Ennätysmäärä hallituksen kaatajia

Epäluottamuslause-esitys tämän päivän istunnossa:

"Eduskunta katsoo, että hallituksen pirstaleinen perhepolitiikka ei ole onnistunut parantamaan perheiden hyvinvointia. Toistuva lapsilisien leikkaaminen on omiaan heikentämään erityisesti pienipalkkaisten lapsiperheiden asemaa. Kotihoidon tuen puolittaminen vanhempien kesken puolestaan hankaloittaa perheen ja työn yhdistämistä sekä lisää valtion ja kuntien velkaantumista. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntien mahdollisuuksia tarjota lapsiperheille laadukkaita palveluita. Edellä esitetyin perustein eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Äänin 92-80, poissa 27, hallitus sai jatkoajan. Meistä perussuomalaisista poissa oli 4, samoin muusta oppositiosta 4. Vaikka kaikki opposition edustajat olisivat äänestämässä, kokoon saataisiin 88, sekään siis ei olisi riittänyt. Joka tapauksessa nyt käytiin tämän eduskuntakauden tiukin äänestys, minkä tietysti aiheutti vasemmistoliiton siirtyminen pois hallituksen riveistä.

Päivän juhlahetki vietettiin heti aamulla, kun eduskunnan puhemies tarjosi meille Pohjoismaiden parlamenttien parhaana hiihtojoukkueena viimevuotiseen tapaan mitalikahvit puhemiehen edustustilassa. Saimme lähes parikymmentä mitalia Sotkamon Vuokatin parlamenttihiihdoissa. Viime vuonna hiihdimme Åressa Ruotsissa ja ensi talvena Norjan Trondheimin lähellä.

Päivän puheita liikunnasta ja muusta

Täysistunto päättyi tänään aikaisin eli jo kello 17.10, joista viimeiset 20 minuuttia oli johtamassa puhetta.




Mennessäni saunaan ennen lenkkiä näin erään ministerin ja kehaisin, että nyt on hyvä aika ja ilma painua lenkille. Hän kertoi tehneensä lenkin jo aamupäivällä, tosin ministeriön juoksumatolla.





Toisen ministerin näin odottamassa hissiä ja totesin hänelle, että rappujakin kannattaa käyttää. Hän vastasi, että ihan hyvä neuvo, mutta huomasin itsekin hänellä olleen raskaan salkun, ja ministerikin totesi, että juuri laukun takia hän nyt turvautui hissiin. Itse pyrin täällä eduskunnassa kulkemaan lähes yksinomaan rappuja pitkin, ylös sekä alas.



Keskustelin erään hallituspuolueen kansanedustajan kanssa kehysriihen ollessa parhaillaan koolla. Sanoin, että nyt on käsillä kriittiset ajat, johon hän vastasi, että neuvotteluihin pitäisi varmaan saada mukaan  keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, koska hän ratkaisee kaikki ongelmat.



Saunassa taas ollessani eräs kansanedustaja kertoi kahden saman puolueen  ehdokkaan puhekierroksesta, jossa he joutuivat esittämään toisistaan hyviä puolia. Toinen istuva kansanedustaja kehui toista sanomalla, että tämä on toiminut erittäin hyvin varakansanedustajana ja toivoi hänen jatkavan hyvää työtänsä "samassa tehtävässä vaalien jälkeenkin".



Puhemiesneuvoston jälkeen puhemies Eero Heinäluoma lupasi kutsua kaikki hiihtojoukkueen osallistujat mitalikahveille puhemiehen edustustilaan viimevuotiseen tapaan kuultuaan hiihtojoukkueemme mainiosta menestyksestä Vuokatin pohjoismaisissa parlamenttihiihdoissa! Heureka!



Vesa-Matti Saarakkala keräsi nimiä aloitteeseensa suvivirren säilyttämiseksi koulujemme kevätjuhlissa. Suvivirren ja muun uskonnollisen ohjelman asemaa ollaan taas siirtämässä syrjään. Käsittämätöntä tämä pienen vähemmistön nouseminen sitä suurta enemmistöä vastaan, jotka pitävät suomalaisten niin kristillisten kuin isämaallistenkin perinteiden vaalimista arvokkaana.



Vasemmistoliiton ilmoitettiin juuri saaneen kenkää maamme hallituksesta, koska eivät ole hyväksymässä kehysriihen ratkaisuja. Lähestyvät vaalit pelottavat!

Hyvää keskustelua

Tänään vuorostaan Vesa-Matti Saarakkala kysyi kyselytunnilla hallituksen SoTe-uudistuksen nykyvaiheista. Vastauksia ei paljoakaan saatu, ja tänäänhän päättyi kuntien asiaa koskeva vastausaika. Niiden perusteella luvattiin jatkotoimia. Saas nähä!

Sen sijaan eduskunnan teollisuusryhän edustajana Jari Myllykosken ensimmäisenä allekirjoittama keskustelualoite johti tosi monipuoliseen parituntiseen keskusteluun täysistunnossa, jossa myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja työministeri Lauri Ihalainen kantoivat kortensa kekoon.

Kaikin kaikkiaan käytettiin 56 puheenvuoroa, joista kokoomus 15, perussuomalaiset 11, demarit ja keskusta 10, vasemmistoliitto 6 sekä vihreät, kd ja rkp yhden. Kokoomuksen puheista 4 oli ministeri Vapaavuoren ja demarien puheenvuoroista yksi ministeri Ihalaisen. Keskustelun päättyessä Lauri Ihalaisen päätöspuheeseen salissa oli häntä kuuntelemassa 6 perussuomalaista, 3 kokoomuslaista ja vasemmistoliittolaista sekä 1 keskustasta, tosin toinen tuli vielä paikalle puheen aikana.

Tämä vain kuvaa sitä, että vaikka puheenvuoron sai lähes joka neljäs edustaja, niin oman puheenvuoron pitämisen jälkeen ei enää itse keskustelu kiinnostanut, vaan paikalta poistuttiin lähes välittömästi. Puhemies Heinäluoma on viime päivinä kiinnittänyt samaan asiaa huomiota ja sanonut, ettei edustajille merkitse mikään muu kuin minä, minä ja minä. Samaan tapaan oli someen vuodatettu eilisestä keskustelusta pääministerin ilmoituksesta Ukrainan tilanteesta. Yksi kokoomusnainen ei saanut omasta mielestään itselleen kuulunutta puheenvuoroa. Puhemies kuitenkin johtaa puhetta eivätkä kaikki aina yksinkertaisesti voi saada puheenvuoroa.

Tänään sen sijaan käytiin hyvin rakentava keskustelu teollisuuspolitiikastamme.

209:ttä maanpuolustuskurssia isännöimässä

Sain isännöidä 209:nnen maanpuolustuskurssin 50 kurssilaisen illallista puhemiehen edustustiloissa. Vieraat tutustuivat ennen illallista eduskuntaan ja kuulivat pääsihteerin, ulkoasiain-, puolustus,- ja valtiovarainvaliokuntien selostukset ja kävivät vielä tutustumassa istuntoon, jossa juuri käsiteltiin rintamasotilaseläkelain muuttamista.

Tosi mielenkiintoinen illanvietto, varsinkin jälkilöylyt, joissa pääsihteeri Seppo Tiitinen
kertoi mielenkiintoisia kokemuksiaan värikkäistä politiikan hahmoistamme menneinä vuosina. Itse olen ollut  vuonna 1980 mukana 76:nnella kurssilla, joka aloitti prikulleen samana päivä kuin tämäkin kurssi eli 10.3.

Ystävällismielinen Etelä-Korea

Suomella on erinomaiset suhteet ja maine laajalti maapallomme valtioiden piirissä. Tämä tuli taas tänään selvästi näkyviin, kun puhemieshistön edustajana sain olla eduskunnassa vastaanottamassa neljän Etelä-Korean parlamentin edustajaa ja keskustelemassa maittemme välisestä kanssakäymisestä

Suomen vierailulle olivat saapuneet delegaation johtajana Illinoisin yliopistossa väitellyt  Hee Soo Chung konservatiivipuolueesta, suurimman hallituspuolueen demokraattien edustajat Won-shik Woo ja Youg Hwan Kim sekä Il Ho Yoo myös konservatiivipuolueesta. Mukana oli myös Etelä-Korean Suomen suurlähettiläs.

Etelä-Korean parlamentissa on edustettuna neljä puoluetta. Ensi kertaa presidenttinä on nainen. Hallituksen 17 ministeristä vain yksi on nainen. Sikäli poliittinen tilanne on eriskummallinen, että suhteet suurimpiin kauppakumppaneihin Kiinaan ja Japaniin ovat kireät, mutta samoin parlamentin sisällä on niin kiivasta väittelyä, että vaivoin saatiin vuoden 2014 budjetti hyväksyttyä.

Erityisen mielenkiintomme kohteena on tietysti STX-telakka, joka on vieraittemme mukaan selvitystilassa, mutta he toivoivat sen pääsevän takaisin jaloilleen ja tulevan taas vahvaksi yritykseksi. Samsung ja Hyundai ovat koko maailmassa tunnettuja merkkejä. Suomen Olkiluoto 4-hankkeen  kilpailutusvaiheessa on mukana myös korealainen Hydro & Nucler Power. Maa on maailman 12:nneksi suurin talous. Aasiassa se on maamme kolmanneksi tärkein kauppakumppani, niinpä vientimme nousi viime vuonna 20 %, 800 miljoonaan euroon. Suomalaisyrityksiä toimii siellä 40-50 ja kaikkiaan noin 200 yritystämme on edustettuna maassa.

Vieraillemme on tärkeää molempien Koreoiden yhdentyminen ja he toivoivatkin myös meidän apuamme YK:n puitteissa. Kakkihan tiedämme Pohjois-Korean kansalaisten hädänalaisen aseman ja maan hallitsijan diktaattorimaisen käyttäytymisen.

Mitä sitten tulee Etelä-Koreassa vallitsevaan ainutlaatuisen myönteiseen Suomi-kuvaan, se perustuu korkeatasoiseen osaamiseemme ja koulutukseemme, tasa-arvoon, puhtaaseen luontoon sekä vähäiseen korruptioon. Tästä on hyvä lähteä maittemme välisten suhteiden kehittämisessä.

Istuntoasiaa

Pentti Oinosen tekemää ja Ville Vähämäen kannattamaa ponsilausumaa hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä puolsi 31 henkilöä eduskunnassa: Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon oikeuskansleri Jaakko Jonkan antaman huomautuksen tutkimushankkeiden kilpailutusten osalta. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon tämän mietinnön liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. Lausuma viittasi ns. Himas-jupakkaan.

Istunnon alusta ja niin muodoin myös äänestyksestä myöhästyivät suuren valiokunnan jäsenet, jotka olivat vielä istunnossaan pikkuparlamentissa istunnon alkusummerin soidessa. Sieltä on melkoinen matka täysistuntosaliin. Kuitenkin sääntö on, ettei valiokuntaa voi olla samanaikaisesti valiokunnan kanssa. Nyt tämä pelisääntö klikkasi!

Istunnon pääaiheena oli kahden ja puolen tunnin ajan ajankohtaiskeskustelu liikunnan ja urheilun edistämisestä. Lähes 60 puheenvuoroa käytettiin, kun valotettiin kaikilta mahdollisilta puolilta liikunnan ja urheilun suurta merkitystä koko elänikäiselle hyvinvoinnillemme, jopa neuvolatoiminnasta lähtien mummuun ja vaariin asti. Yhtäkään poikkipuolista sanaa ei löytynyt vastustamaan, liikuttavan yksimielisiä oli koko sali, hyvä näin. Olisi vaan tehnyt mieli kysäistä, kuinka moni on itse henkilökohtaisesti liikkunut tänään. Itse onnekseni sain kiertää taas kerran koko Seurasaaren. Olkaamme myös sanan tekijöitä, ei vain pelkkiä puhujia.

Illalla kokoontui yksi eduskunnan suurimmista puolueista eli Rautateidenystävät VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron kutsumana. Yhtiöllä on menossa suuret investoinnit, 2 miljardin edestä uusitaan kalustoa, sähkö- ja dieselvetureita sekä ollaan hankkimassa kaksikerroksisia makuu-, ohjaus- ja ravintolavaunuja. Sinisiä vaunuja korjataan ja Ouluun valmistuu monta sataa metriä pitkä, ensimmäinen Pohjois-Suomen varikko  ja lähiliikennekalustoakin ollaan uusimassa. VR:llä on siis täysi hönkä päällä ja se on hyvä.

Olikohan torstai toivoa täynnä

Mitä kuuluu kansanedustajan päivään, kysytään usein. Tultuani nyt kolmantena iltana peräkkäin viimeisenä puheejohtajana lopettamasta täysistuntoa klo 22.15 voisin kertoa, että päivään ainakin mahtuu monenlaista, niin myös tänään. Koskaan ei ole kahta samanlaista päiväohjelmaa.

Aloitin aamulenkillä ja klo 8 olin mukana eduskunnan miesten vesijumpassa. Aamulla oli eduskunnan säädösryhmän kokous. Sitten sain opetusta Lumia-puhelimen salaisuuksiin perehtymisessä ja olin myös ruotsinkielen oppitunnilla.

Eduskuntaryhmän kokouksessa Timo Soini kertoi neuvotteluista hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, jossa kaikki olivat sitä mieltä, että velkaantumiskehitys on katkaistava, mutta aikataulusta ja keinoista ei tietenkään opposition tule päättää. Niinpä koko neuvottelu oli paremminkin tarkoitettu hallituspuolueiden rivien suoristamiseksi.

Sitten oli vuorossa 50 vuotta täyttävän edustajan onnittelut puhemiehen huoneessa ja puhemiesneuvosto, jossa päätettiin kahden keskustelualoitteen hyväksymisestä keskusteltaviksi täysistunnossa, toisen niistä jo ensi viikolle, ja toisen sitä seuraavalle viikolle.

Kyselytunnilla perussuomalaisten kysymyksen sai esittää Lea Mäkipää. Istunnossa oli esillä  valiokuntiin lähetettäviä aloitteita  ja viimeiset reilut kaksi tuntia puhuttiin paljon mielenkiintoa herättäneen Suna Kymäläisen, 90 allekirjoitusta keränneestä aloitteesta ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kiinteistön hankinnoista. Kun aika vierähti yli normaalin lopettamisrajan, kello 22:een, niin kaksi viimeistä aloitetta oli poistettava listalta. Ne olivat edustajien Jukka Kärnän ja Ari Jalosen aloitteet, jotka tulevat esille uudelleen ensi viikolla.

Jätin myös kirjallisen kysymyksen Kankaanpään poliisilaitoksen putkatilojen käyttämättä jättämisestä. Jotta tällainen päivä tänään!

Kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta

Puolitoista tuntia jo kestin kuunnella keskustelua kansalaisaloitteesta koskien tasa-arvoista avioliittolakia. Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa tuotiin esille, vaikka avioliitto ei kuitenkaan voi olla kuin miehen ja naisen välinen liitto. Vain siten on luomisjärjestyksen mukaisesti vanhemmuus mahdollista, vain mies ja nainen yhdessä voivat saada lapsia. Ja vain siten voidaan taata yhteiskunnan ja yleensä elämän jatkuvuus. Miesparilla tai naisparilla tämä ei ole mahdollista, siksi ne myöskään eivät voi muodostaa avioliittoa.

Mies- ja naispareilla on jo kaikki lain suomat oikeudet rekisteröidyn parisuhteen myötä. Adoptio-oikeus on kaikilla ja toteutetaan vasta kovan kontrollin jälkeen. Yhteiseen  nimeen voidaan oikeuttaa pelkällä parisuhdelain muutoksella. Miksi pitäisi sekoittaa tähän ikiaikainen käytäntö avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona, josta vain voi syntyä lapsia ja niinmuodoin myös muodostua lapsiperheitä.

Joudun vielä loppuillasta johtamaan puhetta varapuhemies Ravin jälkeen.

- - - - -

Johdin neljä tuntia jatkuneen keskustelun loppuosan eli viimeisen tunnin klo 20-21.
107 puheenvuoroa käytettiin, kärjessä oli 24 puheella kokoomus, perussuomalaiset 21, vihreät 18, demarit 15, keskusta ja vasemmistoliitto 9, kd 7 sekä ruotsalainen puolue 3 puheenvuoroa, jossa oli mukana myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat aviolittolain muuttamista vastaan, niin myös valtaosa keskustasta ja osa kokoomuksesta, vaikka äänekkäimpinä kokoomuslaisina keskustelussa olivatkin tätä aloitetta kannattavat. Muutosta samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta kannattavat lähes kaikki demareista sekä kaikki vasemmistoliitosta ja vihreistä, ilmeisesti myös suurin osa ruotsalaisesta puolueesta.

Aloite lähti nyt lakivaliokuntaan, jossa voimasuhteet ovat melko tasiaset, kuten edelliskerrallakin asiaa käsiteltäessä eduskunta-aloitteen pohjalta. Silloin nykyisen avioliiton kannalla olevat voittivat eikä lakia käsitelty. Myös koko täysistuntosalissa puntit ovat melkolailla tasan.

Tasapuolista kyselytunnilla

Tänään yli puolet ajasta käytettiin mitä ajankohtaisimpaan kysymykseen, josta viime päivinä on puhuttu monella suulla monenlaisia mielipiteistä. Perussuomalaisten uusi ryhmänjohtaja puuttui pääministerin asettaman Hetermäen ryhmän raporttiin finanssipoliittisista valinnoista ja talouden sopeuttamisesta. Mitä mieltä hallitus on, sopeutetaanko julkisuuteen tullutta 3 miljardin pakettia tämän hallituksen aikana vai jaksotetaanko sitä useammalle vuodelle. Hallituksen piirissäkin on ollut monenlaista ilmoo asian tiimoilta.

Pääministeri on myös näissä merkeissä kutsunut oppositiota neuvonpitoon. Valtionvarainministeri Urpilaisen mielestä perussuomalaisten vastaukset neuvottelusta olivat myönteiset päinvastoin kuin keskustan. Brysselistä tavoitettu pääministeri sen sijaan kyselytunnin keskusteluista tietämättömänä tiuskasi, että jos Soini ei ole valmis neuvottelupöytään, niin ei sille sitten mitään mahda.

Pääministerin poissaollessa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli melkoisessa helteessä joutuen vastaamaan opposition kysymyksiin peräti 16 kertaa. Perussuomalaiset saivat kysyä 7 ja keskusta 6 kertaa. Kyselytuntihan on nimenomaan tarkoitettu opposition esiintymisareenaksi. Kokoomuksella oli 4 ja sosialidemokraateilla 3 kysymystä, rkp, vasenmistoliitto, vihreät ja kd saivat tyytyä kukin yhteen kysymykseen. Oppositio 13, hallitus 11 kysymystä.

Toisissa kysymyksissä pääsivät muutkin ministerit vastaamaan, neljään vastaukseen pääsi Paula Risikko, kahteen Krista Kiuru ja yhteen Arhinmäki, Koskinen, Stubb ja Viitanen.

Kyselytunnit ovat hyvin suosittuja suoran televisioinnin johdosta ja niillä on 200.000 - 300.00 katsojaa joka viikko.

125 puheenvuoroa

Täysistunnon ainoana asiana oli tänään valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta suuren valiokunnan mietinnön pohjalta. Mietintöön on liitetty myös yhdentoista muun valiokunnan lausunnot. Molemmilla oppositiopuolueilla on vastalauseet, joista äänestetään perjantain istunnossa.

Asian tiimoilta puhuttiin kuusi tuntia ja 14 minuttia, itse johdin istunnon loppuosan kaksi tuntia ja 44 minuttia. Puheenvuoroja käyttivät eniten EU-kriittisimmän puolueen meidän, perussuomalaisten edustajat, 42 kappaletta. Seuraaavana tulee keskusta 25, demarit 17, kokoomus 16 ja vihreät 9.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Juho Eerola lainasi Tampereen yliopiston professorin lausuntoa, jossa tämä totesi: "Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa huonon - mutta samalla ehkä realistisen - kuvan hallituksen tahtotilasta ja kyvykkyydestä." Eerola yhtyi lausuntoon ja sanoi Kataisen hallituksen seilaavan Euroopassa vailla suuntaa.

Teuvo Hakkarainen puki perussuomalaisten tuntoja sanoiksi todetessaan, että maksamme yhä enemmän, mutta vaikutamme yhä vähemmän. Kolmen viimeisen vuoden ajalta olemme EU:n nettomaksjana kahden miljardin verran.

Oppositio arvostelikin nykyeuron olevan liiana vahva ja siten kasvun este. Kysyttiin myös, mitä tarkoittaa hallituksen kannanotto tukea Euroopan tiiviimpää yhdentymistä silloin, kun se tunnetaan tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Paljon jäi vielä kysymyksiä ilmaan ilman selkeitä vastauksia!

Vilskettä ja vipinää

Maanantaista lähtien on ollut taas vipinäviikon alkua.

Yle Satakunnan Maakuntaparlamenttiin Poriin oli kutsuttu kansanedustajia. Vajaassa puolessa tunnissa ei juuri puusta pitkään päästy. Valtionosuusuudistus puhutti, koska se kohtelee miinusmerkkisesti kaikkiakin Satakunnan kuntia. Asia on tosin vasta valmisteilla. Lisäksi on huomioitava jo nykyinen valtiovallan suunta valtionosuuksien vähentämistendensseineen. Kuntien tilanne ei ole kehuttava.

Päivällä oli Kankaanpään seudun Sotainvalidit ry:n vuosikokous, jossa totesimme, että paikalla oli kyllä meitä muita jäseniä, mutta sotainvalideja edusti vain Toivo Lautaoja. Kolme johtokunnan sotainvalidijäsentä on ainakin parhaillaan sairaalassa. Mutta toimintaa jatkamme yhä, veljiä ja sisaria ei jätetä!

Illalla oli kirkkoneuvosto, josta jo edellisissä blogikirjoitukissani mainitsin. Siellä tapasimme ensi kertaa vasta valitun taloudenhoitajankin.

Tiistaina oli 112, eli eduskunnassa sai tutustua 11.2. talon kriisien hallintaan valmistautumiseeen ja perehtyä netin välityksellä esimerkiksi tulipalon nopeaan etenemiseen omakotitalossa. Saimme opetusta myös ensiavun antamisesta.

Koko oppositio jätti myös näiden päivien ensimmäisen välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta.

Täysistunnossa oli valiokuntaan lähettämiskeskustelussa 84 puheenvuorolla hallituksen 349 sivun esitys uudeksi ympäristölaiksi. Erityisesti tulkinta laissa olevasta luontoarvojen maininnasta herätti intohimoja varsinkin turvesoiden käyttöönoton yhteydessä. Niinpä Rkp:n Mats Nylund epäili tämän 13 §.n tulkinnan tulevan johtamaan virkamiesvaltaan ja pitkiin oikeusprosesseihin. Sain olla johtamassa keskustelua loppuosaa parin tunnin ajan.

Huvittavana asiana voi mainita, että vielä puhemiesneuvostossa päätettiin esittää Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaalia, mutta onneksi istunnon aluksi pääsihteeri Seppo Tiitinen vielä lukaisi läpi nimiluettelon. Siellä oli varajäsenenä vanhasta muistista Astrid Thors, joka ei enää ole kansanedustajana. Näin asia voitiin vielä vetää pois käsittelystä ja asia päätettiin vasta seuraavssa istunnossa, koska valtuuskunnan jäsenten on oltava kansanedustajia.

Kovan viikon loppupuolella

Joskus puhutaan kovan päivän illasta, mutta nyt täytyy sanoa: Kovan viikon loppupuolella. Melkoista haipakkaa siis on menty maanantaista alkaen. Heti aamulla valittiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajisto; Jari Lindström, Maria Lohela ja Kaj Turunen. Päivän täysistunnossa oli vuorossa  nimenhuudon mukainen lippuäänestys puhemiehistä. Noudatin myös kansliapäällikkö kenraali Arto Rädyn kutsua Turvallisuuskomitean vuosipäivävastaanotolle Säätytalolle.

Tiistain Valtiopäivien avajaispäivästä jo kerroinkin seikkaperäisemmin.

Keskiviikkona aamupäivällä olin 367 muun ilmottautuneen mukana Kunnallisalan Kehittämissäätiön seminaarissa "Median murros Ihmisessä, Suomessa ja maailmalla". Ennen puhemiesneuvostoa ja valtiopäivien avauskeskustelua olimme puhemiehistönä pääsihteerin kanssa onnittelemassa 50 vuotta täyttänyttä ministeri Anna-Maja Henrikssonia.

Pääministerin ja oppositiopuolueiden ryhmänjohtajien väittelyssä uusi ryhmyrimme selvisi mukiinmenevästi omalla karjalaisella myhäileväisyydellään. Kävimme vielä Pieni Roopertinkatu 14:ssä tutustumassa Apteekkiliiton uudistuneisiin tiloihin avajaisten merkeissä. Tuttua aluetta, kun opiskeluaikana asuin Heränneiden ylioppilaskodissa samalla kadulla, Pikku Roba 10:ssä.

Ja tänään torstaina sitten. Kuntosalilla käynnin jälkeen puolustuksellisen parlamentaarisen selvitysryhmän seminaarissa, "Puolustuksen haasteet 2020". Paikalla eduskunnan auditoriossa oli vähintään viistoista kenraaliakin, ei kuitenkaan ensimmäistä syntyperäistä kankaanpääläistä kenraalia Markku Myllykangasta. Kansanedustajamme Pentti Kettunen tarjosi ennen ryhmäkokousta kakkukahvit kunniamerkkinsä ansiosta.

Satakuntavaltuuskunnan 20-vuotisjuhlaseminaarissa Kansallismuseossa oli myös nimekkäitä alustajia. Rautaruukin toimitusjohtaja, syntyperäinen eurajokinen Sakari Tamminen uskoi Ruukin fuusioinnin turvaavan toiminnan kiristyneillä markkinoilla myös täällä kotimaassa paremmin kuin yksin toimien. Tämä oli iloista kuultavaa, koska juuri meillä Kankaanpäässä on Satakunnan ainoa Ruukin toimipiste. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsti Varhila kertoi SoTe-uudistuksen näkymistä. Satakunnan keskussairaala onkin maamme toiseksi suurin.

Kyselytunnin jälkeen olin myös tunnin ja kaksikymmentäviisi minuuttia puikossa johtaen istuntoa, joka päättyi klo 19.15. Esillä oli järjestyksessään toinen kansalaisaloite, "Järkeä tekijänoikeuslakiin", joka sai melkoisen tyrmäävän vastaanoton, vaikka ko. laki kyllä kaipaa parantamista ja sitä ollaankin työstämässä parhaillaan Paavo Arhinmäen ministeriössä.

Kyllä huomenna perjantaina jo mielellään lähtee käväisemään kotipuolessa.

Istuvan eduskunnan vimeiset avajaiset

Tänään pidettiin tämän istuvan eduskunnan viimeiset avajaiset pitkien valtiopäivien kunniaksi, kun ensi vuoden alussa ei enää avajaisia eikä liioin puhemiesten vaaleja järjestetä, vaan istutaan samaan syssyyn maaliskuun 13:nteen päivään asti, joka muuten on myös perjantai ja siis 13. päivä. Joululomaa tosin alkaa perjantaina 19. päivänä joulukuuta, koska silloin alkaa tämän pääeduskuntatalon täysremontti, ja loma päättyy 13. tammikuuta, joka ei tosin ole perjantai vaan tiistai.

Tämä päivä on todella täynnä juhlallisuuksia, mikä osoittaa perinteiden pitkäikäisyyden sekä ennen kaikkea eduskuntamme merkityksen maamme korkeimpana päättävänä elimenä.

Pienen  lenkinkin ehdin tehdä Töölönlahden ympäri ennen menoa valtiopäivien ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen eduskuntatalolta Tuomiokirkkoon juhlallisessa autosaatossa. Oma esimieheni, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura oli tällä kertaa saarnavuorossa. Virret olivat myös taattua tavaraa,  herännäisvirsiäkin kuten "Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on" ja kuoron esittämä Ukko-Paavo Ruotsalaisen virsi "Sinuhun turvaan Jumala".

Jo Puhemies Eero Heiniluoman lukema Jobin kirjan kohta oli vaikuttava: Herra esittää Jobille suuren voimansa luomisen töissä taivaassa, maassa ja meressä. (Job 38). Saarnassaan piispa korosti yhteisen huolenpidon tarvetta. Se lähtee juuri evankeliumista, joka tuo toivoa ja uutta rohkeutta ja joka ei ole mahdollista ilman Jeesusta ja hänen tuomaansa rakkauden henkeä. Se mahdollistaa jopa uhrautumisen. Tärkeintä on kuitenkin, että Kristus on mukana. Saamme rukoilla, pyytää voimaa myrskynkin kohdalla ja olla näin turvattuja.

Kirkosta palasimme sitten eduskuntataloon kuuntelemaan Presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avauspuhetta ja puhemies Heinäluoman vastauspuheenvuoroa. Meillä varapuhemiehillä on hieno tehtävä ottaa vastaan presidentipari ja saattaa sitten Tasavallan Presidentti täysistuntosaliin ja myös sieltä pois. Istunnon päätyttyä puhemies ja rouva Heinäluoman juhlapöydässä istuivat presidentti ja pääministeri rouvineen, Venäjän suurlähettiläs, piispa Peura rouvineen sekä varapuhemiehet rouvineen.

Vielä illalla eduskunta tarjosi juhlanäytännön Oopperatalossa Janacekin oopperalla Jenufa, jonka musiikki oli mahtavaa, laulajat Karita Mattilasta lähtien ykkösluokkaa ja itse tarina sinällään järkyttävä niin kuin oopperassa sopiikin.

Pitkä päivä, mutta todella kokemusrikas ja siis viimeistä kertaa tämän nyt istuvan eduskunnan historiassa.

Pitkien valtiopäivien varapuhemieheksi

Voisiko nyt sanoa, että olen väsynyt, mutta onnellinen.

Ennen klo kuutta aamulla lähtö kotoa. Jo edellisenä päivänä vuoden ensimmäisen hiihtolenkin jälkeen olin puolikuolleena: liian pitkä lenkki heti alkuunsa, liian kova vauhti niin kauan kuin yleensä jaksoin sitä ylläpitää.

Puhemiesten vaalit tietysti jännittävät, kun olemme joka vuosi uuden valinnan edessä ja näin työskentelymme on kollegojen puntaroitavana. Äänestyksen loppupuolen äänestysnumerot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa, jos ei kerrota poissaolijoiden määrää. Esimerkiksi omalla kohdallani äänestyksessä on aina paikalla vähemmän edustajia kuin edellisissä äänestyksissä. Mitä kauemmin istunto kestää, siä enemmän edustajia poistuu pelipaikalta. Niinpä toisesta varapuhemiestä äänestettäessä oli poissa paikalta jo 37 kansanedustajaa. Näin ollen äänimäärän ollessa 145 hajaäänien antajia oli vain 18. Ihme kyllä 4 tyhjän lisäksi kaikki muut olivat toisia perussuomalaisia paitsi yksi, joka oli jokaisessa kolmessa äänestyksessä hylätty väärän nimen johdosta.

Ei pitäisi tällaisessa paikassa leikkiä, kansanedustajiltahan edellytettään arvokasta käyttäytymistä.

Näillä näkymillä nyt valitut puhemiehet istuvat nämä ns. pitkät valtiopäivät loppuun eli seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka ensi vuoden huhtikuuhun, ellei sitten sitä ennen tule hajoitusvaaleja, mikä on enemmän kuin epätodennäköistä.

Täysi päivä

Seitsemältä lähdimme kohti Helsinkiä, kotia palattiin juuri ennen iltayhdeksää. Päivälle kertyi siis pituutta ja monenlaisia elämyksiäkin siihen mahtui, mutta tuntui, ettei oikein ehtinyt tarttua mihinkään, hyvä kun pystyi pitämään aikataulusta kiinni.

Päivään mahtui valtioneuvos Johannes Virolaisen syntymän 100-vuotisseminaari ja puhemiehen tarjoama, jo Urho Kekkosen aloittaman perinteen mukainen lounas toimittajille, hiustenleikkuu, menomatka hyvässä seurassa henkilöautolla ja paluu junalla Parkanoon, jossa vaimo oli vastassa. Pääsimme vielä ennen luvassa ollutta kovaa lumipyryä kotiakin.

Ehdin olla vain seminaarin alkuosassa kuulemassa puhemies Heinäluoman avausta ja professori Henrik Meinanderin rohkeaa esitelmää. Varsinkin kaksi hänen väittämäänsä herätti melkoista mielenkiintoa. Vaikka Virolainen oli pitkään keskustapuolueen puheenjohtaja, hän ei kuitenkaan ollut puolueen keskiössä, vaan paremminkin vallanpidon ulkolaidalla. Ja toiseksi, hänen asettumisensa presidenttiehdokkaaksi Mauno Koiviston kanssa tapahtui vain siinä tarkoituksessa, ettei enää voitu käyttää silloin vielä muodissa ollutta Neuvostoliitto-korttia.

Lehdistölounaalla oli välitön tunnelma. Sain istua Liikenneministeriön ajoilta tutun, ministeriön silloisen pirteän tiedotuspäällikön ja edelleen yhtä tempperamenttisenä säilyneen Katariina Kivistön vieressä. Liikenneministeriössä olin Pekka Vennamon ja Raimo Vistbackan sihteerinä.

Puheenvuoroissa korostettiin molemminpuolisen kunnioittamisen merkitystä. Eläkkeelle jäänyt, muistolahjan saanut Yrjö Rautio tähdensi, että eduskuntatoimittajan työmiljöö on yksi Suomen hienoimmista ja samalla arvokkaimmista. Yhteen hiileen puhaltaminen tuo tässäkin parhaan tuloksen. Rautio aloitti muuten toimittajatyönsä Kansan Tahdossa ja siirtyi Kansan Uutisten kautta lopuksi Apu-lehteen. Hän mainitsikin olleensa toimittaja kansan tahdosta, ei Jumalan armosta!

Juuri ilmestyneen Perussuomalainen-lehden jakeluakin aloitettiin iltamyöhään. Kyseessä onkin vasta vuoden ensimmäinen numero ja asiavaltainen lehti näkyi olevan taas kerran.

Valintoja riittää

Vuoden ensimmäinen valtuusto on tulossa, siksi pidimme jo perussuomalaisten Kankaanpään valtuustoryhmän vuoden ensimmäisen ryhmäkokouksen yli kahdenkymmenen hengen väkevällä voimalla. Puhetta ja asiaa riitti pariksi tunniksi, samoin hyviä valintoja. Sääntöjen mukaan ryhmäpuheenjohtaja täytyy kirjata vuosittain, vaikka esim. kaupunginvaltuuston puheenjohtajat nimettiin heti kerralla neljäksi vuodeksi eli koko vaalikaudeksi.

Kun kuitenkin tulin valittua uudelleen puheenjohtajaksi, en voinut olla mainitsematta, että kyllä olen joutunut tuulisiin paikkoihin. Joka vuosi on kyseessä uudellen valinta, sillä eduskunnan puhemiehistökin valitaan jokaisten valtiopäivien ensimmäisenä päivänä, eli se on edessä 3. päivänä helmikuuta vuoden 2014 valtiopäivien lakimääräisenä ja perustuslain mukaisena aloituspäivänä. Mutta sehän on juuri sitä oikeaa kansanvaltaa!

Puhemiehen elämästä

Eilen kirjoitin Seppo Lindblomin kirjasta, tänään heti perään toisen sosialidemokraatin, puhemies Eero Heinäluoman elämänurasta kertovasta kirjasta, Tasavallan vahva mies. Kirja on ilmestynyt vuosi sitten samoihin aikoihin kuin Lindblomin kirja ja on tullut luettua jo aiemmin hyvällä mielenkiinnolla. Kirjan tekstin on kirjoittanut Heikki Saari.

Joku kommentoi jo eilisen kirjoituksen johdosta, että sopisin hyvin demariksi, johon vastasin, että meillä kaikilla on ihmisarvo ja olemme siis yhtä arvokkaita puolueesta riippumatta. Niinpä täytyy kiittää tätä puhemiehen elämästä kertovaa kirjaakin ihan rakentavaksi. Kirjan nimikin kuvaa hyvin päähenkilöä. Sen verran olen häntä eduskunnan puhemiehistössä työskennellessäni oppinut tuntemaan, jotta voin todeta hänen olevan aivan oikealla paikalla ja täysin tehtäviensä tasolla arvostetussa, mutta vaativassa asemassaan.

Kirjasta saa oivan käsityksen demarien vaiheista tällä vuosituhannella, onhan Eero Heinäluoma toiminut puoluesihteerinä, puheenjohtajana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä. Myös hallitusneuvotteluista ja yleensä politiikan kulusta 2000-luvulla saa erinomaisen kuvan.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista puhuttaessa Heinäluoma toteaa SDP:n saaneen torjuntavoiton niin vaaleissa kuin hallitukseen pääsyssäkin. Perussuomalaisista hän ymmärtävästi sanoo Kataisen nostaneen riman heti aluksi liian korkealle vaatiessaan Portugalin tukipaketin ratkaisemista ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita. EU-kysymys nousikin sitten lopullisesti perussuomalaisten hallitustien esteeksi tällä kerralla. Neuvottelut olivat kaiken kaikkiaan vaikeat, koska takana olivat poikkeukselliset vaalit!

Myös Eero Heinäluoman osalle tuli hyvä tilaisuus, kun hänelle avautui tasavallan hierarkian kakkospaikka, heti presidentin jälkeen. Tähän sopiikin hyvin 14-vuotiaan Eeron kokemus hänen ollessaan vieraisilla vanhempiensa kanssa tuttavaperheen luona kotikylällä Korsossa. Kun Eerolta kysyttiin hänen tekemisistään, hän kertoi olevansa oppikoulun kolmannella luokalla ja kuuluvansa yhteiskunnalliseen kerhoon. "No, Eerosta tulee sitten presidentti", rouva totesi.

Heinäluoma nostaa eduskunnan arvovaltaa

Eduskunnan puhemies ei ole turhaan protokollassa toisella sijalla ennen pääministeriä. Aivan kuten presidentti, myös puhemies on tavallaan politiikan, ainakin päiväpolitiikan yläpuolella ja voi näin ollen antaa tarvittaessa isällisiä ohjeita. Ja juuri näin toimii aktiivisesti nykyinen puhemies Eero Heinäluoma.

Aivan viime päivinä hän on antanut viisaita lausuntojaan kolmessakin eri aviisissa, niinkin erilaisissa julkaisuissa kuin Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa ja SAK:n nuorten lehden viimeisessä numerossa.

Suomenmaassa Heinäluoma toteaa jo 1980-luvulta lähtien politiikan painopisteen siirtyneen vahvasti eduskuntaan. Eduskunnan valtaoikeudet ovat kasvaneet. Ja myös hallitukset eduskunnan tuen tiiviisti.

Eduskunnan täysistunnot ovat tulleet keskustelevammiksi lyhyiden minuutin debattien ansiosta. Joka viikko suorina tv-lähetyksinä näkyvillä torstain kyselytunneilla hallitus joutuu perustelemaan päätöksiään, joita ei voi valmistella salassa. Politiikan läpinäkyvyyden kannalta tämä on hyvä asia.

Eduskunta ei ole Heinäluoman mukaan mikään hyppyheikki, joka heilahtelee eri suuntiin kulloistekin mielialojen mukaan. Niinpä työskentelytapoja uudistetaan koko ajan, mutta maltillisesti ja hiljalleen.

Maaseudun Tulevaisuudessa Eero Heinäluoma puuttuu euron liian korkeaan kurssiin, kun Euroopan keskuspankinkin pääjohtaja Mario Draghi toteaa, ettei euro saa olla liian vahva dollariin nähden. Niinpä puhemies kysyykin, pitääkö Euroopan keskuspankin ainoanan tehtävänä olla jatkossakin inflaation pitäminen matalana. Eikö pikemminkin tavoitteeksi pitäisi ottaa myös kasvun ja työllisyyden turvaaminen.

SAK:n nuorten lehdessä Heinäluoma vastaa nuoren toimittajan kysymyksiin. Kysyttäessä, miten pysyt isunnoissa hereillä, on vastaus, että puheita on lyhennetty ja tylsiä hetkiä on vähän. Puheista saa jopa paljon tietoa. Kysyttäessä, minä vuonna sinut nähdään presidenttiehdokkaana, kuuluu vastaus: Hyvä kysymys. Pohdin asiaa 2015 eduskuntavaalien jälkeen!

Alkuviikkoa

Maanantaipäivä oli taas täynnä touhunpoikasta eikä facebookiinkaan tuntunut pääsevän, kun vaadittiin uutta päivitystä. Jotenkin lopulta yli puolenyön sattumalta kuitenkin pääsi kurkistamaan ja kertomaan esim. sotaveteraanien Kankaanpään paikallisosaston kokoustaneen sekä aamun sujuneen vesijuoksussa ja hieronnassa. Päivä vierähti KankU:n lehden ilmotushankinnassa. Aamusta taas aikanen lähtö kohden Helsinkiä, tällä kertaa klo 6.40 linjabiilillä.

Veteraanikokouksessa oli 100-vuotiaan Vihtori Siivon aloitteesta kirjelmä sisäministeriölle uudesta virallisesta liputuspäivästä syyskuun 4. päivä. Se on varsinainen sodan päättymisen päivä ja siis varmasti liputtamisen arvoinen. Viemme aloitetta eteenpäin laajalla rintamalla.

Tiistaina sain johtaa istuntoa loppuun asti kello 18 lähtien kello 20.20 asti. Sitä ennen sain olla euralaisen, brändillään jo sadan suosituimman suomalaisen firman joukkoon nousseen Biolanin 40-vuotisjuhlissa Finlandia-talolla: "Vihreämpää maailmaa, Biolan 40 vuotta". Juhlan kunniaksi ensi vuoden tuotteiden myynnistä lahjoitetaan 50.000 euroa Lastenklinikoiden kummitoimintaan. Kaikki ostamaan luomulannoitteita ym. Biolanin tuotteita, joita viedään jo kymmeniin muihinkin maihin. Illalla en töiden vuoksi siis ehtinyt Joulu Mielelle-juhlakonserttiin. Konsertissa on ollut esiintymässä Riki Sorsa, Laura Voutilainen, Pop Arponen ja Antti Railio, jotka myös kävivät esittäytymässä juhlassa.

Veteraanikansanedustajat kävivät talossa

Veteraanikansanedustajat eli entiset kansanedustajat pitivät tänään yli sadan hengen voimin syyskokoustaan täällä eduskunnassa, heille kaikille tutussa talossa. Niin pääministeri kuin Suomen Pankin pääjohtaja pitivät heille katsauksensa.

Ennen puhemiehen tarjoamaa iltapalaa veteraaniedustajat vierailivat myös omissa eduskuntaryhmissään. Meidän ryhmässä kävivät Mikko Vainio ja J.Juhani Kortesalmi sekä nuorempaa kaliiberia oleva Toimi Kankaanniemi, joka aivan vakavissaan harkitsee EU-vaaliehdokkuutta. Hänellä on täydet läpimenomahdollisuudet, siksi hän joutuukin pohtimaan asiaa läpikotaisin. Meppinä ei ole helppoa jatkuvine matkustamisineen. Juuri se on yksi painavimmista syistä siihen, ettei Raimo Vistbacka ole lähdössä leikkiin mukaan. Ja sen kyllä Raimolle suo. Vaikka ei sen puoleen, Toimi on tullut samana vuonna eduskuntaan kuin Rami eli vuonna 1987, jolloin itse jäin pois kahden kauden eli kahdeksan vuoden jälkeen. He ovat siis olleet edustajina kuusi kautta eli 24 vuotta. Minulla tuli sama 24 vuoden jakso poissaoloa eduskunnasta ja tämän kauden jälkeen täyttyy puolet Raimon ja Toimin pitkästä kaudesta eli kaksitoista ajast´aikaa.

 

Veteraanikansanedustajlla on omat oikeutensa täällä eduskunnassa. Jokainen saa taloon tullessaan nimellään varustetun rintalapun. Heidät valokuvattiin ja jatkossa nimilappu varustetaan valokuvalla. Talossa he saavat liikkua aivan vapaasti. He voivat myöskin käyttää vapaasti talon saunaa, jonne muutoin pääsevät vain kansanedustajat ja talon virkailijat. Kerran kansanedustaja, aina kansanedustajan etuja, se on ihan hyvä niin. Loppujen lopuksi kautta aikojen valittuja kansanedustajia on sittenkin aina hyvin rajallinen määrä elävien kirjoissa.