneet, puolueet. Kyllä, se on raskasta. Ei siksi, että politiikka yllättäisi. Politiikka on raskasta; kyllä me sen kestämme. Vaan siksi, että tuo ihmisten huijaaminen tekee surulliseksi ja entistä huolestuneemmaksi siitä, mitä tälle maalle tapahtuu. Jos nämä puolueet pääsevät takaisin hallitusvaltaan, ne mitätöivät kaikki ne toimet, joita me vaivalla teemme, peruuttavat säästöt, lisäävät menoja, nostavat veroja, palaavat perusasiakeskeisestä politiikasta haihattelukeskeiseen. Kuulijat, tämä ei ole helppoa. Talouden korjaaminen ei ole helppoa. Sitä yrittämällä ei saa paljon ystäviä eikä suosiota. Moni päätös on vaikea ja vaatii kanttia ja uskallusta. Olemme päivästä toiseen moukaroitavana, kun jokainen verorahasta toimintansa kustantava taho vuorollaan melskaa – ja uskokaa pois, niitä on tässä maassa paljon, todella paljon – ja oppositio, jonka mukaan koko kansa on yhtäkkiä haavoittuvaa ja huono-osaista, värittää tarinoitaan tuhoutuvasta maasta, kun kolmelta prosentilta väestöstä leikataan sosiaalietuuksista yli 10 prosenttia. Opposition kuuluu haastaa ja haukkua, niin mekin teimme. Kunpa siinä olisi edes hiven johdonmukaisuutta ja ripaus nöyryyttä näiden heidän itse aiheuttamiensa ongelmien edessä. Perussuomalaiset siivoaa toisten sotkuja. Olen ottanut valtion rahakirstun suojaamisen vakavasti, monien mukaan liian vakavasti. Ei nyt ihan niin paljon pitäisi pingottaa, ei kuulemma pitäisi olla kamreerimainen. Surkuhupaisinta on, että tällaista toimintatapaa – mielestäni ainoaa oikeaa – kutsutaan helpoimman kautta, oikeistolaiseksi tai ”kokoomuksesta oikealta ohi”. Se, että haluaa suojata ja vaalia veronmaksajan rahoja ja kontrolloida niiden mielivaltaista hassaamista sinne ja tänne, ei ole oikeistolaista. Se ei toki missään nimessä ole vasemmistolaistakaan. Se on kuitenkin sitä, mitä jokaiselta valtiovarainministeriltä kuuluisi odottaa. Mutta politiikka turmelee. Äänestäjät haluavat tervettä taloudenpitoa, mutta liian usein vain siihen saakka, kun he itse joutuvat luopumaan jostakin. Siksi poliitikot eivät uskalla riskeerata suosiotaan ja tehdä vaikeita päätöksiä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme eläneet yli varojemme liian pitkään, ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse. Pää tulee vetävän käteen. Jos rahaa jaetaan hallituksessa poliittisten erimielisyyksien ja ristiriitojen ratkaisemiseen, ollaan jo hakoteillä. Omiin lempihankkeisiin budjettikirjausten vaatiminen siksi, että voisi hyväksyä jotakin muuta, esimerkiksi ideologialtaan itselleen epämieluista, on politiikan peruskauraa, mutta näen siitä punaista. Kansalaiset, veronmaksajat, äänestäjät, he ansaitsevat parempaa. He ansaitsevat poliitikkoja ja puolueita, joilla on kirkkaana mielessä se, kenen mandaatilla päätöksiä tehdään ja mitä niillä tavoitellaan. Tätä kallisarvoista rahaa pitää käyttää taiten ja varovaisuudella; se ei ole valtion, vielä vähemmän meidän poliitikkojen, se on veronmaksajien rahaa. Rahakirjausten osoittaminen jonnekin siksi, että haluaa osoittaa asian tärkeäksi tai jopa näpäyttää muita poliittisia ryhmiä, täysin riippumatta siitä, kanavoituuko raha mihinkään muuhun kuin rakenteisiin, hallintoon ja uusiin pilipalihankkeisiin vaikuttavuuden sijaan, on osoitus mielen ja poliittisen idean tyhjyydestä sekä esimerkki korruptiosta, joka ei käytännössä koskaan paljastu, muille kuin politiikassa itse toimiville. Tällainen puhe puolueen puheenjohtajalta ja ministeriltä voi olla idealismia, kuvitelmaa politiikan kylmällä näyttämöllä, mutta olen täysin tosissani. Firenzeläisdiplomaatti, politiikan filosofi Niccolo Macchiavellin tavoin, itsekkäitä ja vallasta hullaantuneita ruhtinaita saa ja pitää halveksia, samaan aikaan kun tunnistaa politiikan kyynisen, korruptoituneen ja viekkaan luonteen ja osaa toimia siinä – samalla tavoitellen itselleen ja joukoilleen korkeampaa moraalia. Kyllä, perussuomalaiset on erilainen puolue. Toivottavasti muustakin syystä kuin siksi, ettei se ole vielä ehtinyt kokemattomuuttaan ja lyhytikäisyyttään paatua. Älkäämme kuplautuko, älkäämme muuttuko standardipuolueeksi! Herätä joka aamu itsesi sanomalla peilikuvallesi, sinä olet täällä isänmaata palvelemassa. Älä kysy, miten sinä ja ihanteesi voisitte hyötyä veronmaksajasta. Kysy, miten veronmaksaja voisi hyötyä sinusta ja ihanteistasi. Vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva. Tämä ei ole paternalismia eikä populismia vaan yksinkertaisesti totta. Paremmin toimeentulevat ja hyväosaiset pärjäävät aina. Kyllä heitäkin ottaa pattiin se, että verorahoille ei saa enää vastinetta, ja että kaikesta joutuu maksamaan kahteen otteeseen, ensin verona ja sitten palveluiden maksuina, ja että yhteiskunnan turvalliset perusinstituutiot, kuten koululaitos, saatetaan niin rappiolle, että on pakko tehdä toisenlaisia ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka ovat yleensä mahdollisia vain parempiosaisille. Mutta vaikka hekin ovat tyytymättömiä, he pärjäävät kyllä. He pärjäävät, kun velkasuhde ylittää 80 prosenttia tai 100 prosenttia. He pärjäävät, kun palveluita on pakko supistaa. He pärjäävät, kun etuustasoihin ei ole enää varaa eikä todellakaan puhuta muutaman euron leikkauksista. He pärjäävät, kun hyvinvointijärjestelmältä yksinkertaisesti loppuvat rahat. Sen sijaan pienituloiset, ne, jotka eivät voi valita, jotka eivät voi muuttaa paremmalle alueelle, valita lapselleen koulua, käyttää yksityisiä lääkäripalveluita tai puolustaa oikeuksiaan järjestelmässä, ne, jotka tarvitsevat verorahoitteisia palveluita ja etuja, ne, jotka jäävät roikkumaan jäljellä oleviin turvaverkkoihin – nämä ihmiset eivät selviä, kun julkinen talous ajaa seinään, kun rahat loppuvat, kun pakkosopeuttaminen alkaa, kun hyvinvointiyhteiskunta murtuu. Meidän taloutemme ei ole pohjoismainen, meidän taloutemme ei ole hyvinvointiyhteiskunnan talous. Puheemme vielä ovat. Jaksamme vaatia lisää, uskomme itsestämme liikoja, haluamme pitää kiinni kaikesta saavutetusta. Mutta, tosiasiaa on: Emme kykene oikeasti ylläpitämään tällaista järjestelmää. Siksi velkaannumme kovaa vauhtia. Tämä ei ole liioittelua. Emme ole akuutissa velka- tai rahoituskriisissä eikä meitä heti huomenna uhkaa mikään, mutta hyvät ihmiset, lapsiamme ja heidän lapsiaan uhkaa. Katsokaa järjestelmämme jatkuvaa, rakenteellista epätasapainoa. Velkamme vain kasvaa, alijäämät syvenevät, ja samaan aikaan edes peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät toimi. Emme voi jatkaa näin. Himoverottaminen ei ongelmaa korjaa. Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa. Kasvu on kitukasvuista, paperinpyörittämisellä ei synny vaurautta, vientiä eikä innovaatioita, uusia nokioita ei ole näköpiirissä, haihattelu ei tuota kuin sosialismin asiantuntemusta. Ja mikä entistä kauheampaa, nuo PISA-tulokset – ne viestivät tulevaisuuden yhä pahemmista ongelmista. Nämä lapset ja nuoret ovat kohta vastuussa yhteiskunnan pyörittämisestä ja veronmaksusta. Ja he eivät osaa lukea tai laskea riittävästi! Ei, me emme tarvitse saavutettavampia Kelan palveluita ja helpompia tapoja kuitata tilille toimeentulotukea, me tarvitsemme rotia, järjestystä, vaatimuksia ja velvollisuuksia. Tämä ei ole kylmää eikä epäempaattista. Tämä on mitä suuremmassa määrin sen ymmärtämistä, miten ihmisten kannattaa toimia, miten yhteiskuntia kannattaa rakentaa, mikä on inhimillisessä elämässä välttämätöntä. Julkisen talouden 15 vuotta heikennetty tila on kaikkien ymmärrettävä. Ymmärryksen ei pitäisi riippua poliittisen ideologian suunnasta tai taloustieteellisestä osaamisesta. Suomella ei mene hyvin, ja se käy ongelmaksi erityisesti aivan tavallisille ihmisille. Niille, joita tämänhetkinen vasemmalle salissa sijoittunut oppositio sanoo puolustavansa kritisoidessaan joka ikistä hallituksen leikkausta ja korjaustoimea. Eivätkö he ymmärrä vai eivätkö he välitä? Kun homma ajaa seinään, ei puhuta enää muutaman euron etuusleikkauksista tai siitä, että joku kulttuurikerho ei saa rahaa kevätkokoukseensa; sitten rytisee. Sosiaalivaltio on ylipaisunut, ja meidän on saatava menoja alas. Työmarkkinoiden ulkopuolella on liikaa työikäisiä ihmisiä. Vanhusväestö kasvaa, uusia veronmaksajia ei synny eikä saapujista ole kuin keskimäärin saamapuolelle, mantroista huolimatta. Käytämme aikaamme ja energiaamme väärin. Suomalaiset eivät suinkaan kaikki ole haavoittuvassa asemassa olevia autettavia. Me olemme – ainakin olleet – toimelias, rohkea, ahkera kansa, joka on selvinnyt monesta pahasta paikasta. Tällaiset uudistukset, joita hallitus ajaa, on tehty naapurimaissamme vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Niillä meneekin aivan eri tavalla kuin meillä. Ensiarvoisen tärkeää olisi ymmärtää, mistä hyvinvointi syntyy. Sosialistisessa ajatusmaailmassa maamme hyvinvointi kasvaa sosiaalietuuksien maksatuspäivänä. Näinhän ei ole. Suomen hyvinvointi ei kasva sen enempää sinä päivänä, kun paperitehdas pistää palkkansa maksuun. Hyvinvointi kasvaa tekemällä enemmän työtä, enemmän hoitotyötä, viljelytyötä, metallityötä, poliisityötä. Mitä enemmän maassamme tehdään työtä, sitä enemmän meillä on kulutettavaa hyvinvointia. Enemmän hoitoa tarjolla, enemmän ruokaa syötäväksi, enemmän teollisuustuotteita vietäväksi ja enemmän turvallisuutta nautittavaksi. Siksi politiikan ytimessä pitää olla työnteon, työntekijöiden ja työpaikkojen kasvattaminen. Sosiaaliturvaa kasvattamalla ei hyvinvointi lisäänny kuin ainoastaan sosialistisissa saduissa. Vaikka omaa salkkuani kuvaa lähinnä talouden kivireki, kaatui syliimme hallituksessa paljon muutakin. Yhä karmeammaksi muuttuva sisäinen turvallisuus tarkoittaa väkivaltaa, jengien riehumista, katujen puukkovaltaa, nuorten ryöstämistä ja pahoinpitelyä. Maahanmuuton ongelmat yleistyvät ja arkipäiväistyvät, mutta ovat valtaosaltaan edelleen piilossa. Taustalla on yhteiskunnan perustavanlaatuinen muuttuminen kehitysmaaperäisen massamaahanmuuton seurauksena. Tämä aiheuttaa ongelmia kaikille osa-alueille, kouluista sosiaali- ja terveydenhuollon kautta turvallisuuteen. Mutta kyllähän te tämän tiedätte. Olen vuosia saanut yhteydenottoja ryöstetyiltä, raiskatuilta, pahoinpidellyiltä ja heidän läheisiltään, kuten monet perussuomalaiset. Hirveintä on kuunnella nuoria. Monet kaupunkilaiset ovat tottuneet elämään tässä todellisuudessa. He tietävät, minne ei kannata mennä ja mihin aikaan, he kulkevat ryhmissä, he piilottavat roadmanien ja muiden gangstojen himoitsemat merkkivaatteet, he käyvät itsepuolustuskursseilla. Onhan vaaroja aina ollut, mutta tämä on muuta. Eikä se ole yhteiskunnan perusominaisuus, kuten aina olemassa oleva jonkinlainen rikollisuus ja satunnaiset häiriintyneet ihmiset. Kyseessä on aktiivisen politiikan aikaansaama, itsestään ja maailmasta liikaa uskovien poliitikkojen, typerien ja naiivien päättäjien tuottama yhteiskunnan uusi ominaisuus, maahanmuuton ongelma. Tämä rikkoo meidän maatamme, meidän turvallisuuttamme, meidän puolustettavaa hyvinvointiamme ja rauhaamme, kuten se tekee kaikissa muissakin länsimaissa. Maahanmuutto on fundamentaalein länsimaita, Eurooppaa ja Suomea uhkaava ilmiö, ei pelkkä pelko vaan jatkuvasti, koko ajan toteutuva kehityssuunta. Eikä siinäkään kaikki. Syliimme kaatui myös Venäjän hybriditoimet ja rajan yli saapuvat maahanpyöräilijät, nuo haavoittuvat ihmispolot, joita sosiaalijärjestelmämme niin kovin mielellään haluaa paijata. Onneksi rajalainsäädäntöä muokattiin ajoissa toissa kesänä, ja kykenimme sentään toimimaan. Kun raja sitten aukesi, Venäjä toimi juuri siten, kuten voitiin odottaakin. Sille annettiin mahdollisuus reagoida myös toisin, koska toimiva raja on myös Venäjän etu. Näin ei käynyt, ja hallitus teki uuden päätöksen heti. Mutta kyllä, kokonaisuus on vaarallisen puutteellinen. Olemme lähellä rotkoa jatkuvasti. Ja miksi? Koska olemme kansainvälisen hyvyyskilpailun priimus, kuin tehty valtaamista varten. Asylum, asylum, tulkaa ja ottakaa. Lainsäädännössämme ja järjestelmässämme on vielä enemmän ongelmia kuin osasin oppositiopoliitikkona pelätä. Talouden epätasapainoa voidaan korjata, jos halutaan. Tämä, niin kutsuttu monikulttuuristuminen eli väestöpohjan käytännössä peruuttamaton muuttuminen ja sen myötä syntyvät ongelmat, jäävät. Niitä ei korjaa nousukausi, ei leikkausintoinen valtiovarainministeri eikä teknologinen innovaatio. Niitä ei korjaa yksikään hallitus sen jälkeen, kun tilanne on tarpeeksi paha. Ja tietenkin, rahaahan tähänkin menee – jos lasketaan keskimäärin miljoonan elinkaarikustannukset yhdelle maahanpyöräilijälle, jokainen voi ynnätä, että ei ole roposista kyse. Pelkästään se, paljonko maahan pyöräiltiin eilen, yhden päivän aikana, saa aikaan pakokauhua. Mutta jossakin hierotaan käsiä. Sillä yhden pakokauhu on toisen riemu; lisävelka ja väsymätön veronmaksaja on toisen kasvava tuotto. Mitä tämän sanomisesta, taas, sitten jää käteen? Todennäköisesti se, että politiikan paremmat ihmiset arvostelevat jälleen käyttämiäni ikäviä sanoja ja perussuomalaisten vääränlaisuutta ja vaikka pöyristyvät median kautta. Mutta tosiasia ei muutu. On ärsyttävää olla oikeassa. On karmeaa, että me olemme vuosikymmenet tienneet, mitä tapahtuu. Perussuomalaiset on hallituksessa, jotta tähän saataisiin muutosta. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Sisäministeri taistelee. Kunpa suomalaisten silmät aukeaisivat, muidenkin kuin perussuomalaisten. Viimeisessä puoluekannatusmittauksessa perussuomalaisten palkki nousi ylöspäin, ensimmäistä kertaa vaalien jälkeen. Se oli tietenkin mukavaa, vaikka pyrinkin itse toimimaan niin, etten antaisi sen paremmin nousevien kuin laskevienkaan lukujen vaikuttaa varsinaiseen suoriutumiseen. Toisaalta nousu oli yllätys, koska kuten sanoin, likaisen työn tekemisestä harvoin suosiolla palkitaan. Me tiedämme olevamme oikealla asialla ja teemme parhaamme onnistuaksemme, mutta helppoa se ei ole. Joka tapauksessa huomaan, että monilla tahoilla ollaan hämmästyneitä ja pettyneitä siihen, että perussuomalaiset pärjäävät ja osaavat, kantavat vastuuta ja ottavat iskut vastaan sen suuremmin heilumatta. Olen todella tyytyväinen ja ylpeä tästä joukkueesta. Lisäksi uskon, että äänestäjät kyllä lopulta näkevät, mikä on totta ja aitoa ja rehellistä. Perussuomalaisten kannattajat eivät välitä loruista, he tietävät, mitä on tehtävä, he arvostavat aitoja toimijoita ja vaativat tuloksia. Kunhan hallitus saa tärkeitä hankkeitaan pantua täytäntöön ja tulokset alkavat näkyä, ja kun ehkä toivottavasti reaalitalouskin alkaa vetää ja ostovoima parantua, opposition pelottelulta putoaa pohja. Presidentinvaaleihin on alle puolitoista kuukautta. Jussi kasvattaa suosiotaan olemalla oma itsensä, ylivoimainen looginen osaaja, kumartelematon. Hän tekee vaaleissa suurimman työn, mutta kaikkia perussuomalaisia tarvitaan. Meillä ei ole suuria rahoittajia, mesenaatteja ja säätiöitä, mutta meillä on aate, arvot ja aitous, jota muilla ei ole. Lähde mukaan tekemään kampanjaa ja tee oma osasi siinä, että Suomeen saadaan perussuomalainen presidentti! Ensi vuonna on myös toiset vaalit, Euroopan parlamentin vaalit kesäkuun alussa. Suomalaiset ovat mielipidetiedustelujen perusteella entistäkin tyytyväisempiä EU-jäsenyyteen, mikä on tällaisessa maailmanajassa täysin ymmärrettävää, vaikkakin muuten merkillistä – ottaen huomioon jatkuvasti EU:sta päällemme kaadettavat kasvavat taloudelliset, ympäristölliset ja muut lisävelvoitteet ja maksut, päättömät asetukset ja direktiivit ja delegoidut säädökset, päätösvallan nipistämiset ja suvereniteetin tosiasialliset leikkaukset. Olemme alkaneet asettaa ehdokkaita näihinkin vaaleihin, ja tästä kuulette vähitellen vuodenvaihteen jälkeen. Tänään meillä on kesällä uudistettujen puolueen sääntöjen mukainen ensimmäinen uusi puoluevaltuusto, uusin jäsenin. Puoluevaltuuston roolia ja asemaa tullaan vahvistamaan. Tänään valitsemme muun muassa uuden puoluehallituksen. Ennen listalle siirtymistä haluan toivottaa teille kaikille hyvää joulunaikaa ja kiitos tästä työntäyteisestä vuodesta. Kiitos suuresta henkilökohtaisesta tuesta. Toivottavasti saatte rentouduttua ja levättyä läheistenne kanssa. Minäkin ajattelin tehdä niin. Nyt kun rajakin pysyy taas säpissä, saamme toivottavasti nauttia hetken ihan rauhassa ja rauhoittua joulun tunnelmaan. Hyvää puoluevaltuustoa, perussuomalaiset, ja kiitos muille kuulijoille! RIIKKA PURRA Jaa Facebookis

Pitkäplakkarit

Kaksitoista pitkäplakkaria yhteiskuvassa, mukana uusin torstaina joukkoon valittu Keijo Kerola! Pertti Päivärinta Mikä on pitkäplakkari? 3 t Vastaa Jaakko Säiläkivi Pertti Päivärinta muistaakseni Kankaanpää Seuran myöntämä tunnustus henkilölle, joka on osallistunut Kpään kehittämiseen/toimintaan merkittävällä tavalla? 2 t Vastaa Anssi Joutsenlahti Pertti Päivärinta Ja näitä tunnustuksia on jaettu vuodesta 1985 lähtien, elossa on tällä hetkellä 15. Iäkästä porukkaan, esim. viime vuonna nimetty pitkäplakkaria ei enää ole keskuudessamme!

Eduskunnassa jokavuotinen joulujuhla

Jari Koskela on henkilön Vilhelm Junnila ja piispa opiskelutoverinsa Teemu Laajasalon seurassa. Kuva fb-sivullani. Valtiosalissa tänään eduskunnan väen joululaulutilaisuus. Piispa Laajasalo kävi myös pitämässä puheen ja Vilhelm luki jouluevankeliumin. Myös Lucia-neito ja kulkueineen lauloi jouluisia lauluja.

Jari piti perussuomalaisten budjettipuheen

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona 13.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskela. Kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan Suomen julkisen talouden tulojen ja menojen kroonista epäsuhtaa. – Elämme jatkuvasti yli varojemme. Joka kahdeksas euro valtion menoista on otettu velaksi. Suomen velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista. Takana on yli viisitoista vuotta nollakasvua. Työnantajayritysten määrä laski viime vuonna yli kymmenellä prosentilla. Syntyvyytemmekin on alimmillaan sitten nälkävuosien. Tämä on se tilannekuva, jossa nykyinen hallitus on työnsä aloittanut. Tasapaino kahdessa vaalikaudessa Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaksi vaalikautta. Koskisen mukaan tämä hallitus on sitoutunut sopeuttamaan taloutta tällä vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla. – Näistä neljä miljardia on suoria menoleikkauksia, ja kaksi miljardia tulee työllisyyden noususta. Käsittelyssä oleva talousarvio on ensimmäinen askel tiellä kohti tasapainoisempaa julkista taloutta. Hallitus on sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimia uudelleen, jos nykyinen keinovalikoima ei riitä tavoitteiden täyttymiseen. Suomi on pettänyt nuorensa Pahimpana ongelmana Koskinen pitää sitä, miten Suomi on pettänyt nuorensa. – Me ja edeltävät sukupolvet olemme rakentaneet Suomeen pohjoismaisen hyvinvointivaltion, mutta meillä ei ole pohjoismaista työllisyysastetta. Tämä yhtälö ei toimi. Yhteiskuntamme on pettänyt nuorimmat ikäluokkamme, sillä harjoitettu koulutuspolitiikka ei ole tuonut nuorille aitoja mahdollisuuksia työllistyä ja pärjätä elämässä. Liian moni pääsee peruskoulusta vailla lukutaitoa ja eväitä elämään. Perusopetuksen oppilaista jopa joka neljäs saa tehostettua tai erityistä tukea. – Viime viikolla julkaistut uudet Pisa-tulokset eivät ole yllätys, ja ne kertovat karua kieltään. Emme enää ole koulutuksen huippumaa. Siksi hallituksen panostukset peruskouluun ja perustaitoihin ovat välttämättömiä. Panostukset ylemmillä koulutusasteilla valuvat hukkaan, ellei perusosaaminen ole kunnossa. Oppositiosta ei apua Talousvaliokunnan lausunnon mukaan budjettialijäämän kattaminen verotuksella on haastavaa ilman, että talouden kasvu ja kilpailukyky heikkenevät. Talouskasvua ja kilpailukykyä meillä ei ole varaa heikentää, huomauttaa Koskinen. – Taloutta tasapainottaessa joudutaan tietysti tekemään vaikeitakin toimenpiteitä. Tilanteessa, jossa emme voi tinkiä turvallisuudesta, koulutuksesta emmekä TKI-menojen kasvattamisesta, on vaikea sopeuttaa ilman, että joudutaan tarkastelemaan myös sosiaaliturvaa. Ketään ei kuitenkaan jätetä tyhjän päälle. Näitä toimia tehdään, jotta hyvinvointivaltiolla olisi tulevaisuus. Hallitus säästää kautensa aikana tietysti myös kehitysavusta, maahanmuutosta ja vääränlaisista ilmastotoimista. – Vaihtoehtobudjettien perusteella oppositio ei ole eri mieltä sopeutustarpeesta. Erimielisyyttä aiheuttavat aikataulut ja keinovalikoima. Opposition vaihtoehdot nojaavat pitkälti veronkorotuksiin ja vähäisempiin menosäästöihin. Kokonaisuudessaan opposition politiikka ei ratkaise maamme ongelmia, vaan jatkaisi sellaisen menotason ylläpitoa, johon meillä ei ole varaa. Tämä ei ole kestävä eikä oikea tie. Koskinen kuitenkin toivoo, että opposition kanssa onnistuttaisiin löytämään nykyistä enemmän yhteistä näkemystä tulevien haasteiden edessä. Työ on hyväksi elämänhallinnalle Hallituksen tärkein tavoite ja myös paras keino talouden kuntoon saattamiseen on parantaa työllisyyttä, kertoo Koskinen. – Pelkästään ensi vuonna tehtävillä toimilla arvioidaan saavutettavan keskipitkällä aikavälillä 60 000—65 000 uutta työllistä. Haluamme madaltaa pienyrittäjän kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Haluamme myös tarjota mahdollisimman monelle työttömälle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään ja pois tukien varasta. Työ on hyväksi elämänhallinnalle ja mielenterveydelle.

Hallituspuolueet nousussa

Politiikka| HS-gallup Kokoomus nousi suosituimmaksi, perussuomalaisten kannatus kääntyi kasvuun Kokoomus nousi suosituimmaksi puolueeksi HS:n puoluekannatusmittauksessa. Sdp:n kannatuksessa oli laskua. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Hilla Körkkö PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomus on noussut suosituimmaksi puolueeksi, selviää Helsingin Sanomien tuoreimmasta puoluekannatuskyselystä. Myös perussuomalaisten kannatus kääntyi kasvuun ensi kertaa vaalien jälkeen. Tähän asti se on laskenut varsin tasaisesti kesästä alkaen. Kokoomuksen kannatus on nyt 21,4 prosenttia. Kannatuksen kasvu on 0,8 prosenttiyksikköä verrattuna HS:n loka–marraskuussa tekemään puoluekannatusgallupiin. Toiseksi suosituin puolue on oppositiossa oleva Sdp, jonka kannatus putosi 20,8 prosenttiin. Laskua oli kuukauden takaiseen verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä. Vielä kuukausi sitten Sdp oli suosituin puolue. Kokoomus ja Sdp ovat kilvoitelleet suosituimman puolueen paikasta koko vaalien jälkeisen ajan. Perussuomalaiset sijoittui HS:n mittauksessa kolmanneksi. Sitä äänestäisi nyt 17,9 prosenttia. Puolueen kannatus kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen verrattuna. Keskustan kannatus oli uusimmassa mittauksessa 9,9 prosenttia. Loka–marraskuun mittauksessa puolueen kannatus oli 10,2 prosenttia. HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus koheni hieman. Se on tällä hetkellä 47,4 prosenttia. Viime kuussa vastaava luku oli 45,8 prosenttia ja kaksi kuukautta sitten 47,2 prosenttia. Muiden eduskuntapuolueiden kannatuksissa oli vain vähäisiä muutoksia. Mittauksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Kannastaan epävarmojen tai niin kutsuttujen ”nukkuvien” äänestäjien osuus oli kyselyssä 26 prosenttia.

Jussi Halla-ahon haastattelu on Iltalehdessä

KIRJAUDU POLITIIKKA Huomasitko? Jussi Halla-ahon rinnassa oli Linnan juhlissa poikkeuksellinen kunniamerkki Jussi Halla-aho sai syyskuussa Ukrainan presidentiltä Zelenskyilta korkean tason kunniamerkin. Jussi Halla-ahon rinnassa oleva pienoismerkki on Ukrainan presidentti Zelenskyin myöntämä. Helmi Henell Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho saapui itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin rinnassaan poikkeuksellinen kunniamerkki. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myönsi Halla-aholle syyskuussa Jaroslav Viisaan 2. luokan kunniamerkin. Kyseessä on Ukrainan kolmanneksi korkein ulkomaalaisille myönnettävä kunniamerkki. Eduskunta tiedotti tuolloin, että Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova kiitti Halla-ahoa ”erityisesti henkilökohtaisesta johtajuudesta ja panoksesta kansallisen ja kansainvälisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä Ukrainan kansan tukemiseksi.” Halla-aho vahvistaa Iltalehdelle, että itsenäisyyspäivän vastaanotolla nähty pienoismerkki hänen rinnassaan oli kyseinen Zelenskyin myöntämä kunniamerkki. – Arvostin elettä suuresti, Halla-aho sanoo kunniamerkistään. Toinen kunniamerkki, joka Halla-aholla oli, oli kansanedustajille tietyn virkaiän jälkeen myönnettävä Valkoisen Ruusun kunniamerkki. Itsenäisyyspäivän vastaanoton pukukoodiin kuuluu juhlapuku, jonka kanssa käytetään kunniamerkkejä. Kunniamerkkejä pidetään vasemmassa rinnassa. Ulkoministeriön ohjeistuksessa kerrotaan, että ulkomaiset kunniamerkit kannetaan kotimaisten kunniamerkkien jälkeen.

JOULU lähenee nepein askelin

2. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika ää Kuninkaasi tulee kunniassa Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Tämän ilmaisee myös nimitys adventus glorificationis, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herramme ja Jumalamme. Herätä meidät valmistamaan tietä Pojallesi. Raivaa hänelle tie jokaiseen päiväämme ja auta meitä taistelemaan kestävinä valtakuntasi tulemiseksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Sytytä sydämiimme ilo siitä, että tulet pian kirkkaudessasi. Anna tämän tietoisuuden rohkaista meitä silloinkin, kun kaikki on pimeää emmekä löydä tietä. Tule pimeyteemme ja tuo sinne paluusi kirkkauden häikäisevä valo. Sinun on kunnia, valta ja voima ikuisesti. 3 Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme, läpi pimeyden kaikuu viesti sinun tulostasi. Anna meille rohkeutta ja kestävyyttä elää luottaen sinuun ja siihen todellisuuteen, mikä ei vielä näy. Auta meitä pysymään valveilla ja rukoilemaan, niin että olemme valmiina, kun tulet kirkkaudessasi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herra, olet luvannut tulla pian. Älä viivyttele, älä anna meidän väsyä odotuksessamme ja vajota toivottomuuteen. Vahvista uupuneet kätemme ja jalkamme ja virkistä huolten rasittamat mielemme. Anna voimaa nousta ja lähteä liikkeelle vastaanottamaan sinua. Vielä vähän aikaa, vain vähän aikaa ja kohtaamme sinut, auttajamme ja pelastajamme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Jämin Joulukylään

Vielä sunnuntaina ehtii Jämin Joulukylään klo 11-16. Herättäjä-Yhdistyksen pöydässä myyn 1€ pika-arpoja, jokainen arpa voittaa, Talvikynttilät-joululehteä, körttipastelleja, 50€ kotimaisia nahkakenkiä ym. TERETULEMASTA😘😍🥰😊

Viisi urhoollista

Viisi urhoollista kiersimme Pansian lenkin -7 asteen viimaisessa säässä 6 km keskustellen Itsenäisyyspäivän vastaanotosta: kansanedustaja asiankokeneena! Linnan juhlista oli siis kertomassa itse paikanpäältä tulleena kansanedustaja Jari jalkavaivoja poteneena eka kertaa mukana monen kerran jälkeen!😊

Ruskahovissa

Porin Ruskahovissa hartautta pitämässä, ja samalla kävin katsomassa siellä olevaan Kankaanpään seudun Sotainvalidien viimeistä elossa olevaa veljeä, joka eilen itsenäisyyspäivänä oli ollut palvelukodin juhlassa, tänään ei sitten jaksanut lähteä hartaushetkeen!

106 vuotta itsenäisyyttä

Itsenäissyyspäivän kruunaa tietysti presidentinlinnan vastaaotto, jota voi seurata TV:sta. Päivällä olin lippurivistössä sankarihaudoilla ja päiväjuhlassa kouolukeskuksen auditoriossa

Melkein vihan vimmoissa Jussia Politiikkaradiossa

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon mukaan uhkakuvalla siirtolaisten jäätymisestä Suomen itärajalle pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Politiikkaradion presidenttitentissä Halla-aho sanoo että skenaario ei ole Suomen itärajalla realistinen. – Tämä on enemmän sellaista nyyhkypopulismia, jolla pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Me voimme katsoa mitä rajalla tapahtuu. Ei siellä ole hankeen jäätyneitä ihmisiä, sanoo Halla-aho. Halla-ahon mukaan Suomen ei pidä tehdä mitään raja-alueelle tuleville ihmisille. Ainoastaan estää heidän pääsynsä Suomeen. Politiikkaradion presidenttitentissä on perussuomalaisten presidenttiehdokas, kansanedustaja ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.). Miksi Halla-aho siunasi perussuomalaisten yhteistyön Putin-mielisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa? Tuleeko Venäjä haastamaan Natoa sotilaallisesti? Onko Halla-aholla nollatoleranssi rasismille? Irtisanoutuuko Halla-aho perussuomalaisten presidenttiehdokkaana korkeimman oikeuden tuomion vuonna 2012 saaneista blogikirjoituksistaan? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Aurinko armas

Kuvia auringosta ja sen laskusta FB-sivullani. Näin kovina pakkaspäivinä auriko näkyy kirkkaasti!

1. adventtisunnuntai

Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon kampanjan avaus

Halla-aho avasi kampanjansa – Purralta erikoinen kommentti Halla-aho uskoi mahdollisuuksiinsa presidentinvaaleissa, jos perussuomalaiset äänestävät perussuomalaista ehdokasta. Perussuomalaiset järjesti perjantai-iltana presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon kampanja-avauksen. Mika Lehto 1.12. 20:31 PRESIDENTTIEHDOKAS Jussi Halla-ahon (ps) kampanja-avaus pidettiin ravintola Laulussa Helsingissä. Pienehköön ravintolasaliin oli ahtautunut satakunta Halla-ahon kannattajaa: kansanedustajia, puolueen työntekijöitä ja peruskannattajia. Lähes kaikki olivat koristaneet asujaan musta-kelta-valkoisilla JH-a-kaulahuiveilla. Ehdokkaan tueksi tehdyt kaulahuivit olivat hyvin esillä kampanja-avauksessa. Ensimmäisen puolen tunnin aikana ihmiset nauttivat kuohuviiniä ja pöydän antimista. Tarjolla oli siianmätimoussea saaristolaisleivällä, savulohirieskaa, juusto-hedelmätikkuja sekä teriyaki-härkishodareita. Ei siis nakkeja eikä lihaa laisinkaan, vaan cocktail-kutsuilta tuttua ruokaa ja juomaa. Kun kampanja puoli seitsemän aikaa avattiin, ensin esitettiin Halla-ahon vaalivideo ja lavalla puhumassa kävivät kampanjapäällikkö, puoluesihteeri Harri Vuorenpää (ps) ja värikkään, impivaaralaisen pessimistisen historiakatsauksen pitänyt kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps), Puheensa lopuksi Keskisarja heilutti JH-a-kaulaliinaa samaan tapaan kuin kerran kravattiaan eduskunnan istuntosalissa. – Taistelemme Jussi Halla-ahon Suomen historian viimeiseksi presidentiksi, Keskisarja julisti ja sai raikuvat aplodit. MYÖS elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) ja valtiovarainministeri, puheenjohtaja Riikka Purra (ps) kävivät lavalla kehumassa presidenttiehdokas Halla-ahoa. – En usko, että kumpikaan meistä on lapsuutensa haaveammatissa, mutta tässä me olemme. Pakko tehdä töitä tämän maan eteen, Purra kertoi. – Olen todella iloinen ja kiitollinen, että Jussi suostui tähän kisaan. Jussista tulisi Suomen paras presidentti, Purra hehkutti. Riikka Purra oli iloinen pitkäaikaisen ystävänsä Jussi Halla-ahon suostumisesta presidenttiehdokkaaksi. OMASSA puheessaan Halla-aho uskoi mahdollisuuksiinsa presidentinvaaleissa. Halla-aho pani uskonsa perussuomalaisten kannattajiin, joiden tuella vaaleissa voisi päästä toiselle kierrokselle. – Asetelmaa on yritetty pitkään rakentaa ehdokkaiden Stubb ja Haavisto kaksintaisteluksi. Varmaan siksi, että pääkaupunkiseudun kuplasta katsottuna kumpikin on liberaalina ja avointen rajojen nimiin vannovana ehdokkaana mieluisa vaihtoehto. – Todellisuudessa tilanne on kuitenkin auki. Jos perussuomalaisia ja perussuomalaisten arvoja ja tavoitteita kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä perussuomalaista ehdokasta, on hyvin todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle. Ja toisella kierroksella kaikki on mahdollista, Halla-aho uskoi. Ylen viimeisimmässä kyselyssä Halla-ahon kannatus oli 8 prosenttia. Kyselyn mukaan presidenttikisassa on nyt selkeä johtokaksikko: Alexander Stubb (kok) 28 prosentin kannatuksella ja Pekka Haavisto (vihr) 26 prosentin suosiolla. Olli Rehnin (kesk) kannatus oli 14 prosenttia ja Mika Aaltolan (sit) 9 prosenttia. PUHEESSAAN Halla-aho sanoi, että arvojohtajana presidentti voi nostaa keskusteluun tärkeitä ja pienelle huomiolle jääviä asioita. – Itse kutsuisin häntä ylimmäksi kansalaiskeskustelijaksi, jonka tehtävä on nostaa keskusteluun suuria, kansakunnalle tärkeitä kysymyksiä, etenkin niitä, jotka muuten jäävät liian vähälle huomiolle. Halla-aho viittasi maahanmuuttoon ja puhui maahanmuuton ongelmista. – Ruotsi on ollut kuin näyteikkuna siihen, minne me olemme menossa 10-15 vuoden viiveellä. Silti kaikki ikävät ilmiöt tuntuvat tulevan niin medialle kuin päättäjillekin yllätyksenä. – Kaikki maahanmuuttoon liittyvät politiikkatoimet ovat lähteneet siitä optimistisesta oletuksesta, että vaikka tähän asti ehkä onkin mennyt vähän huonosti, aivan pian alkaa mennä paremmin, Halla-aho totesi. PUHEENSA lopuksi Halla-aho kertoi, minkälainen hän olisi presidenttinä. – Minä lähden siitä, että Suomi on suomalaisten kotimaa ja edunvalvoja. Presidentin ja muiden päättäjien ensisijainen tehtävä on puolustaa suomalaisia niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vaaroilta ja huolehtia siitä, että tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus elää turvassa, niin taloudellisesti kuin fyysisestikin. – Tämä ei tarkoita kyynistä suhtautumista muuhun maailmaan. Suomen tulee edistää rauhaa, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjuntaa ja muita hyviä asioita myös rajojensa ulkopuolella, mutta ei oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Tämä on moraalinen positio, mutta se on myös käytännöllinen kysymys, Halla-aho sanoi. Halla-ahon kampanjailta jatkui Laulussa bändin tahtiin, ja osa väestä intoutui tanssilattialle.

Viitenä päivänä Poris

Maanantaina aluevaltuustossa ja sen päälle aluevaltuuston seminaarissa. Tiistaina aluehallituksen loppuosassa, aluehallituksen iltakoulussa ja vielä hyvinvointialueen ohjausryhmässäkin. Keskisviikkona hyvinvointialueen yksilöasiainjaostossa. Torstaina Satakunnan Sotaveteraanien piirikokouksessa lopettamassa piirijärjestöä. Perjantaina hyvinvointilaueen ohjausryhmässä. Ensi viikolla ehkä vain kerran tiistaina eläketeologien jouluruokailussa raatihuoneelle! On kyllä torstainakin hartaus Ruskahovissa ja puhe joulusiioninvirsiseuroissa!

Talvisodan alkamispäivä

Joka vuosi talvisodan alkamispäivänä käydään laskemassa seppele Niinisalossa talvisotaan lähdön muistomerkillä ja varuskunta on mukana järjestelyissä! Itse tällä kerralla en päässyt paikalle, kun samaan aikaan oli Porin Diakonialaitoksen Martintalossa Satakunnan Sotaveteraanipiirin lopettamiskokous!

Jari turvallisuustilanteestamme

Kansanedustaja Jari Koskela Kolumni Satakunnan Kansassa Turvallisuuspolitiikkaa pitää toteuttaa kokonaisvaltaisesti Perinteinen turvallisuuspolitiikka on viimeisen parin vuoden aikana noussut poliittisen keskustelun keskiöön. Se sääntöperusteinen maailmanjärjestys, jota olemme pitäneet itsestäänselvyytenä, on horjumassa. Samalla Venäjä käyttää törkeästi Suomen maahanmuuttokäytäntöjen heikkouksia hyväkseen. Suomi on sulkenut itäisiä raja-asemiaan ja tätä kirjoittaessa vain Raja-Joosepin rajanylityspaikka on avoinna. Viime viikolla apulaisoikeuskansleri keskeytti hallituksen ensimmäisen yrityksen sulkea itäraja. Tämä on herättänyt luonnollisesti paljon ärtymystä. Onhan se eriskummallista, että itärajan sulkemisesta on laaja yhteisymmärrys hallituksessa ja myös oppositiossa ja siitä huolimatta yksi virkamies voi estää kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömät toimet. Onneksi tarvittavia ratkaisuja on löytynyt ja lisää toimiakin on tulossa. Turvallisuustilanteen järkkyminen näkyy muuallakin kuin itärajalla. Suomenlahdella on merenalaisia kaapeleita katkottu ja vastaavaa kiusaa tehdään varmasti jatkossakin. Venäjän hallussa oleva Suursaari sijaitsee vain 40 kilometrin päästä Suomen rannikolta. Suomenlahden satamien tilanne on haastava. Venäjä kykenee aiheuttamaan meriliikenteelle kiusaa myös Kaliningradin tukikohdasta käsin. Suomi on viennin ja tuonnin osalta täysin merikuljetusten varassa. Tämä pakottaa kehittämään meriyhteyksiämme. Suomenlahden satamat ovat sijaintinsa vuoksi helpoiten häirittävissä. Turun sataman meriliikenne puolestaan kulkee valitettavan läheltä venäläisomistuksessa olevia saaria. Siksipä tarvitsemme nyt lisää panostuksia läntisen Suomen meriyhteyksiin. Rauman ja Porin satamien merkityksen pitää kasvaa. Emme tietysti saa unohtaa Itä-Suomen kehittämistä. Itä-Suomen asuttaminen ja elinvoima on turvallisuuspoliittisestikin tärkeää. Tässä ei pidä nähdä kilpailuasetelmaa lännen ja idän välillä. Satamien entistä laajempi käyttöönotto ja poikittaisyhteyksien kehittäminen auttaa koko maata. Satakunta pysyy jatkossa entistä enemmän turvallisuuspoliittisesti keskeisenä maakuntana. Naton läsnäolo Porin Prikaatin alueilla tulee lisääntymään ja maakunnan raideliikennettä pystyttäneen kehittämään sotilaallisen liikkuvuuden nimissä. Liikennepanostuksia ei pidä nähdä vain turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymyksinä, vaan myös elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia parantavina investointina. Vielä pari sanaa alkuvuoden presidentinvaaleista. Pitää varautua siihen, että informaatiovaikuttaminen tulee lisääntymään. Onneksi kaikki viralliset ehdokkaamme ovat sitoutuneet pääsääntöisesti samoihin turvallisuuspoliittisiin lähtökohtiin.

Itäraja suljettiin

marraskuu 28, Koko Suomen itäraja sulje­taan – sisä­mi­nis­teri Mari Rantanen: ”Päätök­sellä suojel­laan Suomen kansal­lista turval­li­suutta Venäjän hybri­dio­pe­raa­tiolta” Politiikka Valtioneuvosto tiedottaa koko itärajan sulkemisesta. Valtioneuvosto on päättänyt sulkea Raja-Joosepin rajanylityspaikan keskiviikon ja torstain välisenä yönä eli 30.11.2023 alkaen. Päätöksen myötä kaikki rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla ovat suljettuja 13.12. saakka. Kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta päätettiin 28.11. ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa. – Venäjä mahdollistaa tällä hetkellä ihmisten välineellistämisen ja ohjaa heitä Suomen rajalle karuihin talvisiin olosuhteisiin. Suomi toimii päättäväisesti ilmiön lopettamiseksi, kommentoi pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston tiedotteessa. -Koko itärajan sulkeminen on tässä tilanteessa välttämätöntä. Päätöksellä suojellaan Suomen kansallista turvallisuutta Venäjän hybridioperaatiolta, sanoo sisäministeri Mari Rantanen. Maahantulo Suomen itärajalla on jatkunut aiemmista rajoituksista huolimatta. Hallituksen ja viranomaisten arvion mukaan välineellistetty maahantulo ja uhka sen laajenemisesta aiheuttavat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Suomeen on elokuun alusta lähtien saapunut lähes tuhat kolmannen maan kansalaista ilman viisumia itärajan rajanylityspaikkojen kautta. Suurin osa henkilöistä on hakenut turvapaikkaa Suomesta. Nyt käsillä olevassa tilanteessa valtioneuvosto katsoo, että kyseessä ovat perustuslakivaliokunnan lausunnossa mainitut erittäin poikkeukselliset olosuhteet, joissa itärajan lyhytaikainen täyssulku on välttämätöntä ja oikeasuhtaista ilmiön pysäyttämiseksi ja ilmiöstä kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle aiheutuvien vakavien seurausten rajoittamiseksi. Kansainvälistä suojelua ei voi enää hakea itärajalla Kansainvälistä suojelua ei voi 30.11.2023 alkaen enää hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilta. Suomen ulkorajoilla kansainvälistä suojelua on mahdollista hakea vain avoinna olevilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla. Myös Suomen kansalaisen on käytettävä avoinna olevia lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikkoja. Päätös perustuu rajavartiolakiin Rajavartiolain 16 pykälän mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Lisäksi valtioneuvosto voi keskittää kansainvälisen suojelun hakemisen yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Hallitus ja viranomaiset seuraavat itärajan tilanteen kehittymistä tarkasti. Suomi pitää huolta omasta rajaturvallisuudestaan, yleisestä järjestyksestä ja kansallisesta turvallisuudesta. SUOMEN UUTISET

Aluevaltuusto otti päätösvallan

Satakunta| Aluevaltuusto ”Tässä salissa ei päätetä jokaisen sairaanhoitajan tuolin väristä” Aluevaltuusto kokoontui päättämään käytännössä vain yhdestä asiasta. Aluevaltuuston kokous oli yhtä valtuutettua lukuun ottamatta täysilukuinen. Ville Hammarberg 12:50 Pori SATAKUNNAN aluevaltuusto päätti odotetusti vahvistaa valtaansa ja hyväksyi merkittävän lisäyksen hyvinvointialueen hallintosääntöön yksimielisesti. Lisäyksessä todetaan että aluevaltuusto ”päättää palveluverkosta ja siihen tehtävistä muutoksista”.

Tuomiosunnuntaina

Tuomiosunnuntaina Lähestyvän kirkkovuoden päätöksen Tuomiosunnuntain tunnoissa muistuu lähtemättömästi mieleen vanhan Siionin virsien 28-säkeistöinen virsi: On tuomio täys´, mun saatanan orjan jo Jumala löys´. Mutta vastauksen tähän ongelmatilanteeseen löydän siitä, mitä vastasin haastattelussa, kun hiljan multa kysyttiin: Miten kiteyttäisit teologiasi? Sen löydän parhaiten Siionin virsien nöyristä teksteistä: "Näin olkoo tästä lähin Jumaluusoppini: Myös viimeinen ja vähin saa olla omasi". Ja: "Nöyryyden harva kalliiksi arvaa, vaikka on kalliimpi kuin koko maailma. Sua sydän janoo, sinulta anoo: Oi Jeesus, köyhälle suo rauhaa, lepoa". Edelleen Vilhelmi Mamivaaran virren sanoin: "Sinua kohti, Herra, heikkona hapuilen. Luo katse sydämeeni, sulata routa sen. Ja armon saatuani täydelleen rauhoitun". Puolestaan Antti Achreniuksen virressä: "On laupeus sanomaton. Hän, Jeesus, kun hoitanut on niin meitä kuin muitakin uskoviaan ja auttanut vaivoissa maan. On toivolla luvattu maa: kun kestämme tiellä, niin iäti siellä me kiitämme Vapahtajaa". Ja vielä Anders Odheliksen (nimi suomeksi vähäinen) virsi aina lohduttaa ja antaa uutta toivoa: Vaivaisten turva ainoa, sä kutsut syntisiä ja luokses pyydät kaikkia työn alla nääntyviä. Sä särjettyjä virvoitat ja raskautettuja, leposi heille lahjoitat ja autat vaivattuja". Olemme kyllä tuomion ansainneita, MUTTA: "Sun etees, pyhin Herra, saan näin saastaisena tulla ja, jos sun vastaanotan vaan, on aarre suuri mulla". (Odheliuksen virren lopusta)

Jussi Halla-ahon esittely Suomen Kuvalehdessä

PRESIDENTINVAALIT 2024 23.11.2023 Uudenvuoden­puhe on presidentin tärkein tehtävä, sanoo Jussi Halla-aho Millainen arvojohtaja olisit presidenttinä, Jussi Halla-aho? TEKSTI ILKKA HEMMILÄKUVAT MARJO TYNKKYNEN Valkokankaalle on heijastettu kirjojen kansia. Täällä Pohjantähden alla, Macchiavellin Ruhtinas, urheilulääkäri Aki Hintsan elämäkerta, muiden muassa. Kahdeksan presidenttiehdokasta istuu lavalla Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopulla. Kukin ehdokas esittelee itselleen tärkeän kirjan vallasta ja vallankäytöstä. Jussi Halla-ahon (ps) valinta on George Orwellin Vuonna 1984. Hän analysoi, miten siinä kuvattu totalitaristinen hallinto turvaa asemansa muuttamalla kieltä ja historiaa. ”Sananvapaus, vapaus todeta itsestäänselvyydet, vaikka ne loukkaisivat jotakuta, on se kaikkein tärkein check and balance totalitaarisia, fasistisia tendenssejä vastaan”, Halla-aho sanoo. Paneelin toinen kysymys: mikä kirja on muuttanut ajatteluanne tai avannut ymmärrystänne jossain kysymyksessä? Kankaalle heijastetaan uudet kannet. Historiateos Verkottunut ihmiskunta, Ilkka Remeksen jännäri Jäätyvä helvetti – ja uudelleen Orwellin 1984. ”Kaikkien ajan säästämiseksi valitsin kummassakin kategoriassa saman kirjan”, Halla-aho aloittaa. Hän sanoo tiettyjen pessimististen kirjailijoiden varoittaneen vallankäyttöön liittyvistä riskeistä. Ne toistuvat aikakaudesta toiseen, vaikka ne käärittäisiin erilaisiin aatteisiin. Kun Halla-ahon lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, hän on yleensä ”tyrkyttänyt” heille muutamia klassikoita: Orwellin Vuonna 1984 ja Eläinten vallankumous, William Goldingin Kärpästen herra. ”Olen sanonut heille, että jos mitään muuta ette luette elämässänne, niin lukekaa ainakin nämä.” Jussi Halla-aho nousi politiikkaan internetistä. Slaavilaisten kielten tutkija ja yliopisto-opettaja alkoi kirjoittaa monikulttuurisuutta vastustavia tekstejä 2000-luvun alussa perustamilleen kotisivuille ja siellä myöhemmin Scripta-blogiinsa. Hän irvaili suvaitsevaiselle maahanmuuttopolitiikalle, halveksi sitä edustavia poliitikkoja ja piti esillä maahanmuuttajien tekemiä rikoksia. Vuonna 2006 Halla-aho kirjoitti: ”Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan.” Hän mainitsi muun muassa nykyisin eduskunnan toisena varapuhemiehenä rinnallaan toimivan Tarja Filatovin (sd), mutta on sittemmin poistanut tekstistä hänen nimensä. Kirjoitukset olivat polttoainetta maahanmuuttoa vastustavalle liikehdinnälle. Vuonna 2008 Helsingin Sanomat valitsi Halla-ahon 30 suomalaisen toisinajattelijan joukkoon, muun muassa Pentti Linkolan, Johan Bäckmanin ja Scriptassa haukutun Rosa Meriläisen (vihr) rinnalle. Nettisuosion turvin Halla-aho yritti eduskuntaan sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa. Hän oli jo tuolloin perussuomalaisten listan suosikki Helsingissä, mutta runsaat 2 200 ääntä eivät riittäneet valintaan. Ennen seuraavaa yritystä Halla-aho liittyi puolueeseen. Hän oli yksi tunnetuimmista jytkyvaaleissa 2011 valituista perussuomalaisista. Puolue sai 39 paikkaa aiemman viiden sijaan. Scripta nosti Halla-ahon valtakunnalliseen julkisuuteen, mutta on hetkittäin myös hidastanut hänen etenemistään politiikassa. Halla-ahoa ei nähty eurovaaleissa 2009, joiden alla apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti häntä vastaan syytteen uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Syyte kulki oikeusasteiden läpi ja päättyi korkeimman oikeuden tuomioon kesällä 2012. Kansanedustajaksi noussut Halla-aho erosi perussuomalaisille tärkeän hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Vanhoja kirjoituksiaan hän ei ole pahoitellut, eikä hän ole niistä irtisanoutunut. Politiikan tutkija Markku Jokisipilän kirjassa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Otava, 2021) Halla-aho toteaa, että teksteissä on monenlaista materiaalia. ”Siellä on asioita, joista en ajattele samalla tavalla enää tai ehkä en ajatellut silloinkaan, kunhan sanoin jotain läpällä.” Hän myös sanoi kirjoittaneensa ”tavallisena kansalaisena”, eri ajassa ja eri roolissa. Samaan vetosi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps), kun hänen kirjoituksistaan Scriptan kommenttipalstalla keskusteltiin viime kesänä. Jussi Halla-aho ei omien sanojensa mukaan ehdi harrastaa. Intohimoisena pyöräilijänä hän polkee töihin kotoa Eirasta Eduskuntatalolle. Kohut ovat lopulta olleet Halla-ahon poliitikon uralla korkeintaan hidasteita. Hänet on äänestetty kolmesti eduskuntaan, välissä europarlamentaarikoksi ja puolueensa puheenjohtajaksi. Halla-aho on yhtä kaikki pysynyt jakavana persoonana. Hänen nousunsa puolueen johtoon repi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kahtia kesällä 2017. Siniseksi tulevaisuudeksi irtaantunut joukko jatkoi Juha Sipilän (kesk) hallituksessa, Halla-ahon johtama perussuomalaiset putosi oppositioon. Valtiovarainministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) totesi, ettei kokoomus hyväksy vihapuhetta, vaati sitoutumista ihmisoikeuksiin ja kritisoi Halla-ahon tyyliä arvostella maahanmuuttopolitiikkaa. ”Uudet tehtävät eivät pyyhi pois sitä, mitä aiemmin on sanonut tai kirjoittanut”, Orpo sanoi. Hajoaminen oli lopulta perussuomalaisten onni. Puolue sai oppositiosta käsin nostettua hallitusvastuussa huvennutta kannatustaan ennen seuraavia vaaleja. Halla-aho oli koko maan ääniharava ja teki Helsingin vaalipiirin ennätyksen. Näyttävästä voitosta huolimatta Halla-aho ilmoitti luopuvansa puolueen johdosta kesällä 2021. Ratkaisun kaikista taustoista hän lupasi kertoa vasta kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen. Julkisuudessa puheenjohtajavaihdoksen nähtiin pohjustavan puolueen hallitustietä. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoi, että vaihdoksessa merkittävintä oli se, ettei uudella puheenjohtajalla ole samanlaista menneisyyden painolastia kuin Halla-aholla kirjoitteluidensa ja tuomionsa takia. Halla-aho pudottautui taka-alalle päivänpolitiikasta. Kun vuosi päättyi, hän ei toiminut missään eduskunnan valiokunnassa edes rivijäsenenä. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Mika Niikko (ps) tviittasi helmikuussa 2022, että Emmanuel Macronin tai ”jonkun muun” pitäisi sanoa, että ”Ukraina ei liity Natoon”. Nousi kohu. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että linjaus sulkisi liittokunnan oven miltä tahansa toiseltakin maalta, myös Suomelta. Niikko ilmoitti erostaan vielä samana päivänä. Halla-aho nousi valiokunnan johtoon 16. helmikuuta. Seuraavalla viikolla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjää pitkään kritisoinut Halla-aho toivotti eduskunnan täysistunnossa ukrainaksi ”voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä”. Häntä pyydettiin kommentoimaan sotaa television ajankohtaisohjelmiin. Hänen johtamansa valiokunta oli eduskunnan keskeisin Suomen Nato-hakemuksen käsittelyssä. Kun uusi hallitus syntyi viime kesänä, Halla-ahosta ei tullut ministeriä vaan eduskunnan puhemies. Samaa tointa hoiti Sauli Niinistö viimeisen eduskuntakautensa ennen presidenttiyttä. Poliittisen historian yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta näkee, että puhemieheen liitetään samanlaisia piirteitä, joita pidetään toivottavana myös presidentille. Hänen odotetaan irtaantuvan puoluetaustastaan ja asettuvan päivänpoliittisen kiistojen yläpuolelle. ”Halla-aho otti etäisyyttä päivänpolitiikan kiivaimpaan arkeen osittain jo sen jälkeen, kun hän jäi pois puolueen puheenjohtajan paikalta”, Karimäki sanoo. Osittain. Vielä kesällä Halla-aho kirjoitti Twitterissä (nykyisin X), että ”joillakin tahoilla on kihisevän paha mieli”, koska hän ei puhemiehenä kutsunut eduskuntaa koolle kesken kesätauon. Uudenvuodenpuheen pitäminen on presidentin tärkein tehtävä. Näin Halla-aho kirjoitti blogissaan vuoden 2012 presidentinvaalien alla. Ilmeisesti ajatus ei ollut ”läppä”, sillä Halla-aho toisti samaa viestiä elokuussa puoluekokouksessa, jossa perussuomalaiset asetti hänet presidenttiehdokkaakseen: ”Pohtiessaan ehdokasvalintaa kansalaisen on syytä miettiä, mistä hän haluaa kuulla presidentin puhuvan esimerkiksi uudenvuodenpuheessaan.” Samasta teemasta, arvojohtajuudesta, on aikomus puhua Halla-ahon kanssa haastattelussa. Puhemies yllättää tulemalla haastatteluun vartin etuajassa, vaikka tapaamista oli vaikea sovittaa kalenteriin. Halla-aho kuvailee presidenttiä ylimmäksi kansalaiskeskustelijaksi, jolla on oikeus ja velvollisuus nostaa julkiseen keskusteluun tärkeitä kysymyksiä. ”En usko, että ihmiset ovat presidentinvaaleissa valitsemassa ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaa, vaan kyllä he nimenomaan valitsevat sitä ylintä kansalaiskeskustelijaa”, hän sanoo. Itse hän uskoisi presidenttinä pitävänsä esillä lapsiin ja nuoriin liittyviä teemoja. Myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset sopisivat presidentin suuhun. Vaan missä menevät presidentille sopivien puheenaiheiden rajat? Kukaan Suomen Kuvalehden tähän asti haastattelemista presidenttiehdokkaista ei ole löytänyt moitittavaa presidentti Niinistöstä arvojohtajana. Halla-aho löytää. ”Mielestäni presidentti Niinistö on joissakin tapauksissa asettunut liian selkeästi jonkun osapuolen kannalle sisä- ja puoluepoliittisissa kiistoissa. Viittaan esimerkiksi perussuomalaisten hajoamiseen vuonna 2017.” Halla-ahon ohella puolueen johtoon valittiin Teuvo Hakkarainen, joka niin ikään oli tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niinistö reagoi sanomalla, nimiä mainitsematta, ettei ole nähnyt ”ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta” tuomittujen osoittaneen ”tehokasta katumista”. Presidentin ei Halla-ahon mielestä tule myöskään lähteä mukaan eri intressiryhmien välisiin keskusteluihin esimerkiksi työmarkkinoista. ”Kun presidentti poistuu omien valtaoikeuksiensa alueelta, niin mielestäni hänellä on oikeus esittää näkemyksiä, mutta hänen näkemystensä ei tule nauttia immuniteettia.” Oma asiansa on ulkopolitiikka. Sitä presidentti kommentoi auktoriteettiasemasta käsin. ”Perustuslain mukaan hän johtaa ulkopolitiikkaa, ja mielestäni tähän on syytä suhtautua vakavasti.” JUSSI HALLA-AHO • SYNTYNYT TAMPEREELLA 1971, ASUU HELSINGISSÄ. FILOSOFIAN TOHTORI HELSINGIN YLIOPISTOSTA. VÄITÖSKIRJA KÄSITTELI MUINAISKIRKKOSLAAVIN KEHITYSTÄ. NAIMISISSA HILLA HALLA-AHON KANSSA. VIISI LASTA, JOISTA NELJÄ HILLA HALLA-AHON KANSSA. • KANSANEDUSTAJANA 2011–2014 JA UUDELLEEN VUODESTA 2019 ALKAEN. EUROPARLAMENTAARIKKO 2014–2019. EDUSKUNNAN PUHEMIES KESÄKUUSTA ALKAEN. PERUSSUOMALAISTEN HISTORIAN KOLMAS PUHEENJOHTAJA 2017–2021. • NOUSI JULKISUUTEEN SCRIPTA-BLOGILLAAN, JOSSA KIRJOITUKSIA 2003–2019. ”En tiedä onko tämä varsinainen tarina, mutta tutustuin YUPiin, joka on yksi Suomen musiikkihistorian aliarvostetuimpia ja ehkä vähän jonnekin katveeseen jääneitä yhtyeitä, 90-luvulla opiskeluaikanani.” Halla-aho istui pyhäinpäivänä posket punoittaen Tampereen Nokia-areenalla Elämäni biisi -ohjelman suorassa lähetyksessä. Mukana olivat myös presidenttiehdokkaat Alexander Stubb (kok), Pekka Haavisto (vihr), Olli Rehn (kesk) ja Mika Aaltola (sit). Kun muut kertoivat valitsemiinsa kappaleisiin liittyviä henkilökohtaisia tarinoita, mainitsivat perheenjäseniään ja katsomossa kyynelehtiviä puolisoitaan, Halla-aho pysytteli analyyttisellä linjalla. ”Suomen kielessä sanat taito ja taide juontuvat samasta juuresta…” ”Itseäni viehättää YUPin musiikissa ja tässä kappaleessa erityisesti sen monisäikeisyys ja monikerroksisuus…” ”Sanoituksissa on myös tällaista kerrostuneisuutta, siinä on ensin tällainen puhtaasti foneettinen pintakerros…” Hän kuitenkin jammaili hillitysti biisien mukana. Kehui esityksiä. Viestinnän professori Pekka Isotalus arvioi kahden päivän kuluttua Helsingin Sanomissa, että Halla-ahosta nähtiin hieman uusia piirteitä, kun ”hän hymyili ja hykerteli”. ”Halla-aholta löytyi pilkettä silmäkulmasta, jota harvoin nähdään julkisuudessa. Hän myös liikkui enemmän kuin koskaan aiemmin”, kehonkielikonsultti Sami Sallinen analysoi Ilta-Sanomissa. Pilke silmäkulmassa ei ole nostanut Halla-ahon asemia uusimmissa presidenttikyselyissä. Kun Maaseudun Tulevaisuus kysyi marraskuussa, keitä ehdokkaita suomalaiset eivät voisi missään tilanteessa äänestää presidentiksi, joka toinen vastaaja mainitsi Halla-ahon. Kärkiehdokkaista hän keräsi eniten ”inhokkiääniä”. Heikoista lukemista huolimatta Halla-aho näkee, että hän olisi väistämättä kaikkien suomalaisten presidentti, jos tulisi valituksi. ”Suomalaisilla yleensä on ollut tapana asettua istuvan presidentin taakse, vaikka tämä olisi ollut kuitenkin jakava persoona ennen vaaleja.” ”Muslimit loukkaantuvat herkemmin uskontoonsa kohdistuvasta kritiikistä” Suomen Kuvalehti esittää presidenttiehdokkaille joukon arvo­kysymyksiä, joihin on vastattava lyhyesti. Jos tulet valituksi presidentiksi, mikä on tärkein asia, jota pidät esillä arvojohtajana? ”Kaiken päätöksenteon ohjenuorana pitää olla Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolustaminen.” Kuka on esikuvasi arvojohtajana? ”Suomen presidenteistä olen yleensä maininnut Risto Rytin. Hän pystyi toimimaan asemansa edellyttämällä tavalla vaikeassa tilanteessa sivuuttaen oman henkilökohtaisen etunsa ja jopa omat henkilökohtaiset näkemyksensä.” Pitääkö Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus sallia? ”Ei. Olen ollut tätä mieltä aina, ja olen puhunut tästä asiasta aina. Ja nyt se on ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan.” Pitäisikö turkistarhaus kieltää? ”Tämä on vaikea ja mielipiteitä jakava kysymys myös omassa poliittisessa viiteryhmässäni.” ”Itse en missään olosuhteessa oman moraalisen kompassini ohjaamana pystyisi käyttämään turkista, mutta en silti halua lähteä tuomitsemaan elinkeinoa, enkä varsinkaan siinä toimivia ihmisiä. Uskon, että se on auringonlaskun ala kaikkialla maailmassa.” THL on suosittanut, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin. Oletko samaa mieltä? ”En ole samaa mieltä. Mielestäni lainsäädännöllä on lähetettävä selkeä viesti siitä, mitä yhteiskunta pitää toivottavana ja mitä paheksuttavana. Kaikkia rikoksia tehdään siitä huolimatta, että ne on kriminalisoitu ja niistä rangaistaan, joten tämä argumentti on mielestäni huono.” THL on suosittanut myös huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Kannatatko tätä ideaa? ”Kannatan nollatoleranssia kaikkien tällä hetkellä laittomien päihteiden osalta.” Tulisiko naisille säätää vastaava asevelvollisuus kuin miehille? ”Periaatteessa kyllä. Perustuslaki kieltää asettamasta ihmisiä eriarvoiseen asemaan ilman pätevää perustetta. Naiset voivat suorittaa asepalveluksen siinä kuin miehetkin, mikä osoittaa, että naiset pystyvät siihen, joten mitään varsinaista perustetta nykyiselle menettelylle ei ole.” ”Toisaalta nykyinen järjestelmä nauttii mitä ilmeisemmin kansan laajan enemmistön tukea ja demokratiassa enemmistö päättää.” Mikä on oma näkemyksesi asiassa? ”Oma näkemykseni on juuri tämä, jonka kerroin. Minä uskon vakaasti demokratiaan ja siihen, että enemmistö päättää.” Äsken taisit sanoa oman mielipiteesi päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä, et kansalaisten mielipidettä. ”Tässä on se ero, että huumeet aiheuttavat määrättömän määrän henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia tragedioita, kun taas nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä ei ole vastaavanlaisia varjopuolia.” Pitäisikö Suomen luopua uskonrauhan rikkomista koskevasta lakipykälästä? ”Kyllä pitäisi. Nykyinen pykälä kriminalisoi sen, mitä joku pitää loukkaavana, mutta tosiasia on, että eri uskontoihin kuuluvat ihmiset keskimäärin suhtautuvat erilaisella herkkyydellä omaan uskontoonsa kohdistuvaan arvosteluun.” ”Koska muslimit loukkaantuvat herkemmin uskontoonsa kohdistuvasta kritiikistä kuin vaikka kristityt, niin tästä seuraa, että laki asettaa eri uskontokuntiin kuuluvat ihmiset eriarvoiseen asemaan.” Pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa? ”Kyllä mielestäni pitäisi, kun kyse on tilanteesta, jossa henkilöllä joko ei ole kognitiivista toimintaa eikä ole toivoa, että hän toipuisi tilastaan, tai jos hän on itse ilmaissut selkeästi tahtonsa kuolla.” Millaisissa tapauksissa käyttäisit presidentin armahdusoikeutta? ”Voin kuvitella tilanteen, jossa laillisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää ankaran rangaistuksen antamista jostakin teosta, joka kuitenkin eettiseltä ja moraaliselta kantilta on jollain tavalla ymmärrettävissä paremmin kuin jokin toinen vastaava teko.” Tekisitkö vienninedistämismatkoja Kiinaan, Saudi-Arabiaan tai muihin maihin, jotka polkevat ihmisoikeuksia? ”Tämä ei ole täysin mustavalkoinen kysymys. On tilanteita, joissa eettiset tekijät ovat niin painavia, että kaupankäyntiä ei ole syytä harjoittaa. Esimerkkinä Venäjän imperialistinen sota Ukrainassa.” ”Kannatan ulkopolitiikassa rauhanomaisen rinnakkaiselon mallia, jossa vältämme strategisten riippuvuuksien luomista totalitarisiin valtioihin mutta hyväksymme, että kukin kansa päättää itse, miten se haluaa yhteiskuntansa järjestää.” Pitäisikö koko maa pitää asuttuna, vaikka palveluiden ylläpitäminen maksaa? ”Koko maa täytyy pitää asumiskelpoisena. Se edellyttää sitä, että tietyt peruspalvelut turvataan kohtuullisesti kaikilla seuduilla, vaikka se aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia.” Pitäisikö seksuaalirikoslainsäädäntöä kiristää? ”Ylipäätään rangaistuksia ihmisen terveyteen ja henkeen kohdistuvissa rikoksissa pitäisi kiristää.” Minkä yhden asian uudistaisit Linnan juhlissa? ”Ehkä kutsuisin hieman vähemmän vieraita. Kaipaan hieman fyysistä tilaa ympärilleni ja olen kokenut juhlat aika täyteen pakatuiksi.” Mihin tervehdykseen lopettaisit uudenvuodenpuheen? ”Toivottaisin kansalaisille onnea, menestystä ja siunausta.” 

Saunalenkki

Tunnin lenkki oli tänään saunalenkkinä. Saunalenkille saatiin vain viisi mukaan, keli -6 ja viimaa. Saunaan sitten uskaltautui yksi enemmän eli kuusi. Hannu tarjosi makoisat löylyt!

Lumisateita maan eniten

Kankaanpäässä maan suurin sade, meillä ainakin 20 cm, lumitöitä heti yöllä klo 24, päivällä jatkui. Illalla Porissa siioninviriseuroissa Porin todella melkoista pröpelikköä ja maantie pimeä Noormarkusta tänne Kpäähän päin, helpompi ajaa toisen auton takana, mutta ei liian lähellä, kun silloin tuulilasi peittyi edellisen auton heittämästä ravasta.

Nousua ja laskua HS:n presidentti-gallupissa

| HS-gallup Stubb nousi Haavistoa suositummaksi, Urpilaisen kannatus kasvussa Sunnuntaina presidenttikisaan ilmoittautuneen Jutta Urpilaisen (sd) kannatus on noussut neljä prosenttiyksikköä. Tutkimus tehtiin ilmoituksen jälkeen maanantaina ja tiistaina. Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ovat presidenttiehdokkaiden kärjessä. Anni Keski-Heikkilä HS KOKOOMUKSEN Alexander Stubb on noussut suosikiksi seuraavaksi presidentiksi. Tämä selviää HS:n tuoreesta presidentinvaaligallupista. Stubbia äänestäisi 24 prosenttia, jos presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettäisiin nyt. Toiseksi suosituin on Pekka Haavisto (vihr), jota äänestäisi ensimmäisellä kierroksella 20 prosenttia. Jaetulla seuraavalla sijalla ovat Olli Rehn (kesk) ja Jussi Halla-aho (ps), joita kumpaakin äänestäisi 10 prosenttia. Vielä lokakuussa Haavisto johti HS:n gallupia selvästi. Nyt hänen kannatuksensa on laskenut 8 prosenttiyksikköä ja Stubbin noussut 7 prosenttiyksikköä. Tulosten perusteella vaalien toinen kierros näyttää todennäköiseltä. Myös toisella kierroksella kannatus on kääntynyt Stubbin hyväksi. Stubbia äänestäisi 55 prosenttia ja Haavistoa 42 prosenttia. Tulokset ovat samansuuntaisia Ylen mittauksen kanssa, joka julkaistiin viime viikolla. Tuolloin Stubb nousi Ylelläkin ensimmäistä kertaa Haaviston ohi. MUISTA ehdokkaista Sdp:n Jutta Urpilaisen kannatus on noussut selvästi. Häntä äänestäisi nyt 7 prosenttia. Tuore gallup on tehty 20.–21. marraskuuta eli alkuviikon aikana sen jälkeen, kun Urpilaisen ehdokkuus varmistui sunnuntaina. Urpilaisen on katsottu lähtevän presidenttikisaan takamatkalta, sillä muut kärkiehdokkaat ilmoittivat ehdokkuuksistaan jo paljon aiemmin. Urpilainen ja vasemmistoliiton Li Andersson ovat nyt tasalukemissa 7 prosentissa. Mika Aaltola on sen sijaan menettänyt kannatustaan selvästi. Häntä äänestäisi 5 prosenttia. TOISEN kierroksen tilannetta testattiin HS:n mittauksessa 21 erilaisella yhdistelmällä. Stubb voittaisi kaikki mukana olleet kuusi vastustajaansa. Kisa olisi tiukin juuri Haavistoa vastaan, 55 prosenttia vastaan 42 prosenttia. Kolmella prosentilla ei ole mielipidettä. Vielä lokakuussa Haavisto olisi voittanut Stubbin. Silloin Haavistoa olisi äänestänyt 51 prosenttia ja Stubbia 46 prosenttia toisella kierroksella. Selvimmin Stubb voittaisi toisella kierroksella perussuomalaisten Halla-ahon. Stubbia äänestäisi tässä asetelmassa 74 prosenttia ja Halla-ahoa 24 prosenttia. Haavistolla olisi erittäin tiukkaa toisella kierroksella myös Olli Rehniä vastaan. Haavistoa äänestäisi 50 prosenttia ja Rehniä 47 prosenttia. Muut neljä kärkiehdokasta Haavisto voittaisi selvästi. KYSELYN tausta-aineistosta selviää kaksi seikkaa, jotka voivat selittää Haaviston ja Stubbin kannatusten muutoksia. Haavistoa aikoo äänestää varsin suuri osa Sdp:n ja vasemmistoliiton kannattajista. Näin ajattelevia on kuitenkin selvästi vähemmän kuin vielä lokakuussa. Toisekseen Stubbin asema kokoomuksen kannattajien joukossa on vahvistunut. Häntä äänestäisi nyt useampi kokoomuslainen kuin lokakuussa. Haavisto saa ääniä enemmän itsensä vasemmistolaisiksi kokevilta. Stubbia tukevat erityisesti oikeistolaiseksi itsensä kokevat.

Uskomatonta: Suomi neljän joukossa tenniksessä

Tennissensaatio Davis cupissa – Harri Heliövaara paljasti hätkähdyttävän faktan Ylen haastattelussa Suomi selvitti tiensä Davis cupin välieriin. Suomi löi Kanadan ratkaisevassa nelinpelissä. Ismo Uusitupa 23:13 SUOMEN tennismaajoukkue teki sensaation tiistaina Malagassa pelatussa Davis cupin puolivälierässä. Suomi löi hallitsevan mestarin Kanadan voitoin 2–1 ja selvitti ensi kertaa historiassa tiensä Davis cupin välieriin. IS seurasi puolivälierää hetki hetkeltä. Seuranta löytyy alta. Päätapahtumat 22:56 Suomi pelaa Davis Cupin välierissä 22:53 Suomi murtaa Kanadan syötön: nyt on voitto lähellä 22:13 Suomi voittaa avauserän 7-5 21:43 Heliövaara menetti syöttönsä: 4-3 21:29 Suomi murtaa Kanadan syötön 20:32 Yllätys: Otto Virtanen pelaa myös nelinpelissä 20:25 Otto Virtanen jyräsi voittoon: nelinpeli ratkaisee 19:29 Otto Virtanen voittaa avauserän 18:24 Raonic jyräsi syötöillään Kaukovallan 17:40 Kanada voittaa avauserän 6-3 Uusin ensin Vanhin ensin 23:12 Tennisseuranta päättyy tältä päivältä tähän. Kiitoksia seurasta jännittävien otteluiden parissa! Ismo Uusitupa, toimittaja 23.13

Rise kuntoutumassa

Etusivulle Kankaanpään terveyskeskuksessa siirrytään virka-aikaan – ilta-aikainen kiirevastaanotto päättyy vuoden vaihteessa Venesjärvelle uusi koulu joko vuokraamalla tai omaksi rakentaen – yli kahden miljoonan investointi Urheilu| Hiihto Hakola ja Vuorela kahmivat JäJälle podiumsijat – Lepistö kahdeksas Jämin Jänteen Lauri Lepistö täydensi seuran menestystä sijoittumalla kahdeksanneksi. Iivo Niskanen voitti, mutta oli tyytymätön. Kommentoi Rukan Suomen Cupissa sunnuntain 10 kilometrin perinteisellä Iivo Niskanen sai podiumilla seuraa JäJän kaksikosta Markus Vuorelasta, joka oli kolmas ja Ristomatti Hakolasta joka nousi kakkoskorokkeelle. Niskanen oli pettynyt, koska olisi halunnut olla ihan omalla minuuttiluvulla. Marjo Keski-Heikkilä 19.11. RUKAN maailmancupin kisoihin ensi viikonloppuna 24.–26. marraskuuta kohdistuu jälleen suuria odotuksia myös pohjoissatakuntalaisittain. Sunnuntaina Suomen cupin Rukan kilpailuissa Jämin Jänteen Ristomatti Hakola lunasti podiumilta sijan kaksi ja saman seuran Markus Vuorela sijan kolme. Nelossijaa kolkutteli pitkään miesten 10 kilometrin perinteisellä myös JäJän Lauri Lepistö, jonka sijoitus oli lopulta tiukassa kisassa 8. Niko Husu seuran neljäntenä edustajana oli 26, vajaa 2 minuuttia voittajaa Iivo Niskasta perässä. Sijoille 4.–10. ylsivät myös Miro Karppanen, Lauri Vuorinen, Ville Ahonen, Emil Liekari ja Perttu Hyvärinen. Niskanen hiihti Hakolaa 17,5 sekuntia nopeammin. Vuorela puolestaan jäi Hakolasta 24 sekuntia. Hakola ilmaisi tyytyväisyytensä palattuaan kärkikastiin. Selkeästä voitostaan huolimatta Iivo Niskanen kuvasi suoritustaan luokattomaksi ViaPlayn haastattelussa. Hakola kehui suksihuoltoa menestyksensä yhtenä syynä. Ristomatti Hakolalla silmätkin oli vanhaan malliin sirkeinä. Ristomatti Hakolalla silmätkin oli vanhaan malliin sirkeinä. KUVA: ASKO UURASJÄRVI ”Vaikka puuhun olisi näillä suksilla kiivennyt”, Hakola kommentoi sohjolumessa tarpomista. Vertailussa hänellä oli lauantain sprintti, jossa oli ollut pito-ongelmia. Sijoitus oli Hakolalla lopulta 10. Lauri Lepistö oli 26. ja Niko Husu 28. Hakola oli lauantain sprintissä ainoa, joka selvisi välieriin. Lepistö karsiutui jo alkuerissä, kun sauva katkesi loppusuoralle tultaessa. Samoin Husu karsiutui. Vuorela ei sprintannut. NUHAISUUDESTA kärsinyt Vuorela kertoi asettaneensa ensi viikonlopun Rukan maailman Cupissa tavoitteeksi hivuttautumisen lähemmäksi 10 parhaan kastia. Viime vuonna sijoitus oli 16. Paikan päällä sauvahuollossa ollut Jouni Vuorela oli ylpeä Jänteen menestyksestä, kun kaksi oranssipukuista nousi palkintopallille. Hyvä taisi olla Markuksen kakkossuksiparikin – ykköspari kun oli jäänyt Rovaniemelle. ”Hieno suoritus koko nelikolta”, Vuorela tuumi. NAISTEN perinteisellä 10 kilometrillä Krista Pärmäkoski osoitti ylivoimaa. Toiseksi sijoittui Kerttu Niskanen ja kolmanneksi Jasmi Joensuu. Neljännen sijan otti kaatumisestaan huolimatta Johanna Matintalo, eli sijoitus oli sama kuin puolisolla Lauri Vuorisella. Lauantaina pariskunta kahmi sprintissä ykkössijat. Rukan 21. maailmancupissa perjantaina hiihdetään sprintit, lauantaina miesten ja naisten 10 km perinteisellä. Sunnuntaina molemmilla on lajina 20 kilometrin vapaa. Cupissa käydään myös mäkihyppy- ja yhdistetyn kisa. Vaikka puuhun olisi näillä suksilla kiivennyt.

Pappina Jämijärven messussa

‹SUNNUNTAI 19.11.2023› Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.