105-92 ja 100-98

100 - 98 oli äänestystulos, joka jäi perjantaisen sukupuolineutraalilain äänestyksen varjoon, vaikka siis vain kahden äänen päässä oli hallituksen kaatuminen, kun sekä perussuomalaiset että keskustapuolue tekivät epäluottamuslauseen hallitukselle lapsilisäleikkauksen johdosta. Päivän äänestyksistä oli poissa vain yksi henkilö, sukupuolineutraali avioliittolaki kansalaisaloitteen pohjalta hyväksyttiin äänin 105-92. Tätä voittanutta kantaa kannattivat koko vasemmistoliitto ja vihreät, rkp yhtä lukuun ottamatta, demareilta vain kaksi äänesti vastaan ja kaksi oli poissa äänestyksestä, toinen paikalla ollen ja toinen siis ainoana kokonaan istunnosta poissaolleena, kokoomuksesta valtaosa, keskustasta kuusi ja meiltä perussuomalaisista yksi Arja Juvonen. Näistä kertyi se 105 perinteiset käsitykset ja iäti voimassa olleet jopa luonnonlakien mukaisen käytännön tyrmänneet.

Mitä lähemmäksi etelää ja Helsinkiä mennään, sitä ihmeellisempää porukka on, Satakunta oli eteläisistä vaalipiireistä ensimmäinen, jossa me perinteisen avioliittokäsityksen edustajat olimme enemmistönä, tosin niukasti 5-4.


Vastasin yhdelle kanttorille, joka pähkäili, että kohta ruvetaan häämarssia soittamaan prinsseille: Kyllähän Prinsessa ruusunen voidaan soittaa prinssille, mutta vain yhdelle ja samanaikaisesti myös prinsessalle. Kirkkohan vihkii avioliittoon miehen ja naisen. Tietysti nyt ruvetaan suureen ääneen vaatimaan tähän muutosta!

Torstaitohinaa

Taas kerran aamusta iltaan löytyi tehtävää verstaalla.


Aamusta torstai-aamun kovettu yhteisjumppa alkaen kello 7.45, Sitä ennen jo ehdin olemaan vähän aikaa polkulaitteessa, koska jumpasta jouduin lähtemään jo 8.30, koska silloin alkoi puhemiesneuvoston aamukoulu. Käsiteltävänä oli lähes kaksisataasivuinen valiokuntaopas 2015 ja täysistuntosuunnitelma ensi vuodeksi eduskuntakauden loppuajaksi viikoille 3 - 11.


Ruotsinkielen tunnin jälkeen kuppilassa juttelemassa ja sitten ryhmään, jossa Timo Soini puhui vaalinalusajan tärkeydestä piiri- ja kuntatasolla. Perussuomalaisten suullisen kyselytunnin kysyjänvuossa on Anne Louhelainen aiheenaan omaishoitajien tilanteen parantaminen. Kyselytunnilla puhuttiin myös maamme heikosta työllisyystilanteesta Mauri Pekkarisen kysymyksen johdosta. Hallitus on todella epäonnistunut työllisyyden hoidossa, tilastojen mukaan työttömiä on yli 300.000, pitkäaikaistyöttömiä 100.000 ja nuorisotyöttömiäkin ennätysmäärä, vaikka työministeri Lauri Ihalainen totesikin, että onneksi nuorten työttömyys kestää henkilökohtaisella tasolla kuitenkin kaikkein lyhyemmän ajan.


Kyselytunnin jälkeen alkoi sitten viisituntinen keskustelu sukupuolineutraalista avioliittolaista, josta kerron toisessa blogissa. Samanaikaisesti Bottalla oli perinteinen eduskuntaryhmän pikkujoulu, jossa ehdin käymään tunnin ennen istunnon johtovuoroa klo 19.30 - 21.30. Istunto kesti vielä senkin jälkeen vähän yli klo 22 puikoissa Pekka Ravi. Aiemmin takarajana on ollut juuri klo 22, mutta enää ennen joulua se ei ole voimassa, vaan istunnot kestävät niin pitkään, kuin puhujia riittää ja päiväjärjestyksen kaikki asiat viedään puheiden osalta läpi. Äänestykset siirretään perjantaihin, joita tärkeitäkin on siis taas huomenna koko joukko.

Ei voi kuin ihmetellä

Parast´aikaa eduskunnassa ajetaan perinteisen iät ja ajat miehen ja naisen välisen avioliiton sisään uusi kansalaisaloitteen mukainen sisältö eli avioliiton solmimisen edellytyksenä ei enää olisi, että puolisot ovat mies ja nainen, vaan avioliittoon voivat mennä ketkä tahansa kaksi luonnollista henkilöä, eli siis myös kaksi miestä keskenään tai kaksi naista keskenään.


Itsestäni tämä on täysin käsittämätöntä, koska luonnon järjestystä emme kuitenkaan pysty muuttamaan eli mies- tai naisparit eivät saa luonnollista tietä lapsia ja kuitenkin lakiuudistusta tehdään juuri lasten adoption helpottamiseksi. Onhan jo nyt kaikki lain suomat etuudet ja turvat sisältävä rekisteröity parisuhdelaki, mutta siinä ei ole adoptio-oikeutta.


Lain muuttajat puhuvat suurella äänellä lasten edusta, mutta kyllä perinteinen käsitys siitä, että lapsella pitää olla äiti ja isä, takaa kuitenkin lapselle oikean ja turvallisen perhemallin omankin elämänsä rakentamista varten.


Uudistajat puhuvat tasa-arvosta, ihmisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta, mutta vaikka meillä kaikilla ihmisillä on jo nämä kaikki, niin kuitenkin kyseessä on nyt sukupuolineutraali avioliittolaki, joka toteutuessaan loukkaa juuri lasten perusoikeuksia. Ja eiväthän luonnon lain mukaisesti sateenvarjoperheet, lesbo- ja homoparit voi saada lapsia, miten sitten juuri niiden saamisesta on tehty ihmisoikeuskysymys.


Eduskunnassa puhuttiin tästä valiokunnan kielteisellä kannanotolla salikäsittelyyn tuodusta avioliittolain muuttamisesta viisi tuntia ja huomenna äänestyksessä tämä muutos näyttää olevan menemässä hyväksytyksi. Puheenvuoroja käytetiin tasan sata, joista vihreät 21, perussuomalaiset 20, kokoomus 16, vasemmistoliitto 10, kd 8, keskusta vain 7, rkp 5, vasenryhmä 2 ja muutos11 yhden.
 Näyttääkin siltä, että tällä kertaa keskustan hajanaisuus ratkaisee muutoksen läpimenemisen. Onko se kunniaksi puolueelle?

SoTe

SoTe on puikoissa! 5 sotealuetta järjestää palvelut ja tuottajina 19 nykyisiä sairaanhoitopiirejä vastaavat kuntainliito. Palveluitten pitäisi nyt yltää paremmin ruohonjuuritasolle asti ja lääkäreitä ja muita saada paremmin kuin tähän asti pienempiinkin kuntiin.






Päivälle riitti myös monenlaista muutakin antia. Sekä perussuomalaiset että keskusta tekivät lapsilisälain toisessa käsittelyssä sen hylkäysehdotuksen ja samalla epäluottamuslauseen hallitukselle. Perjantaina onkin sitten enemmänkin äänestettävää. Jopa taas punnitaan hallituksen luottamus!


Hallituksen luonnonvaraselonteon lähetekeskustelussa käytettiin tasan viisikymmentä puheenvuoroa: keskusta14, perussuomalaiset 13, kokoomus 9, demarit 6. Muut yhteensä seitsemän.


Perussuomalaisten ryhmäpuhujana Martti Mölsä halusi herättää kuulijat väittämällä, että Suomi voisi elää metsästä paremmin. Maamme pinta-alasta on metsää noin 75%. Metsäluontoon perustuva biotalous on tulevaisuuden ala ja sitä voidaan harjoittaa kotikunnissamme. Metsä on merkittävä vientiteollisuuden lähde. Nykyisin tuomme 8,5 miljardin edestä energiaa, joten voisimme saada korjausta infrastruktuuria kehittämällä ja sääntelyä että verokäytäntöjä muuttamalla.


Samoin suomalainen maatalous ja puhdas elintarviketuotanto ovat myös tärkeitä elinkeinoja. Kaikki laajan maamme luonnonvarat ovat merkittäviä, vesi jopa tulee tärkeämmäksi kuin konsanaan öljy.

Menestystarina Nelostuote

Vuonna 1967 autotallissa alkoi Nelostuotteen erilaisten pelien tuotanto, joista ensimmäinen ja edelleen tunnetuin on Kimble. Uusimpana vuoden 2015 ajankohtaisin lautapeli Pääministeripeli, jonka laatikon kannessa komeilevat kahdeksan puolueen puheenjohtajat. Monen vaiheen jälkeen yritys on rakentanut monta kertaa laajennetun teollisuuskiinteistön Porin Raumanjuovantielle.


Ja vaikka pelejä viedään yli 60 maahan, niin yritys uudelta nimeltään Tactic Games Oy on laajentanut tuotantoaan monipuoliseksi teollisuusmerkkeihin, liikepaikkamainosten tekemiseen ja painotuotteisiin aina kirjoja myöten.


Satakunnan kansanedustajina Satakunnan ja Rauman kauppakamarien kutsumina saimme kokoustaa yrityksen upeissa tiloissa ja samalla käydä tehdaskierroksella katsomassa monipuolisia tuotantoprosesseja. On erinomaista, että Satakunnassa on tällaisia menestyviä laajaan vientiin pystyviä teollisuusyrityksiä.


Kokoontumisessamme kerrottiin lisäksi Satakunnan Lääkäritalon toimitusjohtajan näkemys yksityisen palvelutuottajan kannalta menossa olevasta SoTe-uudistuksesta, joka hänen Heikki Kuuri-Riutun mielestä ei ole kehuttava, vaikkei hän niin kuin eivät muutkaan vielä tiedä uudistuksen lopullista tulosta. Kierrätystaloudesta jätteiden osalta kertoi toimitusjohtaja Timo Suistio BMH Technology OY:sta ja koko maatakin koskevasta lentoliikennestrategiasta Juhani Saarikoski.


Päivään mahtui myös Kankaanpään sotaveteraanien hallituksen kokoustaminen sekä vielä jääkäriliikkeen perustamisen 100-vuotismuiston johdosta esitelmätilaisuus OP:n isännöimänä. Järjestäjänä JP27:n Perinneyhdistyksen Satakunnan Osasto esitelmöijänä puheenjohtaja Alpo Vehanen.

Kultaa ja kunniaa KankU:n veteraaniurheilijoille

Kultaa ja kunniaa veteraaniurheilijoille

 

Kankaanpään Urheilijoiden veteraaniyleisurheilijat saavuttivat tänäkin vuonna merkittäviä tuloksia Veteraaniurheiluliitosta Aikuisurheiluliitoksi muuttuneen liiton suomenmestaruuskilpailuissa. Tuloksena oli kaiken värisiä mitaleita, kolme kultaista, kaksi hopeista ja pronsseja myös kolme kappaletta. Myös muita pistesijoituksia tuli yhteensä yhdelletoista  SM-kisoihin osallistuneelle KankU:n veteraaniurheilijoilla.

 

Suomalaisten paraatilajissa keihäässä Hannu Kortesluoma M60 sarjassa oli taas pitelemätön Suomessa ottamalla mestaruuden Jyväskylän Harjulla pidetyissä SM-kisoissa. SM-kulta tuli tuloksella 46.91 ja monen metrin turvin seuraavaan. SM-kulta tuli tuloksella 46.91 ja monen metrin turvin seuraavaan. EM-kisoissa Turkin Izmirissä Hannulle ojennettiin pronssimitali tuloksella 45.63 ja Budapestin MM-kilpailuissa hän oli neljäs 47.59. Tasaisen varmaa tuloskuntoa siis ja hatun noston arvoista.

 

 

Kaksinkertaiseksi kultamitalistiksi kruunattiin M55 sarjan kävelyssä Kauko Pekkarinen. Vaasan 20 km maantiekävelyssä hänen aikansa oli 2.09,09 ja Jyväskylässä 5.000 m ratakävelyssä 27.14,18.

 

Äitienpäivä-aattona Lempäälän SM-maastoissa KankU:n M55 sarjan joukkue ylsi hopealle. Henkilökohtaisessa kisassa Veli-Pekka Vänni oli neljäs 6 km 21.44, Ilkka Vakkuri 13. ajalla 24.21 ja Jari Koskela 17.  ajalla 24.58.

M60 sarjassa KankU:n joukkue oli myös pistesijalla matkan ollessa 4 km. 16. oli Markku Haapa 16.38, Erkki Ylikoski 23. ajalla 17.12  ja 26. Ilpo Iso-Peura 17.24.

 

Ilkka Vakkuri ahkeroi jälleen tänäkin vuonna. Heti talven SM-hallikisoissa Tampereella hän ylsi kahteen pronssimitaliin, 1500 m 5.15,93 ja 3000 m 11.09,85. Jyväskylässä radalla hän tuli neljänneksi 1500 m 5.12,12 ja viidenneksi sekä 5000 m 19.19,98 ja 10.000 m 41.10,73. Vielä syksyn maantiejuoksuissakin hän otti kuudennen tilan 10 km 41.33,6.

 

Uusi aluevaltaus saatiin naisten puolella, kun Tarja Vakkuri ylsi 200 metrillä hopealle 36,53 ja neljänneksi 100 metrillä 17,74. Marjatta Järvisen mitaleista onkin kulunut jo useita vuosia.

 

Jyväskylässä rataa kiersivät myös M70 Anssi Joutsenlahti ja Lauri Kiviniemi. 5000 m Anssi oli kolmas 24.35,27 ja Lauri neljäs 26.41,79 tosin yhden ylimääräisen kierroksen juosseena. 10.000 metrillä Anssi oli neljäs 54.00,79.

 

Ensi vuonna onkin sitten taas uudet kujeet ja uudet tuulet myös KankU:n aikuisurheilijoiden mielissä

Arpa lankesi ihanasta maasta

Tänään sain olla kahden viikon sisällä viidensissä hautajaisissa ja näin kaikissa näissä sain olla saattamassa tuttuja ystäviä matkaan häviämättömän maan ja katoamattoman perintö-osan omistajiksi.
Aivan niin kuin psalmista toteaa sittenkin meidän tämän ajallisuuden kahleissa olevien ihmisten saavat lopulla matkaamme päästä uuteen parempaan: Arpa lankesi minulle ihanasta maasta ja kaunis on minun perintöosani.


Tämä oli sykähdyttävää todellisuutta tänäänkin, kun sain olla siunaamassa suuren perheen äitiä Jämijärvellä, jossa jo perheen koti sijaitsee mitä kauneimmalla paikalla luonnon keskellä Jämijärven rannalla. Näin jo maataloutta harjoittaneesta maallisesta kodista voi sanoa sen olleen keskellä isänmaamme kauneutta  ja luonnon rauhaa ja puhtautta. Mutta mikään maallinen ei sitenkään vedä vertoa meitä kristittyinä odottavalle. Sanotaanhan syystä, miten meidän kristittyjen parhaat päivät ovat aina edessäpäin.


Suomalainen runoilija on kiteyttänyt tämän perillepääsyn sinne taivaan kotiin muutamalla sanalla:
Kirkkauden maassa/ kuljen.
Taakka harteita/ ei paina/ se on poissa.
Kukkaportin/ avaan,/ suljen.
Hengittelen ilmaa/ kevyttä/ kuin tuuli.
Joka puu/ on ystäväni/ hymyhuuli.
Itkenkö?
Enhän toki/ ihanassa maassa.


Voiko ihmisen osa sittenkään olla suurempi!

89 - 89

89 - 89. Tämän eduskuntakauden eka kerta kun äänet menivät tasan, joskus historiassa on kyllä käynyt samoin. Aika tarkalla tämä hallituksen ja opposition voimasuhteen ovat. Äänestyskoneen tasatuloksen jälkeen siirryttiin lippuäänestykseen, jokainen edustaja vei uurnaan nimellään varustetun lipun, jonka toisella puolella luki joko ei tai kyllä. Kyllä-äänet eli hallituksen kanta ensi vuoden tuloveroasteikoiksi voitti nipin napin 90 - 89, hallituspuolueet saivat siis yhden äänestäjän lisää. Sekin ihme nähtiin, että ministeri Tuomiojalta oli uurnaan tullut kaksi äänestyslappua, joista siis toinen hylättiin. Hallitusrumba kestikin tavanomaista kauemmin eli koko tunnin ajan.

Asiarunsaus kaatuu päälle

Eilen esimerkiksi kahdesta blogistani huolimatta jäi käsittelemättä esimerkiksi runsaasti puheenvuoroja kirvoittanut perustuslakivaliokunnan mietintö valtioneuvoston demokratiapoliittisesta selonteosta Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Tänään käytiin värikäs keskustelu televisioidulla kyselytunnilla Lauri Heikkilän esittämästä kysymyksestä EU:n jätettyä maidontuottajamme ilman tukea, vaikka päinvastoin Baltian maat sitä saivat.


Kyselytunnin jälkeen televisioinnin loputtua oli perussuomalaisten vuoro saada keskustelualoitteensa Suomen maaseutupolitiikasta keskustelun alaiseksi kahden tunnin ajaksi, 61 puheenvuoroa ehdittiin käyttämään siinä ajassa, joitakin pääasiassa juuri meidän perussuomalaisten pyytämiä vuoroja en määräajan puitteissa mitenkään ehtinyt jakamaan. Niinpä seuraavaa asiaa käsiteltäessä puhumaan pääsi myös Teuvo Hakkarainen, jolle sanoin, että nyt on aikaa sinunkin puheenvuorollesi, kun selontekokeskustelussa aika loppui, johon Teuvo tokaisi, että hänellä olisi kyllä ollut painavaa tekstiä puhuttavana. Samoin Lea Mäkipää ja Kai Turunen jäivät ilman puheenvuoroa, debatissa tosin kaikki halukkaat pääsivät kertaalleen ääneen, monet olisivat halunneet puhua useamminkin. Keskustelualoitteen aikarajat ovat kuitenkin tiukat!


Kyselytunnissa ehti puheenvuoroja olemaan 57, kaksituntisessa ajankohtaiskeskustelussa vain neljä enemmän, koska varsinaisten puheenvuorojen aika oli kaksinkertainen eli 2 minuuttia. Debattipuheet kestivät silloinkin tietysti minuutin. Perussuomalaisilla oli 23 puhetta, 17 keskustalla, samoin kokoomuksella, joista seitsemän ministereillä, demareilla 5, vasemmistoliitolla 3, vihreillä 2 ja yksi rkp:llä ja kd:llä.




Huomenna perjantaina onkin sitten melkoinen äänestysrumba koko viikon aikana käsiteltyjen vastalauseiden nyt tultua äänestettäviksi. Esillä on monia muutosehdotuksia ensi vuoden budjettiin liittyviin lakeihin kuten tuloveroasteikkoihin, perintö- ja lahjaverolain muuttamiseen ja ajoneuvoveron muuttamiseen. Myös äänestetään maatalouden luopumiseläkkeestä, luonnonsuojelulaista, työttömyysturvasta, väylämaksuista ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyistä.


Heti ensi viikon tiistaina on taas lähetekeskustelu hallituksen luonnonvaraselonteosta Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050: Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous. Ryhmäkokouksessa perussuomalaisten ryhmäpuheen pitäjäksi nimettiin Martti Mölsä.

NIhkeetä on

Maailman on ihmeitä täynnä.

Tänään veteraaniasianneuvottelukunnan kokouksessa olin niin minulle kuin toisellekin paikalla olleelle kansanedustajata Esko Kurviselle oli melkoinen yllätys, kun paljastui käsittämätön totuus eduskunnan hyväksymästä sotilasvammalain 6 §: muuttamisesta.


Eduskuntaryhmien puheenjohtajien allekirjoittaman aloitteen mukaisesti eduskunta päätti laajentaa aiemmasta 20% sotainvalidien saamista palveluista alentaa rajaa 15 prosenttiin. Näin laajennettiin sotainvalidien sotilasvammalain mukaisten korvausten saavien piiriä. Mutta se koskeekin vain selviytymistä kodissa tukipalveluiden, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Se ei koskekaan laitoskuntoutusta eikä laitoshoitopaikkojen saamista. Ei ole tullut mieleenkään, että tämä hyvällä mielellä tehty parannus onkin näin rajoitettu. Käsittämättömän nihkeetä tämä kunniakansalaistemme sotainvalidiemme ja veteraaniemme asioiden hoitaminen ja parantaminen.


Mitalisatoa


Sen sijaan eduskunnan urheilukerhon syyskokouksessa oli melkoista mitalisadetta, kun jaettiin mitalit kauden kilpailuista. Uutena lajina mukaan otettu pyöräilyjoukkueiden yhteiskilometrimäärät olivat kunnioitettavia ja kaikki joukkueiden osanottajat saivat mitalin.


Lisäksi henkilökohtaisista kilpailuista palkittiin suunnistus- ja maastojuoksukilpailujen sarjojensa  kolme parasta sekä parhaiden maraton- ja puolimaratontuloksen saaneet. Satuin olemaan kolmen mitalin saajana, koska olin maastojuoksuissa kansanedustajasarjassa toinen, maratonilla toinen Alexander Stubbin jälkeen puolimaratonilla kolmas Pauli Kiurun ja Kari Uotilan jälkeen. Siis kaksi hopea- ja yksi pronssimitali ripustettiin sinivalkoisin nauhoin kaulaani. Muuten, näytin niitä kahvilassa istuneelle Juha Väätäiselle ja hän väitti, ettei tiedä missä hänen omat mitalinsa ovat - olisiko uskottava! Nehän jopa - ainakin 2 euroopanmestaruusmitalia - kuuluisivat Suomen urheilumuseoon.

Turvataanko vanhusten arvokas elämä

Eduskunnassa riittää tehtävää kuten puhemies Eero Heinäluoma totesi A-studiossa, niinpä täysistunnoissakin on pitkä lista asioita, tänäänkin 29 ja lisäksi pöydällepanoja huomiseen istuntoon viisi. Valiokunnan ovat pullollaan hallituksen lakiesityksiä ja erityisesti Johannes Koskisen johtamalla perustuslakivaliokunnalla on kädet täynnä esityksiä, koska vähänkin perustuslaillisiin kysymyksiin liittyvistä lakiesityksistä pyydetään aina perustuslakivaliokunnan lausunto.


Mielenkiintoisia asioita on toinen toisensa perästä. Eilen illalla keskustelutti pitkään 53 puheenvuoron verran vuoden vanhaan vanhuspalvelulakiin annetusta muutoksesta, jolla pyritään saamaan 300 miljoonan säästöt vuoteen 2017 mennessä kustannusten kasvun hidastumisen myötä, kun pyritään lisäämään vanhusten kodinomaista hoitoa pitkäaikaisen laitoshoidon sijasta.


Kun laissa aiemmin oli: Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Uudessa lakiesityksessä todetaan: Iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito on ensisijaisesti toteutettava hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla. Ja nämä perusteet ovat vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Näin siis jatkossa rajoitetaan tarkasti laitoshoitoon pääsyä.

Veteraanikansanedustajat kokoustivat

Eduskunnassa pidettiin entisten veteraanien vuosikokous ja ryhmässämmekin vieraili entisiä kansanedustajia Raimo Vistbackan ja Mikko Vainion johdolla. Saimme myös hyviä ohjeita ja vinkkejä, miten voimme säilyttää kansansuosiomme: ahkera liikkuminen ihmisten parissa toreilla ja markettien pihoissa kansalaisia kuunnellen. Kansalla on laaja tyytymättömyys hallituksen toimiin, joten kaikki on mahdollista. Jopa 40% jättää äänestämättä, he ovat niin pettyneitä politiikkamme hoitamiseen, heissä olisi potentiaalia, kunhan vain saisimme heidät vaaliuurnille.


Myös ilmatilan hallinta on ensiarvoista. Vuoden 2011 JYTKY-vaaleissa perussuomalaisilla oli todella näkyvyyttä, mediakaan ei pimentänyt ja sosiaalisessa mediassa eli netissä ja Facebookissa olimme peräti ykkösiä näkyvyydessä. Tätä samaa olisi nytkin tavoitettava ja siksi kirjoitettava ahkeraan blogeja ja kommentteja. Kansanedustajamme Reijo Tossavainen on siinä esimerkillinen, hän laittaa myös bloginsa joka päivä Uuden Suomen ja monen muunkin lehden nettisivuille ja kertoi laskeneensa tavoittaneensa jopa miljoonan lukijaa vuoden aikana.


Yhteishengen merkitys on myös suuri. Se eduskuntaryhmässämme vaikuttaakin. Ei merkkejäkään siitä, mitä vaalien jälkeen ennustettiin 39 hengen eduskuntaryhmästämme, että se hajoaa kuin varpusparvi. Mikään muu ei voi meitä kaataa kuin sisäiset ristiriidat. Asia köyhemmän vähäosaisen kansan puolustaminen on yhteinen asiamme.

Mikä on pienten kuntien osa SoTe-uudistuksessa

Vierailu Kihniön perussuomalaisten tilaisuudessa antoi taas lujaa uskoa pienenkin paikkakunnan elinmahdollisuuksiin myös tulevan SoTe-uudistuksenkin mukana. Ulkoistamishankkeet tällä erää ovat täysin ennenaikaisia, yhteiskuntamme vahvuuksia on tähän asti ollut kaikille yhtäläinen sairauden- ja terveydenhoitoon pääsy, on sitten rikas tai köyhä. Siitä on myös SoTe-uudistuksessa pidettävä kiinni. Ja sehän on juuri sen tarkoituskin, että pystytään tarjoamaan hyvät palvelut mahdollisimman lähellä ihmisiä. Nykyisinhän esim. ei aina ole saatavissa lääkäreitä, varsinkaan syrjäisempiin kuntiin. Nämä käsillä olevat viikot ovat ratkaisevia SoTe:n syntymiselle.


Perussuomalaisista kaikkien puolueiden yhteisessä työryhmässä ovat kansanedustaja Hanna Mäntylä ja professori Mauno Vanhala. Ja juuri näinä päivinä saadaan uutta ja todennäköisesti lopullistakin tietoa SoTe-lainsäädännön valmistumisesta.


Erikoissairaanhoidosta vastaamaan perustetaan viisi ERVA-aluetta ja seuraavaksi nykyisiä sairaanhoitopiirejä vastaavaksi tasoksi tulee 19 piiriä, jotka muodostuvat alueittensa kunnista. Mikä sitten on kuntien oma osuus ja panos, vainko maksajan osa. Perustuslakikysymyksetkin ovat vielä avoinna.

Luonnonkiertoako

Konsta Pylkkäsestä, Havukka-ahon ajattelijasta, Veikko Huovisen menestyskirjasta hyllystäni löytyy 27. painos ja 19. kuvitettu painos. Sain juuri luettua hänen aikaisemmissa kirjoissaan julkaisemattomista kirjoituksistaan kootun teoksen Luonnonkierto. Toimittanut ja kustantanut Touko Siltala vuonna 2012, 245 sivua. Veikko Huovinen itse eli 1927-2009.


Jo niminovelli on tyypillistä Huovista, kuvitelma luonnonkierrolla toimivasta miehestä, jolta tutkimuksissa paljastuu sydämen puuttuminen. Se on aikanaan 70-luvulla nähnyt päivänvalon Apu-lehdessä kuten myös yksitoista muuta kirjan kertomusta. Urheiluaiheisia juttuja on puolitusinaa. Pääasiassa 50-luvulla eri lehdissä ilmestyneitä tarinoita Kainuun korvesta on tusinan verran.


Huovinen on jo v.1957 julkaissut Hamsterit nimisen kirjan. Tässä postuumissa kokoelmassa on myös oma osastonsa nimellä Hamsteri, joka nimikkonovelli on todella vaikuttava kuvaus loukkuun jääneestä ihmishamsterista. Vielä kirjan loppuosassa on monissa eri lehdissä julkaistuja kirjoituksia viimeisenä nostalginen kuvaus Jäähyväiset markalle. Kyllä aina tulee hyvälle mielelle Huovista lukiessa.


Kirjastostani vanhimpana VeikkoHuovisen kirjana löytyy jo nuoruudessani hankkimani Siintävät vuoret vuodelta 1959. Muita ovat Veitikka Hiltler v. 1971, Vapaita suhteita v.1974, Ympäristöministeri v.1982, Koirankynnen leikkaaja toinen painos v.2007 (1.painos 1980) ja uusimpana teoksena Kosta Pylkkänen etsii kortteeria vuodelta 2004, tosin 6.painos.

Hautajaisvirsiä.

Anssi Joutsenlahti

Olin tänään kaksissa hautajaisissa, toisessa tämä 517 laulettiin siunaustilaisuudessa, toisessa muistotilaisuudessa, toinen oli ehdotuksestani, toinen omaisten toivomuksesta.

Sakari Pöyhönen

Uudemmista virsistä tämä lienee tullut monelle tutuksi:
"Herra, kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirau...han antaa, valoon jään. Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan. Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan."
 Virsi 517:4


Sakari Pöyhönen laittaa joka päivä facebookiin jonkin virren säkeistön, tänään hän laittoi tämän "Herra kädelläsi" ja se sopi hyvin yhteen tämän päivän toimittamiini siunaustilaisuuksiin.


 Tietysti veisasimme muitakin virsiä, kuten 621 Matkamiehen mieli palaa ja kaksi viimeistä virsikirjan virttä 631 Oi Herra, jos mä matkamies maan ja 632 Nyt ylös sieluni. Tietysti myös laulettiin aina välttämättömät 338 Päivä vain ja hetki kerrallaan sekä 341 Kiitos sulle Jumalani. Ruokavirtenä Sibeliuksen säveltämä 462 Soi kunniaksi Luojan. Ja oli virsissä mukana myös usein ehdottamani 30 Maa on niin kaunis, jonka kaikki osaavat. 


 Ja kun kanttori ehti toiseen muistotilaisuuteen pitemmäksikin aikaa, otimme myös Titanic-hymnin  396 Käyn kohti sinua ja seuraavan 397 Kun on turva Jumalassa. Kanttorina tänään toimi Kankaanpäässä aiemmin yli kymmenen vuotta kanttorina toiminut ja nyt yli kymmenen vuotta muualla ollut Keijo Vättö.

Varjobudjetit

Tänään televisioidussa täysistunnossa käsiteltiin opposition tekemiä varjobudjetteja viisi tuntia 44 minuttia, televisiolähetys tosin oli vain ensimmäisen kahden tunnin ajan. Puhemies Heinäluoma johti puhetta kolme tuntia alusta ja minä lopun varttia vaille kolme tuntia. Keskustelu ei tahtonut loppua lainkaan, jouduin käyttämään lopulta vähän puhemiehen oikeuttakin keskustelun lopettamiseksi, kun pari kolme viimeistä puhujaa nokittelivat toinen toistaan ja se olisi voinut jatkua loputtomiin.


Tällä kerralla molemmat suuret oppositiopuolueet perussuomalaiset 39 ja keskusta 40 hallitsivat puhujatilastoa, kokoomuskin pääsi 27 puheenvuoroon, demarit 23, vasemmistoliitto 13, vihreät ja kd 5, yhteen ylsivät loput eli rkp, vasenryhmä ja vaihtoehto11. Kaiken kaikkiaan saatiin 158 merkintää, joista alun debatissa jo 127.


Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on kuusi pääkohtaa. I Työllisyys ja yrittäjyyspaketti, II Veropaketti - verotus oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi, III Turvallisuus ja hyvinvointipaketti, IV Energiapaketti - energiapolitiikkaan täyskäännös, V Investoimalla Suomi nousuun ja VI säästöpaketti. Jopa valtiovarainministeri Antti Rinne kehui PS:n budjettiehdotuksesta nähdyn eniten vaivaa. Ehdotuksemme oli myös muita huomattavasti laajempi käsittäen tasan 30 sivua. Tästä on hyvä lähteä.

Ihmisoikeusselonteko

4 tunnin 93 puheenvuoron keskustelu käytiin valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta kärjessä perussuomalaiset 23 puheenvuorolla, kokoomus 14, sdp 12, keskusta 10, vihreät 9, vasemmistoliitto 7, kd ja vasenryhmä 5, rkp 3 kaikki vastaamassa olleen ministeri Henrikssonin pitämänä sekä yksi James Hirvisaaren muutos11. Perussuomalaisilla oli esillä lempiaiheita kuten maahanmuutto ja hukkaan menevät avustukset kehitysmaihin, toki omien suomalaisten järjestöjen kautta saadaan aikaa oikeitakin tekoja.


211 maanpuolustuskurssi vietti iltapäivän eduskuntaan tutustumassa ja kovin olivat tyytyväisiä saamaansa antiin, kun illan lopuksi sain isännöidä heille maittavaa iltapalaa puhemiehen edustustiloissa. Monen alan asiantuntijoita oli löydetty tällekin kurssille, itse olen käynyt kurssin numero 76 eli 135 kurssia aiemmin kolmekymmentä vuotta sitten. Kurssin 75 käynyt ETYJ:n parlamentin presidentti Ilkka Kanerva piti turvallisuuspoliittisen katsauksen tunnetulla taidollaan.

Osuuspankkijuhla

Länsi-Suomen Osuuspankki muiden alueen OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien pankkien kanssa oli saanut kunnian järjestää tämän vuotisen Osuuspankkiviikon pääjuhlan 30 vuoden tauon jälkeen Porissa ja sen parhaassa kokoontumispaikassa Promenadikeskuksessa. Paikan päällä olikin kolmisen sataa juhlavierasta.




Päivän ja juhlaviikon kunniaksi lisäksi julkistettiin tieto OP-Pohjolan neljän uuden yksityissairaalan avaamisesta ja laajentumisesta myös työterveydenhoidon alueelle. Helsingissä on jo toiminut Omasairaala, jonka nimi kuten koko uuden ryhmänkin nimeksi tulee Pohjola-sairaala. On tässä ainakin se valoisa puoli, että koko omistus on Suomessa ja näin myöskään verot eivät livahda veroparatiiseihin. Eikä varmaan palkkatulojenkaan muuttaminen pääomatuloiksi ja siten kevyemmin verotettaviksi käy niin helposti kuin nykyisissä lääkärikeskuksissa.




Juhlassa tervehdyssanat esitti pääjohtaja  Reijo Karhinen ja värikkään juhlapuheen piti Jyväskylän yliopiston professori Andre Noel Chaker, 20 vuotta Suomessa asunut kanadalainen ja suuri Suomi-fani.Esiintyjien joukossa oli myös A capella yhtye Rajaton tunnetulla taidollaan. Juhla oli siis mitä korkeatasoisin ja lämminhenkinen osuuspankkiväen kokoontuminen.

Seurakuntavaalit Kankaanpäässä

Kankaanpään seurakuntavaaleissa äänestysprosentti nousi neljän vuoden takaiseen hyvään 27,2 prosenttiin. Me kirkon virallisen linjan edustajat saimme valtuustoon 15 paikkaan, toiset 12. Myös neuvostoon saamme enemmistön kuten johtokuntiinkin. Asetelmat eivät siten suurestikaan muuttuneet melko tiukasta vaaliasetelmasta huolimatta. Suurimman äänimäärän sai meidän listalla Jari Koskela, toisena minä ja kolmantena Helena Tuomala.

Kirkon virallisen linjan valituksi tulleet kirkkovaltuutetut Kankaanpäässä
(ensiksi suuruusjärjestys, ehdokasnumero, lopuksi äänimäärä):


1 16 Koskela Jari 184
2 8 Joutsenlahti Anssi 142...
3 39 Tuomala Helena 75
4 30 Pirttikangas Maria 67
5 9 Kangas Elina 62
6 38 Suontausta Ulla 54
7 21 Lehtilä Jarmo 47
8 43 Viljanen Heidi 47
9 45 Vähäkoski Anja 38
10 20 Laurila Tapio 33
11 42 Viitasalo Harri 31
12 19 Lanne Pauli 29
13 18 Lahti Reino 28
14 36 Sampakoski Tiina 27
15 2 Ahokangas Marja 24


Kankaanpään seurakunnassa äänestysprosentti 27,4 ja ääniä annettiin yli 2300, joten kokoluokassamme olemme ilmeisesti ykkösiä koko maassa. Näin Kotimaa24 sivulla parhaiden äänestysprosentin saaneiden seurakuntien luetteloa, eikä yksikään meitä parempi ollut lähelläkään kokoluokkaamme.

Talvi tuli ja menee

Viikko vieri vinhaan

Eduskuntavaapaaviikon jälkeen käärittiin taas hihat oikein olan takaa ja eduskuntatyö pyöri vinhaa vauhtia niin, ettei perässä tahtonut pysyä. Maanatain maakuntapäivästä jo kerroin omassa blogissaan.


Tiistaina ja myös keskiviikkona ehdon kaiken keskellä myös lenkille, kun vielä oli siedettävät ilmatkin. Torstaiaamuna kello 7.45 alkava jumppa pitää myös kuulua päivä- ja viikko-ohjelmaan, samoin sitten sauna tilanteen mukaan. Meillähän on nyt eduskunnassa sekä vanha uima-altaan viereinen sauna kuin myös uusissa maanalaisten kuntosalien yhteydessä oleva sauna.


Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina olin vuorollani johtamassa puhetta, perjantain lyhyen mutta tärkeän istunnon hoiti tietysti puhemies Heinäluoma, joten sain olla äänestämässä välikysymyksestä ja häviämässä tosi niukasti vain kolmella äänellä 97 - 94.


Keskiviikon välikysymyskeskustelussa käytettiin runsaasti puheenvuoroja. Perussuomalaiset olivat eniten äänessä 43 puheella, seuraava kokoomus 40, josta tosin ministerit käyttivät 4. Keskustalla oli 38 ja muilla oppositiopuolueilla vasemmistoliitolla 9 ja vihreillä 8. vasenryhmä ja Hirvisaari puhuivat molemmat kerran, kd 5 ja rkp 2.


Perussuomalaisten ja keskustan yhteinen välikysymys koski hallituksen talouspolitiikkaa ja Suomen kehitystä. Välikysymyksen esittelypuheenvuorossa ryhmäjohtaja Jari Lindström joutui toteamaan hallituksen epäonnistuneen täysin talouspolitiikassan ja kolmessa päätavoitteessaan: työllisyysasteen nostamisessa 72 prosenttiin, työttömyyden alentamisessa viiteen prosenttiin, valtion velkaantumisen taittamisessa laskuun, kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämisessä. Lohkaisipa puhuja jopa pääministerin tilanneen uuden selvityksen ruotsalaiselta poliitikolta, ei onneksi sentään Himaselta.


Ryhmäpuheenvuorossaan Jussi Niinistö puolestaan joutui toteamaan hyvinvointiyhteiskunnan pohjan olevan putoamassa, koska ei rahaa sosiaaliturvaan, ei terveydenhoitoon, ei uskottavaan puolustukseen eikä eläkkeisiin.


Keskiviikon aamupäivällä olin EVA:n eli elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaaman analyysin julkistamistilaisuudessa. Aiheena Kasvun prosentit - näin korjaamme osinko- ja pääomaverotuksen. Laatijana on ollut oikeustieteen tohtori Janne Juusela. Kommentteja anoivat valtiovarainministeri Antti Rinne ja professori Vesa Puttonen. Monimutkaisessa verokäytännössä olisi todella paljon korjaamisen varaa.


Keskiviikon illansuussa välikysymyskeskustelun välipalana pääsin piipahtamaan eduskunnan kuvataidekerhon mukana yhden maailman kuuluisimman taiteilijan norjalaisen Edvard Munchin näyttelyyn Didrichsenin taidemuseossa kovien turvatarkastusten takana, onhan Munchin arvokkaita teoksia usein varastettu. Näyttely on todella vaikuttava, vaikka itse taiteilija oppaan kertomuksen mukaisesti olikin aika vaikea ihminen, mutta käden jälki sitäkin taidokkaampaa.


Torstaina sitten oli vaikuttava pääministerin ilmoitus Talvivaaran konkurssista täyttäen koko kyselytunnin. Aamulla olimme kuten edellisvuosinakin varapuhemies Ravin kanssa Metsäpäivien avajaisissa kuuntelemassa mm. uuden maa- ja metsätalousministerin Petteri Orpon juhlapuhetta. Kommenttipuheenvuoron käyttivät meppi Heidi Hautala ja UPM:n johtaja Stefan Sundman. Päivät oli jo järjestyksessään 86. 


Jotta silleen!

Talvivaaran murheenkryyni

Talvivaara on päivän nimi!. Koko eduskunnan televisioitava ja jopa yli 300.000 katsojaa keräävä kyselytunti uhrattiin tälle ikävälle päivänpolttavalle asialle pääministerin ilmoituksen pohjalta. Niinpä meidänkin toinen hyvin ajankohtainen kysymys jäi seuraavalle viikolla, on kyllä silloinkin mitä ajankohtaisin.


Kajaanilainen Pentti Kettunen sai kunnia esittää kaksi ensimmäistä kysymystä ja vielä viimeisenkin kysymyksen, jossa kiitteli hallitusta Talvivaaran konkurssin ottamisesta vakavasti ja kaiken voitavansa tekemisestä. Kettunen kysyikin aluksi hyvin uhkaavan vakavan ympäristökatastrofin estämisestä ja miten hallitus aikoo estää Kainuuta uhkaavan työttömyyden räjähtämästä käsiin.

Pääministeri Stubb ja elinkeinoministeri Vapaavuori lupasivatkin Talvivaaran kaivostoiminnan jatkamisen ympäristöä vaarantamatta, kiireellisten työllisyystoimien aloittamisen sekä kestävä että pitkäaikaisen omistajaratkaisun etsimisen. Toivoa ei siis ole menetetty, sillä edelleen kaivoksen maaperässä on 40 vuoden louhinnaksi riittävä nikkelivaranto.


Kyselytunti olikin täysin tavanomaisesta poikkeava, kukaan ei syytellyt toistaan, vaan yhdessä kannettiin ikävää uutista ja etsittiin pääsyä eteenpäin ja eliminoimaan mahdollisimman hyvin aiheutuvia ongelmia.


Kääntyisikö Talvivaaran murheenkryyni vielä kerran ilonaiheeksi. TV:ssä toimitusjohtaja Perä ainakin vakuutti kaivoksella olevan tekniikan hallinnassa ja rahoittajaa vain tarvittavan kannattavan toiminnan jatkamiseksi.

Välikysymystä

 Turhaanko taas teimme välikysymyksen, kuitenkin saimme aikaan jännitysnäytelmän:

97 -94, neljän äänen päässä oli hallituksen kaatuminen. Hyvin olivat hallituspuolueet saaneet rivinsä paikalle, mutta saama on sanottava myös meistä oppositiopuolueistakin, poissa oli vain kahdeksan kansanedustajaa eli New Yorkissa olevan ulkoasianvaliokunnan edustajat ja hekin noudatettavan kiintiön mukaisesti: neljä oppositiosta, neljä hallituspuolueista. Nimetäkin kyllä voi: Ps Timo Soini, Tom Packalen, Maria Lohela, Kesk Aila Paloniemi ja hallituspuolueet kokoomus Perti Salolainen, Ilkka Kanerva, sdp JUtta Urpilainen, rkp Jörn Donner.
Tästä jatketaan ja ilmeisesti huhtikuun lakisäänteisiin vaaleihin asti.

Terveyttä vaalikaamme

Isäni on kuollut ennen syntymääni, veljenikin nukkui pois vasta 45 vuotta täytettyään. Siksi olen aina ymmärtänyt terveyden merkityksen ja pyrkinyt myös koko elämäni ajan elämään mahdollisimman terveellisesti. En ole koskaan polttanut enkä tupakoinut enkä liioin juonut viinaksia. Lienenkö vähän puritaani. Mutta mitään en ole menettänyt, päinvastoin. Liikkunut olen koko pienen ikäni ja nimenomaan harrastanut kestävyyslajeja hiihtoa ja juoksua, siitä 80 maratonia ovat todisteena.

Tänä päivänä terveille elintavoille annetaan yhä enemmän arvoa. Myös terveellinen ruokavalio on tärkeää. Liikapaino on pahasta. Oma painoni heittelee huomattavasti, alkuviikosta se voi alkaa juuri ja juuri kuutosella, loppuviikolla viitosella ja 58 kiloon pääsee, kun yrittää säännöstellä suuhunpantavia.


Monenlaisia terveyden hoitamisen oppeja on saatavissa, mutta kuinka hyvin niitä noudatamme. Kaikessa vaaditaan vähän itsekuria, pelkästä mukavuudenhalusta luopumista ja oikeaa asennoitumista: ei kukaan muu huolehdi omasta kunnostani kuin minä itse. Suoraan eliniän mittariksi on sanottu vyön pituutta. Samoin monet sairaudet ovat osaksi itse huonoilla elintavoilla hankittuja, ei tietenkään kaikki.


Terveys on todella enemmänkin kuin puoli ruokaa. Ja kaiken kaikkiaan hyväkuntoisena on paljon helpompi olla kuin päinvastoin, kun kolottaa vähän sieltä ja täältä ja muutenkin on raskasta olla.
Terveys on myös parhaita Jumalan meille antamia lahjoja, josta pitäisi osata olla riittävän kiitollinen eikä ottaa sitä vastaan itseselvyytenä tai peräti itsehankittuna etuisuuksena.


JK. Tänäänkin sain tehdä - vielä ehkä viimeisenä lämpimänä päivänä, tosin vähän sateisessa säässä - juoksulenkin, pari kertaa uimastadionin juoksulenkin eduskunnasta käsin eli jaloin mennen tullen.

Vapaapäiväkö

Ei mikään vapaa päivä, vaikka väitetään, että maanantai on eduskunnasta vapaapäivä. Niinpä maakuntapäivään mahtuu aina monenlaista. Aamusta aloitettiin Satakunnan kansanedustajien ja maakuntaliiton palaverillä Satakunnan Syöpäyhdistyksen tiloissa Porissa. Myös Satakunnan vanhusneuvostolla oli puheenvuoro. Sieltä autolla Tampereelle Israelin Ystävien hallituksen ja Shalom-lehden hallituksen kokouksiin. Ja taas Toyotan nokka tienpäälle ja takaisin Kankaanpäähän Vatajankosken Sähkön kuntainliiton valtuuston kokoukseen. Päivälle (siis joidenkin mielestä vapaalle) kertyi jonkin verran mittaa. Ja aamulla ennen klo 7 taas vetrein voimin eduskuntatyöhön pääpaikalle!

Parkanossakin

Marraskuun 2. päivän iltayönä mittari näyttää +10 astetta siis ulkoilmassa. Ja samaa leutoa joskin sateista on luvassa lähipäivinäkin eli edelleen on lämpimämpää kuin mitä oli juhannuksena. Ilmankos juhannus on joka vuosi, mutta joulu vain kerran vuodessa.


Herättäjänpäivää vietettiin Parkanossa seurakuntatalla, kun kirkon lattia on remontissa valmistuen adventiksi. Myyryläiset Liisa ja Seppo toimittivat messun, Ojennukset Helena ja Reijo huolehtivat hyvistä tarjoiluista ja sitten pidettiin siioninvirsiseurat. Karvia-Parkano-Kihniö ovat perustaneet oman Herättäjä-yhdistyksen osaston, vuoron perään pidetään Herättäjän-päiviä eri seurakunnissa.


Pyhäinpäivän jälkeisenä päivänä voitiin vielä puhua myös poisnukkuneista rakkaistamme ja Kristukseen uskoneista pyhistä, joita ovat he, joita Pyhän Hengen työ on johtanut yhä syvempään synnin ja armon tuntoon. Martti Lutherkin on kehottanut olemaan varuillaan etsimättä sellaista pyhyyttä, ettet enää pidä itseäsi syntisenä, sillä Kristus ei asu muissa kuin syntisissä. Ehtoollispöydässä ja tietysti messun synnintunnustuksessakin saimme taas kerran synnit anteeksi, elämän ja autuuden.

Joulutunnoissa pyhäinpäivänä

Hyvät joululehtemme lukijat!

 

Saatuani  mieluisan toivomuksen kirjoittaa Korvaluoman-Karhusaaren  joululehteemme nimenomaan joulusta ei todellakaan ole helppoa asennoitua joulumieleen tänäänkään kirjoittaessani tätä kylläkin hartaan ja rakkaita muistoja täynnä olevan pyhäinpäivän iltana.

En yhtään ihmettele yhden kauneimmista joululauluistamme ”Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa” tekijöiden mietteitä. Laulun runoillut opettaja Helmi Auvinen kertoo kirjoittaneensa laulun kuullessaan kirkonkellojen soivan pyhänvieton alkamisen merkiksi: ”Silloin tunsin kuin olisin siirtynyt kotiini kaukana pohjoisessa ja kuullut kotikirkkoni kellojen soinnin. Sieluuni säteili pohjoinen joulukuinen taivas tuhansine tähtineen. Säteili valkoisiin nietoksiin hukkuva maa tummien salojen sylissä.” –Runo syntikin vapisevin käsin nopeasti kirjoitettuna. Armas Maasalo sävelsi runon kesäisenä hellepäivänä luettuaan runoa yhä uudelleen ja sävelmän alettua soida hänen mielessään. Maasalo haki kynän ja paperia, veti verhot kiinni ja sytytti kynttilän saadakseen edes hiukan harrasta joulutunnelmaa. Niin syntyi sointuisa sävel joulurunoon keskellä kirkkainta kesää.

 

Saamme olla kiitollisia Pohjankankaan itälaitaa kylähistorian toimittaneelle Reino Korvalalle korvaamattomien tietojen tallentamisesta. Itsekin periydyn Karhusaaren talosta sitä vuodesta 1906 hallinneeseen Liljan sukuun Juhon tyttären Taimin tyttären Elsan poikana ja tosiaan samoin Lempin (os.Korpela) pojan Taiton poikana. Niinpä kylähistoriasta on ollut hienoa löytää vv. 1940 -45 postia kuljettaneen Väinö Heikkilän elämänviisaus: Tolppatieltä ja jumalansanasta  ei saa koskaan poiketa. Tästä meidän on hyvä pitää kiinni myös joulua viettäessämme.

 

 Lapsenmielisesti suomalainen kansanruno kertoo joulun syvimmän sanoman meille pohjolan asukkaille ymmärrettävästi: Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella. Hän Jeesus on todella parasta, mitä meillä on. Hänessä me saamme kaiken niin elämässä kuin kerran kuolemankin hetkellä.

 

Vaikka joulu on vain kerran vuodessa ja joku voisi sanoa, että hyvä, että vain kerran vuodessa, niin joulu on kuitenkin vuoden suurin ja odotetuin juhla. On hyvin tarpeellista, jotta voimme herkistyä ja muistaa arkielämän rutiineista poiketen läheisimpiämme ja myös vähempiosaisempia lähimmäisiämme. Joulun monin ulkonaisten juhlamuotojen kuten värien, valojen, koristeiden, lahjojen, joulukuusien ja –ruokien tarkoituksena on sittenkin muistuttaa joulun suuresta lahjasta Seimen lapsesta. Jo ensimmäisenä jouluna enkelkuoro viestitti: Maassa rauha, ihmisillä hyvä tahto. Suomalaisen sananlaskun sanoin lahjaksi olemme saaneet, lahjaksi antakaamme.

 

Alussa mainitun joululaulun sanoin jokaisessa säkeistössä on sama alku ”Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa”. Säkeistöjen loppuosat kertovatkin sitten joulun tuomaa riemusanomaa: ”Taivahalla säteillen/ välkkyy sarja tähtösten:/ Jeesus tullut on!/

Kirkkaat joulukynttilät/ lempeästi hymyyvät:/ Jeesus tullut on!/ Kaikuu laulu lapsosten/ kirkkahasti välkkyen/ Jeesus tullut on!”

 

                                                                         Anssi Joutsenlahti

rovasti

eduskunnan varapuhemies