Ennätyspaksu PerusSuomalainen-lehti

Taas on Kankaanpäässä jaettu tänä viikonloppuna 2 000 kappaletta Perussuomalainen -lehteä.
Näin muuten on tehty jo useamman vuoden aikana ja tulos näkyy ja satoa niitetään taas lokakuun kunnallisvaaleissa semminkin kun ehdokaslistamme täydentyy päivä päivältä aina vaan paremmilla ehdokkailla.

Kesätorilla on vilskettä

Promillerajasta vesiliikenteessä

Ruorijuoppoudesta

Satakunnan Kansan mielipidesivulla tekstareissa on ollut parikin kyselyä kansanedustajien mielipiteistä vesiliikennejuopumista käsitelleen lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä.

Hallituksen annettua esityksensä rikoslain 23 luvun 5§ muuttamisesta asia käsiteltiin lakivaliokunnassa. Siellä hallituspuolueiden edustajien enemmistöllä – niin kuin muissakin hallituksen esityksissä – päädyttiin kannattamaan esitystä, jonka mukaan ammattimaisessa vesiliikenteessä juopumisraja lasketaan 0,5 promilleen, kun muulta osin eli huviveneilyn osalta raja pidetään entisessä 1 promillessa.

Perussuomalaisten edustajien James Hirvisaaren ja Johanna Jurvan jättämässä vastalauseessa ehdotettiin kaikille vesilläliikkujille samaa 0.5 promillen rajaa, joka on voimassa myös muissa liikennemäärissä ja jota esim. liikkuvapoliisi ja rajavartiolaitos myös kannattavat.

Hallitus puolustelee eri raja-arvoja mm. kiinniotettavien aikaa vievällä käsittelyllä ja kalliiden tarkkuusalgometrien riittämättömyydellä ja on kyllä selvitysten jälkeen valmis esittämään kaikille samaa 0,5 promillea.

Täysistuntosalissa lain ensimmäisessä käsittelyssä 1.6. äänestettiin Hirvisaaren ja Jurvan tekemästä vastalauseesta, joka hävisi äänin 115-40, 3 tyhjää ja poissa 42. Lain toisessa käsittelyssä 6.6. keskustan taholta jätetty ponsilausuma, jossa myös toivottiin yhtenäisen 0,5 promillen rajan saamisen selvittämistä, hylättiin taas hallituspuolueiden äänin 96-55, tyhjiä 2 ja poissa 46.

Näin siis eduskunnassa mennään paljolti hallituksen esitysten mukaisesti, vaikka kaikki tunnustaisivat niin kuin tässä vesiliikennejuopumusasiassa muutoksen tarpeellisuuden ja kaikille vesillä liikkujille saman 0,5 promillen rajan saamisen turvallisuuden lisäämiseksi.

Rääppiäistunnelmaa

EM-yleisurheilut alkaa vähän rääppiäistunnelmissa, ei oo oikein mieltä, että samana vuonna on myös olympialaiset, liika on liikaa kerjätessäkin!

Eikö urheilijoitakin tulisi kunnioittaa eikä kilpailuttaa heitä rikki ja henkihieveriin. Mutta urheilujohtajat vaan tekevät mitä haluavat urheilijoita ajattelematta ja rahanhimossa täytyy kilpailuja järjestää rajattomasti.

Ainoa hyvä puoli näissä EM-kisoissa on se, että nyt on suomalaisillakin edes jontisetkin menestysmahdollisuudet, kun joitakin Euroopankin huippuja on poissa. Eikä jälkikäteen muistella poissaolijoita, mutta mitalimiehet pysyvät aina kansa mielissä.

Ja saahan Suomi taas kolmansien EM-kilpailujen mallikkaana järjestäjänä mainetta ja vanha olympiastadiomme nähdään taas kerran palvelemassa suurkilpailujen näyttämönä ennen täydelliseen remonttiin menoaan. Ja voihan kansanedustajamme Juha Väätäinenkin juhlia ja muistella näyttävästi kaksinkertaista euroopanmestaruuttaan tällä samalla areenalla 40 vuotta sitten v.1971. Juha muuten kiertää kunnallisvaalien merkeissä koko Suomen elokuusta alaken piipahtaen myös Satakunnassa ja Kankaanpäässäkin. Tervetuloa euroopanmestari!

Sadekaan ei estä kisailua

Sateisena maanantai-iltana pidettiin meidän Kankaanpään Urheilijoiden piirikunnalliset yleisurheilukilpailut, mutta urhoollisesti urheilijat jaksoivat osallistua ja niin kisat vietiin läpi, jopa seiväshyppyä ja keihäänheittoakin myöten.

 Kankaanpään Urheilijoiden piirikunnallisten kilpailujen tulokset sateisessa säässä 25.6.2012

M 200 m (tuuli -1) 1) Samuli Samuelsson IkaalUrh  22.50, 2)Joni Ojala KK-V 23.25, 3)Kristoffer Ollin RaisKuula 23.49, 4)Hannu Poussu NoNo 23.52, 5)Johannes Välimäki NoNo 23.92, 6)Sami Koivunen NoNo 24.99, 7)Lauri Lehtonen KsL 25.83

N 200 m (-0,5) 1)Meeri Filppula EuRa 26.60, 2)Nea-Mari Neziri PorYU 27.28, 3)Noora Valvee EuRa 28.27, 4)Susanna Savolainen Esbo IF 28.29, 5)Laura Mäkelä EuRa 28.47, 6)Essi Salonen EuRa 28.50, 7)Elina Peltola NoNo 28.74

M17 200 m 1)Pietari Pelto-Piri NoNo  24.01, 2)Matias Hannuksela Ilmajoen Kisailijat 24.53, 3) Tommi Peltola NoNo 25.57

P15 60 m 1)Eelis Sillanpää KiukKis 8.10, 2)Eelis Hirvinen KsL 8.35, 3)Pyry Santahuhta KsL 8.52

T15 60 m 1)Suvi Mäkitalo NoNo 9.00

P12 60 m 1)Eero Hirvinen KsL 9.26. 2)Asseri Välimäki NoNo 9.68, 3)Aleksi Joensuu KsL 9.90, 4)Henri Hirvinen KsL 10.64

T12 60 m 1)Nelli Rakkolainen KK-V 8.97, 2)Heini Lipponen KsL 9.42, 3)Annika Hohkuri KsL 9.58, 4)Vilma Lindroos PoTa 9.65, 5)Heidi Färm PorYU 9.85, 6)Minja Majasuo RU 9.86, 7)Anni Järvenpää NoNo 10.37, 8)Ann-Nina Heikkilä NoNo 10.42, 9)Jenniina Heikkilä NoNo 10.84

T9 40 m 1)Charlotta Suoniemi KiukKis 7.25, 2)Sonja Peltomäki KsL 7.46, 3)Emilia Pyysalo KsL 7.55, 4)Nelli Vihtalahti NoNo 7.64, 5)Laura Heinonen ParkU 7.76

N17 pituus 1) Susanna Savolainen Esbo IF 498 (-0,16), 2)Noora Valvee EuRa 485 (-0.17)

P12 pituus 1)Eero Hirvinen KsL 376 (-1,18), 2)Asseri Välimäki NoNo 357 (-0,91), 3)Aleksi Joensuu KsL 342 (+0,53), 4)Henri Hirvinen KsL 304 (-1,03)

T12 pituus 1)Nelli Rakkolanen KK-V 404(+0,32), 2)Annika Hohkuri KsL 382 (+0,99), 3)Heidi Färm PorYU 374 (-1,09), 4)Vilma Lindroos PoTa 367 (+0,53), 5)Minja Majasuo RU 359 (+040)

P9 pituus 1)Kosti Saine KankU 307

T9 pituus 1)Charlotta Suonimei KiukKis 319, 2)Emilia Pyysalo KsL 302, 3)Sonja Peltomäki KsL 295, 4)Nelli Vihtalahti NoNo 291, 5)Laura Heinonen ParkU 276, 6)Aada Joensuu KsL 237

M17 seiväs 1)Eero Eriksson UST 185

N17 seiväs 1)Pinja Koivumäki LaLu 235, 2)Heini Lipponen KsL 215

M keihäs 1)Jere Salo LaLu 58.86

M 17 keihäs 1)Aleksi Kankaanpää VampU 38.64

P15 keihäs Eelis Sillanpää KiukKis 39.40

T15 keihäs 1)Netta-Nana Mäkkylä KsL 37.02, 2)Venla Olli EuVe 35.98, 3)Suvi Mäkitalo NoNo31.52, 4)Pinja Koivumäki LaLu 30.15, 5)Nelli Rakkolainen KK-V 26.10, 6)Minja Majasuo RU 22.45, 7)Annika Hohkuri KsL 21.75, 8)Ann-Nina Heikkilä NoNo 18.40, 9)Anni Järvenpää NoNo 16.36

Mikä meitiä vaivaa

Kymmenkunta kuollutta taas juhannuksen vietossa, maalla ja vesillä. tavanomainen lukema toteaa poliisi, mutta jokainen kuolema tietenkin tarpeeton ja liikaa. Miksi meidän pittää näin juhlia hienoa yöttömän yön ja keskikesän ainutlaatuista hienoa juhlaamme.

Ja miksi meidän täytyy jatkuvasti lukea ja kuunnella ikävistä tapahtumista, kuten viimeksi Pomarkun  Tuunajärven järkyttävästä, mitenkään ennalta odottamattomasta perhesurmasta. Hyväntahtoinen työteliäs isä päätyi täysin käsittämättömästi lopulliseen tekoonsa, jota ei enää saa tekemättömäksi. Suureksi suruksi läheisilleen vaimolleen, juuri kastelulle pojalleen ja minunkin tuntemille vanhemmilleen, joista kenestäkään kenelläkään ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa.

Olemmeko me kansana harhaantuneet väärille teille kauaksi inhimillisyydestä. Mikä aikaamme näin tekee sairaaksi. Emmekö välitä toinen toisestamme. Haudommeko liiaksi vain oman pääkoppamme sisällä synkkiä ajatuksia, vuorovaikutus ja kanssakäyminen arvoonsa. Pois liian yksilöllisyyden korostaminen. Emme sittenkään elä itsellemme, vaan toinen toisillemme.

Jo valkenee kaukainen ranta

Jo valkenee kaukainen ranta/ ja koillisest aurinko nousee/ ja autereet kiirehtii pois,/ kosk Pohjolan palkeet käyvät,/ kosk mennyt on yö,/ kosk kimmeltää kesäinen aamu/ ja linnut ne laulelee. Voiko sen kauniimmin sanoa kuin Aleksis Kivi, tämän yöttömän yön ja kesän suuren juhlan, juhannuksen

Onko suomalaisen työn suosiminen syrjintää

Helsingin Sanomat oli puoluetoimistomme avajaislehdistötilaisuudessa ja paheksui yksin suomalaisella työllä tehtyä korjausta, kysellen vähemmistövaltuutetulta asiasta, joka puolestaan väitti syyllistyttävän rotusyrjintään, jos ehdoksi työtä tehtäessä laitetaan vaatimus suomalaisista työntekijöistä. Tein asiasta eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti lomallelähtökiireistä huolimatta yli 20 perussuomalaista edustajaa.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Suomalaisen työvoiman käyttö

Eduskunnan puhemiehelle

Perussuomalaiset-puolueen uuden puoluetoimiston remontissa käytettiin suomalaista työvoimaa. Nyt kuitenkin tietyt valtionhallinnon asiantuntijat ovat tästä närkästyneet. Helsingin Sanomat kertoo 21.kesäkuun 2012 uutisessaan vähemmistövaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltusen sanoneen seuraavaa ”Jos tilaa rakennustyötä, ei saa toimia syrjivästi myöskään sillä lailla, että asettaa hankkijalle tai alihankkijalle syrjivän velvoitteen”. Jotta Helsingin Sanomien artikkelista saataisiin todella perussuomalaisia moittiva, niin lehti haastatteli myös toista virkamiestä eli sisäministeriön alaisen syrjintälautakunnan sihteeriä Juhani Kortteista, joka lausui lehden mukaan seuraavaa: ”yhdenvertaisuuslain mukaan ammatinharjoittamisen edellytyksiin ei saa puuttua syrjivillä perusteilla”.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Ollaanko valtioneuvostossa myös samaa mieltä kuin lausuntoja asiassa antaneet valtion virkamiehet? Tämä virkamiesten kannanotto voi tarkoittaa yksiselitteisesti myös sitä, että tähän työhön ei olisi saanut valitapelkästään suomalaista työvoimaa. Entä mitä mieltä sitten valtioneuvosto on hallitusohjelmaansa kirjatusta ns. lähiruuan suosimisesta? Onko se valtioneuvoston mielestä ulkomaalaisten elintarvikkeiden syrjimistä vai kotimaisen suosimista?

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2012

Anssi Joutsenlahti /ps

Kuntauudistus

EVM

Viimistä viikkoa viedään

Timon syntymäpäivillä

Hyvän mielen ritari

Hyvän mielen ritariksi

Sain yllättävän kutsun tulla Hämeenkyröön lyötäväksi Hyvän tahdon ritariksi. Ritarinumeroni 550 osoittaa ritarikunnan saavuttaneen jo suuren joukon hyvää mieltä levittäviä lähimmäisiä. Olen suuresti kiitollinen saadessani meidän muiden tänään ritareiksi lyötyjen kanssa vastaanottaa tämä kunnianosoitus. Kiitämme erityisesti ritarikunnan suurmestaria ja koko ritarikuntaa.

Meillä kaikilla on todella hyvä mieli saadessamme näin olla auttamassa koululaisten ja opiskelijoiden tukemista, stipendien rahoittamista. Niinpä meidän tulisikin aina muistaa lähimmäisiämme ja mahdollisuuksiamme heidän auttamisekseen. Kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä ajan tullen saamme korjata satoa korkojen kanssa. Tämä on meidän ymmärryksemme mukaista toimintaa Raamatunkin mukaisesti. Voinen tässä yhteydessä mainita maksavani kansanedustajan ja puhemiehen palkkioni kahden hoitotyöntekijän palkkaamiseksi kotipaikallani Kankaanpäässä kunnalliseen vanhusten hoitolaitokseen.

Kun tämän kutsun sain tulla ritariksi lyötäväksi, voinen kertoa monista yhteyksistäni tänne Hämeenkyröön. Täällä toimii veljeni lääkärinä, äitini serkku on ollut pankinjohtajana ja itse olen saanut olla monessakin mukana. Hyvin tuntemani kankaanpääläissyntyinen Niiniharju on ollut täällä pitkäaikainen kunnanjohtaja. Jo vuonna 1979 tultuani ensi kertaa valituksi eduskunnaan kuului Hämeenkyrö samaan Turun ja Porin pohjoiseen vaalipiiriin ja myös täällä pidin vaalitilaisuuksia. Olimme SMP:n ja Kristillisen puolueen kanssa vaaliliitossa ja täältä Hämeenkyröstä oli vaaliliittokumppanimme ykkösehdokas opettaja Kärkkäinen, joka sitten vaaleissa tuli toiseksi.

Kansanedustajana muistan sivistysjohtajanne ansiokkaan toiminnan ja monet yhteenotot. Kävimpä kerran hiihtämässä kylän tapahtumassa pitkillä suksilla, samojen suksien päällä oli useita hiihtäjiä. Myös kerran olin Jämijärven kirkkoherrana mukana kirkkosoudussa Kyrösjärvellä Ikallisista tänne Hämeenkyrön kirkkoon, kirkkoherra Virtanen on myös hyvä ystävä, olimmehan saman rovastikunnan kirkkoherroja, joilla oli paljon yhteisiä tapaamisia. Myös pastori Liisa Välilän kodissa kävimme lähellä näitä Sillanpään maisemia. Tietysti monet kerrat olen käynyt – joskus isommankin porukan kanssa -  katsomassa Töllinmäen kesäteatterin esityksiä. Ja jo kouluajalta muistan Satakunnan oppikoulujen koripallomestaruuskilpailut, jossa Hämeenkyrön joukkueessa pelasi muita päätään pitempänä Matti Yrjölä, hän vain seisoi kentällä ja sai vapaasti heittää koreja.

　

Satavuotias saarnamies

Häntä heiluttaa koiraa

Edellisiltana eduskunnan täysistunto kesti puoleen yöhön, eilen torstaina loppui istunto kello 21.08. Johdin lopun istuunnon kello 19.30 lähtien. Pidimme lopuksi jopa toisen istunnon, kun varsinaisessa istunnossapöydälle laitettu lakiesitys piti saada vielä ensimmäisen käsittelynkin läpi. Läsnä ei enää ollut ainuttakaan kansanedustajaa, oikeusasiamiehen kertomusta esittelleenkin oikeusasiamies Jääskeläisen puhetta vähän aiemmin oli kuulemassa kolme edustajaa. Meillä ei ole istuntoa perjantaina kokoomuksen ja Perussuomalaisten kokousten johdosta, joten kaikilla oli kiire maakuntiin.

Sinä maksat

Perussuomalaisten välikysymystä on puitu eduskunnassa kello 14 lähtien ja keskustelu on edelleen käynnissä kellon lähetessä 21. Perussuomalaisten puheenvuoroja on ollut yhtäjaksoisesti viitisentoista, mutta kyllä muutkin ovat puhuneet, puheenvuoroja on yhteensä jo yli 100.

Kohden kuntauudistuksia

Sairaita ei päästetä työkyvyttömyyseläkkeelle

 Taloudelliset tosiasiat painostavat päättäjiä menojen leikkauksiin ja tulojen kohdistetumpaan uudelleenjakoon. Kuitenkin hyvinvointijärjestelmämme nauttivat jatkuvaa kannatusta ja niihin kohdistuvat leikkaussuunnitelmat  kohtaavat näkyvää vastarintaa varsinkin meidän oppositiopuolueiden, ay-liikkeen ja kansalaisten taholta.

Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen radikaali muutos tapahtui osana v.1995 alkanutta kansaneläkkeen muutossarjaa, jonka seurauksena määräaikainen työkyvyttömyyseläke korvattiin uudella kuntoutustuella ja yleiskattava kansaneläkejärjestelmä muutettiin eläketulovähenteiseksi.

Paine muuttaa työkyvyttömyyseläkejärjestelmää onkin ollut merkittävä 1990-luvulta lähtien. Suomen työkyvyttömien määrä on ollut  keskimääräistä suurempi, v.1995 oli työkyvyttömien määrä työvoimasta 10%, OECD:n keskimääräinen luku oli 5,8%. v.2007 mennessä Suomen luku on saatu laskemaan 8,5%. Työväestön vanheneminen on luonut painetta saattaa ei-aktiivisia voimakkaammin takaisin työmarkkinoille ja pidentää merkittävästi työuria.

Suomen työkyvyttömyysjärjestelmä on osa työ- kansaneläkejärjestelmää. Edelleenkin huomattava osa työkyvyttömyyseläkkeen saa myös tai pelkästään kansaneläkettä.

Meillä Suomessa sosiaaliturvan laajennus jatkui 1990-luvun alkuun asti, mutta keskeytyi rajusti 1990-luvun laman kohdatessa. Keskustelu eläkkeiden kestävästä kehityksestä nosti päätään jo vuoden 1980 lopulla, jolloin Holkerin hallitus nimitti kolmikantakomitean Puron johdolla pohtimaan uhkaavaa eläkepommia. Puron komitea ehdottikin eläkeiän nostoa, varhaiseläkejärjestelmien purkua ja eläkemenojen leikkauksia. Radikaaleimmista uudistuksista luovuttiin, muutoksia tehtiin vain sulkemalla varhaiseläkeputkia mm. työttömyyseläkkeen ikärajaa nostamalla. Myös työkyvyn merkitystä tuli korostaa etenkin silloin, kun oikeuksia osittaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen määritellään. Uudistukset saivat myös poliittista vastatuulta.

Niinpä vasta Lipposen hallitus v.1995 uudistu jo aiemmin mainitun kansaneläkejärjestelmän työeläkevähenteiseksi niin että työeläketulo vähentää kansaneläkkeen määrää. Tämä muutos toimeenpantiin vv. 1996 ja 2001 välillä, vaikka yleinen mielipide oli sitä vastaan. Eläkepolitiikan ensimmäinen muutos ajoittui siis  1990-luvulle ja talouslaman keskelle.

Toinen aalto käynnistyi 1998 työeläkkeiden selkeyttämiseksi ja mukamas  oikeudenmukaistamiseksi. Tavoitteena on työelämästä poistumisen myöhentäminen.

Entä työkyvyttömyyseläkkeen muutokset. Osana kansaneläkeuudistusta julkaistiin v.1995 myös laki työkyvyttömyyseläkkestä, joka jäi kylläkin isompien muutosten varjoon ja tulos jäi paremminkin kosmeettiseksi nimenmuutokseksi. Osatyökyvyttömyyseläke korvattiin käytännössä uudella kuntoutustuella, joka pyrki kehittämään  kannustimia työllistymiseen ja kuntoutumiseen eläköitymisen sijasta. Jotta kuntoutumista pystyttiin tukemaan, tuhansia lääkäreitä kautta maan koulutettiin diagnosoimaan potilaan työkykyä, ei työkyvyttömyyttä.

Suomen työkyvyttömyyseläkejärjestelmän muutos on näkynyt siinä, että se on merkittävästi vaikeuttanut hakijoiden pääsemistä täyden työkyvyttömyyseläkkeen piiriin. Uuden työkyvyttömyyseläkejärjestelmän käyttöönoton jälkeen täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä laski vuosien 1996 ja 2004 välillä 212 359:stä 136 522:een. Tämän lisäksi puolet uusista hakijoista on siirretty toistaiseksi myönnetylle kuntoutustuelle.

Näin järjestelmään liittyy uusi elementti: aktivointi ja kuntouttaminen  ja järjestelmän rattaisiin jätetään yksityinen hädänalainen työkyvytön apua saamatta ja heitteille. Tällaisia henkilöitä on siis kasvavassa määrässä. Se tuli karmaisevasti esille perussuomalaisten järjestämässä seminaarissa kansalaisinfossa aiheesta tapaturnavakuutetun oikeusturva.

Yksi esimerkki 2,5 vuotta sitten peräänajoautokolarissa niskavamman ja aivovamman saanut 56-vuotias erityisopettaja.  Vammat on todettuja tutkittu  keskussairaalassa ja yksityisen neurologin toimesta ja todettu pysyvästi työkyvyttömäksi, mutta kaikki eläkeanomukset on johdonmukaisesti evätty. Voiko tämä olla todellisuutta nykyisessä hyvinvointi-Suomessamme?

Suurista summista puhutaan

Turha kieltää selvää hallituksen esitystä, suora lainaus:
Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Tästä 1,43792 miljardia euroa on maksettua osakepääomaa ja 11,14388 miljardia euroa vaaadittaessa maksettavaa osakepääomaa.
Valtiovarainvaliokunnan jäseniä haastateltaessa TV:ssä hallituspuolueiden edustajat olivat liikuttavan yksimielisiä näiden summien maksamisesta. Perussuomalaisten Pentti Kettunen sen sijaan sanoin, että hanat olisi jo aikoja sitten pitänyt laittaa kiinni eikä enää euroakaan. Kaikki muuten sanoivat yhdestä suusta, että näiden rahojen jälkeen ei pidä enää antaa lisärahoja. Kuinkahan se pitää, kun tulee lisäpyydnnön aika?

Schjerfbeck-näyttely

Pöydällepanoäänestys

Äänin 73 - 52, poissa 74 jäi eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säädösten muuttamista ajava lakiesitys ensimmäisessä käsittelyssä panematta pöydälle. Oppositio kokonaisuudessaan olisi halunnut lakieesityksen palauttamista vielä perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi syystä siitä, että pienyrittäjiltä liikaa perityn työkyvyttömyysmaksun 1, 5 miljardin palauttamisesta ei ole täyttä varmuutta.

Äänestyksessä suurin ryhmä oli siis poissaolevat, nimenhuudosta poissa oli 16 vähemmän eli 58. 16 oli siis kadonnut jo teille tietämättömille, sillä äänestämään odotettiin kaikkia myös pikkuparlamentin puolelle työhuoneisiinsa ehtineet.  Istuntoa oli ehtinyt kulua vasta parikymmentä minuttia. Eduskuntaryhmittäin poissaolijat jakautuvat sosialidemokraatit 20, kokoomus 17, keskusta 13, perussuomalaiset 11, ruotsalaiset 5, vihreät 4, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit 2. Hallitusryhmistä oli poissa 50 ja oppositiosta puolet vähemmän eli 24.

Hallituksen esityksen puutteiden tähden perussuomalaiset esittävät sen siirtämistä uudelleen valmisteltavaksi ja nykyistä määräaikaislakia jatkettavaksi siihen asti, kun uusi lakivalmistelu saadaan aikaan.

Tässä käsittelyssä tuli selkeästi ilmi eduskunnan täysistuntomenettelystä kansanedustajien nopea poistuminen nimenhuudon jälkeen. Etukäteen tiedetyt äänestykset ovat aina heti istunnon aluksi. Kun nyt tuli yllättävä äänestys, josta ei ollut ennalta tietoa, näkyi tämä poislähteminen äänestysnumeroissa, vaikka siis kymmeniä kansanedustajia palasikin äänestyskellojen soiton hälyyttäminä takaisin.

Armeija marsii muullakin kuin vatsallaan

 Mitä juhlavin valtakunnallinen sotilasparaati pidettiin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä Helsingin Senaatintorilla koko aukeaman täyttäneen yleisön seuratessa arvokasta tilaisuutta. Näin muistetaan samalla myös sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheimin syntymäpäivää 4. kesäkuuta.

Sotavoimista paraatissa ja sitä edeltäneessä kenttätilanteessa oli edustettuna 1 100 sotilasta. Valtavia sota-ajoneuvoja oli 60. Paraatin vastaanottivat ensimmäistä kertaa Tasavallan Presidenttinä Sauli Niinistö ja Puolustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen. Mukana olivat myös oma palveluspaikkani Porin Prikaati ja Kankaanpäästä Satakunnan Tykistöprikaati. Myös tapasin oman varusmiesaikaisen komppaniani päällikön silloisen kapteeni Sarvannon.

Kenttäpiispa Niskanen puhui rauhan merkityksestä, miten se on suuri lahja ja vaalimisen arvoinen. Jo apostoli Paavali puhui Jeesuksen meille jättämästä rauhasta.

Presidentti Niinistö muistutti kokoontumisen olevan Suomen keskeisimmällä paikalla hallintovallan, sivistyksen ja kirkon keskuksessa. Meidän on edelleenkin huolehdittava puolustuskykymme ylläpitämisestä, johon  myös puolustusvoimauudistus tähtää. Yleinen asevelvolllisuus on edelleen maanpuolustuksen kulmakivi. Puolustusvoimat tekee tärkeää työtä myös nuorisomme kouluttajana. Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka torjumiseksi meidän kaikkien on tehtävä yhdessä töitä.

Kaartin pataljoonan sotilassoittokunta teki omalla panoksellaan juhlasta juhlan ja osoitti samalla 200 vuotta täyttäneen joukkkoyksikön ja koko puolustuslaitoksemme jatkuvan elinvoimaisuuden. Puolustusvoimiamme ja meidän kaikkien yhteistä maanpuolustustahtoa tarvitaan edelleen. Sotiemme sankarivainajien, invalidien, veteraanien ja kotirintamanaistemme ponnistelut velvoittavat myös meitä nuorempia!

Salattu Herra, valoss´ asuvainen

Suuri juhlapäivä monelle

Saatiin olla lakkiaisissa Turussa. Jouko-veljen pojan Johanneksen poika Niilo perheen toisena poikana sai ylioppilastodistuksen. Paikalla oli kaikki Joukon kolme muutakin lasta perheineen, jotka kaikki ovat Tampereen seudulla. Harvoin vain tulee näitä muualla asuvia sukulaisia nähneeksi. Siksi on hyvä, että on näitä juhlia, seuraava juhannuksena kun Joukon tyttären Johannan Suvi-tyttö pääsee ripille Lempäälässä.

Valmistujaisjuhlista on paljon kirjoiteltu, miten kylmä ja etenkin sateinen sää hillitsi nuoria juhlijoita. Esimerkiksi Helsingin Hietaniemen hiekkarannallakaan ei ollut juuri ketään. MYös poliisit ovat kiristäneet valvontaa ja nytkin kaadettiin alaikäisiltä takavarikoituja viinaksia maahan satoja litroja.

Joka tapauksessa koulujen päätöspäivä raskaan kouluvuoden jälkeen on aina suuri hetki ja me suomalaiset haluamme juhlistaa sitä myös suvivirrellä. Mutta aikoihin on eletty, kun Kuopion uudeksi piispaksi valittu Jari Jolkkonen joutui-  vielä Helsingissä asuvana - protestiksi jättämään lapsensa pois kevätjuhlasta, koska siellä ei laulettu suvivirttä, kun koulussa mukamas on niin paljon maahanmuuttajaoppilaita. Voi aikoja, voi tapoja! Emmekö me sentää elä omassa maassamme omien tapojemme ja käytäntöjemme mukaan, emmekä kysele muilta, mitä saamme tehdä.

Onnea ja menestystä kaikille valmistuneille. Ylioppilaille jatko-opiskelumahdollisuuksia ja valmistuneille työpaikkoja. Ja muille kesälaitumille päässeille virkistävää lomaa kesän riemujen parissa!

Perussuomalaiset aloitteellisina

Media jauhaa mitä jauhaa, mutta tosiasia varsinaisesta eduskuntatyöstä on se, että perussuomalaiset toimivat jämäkästi kaikilla rintamilla, tehdään aloitteita, kyselyitä ja vastalauseita, käytetään puheenvuoroja, istutaan täysistunnossa. Nyt julkaistujen tietojen mukaan eniten puheenvuoroja käyttäneiden joukosta löytyy vanhojen konkareiden kuten Mauri Pekkarisen rinnalle myös meidän ensi kerran kansanedustajia, joskin kyllä sitten vähitenkin puhuneissa on meikäläisiä hännänhuippuna Teuvo Hakkarainen. Hän onkin perustettut istuntosalin puhumattomuuttaan omalla tyylillään räväkästikin.

Lähetekeskustelussa oli toisen lisätalousarvion aloitteet. Siinäkin näkyy perussuomalaisten aloitteellisuus. Yhteensä 74 aloitetta on jätetty, niistä 24 perussuomalaista on tehnyt 50, vasenliiton Jyrki Yrttiaho teki 12 aloitetta, keskusta jätti vain 8 yksin Mikko Savolan toimesta, loput neljä aloitetta tulivat kahdelta demarinaiselta. Totuuden nimissä täytyy todeta, että ensimmäiseen lisätalousarvioon ei meiltä ollut yhtään aloitetta, oppirahoja näin maksellaan ja koko ajan parannetaan niin kuin sika juoksuaan.

Omat kolme aloitettani koskevat tärkeitä määrärahojen osoittamisia tiehankkeille. Valtion tieksi siirtynyt Jämi-Jyllin tie on muuten peruskorjattu, mutta on ilman päällystystä, joka siis olisi tarpeen, tiepohjahan suurimmalta osalta on pitävää hiekkaista Hämeenkangasta.  Samoin Karvian ja Kauhajoen väliseltä tieltä 6700 puuttuu alle 10 kilometriä päällystystä. Kolmas tiehanke tarvitsisi niin´ ikään päällysteen Tuunajärventiellä välillä Pomarkun Honkakoski ja Lavian Riiho.

Ari Jalosen ensimmäisenä allekirjoittamat aloiteet koskevat valtatie 8 Söörmarkun risteyshanketta ja toinen yleensä rahoituksen lisäämistä samalle valtatielle  Turku-Pori-välille.