Rippikoululeirit

Suomi taitaa olla poikkeus rippileirien suosiossa. Jatkuvasti valtaosa n. 90% nuoristamme käy rippikoulun ja pääasiassa juuri leirillä. Seurakunnissamme on hyviä leirikeskuksia ja rippileirien pitäjät nuorisotyöntekijämme ja isoiset ovat ammattiväkeä. Valtaosalle leiririppikoululaisista jää hyvät muistot leiristään. Tässä on seurakuntiemme nuorisotyön vahvuus, jota kaikin tavoin tulee vaalia.

Noormarkussa alkoi eilen kesän kolmas ja samalla viimeinen rippileiri seurakunnan omistamassa ihanteellisessa leirikeskuksesssa Onnenkalliolla rauhallisen järven rannalla noin 10 km keskustasta. Itsekin olen muutaman alkupäivän mukana aina Seinäjoen Herättäjä-juhlille lähtöön asti. Paavo Ruotsalaisen Aholansaaressa Nilsiässä lähellä Tahkovuoren suurta laskettelukeskusta olen ollut pitämässä monia vastaavia leirejä. Aina päällimmäiseksi on jääneet hyvät muistot. Näin uskon tälläkin kerralla käyvän.

Leirin aluksi saivat leiriläiset kertoa odotuksiaan tulevasta leiristä. Riparilaiset jakautuivat kahteen selkeään joukkoon. Kaikki tytöt isoisia myöten kertoivat olevansa mitä motivoiduimpia ja odottavansa kaikkea mukavaa. Pojat sen sijaan samoin kaikki asennoituivat empien eivätkä osanneet oodottaa tulevilta päiviltä mitään ihmeellisempää, isoiset pojatkin olivat vähän samaa mieltä. Roolijako oli näin selvä, mutta käytännössä ei varmasti suuria eroja kuitenkaan ole.

Hyvin ensimmäinen päivä lähti liikkeelle. Puhuimme Jumalan äänestä sisällämme eli omastatunnosta ja aloitimme kymmen käskyn alkuosan eli rakkautta Jumalaan koskettelevan kolme käskyn tarkastelulla. Tänään on jäljellä seitsemän muuta käskyä, jotka koskevat rakkautta lähimmäiseen: älä tapa, kunnioita isääsi ja äitiäsi, älä varasta jne.

Säät ovat myös tärkeä tekijä ja meitä näyttävät hellivän kesän kauneimmat ja lämpimimmät päivät. Niinpä päiviin mahtuu runsaasti ulkoilua ja myös uimista ja sanomista. Kaikilla ei välttämättä kotioloissa olisikaan tälläisiä kesänviettomahdollisuuksia. Siksikin leirit ovat niin suosittuja ja vielä seuraavana vuonna on tungosta isoisiksi.

Rippikoulun tarkoitushan on kertoa lapsena Jeesuksen yhteyteen kasteessa liitetyille, miten kristillinen usko antaa elämällemme lujan perustan rakastamalla Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme. Ja hienoa nykyisin on, että konfirmaatiossa kummit saavat olla siunaamassa näitä sylivauvasta asti kummeina huolta pitämiään lapsia aivan samoin kuin kastehetkelläkin eli kätten päällepanemisella yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Irtopisteita vaalirahoitussotkusta

Vihreiden mepit, naiskaksikko, tekee politiikkaa vaatimalla eduskuntaa hajoitettavaksi vaalirahoitusten epäselvyyksien takia ja varsinkin kepun puheenjohtajansa pääministeri Vanhasen johdolla osoittaman peittelyn ja muistamattomuuden vuoksi. Ulkopuolisesta tuntuu, että miten pääministerinä voi olla henkilö, jonka muisti näin pätkii ja palautuu vaiheittain.

Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis on yhtynyt vihreiden naisten laulukuoroon hajotusvaaleista. Miksei muuten kukaan puhu Hautalan ja sdp:n Liisa Jaakonsaaren eduskuntapaikasta luopumisesta kesken kauden äänestäjänäs pettäen. Timo Soinista vaan vaahdotaan, vaikka hän aina selkeäti ilmoittaa esim. palaavansa ensi eduskuntavaaleissa Suomeen.

PerusSuomalaisilla ei ole luurankoja kaapissa vaalirahoitussotkuissa. Jotkut ovatkin vaatineet, miksei me pidetä suurempaa meteliä näistä pimeistä rahoista, joita löytyy myös kahden muun suuren puolueen kokoomuksen ja demareiden kaapeista. Jopa ällöttävyyten asti meni äskeisten EU-vaalien kokoomuksen jatkuvat kokosivun ilmoitukset, millä rahalla nekin maksetaan. Vasemmistopuolueiden ammattiyhdistysliikkelta saamat isot rahat ovat myös totisinta totta.
Siksi kansalaisten vaatima täysin avoin puoluerahoitus on saatava aikaan. Silloin kaikki puolueet ovat samalla lähtöviivalla eikä pimeillä rahoilla manipuloida kansalaisia jonkin puolueen äänestäjäksi vastoin äänestäjän parempaa tahtoa.

PerusS on varaa seuraavien vaalien alla tuoda tämä asia suurin kirjaimin esille ja ilmoittaa oma täyden läpivalaisun kestävä vaalibudjettinsa.

Tapani Yli-Saunamäki

Tutustuin Tapani Yli-Saunamäkeen hänen ollessaan Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtajana ja se jälkeen Karhu-urheiluvälineitä valmistavan firman markkinointipäällikkönä. Viime aikoina hän on päässyt julkisuuteen vähemmän mairittelevien syiden vuoksi todellisena kummisetänä, niin kuin päivän Helsingin Sanomat hänestä otsakoi lähes sivun jutussa.

Näyttää siltä, että mihin tahansa hän tartuu, se tuhoutuu. Onko hän siis epäonnen soturi. Hänhän on ollut kahden presidenttiehdokkaankin tukijoukoissa, Esko Aholla jopa kampanjapäällikkönä ja viimeksi Sauli Niinistön takuumiehenä. Kummastakaan ei tullut presidenttiä. Kepulle hän ei enää kelvannut seuraavan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen tukijaksi ja tuskin enää seuraavalla kerralla Niinistöllekään. Uskon, että PerusSuomalaisetkin sanoutuvat irti, jos hän olisi tarjoutumassa, istuuhan hän sanojensa mukaan kolmatta kautta Hyvinkään kaupunginvaltuustossa sitoutumattomana Kepun listoilta valittuna siksi, että sieltä oli helpointa tulla valituksi. Aatteen mies siis.

Hän siis toimi vaalirahaa itsensä konkurssitilaan asti jakaneen Nova Groupin toimitusjohtajana ja oli mukana kaikissa Kehittyvien Maakuntien Suomi-yhdistyksen vaalirahojen jakamisessa etsien aktiivisesti rahoituskohteita kepun ja kokoomuksen ehdokkaista isänmaallinen mies kun on. Tuntuu vain ihmeelliseltä, ettei hänen mieleensä edes juolahtanut, että PerusS se vasta onkin isänmaallinen vastustaen jopa EU:ta ja toimien vakaalta ei-sosialistiselta pohjalta. Mutta onkohan sittenkin kaiken taka-ajatuksena ollut etujen saalistaminen, eihän PerusSuomalaisia ole tarvinnut ottaa huomioon, tuskin niitä edes on ollut olemassakaan suurten päälliköiden näkövinkkelistä katsottuna eikä heillä ainakaan ole ollut mitään päätösvaltaa kaavotusasioissa ja valtakunnallisesti verolakeja tms. päätettäessä.

Jatkossa voisi olla toisin, kun PerusS on kansan tuella kiivennyt vakavasti otettavien vaihtoehtojen joukkoon, kun 10% kannatuksella matemaattisesti saisi eduskuntaa 20 edustajaa. Tämän mukainen vaalilakiuudistushan on sovittu, mutta valitettavasti se ei tule voiman vielä seuraavissa vaaleissa. Mutta ei PerusS tähänkään asti ole tarvinnut kummisetien pimeää rahoitusta, sanan voima on riittänyt ja se riittää eteenkinpäin, ovathan kansankin silmät auenneet ihmettelemään valtavia vaalimainoksia: kenenkä rahoilla nekin on maksettu!

Satakunnastakin tätä Yli-Saunamäen jakelemaa rahaa sai Kauko Juhantalo 10.000€ ja Kevan hallituksen puheenjohtaja Samsa Kataja 5.000€.Kevan toimitusjohtaja Markku Kauppinen on ollut mukana kepun ja Nova Groupin välisissä neuvotteluissa ja suositteli tuen maksamista Samsalle. Tämäkin on hyvä muistaa kuten sekin, että Kauko perheyhtiön kautta oli kaavoittamassa ja rakentamassa yhden auliin rahoittajan Kyösti Kakkosen Tokmanni-kauppahallia yhdelle parhaalle paikalle arvokaassa Kankaanpään kulttuurimaisemassa.

Mutta tuskin sentään Yli-Saunamäki niin korkealle arvostetaan, että vaalirahasotkujen takia uusia eduskuntavaaleja järjestettäisiin.

Tietokonemiesten armoilla

Kun eilen kirjoitin tietokoneavustajani olevan Pekka Nikkolan, en tiennyt tarvitsevani häntä heti tänään aamupäivällä. Kirjoitin hautauspuheen, mutten saanutkaan sitä tulostetuksi, vaan tulostin latoi kaikkia muita, mm. tätä blogiani sivukaupalla. Kerran ennenkin on näin käynyt ja tiesin, ettei tulosteista tule loppua. Onneksi sain Pekan kiinni ja hain hänet katsomaan konettani. Mutta hänkään ei saanut ulos siunauspuhetta, vaikka ne muut lukemattomat tulostustaan odottavat turhat tekstit saikin poistetuiksi. Ei auttanut muu, kuin lähettää puhe Pekan koneelle, josta sen sitten sai tulostettuna.

Aikaa tuhraantui melkoisesti, ihme oli, etten kuitenkaan juuri myöhästynyt kello 12 hautauksesta Lassilan idyllisessä maalaiskirkossa. Ajoin Lavian kautta ja sieltä edelleen päällystettyä, joskin melko mutkaista tietä Lassilaan, joka jatkuu Noormarkun kirkolle. 48 km taittui alle puolen tunnin ja olin perillä juuri tarkalleen ajassa, kirkontäyteisen noin sadan hengen saattoväen ei siis tarvinnut pohtia tarpeettomia esim. siunaustilaisuuden alkamisen myöhästymisen syitä. Edelliskerralla Lassilaan ajoin Verttuun kautta pikkuteitä juhannuksen kurakeleillä, matka oli ehkä jonkin kilometrin lyhyempi, mutta ajassa pitempi ja auto kaameassa kunnossa.

Vainajan arkku saatiin laskea pienellä hautausmaalla noin viidenkymmenen metrin päähän pääovesta. Ei ole monessakaan paikassa näin lyhyitä etäisyyksiä. Kyllä pienikin voi olla kaunista. Jo haudalla kukkia laskettaessa sai nauttia auringon lämmöstä, mutta ennen kaikkea muistotilaisuudessa pappilassa lämpö nousi väkisinkin. Palautui etsimättä mieleen Jämijärven vastaava tila eli vanha pappila, jossa myös pidettiin ennen seurakuntakodin valmistumista muistotilaisuudet ja kesäaikana kyllä lämpöä riitti niin kuin nyt Lassilan pappilassa. Ulkona olisi ollut miellyttävämpää, mutta emme osaa käyttää kesän parhaita puolia hyödyksemme. Me miehet kyllä kanttorin aloitteesta riisuimme paitahihasille vapautuen takeistamme. Muuten oli kodikasta, vainajan perhettä, sukua ja naapureita saattamassa pidettyä poislähtenyttä.

Mutta kyllä me ainakin varttuneempi ikäpolvi olemme melkomoisesti tietokoeksperttien varassa. Noormarkun virastossa alkuviikosta kävi tietokoneliikkeen mies laittamassa koneen käyttökuntoon asettamalla tunnukseni ja avaamalla linjat. Vielä pitäisi saada sähköpostiosoite, jonka saa taloudenhoitajalta, joka tosin on lomalla asuen Verttuulla eli hän on Hilkka Tommila os. Santaharju. Hän oli jo Jämijärven seurakunnan taloudenhoitajana ollesssani siellä kirkkoherrana. Näin on maailma pieni.

Niin tämänpäiväisissä hautajaisissakin oli useitakin tuttuja kankaanpääläisiäkin perheitä. Samoin Laviasta kotoisin oleva entinen Huittisten kaupunginjohtaja, nykyinen Tammelan kunnanjohtaja Setälä. Eilisiä tuttuja kesäteatterivieraita Kankaanpään ulkopuolelta olivat esim. entinen Päivikkeen Virpi, miehineen Pirkkalasta, jossa olen häntä tavannut kirkossa, Leppäsen Eeva, Raimo ja Marjatta Lilja ja ent. maakuntajohtaja Pekka Turunen rouvineen.

Kesäteatteri kuuluu Suomen suveen

Kankaanpään nuorisoseuran kesäteatterin ensi-ilta oli ennätyslämpimän päivät ehtoona Veneskosken teatterialueella. Illalla ei kuitenkaan enää ollut liian kuumaa. Ja niinpä saimme nauttia kesäisestä teatteriannista parhaimmillaan. Oli huumoria ja hulluttelua ja jännittävä juoni, joka lopulta monen kommelluksen jälkeen käänsi asiat parhain päin eli loppu oli melkein kuin saduissa: Ja he saivat toinen toisensa ja elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Jo näytelmän nimi Ameriikan Perinnöt ja Mummon Miljoonat kertoo näytelmän juonen. Amatöörinäyttelijät onnistuivat ja heidät palkittiin suosionosoituksin ja runsailla kukilla jopa kaupunginkin puolesta. Yleisöä oli vain katsomo puolillaan, mutta silti laajalta alueelta. Monia tuttujakin näkyi ja nuorisoseuran konkareita kauempaakin. Parhaan osan veti jo lippuja tarkastamassa ollut tietokone-eksperttini Pekka Nikkola, joka jälleen oli hankkinut runsaasti ilmoittajia käsiohjelmaa. Hän toimi taksiauton kuljettajana avaten ja sulkien oven Pohjanmaan lakeuksilla suuren maatalon omistavalle Helka Kovakalliolle sanomatta sanaakaan.

Tänään kesäretkellä poikkesivat talossa kummityttömme Taina lastensa alle kouluikäisten Aaron ja Aavan sekä vanhempiensa jo eläkkeellä olevien Niemelän Hilkan ja Sepon kanssa. Hilkka on vaimoni Hellin sisko ja asuvat eläkkeelle siirryttyään Lapualla, jossa Hellin koti, veli ja täti myös edelleen ovat.

Onnellisen sadun loppu kesäteatterissa tuli mieleen, kun sain lukea Aarolle hänen innokkaasti kuunnellessaan hyvin pitkän mutta jännittävän Laura Sointeen sadun Hukkasaaren arvoitus, jonka koristeena on kolme vaikuttavaa kuvaa sadun mieleenpainuvista huippuhetkistä. Hölmäläisten satukirja oli Aarolle ja Aavalle tuttu, mutta luimme myös muutaman jutun hölmäläisten touhuista kuten valon kantamisesta säkissä pimeään taloon.

Näinkin voi kaunis kesäpäivä vierähtää, kun on vapaapäivä molemmilla eikä päivä hassumpi ollutkaan!

Suvi on

Kesä on parhaimmillaan ja siitä pitäisi nauttia ja iloita niin kauan kuin sitä riittää.

Vilkkailla toripäivilläkään kukaan ei valittanut lämpöä, sitä on Suomen kesässä loppujen lopuksi niin vähän, ettei siitä yksinkertaisesti ole varaa valittaa, vaan ottaa tyynesti vastaan. Onhan sitä sadetta ja kylmääkin ihan riittävästi. Väkeä todella riitti, niin kuin kesätoripäivillä aina. Ja kauppa kävi, varsinkin uusi peruna teki kauppansa, pieni kappa 10€, litra 5€.

Vanhat kymmeniä vuosia sitten Kankaanpäässä asuneet eivät enää tahdo nähdä tuttuja. Viisi-kuusikymmentä vuotta Australiassa asunut sisariaan tapaamaan tullut Dahlin sisarussarjan jäsen ilahtui, kun kerroin olevani Joutsenlahden kirjakauppiassukua, tottahan hän kirjakauppiaat tunsi ja samoin Liljan sisarussarjan vanhimmasta Osmosta lähtien, olihan hän sodan oloissa toiminut keskuksessa, joka sijaitsi juuri Liljalla. Näin ilo on molemminpuolista, kun löytyy yhteisiä tuttuja.

Kuninkaanlähteen lenkin päälle ilman ennakkoajatusta menin eka kerran vilvoittumaan harjun takaiseen jokakesäiseen uimapaikkaani turvesoiden vieressä oleviin santakuoppiin. Ei ollut vesi lainkaan kylmää. Samalla tuli vasta nyt käytyä avovedessä, kun mökilläkään ei ole tullut käydyksi. Tänään oli myös viimeinen aamu-uinti uimahallilla, viikonloppuna se menee kiinni seitsemäksi viikoksi, joten on korkea aikakin siirtyä ulkotilojen uimariksi. Ei aamu-uinnissa liiemmin ollutkaan enää väkeä. Yksi uskollisimmista oli kylläkin: 95-vuotias sokea Vilho Onniselkä.

Aamu-uutisissa kerrotiin Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän mielipidekyselyn tuloksia, PerusS oli kivunnut tasan 9%. Ei sinällään mikään yllätys, olihan EU-vaalitulos peräti 9,8%. Oltiin samalla prosenttiluvulla vihreiden kanssa ja vasemmistoliiton kannatus alkoi 8 prosentilla.

Samalla ilmoitettiin, että uusin vaalirahakohu ei vielä vaikuttanut tähän tutkimukseen ja arveltiin vaalirahasekoilun vaikuttavan nimenomaan kepun kannatukseen, joka vielä nyt oli 18,8%. On Timo Soinin helppoa lähteä EU:hun, kolme päivää EU:ssa ja neljä päivää koti-Suomessa. Hyvää tulee!

Oikea juhannuspäivä

Kesäkuun 24. päivä on tänään eli juuri nyt kuuluisi olla Juhannus, Johannes Kastajan syntymäpäivä tasan puoli vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Ja näyttäisi ainakin tänä vuonna olevan itse Luojakin sitä mieltä, kun tänään hän on antanut erinomaisen juhannussään päinvastoin kuin kalenterimme juhannuspäivänä, jolloin oli mitä kurjin kylmä ja kostea sää.

Tänään saimme viiden veteraanikuorolaisen kanssa olla pitämässä hartautta Lohikon vanhainkodissa, jossa aina silloin tällöin käymme. Saimme pitää oikeaa juhannusta, sillä kodin asukaat vielä muistavat hyvin, miten juhannusta aina vietettiin juuri 24.6. Vasta 1954 tai -55 juhannus työmarkkinaneuvotteluissa siirrettiin lähimmän pyhän yhteyteen. Aiheesta eräs hoitaja totesikin, että juhannus voitaisiin nyt siirtää takaisin entiselle sille kuuluvalle paikalleen, kun siirtoa vaatineita työntekijöitä kuten esim. paperimiehiäkään ei enää juuri ole ulosliputuksen ansiosta.

Juhannuspäivänä olin katsomassa meidän Ukki-Tuomaksen sisarussarjan Osmo, Ahti, Leevi ja Elisa ainoaa sisarta ja samalla ainoaa elossaolevaa eli Elisaa terveyskeskuksessa. Hänen kanssaan luimme muutaman Suomen kesään kuuluvan runon, Elisalla itsellään oli runokirja, joskin minullakin oli mukana kirja. Mielestäni molemmat suurimmat mestarimme Aleksis Kivi ja Eino Leino ovat kuvanneet keskikesän juhlan tuntoja väkevästi.

Aleksin Onnelliset: Jo valkenee kaukainen ranta/ Ja koillisest aurinko nousee/ Ja auteret kiirehtii pois,/ Kosk Pohjolan palkeet käyvät,/ Kosk mennyt on yö,/ Kosk kimmeltää kesänen aamu/ Ja linnut ne laulelee. Ja runossa Sunnuntai: Me varjossa valkean tuomen/ Istuimme ruohistos/ Ja allamme kimmelsi järvi/ Paisteessa auringon,/ Ja loiskelit Ahtolan immet/ Kultasel santarannal.

Ja Eino Leinon Nocturne: Ruislinnun laulu korvissani,/ tähkäpäiden päällä täysi kuu;/ Kesä-yön on onni omanani,/ kaskisavuun laaksot verhouu./ En ma iloitse, en sure, huokaa;/ mutta metsän tummuus mulle tuokaa,/ puunto pilven, johon päivä hukkuu,/ Siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,/ tuoksut vanamon ja varjot veen;/ niistä sydämeni laulun teen.

Eino Leinolla on myös oikein Juhannus-niminen runo: Minä avaan syömeni selälleen/ ja annan päivän paistaa,/ minä tahdon kylpeä joka veen/ ja joka marjan maistaa./ Minun mielessäni on juhannus/ Ja juhla mittumaari,/ ja jos minä illoin itkenkin,/ niin siellä on sateenkaari.

Juhannus on laulunsa ja juhlintansa ansainnut!

Seurakunnassa mietittävää

Nykyisessä virkapaikassani Noormarkussa tämäniltaisessa kirkkovaltuustossa käsiteltiin edellisen vuoden tulo- ja menoarviota ja toimintakertomusta, jotka nostattivat monia asioita harkittavaksi.

Talousluvut olivat alenevia, kuten kaikkialla muuallakin nyky-Suomessamme. Niille ei yksittäisessä seurakunnassakaan voida mitään. Esim. sijoitusten arvo oli pudonnut, mutta se ei sikäli ole vaarallista, kun arvopapereita ei nyt laskussuhdanteen aikana tarvi realisoida. Tulot olivat laskeneet ja menot jonkin verran kasvaneet, tuttu kehityssuunta sekin kaikkialla yhteiskunnassamme. Kirkosta eronneita oli viitisenkymmentä, mutta liittyneitäkin löytyi. Enemmänkin pohdittiin tulevaisuuden näkymiä, jos kirkostaeroaminen monien kamppanjoiden ja sen helppouden vuoksi rupeaa kasvamaan, kuten jo on tapahtumassa suurissa asutuskeskuksissa.

Toimintaluvuissakin oli nähtävissä huononnusta. Vuosien kuluessa kirkossakäyntiluvutkin olivat laskeneet kirkkoherran ottaessa syyn niskoilleen. Valtuutetut kuitenkin lohduttivat kertoen samansuuntaisesta valitettavasta nykyrendista koko maassa. Kun Noormarkku liittyy vuodenvaihteessa Poriin, jaettiin Porin kirkkosanomat, jossa oli kirjoitus Noormarkun seurakunnasta. Siinä Porin kirkkovaltuuston puheenjohtaja totesi Noormarkun kirkossakäyntiluvun olevan huomattavasti suuremman kuin muissa vastaavankokoisissa seurakunnissa. Monissa puheenvuoroissa tuotiin esiin myös seurakunnan monipuolista toimintaa, joka puolestaa voi verottaa seurakunnan pääkokoontumista jumalanpalvelusta.

Ei Noormarkussa siis sittenkään seurakunnan asiat kovin huonosti jaksa. Uutena työntekijänäkään en kokenut tyrmäysiskua, päinvastoin toivotettiin tervetulleeksi oikein kymmenen ruusun voimalla.

Keskustelu elää

Eduskunta on lähtenyt kesälomalle, mutta käydyt EU-vaalit keskusteluttavat edelleen. Päiväkohtaisia ovat Hannu Takkulan aikomukset, Sampo Terhon haastattelu ja gallup-tutkimus äänestäneistä sekä Kuntien eläkevakuutuslaitoksen kytkökset Nova Groupiin.

Hannu Takkula, kepu, on saattanut julkisuuteen ilmoituksen, ettei enää liity EU:ssa entiseen liberaaliryhmään, josssa kepun edustajat ovat istuneet, koska hän ei hyväksy sen vapaamielistä arvomaailmaan, vaan hän liittyy mieluummin perusteilla olevaan englantilaisjohtoiseen konservatiiviryhmään. Näin se vain on, ympäri käydään ja yhteen tullaan. Onhan Takkulan ja Timo Soinin näkemykset valtaosasta asioista yhteneväiset, ja Timohan on juuri menossa samaan konservatiiviryhmään, jonka arvot puolustavat vanhaa suomalaista arvomaailmaa kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

Samojen arvojen puolesta liputtaa myös Sampo Terho tänään Perusuomalaisten-lehden nettisivulla olevassa haastattelussaan. Hänhän siirtyy Timo Soinin tilalle Brysseliin, kun Timo palaa eduskuntaan seuraavissa vaaleissa. Sampo kertoo liittyneensä puolueeseen jo silloin, kun kannatusluvut pyörivät 1% ympärillä, vakaumuksesta, nähdessään perussuomalaisten olevan ainoan vaihtoehdon maata hallitsevalle konsessuspolitiikalle.

Erittäin ihmeellisiä tuloksia on saatu aamulla julkistetussa gallup-tutkimuksessa EU-vaalikäyttäytymisestä. Yllätyksellisintä oli tieto, että juuri perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset olivat laiskimmat vaaliuurnilla kävijät. Kumpienkin kannattajat ovat tietysti eniten EU-vastaisia, ja nythän ei vassareilla enää ollut EU-kriitikkoa Seppästä ehdolla. Mutta merkillistä olisi, etteivät perussuomalaiset nytkään olisi äänestäneet, kun oli todellinen ja uskottava vaihtoehto EU-intoilijoille. Timo Soinin äänikuninkuutta perusteltiin sillä, että hän sai ääniä yli puoluerajojen. Onpa joku ehtinyt toteamaan seuraavista presidentin vaaleista, että Timo olisi mukana toisella kierroksella, silloinhan EU-vaalien tapaan koko maa on yhtenä vaalipiirinä.

Kepun ulkopuolista vaalirahaa viime vuosina on kertynyt 2 milj.euroa eli 12 milj.mummun markkaa. Nyt on päätetty tehdä erityistilintarkastus Kevan (Kuntien eläkevakuutuksen) ja vaalirahoja auliisti jakaneen Nova Groupin kytköksistä, kun kävi ilmi Kevan toimitusjohtajan Markku Kauppisen mukanaolo kepun ja Nova Groupin välisissä neuvotteluissa ja Keva on rahoittanut Nova Groupin ajamaa mottorikelkkatehdasta Rovaniemelle 20 milj.eurolla.
Timo Soini sanookin plokissaan, että täläisiää rahoilla mässyillyttä kepua vastaan olemme joutuneet taistelemaan, mutta olemme onnistuneet sanan voimalla rahan mahtia vastaan.

Vaalirahasotku aloitti kesäloman kohinalla. Koska Kokoomus ja vasemmistopuolueet ilmoittavat suuret puoluerahoituksensa? Käykö se vapaaehtoista tietä, vai vasta pakon edessä. Ei ihme, että kansa on kyllästynyt kähmiviin politiikkoihin.

Viisi jumalanpalvelusta

Kaksoispyhillä on oma merkityksensä. Monille se antaa pidennetyn vapaan. Kirkollisestikin tälläinen pyhä erottuu päinvastoin kuin esimerkiksi nykyinen yksipäiväinen helluntai, vaikka se muuten on paljon merkittävämpi kuin nyt käsillä oleva juhannus.

Kirkkolain mukaan jokaisena pyhäpäivänä on pidettävä jumalanpalvelus. Kaksoispyhinä yleensä jälkimmäinen on melkoista pakkopullaa kirkossakävijöille ja siksi silloin on hyvin vähän väkeä. Tulee mieleen: miksi kumpanakin pyhänä on järjestettävä jumalanpalvelus, eihän Jumalan luomisjärjestyksenkään mukaan viikossa ole kuin yksi pyhäpäivä sunnuntai. Ja toiseksi, kun puhutaan laiskasta kirkossakäynnistä, lasketaan kaikkien pyhien kävijämäärien keskiarvo, mielestäni kävijämäärän jakajana pitäisi olla vain vuoden viikkojen lukumäärä eli 52, nyt kävijät jaetaankin kaikkien pyhien lukumäärällä, joka on pitkälti yli 60. Tietysti näin saadaan paljon pienempi luku ja taas voidaan päivitellä kirkossakävijöiden vähäisyyttä.

Itselleni vielä näin varttuneemmalla iällä tuli juhannuspyhinä toimitettujen jumalanpalvelusten määrässä varmasti koskaan ylittämätön luku, kokonaista viisi. Kolme niistä oli vt.kappalaisen virkapaikassani Noormarkussa ja kaksi Isojoen vt.kirkkoherran Jari Koskelan sijaisena.

Väkimäärät eivät todellakaan päätä huimanneet. Noormarkussa juhannuspäivän aamuna oli kylläkin niin kurja sää, että vähäisen kirkkovieraiden määrän ymmärtää. Tänään sunnuntaina oli jo kesäinen auringonpaiste ja kun päätökseksi tarjottiin kahvit kirkkopihassa, niin väkeäkin oli jo huomattavasti enemmän. Eniten kuitenkin Noormarkussa taisi kirkonkävijöitä olla juhannusiltana pienessä idyllysessä Lassilan kirkon jumalanpalveluksessa, jossa vallitsee todella syvä maaseudun harmonia ja oikea Suomen suven tuntu. Tälläistä miljöötä ei kovin usein tavoita, suosittelen käymistä tässä pienten kylien keskellä olevassa kirkossa. Nykyään Lassilan alueella on vain n. 200 henkeä, aiemmin väkeä on ollut tuhatkin. Tänä kesänä loppui koulukin. Nyt Noormarkusta Lavian suuntaan menevän tien varreltä on lopetettu kaikki koulut: Kairila, Lassila, Rudanmaa, Harjakangas. Maaseutu autioituu ja autioitutetaan.

Isojoella on hyvin samanlainen kirkko kuin Kankaanpäässä, Engelin piirtämä ja yhtä isokin. Ja kuuluvuudessakin sama ongelma, eli keskikupolin alla ei tahdo kuulla. Kun äänentoistokaan ei ole nykyaikaisella tasolla, ei ihme, että kevään piispantarkastuksessakin piispa Simo Peura on vaatinut uudistusta. Isojoen kirkko on sikälikin tuttu, että kirkon vieressä olevan sankaripatsaan tekijä on enomies Kauko Räike ja hän on lahjoittanut kirkon sisälle tekemänsä pronssiin valetun krusifiksin, jonka kaksoiskappaleen saimme yrittäjien lahjoittamana myös Jämijärven kirkkoon. Isojoen suntio on jämijärveläislähtöinen Moision tytär Sorrinperältä, jonkka isän siunasin Jämijärvellä. Kanttorinakin on nainen, molemmat erittäin ystävällisiä. Kanttorilla on tapana laulaa päivän psalmi, jollaista en useinkaan ole kuullut, mutta sopii erittäin hyvin. Eikä Isojoelle Kankaanpäästä ole kuin 50 km, sama matka kuin täältä Poriin, Isojoelta taitaa Poriin tulla 80 km. Niin että lähellä kaikki olemme.

Mittumaarina

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin myös tämänpäiväisellä Juhannuksella. Otsakkeessa on yksi. Nyt on ennen kaikkea Johannes Kastajan päivä kirkkovuoden alkuperäisen merkityksen mukaisesti. Mutta on myös sydänsuven suuri juhla, keskikesän ja yöttömän yön ja Suomen lipun päivä. Vaikka oikea päivä olisikin 24.6. josta on tasan kuusi kuukautta jouluun, niin nykyisinhän juhannus on liitetty lähimmän sunnuntain yhteyteen. Niinpä huomenna on kevätpäiväntasaus ja päivä rupeaa lyhenemään.

Näin tavallaan meillä on käsillä kesän huipennus, vaikka juuri tänään on ollut sateista ja viileää, niin kuitenkin koko luonto on mitä kukoistavampana ja vehreyteensä pukeutuneena.Niinpä ei suotta eräs lähetystyöntekijä kertonut lähetyskentillä juuri juhannuksena kaipaavansa kaikkein eniten Suomen kukkaan puhkeavan luonnon tuoksua. Näin me täällä saamme iloita vuodenaikojemme vaihtelusta ja nyt siis kesäisen luonnon kauneudesta.

Juhannus on aiemmin ollut eri tavalla suuri juhlapäivä. Silloin on yleensä ollut rippilasten konfirmaatiot ja avioliittoonkin vihittiin nimenomaan Juhannuksena. Nykyisin kummatkin ovat siirtyneet muihin ajankohtiin ja juhannus halutaan viettää perheen kanssa luonnon rauhassa. Päinvastaisesti kyllä varsinkin nuoriso kokoontuu omiin juhliinsa, täällä Satakunnassa ehkä maan suurimpiin juhannusjuhliin Raumanmeren juhannusjuhliin Porin Kirjurinluodossa.

Juhannuksen Johannes Kastaja on kuitenkin jättänyt oman lähtemättömän jälkensä myös meidän yhteiskuntaamme, koska juuri Johanneksesta lähtöisin olevat etunimet ovat kaikkein yleisimpiä miesten etunimiä, ovat ainakin olleet: Juhani, Jussi, Jukka, Juha, Juho, Juhana, Janne, Jani. Meidän onkin hyvä tietää Johanneksen merkitsevän: Jumala on armollinen.

Eikä Johannes Kastaja itsekään ollut mikään turha mies. Häntä voi täydellä syyllä pitää yhtenä koko maailmanhistorian suurimman käännekohdan esiairueena, kun hän sai toimia tien raivaajana, huutavan äänenä ja parannussaarnaajana erämaassa, Jeesuksen edelläkävijänä ja sai myös toimittaa Jeesuksen kastamisen. Ja juuri Jeesuksen kautta tuli maailmaan kestävä ja kaikille riittävä armo ja rakkaus ilman mitään meidän omia edellytyksiämme. Ja juuri tämä aloitti ennen täysin tuntemattoman uuden aikakauden: jokainen ihminen on yhtä arvokas Jumalan luomana. Ja tähänhän perustuu koko sairaanhoitomme ja sosiaaliturvamme, nyky-yhteiskuntamme peruspilarit.

Kirjeenvaihtoa Timo Soinin kanssa

Hei!

Onnittelut vaalimenestyksestä. Kierroksesi Satakunnassa ei mennyt hukkaan, vaikka äänimäärämme eivät pienenä (kutistettuna) maakuntana päätä huimaakaan. Olit kuitenkin myös Satakunnan äänikuningas juuri ennen Pesämäessä vastaväittäjänäsi ollutta Kakea. Myös kannatusprosenteissa käyntipaikkasi jylläsivät Satakunna osalta: 1.Siikainen 16,4%, 2.Honkajoki 15,1%, kolmas oli kylläkin yllättäen Ulvila 13,5%, 4. Kankaanpää ja Noormarkku 12,9% 6.Nakkila 12,8% (jossa ei ollut edes ehdokkaita, Heinäset sekä isä Veini että poika Martti ovat kuolleet) 7.Jämijärvi 12,3% ja sitten suurimmalla äänimäärällä Pori 12,0%. Raumakin sai 11,6%. Eli täällä oli sama tendenssi kuin muuallakin maassa eli ääniä tuli roppakaupalla suurissa asutuskeskuksissa.

Lappihan oli todellinen yllättäjä toisella sijallaan 12,0%, Satakunta on sitten heti 3. 11,7%. Kymihän nousi kärkeen 13,5%. Että silleen.

Tämänpäiväisessä pro karelia viestissä puututaan vaalirahoituksen avoimmuuteen ja väitetään, ettei yksikään vakavasti otettava politiikko tai puolue sitä tosissaan halua. Meillähän on puhtaat jauhot pussissa, kova äläkkä vain avoimmuuden puolesta! Lähetän karelialle lähettämäni vastineen myös. Terv. Anssi J.

Tälläisen viestin lähetin Timo Soinille täältä Satakunnan mailta. Sain häneltä eilen myös vastauksen: Kiitos Anssi. Olet aina ollut ryhdikkäästi mukana. Meillä on rahoituksessa puhdas peli.

Tämän vastineen lähetin puolestaan prokarelialle, joka kosketteli ajankohtaista puoluerahoituksen avoimmuutta väittäen, ettei yksikään merkittävä puolue tai poliitikko ole esittänyt rahoituksen täyttä avoimmuutta. Saman vastineen toimitin tiedoksi myös Timo Soinille:

Kirjoitatte ettei yksikään merkittävä politiikko tai puolue halua täyttä avoimmuutta puolueiden rahoituslähteistä. Nyt ei enää voi jättää huomioitta PerusSuomalaisia, kun on EU-parlamentaarikkokin, näissäkään vaaleissa ei puolueella ollut minkäänlaista ulkopuolista rahalähdettä, PerusSuomalaiset pystyvät täysin vapaasti vaatimaan täyttä avoimmuutta ja myös vaativat. Terv. Anssi Joutsenlahti

Sain myös prokarelialta vastauksen, jonka voinen myös liittää nähtäville:

Terve!
Kiitos huomautuksestasi. On todella rankkaa käydä vaaleja omalla ja itse hankkimallaan rahalla. Mutta eikö johtopäätökseni ole täysin looginen: kukaan merkittävä poliitikko ei halua avoimuutta rahoituslähteistä, koska ei ole kolmeen kertaan tehtyyn ehdotukseen lausunut sanaakaan? Jos esim. Timo tai Raimo tai joku muu olisi todella kiinnostunut avoimuudesta, he olisivat laittaneet lyhyen kommentin todeten, että tämä ehdotus voisi olla mahdollinen tai ehdotus oli huono. Ehkä havaitsitkin, että haastattelin Karelia Klubi -lehteen http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/ (no 20 / Sivu 10) Vesa-Matti Saarakkalaa. Hänkin olisi voinut laittaa ko. ehdotuksiin jonkinlaisen kommentin. Perussuomalaiset eivät ole esittäneet järjestelmää, joka tekisi rahoituksesta avoimen. Me olemme sellaisen esittäneet. Joten perussuomalaiset voivat hyvin vaatia täyttä avoimuutta ja vaatiakin sitä, mutta silloin teillä itsellä pitää olla joku vaihtoehto, miten se avoimuus toteutetaan. Ehdotankin, että perehdyt ehdotukseemme. Jos siinä on mielestäsi jotain mieltä, kerro siitä puolueen johdolle ja pyydä julkisesti kommentoimaan ja ehdottamaan sen käyttöönottoa. http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1787&author=10 Jos ehdotus ei miellytä, tehkää oma, parempi ehdotus. Olen ilomielin valmis paremman ehdotuksen tiedottamaan 1 200 toimittajalle ja yli 3 000 poliitikolle. Mukavaa juhannusta, t. Veikko Saksi

Eiköhän tästä päästä eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä ja vaalirahoituksen täyteen avoimmuuteen Tarastin parast' aikaa työn alla olevan puoluerahoituskomitean suosiollisella myötävaikutuksella. On muuten Lauri Tarasti urheilukaveri jo Helsingin Yliopiston ajoilta, jolloin edustimme yliopistoa Tarton yliopistoa vastaan käydyissä yleisurheiluotteluissa, Lauri oli vain lyhyemmän matkan mies pikajuoksijana.

Vilinää ja vilskettä

Tänään oli oikeasti jokaviikkoisten toripäiviemme ensimmäinen oikea kesätori, sillä ensi kertaa sää oli kaikin puolin suosiollinen ja väki oli lähtenyt liikkelle. Olihan kaiken lisäksi juhannuksen aatonaatto. Olen Anja Lammelan hyyryläisenä, hänellä oli eka kertaa tänä vuonna itsensä lisäksi neljä apulaista ja minäkin jouduin myymään myös hänen tavaroitaan: uutta perunaa, sipuli-, porkkana- ja punajuurinippuja, tilliä, kotimaista mansikkaa jne. Kauppa todella kävi päinvastoin kuin aiemmin tänä vuonna.

Niin myös oma myyntipöytäni ei ollut turhan panttina, Pata-Jussin mallaslimput loppuivat jopa kesken niin, että unohdettuani yhden maksetun varauksen olin jo myynyt viimeisen limpun, kun varaaja saapui onneksi paikalle ja sai itselleen jo toisellekin myymäni limpun, kun ostaja onneksi oli vielä paikalla. Korvaukseksi hän osti veteraanien hyväksi myytävän Jukka Kuoppamäen laulaman cd-levyn, musiikista vastaa Satakunnan sotilassoittokunta Riku Huhtasalon johdolla. Körttipastillipussejakin meni ja tietysti veteraaniarpoja, joissa tällä kerralla oli nelisen voittoa.

Tärkeintä kuitenkin torilla ja kesätorilla etenkin on tavata tuttuja, joita näkee aina on runsain mitoin ja saa vaihdettua jonkin sanan. Monia asioita voi toimittaa, esim. monia Karhoismajan vesireittien jäsenten kirjeitä sain toimitettua ja veteraanien kanssa sovittua laulu- ja hartaushetkeen menon Lohikon vanhainkotiin. Vielä ehdin ennen toriajan loppua Sotaveteraanien työvaliokuntaan, jossa asioita riitti pariksi tunniksi.

Illalla juostiin vielä Isojoen vt.kirkkoherranpestin jatkoksi Honkajoen vt.kirkkoherranviran jooulukuuhun asti ottaneen Jari Koskelan kanssa tavanomainen kympin lenkki Kunkulla eli Kuninkaanlähteellä Hämeenkankaan kangaspoluilla. Sodan jälkeen Suomen suurin sotaharjoitus oli jo hiljentynyt ja sotilaat lähteneet juhannuksen viettoon, joten saimme esteettömästi tehdä lenkkimme.

Lenkin jälkeen yritin vielä mullita harvoja perunavakojamme, varret ovat jo kasvaneet pitkiksi. Ja vaikka istuttaessani pyrin jättämään vakojen välit tilaviksi ,jouduin jälleen toteamaan välien olevan vieläkin liian pienet kunnon mullitsemisen aikaansaamiseksi. Maasta kylläkään ei olisi puutetta. Huomenna olisikin sitten ruohonleikkkuun aika, on kyllä uhattu sateillakin taas, vaikka juuri satoi kaksi päivää. Omakotiasujalla työtä riittää varsinkin kun katsoo vaimon ahertamista, kun hänellä on menossa lomaviikot.

Järviemme kunnostusta

Meillä on kuuden järven ja alueen jokien vesien parantamiseksi perustettu Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys. Järvemme ovat Valkeajärvi, Suutari, Majajärvi, Pikkuhapua ja Hapuanjärvi sekä Äpätinjärvi. Vedet purkautuvat Karvianjokeen. Suutariin tulee vettä Verttuunjärvestä.

Näinä päivinä on muutaman vuoden jälkeen ilmestynyt taas yhdistyksen tiedotuslehtinen, jonka jaamme jäsenmaksupankkisiirron kanssa kaikille lähes 300 jäsenellemme. Valtaosa on kankaanpääläisiä, joille rahastonhoitajana suoritan jakelun talkoilla. Vain vajaa 40 kirjettä pitää postittaa ulkopuolelle pääasiassa Satakunnan alueelle. Yksi kirje lähti ulkomaillekin Ranskaan.

Yhdistyksemme kaikki kaikessa puuhamiehiä ovat olleet perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja tuomari Pekka Nahi ja hänen jälkeensä toiminnanjohtajana toiminut entinen Apu-lehden toimituspäällikkö Uki Uolevi Kiviranta ja nykyinen puheenjohtajamme professori Asko Riitahuhta.

Jo usean vuoden ajan olemme saaneet hyvin EU-rahoja ja perusteellisten suunnitelmien jälkeen olemme päässeet toteutusasteellekin. Muutamaan pienempään ojaan on rakennettu pohjapatoja, tosin vasta Haavistonkeitaalta Haapuanjärvestä Äpätinjärveen laskevaan Salmenojaan. Pikkuhapuaan tehdään alkukesästä Majajärvestä laskevan Viranojan suuhun laskeutusallas.
Parina vuotena on päästy melkoisiin koneellisiin niittoihin kolmella järvellä. Kalanpoikasia on myös istutettu kahtena kesänä. Takapakkina on koettu alueella aiemmin runsaanakin esiintyneen jokirapukannan täydellinen kuoleminen ruttoon. Suutarijärvellä on ruoppaamalla saatu uimaranta ja venevalkama. Meillä Majajärvellä on kaksikin rannanomistajaa ruopannut omaa rantaansa ja vesialuetta on siten saatu puhdistettua ja lisättyä. Tarkoitus on jatkaa tätäkin tosin täysin yksityiseltä pohjalta. Ranta-alueiden puskistumista on raivattu paremman näköyhteyden saamiseksi järvialueille ohi kulkevilta teiltäkin käsin.

Niinpä elokuussa aikaansaannoksiamme saapuu tarkastelemaan Satakunnan vesienkunnostuksesta kiinnostuneet vuosittaisella kesäretkellään. Meillä on siis jo jotakin näyttää muutaman vuoden ponnisteluiden tuloksena. Olemme myös hankkineet omaksemme happitilanteen mittauslaitteen ja pienimuotoisen mökkiruopaajan.

EU-rahotuksessa on aina myös omavastuuosuus, jonka kattamisessa olemme hyvin saaneet kokoon tarvittavat talkootunnit. Sen sijaan rahanhankinnassa omavastuun kattaminen ei olekaan kovin helppoa. Muutamana vuonna saatiin kaupungin avustusta, mutta se on jatkuvasti pienentynyt ja tänä vuonna se loppui kokonaan kaupungin talouden syöksykierteestä johtuen, joudummehan jopa koko henkilökunnan lomauttamiseen. Siksi on tehty nyt jäsenille jaettu Karhoismajan vesireittien palvelu- ja yritysopas. Lehtisessä on runsaasti oman alueen yrittäjien ja vähän muidenkin ilmoituksia. Toivomme jäsenkuntamme käyttävät meitä tukeneiden yrittäjien palveluita. Järviemme rannnoilla on kolme merkittävää yhteisöäkin, Kankaanpään seurakunta, Länsi-Suomen Osuuspankki ja Kankaanpää Works Oy. joilta keräämme yhteisökannatusmaksun, ovathan ne myös suurimmat järviemme virkistyskäyttäjätkin.

Askaretta kyllä riittää vesiemme parantamisessa. Kun niitä on pilattu monien vuosikymmenien ajan, ei puhdistustyökään onnistu muutamassa vuodessa. Mutta yrittänyttä ei laiteta sanotaan.

Noormarkussa

Sataa jo toisena päivänä peräkkäin. Voisi sanoa, että vettä tulee niin kuin saavista kaataisi. Ei nyt sentää lujaa, mutta kuitenkin koko ajan enemmän kuin tihkua. Huomenna on jo selkenevää.

Noormarkku liittyy vuoden alusta Poriin äänestyksen jälkeen. PerusS Onni Lehtovirta oli itsenäisen Noormarkun kannalla. Nyt siis myös seurakunnassa joudutaan tekemään liitosvalmisteluja, vaikka Noormarkun seurakunta jääkin olemaan, mutta hallinto ja talous yhdistetään. Tilanne on uusi ja arvaamaton. Vähän pelonsekaisestikin odotetaan uutta.

Myös talousarvioehdotukset joudutaan tekemään jo näin alkukesästä. Aiemmin on ehditty vielä syksyn alussa. Olen ollut viran puolesta sekä lähetystyön- että diakoniatyön johtokunnisssa budjettiehdotuksia käsittelemässä. Vanhalta pohjalta joka tapauksessa lähdetään ja odotetaan, miten Pori suhtautuu, kun päätösvalta suurelta osin menee sinne.

Molemmissa johtokunnissa on tekemisen meininkiä, monenmoista on puuhattu paljolti juuri vapaaehtoisin voimin. Lähetyssihteerikin on luottamustoiminen ilman palkkiota. Diakoniatyössä on kaksi palkattua diakonissaa. Toimintaa siis riittää molemmilla alueilla. Tänään esim. alkoi leirikeskuksessa Onnenkalliolla diakonialeiri yhtä sateisissa merkeissä kuin eilinen tyttöjen taideleiri Rudanmaan vanhalla koululla. No, huomenna selkiää.

Noormarkussa on 1930-luvulla rakennetun pääkirkon lisäksi kyläkirkko Lassilassa, jossa myös pidetään jumalanpalveluksia. Seuraava on juhannusiltana, jossa olen toimittajana. Eka kerran olin siellä juuri vaalipäivän messussa. Kankaanpäästä pääsee sinne suoraan Verttuun kautta useampaakin tietä, joskin tiet eivät ole mitään pikiteitä, mutta voi sitä välistä ajella pienempiäkin teitä. Näkee paremmin maisemiakin.

Ohikulkijatkin ovat jo pitkin vuotta saaneet ihailla Noormarkun hautausmaan uutta rakenteilla olevaa hautausmaan kiviaitaa aivan valtatien reunassa. Aita on nyt valmistunut ja liittyy suureen kokonaisurakkaan eli hautausmaan laajennukseen, jossa yhteydessä saadaan myös tilava pysäköintialue. Seuraavaksi nykyinen virasto eli vanha pappila menee remonttiin ja tilat siirretään seurakuntataloon, jossa sitten viimenäkemäni oli suoritettu laajennus. Näin mennään eteenpäin ja pysytellään mukana kehityksessä eli ajan hermolla.

Nähdäkseni Noormarkussa on täydet mahdollisuudet seurakunnan työlle eikä Poriin liittyminen kokemukseni mukaan siellä 9 kuukautta työssä olleena tule asioita vaikeuttamaan, pikemminkin päinvastoin.

Vanha lastenlaulu on tänään mielessä, kun yöstä lähtien on koko päivän satanut sinällään aivan tarpeellisesti, kun ei pahemmin ole sateita ollutkaan sitten helatorstain jälkeen. Jo leikkikoulussa lauloimme: Muuramuurahainen kortta kuljettaa. Sade tuli rankka, muurahaisen vei. Aurinko armas kuivas satehen. Muuramuurahainen kortta kuljettaa. Sateen jälkeen siis tulee aina auringonpaistekin.

Hyvin myös tiedämme, että kaikki mikä sataa ennen juhannusta sataa suoraan laariin. Sateen voi siis sanoa olevan siunauksellista ainakin tähän aikaan vuodesta. Kasvillisuus saa taas uutta voimaa. Näin myös oma pieni perunamaammekin, johon istutimme itäneet perunat jo heti vapun jälkeen. Taimet ovat jo pitkät, vaikka jonain yönä vähän mustuivatkin yöpakkasen ansiosta. Omakotiasukkaana väkisinkin seuraa luonnon ja kasvien edistymistä ja iloitsee sen kauneudesta. Ovathan monet kukat puhjenneet, myös syreenit ovat kukkaloistossaan, omenapuut ovat jo kukkineet, samoin pihlajat ja tuomet.

Tänään sain olla pitämässä alkuhartautta Noormarkun Rudanmaan kymmeniä vuosia sitten käytöstä poistetussa koulussa, jossa alkoi kunnan pitämä tyttöjen kuvataideleiri. Sade ei tunnelmaa pilannut, toivottiin vain tietysti ilmojen jatkossa kaunistuvan. Pääasiassa leirillä kuitenkin ollaan sisätiloissa piirtämässä. Näin muuten koulun vieressä olevalla uimarannalla todella kauniin metsien ympäröimän järven, jonka rannat eivä näyttäneet olevan kovinkaan täyteen rakennettuja. Sellainen on muuten Noormarkun seurakunnan leirikeskuksen Onnenkallionkin järvi, joka Ahlströmin omistamana on säilyttänyt erämaaluonteensa ja jonne huomenna menen diakonialeirille.

Lauri Pohjanpää on lausunut: Sade hiljaa lankeaa. -Suven sade! Ihanaa! Ja Raamatusta: Jumala antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin, kaikille erotuksetta. Syystä säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen säveltämässä tutussa virressä Soi kunniaksi Luojan todetaan "Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa. Hän onneen meidät ohjaa, myös aikaan vaikeaan. Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan."

Saamme täysin rinnoin ja iloiten nauttia kesän riemuista, niin sateesta kuin auringonpaisteestakin.

Katoavat ja katoamattomat aarteet

"Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa" puhuu Jeesus tämänpäiväisessä evankeliumikertomuksessa. Vastapoolina on rikkaan portin pielessä viruva köyhä Lasarus täynnä paiseita yrittäen syödä nälkäänsä niitä murusia, joita rikkaan pöydältä putoili. Molemmat kuolivat ja uudessa elämässä osat vaihtuivat. Enkelit veivät Lasaruksen Aabrahamin huomaan, joka joutui vastaamaan rikkaalle miehelle: "Muista poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohtua, mutta siä saat kärsiä tuskia".

Näin järkyttävä vertaus kuvaa päivän pysähdyttävää aihetta, josta toisessa Jeesuksen kertomuksessa rikkauksia keränneelle ja niihin luottavalle miehelle sanotaan: Sinä mieletön. Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu? Ja Jeesus jatkaa: "Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona."

Meidän ihmiselämän lankamme ohuus käy hyvin ilmi kuoleman tullessa lähelle. Ammatissani joutuu jatkuvasti olemaan kuoleman kanssa kosketuksissa. Esimerkkinä tämän viikonlopun neljä hautausta. Jämijärvellä 37 -vuotias, Noormarkussa 68-vuotias, Pomarkussa 80-vuotias ja Isojoella 90-vuotias siunattiin haudan lepoon.

Etsimättä päivän aiheeseenkin liittyen tulee mielen virren säkeet: Ajan aarteet, kulta
Jääkööt kaikki multa,
Jeesus aarteeni.
Jääköön meno turha,
Monen sielun murha,
Orjuus maailman.

Tämän elämämme katoavaisuuden edessä kuningas Daavid opettaa meille oikeaa rukouksen mieltä: Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen minä olen. Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa. Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinuun minä panen toivoni. Päästä minut kaikista synneistäni.

Raha ei sittenkään ratkaise

Jälleen kuultiin kummia keskustan vaalirahoituksesta. Konkurssitilaan vajoamassa oleva kauppa- ja toimitilabisnestä harjoittanut Nova Group nousi tietoisuuteen eduskuntavaalien jälkeen, kun se oli lahjoittanut kepulle yli 200.000 € Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n kautta.
Nyt on tullut esiin Nova Groupin toinen lahjoitus suoraan keskustapuolueen hallinnassa olevalle Menestyvä Suomi ry:lle 124.800 euroa. Herää kysymys, miksi tämä firma kyseenlaista mainetta saaneen toimitusjohtajansa Tapani Yli-Saunamäen johdolla on näin avokätisesti tukenut juuri kepua, joka johtaa monia kuntia ja näin myös niiden kaavoitusmonopolia yksinvaltiaan tavoin. Puheenjohtaja Vanhanen ei näe näissä rahoissa mitään kummallisuutta, vaan pitää sitä luonnollisena osana demokratiaa. Rahat on junaillut puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Kaiken kaikkiaan tukirahoja puolueen eduskuntavaalikamppailuun kertyi vanha 3 milj. mummonmarkkaa! Tämä kaikki isojen puoluetukirahojen lisäksi.

Sapienti sat, viisaalle kylliksi! Niinpä Helsingin Sanomat otsakoikin pääkirjoituksensa: Vaalirahasotkuille ei tule loppua.

Mutta onneksi ei rahalla hämätä kansaa loputtomiin. Se nähtiin käydyissä EU-vaaleissa. Kolme suurinta puoluetta kyllä poltti rahaa koko sivun ilmoituksilla, varsinkin kokoomus kunnostautui. Mutta ei keskustakaan toiseksi jäänyt ainakaan Etelä-Pohjanmaalla Ilkka-lehdessään, jossa puolueen hekomonia on melkoinen ja äänisaaliskin sen mukainen, vaikkei nyt tullutkaan ihan EU-edustajaa lapualaissyntyperäisen Anneli Jäätteenmäen lisäksi Kauhajoen Hautalan jäätyä ensimmäiselle varasijalle. Kuitenkin kaikki kolme puoluetta menettivät yhden paikan.

PerusSuomalaiset kävivät vaalit sanan voimalla ei rahan, jota ei pahemmin ollut. Ulkopuolista rahoitusta ei ainakaan Timo Soini käyttänyt lainkaan. Mutta tulosta tulee silloin, kun asia on oikea ja kansan tahdon mukainen. Oikea numerokin löytyi, vaikkei lehdissä juuri ollut ilmoituksia. Tulee vain mieleen, miten olisi käynytkään, jos ehdokasnumerot olisi voitu ilmoittaa jo ensi kerran ennnakkovaalipäivinä ja sitten toisen kerran varsinaisen vaalipäivän edellä. Ja jos edes olisi ollut saatavissa levitykseen 8-sivuista vaalilehteä nyt olleen 100.000 kappaleen painoksen lisäksi niin paljon kuin oli halukkuutta sen jakamiseen eli 400.000 kpl. Mekään Kankaanpäässä emme saaneet lehteä kuin hätinä puoleen talouksista. Nyt nukkuviin jääneet 60% olisivat tarvinneet vähän enemmän herätystä.

Henki on sittenkin enemmän kuin aine aivan samoin kuin huomiselle sunnuntaille annettu aihekin asettaa vertailtaviksi katoavat ja katoamattomat aarteet: "Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksee koko maailman, mutta saisi ielullensa vahingon".

Kommetteja riittää Soinista

Spekulaatiot Timo Soinin edesottamuksista EU-parlamentissa ja kotimaassa jatkuvat vilkkaana lehdistössä.

Arvovaltainen Suomen Kuvalehti pohtii Soinia etuaukeamalta taka-aukeamalle. Pääkirjoittaja näkee oikeana,että politiikan vaihtoehdottomuuteen saatiin mahdollisuus myös EU:n vastustajille. Nyt aivan samoin kuin vennamolaisuuden nousussa vähäväkinen kansa voi protestoida nimenomaan myönteisesti eli äänestämällä. Ja Soinin mahdollisuus on juuri se, josta eilen blogisssani kerroin hänen itsensä maininneen eli hän tuo EU:n asioita aidosti kansalaisten lähelle heidän tietoisuuteensa. Näin hän ei pääkirjoittajankaan mielestä olisi enää pelkkä mediapopulisti.

Taka-aukeaman Ukkola puolestaa humoristisessa pakinassaan "Onneksi olkoon" toteaa äänestysaktiivisuuden olleen katolistin keskuudessa 300 prosenttia, kun katolisia yhteensä on 60.000 ja kun Mitro Revon ja Soinin äänet lasketaan yhteen saadaan 200.000 ääntä.

Kun lehdessä pohditaan sivukaupalla vasemmiston totuuden hetkiä, todetaan, etteivät demarit voi kutsua vaaleja hyväosaisten vaaleiksi, kun PerusSuomalaiset voittivat. Matti Vanhaselle sanotaan olevan huojennuksen, että PerusSuomalaiset söivät muidenkin kuin keskustan kannatusta ja toivoo lisähelpotusta Soinin häipyessä Brysseliin kirkkaimmasta julkisuudesta. Soini itse kertoo Rovaniemen torilta koko ikänsä vasemmistoa äänestäneistä vanhoista ukoista, että heidän teki todella kipeää siirtyä Soinin äänestäjiksi, mutta ei tässä muukaan auta.

Satakunnan Kansassa haastatellaan "tulevia puoluetovereita" Hannu Takkulaa ja Soinia, joiden ajatukset käyvät yksiin, kun Takkula korostaa: EU itsenäisten valtioiden elimeksi, maataloustukipäätökset kotimaahan ja tervemenoa liberaaleille arvoille. Takkulan pitäisi vain siirtyä kepun aiemmasta liberaaliryhmästä brittikonservatiivien muodostamaan ryhmään, joiden kanssa Timo Soini on jo matkustanut neuvottelemaan liittymisestä, kun Irlannista lähtöisin oleva libertas-ryhmä ei päässyt parlamenttiin. Eivätkä nämä järjestäytymättömät ja EU skeptikot mikään pieni ryhmä ole: reipaasti yli 100 mepillä.

Lehdissä myös pohditaan ankarasti Timo varamiehenä Brysseliin nousevan Sampo Terhon näkemyksiä, jota pidetään vaalimainoksemme mukaisena palovaroittimena. Mutta palovaroittimeksihan PerusSuomalaisten mepit juuri EU:hun menevätkin. Itse pidän Sampoa kuten hänen taustatukeaan Jussi Halla-ahoakin järkimiehinä niin kuin aiemminkin olen todennut Halla-ahon vastauksen kyselyyni: Järkeni on kylmä niin kuin aina.

Hesarissa Suomen naismepit ehdottavat naiskomisaaria ainakin vaihtoehdoksi miesehdokkaan rinnalle. Timo Soinille ei sukupuoli ole ratkaisevaa, aiemminhan hän on ehdottanut paikalle pätevintä suomalaista eli Sauli Niinistöä.

Pohjanmaan Ilkka-lehti kummastelee vaaliaktiivisuuden alhaisuutta: Miksei protestikaan houkutellut äänestäjiä ja toteaa vain Tony Halmeen kautta suuntautuneen protestin nostaneen äänestysvilkkautta sillä kertaa nimenomaan Itä-Helsingin lähiöissä, jossa liikkeelle lähtivät muuten uurnilla käymättömät. Ilkka-lehti päättääkin pääkirjoituksensa kysymykseen, millainen maailmankuva on niillä, jotka eivät koskaan vaivaudu äänestämään. Eihän nytkään äänestysprosentti noussut kuin 40,2%.

Timo Soini pysyy siis esillä. Eikä hän todellakaan hautaudu Brysseliin, kolme päivää siellä, neljä kotimaassa. Ja tiedotuskanavat kuntoon!

Väistyykö korpikommunismi

Yksi vaalien yllätyksistä oli PerusSuomalaisten kannatuksen murtautuminen suuriin kaupunkeihin, joihin SMP:n aikana oli vaikea päästä. Nyt olemme yhtä suosittuja sekä kaupungeissa että maalla.

Maakunnittain ajatellen suurin yllätys oli aiemmin hyvin vaikeana pidetyn Lapin valloittaminen, piireistä se nousi toiseksi 12,0% kannatuksella. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suuremmiksi nousivat kannatusluvut entisillä vasemmistoliiton tyyssijoilla. Kepullahan monissa alueen kunnissa on jopa 70% luokkaa oleva kannatus.

Koko maatakin ajatellen pohjoisimpien kuntien lukemat ovat aivan kärkitiloilla. Kun parhaiksi kunniksi löytyi Kihniö 23,2%, oman ehdokkaan ansiosta Kurikka 20,8% ja Muhos 20,4% sekä Veteli 18,0% ja Parkano 17,8%, niin Lapin pohjoisimmat kunnat nousevat aivan kärkipäähän: Savukoski 19,4%, Pelkosenniemi 16,9%, Kemijärvi 14,1%, Rovaniemi 13,4%, Sodankylä 13,3%, Inari 12,8%, Salla 12,3%, Enontekiö 11,2%. Joko korpikommunismi vetää viimeisiään henkitorreissaan! Esko Juhani Tenniläkin rupeaa vanhenemaan!

Meillä Satakunnassa kärkeen nousivat ne kunnat, joissa Timo Soini juuri vaalien alla maakuntakierroksellaan ehti käymään: Siikainen 16,4%, Honkajoki 15,1%, Kankaanpää 12,9%, Pori 12,0%. Väliin kiilasi ainoastaan Porin naapuri Ulvila 13,5% ja Noormarkku pääsi samaan kuin Kankaanpää eli 12,9%. Hyviä olivat kaikkikin kunnat: Nakkila 12,8%, Jämijärvi 12,3%, Lavia 11,9%, Rauma 11,6%, Pomarkku ja Merikarvia 11,4%, Kokemäki 11,3%, Huittinen 11,0%, Karvia ja Kiikoinen 10,9%, Luvia 10,7%, Eura 10,0%, Säkylä 9,7%, Eurajoki 9,3%.
Esimerkiksi Nakkilassa, Merikarvialla ja Kokemäellä ei ollut kunnallisvaaleissa ehdokkaita ja ilman valtuustopaikkaa jäätiin Laviassa ja Pomarkussa.

Satakunnassa on aina ollut niin SMP:n kuin nyt PerusSuomalaistenkin aikana maan parhaimpia kannatuslukemia. Maakuntana olemme nytkin kolmantena 11,7%, kun kärjessä on Kymi 13,5% ja sitten jo mainittu yllätys Lappi 12,0%. Ääniäkin tuli yhteensä 7.874 ja puolueista ajoimme ohi vasemmistoliiton neljänneksi. Kun lasketaan vaaliliittokumppanimme Kd:n lukena 4,4% mukaan, kertyy kannatusta yhteensä 16,1%, josta ei ole enää pitkää matkaa jopa kahteen kansanedustajaan Satakunnasta.

Näin juuri nyt tulevaisuuden näkymät näyttävät valoisilta niin täällä Satakunnassa kuin koko maassa Lappia myöten!

Voittojuhlissa

EU-ehdokkaita voitonjuhlissa kukitettuina:
Timo Soini, Erkki Havansi, Sampo Terho, Lauri Heikkilä ja pääsihteeri Jussi Niinistö.
Perusjätkä, professori, tutkija, tohtori, tohtori, että sillä lailla sanoi Tarvajärvi.





Sampo Terho, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, meppi Timo Soinin jälkeen




Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri ja EU-vaalipäälikkö Jussi Niinistö.

Paljon on puhuttu siitä, miten PerusSuomalaisten käy, kun Timo menee Brysseliin. Eihän Timo todellakaan sinne huku. Ja onhan meillä täällä nousevaa nuorisoa: Jussi Niinistö, tohtori; Sampo Terho 31 vuotta, väitöskirjan tekijä; Jukka Jusula, Timon taustavoima, Vesa-Matti Saarakkala 25 vuotta, puolueen varapuheenjohtaja ja me muut kasvavana joukkona, nyt meitä on 160.000 henkeä.

Soinin salaisuus

Olen ajatellut Timo Soinin olevan erilaisen politiikon. Tämänpäiväinen Jukka Jusulan Huomenta Suomi tv-haastattelu vahvisti näkemystäni. Samoin Mitro Revon saman ohjelman haastattelu.

Tutustuin muuten Jukka Jusulaan vasta vaalien alusviikon perjantaina, kun Timo Soini oli Kankaanpään torilla. Jaoin materiaalia mielestäni tutunomaiselle miehelle, jota en oikeastaan tuntenut. Hän esittäytyi Jukka Jusulaksi, Timon autokuskiksi. Silloin selvisi, olinhan hänet nähnyt Seinäjoen puoluekokouksessakin vähän joka paikassa, mutta en tullut keltään kysyneeksi, kuka tämä jokapaikan yleismies oikein on. Nyt se on paljastunut jopa koko Suomen kansalle: mies, joka on ollut Timon kanssa läheisessä yhteistyössä jo 20 vuotta, eikä oikeastaan voi sanoa, mikä PerusSuomalaisten hyvistä ideoista on kummankin käsialaa. He ideoivat ja innostuvat yhdessä. - On kyllä hra Jusula osannut pysytellä täysin taustahenkilönä, näkymättömissä, mikä hänelle kunniaksi luettakoon.

Timo Soinin tärkein ominaisuus on aitous. Hän on sydänjuuriaan myöten rehellisesti sitä, mitä puhuu. Hän pitää tavallisista ihmisistä ja nämä (eli me) pitävät (ja pidämme) hänestä. Hän puhuu sydämensä kielellä sinun sydämellesi, mikä on sinulle hyvä. Hän puhuu läsnäolevana ymmärrettävää selkosuomea ja on täysillä asialla tehden aina parhaansa. Samalla tavallahan Mitro Repokin toimii tuntevana, kokevana ihmisenä ja jopa koskettelevana ottaen sinut vakavasti. Niinhän Timo Soinillakin esim. Kankaanpäässä oli aikaa jokaiselle, joka halusi puhua hänen kanssaan.

On pelätty Timo Soinin hukkuvan Brysseliin niin kuin muutkin mepit. Eihän heistä yleensäkään kuulla mitään ennen kuin taas vasta vaalien alla. Mutta sen Timo sanoi jo ennen vaaleja, ettei hän häviä EU:hun. Viikosta kolme päivää ollaan linjalla Bryssel-Strasburg, neljä kotisuomessa. Ja niin kuin Jusula kertoi, Timo tekee kaiken samalla järjellä kuin tähänkin asti, jokaisena päivänä tehdään se, mikä on tehtävänä. Ja Timo on luvannut kertoa kansalle, mitä Brysselissä tapahtuu. Ei hän hautaudu sinne, vaan avaa tiedon ovet meille kaikille. Ja johtaa myös PerusSuomalaisia edelleen.

Tässä on Timon salaisuus, hän ottaa meidät kansalaiset todesta ja toimii niin kuin v.1979 SMP:n eduskuntavaaleissakin sisulla ja sydämellä. Timo liittyi juuri silloin puolueeseen, minut valittiin silloin eduskuntaan.

Voittajan hymy

Aamun lehtien etusivullla hymyilee ylitse muiden PerusSuomalaisten Timo Soini. Syytäkin on. Äänikuninkuus. Ääniharava monessa maakunnassakin kuten meillä Satakunnassa syntymämaakunnassaan ja Pirkanmaalla, jossa hänellä isänsä mailla on mökkikin Sastamalassa. Kannatuksen nostaminen lähes 9% edellisEU-vaaleista ja yltäminen lähes 10%, jota mikään gallup ei ole näyttänyt sitten sen jälkeen kun v.1983 eduskuntavaalien jälkeen tulimme hallituspuolueeksi SMP:ssä. Nouseminen keskisuurten puolueiden joukkoon ohi vasemmistoliiton, rkp:n ja kd:n. Yllättävänkin hyvin menestyneihin vihreisiinkin on kaulaa vain 2,6%. Ylsimme lopultakin kymmmenen vuoden työn jälkeen vakavasti otettavien puolueiden joukkoon.

Ehkä PerusS voitto ei ollutkaan yllätys, siksi paljon puolueesta ja Timo Soinista rummutettiin ennakolta. Sen sijaan pettymys kaikillekin oli äänestysvilkkaus, joka laski edelliskerran 41,1:stä vielä 0.9.prosenttiyksikköä. Näin siitäkin huolimatta, että PerusS kannatus tuli ainakin osaksi edellisvaaleissa nukkuneilta EU:n kriittisesti asennoituvilta. Nyt ilmeisesti nukkuviin siirtyi sitten muita etenkin vasemmiston kannattajia, koska heille yhteensäkin tuli vain kaksi edustajaa.

Me Kankaanpäässä voimme olla tyytyväisiä, että prosenttiosuus nousi edelliskerrasta 5%, vaikkei vielä yllettykään valtakunnalliseen keskiarvoon. Kuitenkin Satakunnassa noustiin viime kerran häntäpäästä parhaiden kuntien joukkoon, meillä prosentti on 38,7, koko Satakunnassa 37,1. Vihteljärveläiset olivat Kankaanpään aktiivisimpia 42,3%. Tietysti omalla paikallisella ehdokkaalla oli osuutensa vaali-innostuksen nostattajana.

Kankaanpäässä tietysti Keskusta nousi totutusti suurimmaksi Kauko Juhantalonkin ehdokkuuden myötä 1.633 ääntä. Toiseksi tuli kokoomus 519, kolmantena PerusS 490, sitten sdp 465, vasemmistoliitto 253, kd 200 ja vihreät 168. Suurimmat nousijat edellisistä EU-vaaleista olivat PerusS 447 ja keskusta 378. Viime vuoden kunnallisvaaleista laskua oli kaikilla, eniten sdp:llä 901, toiseksi kokoomuksella 596 ja kolmanneksi vasemmistoliitolla 458. Keskustan ja PerusSuomalaisten menestykset olivat lähes yhtäsuuret 436 ja 433. Tämä tietenkin johtui alhaisesta äänestysprosentista.

Kaiken kaikkiaan, voittajan on helppo hymyillä. Nyt on Timo Soinin ja PerusSuomalaisten vuoro. Kuinka on sitten vajaan kahden vuoden päästä eduskuntavaaleissa?

Jatkoa vaalitarkastelusta

Timo Soini ja Kauko Juhantalo olivat todella Honkajoen Pesämäen konemessuilla paneelikeskustelun taisteluparina ja heistä oli edustava kuva lauantain Satakunnan Kansassa eikä turhaan, koska nappasivat suurimmat äänimäärät Satakunnassa. Ei tehnyt Timo turhaa matkaa syntymämaakunnassaan, jossa hän on muutenkin vieraillut kiitettävän usein. Toivottavasti hänet saadaan meppinäkin kertomaan kuulumisia tänne kansan pariiin myös Satakuntaan.

Vaalitulos oli muutenkin hyvin yllättävä kun yhden paikan menettäjiä olivat kokoomus, keskusta, demarit ja vasemmistoliitto, jolta poistui ainoa paikka. Yllättäjä oli myös ruotsalainen kansanpuolue viemällä niukasti vasemmiston edestä paikan. Vihreät olivat PerusS ja Kd:n lisäksi lisäpaikan saajina. PerusS kannatusprosentti 9,8 oli parempi kuin galluppien lupaamat, vihreät saivat 12,4%, keskusta putosi eniten 19%:iin, paljon tuli takapakkia myös kummallekin vasemmistopuolueelle, yli 3% molemmille. Rkp sai 6,1% ja vasemmistoliitto 5,9%. Suurista äänimääristä ei ollut kysymys, joten taas kerran nähtiin, että äänestämisellä on merkitystä. Jokainen ääni ratkaisee. Esimerkiksi sdp sai vain puolitoista prosenttia vähemmän kuin keskusta, mutta paikkoja tuli yksi vähemmän.

Äänestysprosentti jäi yllättäen edelliskertaista alhaisemmaksi 40,3%, takapakkia ei kylläkään tullut prosenttiyksikköäkään, mutta olisi luullut PerusSuomalaisten saadessa nukkuvia EU:n vastustajia liikkeelle, että äänestysvilkkaus olisi noussut. Mutta ilmeisesti edellisvaaleissa äänestäneitä jäi nyt nukkuviksi.

Äänikuninkuus

Timo Soini nousi odotetusti EU-vaalien ääniharavaksi 130.500 äänellä. Samalla hän on kautta aikojen listalla kärkipäässä, mutta aivan ykköseksi olisi tarvittu 20.000 ääntä lisää, joka olisi voinut kertyä, jos kaikki PerusSuomalaisten äänet olisi keskitetty Timolle. Mutta nyt oli tärkeää saada vaaliliitossa toisen läpimenijän Kd:n Essayahin jälkeen omia varaedustajiksi, jossa onnistuttiin, koska vaaliliittokumppani oli vielä kovempi keskittäjä kärkiehdokkaalleen.

Niinpä eduskuntavaalien jälkeenTimon paikalle Brysseliin matkustaa maanpuolustuslaitoksen tutkija Sampo Terho 9.301 ääntä ja seuraavatkin ovat Perusässiä eli Veltto Virtanen 7.770 ja Veli-Matti Saarakkala 4.899 ääntä.

Timon kannatti uhrata vaalinaluspäivänsä tänne Satakuntaan, sillä täälläkin hän nousi äänikuninkaaksi ennen oman alueen Kauko Juhantaloa. Olivat taisteluparina Honkajoen

H-hetki koittaa

Ukko Metsolan 110.000 € on ennakkoon EU-vaalirahansa ilmoittaneiden kärjessä. Timo Soinin 9.500 € on 11 kertaaa pienempi, mutta kyllä kansa tietää, ei raha yksin ratkaise, pikemminkin päinvastoin. Minua ainakin suorastaan kuvottavat suuret vaalimainokset. Mieleen nousee kysymyksiä, millä rahalla ne maksetaan ja mitä rahojen takana piilee. Kokoomuksen koko sivun ilmoitukset samoin tekevät vastenmielisen vaikutuksen.
PerusSuomalaisten koko vaalibudjetti on muihin verrattuna mitätön, mutta ei se yksinomaa ole ratkaisevaa.

Lehdissä on myös kerrottu EU-vaalien ääniharavien kautta aaikojen top kymmenen kärjessä. Paras on Anneli Jäätteenmäki 150.000 äänellä. Epäilen huomisten vaalien jälkeen kärkipaikan vaihtuvan ja äänimääränkin kasvavan melkoisesti. Timo Soinille on tulossa rökälevoitto. Tärkeää olisi kuten kaikkikin puoluejohtajat tähdensivät mahdollisimman korkea äänestysaktiivisuus. Se nimenomaan nostaa myös PerusSuomalaisten kannatusta. Jo ennakkovaali oli edellistä vilkaampi ja kun huomiseksi äänestystyspäiväksi on ennustettu hyvää vaalisäätä, ei esteitä kansalaisvelvollisuuden täyttämiselle pitäisi olla.

Ennusteita on laadittu monella taholla. Kaikissa järkiään luvataan PerusS + kd-vaaliliitolle kahta paikkaa. Itse uskon kolmeen, aivan niin kuin Vanhanenkin lupasi kepulle viittä paikkaa. Olen monen kuullutkin sanovan, että kyllä Soini ainakin menee läpi. Itse hän sanoo, että pääsee, jos äänestetään. Kukaan ei kuitenkaan tule valituksi ilman ääniä, ei varmana pidettykään. Siksi pitää äänestää, sillä vain annettu ääni ratkaisee.

Yleisradion demokratia on aika kummallista. EU-vaaleissa kansalle näytettiin vain yksi kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen vaalipaneeli. Eilis-iltana on TV:ssä ollut kolmen suurimman puolueen johtajien keskustelu, joka ei ainakaan paikanpäällä olijoista ollut kummonenkaan. Ei se ainakaan ollut tasapuolista. Mutta kyllä tässäkin kansa tietää ja näyttää valtaapitäville pitkää nenää.

Kun PerusS ei ole ollut rahaa käytettävissä esim. oman vaalilehden kattavaan jakeluun, niin ehdokkaiden numeroiden näkyminen on ollut piilossa. Kaikki, varsinkaan vanhempi väki ei käytä nettiäkään. Se vähän arveluttaakin, että mistä halukkaat äänestäjät löytävät oikean numeron. Yleensähän numeron pitäisi jo olla tiedossa äänestämään mennessä, vaikka numerot kyllä löytyvätkin äänestyskopista.

Vassareille on gallupeissa vuoron perään näyttetty nolla paikkaa tai yhtä. Ainakin Timo Soini kertoo koko maan kiertäneenä havaintonaan, ettei vasemmistoliiton vaalikojuilla ole ollut tungosta. Olisiko peräti luopumisen mieli vallalla, kun ei enää kovia äänimääriä kerännyt EU-kriitikko Seppänenkään enää ole ehdolla. Hänenkin ääniään on nyt tulossa Timo Soinille. Timo ja PerusS kokkonaisuudessaan todella onkin vaihtoehtoEU:n myötäjuoksijoille. Kansa puhuu huomenna!

Paljon on kärsitty vilua ja...

Niinkö se vaan on, että Suomen kesä on kaunis, mutta vähäluminen. Timo Soinin Pohjois-Satakunnan vierailupäivä tänään perjantaina oli kylmän tuulinen ulkoilmatilaisuuksille. Ei onneksi sadellut niin kuin eilen, joten sittenkin oli mukiinmenevää.

Kankaanpään torille toripäivien välipäivänä kerääntyi sata kuulijaa ja makoisten pullakahvien nauttijaa. Timo Soini tuli suoraan puoluejohtajien edellisiltaisesta vaalipaneelista kertomaan perusteltuja PerusSuomalaisia EU-näkemyksiä. Jokaiselle keskusteluhalukkaalle riitti myös aikaa ja näin Timo sai tärkeitä vinkkejä asioiden ajamiseen niin Suomen kuin koko EU:nkin parlamenteissa. Nyt ensin kyllä EU:ssa, sillä siellä kokoontumiset alkavat jo kesällä heinäkuussa, kun muu Suomi viettää lomaa toivon mukaan aurigon lämmössä rannoilla.

Lämmöstä ei voinut puhua Honkajoen Pesämäessäkään masiinamessujen kuuden EU-ehdokkaan vaalipaneelissa, jossa Timo Soinin keskustelu- ja väittelyparina oli Kake Juhantalo. Väittelyä ei kuitenkaan tahtonut syntyä, siksi samaa mieltä he olivat esitetyistä kysymyksistä. Esim. kumpikin menee ajamaan EU:hun äänestäjiensä asiaa. Kylmä tuuli koetteli niin katsomossa värjöttelevia kuin esiintymislavalla olevia panelisteja avoimen taivaan alla tuulen puhallessa navakasti. Turhaa ei joku lausunutkaan, että esim. juuri Pesämäellä yhdellä Pohjois-Satakunnan korkeimmalla paikalla olisi helposti saatavissa puhdasta tuulienergiaa. Panelistit itse veikkasivat vähintäin puolen porukastaan läpimeneviksi. Kun Iltasanoman otsakoi eilisen puoluejohtajien panelin olleen Timo Soinin show, voi Ilkaa Taipaleen olleen ilmiömäisen. Hänhän on ollut kansanedustajana moneen otteeseen, muttei minun aikana, joten hän oli uusi tuttavuus. Hän mm. ennusti Venäjän tulevan ennemmin tai myöhemmin EU:n jäseneksi Kiinan ahdistamana.

Illalla Timo Soini oli vielä hyvän ystävänsä Terttu Hautamäen kutsusta Siikaisten nuorisoseurantalolla, jossa sisätiloissa Timo antoi sanaisen arkkunsa parhaita antimia monikymmenlukuiselle kuulijajoukolle tähdentäen nimenomaan PerusS muista puolueista täysin poikkeavaa EU-kriittistä linjaa. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa oli hänen mottonsa. Esimerkkinä puolueiden vaalipelosta hän kertoi eduskunnan selonteon mukaisesti hallituspuolueiden ja demarien olleen myönteisiä Turkin EU jäsenyydelle. Nyt vaalikentillä ääni kellossa on muuttunut äänestäjien pelossa. Samoin sekä kokoomuksen että demarien EU-ryhmät ovat äänestäneet 97% yhteneväisesti, joka sekin todistaa, ettei niiden välillä suuriakaan eroja ole.

Paljon on tänään todellakin kärsitty vilua Suomen kesässä, ei kylläkään nälkää, tarjoilua on ollut saatavilla joka paikassa. Timon viimeinen rutistus on vielä huomenna aamupäivällä Porin Eetun aukiolla ja sitten Kokemäen raveissa. Hyvin hän näyttää tämänkertaisen vaaliruletin kestäneen kierrettyää kaikissa maakunnissa Mikkeliä lukuunottamatta.

EU-vaalien alustorstai

Torstai-toripäivä oli kesän ensimmäisen lyhyen hellekauden jälkeen kolea ja sateinen. Ei ollut herkkua olla torilla eikä lämmintä ollut puoluejohtajillakaan, joiden suuri vaalikeskustelu pidettiin ulkoilmassa Vuosaaressa Suomen suurimmassa satamassa.

Kankaanpäässä tarjosimme vaalipullakahvit yhdeksästä eteenpäin parin tunnin ajan. Juojia riitti, ja keskustelua käytiin muustakin kuin koleasta ilmasta. Mukaan piti pistäytyä EU-ehdokas Veltto Virtasenkin, mutta hän soitti aamulla joutuvansa viemään äitiään lääkärille eikä hän näin ollen päässyt mukaan. Lupasi kylläkin sitten meppinä käyvänsä kertomassa Brysselin kuulumisia. Eipä muuten näkynyt vasemmistoliitonkaan paikanpäälle ilmoitettua porilaista ehdokastakaan. Velton piti käydä myös Porin kautta, mutta siellä olikin puolustusvoimien lippupäivän valtakunnallinen paraati, joten ehdokasesittelylle ei olisi ollut tilaa.

Illan puoluejohtajien vaalikeskustelussa kävi ilmi, miten tärkeistä vaaleista on EU-vaaleissa kysymys ja miten jokainen ääni vaikuttaa, viimeiset paikat voivat mennä hyvinkin pienillä eroilla. Juuri julkistettu viimeinen hyvin laaja gallup lupaisi edelleen perussuomalaisten ja KD:n vaaliliitolle kahta paikkaa, kolme saisivat kokoomus, kepu ja sdp, yhden paikan vihreät ja vasemmistoliitto. Lisäpaikassa sen mukaan olisivatkiinni lähinnä kokoomus, vihreät ja rkp, menettäjinä voisivat olla sdp ja meidän vaaliliittomme PerusS ja Kd.

Keskustelussa oli tasa-arvo eli sekä naisia että miehiä puheenjohtajina on yhtä monta, neljä kumpiakin. Suuret yrittivät lyödä pienempiään suurilla vaikutusvaltaisimmilla EU-parlamenttiryhmillään. Timo Soinille lyötiin luuta kurkkuun: mihin ryhmään hän liittyy, vai onko ryhmää ollenkaan. Timo luetteli tukun EU-vaikuttajia, joiden kanssa hän on jo keskustellut ryhmän muodostamisesta, mutta se on ajankohtaista vasta vaalien jälkeen vaalituloksen selvittyä. Muutenkin Timo sai olla melko tavalla altavastaajana EU-kriittisenä ehdokkaana, ollen muuten ainoa puoluejohtaja, joka itse on vaaliehdokkaana. Hyvin mielestäni hän kuitenkin pärjäsi ja toi esiin pääteemamme: vähemmän EU:ta mutta parempaa ja miten Suomen pitää saada itse päättää mahdollisimman monista omista asioistamme.

Huomiseksi perjantaiksin on luvattu poutaisempaa säätä. Se olisi aiheellista, sillä Timo Soini on lupautunut suorittamaan vaalien loppurutistuksen Satakunnassa, tavallaan kotimaakunnassaan.
Kankaanpään torilla hän on klo 11.30 -13. Mukana on myös PerusSuomalaisten nuorten puheenjohtaja EU-ehdokas hänkin Veli-Matti Saarakkala Kurikasta. Kahvetta ja lonkapullaa riittäneen täksikin ajaksi.

Tekisi mieli veikata puolueiden suuruusjärjestys Kankaanpäässä vaalituloksen mukaan, uskon ettei PerusS ole kovin alhaalla kuten ei muuallakaan Pohjois-Satakunnassa eikä liioin koko Satakunnassakaan.

ProKarelia kaasuputkesta

Lainaan otteita ProKarelian kannanotoista tämänpäiväisen Putinin vierailun aikana käsitellystä Suomenlahdelle suunnitellusta kaasuputkesta. ProKarelian sähköpostituslistalle pääsee jokainen halukas!

PUTIN JA VANHANEN UNOHTIVAT NORD STREAMIN ONGELMIA
- Suomea koskevat kysymykset vaille huomiota
- Nord Stream täynnä avoimia kysymyksiä
- Miksi Suomenlahden kaivosvaltaus unohdettiin?
- Miksi Karjalan kiinteistöomistajat unohdettiin?
- Mitä Suomi hyötyy kaasuputkesta?
- Miksi turvallisuusuhat unohdetaan?
- Meriputki on kestämätön vaihtoehto
- Miksi Putin oli niin hermostunut?
Suomea koskevat kysymykset vaille huomiota
Nord Stream –kaasuputken vetäminen Suomenlahden pohjassa Suomen talousalueella oli odotetusti pääministeri Vladimir Putinin vierailun 03.06.2009 yksi merkittävä keskustelukysymys.
Pääministeri Matti Vanhanen ja Putin jättivät kuitenkin täysin vaille huomiota erityisesti Suomea ja suomalaisia kiinnostavat kysymykset kaasuputkesta.
Lehdistötilaisuudessakin käsiteltiin vain kaasuputken ympäristökysymyksiä. Voi vain ihmetellä, miten kapean sektorin tarkastelua valtioiden päämiehet harjoittavat – niin halutessaan.

Nord Stream täynnä avoimia kysymyksiä
Kaasuputki on selkeästi ympäristökysymys. Se on ihmisoikeuskysymys, tarkemmin sanoen kiinteän omaisuuden omistukseen liittyvien oikeuksien kunnioittamiskysymys. Se on maanpuolustus- ja turvallisuuskysymys. Se on taloudellinen kysymys.
Miksi nämä aivan olennaiset kysymykset jätettiin täydellisesti käsittelemättä? Onko vika sysissä vai sepissä? Vai käsiteltiinkö niitä jollakin tavoin? Ainakin Putin oli lehdistötilaisuudessa silminnähden hermostunut ja vaivautunut. Ehkä hänen vaatimuksiaan ja toisaalta jaloiksi teoiksi ajateltuja puutullikysymyksiä ei oltu otettu vastaan riittävän innostuneina?
Hyväksyisikö Venäjä vastaavanlaisen tilanteen, jossa sen turvallisuus- ja maanpuolustusnäkökulmat kokonaan unohdettaisiin Suomen edun vuoksi?

Nord Stream on Suomelle voimakkaasti turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys, sillä Putin on luvannut Venäjän ja Gazpromin pinta-aluksilla ja sukellusveneillä ja tarvittaessa armeijan voimin turvata kaasuputken ”diplomaattinen” koskemattomuus.
Suomen talousvesialueella siten sahaavat venäläiset taistelualukset samalla, kun Suomen puolustuksen kuuntelujärjestelmä on lähes lamautettu ja koko eteläisen Suomen rannikko täysin avoin millaiselle sotaharjoitukselle tahansa. Olisiko vastaava tilanne Venäjällä täysin hyväksyttävä?

Mitä Suomi hyötyy kaasuputkesta?
Mikä on Suomen taloudellinen hyöty kaasuputkesta? Ei mikään, Suomi on vain menettäjä. Miksi Suomi ryhtyy kantamaan kustannuksia ja ongelmia asiasta, jossa sillä on vain maksajan rooli? Naapurusten välinen win-win on todella kaukana tässä asiassa.

Kaksinkertaiset kunniakansalaiset

Eilen ovat Kankaanpään Sotaveteraanit tehneet onnistuneen kesäretken Säkylään 20 hengen voimalla tutustuen mm. varuskuntaan, joka oli vieraanvaraisena isäntänä. Tänään sain olla mukana Satakunnan Sotainvalidipiirin kesäjuhlassa Meri-Porin koulukeskuksessa Pihlavassa.
Juhla oli sekin varsin onnistunut ja osallistujiakin ilahduttavan runsaasti korkeasta keski-iästä ja monenasteisesta invaliditeetistä huolimatta.

Päivä aloitettiin hartaushetkellä, jonka piti isäntäseurakunnan Pihlavan kirkkoherra Pertti Hietalahti tähdentäen sotainvalidien suurta panosta ja koko elämänaikaista kärsimyksen kantamista maamme vapauden hankkimisessa, jonka Kansojen Kaitsija Taivaallinen Isämme on meille siunauksellaan suonut. Kaksi vaikuttavinta isänmaan virttä veisattiin: Sun kätes, Herra, voimakkain ja Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs, ja kuinkas muuten kuin sotilassoittokunnan säestyksellä Riku Huhtasalon johtamana. Lopuksi oli vielä suvivirsi Jo joutui armas aika, joka sekin oli pakallaan, näyttihän olevan viimeinen kaunis ja lämmin päivä odotettavissa olevia sateita ennen.

Ruokailuajan kuluessa sai ottaa osaa myös ulkona leikkimieliseen käden taidon tarkkuus-5-otteluun: tarkkuusheitto, renkaanheitto, keilankaato, kevyen keihään heitto, lautasenheitto. Kaikki mukana olleet palkittiin tasapuolisesti.

Varsinaisessa juhlahetkessä oli runsaasti musiikkia. Satakunnan sotilassoittokunta soitti reipasta sotilasmusiikkia ja säesti meriaiheisia varusmiespalveluksessa olevan esilaulajan kanssa laulettuja yhteislauluja Meripojan preivi ja Äänisen aallot. Soittokunnan soittamana kuultiin myös Akselin ja Elinan häävalssi, Muistelo-valssi ja humppasikermä Muistoja 30-luvulta. Pihlavan Laulajat esittivät Suomen laulun ja Kesäpäivä Kangasalalla. Yllätysnumerona oli 70-luvun esiintyjiä musiikin tahdissa, mukana humoristisessa sketsissä oli piirin puuhanaisia ja jopa piirin puheenjohtaja.

Hän Heikki Moilanen käytti myös piirin puheenvuoron ja jakoi myönnettyjä kunniamerkkejä. Satakunnan Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen puolestaan luovutti piirin osastojen johtokunnille vast´ikään ilmestyneen Porissa pidettyjen korkeatasoisten Studia Generalia-luentojen kokoomateoksen Sotien vuodet 1939-1945 ja Suomen puolustusvoimat 1945-2006. Itsekin olin näitä eduskuntavaalikeväänä pidettyjä luentoja kuuntelemassa aina ääriään myöten täynnä olevassa Porin yliopistokeskuksen suuressa auditoriossa ja sain myös mukaani tämän saman jo aiemmin tilaamani kirjan.

Vaikuttava juhlahetki päättyi - kuinkas muuten - karhun kämmen lyö eli Satakunnan lauluun.
Kankaanpään seudun Sotainvalideistä meitä oli paikalla neljä Kankaanpäästä ja kaksi Jämijärveltä. Enemmänkin olisi saanut olla! Kaksinkertaiset kunniakansalaisemme saivat arvoisensa juhlan.

Kuusi tuntia

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset tänään alkoivat klo 15 ja päättyivät jatkokokouksineen klo 21 jälkeen pusertaen mehut yhdestä jos toisestakin. Ja päätöksiä tuli monenlaisia. Esim. aloitteemme alkoholijuomien tarjoilun lopettamisesta kaupungin tilaisuuksissa ei saanut kuin 11 aloitteen allekirjoittaneiden kannatuksen, jopa 3 kirkkoneuvoston jäsentä äänesti vastaan.

Valtuustossa oli esillä viime vuoden tilinpäätös, joka säästötoimista huolimatta oli 0,7 milj. € alijäämäinen. Edellivuoteen verrattuna tulos oli melkoinen parannus, silloin sakkaa tuli 3,2 milj. €. Tekemistä riittää, väki vähenee tasaisesti, velka lisääntyy samassa tahdissa ja työttömyyskin kasvaa. Tasapainottamisohjelman laatimisessa on melkoinen työmaa, jotta alijäämät saadaan katettua tämän vaalikauden aikana.

Lama on jo osaltaan aiheuttanut tälle vuodelle uuden ennakoimattoman 1 milj. € vajauksen, jonka kattamiseksi myös tehtiin päätökset henkilöstön lomauttamiseksi kahdeksi viikoksi. Se on vain tämän yllättävän vajaukset pikainen korjaustoimenpide, jota ei enää tämän jälkeen käytetä. Edessä on raju käsiksikäyminen rakenteisiin: mitä palveluita riisutaan.

Kaupungin talouden säästökohteiden etsimisessä ovat hyvänä apuna olleet Audiatorin konsultit. Heidät olisi myös päästettävä etsimään löysiä uuden peruspalveluliikekuntayhtymän Posan rakenteista, viehän se 60% kuntiemme budjettivaroista. Sairaiden ja vanhusten palveluista ei kuitenkaan silläkään sektorilla saa tinkiä.

Päivähoitopaikkojen vajauksen kattamiseksi on ryhdytty nopeisiin toimenpiteisiin ja suunnitelmat neljä ryhmää käsittävän päiväkodin rakentamiseen tehdään pikaisesti ja toivottavasti myös päiväkoti saadaan pystyyn alle aikayksikön. Onhan omalla paikkakunnalla rakentajakin, joka jatkuvasti on tehnyt vastaavia päiväkoteja puuelementeistä. Näin ryhmämme tämä aloite on osunut oikeaan suoneen myönteisen ja todella välttämättömän ratkaisun aikaansaamiseksi.

Eniten aikaa ja kädenvääntöä aiheutti ns. Narvin alueelle ehdotettu rakennuskielto, joka olisi estänyt kaiken suuremman rakentamisen alueelle moniksi vuosiksi. Kun kieltoa ei hyväksytty, kuten ei edellinenkään hallitus ollut hyväksynyt, saa ympäristölautakunta nyt ratkaista kaikki alueelle suunnitellut rakennusluvat nopeassa aikataulussa ilman vuosien viivytyksiä. Arkkitehtimme nähtävästi yritti siirtää kipeät päätökset rakennuskiellon avulla pois itseltään yli kahden vuoden päästä tapahtuvan eläköitymisensä.

Aina myönteistäkin tapahtuu. Lakkautettu Veneskosken koulu siirtyy alueineen kyläyhdistykselle ja pitkäaikaistyöttämien työllistämiseen toimikunta on kehitelty ratkaisuja, jotta ei enää jouduta maksamaan työllistämissakkoja, joita on aiemmilta vuosilta kertynyt 1,4 milj. €. Näin myös pystytään ehkäisemään syrjäytymistä ja saattamaan eläkkeelle työttömyyskortistoon kuulumattomat. Kaupungin ja Posan taloushallintopalvelut säilyvät edelleen kaupungin omassa tominnassa, eikä niitä siirretä Länsi-Suomen Taloustuelle, joka oli asiasta tehnyt tarjouksen.

Kesän ajaksi kokousrumba aiheellisesti hiljenee. Niinpä puheenvuoroissa toivoteltiin hyvää kesää, joka taas muutaman hellepäivän jälkeen näyttää viilenevän.