PerusSuomalaisten verolinjaukset sisältyvät - kuinkas muuten - julkistettuun vaaliohjelmaamme.
Pääomaveroa nostetaan 2% eli 30 prosenttiin ja verolle progressio. Suursäätiöt pääomaveron piiriin.
Demarien ollessa hallituksessa poistettu varallisuusvero palautettava.
Tasavero eli arvonlisävero säilytettävä nykyisellä tasolla, ainakin välttämättömyyselintarvikkeiden osalta.
Palkkaveroja ei voida nykyahdingossa alentaa, suurempiin palkkoihin jyrkempi progressio.
Tässä linjauksiamme, joiden perusteella tulee yhä epätodennäköisemmäksi olla samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Jos kokoomuksesta tulee suurin puolue, joudumme todennäköisesti jäämään hallitusoven ulkopuolelle.
Kokoomus puheenjohtajansa valtiovarainministeri Kataisen johdolla on kasvattanut kestävyysvajeemme 10 miljardiin tekemättä sille mitään esim. tuloveroja alentamalla. Samaa linjaa se aikoo jatkaa. Sen sijaan se nostaa arvonlisäveroa eli tasaveroa, joka kohtelee juuri köyhimpiä kaltoimmin. Pääomaveroja kokoomus ei kasvattaisi eikä varmaan hyväksy ajamiamme jyrkempiä progressioitakaan Eläkeiästäkin olemme eri mieltä kuten tietenkin myös EU:n maksuista, EU-maiden lainatakuista puhumattakaan. (Jopa Mauri Pekkarinenkin on herännyt kansan pelossa jälkijunassa nousemaan vastustamaa uusia lainatakuita.) Näin taidamme istua kokoomuksen kanssa eripuolilla hallitusratkaisussa, kansa tässäkin ratkaisee, kumpi on kummallakin puolella!
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
lauantai 26. helmikuuta 2011
PS:n vaaliohjelma
Kai PerusSuomalaisten vaaliohjelmastakin pitää kirjoittaa, vaikka vastustajat ovat huutaneet kurkku suorana, ettei meillä ole mitään ohjelmaa, ja kun nyt sitten on 70-sivun ohjelma, on sekin pahasta ja ainakin siinä on vallan vääriä asioita, mukamas! Näin taas kannatus vaan kasvaa, kun mikään PerusSuomalaisten asioissa ei heidän mielestään ole hyvää, mutta ei voida kuitenkaan olla kantaakaan ottamatta.
Timo Soini on kiteyttänyt hyvin vaaliohjelman kolmeen pääkohtaan. Kaiken lähtökohtana on työllisyyden ja talouden kasvukehitys. Ydin on näin suomalainen työ ja toiseksi siinä samalla tuloerojen kasvun pysähdyttäminen. Kolmantena on sitten EU-politiikan suunnanmuutos. Suomen on valmistauduttava nykymuotoisen rahaliiton (EMU:n) ja koko EU:kin hajoamiseen.
Hallitukseenmenon kynnyskysymyksiä on tietysti moniakin, mutta keskeisimpänä on EU:n kuralla olevien maiden lainojen ja Kreikan uusien lainapäätösten tekeminen. Niitä emme voi olla hyväksymässä. Samoin vaikeaa on hyväksyä perustuslakimuutosta, johon on otettu maininta Suomen kuulumisesta EU:hun. Ja tuskin hyväksymme sitäkään, jos tämä nykyinen eduskunta lopultakin saa päätettyä vaalilakiuudistuksesta, joka 100 vuoden demokratiassa elämisemme jälkeen lopultakin toteuttaa demokratian siten, että todella jokainen ääni on samanarvoinen eli eduskuntapaikat jaetaan maassa annettujen äänien suhteessa, jos uusi hallitus ei aiokaan sitä vahvistaa lain voimaantulon edellyttämässä uudessa eduskunnassa.
Timo Soini on kiteyttänyt hyvin vaaliohjelman kolmeen pääkohtaan. Kaiken lähtökohtana on työllisyyden ja talouden kasvukehitys. Ydin on näin suomalainen työ ja toiseksi siinä samalla tuloerojen kasvun pysähdyttäminen. Kolmantena on sitten EU-politiikan suunnanmuutos. Suomen on valmistauduttava nykymuotoisen rahaliiton (EMU:n) ja koko EU:kin hajoamiseen.
Hallitukseenmenon kynnyskysymyksiä on tietysti moniakin, mutta keskeisimpänä on EU:n kuralla olevien maiden lainojen ja Kreikan uusien lainapäätösten tekeminen. Niitä emme voi olla hyväksymässä. Samoin vaikeaa on hyväksyä perustuslakimuutosta, johon on otettu maininta Suomen kuulumisesta EU:hun. Ja tuskin hyväksymme sitäkään, jos tämä nykyinen eduskunta lopultakin saa päätettyä vaalilakiuudistuksesta, joka 100 vuoden demokratiassa elämisemme jälkeen lopultakin toteuttaa demokratian siten, että todella jokainen ääni on samanarvoinen eli eduskuntapaikat jaetaan maassa annettujen äänien suhteessa, jos uusi hallitus ei aiokaan sitä vahvistaa lain voimaantulon edellyttämässä uudessa eduskunnassa.
Toisenlainen vaalitilaisuus
Wassen Antti järjesti kylätapahtuman ja samalla ajankohtaan sopivasti samaan yhteyteen vaalitilaisuuden Vatajankosken voimalaitossillan kupeeseen Honkajoella. Pitkän kovan pakkaskauden jälkeen sääkin oli sopiva, vain muutama aste pakkasen puolella eikä tuulikaan tuivertanut liian kovasti Karvianjoen rantaan sytytetyn nuotionkin lämmittäessä ja käristäessä tarjolla olevia makkaroita.
Vatajankosken kylääkin kuten muitakin kyliä on ajan juoksu kohdellut kaltoin, kyläkoulu on ammoin lopetettu, kylässä parhaimmillaan olleet kaksikin kyläkauppaa ovat samoin sulkeneet ovensa, Uudentalon kauppa jo vuosikymmeniä sitten. Kuitenkin nyt Antti pisti pystyyn mukavan yhteisen kokoontumiseen urheiluseura Honkajoen Kisan nimissä. Kyllä kylällä on Santaniemen tanssilavakin, jolla varmaan pidetään kesäisin jotkut tanssit.
Paikalle kokoontui ihan mukavasti kyläläisiä ja muutakin väkeä, pitäjän politiikkojakin, onhan Honkajoelta kaksi eduskuntavaaliehdokastakin Laitilan Tommi meiltä PerusSuomalaisilta ja keskustalta Hannu Uusihonko. Kankaanpäänkin ehdokkaista meitä oli kolme ja muualtakin tulleita ehdokkaita Porin puolesta oli useampia. Kaikki ehdokkaat saimme käyttää pienen esittely- tai palopuheen mekafooniinhuutaen ehkä jotain kuuluikin lähes kaikkiaan sataan nousseelle yleisöjoukolle.l
Pääosassa oli kuitenkin keskustelu ja jutustelu, juttukavereita kyllä riitti, oli yksi rintamaveteraanikin jaksanut tulla mukaan vävypoikansa kanssa. Paikallis- ja varsinkin aluepolitiikka näytti olevan kiinnostava aihe, honkajokisethan ovat jättäytyneet pois uuden suuremman kunnan perustamishankkeista. Rötösherrat kuriin-tikkuaskejakin sain jaettua.
Kotiin tuomisiakin oli, kun aina ostan arpoja vaimon nimiin hänen arpaonnensa takia. Nytkin tuli runsaasti voittoja sisältäneistä arpajaisista pari voittoa mm. Honkajoen kuuluisan puutarhan luomutuotteita. Tällaisissa tilanteissa yhteisessä kylätapahtumassa myös politiikka on mukana luontevasti yhtenä osatekijänä. Olemmehan yhteisellä asialla. Kiitokset Wassen Antille mukavasta tapahtumasta!
Viikon päästä on vähän samanlainen tilanne Kankaanpään Vihteljärven kyläkaupalla kyläyhdistyksen ollessa kokoonkutsujana.
Vatajankosken kylääkin kuten muitakin kyliä on ajan juoksu kohdellut kaltoin, kyläkoulu on ammoin lopetettu, kylässä parhaimmillaan olleet kaksikin kyläkauppaa ovat samoin sulkeneet ovensa, Uudentalon kauppa jo vuosikymmeniä sitten. Kuitenkin nyt Antti pisti pystyyn mukavan yhteisen kokoontumiseen urheiluseura Honkajoen Kisan nimissä. Kyllä kylällä on Santaniemen tanssilavakin, jolla varmaan pidetään kesäisin jotkut tanssit.
Paikalle kokoontui ihan mukavasti kyläläisiä ja muutakin väkeä, pitäjän politiikkojakin, onhan Honkajoelta kaksi eduskuntavaaliehdokastakin Laitilan Tommi meiltä PerusSuomalaisilta ja keskustalta Hannu Uusihonko. Kankaanpäänkin ehdokkaista meitä oli kolme ja muualtakin tulleita ehdokkaita Porin puolesta oli useampia. Kaikki ehdokkaat saimme käyttää pienen esittely- tai palopuheen mekafooniinhuutaen ehkä jotain kuuluikin lähes kaikkiaan sataan nousseelle yleisöjoukolle.l
Pääosassa oli kuitenkin keskustelu ja jutustelu, juttukavereita kyllä riitti, oli yksi rintamaveteraanikin jaksanut tulla mukaan vävypoikansa kanssa. Paikallis- ja varsinkin aluepolitiikka näytti olevan kiinnostava aihe, honkajokisethan ovat jättäytyneet pois uuden suuremman kunnan perustamishankkeista. Rötösherrat kuriin-tikkuaskejakin sain jaettua.
Kotiin tuomisiakin oli, kun aina ostan arpoja vaimon nimiin hänen arpaonnensa takia. Nytkin tuli runsaasti voittoja sisältäneistä arpajaisista pari voittoa mm. Honkajoen kuuluisan puutarhan luomutuotteita. Tällaisissa tilanteissa yhteisessä kylätapahtumassa myös politiikka on mukana luontevasti yhtenä osatekijänä. Olemmehan yhteisellä asialla. Kiitokset Wassen Antille mukavasta tapahtumasta!
Viikon päästä on vähän samanlainen tilanne Kankaanpään Vihteljärven kyläkaupalla kyläyhdistyksen ollessa kokoonkutsujana.
torstai 24. helmikuuta 2011
Piispat kirkonjohtajina
Piispuus on olennainen osa luterilaista kirkkoamme. Jo kirkon alkuajalta apostoleista asti juontuu tämä piispan virka, joka on kulkenut halki vuosisatojen kirkkoa yhdistävänä ja oppia lujittavana tekijänä.
Kirkkoisät kehottavat pyrkimään olemaan asettumasta piispaa vastaan ja todistavat meidän Herramme asettaneen piispan korkean viran. Nyt kuitenkin yksitoista kirkkomme teologia ovat ilmoittaneet luopuvansa kirkkomme piispoista. Syystä Kotimaa-lehden toimittaja odottaakin näiltä seuraavana askeleena perustaa uuden rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan.
Tämän heidän julistuksensa innoittamatta laati Lapinlahdella toimivan Portaanpään herännäisopiston rehtori teologian tohtori Petri Järveläinen sponttaanisti kirjelmän, jonka allekirjoitti ilman laajempaa kamppanjaa nopeasti meitä yli seitsemänkymmentä teologia, joukossa meitä rovasteja kahdeksan ja itse olen ainoana Satakunnasta. Meidän manifestimme on julkaistu päivän Kotimaassa.
Korostamme piispan rakastamisen olevan Kristuksen rakastamista: missä piispa, siellä kirkko. Joka luopuu piispasta, luopuu kirkosta. Ja kirkko, jossa on oikea oppi, mutta ei rakkautta, ei ole Kristuksen kirkko.
Piispa hoitaa seurakuntien välistä yhteyttä ja ykseyttä. Siksi hän vierailee seurakunnissa pitämällä piispantarkastuksia. Hän toimittaa myös erilaiset ordinaatiot eli vihkimiset. Raamatun mukaisesti me emme luovu piispoista.
Kirkkoisät kehottavat pyrkimään olemaan asettumasta piispaa vastaan ja todistavat meidän Herramme asettaneen piispan korkean viran. Nyt kuitenkin yksitoista kirkkomme teologia ovat ilmoittaneet luopuvansa kirkkomme piispoista. Syystä Kotimaa-lehden toimittaja odottaakin näiltä seuraavana askeleena perustaa uuden rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan.
Tämän heidän julistuksensa innoittamatta laati Lapinlahdella toimivan Portaanpään herännäisopiston rehtori teologian tohtori Petri Järveläinen sponttaanisti kirjelmän, jonka allekirjoitti ilman laajempaa kamppanjaa nopeasti meitä yli seitsemänkymmentä teologia, joukossa meitä rovasteja kahdeksan ja itse olen ainoana Satakunnasta. Meidän manifestimme on julkaistu päivän Kotimaassa.
Korostamme piispan rakastamisen olevan Kristuksen rakastamista: missä piispa, siellä kirkko. Joka luopuu piispasta, luopuu kirkosta. Ja kirkko, jossa on oikea oppi, mutta ei rakkautta, ei ole Kristuksen kirkko.
Piispa hoitaa seurakuntien välistä yhteyttä ja ykseyttä. Siksi hän vierailee seurakunnissa pitämällä piispantarkastuksia. Hän toimittaa myös erilaiset ordinaatiot eli vihkimiset. Raamatun mukaisesti me emme luovu piispoista.
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Tuemme täysin rinnoin veteraanejamme
Kunniakansalaisemme sotiemme veteraanit ovat jo todella iäkäitä keski-iältään 88-vuotiaita. Niinpä heidän noin 45 000 veteraanin asioiden hoitamisella olisi kiire ja ensi vaalikaudella on viimeiset hetket toteuttaa veteraaniliittojen oikeutetut vaatimukset, jotka eivät kansantaloudellisesti ole merkittäviä, mutta osoittaisivat yhteiskunnan aitoa arvostusta suostua lopultakin näihin veteraanien ehtoopäivien kohentamiseen ennen kutsua viimeiseen iltahuutoon.
Näin veteraaneille on järjestettävä vuosittainen kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi ja ryhdyttävä tutkimuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Edelleen kotona selviämisen helpottamiseksi on hoidettava tarpeen mukaisesti ateriapalvelu, pyykki- ja siivouspalvelu, kuljetus- ja asiointipalvelu sekä turvapuhelin. Veteraanilisä on nostettava kaikille 200 euroon.
Laitoshoitoon pääsy vuosittain ja lisäksi myös terveydellisin perustein. Kaikki tämä voitaisiin maksaa, kun nykyisiä veteraanimäärärahoja ei alennettaisi, jota tehdään veteraanien lukumäärän vähenemisestä johtuen.
Juuri ilmestyneessä Sotaveteraanilehdessä ja sitten myös Rintamaveteraanilehdessä on vaaliliitteessä puolueiden ilmoituksia. Merkille pantavaa on tässäkin PerusSuomalaisten vahva esiintyminen yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa, kaikilla on ilmoituksia kolme sivua.
Kd on päässyt kahteen sivuun, demareilla on vain yksi sivu kuten kaksikielisellä rkp:lläkin.
Kun kaikilta puolueilta on puheenjohtajan kirjoitus, ovat vasemmistoliitto ja vihreät tyytyneet pelkästään tähän, vihreillä on lisäksi yhden ehdokkaan ilmoitus. Kokoomuksella ja keskustalla on molemmilla 30 ehdokasilmoitusta, PerusSuomalaisilla 26, joista yksi on Etelä-Pohjanmaan piirin puolen sivun yhteismainos, kd:llä ilmoittajia löytyy 18 ja demareilla 9. Rkp raharikkaana säätiöitä omistavana on ainoana laittanut puoluevaroilla puolen sivun puoluemainoksen rikkaamman Suomen puolesta.
Tämäkin veteraanijärjestöjen lehdissä esiintyminen näyttää PerusSuomalaisten voiman olla haastamassa täysin rinnoin muut puolueet vähäisistä rahavaroistamme riippumatta. Ja tämä on ennen kaikke osoitus isänmaallisuudestamme ja veteraanien nauttimasta suuresta arvostuksestamme. Varmasti hallitukseen joutuessamme tulemme pitämään kiinni näistä oikeutetuista veteraaniliittojen vaatimuksista.
Näin veteraaneille on järjestettävä vuosittainen kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi ja ryhdyttävä tutkimuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Edelleen kotona selviämisen helpottamiseksi on hoidettava tarpeen mukaisesti ateriapalvelu, pyykki- ja siivouspalvelu, kuljetus- ja asiointipalvelu sekä turvapuhelin. Veteraanilisä on nostettava kaikille 200 euroon.
Laitoshoitoon pääsy vuosittain ja lisäksi myös terveydellisin perustein. Kaikki tämä voitaisiin maksaa, kun nykyisiä veteraanimäärärahoja ei alennettaisi, jota tehdään veteraanien lukumäärän vähenemisestä johtuen.
Juuri ilmestyneessä Sotaveteraanilehdessä ja sitten myös Rintamaveteraanilehdessä on vaaliliitteessä puolueiden ilmoituksia. Merkille pantavaa on tässäkin PerusSuomalaisten vahva esiintyminen yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa, kaikilla on ilmoituksia kolme sivua.
Kd on päässyt kahteen sivuun, demareilla on vain yksi sivu kuten kaksikielisellä rkp:lläkin.
Kun kaikilta puolueilta on puheenjohtajan kirjoitus, ovat vasemmistoliitto ja vihreät tyytyneet pelkästään tähän, vihreillä on lisäksi yhden ehdokkaan ilmoitus. Kokoomuksella ja keskustalla on molemmilla 30 ehdokasilmoitusta, PerusSuomalaisilla 26, joista yksi on Etelä-Pohjanmaan piirin puolen sivun yhteismainos, kd:llä ilmoittajia löytyy 18 ja demareilla 9. Rkp raharikkaana säätiöitä omistavana on ainoana laittanut puoluevaroilla puolen sivun puoluemainoksen rikkaamman Suomen puolesta.
Tämäkin veteraanijärjestöjen lehdissä esiintyminen näyttää PerusSuomalaisten voiman olla haastamassa täysin rinnoin muut puolueet vähäisistä rahavaroistamme riippumatta. Ja tämä on ennen kaikke osoitus isänmaallisuudestamme ja veteraanien nauttimasta suuresta arvostuksestamme. Varmasti hallitukseen joutuessamme tulemme pitämään kiinni näistä oikeutetuista veteraaniliittojen vaatimuksista.
Sappileikkaukseen
Sappea ja etikkata hänen juodakseen he toi veisataan kärsimysvirressä kohta alkavana paastonaikana. Toisenlaisesta sapesta puhuu kolumnisti Nils Torvalds, kun muita puolueita sapettaa PerusSuomalaisten nousu. Niinpä hän epäilee näiden kohtapuoliin , viimeistään 17.4., joutuvan sappileikkaukseen.
Aivan samoin kuin Timo Soini blogissaan toteaa kannatuksemme kovan kasvun aiheuttavan myös vastustuksen kasvua myös Torvalds ihmettelee osuvasti poliittista lyhytnäköisyyttä siitä, että jokaisessa politiikkaa käsittelevässä ohjelmassa äimistellään PerusSuomalaisten nousua, vaikka tämä valtaeliitin hylkäämä kasvava syrjäytyneiden määrä on ollut nähtävissä 1990-luvulta lähtien.
Niinpä Matti Heikkilä ja Kari Vähätalo toimittivat jo v. 1995 kirjan huono-osaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta, jota purettiin laman aiheuttamin leikkauksin, jotka koskivat pääasiassa kuntia ja lapsilisiä. Reko Lundan puolestaan kirjoitti ja ohjasi kaksi menestysnäytelmää: Tarpeettomia ihmisiä, Ihmisiä hyvinvointivaltiossa..
Näitä hälytyshuutoja eivät kuitenkaan poliittiset johtajamme ole kuunnelleet ja siksi olemme tilanteessa, että jatkuneelle kansan unohtaneelle kehitykselle tulee tuomiopäivä 17.4. Torvalds itse ei aio osallistua tähän protestiliikkeeseen - voisi kyllä ottaa ihan hyvällä syyllä osaakin - mutta kyllä ymmärtää hyvin niitä, jotka lähtevät äänestämään mielessään yksi ainoa asia: jo riittää!
Niinpä nyt on murtumassa näennäinen demokraattinen konsensus ja sitä voidaan Torvaldsin mukaan eheyttää vain todellisella demokratialla eli kansan äänen kuulemisella. Ja siihen tarjoaa tällä kertaa oivan mahdollisuuden PerusSuomalaisten äänestäminen.
Onko siis valtapuolueilla edessään sapettamisesta syntyvä sappileikkaus!
Aivan samoin kuin Timo Soini blogissaan toteaa kannatuksemme kovan kasvun aiheuttavan myös vastustuksen kasvua myös Torvalds ihmettelee osuvasti poliittista lyhytnäköisyyttä siitä, että jokaisessa politiikkaa käsittelevässä ohjelmassa äimistellään PerusSuomalaisten nousua, vaikka tämä valtaeliitin hylkäämä kasvava syrjäytyneiden määrä on ollut nähtävissä 1990-luvulta lähtien.
Niinpä Matti Heikkilä ja Kari Vähätalo toimittivat jo v. 1995 kirjan huono-osaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta, jota purettiin laman aiheuttamin leikkauksin, jotka koskivat pääasiassa kuntia ja lapsilisiä. Reko Lundan puolestaan kirjoitti ja ohjasi kaksi menestysnäytelmää: Tarpeettomia ihmisiä, Ihmisiä hyvinvointivaltiossa..
Näitä hälytyshuutoja eivät kuitenkaan poliittiset johtajamme ole kuunnelleet ja siksi olemme tilanteessa, että jatkuneelle kansan unohtaneelle kehitykselle tulee tuomiopäivä 17.4. Torvalds itse ei aio osallistua tähän protestiliikkeeseen - voisi kyllä ottaa ihan hyvällä syyllä osaakin - mutta kyllä ymmärtää hyvin niitä, jotka lähtevät äänestämään mielessään yksi ainoa asia: jo riittää!
Niinpä nyt on murtumassa näennäinen demokraattinen konsensus ja sitä voidaan Torvaldsin mukaan eheyttää vain todellisella demokratialla eli kansan äänen kuulemisella. Ja siihen tarjoaa tällä kertaa oivan mahdollisuuden PerusSuomalaisten äänestäminen.
Onko siis valtapuolueilla edessään sapettamisesta syntyvä sappileikkaus!
maanantai 21. helmikuuta 2011
Oikeudenmukaisuutta
Kulta-Kalle Kangasniemi kirjoitti facebookiini: Anssi, mitä ihmettä! Perussuomalaisten kannatus jo yli 27 prosenttia". Timo Soini painotti Rauman tilaisuudessa kansan kaipaavan OIKEUDENMUKAISUUTTA. Ja tässä näkyy tulosta. Onko joku saanut tietoonsa Satakunnan Kansan todellisen galluplukeman ennen korjauskertoimen laskemista, jonka lähtökohta on jo siinä virheellinen, ettei PerusSuomalaisten kannatusta voi lähteä vertaamaan edellisiin eduskuntavaaleihin, koska kannatuslukemat ovat nyt aivan eri luokaa, silloinhan tuloksena oli 4,1%. Toinen virhemarginaaleja aiheuttava on puolueemme Satakunnassa nauttima maan keskimääräistä kannatusta suurempi suosio, eduskuntavaaleissakin se oli +1,1%.
Koko yhteiskunta huutaa nyt oikeudenmukaisuuden perään. Räikein viime päivien esimerkki eriarvoistamisesta on valtion osakkuusyhtiön Outokummun toimitusjohtajalle 59-vuoden iässä annettut eläke-edut, erorahaa 1,9 miljoonaan ja 530.000 euron vuosieläke. Eikä hän ole ainoa laatuaan. Siksi kansalaisten oikeudentunto vaatii maamme asioiden hoitoon edes jotain järkeä.
Sekin ottaa kansalaisia pannuun, kun väitetään ylimielisesti, että PS:n kannattajat ovat yksinkertaisia, että puolueella ei ole hyviä ehdokkaita ja kaiken kukkuraksi kannattajat eivät tosipaikan tullen lähde äänestämäänkään, kun osa on tullut nukkuvien joukosta. Muiden puolueiden osoittama halveksinta kääntyykin niiden omaan nilkaan.
Väitetään myös ettei PS:lla ole ohjelmaa. Se on vale. Vaaliohjelma julkaistaan 25.2. Ja kantojamme on koko ajan tullut näkyviin maahanmuuttoasiassa, jätevesiasetuksessa, eläkkeiden taitetun indeksin poistamisehdotuksissa, pienyrittäjien tukemisessa, EU-takauksien vastustamisessa, aselaissa, pakkoruotsin vastustamisessa, verotuksen progressiivisuuden korostamisella tasaverojen sijasta, vaatimuksella perheviljelmien elinkelpoisuudesta jne.
Omasta Nato kannastaan Timo toi esiin väärinkäsityksen lähteneen liikkeelle kysymyksestä, kumpi ennen Nato vai EU. Kysymys oli kuin jos kuolemaantuomitulta olisi kysytty: Ammutaanko vai hirtetäänkö? Eli niistä kahdesta Timo oli valinnut ensin Naton, mutta vastustaa tietysti molempia.
Niinpä kaikki nukkuvatkaan eivät ole huono-osaisia, vaan nykymenosta tarpeensa saaneita. Ja nyt hekin lähtevät liikkeelle kun vanhojen puolueiden vaalirahasekoiluille ja muulle ryhdittömyydelle on lopultakin saatavissa sulku ja tervehdyttävä muutos kansan voimakkaan protestin ansiosta. Rehellisyys maan perii, sittenkin.
Koko yhteiskunta huutaa nyt oikeudenmukaisuuden perään. Räikein viime päivien esimerkki eriarvoistamisesta on valtion osakkuusyhtiön Outokummun toimitusjohtajalle 59-vuoden iässä annettut eläke-edut, erorahaa 1,9 miljoonaan ja 530.000 euron vuosieläke. Eikä hän ole ainoa laatuaan. Siksi kansalaisten oikeudentunto vaatii maamme asioiden hoitoon edes jotain järkeä.
Sekin ottaa kansalaisia pannuun, kun väitetään ylimielisesti, että PS:n kannattajat ovat yksinkertaisia, että puolueella ei ole hyviä ehdokkaita ja kaiken kukkuraksi kannattajat eivät tosipaikan tullen lähde äänestämäänkään, kun osa on tullut nukkuvien joukosta. Muiden puolueiden osoittama halveksinta kääntyykin niiden omaan nilkaan.
Väitetään myös ettei PS:lla ole ohjelmaa. Se on vale. Vaaliohjelma julkaistaan 25.2. Ja kantojamme on koko ajan tullut näkyviin maahanmuuttoasiassa, jätevesiasetuksessa, eläkkeiden taitetun indeksin poistamisehdotuksissa, pienyrittäjien tukemisessa, EU-takauksien vastustamisessa, aselaissa, pakkoruotsin vastustamisessa, verotuksen progressiivisuuden korostamisella tasaverojen sijasta, vaatimuksella perheviljelmien elinkelpoisuudesta jne.
Omasta Nato kannastaan Timo toi esiin väärinkäsityksen lähteneen liikkeelle kysymyksestä, kumpi ennen Nato vai EU. Kysymys oli kuin jos kuolemaantuomitulta olisi kysytty: Ammutaanko vai hirtetäänkö? Eli niistä kahdesta Timo oli valinnut ensin Naton, mutta vastustaa tietysti molempia.
Niinpä kaikki nukkuvatkaan eivät ole huono-osaisia, vaan nykymenosta tarpeensa saaneita. Ja nyt hekin lähtevät liikkeelle kun vanhojen puolueiden vaalirahasekoiluille ja muulle ryhdittömyydelle on lopultakin saatavissa sulku ja tervehdyttävä muutos kansan voimakkaan protestin ansiosta. Rehellisyys maan perii, sittenkin.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Kiitokset Timolta
Puoluejohtaminen on kovaa työtä silloinkin kun on myötämäkeä niinkuin Timo Soinin yli kymmenen vuotta johtamalla PerusSuomalaisilla. Timo aloitti 70 tilaisuuden vaalikiertueensa synnyinkaupungissaan Raumalla erinomaisten tähtien merkeissä, puolueen kannatus Satakunnassa oli juuri mitattu päivän Satakunnan Kansassa: korjauskertoimella laskemisenkin jälkeen 21,5%, puolueista toiseksi suurin.
Aiheetta ei Timo piirikokouksessa sitten suitsuttanutkaan kiitosta synnyinmaakuntansa puolueväelle, kun siihen pisteeseen päästiin aamun torin pakkasessa olemisen ja tuhannen syödyn makkaran jälkeen. Suoraan kysymykseen hän vastasi, että kyllä Satakunnan piirikohtainen kannatuslukema on tähänastisista ylivoimaisesti suurin. Varsinainen yllätyskään se ei ole, koska puolueen suosio täällä on aina ollut suurempi kuin valtakunnan keskimääräinen kannatus.
Timo kiitti piiriä siitäkin, että ehdokasasettelussa on onnistuttu kaikin puolin. Hänen vaatimuksensa alun perin oli saada kolme naisehdokasta, nyt heitä on peräti viisi toinen toistaan parempia. Ehdokkaita on monpuolisesti eri puolilta piiriä, on eri ikäisiä ja ammattijakautumakin hyvin kattava. On työväestön edustajia, yrittäjiä, viranhaltijoita, jopa maataloudenkin harjoittaja, joka muuten jakoi torilla kananmunia kun minä jakelin taskukalentereita ja Rötösherrat kiinni-tikkuaskeja. Hyvin tekivät kauppansa kuten ehdokkaiden muutkin vaalimainokset ja PerusSuomalainen-lehti.
Kiitosta Timolta tuli myös siitä, että täällä ollaan hyvin yksimielisiä, ei pienintäkään harmia ole tullut ehdokasjoukosta. Juuri tällä yhteen hiileen puhaltamisella saavutetaan tavoite eli kaksi paikkaa. Kun nyt olemme nousussa, täytyy myös kestää tämä kannatuksen kasvu eikä enää voida syyttää toisia. Vanhat puolueet eivät enää voi meille mitään, jos emme itse mokaa. Meillä on omat eväät ja omat asiat ajettavina. Ne saamme tuoda esille ja niillä pärjäämme.
Provosoitua ei kannata, vaikka sen laidan yrittäjiä kyllä riittää. Kateellisia ottaa kyllä päähän oikein raskaasti meidän menestyksemme. Sen olen itsekin nähnyt, lyöntejä sataa joka taholta. Mutta siitä puhutaan, jota pelätää. Vaivainen kaikki kokee ja kokenut kaiken tietää. Pitkästä kokemuksesta on sentään hyötyä - melkoisestikin.
Tästä on hyvä jatkaa hyvässä yteistyössä puheenjohtajamme koko kansan suosikin Timo Soinin kanssa. Satakunnasta hän saa vankkumattoman tuen ja myös uskolliset luottamuksen arvoiset kansanedustajat PerusSuomalaisten kasvavaan ryhmään.
Aiheetta ei Timo piirikokouksessa sitten suitsuttanutkaan kiitosta synnyinmaakuntansa puolueväelle, kun siihen pisteeseen päästiin aamun torin pakkasessa olemisen ja tuhannen syödyn makkaran jälkeen. Suoraan kysymykseen hän vastasi, että kyllä Satakunnan piirikohtainen kannatuslukema on tähänastisista ylivoimaisesti suurin. Varsinainen yllätyskään se ei ole, koska puolueen suosio täällä on aina ollut suurempi kuin valtakunnan keskimääräinen kannatus.
Timo kiitti piiriä siitäkin, että ehdokasasettelussa on onnistuttu kaikin puolin. Hänen vaatimuksensa alun perin oli saada kolme naisehdokasta, nyt heitä on peräti viisi toinen toistaan parempia. Ehdokkaita on monpuolisesti eri puolilta piiriä, on eri ikäisiä ja ammattijakautumakin hyvin kattava. On työväestön edustajia, yrittäjiä, viranhaltijoita, jopa maataloudenkin harjoittaja, joka muuten jakoi torilla kananmunia kun minä jakelin taskukalentereita ja Rötösherrat kiinni-tikkuaskeja. Hyvin tekivät kauppansa kuten ehdokkaiden muutkin vaalimainokset ja PerusSuomalainen-lehti.
Kiitosta Timolta tuli myös siitä, että täällä ollaan hyvin yksimielisiä, ei pienintäkään harmia ole tullut ehdokasjoukosta. Juuri tällä yhteen hiileen puhaltamisella saavutetaan tavoite eli kaksi paikkaa. Kun nyt olemme nousussa, täytyy myös kestää tämä kannatuksen kasvu eikä enää voida syyttää toisia. Vanhat puolueet eivät enää voi meille mitään, jos emme itse mokaa. Meillä on omat eväät ja omat asiat ajettavina. Ne saamme tuoda esille ja niillä pärjäämme.
Provosoitua ei kannata, vaikka sen laidan yrittäjiä kyllä riittää. Kateellisia ottaa kyllä päähän oikein raskaasti meidän menestyksemme. Sen olen itsekin nähnyt, lyöntejä sataa joka taholta. Mutta siitä puhutaan, jota pelätää. Vaivainen kaikki kokee ja kokenut kaiken tietää. Pitkästä kokemuksesta on sentään hyötyä - melkoisestikin.
Tästä on hyvä jatkaa hyvässä yteistyössä puheenjohtajamme koko kansan suosikin Timo Soinin kanssa. Satakunnasta hän saa vankkumattoman tuen ja myös uskolliset luottamuksen arvoiset kansanedustajat PerusSuomalaisten kasvavaan ryhmään.
lauantai 19. helmikuuta 2011
Mielipide Satakunnan Kansaan pääkirjoituksista
Kirjoitin mielipiteen heti aamulla maakunnan pää-äänenkannattajaa ennen kuin lähdin Rauman Torille Timo Soinin johtamaan toritapahtumaan:
Satakunnnan Kansan pääkirjoitukset (18.2. ja 19.2.) ovat korutonta kertomaa meidän Perussuomalaisten nousukiidosta. Puolueemme kannatus täällä on nyt lehtenne toimesta mitattu 21,5% eikä siinä ole mitään ihmeteltävää siinä valossa, että aina olemme olleet parempia kuin valtakunnallinen keskiarvo. Viime eduskuntavaaleissakin saimme 5,2%, kun koko maan lukema oli 4,1%.
Pitää ihmetellä tutkimusten tekemisessä korjauskertoimia, SK:nkin gallupluvuissa PS:n kannatus on suurempi kuin miksi se ilmoitettiin. Viimeisessä valtakunnallisessa Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa PS sai 17,9%, mutta ilman korjauskertoimia se olisikin ollut 24%. Tuntuu jotenkin manipuloinnilta tällainen, perussuomalaisia kohdellaan ilmeisesti vielä kuin ennen pienempänä ollessa eikä siksi uskalleta antaa oikeita lukemia. Vaikka eipä sen puoleen, aika hyvin gallupit ovat yleensä toteutuneet, joten kai näillä korjauskertoimilla oikeutuksensakin on.
Mitä tulee PS:n kannattajien saapumiseen vaaliuurnille, kun joukkoomme on tulossa paljon ennen nukkuvia, niin tämähän juuri osoittaa, että muutosta toden teolla halutaan ja sen vuoksi lähdetään liikkeelle. Tiedän monta, jotka eivät vuosikymmeniinkään ole äänestäneet, mutta nyt sanovat olevansa jopa pakotettuja äänestämään. Tutkimuskin on tehty äänestysaktiivisuudesta ja siinäkin perussuomalaisten kannattajien äänestysinto on noussut aikaisemmasta yli 10% ollen nyt 60% eikä enää jäädä paljoakaan muista, parhaana on kokoomus 70%. Ja tietysti tämä kannatuksen huima kasvu entisestään innostaa käyttämään ainoaa vaikutusmahdollisuuttaan eli äänestämistä.
Mitä tulee sitten Timo Soinin pääsemiseen tai joutumiseen myös TV:n pääministerikeskusteluihin, niin tietysti hän joutuu koville, kolme yhtä vastaan. Onhan tämä kannatuksemme kasvu osaksi pois kaikilta näiltä kolmeltakin puolueelta. Mutta Timolla on muihin puoluejohtajiin verrattuna ylivoimainen kokemus jo aivan 1970-luvun lopulta politiikkaan tulleena. Hän saapui puoluetoimistoon silloin, kun minut ensi kerran valittiin eduskuntaan eli v.1979. Timolla on nyt myös lujaa kokemusta paikanpäältä EU:sta. Vaaliohjelmakin julkistetaan viimeisenä vielä tässä kuussa, jotteivat muut pääse sitä matkimaan. Siitäkin saa kovaa faktaa.
Yhtenä talouden korjaamisasiana voisi sanoa vaikka vain harmaan talouden lopultakin kuriinlaittaminen. Onhan se vuositasolla jo 10-14 miljardia.
Mihin PerusSuomalaisten kannatus ehtiikään tällä menolla vaalipäivään 17.4. mennessä.
Anssi Joutsenlahti Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas
entinen SMP:n kansanedustaja
Satakunnnan Kansan pääkirjoitukset (18.2. ja 19.2.) ovat korutonta kertomaa meidän Perussuomalaisten nousukiidosta. Puolueemme kannatus täällä on nyt lehtenne toimesta mitattu 21,5% eikä siinä ole mitään ihmeteltävää siinä valossa, että aina olemme olleet parempia kuin valtakunnallinen keskiarvo. Viime eduskuntavaaleissakin saimme 5,2%, kun koko maan lukema oli 4,1%.
Pitää ihmetellä tutkimusten tekemisessä korjauskertoimia, SK:nkin gallupluvuissa PS:n kannatus on suurempi kuin miksi se ilmoitettiin. Viimeisessä valtakunnallisessa Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa PS sai 17,9%, mutta ilman korjauskertoimia se olisikin ollut 24%. Tuntuu jotenkin manipuloinnilta tällainen, perussuomalaisia kohdellaan ilmeisesti vielä kuin ennen pienempänä ollessa eikä siksi uskalleta antaa oikeita lukemia. Vaikka eipä sen puoleen, aika hyvin gallupit ovat yleensä toteutuneet, joten kai näillä korjauskertoimilla oikeutuksensakin on.
Mitä tulee PS:n kannattajien saapumiseen vaaliuurnille, kun joukkoomme on tulossa paljon ennen nukkuvia, niin tämähän juuri osoittaa, että muutosta toden teolla halutaan ja sen vuoksi lähdetään liikkeelle. Tiedän monta, jotka eivät vuosikymmeniinkään ole äänestäneet, mutta nyt sanovat olevansa jopa pakotettuja äänestämään. Tutkimuskin on tehty äänestysaktiivisuudesta ja siinäkin perussuomalaisten kannattajien äänestysinto on noussut aikaisemmasta yli 10% ollen nyt 60% eikä enää jäädä paljoakaan muista, parhaana on kokoomus 70%. Ja tietysti tämä kannatuksen huima kasvu entisestään innostaa käyttämään ainoaa vaikutusmahdollisuuttaan eli äänestämistä.
Mitä tulee sitten Timo Soinin pääsemiseen tai joutumiseen myös TV:n pääministerikeskusteluihin, niin tietysti hän joutuu koville, kolme yhtä vastaan. Onhan tämä kannatuksemme kasvu osaksi pois kaikilta näiltä kolmeltakin puolueelta. Mutta Timolla on muihin puoluejohtajiin verrattuna ylivoimainen kokemus jo aivan 1970-luvun lopulta politiikkaan tulleena. Hän saapui puoluetoimistoon silloin, kun minut ensi kerran valittiin eduskuntaan eli v.1979. Timolla on nyt myös lujaa kokemusta paikanpäältä EU:sta. Vaaliohjelmakin julkistetaan viimeisenä vielä tässä kuussa, jotteivat muut pääse sitä matkimaan. Siitäkin saa kovaa faktaa.
Yhtenä talouden korjaamisasiana voisi sanoa vaikka vain harmaan talouden lopultakin kuriinlaittaminen. Onhan se vuositasolla jo 10-14 miljardia.
Mihin PerusSuomalaisten kannatus ehtiikään tällä menolla vaalipäivään 17.4. mennessä.
Anssi Joutsenlahti Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas
entinen SMP:n kansanedustaja
perjantai 18. helmikuuta 2011
Harmaa talous kitkettävä pois juurineen
Julkilausuma HARMAA TALOUS KITKETTÄVÄ Perussuomalaisten piirikokouksessa 19.2.2011
Nykymuotiin tullut nimike kestävyysvaje on yli 10 miljardin luokkaa. Samoihin lukuihin yltää maamme harmaa talous, jonka vuosihinnaksi on laskettu 10-14 miljardiin euroon. Yksistään jo siitä olisi saatavissa verotuloja 2,5 miljardia, eli jo sillä saataisiin vaje katetuksi muutamassa vuodessa.
Jo kymmenen vuotta sitten laadittiin mietinto harmaan talouden kitkemiseksi ja tiivistettiin veroviranomaisten, poliisiviranomaisten ja työsuojelutarkastajien yhteistyötä, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Siksi tulevan hallituksen ohjelmaan on saatava tarkka ohjelma harmaan talouden saamiseksi kuriin, sillä nythän päinvastoin tilanteen korjaamista on vaikeutettu esim. poliisin taloustutkintayksikön purkamisella.
Niinpä verohallinnon tarkastajia ja työsuojelutarkastajia on lisättävä ja heille on annettava lisää oikeuksia. On perustettava keskitetty harmaan talouden selvityskeskus. Tilaajavastuulain laiminlyönneistä tulevia sakkorangaistuksia on korotettava tuntuvasti. Työmaiden työntekijöille on saatava veronumerot. Suomalaisten tilalle tuotavalle maahanmuuttajien työvoimareserville on saatava sulku. On luotava sertifigaatio eli valtuutettujen urakoitsijoiden järjestelmä. Näillä ja muilla vastaavilla toimenpiteillä on juuritettava perin pohjin varsinkin työvoimavaltaisille aloillemme kuten rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloille pesiytynyt harmaa talous pois maatamme köydyttämästä. Ja näin vältytään monista muista paljon ikävämmistä taloutemme tervehdyttämiskeinoista kuten ainakin raskaista pienituloisten veronkorotuksista.
Nykymuotiin tullut nimike kestävyysvaje on yli 10 miljardin luokkaa. Samoihin lukuihin yltää maamme harmaa talous, jonka vuosihinnaksi on laskettu 10-14 miljardiin euroon. Yksistään jo siitä olisi saatavissa verotuloja 2,5 miljardia, eli jo sillä saataisiin vaje katetuksi muutamassa vuodessa.
Jo kymmenen vuotta sitten laadittiin mietinto harmaan talouden kitkemiseksi ja tiivistettiin veroviranomaisten, poliisiviranomaisten ja työsuojelutarkastajien yhteistyötä, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Siksi tulevan hallituksen ohjelmaan on saatava tarkka ohjelma harmaan talouden saamiseksi kuriin, sillä nythän päinvastoin tilanteen korjaamista on vaikeutettu esim. poliisin taloustutkintayksikön purkamisella.
Niinpä verohallinnon tarkastajia ja työsuojelutarkastajia on lisättävä ja heille on annettava lisää oikeuksia. On perustettava keskitetty harmaan talouden selvityskeskus. Tilaajavastuulain laiminlyönneistä tulevia sakkorangaistuksia on korotettava tuntuvasti. Työmaiden työntekijöille on saatava veronumerot. Suomalaisten tilalle tuotavalle maahanmuuttajien työvoimareserville on saatava sulku. On luotava sertifigaatio eli valtuutettujen urakoitsijoiden järjestelmä. Näillä ja muilla vastaavilla toimenpiteillä on juuritettava perin pohjin varsinkin työvoimavaltaisille aloillemme kuten rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloille pesiytynyt harmaa talous pois maatamme köydyttämästä. Ja näin vältytään monista muista paljon ikävämmistä taloutemme tervehdyttämiskeinoista kuten ainakin raskaista pienituloisten veronkorotuksista.
Oho
Ennen sano Eemeli Oho. Nyt sen sanoi Auli Kangasmäki PerusSuomalaisten ahtaassa puoluetoimistossa ja taisi sen saman toistaa Päivi Räsänenkin. PS ja demarit samassa 17,9% ja keskusta 18,2%. Tämä kaikki Hesarin Gallup-tutkimuksessa.
Gallupeita tulee aina peilata saman tutkimuksen aiempiin tuloksiin. Niinpä Tammikuun gallupista PS on noussut +1,7%, demarit pudonnut -0,3 % ja keskusta -0,1. Suurin laskija on kuitenkin edelleen suurimpana keikkuva kokoomus -o,8%, jolla on vielä 20,2% kannatus, vaikka se 9.2. julkaistussa MTV:n mukaan oli laskenut ensi kerran tällä vaalikaudella alle 20% eli oli 19,8%. Ei ihme että Jyrki-boy on oikein motivoitunut ja puhkuu taistelutahtoa.
Nyt näyttääkin enemmän kuin ilmeiseltä, että kaikkien näiden ns. vanhojen suurina pidettyjen kolmen puolueen kaikki voimat tähdätäänkin nimenomaan eduskuntavaaleista 13,8% nousseen PerusSuomalaisten lyömiseen. Siinä mielessä on ymmärrettävissä Timo Soininkin kutsuminen entisiin kolmen puolueen keskenään pitämiin television pääministeriehdokkaiden vaalipaneeleihin. Mutta kyllä Timo kestää näiden kolmen yhteishyökkäyksenkin ja kääntää sen vain voitokseen.
Timolla on nyt vahva ja kokemusperäinen tieto EU:sta. Samoin oman maan asioihin tuoma vuosikymmenien kokemus. Silloin on myös jo julkistettu puolueen vaaliohjelma, johon on hyvä perustaa asiapuheet. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä tulee olemaan talouden kuntoonlaittaminen. Siihen löytyy myös keinoja: talouskasvu, työllisyyden parantaminen, pääoma- ja varallisuusverotusta, harmaan talouden suitsiminen, nimettyjä säästöjäkin. Eikä syntynyttä kestävyysvajetta tarvitse vuodessa eikä kahdessa täyttää, siihen riittää vaikka kaksikin vaalikautta, kunhan ei enään kasvateta budjettivajetta.
Gallupeita tulee aina peilata saman tutkimuksen aiempiin tuloksiin. Niinpä Tammikuun gallupista PS on noussut +1,7%, demarit pudonnut -0,3 % ja keskusta -0,1. Suurin laskija on kuitenkin edelleen suurimpana keikkuva kokoomus -o,8%, jolla on vielä 20,2% kannatus, vaikka se 9.2. julkaistussa MTV:n mukaan oli laskenut ensi kerran tällä vaalikaudella alle 20% eli oli 19,8%. Ei ihme että Jyrki-boy on oikein motivoitunut ja puhkuu taistelutahtoa.
Nyt näyttääkin enemmän kuin ilmeiseltä, että kaikkien näiden ns. vanhojen suurina pidettyjen kolmen puolueen kaikki voimat tähdätäänkin nimenomaan eduskuntavaaleista 13,8% nousseen PerusSuomalaisten lyömiseen. Siinä mielessä on ymmärrettävissä Timo Soininkin kutsuminen entisiin kolmen puolueen keskenään pitämiin television pääministeriehdokkaiden vaalipaneeleihin. Mutta kyllä Timo kestää näiden kolmen yhteishyökkäyksenkin ja kääntää sen vain voitokseen.
Timolla on nyt vahva ja kokemusperäinen tieto EU:sta. Samoin oman maan asioihin tuoma vuosikymmenien kokemus. Silloin on myös jo julkistettu puolueen vaaliohjelma, johon on hyvä perustaa asiapuheet. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä tulee olemaan talouden kuntoonlaittaminen. Siihen löytyy myös keinoja: talouskasvu, työllisyyden parantaminen, pääoma- ja varallisuusverotusta, harmaan talouden suitsiminen, nimettyjä säästöjäkin. Eikä syntynyttä kestävyysvajetta tarvitse vuodessa eikä kahdessa täyttää, siihen riittää vaikka kaksikin vaalikautta, kunhan ei enään kasvateta budjettivajetta.
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
Tulihan se lopultakin
Kahden viikon takainen 50 hengen eduskuntaretkemme osui sopivaan saumaan, kun pääsimme TV1 kuvattaviksi Satakunnan vaalipiirikohtaista ohjelmaa varten. Toimittaja kävi vielä Kankaanpäässäkin kuvaajan kanssa. Kaksi viikkoa saatiin odottaa ohjelman näkymistä ja nyt se sitten tuli. Syynä viivytykseen, kun alunperin ohjelman piti tulla jo 13. ja 14. päivinä on uutisten valtava määrä, tänäänkin riitti vaikka mitä Vanhasen ja Ollilan jutuista alkaen. Pääasiallisena ohjelman siirtämisen syynä on ollut aiheeton kova kohu Wikileaksin paljastusten tiimoilta, mikä lopultakin on mielestäni täysin tyhjänpäiväistä ja asiatonta penkoa diplomaattikeskusteluja, joita ei julkisuuteen ole tarkoitettu.Tuntuukin kummalta, ettei tällaisella Wikileaksilla ole mitään vastuuta eikä sille voida mitään.
PerusSuomalaisina pääsimme mukaan molempiin ohjelmapätkiin, niinkello 20.30 uutisiin kuin sen jälkeen tulleesseen A-studioon. Runsaasta kuvausaineistosta näkyi silti vain pieni osa, samoin esim. pitkähköstä haastattelusta eduskunnan ulkorapuilla ei ollut sanan sanaa. Ei pääsanomakaan välttämättä tullut kovin kirkkaasti esiin, että olemme hakemassa Satakunnan pysähtyneisyyteen todellista muutosta, sillä jos oikein hyvin käy, saamme kaksi paikkaa. Ensimmäinnen paikka tulee keskustalta niin kuin kyllä ohjelmassakin todettiin, toinen paikka on sitten poissa demareilta. Molemmillahan on nyt kolme edustajaa ja molemmat ovat laskusuunnassa.
Toimittajat ottavat aineistosta omasta mielestään osuvammat katkelmat. Siihen ei ole nokan koputtamista. Kaiken kaikkiaan me PerusSuomalaiset kuitenkin olimme hyvin esillä ja näin kumosimme keskustan piirin puheenjohtajan ja ehdokkaana olevan Huhtasen yksioikoisen kommentin ettei Satakunnassa toteudu Timo Soinin noste. Se jäi vain hänen toiveajattelukseen, sama hurmos on vallalla koko maassa, niin myös ja ennen kaikkea Satakunnassa, jossa aina jo SMP:n ajoilta lähtien puolueen kannatus on ollut koko maan keskimäärää melkoisesti korkeampi.
PerusSuomalaisina pääsimme mukaan molempiin ohjelmapätkiin, niinkello 20.30 uutisiin kuin sen jälkeen tulleesseen A-studioon. Runsaasta kuvausaineistosta näkyi silti vain pieni osa, samoin esim. pitkähköstä haastattelusta eduskunnan ulkorapuilla ei ollut sanan sanaa. Ei pääsanomakaan välttämättä tullut kovin kirkkaasti esiin, että olemme hakemassa Satakunnan pysähtyneisyyteen todellista muutosta, sillä jos oikein hyvin käy, saamme kaksi paikkaa. Ensimmäinnen paikka tulee keskustalta niin kuin kyllä ohjelmassakin todettiin, toinen paikka on sitten poissa demareilta. Molemmillahan on nyt kolme edustajaa ja molemmat ovat laskusuunnassa.
Toimittajat ottavat aineistosta omasta mielestään osuvammat katkelmat. Siihen ei ole nokan koputtamista. Kaiken kaikkiaan me PerusSuomalaiset kuitenkin olimme hyvin esillä ja näin kumosimme keskustan piirin puheenjohtajan ja ehdokkaana olevan Huhtasen yksioikoisen kommentin ettei Satakunnassa toteudu Timo Soinin noste. Se jäi vain hänen toiveajattelukseen, sama hurmos on vallalla koko maassa, niin myös ja ennen kaikkea Satakunnassa, jossa aina jo SMP:n ajoilta lähtien puolueen kannatus on ollut koko maan keskimäärää melkoisesti korkeampi.
tiistai 15. helmikuuta 2011
Etsikkoajan kevät kuntiemme yhtymisellä
Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntien yhtymistä valmistelevan ohjausryhmän muodostavat kuntien johtajat ja puheenjohtajistot. Tänään taas kokoustimme viime kuun kaikkien kunnallisvaltuutettujen kokouksen jälkeen. Joka kuukaudelle on tiedossa kokoontuminen ja sitten valmistunut luonnosmateriaali viedään yhtä-aikaisesti kaikkien valtuustoihin pääsiäismaanantain jälkeisenä tiistaina 26.4.
Hyvässä yhteisymmärryksessä jälleen kerran veimme nytkin asiaa eteenpäin Audiatorin konsultin Aija Tuimalan työn ja kuntajohtajien neuvotteluiden pohjalta. Ei edes löydetty hakemallakaan erimielisyyden aiheita, vaikka nyt olivat esillä uuden kaupungin hallintoon liittyvät käytännön järjestelyt uuden kaupunginvaltuuston jäsenmäärästä alkaen kaupunginhallitukseen ja eri lautakuntiin sekä ennen vaaleilla valittavaa ja vuonna 2013 aloittavaa yhteistä valtuustoa ja liitosasioita valmisteleva yhtymähallituksen kokoonpanosta. Alustavasti siihen tulee 6 kepulaista, 3 demaria 2 sekä kokoomuslaista että perussuomalaista sekä 1 vasemmistoliittolainen edellisten kunnallisvaalien äänimäärien suhteessa.
Heräävään kansalaiskeskusteluun tulisi antaa riittävästi sytykkeitä. Niitä on saatavissa netistä kuntaliitos.fi-sivustolta, mutta paikkakuntakohtaisia yleisötilaisuuksiakin järjestetään heti, kun on riittävästi aineistoa koossa, jotta on informaatiopohjaa.
Sairaanhoitopalveluista on tähän asti noussut suurin häly. Ne tulevat olemaan täysin entistä luokkaa ja paranemaankin. Esim. erikoissairaanhoito voidaan hankkia aiesopimuksin molemmista sairaanhoitopiireistä eli Satakunnasta ja Pirkanmaalta. Posan palvelut tulevat yhteisen kunnan järjestettäviksi ja nykyiset muut kunnat kuuluvat tietenkin edelleen yhteistoimminta-alueeseen. Kun uusi kunta-kaupunki on vastuukuntana, hallinto vaan yksinkertaistuu ja näin on päinvastoin odotettavissa toiminnan tehostumista ja byrokratian vähentymistä, jota nykyisessä Posassa ei välttämättä ole tapahtunut.
Uuteen kuntaan ovat tietysti tervetulleita jälkeenpäinkin nyt yhteisistä neuvotteluista vetäytyneetkin kunnat, mutta uusien henkilökuntien irtisanomissuoja lyhentynee uuden kunnallislain voimaantultua lyhyemmäksi kuin nykyinen 5 vuoden aika.
Asiakasläheisyys, vetovoimaisuus ja henkilöstöresulssit ovat tärkeitä uuden kunnan voimatekijöitä. Ja juuri niitä varten olemme täällä Pohjois-Satakunnassa pyrkimässä kuntiemme yhtymiseen.
Hyvässä yhteisymmärryksessä jälleen kerran veimme nytkin asiaa eteenpäin Audiatorin konsultin Aija Tuimalan työn ja kuntajohtajien neuvotteluiden pohjalta. Ei edes löydetty hakemallakaan erimielisyyden aiheita, vaikka nyt olivat esillä uuden kaupungin hallintoon liittyvät käytännön järjestelyt uuden kaupunginvaltuuston jäsenmäärästä alkaen kaupunginhallitukseen ja eri lautakuntiin sekä ennen vaaleilla valittavaa ja vuonna 2013 aloittavaa yhteistä valtuustoa ja liitosasioita valmisteleva yhtymähallituksen kokoonpanosta. Alustavasti siihen tulee 6 kepulaista, 3 demaria 2 sekä kokoomuslaista että perussuomalaista sekä 1 vasemmistoliittolainen edellisten kunnallisvaalien äänimäärien suhteessa.
Heräävään kansalaiskeskusteluun tulisi antaa riittävästi sytykkeitä. Niitä on saatavissa netistä kuntaliitos.fi-sivustolta, mutta paikkakuntakohtaisia yleisötilaisuuksiakin järjestetään heti, kun on riittävästi aineistoa koossa, jotta on informaatiopohjaa.
Sairaanhoitopalveluista on tähän asti noussut suurin häly. Ne tulevat olemaan täysin entistä luokkaa ja paranemaankin. Esim. erikoissairaanhoito voidaan hankkia aiesopimuksin molemmista sairaanhoitopiireistä eli Satakunnasta ja Pirkanmaalta. Posan palvelut tulevat yhteisen kunnan järjestettäviksi ja nykyiset muut kunnat kuuluvat tietenkin edelleen yhteistoimminta-alueeseen. Kun uusi kunta-kaupunki on vastuukuntana, hallinto vaan yksinkertaistuu ja näin on päinvastoin odotettavissa toiminnan tehostumista ja byrokratian vähentymistä, jota nykyisessä Posassa ei välttämättä ole tapahtunut.
Uuteen kuntaan ovat tietysti tervetulleita jälkeenpäinkin nyt yhteisistä neuvotteluista vetäytyneetkin kunnat, mutta uusien henkilökuntien irtisanomissuoja lyhentynee uuden kunnallislain voimaantultua lyhyemmäksi kuin nykyinen 5 vuoden aika.
Asiakasläheisyys, vetovoimaisuus ja henkilöstöresulssit ovat tärkeitä uuden kunnan voimatekijöitä. Ja juuri niitä varten olemme täällä Pohjois-Satakunnassa pyrkimässä kuntiemme yhtymiseen.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Tunteillakin on oikeutuksensa
Kirjoitin satakuntalaisuudesta tunteella, kun sain ajella kauniissa maakunnassamme muistellen kaikkien läpiajamieni paikkakuntien tuttuja jo pois nukkuneita kuin vielä eläviäkin rakkaita ihmisiä. Samalla mietiskelin koko laajaa isänmaatamme, jonka jokaisella kolkalla olen monissa eri yhteyksissä saanut kulkea. Ja kaikkialla on yhtä läheisiä immeisiä ja kauniita mieleen jääneitä seutuja. Saamme elää kaikesta päinvastaisestakin huolimatta hyvässä maassa. "Laps´ Suomen kaunis sull´ on maa ja suuri loistokas. Siis muista ainiaan, sull´ onnea ja elämää ei muuall´ollenkaan."
Tätä samaa tunteisiin vetoavaa sydämen pohjia myöten saimme kokea myös Jämijärven veteraanikonsertissa sunnuntaina jo kolmantena vuotena peräkkäin. Meitä Kankaanpään Sotaveteraanien kyydissäkin paikalla oli 16 henkeä.
Kohtalon vuosilta III konsertti oli koottu jälleen sotiemme ajan musiikista, jota esittivät Seppo Sjöman, Ismo Vallila, Rami Heikkilä, Arto Ranta, Heikki Ränsi ja Heikki Havi. Myös yhdessä saimme laulaa esim. Kultaisen nuoruuden ja Veteraanin iltahuudon. Eldankajärven jää, Ilta Skansissa, Elämää juoksuhaudoissa, Äänisen aallot, Pienet kukkivat kummut, Vartiossa, Lapin kesä jne herkistivät mielen niin, että kiitollisuutemme jälleen kerran kohdistui niihinkin moniin veteraaneihin ja kotirintaman naisiin, jotka vielä yhä harvenevista riveistään olivat mukaan jaksaneet. Veteraanit ovat tällaiset hienot juhlahetkensä ansainneet vielä niin kauan kuin saamme näitä kunniakansalaisiamme pitää keskuudessamme.
Saamme herkistynein ja kiitollisin mielin elään Isänmaassamme, jonka vapauden hinta on ollut kallis. Olemme yhden maailman parhaan maan ja meille rakkaimman maan kansalaisia. Saamme tästä kaikesta olla onnellisia, vaikka tietysti vielä paljon olisi tehtävää eikä koskaan asiat ole liian hyvin. Tämän kaiken saamme kokea syvästi: olemme suomalaisia.
Tätä samaa tunteisiin vetoavaa sydämen pohjia myöten saimme kokea myös Jämijärven veteraanikonsertissa sunnuntaina jo kolmantena vuotena peräkkäin. Meitä Kankaanpään Sotaveteraanien kyydissäkin paikalla oli 16 henkeä.
Kohtalon vuosilta III konsertti oli koottu jälleen sotiemme ajan musiikista, jota esittivät Seppo Sjöman, Ismo Vallila, Rami Heikkilä, Arto Ranta, Heikki Ränsi ja Heikki Havi. Myös yhdessä saimme laulaa esim. Kultaisen nuoruuden ja Veteraanin iltahuudon. Eldankajärven jää, Ilta Skansissa, Elämää juoksuhaudoissa, Äänisen aallot, Pienet kukkivat kummut, Vartiossa, Lapin kesä jne herkistivät mielen niin, että kiitollisuutemme jälleen kerran kohdistui niihinkin moniin veteraaneihin ja kotirintaman naisiin, jotka vielä yhä harvenevista riveistään olivat mukaan jaksaneet. Veteraanit ovat tällaiset hienot juhlahetkensä ansainneet vielä niin kauan kuin saamme näitä kunniakansalaisiamme pitää keskuudessamme.
Saamme herkistynein ja kiitollisin mielin elään Isänmaassamme, jonka vapauden hinta on ollut kallis. Olemme yhden maailman parhaan maan ja meille rakkaimman maan kansalaisia. Saamme tästä kaikesta olla onnellisia, vaikka tietysti vielä paljon olisi tehtävää eikä koskaan asiat ole liian hyvin. Tämän kaiken saamme kokea syvästi: olemme suomalaisia.
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Timosta kolme sivua Hesarissa
Olisiko Liisa Jaakonsaaren lausumassa Timo Soinin kohtelusta lehdistössä ja yleensäkin mediassa vähän perää, kun hän laukoi Timoa pidettävän vauvelina. Siksi silkkihansikkain häntä nykyään kyllä kohdellan. Tiedotusväki on äimän käkenä, ei oikein tiedetä, mitä ajatella PerusSuomalaisten kovasta myötätuulesta. Ja se on aivan käsin kosketeltavaa. Jokapuolelta kantautuu viestejä PS:n äänestäjistä. Äskenkin vastaani tuli tuttu, joka oikein kauhisteli, että vanhat kommaritkin olivat hänelle juuri kertoneet äänestävänsä PerusSuomalaisia.
No niin, Hesarin toimittaja oli vaivautunut oikein Pyrseliin asti tekemään kolmen sivun juttua Timosta. Hän seurasi Timpan päivän kulkua ja jutteli myös ryhmätoverien kuten viime viikolla Suomessakin käyneen Vapaan ja demokraattisen Eurooppa-ryhmän puheenjohtajan Nigel Fargellan kanssa, niin myös avustajien Jukka Jusulan, Hanne Ristevirran ja Manuel Berlogean kanssa.
Toimittaja ihmettelee sitä, mitä pitempään Soini on ollut poissa kotimaasta, sitä korkeammalle on puolueen kannatus kohonnut. Olisiko sittenkin Timon parempi pysytellä poissa. EU:n rahoituskriisi ja loputtomat Suomen vaalirahasotkut ovat tulleet kuin voittorivi V5-raveissa.
Timo laukoo uusia slouganeita: PerusSuomalaiset on kansakunnan kuumemittari, psykiatri, muutoksen airut. Tuloksentekijä.
EU:ta kuvaavia soinismeja: Tämä on tehdas. Hölöstööppi, pesukone, laitos, pimeyden ydin. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monia nimiä. EU on kuin Titanic. Jäävuori lähestyy, mutta monen mielestä pahinta on se, ettei tarjoilu pelaa.
Näin haastattelu etenee ja PerusSuomalaiset senkus vaan kasvaa.
No niin, Hesarin toimittaja oli vaivautunut oikein Pyrseliin asti tekemään kolmen sivun juttua Timosta. Hän seurasi Timpan päivän kulkua ja jutteli myös ryhmätoverien kuten viime viikolla Suomessakin käyneen Vapaan ja demokraattisen Eurooppa-ryhmän puheenjohtajan Nigel Fargellan kanssa, niin myös avustajien Jukka Jusulan, Hanne Ristevirran ja Manuel Berlogean kanssa.
Toimittaja ihmettelee sitä, mitä pitempään Soini on ollut poissa kotimaasta, sitä korkeammalle on puolueen kannatus kohonnut. Olisiko sittenkin Timon parempi pysytellä poissa. EU:n rahoituskriisi ja loputtomat Suomen vaalirahasotkut ovat tulleet kuin voittorivi V5-raveissa.
Timo laukoo uusia slouganeita: PerusSuomalaiset on kansakunnan kuumemittari, psykiatri, muutoksen airut. Tuloksentekijä.
EU:ta kuvaavia soinismeja: Tämä on tehdas. Hölöstööppi, pesukone, laitos, pimeyden ydin. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monia nimiä. EU on kuin Titanic. Jäävuori lähestyy, mutta monen mielestä pahinta on se, ettei tarjoilu pelaa.
Näin haastattelu etenee ja PerusSuomalaiset senkus vaan kasvaa.
Satakuntalaisuus
Kun tänään sain ajella täältä Satakunnan pohjoisosasta maakunnan eteläkolkkaan Säkylään seurakunnan luonnonkauniiseen Pihlavan leirikeskukseen, ei voinut kuin ihailla kaunista auringossa kylpevää lumihankien peittämää maisemaa. Jo pelkästään leirikeskuksesta aukeavat huikaisevat näkymät Pyhäjärven aavoille jääkenttien peittämille ulapoille.
Kun jo karun Kankaanpäänkin laulussa todetaan: Kaunis on Kankaanpää, sille ken ymmärtää kanervikkokankaiden kieltä, niin kauneus on todella katsojan silmissä ja näitä silmiä hiveleviä maisemia myös omassa maakunnassamme riittää yllin kyllin. Niitä kuvataan arvonsa tuntien 1950-luvulla julkaistussa lähes tuhatsivuisessa Meidän maa-kirjassa, jossa ulotetaan maakuntamme pitkälle Tampereen taa aina Pyynikin ja Kangasalan 200 metriin kohoaville harjuille.
Vuosien saatossa on karttunut muistoja ja tuttuja henkilökuvia kaikkialtakin maakuntamme kunnista. Säkylässä esim. olen Huovinrinteellä suorittanut varusmiespalveluni, Kokemäellä kilpaillut monet kerrat poikkeuksellisella 333 metriä mittaisella urheilukentän juoksuradalla, Euran, Harjavallan ja Kullaan kirkoissa saarnannut mainitakseni vain kulkureitin varrelle osuneita kuntia. Laviaan kytkeytyy muistoja jo lapsuuden ajoista lähtien. Ajoin näet Kullaan kautta Säkylään, menomatkan Euran ja paluumatkan Kokemäen kautta.
Meidän maa-kirjassa kerrotaan ansiokkaasti maakuntamme monipuolisuudesta: luonnosta, elinkeinoelämästä, kulttuurista, kaupungeista, kansasta, historiasta. Näin Satakunta ansaitsee olemassaolonsa, eduskunnan täysi-istuntosalia kiertävissä ornamenteissakin on kuvattu yhdeksän perinteisen maakunnan vaakunat joukossa tietysti Satakunna karhu.
Itselläni on kunnia kuulua 16. sukupolven edustajana Savo-Honkakoski-sukuun, jonka ensimmäinen Satakuntaan tullut Savon talon isäntä Erkki Larsin poika muutti Pomarkkuun v. 1604. Näin pitkälle siis omat juureni ulottuvat Satakuntaan. Pomarkusta Siikaisiin ja sieltä Kankaanpäähän ovat sukujuuret kulkeneet. Olen siis satakuntalainen ja kankaanpääläinen!
Kun jo karun Kankaanpäänkin laulussa todetaan: Kaunis on Kankaanpää, sille ken ymmärtää kanervikkokankaiden kieltä, niin kauneus on todella katsojan silmissä ja näitä silmiä hiveleviä maisemia myös omassa maakunnassamme riittää yllin kyllin. Niitä kuvataan arvonsa tuntien 1950-luvulla julkaistussa lähes tuhatsivuisessa Meidän maa-kirjassa, jossa ulotetaan maakuntamme pitkälle Tampereen taa aina Pyynikin ja Kangasalan 200 metriin kohoaville harjuille.
Vuosien saatossa on karttunut muistoja ja tuttuja henkilökuvia kaikkialtakin maakuntamme kunnista. Säkylässä esim. olen Huovinrinteellä suorittanut varusmiespalveluni, Kokemäellä kilpaillut monet kerrat poikkeuksellisella 333 metriä mittaisella urheilukentän juoksuradalla, Euran, Harjavallan ja Kullaan kirkoissa saarnannut mainitakseni vain kulkureitin varrelle osuneita kuntia. Laviaan kytkeytyy muistoja jo lapsuuden ajoista lähtien. Ajoin näet Kullaan kautta Säkylään, menomatkan Euran ja paluumatkan Kokemäen kautta.
Meidän maa-kirjassa kerrotaan ansiokkaasti maakuntamme monipuolisuudesta: luonnosta, elinkeinoelämästä, kulttuurista, kaupungeista, kansasta, historiasta. Näin Satakunta ansaitsee olemassaolonsa, eduskunnan täysi-istuntosalia kiertävissä ornamenteissakin on kuvattu yhdeksän perinteisen maakunnan vaakunat joukossa tietysti Satakunna karhu.
Itselläni on kunnia kuulua 16. sukupolven edustajana Savo-Honkakoski-sukuun, jonka ensimmäinen Satakuntaan tullut Savon talon isäntä Erkki Larsin poika muutti Pomarkkuun v. 1604. Näin pitkälle siis omat juureni ulottuvat Satakuntaan. Pomarkusta Siikaisiin ja sieltä Kankaanpäähän ovat sukujuuret kulkeneet. Olen siis satakuntalainen ja kankaanpääläinen!
perjantai 11. helmikuuta 2011
Wikileaksin tietovuodot
Ulkoministeri Alexander Stubb kommentoi Wikileaksin vuodattamia tietoja Suomen ulkopoliittisista yhteyksistä Yhdysvaltoihin lähinnä tavanomaisiksi diplomaattisiksi keskusteluiksi. Näin onkin hyvä, vaikka varsin auliisti on tietoja kerrottu USA:n Helsingissä oleville suurlähettiläille erityisesti heitä kiinnostaneista suhteistamme Venäjän johtajiin.
Helsingin Sanomat ja Mainos-TV ovat saaneet näitä tietoja käytettäväkseen eikä onneksi todella mitään mulllistavia asioita ole paljastunut. Lähinnä yllättää poliittisten johtajiemme joskus hyvinkin suorat sanat Venäjän johtajille. Enää ei voi puhua maamme suomettuneisuudesta ainakaan itäisen naapurimme suhteen, nyt taidamme nöyristellä paremminkin EU:n suuntaan.
Suurin osa viimeisen vuosikymmen poliittisista johtajistamme saavat hyvän arvolauseen USA:n taholta. Ainoa arvostelun kohteeksi joutunut on ulkoministerinä vv. 2000-2007 toiminut Erkki Tuomioja. Presidentti Tarja Haloseen suhtaudutaan kyllä myös varauksellisesti mutta myös arvostaen. Paavo Lipponen, Matti Vanhanen, Alexander Stubb ja Ilkka Kanerva saavat myönteisiä tai ainakin neutraaleja mainintoja.
Mutta koko Wikileaks-kohu sen sijaan tuntuu ihmeelliseltä siinä mielessä, että tällaisia tietoja ensisiskin on ollut saatavissa salaisista arkistoista ja toiseksi niitä on viitsitty julkistaa. Semminkin kun koko likaisen toiminnan takana on maineeltaan täysin mustunut Ruotsiin oikeudenkäyntiin seksuaalisista rikoksistaan haastettu Julia Assange, jonka paikka paremminkin olisi telkien takana eikä kohahduttamassa koko kansainvälistä politiikkaa ja kanssakäymmistä. Mihin maailma tällä menolla joutuukaan.
Helsingin Sanomat ja Mainos-TV ovat saaneet näitä tietoja käytettäväkseen eikä onneksi todella mitään mulllistavia asioita ole paljastunut. Lähinnä yllättää poliittisten johtajiemme joskus hyvinkin suorat sanat Venäjän johtajille. Enää ei voi puhua maamme suomettuneisuudesta ainakaan itäisen naapurimme suhteen, nyt taidamme nöyristellä paremminkin EU:n suuntaan.
Suurin osa viimeisen vuosikymmen poliittisista johtajistamme saavat hyvän arvolauseen USA:n taholta. Ainoa arvostelun kohteeksi joutunut on ulkoministerinä vv. 2000-2007 toiminut Erkki Tuomioja. Presidentti Tarja Haloseen suhtaudutaan kyllä myös varauksellisesti mutta myös arvostaen. Paavo Lipponen, Matti Vanhanen, Alexander Stubb ja Ilkka Kanerva saavat myönteisiä tai ainakin neutraaleja mainintoja.
Mutta koko Wikileaks-kohu sen sijaan tuntuu ihmeelliseltä siinä mielessä, että tällaisia tietoja ensisiskin on ollut saatavissa salaisista arkistoista ja toiseksi niitä on viitsitty julkistaa. Semminkin kun koko likaisen toiminnan takana on maineeltaan täysin mustunut Ruotsiin oikeudenkäyntiin seksuaalisista rikoksistaan haastettu Julia Assange, jonka paikka paremminkin olisi telkien takana eikä kohahduttamassa koko kansainvälistä politiikkaa ja kanssakäymmistä. Mihin maailma tällä menolla joutuukaan.
torstai 10. helmikuuta 2011
Timo Soini pääministeriksi?
Päivän uutispommi tuli taas puolueiden kannatusmittauksista, tällä kertaa galluppinsa julkaisi MTV, jonka edellinen tulos näki päivänvalon marraskuussa eli näitä tulee julki noin neljännesvuosittain, kun kaksi muuta YLE ja Helsingin Sanomat tekevät mittauksensa kuukausittain .
Tänään toteutui myös eilisen blogini otsake: Tosiasiat puhuvat puolestaan, kun heti tuli julki uuden mittaustuloksen myötä korutonta kertomaa. PerusSuomalaiset nousivat marraskuusta 2,4% ja kokonaismääräksi jälleen kerran uusi ennätys 17%. Samalla syntyi monia muitakin mielenkiintoisia asetelmia.
Kokoomuksen kannatus on ensi kerran alle 20% ja eduskuntavaaleista on alamäkeä -2,5%, keskustan tappio vaaleista on -3,8% ja demarien -4,1%. PerusÄssien nousi sen sijaan on valtava +12,9%. Vihreitä lukuunottamatta kaikkien puolueiden kannatus onkin vaaleista laskenut, vihreät on saanut +0,7%.
Huomionarvoista on nimenomaan PerusSuomalaisten ja demarien marginaalinen ero 0.3% demarien hyväksi. Nyt sitten aivan vakavissaan joudutaankin puhumaan neljästä suuresta puolueesta aiemman kolmen sijasta. Kukaan ei enään vakavissaan uskalla ennustaa vaalitulosta ja näiden neljän keskinäistä järjestystä.
Tilanteen kommentointeja on riittänyt. Erääksi mielenkiintoisemmista nousi keskustan puoluesihteeri Laanisen kysely kansalaisille: Haluatteko todella Soinista pääministerin. Ei jaksa vanha puoluejyrä antaa kansalle vapaita käsiä, vaan hänen täytyy yrittää johdatella, että älkää nyt sentään olko niin tyhmiä, että huomatkaa nyt hyvän sään aikanaPerusSuomalaisia äänestäessänne Timo Soinin nousevankin peräti pääministeriksi. Uskon kyllä käyvänkin täysin päinvastaisesti. Nyt kun tämäkin mahdollisuus -jota Timo itse ei koskaan ole tuonut edes esiin - on tullut yleiseen tietoisuuteen, vaikuttaakin se siten, että ruvetaankin näyttämään joukkovoimaa ja tekemään Timosta todella pääministeriä. Näin vanhojen puolueiden vanha laulu pääministerivaaleista käykin niiden omaan nilkkaan.
Tänään toteutui myös eilisen blogini otsake: Tosiasiat puhuvat puolestaan, kun heti tuli julki uuden mittaustuloksen myötä korutonta kertomaa. PerusSuomalaiset nousivat marraskuusta 2,4% ja kokonaismääräksi jälleen kerran uusi ennätys 17%. Samalla syntyi monia muitakin mielenkiintoisia asetelmia.
Kokoomuksen kannatus on ensi kerran alle 20% ja eduskuntavaaleista on alamäkeä -2,5%, keskustan tappio vaaleista on -3,8% ja demarien -4,1%. PerusÄssien nousi sen sijaan on valtava +12,9%. Vihreitä lukuunottamatta kaikkien puolueiden kannatus onkin vaaleista laskenut, vihreät on saanut +0,7%.
Huomionarvoista on nimenomaan PerusSuomalaisten ja demarien marginaalinen ero 0.3% demarien hyväksi. Nyt sitten aivan vakavissaan joudutaankin puhumaan neljästä suuresta puolueesta aiemman kolmen sijasta. Kukaan ei enään vakavissaan uskalla ennustaa vaalitulosta ja näiden neljän keskinäistä järjestystä.
Tilanteen kommentointeja on riittänyt. Erääksi mielenkiintoisemmista nousi keskustan puoluesihteeri Laanisen kysely kansalaisille: Haluatteko todella Soinista pääministerin. Ei jaksa vanha puoluejyrä antaa kansalle vapaita käsiä, vaan hänen täytyy yrittää johdatella, että älkää nyt sentään olko niin tyhmiä, että huomatkaa nyt hyvän sään aikanaPerusSuomalaisia äänestäessänne Timo Soinin nousevankin peräti pääministeriksi. Uskon kyllä käyvänkin täysin päinvastaisesti. Nyt kun tämäkin mahdollisuus -jota Timo itse ei koskaan ole tuonut edes esiin - on tullut yleiseen tietoisuuteen, vaikuttaakin se siten, että ruvetaankin näyttämään joukkovoimaa ja tekemään Timosta todella pääministeriä. Näin vanhojen puolueiden vanha laulu pääministerivaaleista käykin niiden omaan nilkkaan.
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Tosiasiat puhuvat puolestamme
Sain kannustavan viestin aamutuimaan, jonka kopioin tähän mukaan. Se kuvastaa omalta osaltaan, miksi PerusSuomalaisten kannatus on juuri se, mikä se on eli 16,6%. Päivän Hesarissakin oli taas PS esillä, koska tutkimuksessa kannattajiemme äänestysinnokkuus on noussut kuukaudessa yli 10% eli nousu on enemmän kuin kenelläkään muulla, kokonaismäärä on nyt 60%, joten parantamisvaraakin löytyy edelleen. Koko ajanhan on toitotettu, etteivät meidän tukijamme vaivaudu vaaliuurnille. Kannatuksen nousun myötä porukkamme on saanut itseluottamusta ja uskoa siihen, että vaaleilla sittenkin voidaan vaikuttaa.
Hyvä ystävä lähetti vähän vaaliteemoja:
Reumasairaala olis tarvinnut 2. milj. euroa voidakseen jatkaa, se suljettiin. Vähääkään arvelematta Kreikkaan lähetettiin 4 miljardia! Minä luulen, että Venäjälläkin on kohta asiat paremmin kuin täällä.
Entä sitten sosiaaliyhtymät, joiden pitää tehdä tuottoa. Vanhusten ja vaivaisten hoidolla yritetään tehdä tuottoa! Laitoksissa vanhuksille vaihdetaan vaippa aamulla ja illalla, kun ovat niin "pintakuivia".
Jumalattomuus kansan hävittää. Työpaikoilla ollaan jo työuupumuksessa leikkausten tähden. Kouluissa häiriköidään, opettajat uupuu. Ei ole enää siunausta. Ruokaakaan ei saa siunata, aamunavauksessa puhua Jeesuksesta, eikä jouluna laulaa enkelitaivaan. Yksi invalidivanhus sanoi: "Leikatkaa, leikatkaa, koska tulette pään leikkaamaan. Entisessä hyvinvointi-Suomessa voidaan nyt huonosti. Tällaisin ajatuksin, voimia taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta!
Voiko tämän kaiken selkeämmin sanoa. "Yö pitkä lie ja taistelu on raskas, vaan aamutähti loistaa rohkaisten." Valoa on siis kaikesta huolimatta nähtävissä käytävän päässä. Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa jopa paremmastakin.
Hyvä ystävä lähetti vähän vaaliteemoja:
Reumasairaala olis tarvinnut 2. milj. euroa voidakseen jatkaa, se suljettiin. Vähääkään arvelematta Kreikkaan lähetettiin 4 miljardia! Minä luulen, että Venäjälläkin on kohta asiat paremmin kuin täällä.
Entä sitten sosiaaliyhtymät, joiden pitää tehdä tuottoa. Vanhusten ja vaivaisten hoidolla yritetään tehdä tuottoa! Laitoksissa vanhuksille vaihdetaan vaippa aamulla ja illalla, kun ovat niin "pintakuivia".
Jumalattomuus kansan hävittää. Työpaikoilla ollaan jo työuupumuksessa leikkausten tähden. Kouluissa häiriköidään, opettajat uupuu. Ei ole enää siunausta. Ruokaakaan ei saa siunata, aamunavauksessa puhua Jeesuksesta, eikä jouluna laulaa enkelitaivaan. Yksi invalidivanhus sanoi: "Leikatkaa, leikatkaa, koska tulette pään leikkaamaan. Entisessä hyvinvointi-Suomessa voidaan nyt huonosti. Tällaisin ajatuksin, voimia taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta!
Voiko tämän kaiken selkeämmin sanoa. "Yö pitkä lie ja taistelu on raskas, vaan aamutähti loistaa rohkaisten." Valoa on siis kaikesta huolimatta nähtävissä käytävän päässä. Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa jopa paremmastakin.
tiistai 8. helmikuuta 2011
Vipinää taas seurakuntapuolellakin
Aikasmoisesti on kirkkopuolellekin pakkaantunut tapahtumia. Osa johtuu ehdokkaanaolosta seurakuntavaaleista, osa edelleen pappina toimimisesta, eihän tästä tehtävästä koskaan päästä tai jouduta eikä liioin halutta eläkkeelle. Kerran pappi, aina pappi.
Viime sunnuntaina kynttilänpäivänä oli Kankaanpään kirkossa monen muun aiheen lisäksi myös meidän uusien luottamushenkilöiden siunaamistilaisuus. Kirkonmenojen jälkeen aina kello 16 asti jatkui sitten luottamusmieskoulutus. Kaikki seurakunnan eri työmuodot esittäytyivät.
Uusi kirkkoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa keskiviikkona. Sitä varten kokoonnuimme jo perjantai-iltana ryhmäkokoukseen pohtimaan tulevia edessä olevia asioita, joista yksi suurimmista on koko seurakuntakeskuksen edessä oleva saneeraus homemyrkkyvaurioiden ja ikääntymisen johdosta. Neuvoston aluksi tutustumme homerakennuksiin ja lisäksi on parin tunnin koulutusrupeamakin.
Tänään tiistaina saimme pitää seurakuntakeskuksessa siioninvirsiseurat yli 30 hengen kanssa. Jaakko Löytty, armoitettu matkaveisaaja oli mukana, samoin pastori kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Koskela. Virsi soi mahtavasti ilman säestystä kuten seuroissa on käytäntönä, kun esiveisaajana oli Jaska. Pari hänen itsensäkin tekemää virttä veisattiin: Olen kahden maan kansalainen, Viimeinen virsi. Perjantaina on herännäisseurat Porissa.
Lauantaille osuu hiippakunnallinen koulutustilaisuus Säkylän seurakunnan leirikeskuksessa. Sunnuntaina olen pitämässä Jämijärven kirkossa messua, jonka jälkeen on siunaustilaisuus. Toinenkin tutun siunauspyyntö tuli tänään parin viikon päähän. Tässä kuussa on sovittu myös kaksi kastetta, toinen kotikaste, toinen seurakunnan leirikeskuksessa Hakoniemessä.
Jaakko Löytyn kanssa olemme jälleen pian yhdessä, sillä kahden viikon päästä hän on Porin joka toinen viikko pidettävissä seuroissa ja laskiaisena 6.3. hän saarnaa Herättäjän-päivässä Raumalla. Lisää koulutustakin saamme 2.3. Kankaanpäässä rovastikunnallisesti rovasti Jussi Pelto-Pirin ja lakimiesasessori Matti Mäkisen toimesta. Eipä oppi ojaan kada ja oppia ikä kaikki.
Jjos laskupää ei klikannut, sain tältä laskemalta 16 eri tilaisuutta tälle lyhyelle ajanjaksolle.
Viime sunnuntaina kynttilänpäivänä oli Kankaanpään kirkossa monen muun aiheen lisäksi myös meidän uusien luottamushenkilöiden siunaamistilaisuus. Kirkonmenojen jälkeen aina kello 16 asti jatkui sitten luottamusmieskoulutus. Kaikki seurakunnan eri työmuodot esittäytyivät.
Uusi kirkkoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa keskiviikkona. Sitä varten kokoonnuimme jo perjantai-iltana ryhmäkokoukseen pohtimaan tulevia edessä olevia asioita, joista yksi suurimmista on koko seurakuntakeskuksen edessä oleva saneeraus homemyrkkyvaurioiden ja ikääntymisen johdosta. Neuvoston aluksi tutustumme homerakennuksiin ja lisäksi on parin tunnin koulutusrupeamakin.
Tänään tiistaina saimme pitää seurakuntakeskuksessa siioninvirsiseurat yli 30 hengen kanssa. Jaakko Löytty, armoitettu matkaveisaaja oli mukana, samoin pastori kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Koskela. Virsi soi mahtavasti ilman säestystä kuten seuroissa on käytäntönä, kun esiveisaajana oli Jaska. Pari hänen itsensäkin tekemää virttä veisattiin: Olen kahden maan kansalainen, Viimeinen virsi. Perjantaina on herännäisseurat Porissa.
Lauantaille osuu hiippakunnallinen koulutustilaisuus Säkylän seurakunnan leirikeskuksessa. Sunnuntaina olen pitämässä Jämijärven kirkossa messua, jonka jälkeen on siunaustilaisuus. Toinenkin tutun siunauspyyntö tuli tänään parin viikon päähän. Tässä kuussa on sovittu myös kaksi kastetta, toinen kotikaste, toinen seurakunnan leirikeskuksessa Hakoniemessä.
Jaakko Löytyn kanssa olemme jälleen pian yhdessä, sillä kahden viikon päästä hän on Porin joka toinen viikko pidettävissä seuroissa ja laskiaisena 6.3. hän saarnaa Herättäjän-päivässä Raumalla. Lisää koulutustakin saamme 2.3. Kankaanpäässä rovastikunnallisesti rovasti Jussi Pelto-Pirin ja lakimiesasessori Matti Mäkisen toimesta. Eipä oppi ojaan kada ja oppia ikä kaikki.
Jjos laskupää ei klikannut, sain tältä laskemalta 16 eri tilaisuutta tälle lyhyelle ajanjaksolle.
maanantai 7. helmikuuta 2011
Kynnyskysymys?
Vaaleihin on aina vaan vähemmän aikaa, nyt enää alle 70 vuorokautta eli tarkalleen sanoen 69 päivää. PerusSuomalaisten hallituspaikasta puhutaan melkein jo toteen käyvänä asiana. Mainitsihan itse Timo Soinikin mahdollisiksi ministereiksi itsensä lisäksi tohtori Jussi Niinistön ja 24 vuoden kansanedustajan Raimo Vistbackan. Mahdollisista hallituskumppaneistakaan ei suljeta pois ketään paitsi vihreät. Ruotsalaisetkin kelpaavat, vaikka silloin tulee kova kädenvääntö pakkoruotsista.
Mutta yksi kynnyskysymys näyttää käyvän ylitsepääsemättömäksi vai onko sekään lopulta sitä? Nimittäin PerusSuomalaiset eivät voi hyväksyä perustuslakiin mainintaa Suomen EU-jäsenyydestä. Perustuslakivaliokunnassa juuri valmistuneessa perustuslain uudistusehdotuksessa on paitsi vastustamiamme joitain heikennyksiä presidentin asemassa myös mainittu lisäys maamme EU-jäsenyydestä.
Toinenkin vastaava lisäys on otettu uuteen perustuslakiehdotukseen, jossa jos eduskunnalle annettava ehdotus koskee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle tai kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle, se on hyväksyttävä päätöksellä, jota kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä.
Tämä perustuslain muutos on hyväksyttävä nykyisessä eduskunnassa ja uudelleen valittavassa eduskunnassa tullakseen voimaan. Yksi kolmasosa eli 67 kansanedustajaa voisi sen estää emmekä tietenkään kuvittelekaan, että PerusSuomalaiset saisivat yksin niin monta edustajaa.
Valtapuolueet ovat kaiken lisäksi sopineet tämän muutoksen tulevan myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Kummallisinta on, ettei EU itse vaadi tällaista mainintaa jäsenmaittensa perustuslakeihin. Ja tämän hyväksynnän jälkeen tämä 67 edustajan vähemmistö sitten pystyy päinvastaisesti estämään mahdollisesti eteen tulevan eroamisaikeen.
Melko kummalliseksi asian käsittelyn tekee se, ettei tästä ole herätetty laajaa yleisökeskustelua, vaan halutaan se ujuttaa perustuslakiimme vähin äänin melkein huomaamatta kansalta mitään kysymättä niin kuin aikanaan euroon siirtyminenkin.
Onko PerusSuomalaiset tällä ehdottomuudellamme suljettu hallituksen ulkopuolelle? Yksi mahdollisuus on siinä, että meille annetaan vapaat kädet äänestyksessä niin kuin nykyisessä hallituksessa vihreille ydinvoimaäänestyksessä. Hallitusneuvotteluissa on siis paljon ratkaistavaa. Vaalien suurinta voittajaa on vaikeaa jättää pois hallituksesta ehkä vain lisää korkoa kasvamaan.
Mutta yksi kynnyskysymys näyttää käyvän ylitsepääsemättömäksi vai onko sekään lopulta sitä? Nimittäin PerusSuomalaiset eivät voi hyväksyä perustuslakiin mainintaa Suomen EU-jäsenyydestä. Perustuslakivaliokunnassa juuri valmistuneessa perustuslain uudistusehdotuksessa on paitsi vastustamiamme joitain heikennyksiä presidentin asemassa myös mainittu lisäys maamme EU-jäsenyydestä.
Toinenkin vastaava lisäys on otettu uuteen perustuslakiehdotukseen, jossa jos eduskunnalle annettava ehdotus koskee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle tai kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle, se on hyväksyttävä päätöksellä, jota kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä.
Tämä perustuslain muutos on hyväksyttävä nykyisessä eduskunnassa ja uudelleen valittavassa eduskunnassa tullakseen voimaan. Yksi kolmasosa eli 67 kansanedustajaa voisi sen estää emmekä tietenkään kuvittelekaan, että PerusSuomalaiset saisivat yksin niin monta edustajaa.
Valtapuolueet ovat kaiken lisäksi sopineet tämän muutoksen tulevan myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Kummallisinta on, ettei EU itse vaadi tällaista mainintaa jäsenmaittensa perustuslakeihin. Ja tämän hyväksynnän jälkeen tämä 67 edustajan vähemmistö sitten pystyy päinvastaisesti estämään mahdollisesti eteen tulevan eroamisaikeen.
Melko kummalliseksi asian käsittelyn tekee se, ettei tästä ole herätetty laajaa yleisökeskustelua, vaan halutaan se ujuttaa perustuslakiimme vähin äänin melkein huomaamatta kansalta mitään kysymättä niin kuin aikanaan euroon siirtyminenkin.
Onko PerusSuomalaiset tällä ehdottomuudellamme suljettu hallituksen ulkopuolelle? Yksi mahdollisuus on siinä, että meille annetaan vapaat kädet äänestyksessä niin kuin nykyisessä hallituksessa vihreille ydinvoimaäänestyksessä. Hallitusneuvotteluissa on siis paljon ratkaistavaa. Vaalien suurinta voittajaa on vaikeaa jättää pois hallituksesta ehkä vain lisää korkoa kasvamaan.
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
PerusSuomalaisten julkisuutta riittää
Taas viikonvaihteessa on tullut enemmän kuin kylliksi julkisuutta PerusSuomalaisille.
Viimeksi illan TV-uutisissa näytettiin Helsingin Balderin salista EU:n Vapaan ja demokraattisen Eurooppa-ryhmän puheenjohtaja Nigel Faragen EU-kriittistä puheenvuoroa. Farage sanoi suoraan tulleensa siivittämään PerusSuomalaisten vaalivoittoa ja -työtä, joka galluppienkin valossa näyttää olevan hyvässä vauhdissa. Koko EFD-ryhmä pitää huomenna kokoustaan Suomessa. Laariin sataa!
Hesari kunnostautui lauantaina lähes sivun jutulla Soinin ja Putkosen tekemästä ominaispäästöihin keskittyvästä ilmastopoliittisesta ohjelmasta. Kommentoija Juha-Pekka Raeste kirjoittaa Soinin haaveiden ja realismin räikeästä ristiriidasta. Samaan päätyy Yrjö Rautio Avussa omassa katsauksessaan. Tänään Hesarin pilapiirtäjä Karlsson on asettanut Soinin vaa´alle, jota kolmen vanhojen ja ns. suurten puolueiden puheenjohtajat katselevat kateellisina toivoen vaa´an näyttävän vanhoja kiloja eli ei viimeisiä 16,6% lukemia.
Viikonlopun Iltasananomat revittää PerusSuomalaisita parillakin aukeamalla. Heti sivuilla 2 ja 3 puhutaan taas puolueen Ilmastopoliittiisesta ohjelmasta. Käy ilmi, ettei tekijä ole niin yksioikoisesti yksin Putkonen, sillä Timon EU-sivuiltakin on kuultavissa hänen ensimmäinen asiaa kosketteleva puheensa europarlamentissa jo lokakuussa 2009, kun Metalliliiton lausunto julkistettiin helmikuussa 2010. Tärkeintä kuitenkin on itse sisältö päästökauppakeinottelun sijalle esitettävistä ominaispäästöistä: se maksaa, kuka suttaa. Yksinkertaista!
Toinen Iltasanomien aukeama onkin sitten omistettu Timo Soinin esittämille säästäehdotuksille, joista kerroin eilisessä blogissani. Juttu on -taas harhaanjohtavasti- otsakoitu: Soini kävisi keskiluokan kukkarolla, kun kuitenkin tarkoituksena on auttaa heikommassa asemassa olevia ja kurittaa niitä ns. rikkaita, joilla ei näin vaalien alla löydy yhtäkään ystävää. Timo tuo esiin myös kaksi ministeriehdokasta, joista itsekin olen puhunut: maanpuolustusasioihin monipuolisesti perehtyneen tohtori Jussi Niinistön ja jo aiemmin ministerin kokemusta saaneen Raimo Vistbackan.
Sokerina pohjalla Suomen Kuvalehti, jonka kolumnisti Jarkko Vesikansa yrittää patistaa näiden ns. suurten puolueiden puheenjohtajia katkaisemaan perusSuomalaisten voittokulkua, mutta vaikealta se heidän kannaltaan näyttää. Vesikansa toteaa PerusSuomalaisten saaneen suomalaisuuden keppihevosekseen ja jos vain PerusSuomalaiset edustavat jatkossakin vaihtoehtoa nykymenolle, voi puoluekenttä mullistua pysyvästikin. Muutenkin Vesikansa analysoi viisaasti nykytilannetta: Suomi on pullollaan unohdettujen arvojen edustajia, jotka kokevat jääneensä huutolaispojiksi tasavallan päätöksenteossa luetellen sitten monia tällaisia ryhmiä, jotka soimaavat vallalla olevaa laveaa, vihertävää liberalismia, joka kääntyy helposti naiviksi vastuuttomuudeksi.
Oma erinomainen lukunsa on Suomen Kuvalehden mainio humoresti Jukka Ukkola. Hän kirjoittaa aiheesta Supersu, jossa hän parodioi Timo Soinia, miten lopultakin näkyy valoa politiikan umpitunnelin päässä: valo on eduskuntavaalien suurvoittaja Timo Soini (supersu).
Pakinan on jokaisen luettava itse, jos ei muuten, niin siitä tulee väkisinkin hymyä huuleen.
Viimeksi illan TV-uutisissa näytettiin Helsingin Balderin salista EU:n Vapaan ja demokraattisen Eurooppa-ryhmän puheenjohtaja Nigel Faragen EU-kriittistä puheenvuoroa. Farage sanoi suoraan tulleensa siivittämään PerusSuomalaisten vaalivoittoa ja -työtä, joka galluppienkin valossa näyttää olevan hyvässä vauhdissa. Koko EFD-ryhmä pitää huomenna kokoustaan Suomessa. Laariin sataa!
Hesari kunnostautui lauantaina lähes sivun jutulla Soinin ja Putkosen tekemästä ominaispäästöihin keskittyvästä ilmastopoliittisesta ohjelmasta. Kommentoija Juha-Pekka Raeste kirjoittaa Soinin haaveiden ja realismin räikeästä ristiriidasta. Samaan päätyy Yrjö Rautio Avussa omassa katsauksessaan. Tänään Hesarin pilapiirtäjä Karlsson on asettanut Soinin vaa´alle, jota kolmen vanhojen ja ns. suurten puolueiden puheenjohtajat katselevat kateellisina toivoen vaa´an näyttävän vanhoja kiloja eli ei viimeisiä 16,6% lukemia.
Viikonlopun Iltasananomat revittää PerusSuomalaisita parillakin aukeamalla. Heti sivuilla 2 ja 3 puhutaan taas puolueen Ilmastopoliittiisesta ohjelmasta. Käy ilmi, ettei tekijä ole niin yksioikoisesti yksin Putkonen, sillä Timon EU-sivuiltakin on kuultavissa hänen ensimmäinen asiaa kosketteleva puheensa europarlamentissa jo lokakuussa 2009, kun Metalliliiton lausunto julkistettiin helmikuussa 2010. Tärkeintä kuitenkin on itse sisältö päästökauppakeinottelun sijalle esitettävistä ominaispäästöistä: se maksaa, kuka suttaa. Yksinkertaista!
Toinen Iltasanomien aukeama onkin sitten omistettu Timo Soinin esittämille säästäehdotuksille, joista kerroin eilisessä blogissani. Juttu on -taas harhaanjohtavasti- otsakoitu: Soini kävisi keskiluokan kukkarolla, kun kuitenkin tarkoituksena on auttaa heikommassa asemassa olevia ja kurittaa niitä ns. rikkaita, joilla ei näin vaalien alla löydy yhtäkään ystävää. Timo tuo esiin myös kaksi ministeriehdokasta, joista itsekin olen puhunut: maanpuolustusasioihin monipuolisesti perehtyneen tohtori Jussi Niinistön ja jo aiemmin ministerin kokemusta saaneen Raimo Vistbackan.
Sokerina pohjalla Suomen Kuvalehti, jonka kolumnisti Jarkko Vesikansa yrittää patistaa näiden ns. suurten puolueiden puheenjohtajia katkaisemaan perusSuomalaisten voittokulkua, mutta vaikealta se heidän kannaltaan näyttää. Vesikansa toteaa PerusSuomalaisten saaneen suomalaisuuden keppihevosekseen ja jos vain PerusSuomalaiset edustavat jatkossakin vaihtoehtoa nykymenolle, voi puoluekenttä mullistua pysyvästikin. Muutenkin Vesikansa analysoi viisaasti nykytilannetta: Suomi on pullollaan unohdettujen arvojen edustajia, jotka kokevat jääneensä huutolaispojiksi tasavallan päätöksenteossa luetellen sitten monia tällaisia ryhmiä, jotka soimaavat vallalla olevaa laveaa, vihertävää liberalismia, joka kääntyy helposti naiviksi vastuuttomuudeksi.
Oma erinomainen lukunsa on Suomen Kuvalehden mainio humoresti Jukka Ukkola. Hän kirjoittaa aiheesta Supersu, jossa hän parodioi Timo Soinia, miten lopultakin näkyy valoa politiikan umpitunnelin päässä: valo on eduskuntavaalien suurvoittaja Timo Soini (supersu).
Pakinan on jokaisen luettava itse, jos ei muuten, niin siitä tulee väkisinkin hymyä huuleen.
lauantai 5. helmikuuta 2011
Pieniä on silakat joulukaloiksi
Vaalien alla on vaikeaa puhua menojen karsimisesta. Eihän nykyinen Kiviniemen vuoden mittainen pätkävaltioneuvostokaan ole muuta tehnyt kuin 8 miljardia lisää velkaa. Kaikkienkin puolueiden leikkauslistat ovat todella pieniä kuin pyy maailmanlopun edellä.
Eipä tässä tee poikkeusta Timo Soinikaan, jonka leikkauslistaa mainostaa Iltasanomat päivän Hesarin ilmoituksessa. Vaikeaa se on Timollakin kertoa vähennyksistä eikä niistä paljoa kerry muotiin tulleen kestävyysvajeen kattamiseksi. Ehkä kaikkea ei tarvikaan kerryttää supistuksista, näyttäähän talouskasvu ylittävän kaikki ennusteet, vajetta ei tarvi täyttää kokonaan vuodessa eikä kahdessa ja ehkä vajaus ei olekaan niin järin valtava ja ennen kaikkea menojen kasvua on hillittävä.
Jotain kuitenkin Timolta löytyy: kehitysavusta, yritystuista, EU-tuista. EU:n nettomaksuosuutemme on liian suuri, rakennerahastojen väärinkäytökset poistettava, Iso-Britannian jäsenmaksutuki lopetettava.
Kalliita laitospaikkoja voidaan vähentää, kun omaishoidon tuki siirretään Kelan hoidettavaksi. Pelkkä palveluasumispaikka maksaa vähintään 3 000 euroa kuukaudessa.
Rikkaiden lapsilisät siirretään toimeentuloasiakkaille, jotka nyt ovat jääneet ilman lapsilisiä.
Meille ja koko suomalaisuutemme säilymiselle tärkeän puolustuslaitoksen vuosittaiseen rahoituksen 2% kasvuun voidaan puuttua, perusmäärärahoja ei voida vähentää. Varuskunnat säilytetään paitsi Dragsvikin varuskunta siirretään Upinniemen yhteyteen.
Meillekin ajankohtaiseen kuntien yhteenliittymiseen nykyisin kuuluvaan virkojen sementoimiseen viideksi vuodeksi olisi voitava kajota johtavien virkamiesten osalta. Suorittavalle portaalle takuu on ihan oikein.
Tältä pohjalta on hyvä lähteä. Eiköhän pakkoruotsin poistamisesestakin löytyisi säästöjä ja sosiaalimaahanmuuttajien rajoittamisesta ja heidän etujensa karsimisesta. Harmaan talouden kitkeminen vasta tuloja toisikin. Pienniä ovat silakat joulukaloiksi, mutta maukkaita. Jostakin on taloudenkin tasapainottamisessa lähdettävä.
Eipä tässä tee poikkeusta Timo Soinikaan, jonka leikkauslistaa mainostaa Iltasanomat päivän Hesarin ilmoituksessa. Vaikeaa se on Timollakin kertoa vähennyksistä eikä niistä paljoa kerry muotiin tulleen kestävyysvajeen kattamiseksi. Ehkä kaikkea ei tarvikaan kerryttää supistuksista, näyttäähän talouskasvu ylittävän kaikki ennusteet, vajetta ei tarvi täyttää kokonaan vuodessa eikä kahdessa ja ehkä vajaus ei olekaan niin järin valtava ja ennen kaikkea menojen kasvua on hillittävä.
Jotain kuitenkin Timolta löytyy: kehitysavusta, yritystuista, EU-tuista. EU:n nettomaksuosuutemme on liian suuri, rakennerahastojen väärinkäytökset poistettava, Iso-Britannian jäsenmaksutuki lopetettava.
Kalliita laitospaikkoja voidaan vähentää, kun omaishoidon tuki siirretään Kelan hoidettavaksi. Pelkkä palveluasumispaikka maksaa vähintään 3 000 euroa kuukaudessa.
Rikkaiden lapsilisät siirretään toimeentuloasiakkaille, jotka nyt ovat jääneet ilman lapsilisiä.
Meille ja koko suomalaisuutemme säilymiselle tärkeän puolustuslaitoksen vuosittaiseen rahoituksen 2% kasvuun voidaan puuttua, perusmäärärahoja ei voida vähentää. Varuskunnat säilytetään paitsi Dragsvikin varuskunta siirretään Upinniemen yhteyteen.
Meillekin ajankohtaiseen kuntien yhteenliittymiseen nykyisin kuuluvaan virkojen sementoimiseen viideksi vuodeksi olisi voitava kajota johtavien virkamiesten osalta. Suorittavalle portaalle takuu on ihan oikein.
Tältä pohjalta on hyvä lähteä. Eiköhän pakkoruotsin poistamisesestakin löytyisi säästöjä ja sosiaalimaahanmuuttajien rajoittamisesta ja heidän etujensa karsimisesta. Harmaan talouden kitkeminen vasta tuloja toisikin. Pienniä ovat silakat joulukaloiksi, mutta maukkaita. Jostakin on taloudenkin tasapainottamisessa lähdettävä.
torstai 3. helmikuuta 2011
Matkailu avartaa, niin eduskuntamatkakin avaa silmiä
Toripäivillä rankan eduskuntaan tutustumismatkan jälkeen näkyi kyllä monta matkalaista, jotka olivat selvinneet matkan rasituksista ja olivat todella tyytyväisiä reissuumme. Monet matkasta kuulleet kyselivät, että olinko katsomassa jo tuolin paikkaa. Heille oli helppo vastata paikkoja olevan ainakin vapaana yllin kyllin. Istunnosta oli kirjaimellisestikin poissa nelisenkymmentä kansanedustajaa ja pitempään istunnossa viihtyi vain muutama kymmenen, hekin ilmeisesti odottaen omaa puheenvuoroansa. Nythän vaalien lähestyessä täytyy näyttää aktiivisuutta kaikin tavoin valitsijoiden silmissä, vaikkapa vain puheenvuoroja käyttämällä.
Matkamme osui sikälikin hyvään saumaan, kun TV1 toimittaja soitti tekevänsä vaalipiirikohtaista ohjelmaa Satakunnan vaalinäkymistä ja halusi alkuviikosta tulla haastattelemaan meikämannea. Kerroin olevani 50 hengen porukan kassa parast´aikaa Hesassa ja menossa tutustumaan eduskuntaan. Hänpä äkkäsi tästä tulevan hyvää materiaalia. Niinpä kuvaaja tuli onnikkaamme kuvaten kiertoajelua ja selostustani näkymistä.
Eduskunnan ulkorapuilla tehtiin sitten haastatteluni syystä siitä, että toimittajan tiedustellessa eduskunnan tiedottajilta mahdollisuutta tehdä kansanedustajaehdokkaan haastattelu talon sisällä, hän sai kielteisen vastauksen. Ulkorappuja ei sentään haastattelupaikkana evätty.
Porukkaamme kuvattiin sitten vielä mennessämme sisään eduskuntataloon ja vielä ollessamme taloon tutustumisen jälkeen yleisölehterillä täysi-istuntoa seuraamassa.
Saas nähdä, mitä tuutista lopulta tulee ulos, aineistoa kyllä olisi melkoisesti. Mutta kun jutussa kerrotaan koko vaalipiirin näkymistä kaikkienkin puolueiden osalta, ei se meidän PerusSuomalaisten osuus voi olla kovin kaksinen, vaikka näin yllättäen etulyöntiaseman saimmekin.
Satakunnan vaalipiirin kannatusnäkymätarkkailu tulee siis TV1 kanavalta sunnuntaiuutisissa 13.2. ja seuraavana päivänä maanataina varmaan pitempänä versiona kello 21 A-studiossa.
Matkamme osui sikälikin hyvään saumaan, kun TV1 toimittaja soitti tekevänsä vaalipiirikohtaista ohjelmaa Satakunnan vaalinäkymistä ja halusi alkuviikosta tulla haastattelemaan meikämannea. Kerroin olevani 50 hengen porukan kassa parast´aikaa Hesassa ja menossa tutustumaan eduskuntaan. Hänpä äkkäsi tästä tulevan hyvää materiaalia. Niinpä kuvaaja tuli onnikkaamme kuvaten kiertoajelua ja selostustani näkymistä.
Eduskunnan ulkorapuilla tehtiin sitten haastatteluni syystä siitä, että toimittajan tiedustellessa eduskunnan tiedottajilta mahdollisuutta tehdä kansanedustajaehdokkaan haastattelu talon sisällä, hän sai kielteisen vastauksen. Ulkorappuja ei sentään haastattelupaikkana evätty.
Porukkaamme kuvattiin sitten vielä mennessämme sisään eduskuntataloon ja vielä ollessamme taloon tutustumisen jälkeen yleisölehterillä täysi-istuntoa seuraamassa.
Saas nähdä, mitä tuutista lopulta tulee ulos, aineistoa kyllä olisi melkoisesti. Mutta kun jutussa kerrotaan koko vaalipiirin näkymistä kaikkienkin puolueiden osalta, ei se meidän PerusSuomalaisten osuus voi olla kovin kaksinen, vaikka näin yllättäen etulyöntiaseman saimmekin.
Satakunnan vaalipiirin kannatusnäkymätarkkailu tulee siis TV1 kanavalta sunnuntaiuutisissa 13.2. ja seuraavana päivänä maanataina varmaan pitempänä versiona kello 21 A-studiossa.
Veteraanien yleisurheiluvuosi vetreästi liikkeelle
1.2.2011 13:20, Anssi Joutsenlahti kirjoitti ja julkaistiin tämän päivän Kankaanpään Seudussa:
Tampereen Pirkkahallin ikämiesten SM-hallikisoista tuli neljän miehen tuomana jokaiselle mestaruus ja yhteensä kymmenen mitalia. Asialla olivat Kankaanpään Urheilijoiden Osmo Villanen ja Jorma Hietamäki sekä Karvian Kiristä Aimo Mikkola ja Ilmo Törmä. Mestaruus veteraanisarjoissakin on kovan takana, sillä esim. Jorma otti osaa kuuteen ja Osmo viiteen lajiin ja mestaruuteen he yltivät vain yhdessä lajissa. Aimokin juoksi kaksi matkaa, joista toinen päätyi mestaruuteen. Ilmo oli pelkästään kuulassa, jossa hän työnsi itsensä mestariksi.
Uuteen sarjaan M75 päässyt Osmo Villanen joutui kilpailemaan vähän toipilaana, joten teräkunto säästyi kesän kilpailuihin. Osmo otti mestaruuden 60 m aidoissa 12.27, hopeaa seipäässä 230, pronssia 400 metrillä 1.16.81 ja neljännet tilat tulivat 60 m 9.97 sekä 200 metriä 33.88.
M55 kilpaileva Jorma Hietamäki urakoi neljä juoksumatkaa ja kaksi hyppylajia. Suvereeni mestaruus hänelle tuli korkeudessa 12 sentin erolla tuloksella 156. Hopeaa hänelle jaettiin 400 metrillä 1.01.95, 800 metrillä 2.29.29 ja kolmiloikassa 10.54. Neljännelle tilalle oli tyytyminen 60 ja 200 metreillä ajoin 8.44 ja 27.58.
M70 Aimo Mikkola otti ties monennenko suomenmestaruutensa 60 metrillä 8.54 ja hopeaa 200 m 28.67 häviten voittajalle 5 sadasosaa ja voittaen kolmatta 2 sadasosasekunttia. Niin että osaa sitä veteraaneillakin olla kovia kilpailuja aivan kuten nuoremmillakin.
Ilmo Törmä kilpaili kymmenen osanottajan kanssa sarjassa M65 työntäen siis kuulansa aina voittoon asti tuloksella 12.65.
Näillä tuloksilla on hyvä lähteä kuntoa vielä parantaen kesän koitoksiin aina USA:n Sacramentossa pidettäviä MM-kisoja myöten. Osmo Villasen seuraava koitos on 5.3. SM-hallimoniottelut Helsingissä.
Tampereen Pirkkahallin ikämiesten SM-hallikisoista tuli neljän miehen tuomana jokaiselle mestaruus ja yhteensä kymmenen mitalia. Asialla olivat Kankaanpään Urheilijoiden Osmo Villanen ja Jorma Hietamäki sekä Karvian Kiristä Aimo Mikkola ja Ilmo Törmä. Mestaruus veteraanisarjoissakin on kovan takana, sillä esim. Jorma otti osaa kuuteen ja Osmo viiteen lajiin ja mestaruuteen he yltivät vain yhdessä lajissa. Aimokin juoksi kaksi matkaa, joista toinen päätyi mestaruuteen. Ilmo oli pelkästään kuulassa, jossa hän työnsi itsensä mestariksi.
Uuteen sarjaan M75 päässyt Osmo Villanen joutui kilpailemaan vähän toipilaana, joten teräkunto säästyi kesän kilpailuihin. Osmo otti mestaruuden 60 m aidoissa 12.27, hopeaa seipäässä 230, pronssia 400 metrillä 1.16.81 ja neljännet tilat tulivat 60 m 9.97 sekä 200 metriä 33.88.
M55 kilpaileva Jorma Hietamäki urakoi neljä juoksumatkaa ja kaksi hyppylajia. Suvereeni mestaruus hänelle tuli korkeudessa 12 sentin erolla tuloksella 156. Hopeaa hänelle jaettiin 400 metrillä 1.01.95, 800 metrillä 2.29.29 ja kolmiloikassa 10.54. Neljännelle tilalle oli tyytyminen 60 ja 200 metreillä ajoin 8.44 ja 27.58.
M70 Aimo Mikkola otti ties monennenko suomenmestaruutensa 60 metrillä 8.54 ja hopeaa 200 m 28.67 häviten voittajalle 5 sadasosaa ja voittaen kolmatta 2 sadasosasekunttia. Niin että osaa sitä veteraaneillakin olla kovia kilpailuja aivan kuten nuoremmillakin.
Ilmo Törmä kilpaili kymmenen osanottajan kanssa sarjassa M65 työntäen siis kuulansa aina voittoon asti tuloksella 12.65.
Näillä tuloksilla on hyvä lähteä kuntoa vielä parantaen kesän koitoksiin aina USA:n Sacramentossa pidettäviä MM-kisoja myöten. Osmo Villasen seuraava koitos on 5.3. SM-hallimoniottelut Helsingissä.
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
Antoisa eduskuntaretki
Viisikymmentä henkeä ja kuljettaja oli meitä mukana kun joulukuun 10. päivän jälkeisen reissun jälkeen saimme tehdä toisen matkan eduskuntaan näkemään toimintaa siellä Arkadianmäen kettutarhassa. Tietenkin matkalaiset olivat eri henkilöitä kuin edelliskerralla.
Näin on todella marjat, sillä siksi hämmästyneitä meidänkin porukka oli siitä kansanedustajien käyttäytymisestä, mitä näkivät täysi-istunnossa. Siellä mentiin ja tultiin kuin hollituvassa, keskusteltiin toistensa kanssa, kukaan ei kuunnellut puheenvuoron käyttäjiä jopa niin, että puhemies tällä kertaa Kääriäinen joutui vaatimaan edustajia rauhoittumaan ja kuuntelemaan puheita. Istunnon aluksi poissa oli 49 edustajaa, jätevesilain muutoksesta äänestettiin aluksi, niiden jälkeen poissaolijoita oli enää 41, joten kaikki eivät ehtineet mukaan heti alun läsnäoloilmoitukseen. Olipa joku joukostamme näkevinään edustajan painaneen ensin omaa läsnäolonappiaan ja käyneen sitten tekemässä saman toisen poissaolevan puoluetoverinsa napille. Puolen tunnin jälkeen edustajia oli salissa vain kolmisenkymentä eli 15% eli alle PerusSuomalaisten kannatuslukemien.
Toisenlainen oli sen sijaan tahti, kun saimme olla PerusSuomalaisten kansanedustajien tapaamisessa. Meitä tervehtimässä ja kuulumisia kertomassa oli eduskuntaryhmästämme tasan puolet: eduskuntaryhmän juuri kuukauden sairaslomalta palannut puheenjohtaja Raimo Vistbacka Alajärveltä, Pirkko Ruohonen-Lerner Porvoosta, Pentti Oinonen Kuopiosta. Tunnin palaverissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pienen ryhmän edustajien työtaakkaa, vuorokausi ei tahdo riittää kaikkeen, mitä tarvitsisi tehdä ja mihin täytyisi tutustua. Pirkko esim. kertoi lakivaliokunnan jäsenenä valiokunnassa olevan kolmekin laajaa lakiesitystä, joissa mietinnöissä saattaa olla lähes tuhat sivua ja lisäksi lukemattomia asiantuntijoiden lausuntoja. Mutta kaikesta huolimatta työ on erittäin antoisaa, ei koskaan ole kahta samanlaista päivää ja saa olla ihmisten asialla heikoimman asemaa auttamassa.
Näin me viisikymmentä retkeläistä saimme erinomaisen kuvan PerusSuomalaisten edustajien eduskuntatyöskentelystä ja tulimme vakuuttuneiksi siitä, että ryhmään on saatava ja todella myös saadaan lisää voimaa ajamaan meidän tavallisten ja nimenomaan ja ensisijaisesti suomalaisten ihmisten asioita elämämme kaikinpuoliseksi helpottamiseksi.
Aamu seitsemältä oli lähtö, jo sitä ennen joutuivat lähtemään mukaan tulleet jämijärveläiset ja karvialaiset. Paluu Kankaanpäähän oli ilta yhdeksän maissa, jonka jälkeen sitten taas naapurikuntalaisilla oli jäljellä vielä kotimatkaa. Niin jotta täyden päivän teimme, kiitos myös hyvälle kuskillemme Taistolle.
Näin on todella marjat, sillä siksi hämmästyneitä meidänkin porukka oli siitä kansanedustajien käyttäytymisestä, mitä näkivät täysi-istunnossa. Siellä mentiin ja tultiin kuin hollituvassa, keskusteltiin toistensa kanssa, kukaan ei kuunnellut puheenvuoron käyttäjiä jopa niin, että puhemies tällä kertaa Kääriäinen joutui vaatimaan edustajia rauhoittumaan ja kuuntelemaan puheita. Istunnon aluksi poissa oli 49 edustajaa, jätevesilain muutoksesta äänestettiin aluksi, niiden jälkeen poissaolijoita oli enää 41, joten kaikki eivät ehtineet mukaan heti alun läsnäoloilmoitukseen. Olipa joku joukostamme näkevinään edustajan painaneen ensin omaa läsnäolonappiaan ja käyneen sitten tekemässä saman toisen poissaolevan puoluetoverinsa napille. Puolen tunnin jälkeen edustajia oli salissa vain kolmisenkymentä eli 15% eli alle PerusSuomalaisten kannatuslukemien.
Toisenlainen oli sen sijaan tahti, kun saimme olla PerusSuomalaisten kansanedustajien tapaamisessa. Meitä tervehtimässä ja kuulumisia kertomassa oli eduskuntaryhmästämme tasan puolet: eduskuntaryhmän juuri kuukauden sairaslomalta palannut puheenjohtaja Raimo Vistbacka Alajärveltä, Pirkko Ruohonen-Lerner Porvoosta, Pentti Oinonen Kuopiosta. Tunnin palaverissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pienen ryhmän edustajien työtaakkaa, vuorokausi ei tahdo riittää kaikkeen, mitä tarvitsisi tehdä ja mihin täytyisi tutustua. Pirkko esim. kertoi lakivaliokunnan jäsenenä valiokunnassa olevan kolmekin laajaa lakiesitystä, joissa mietinnöissä saattaa olla lähes tuhat sivua ja lisäksi lukemattomia asiantuntijoiden lausuntoja. Mutta kaikesta huolimatta työ on erittäin antoisaa, ei koskaan ole kahta samanlaista päivää ja saa olla ihmisten asialla heikoimman asemaa auttamassa.
Näin me viisikymmentä retkeläistä saimme erinomaisen kuvan PerusSuomalaisten edustajien eduskuntatyöskentelystä ja tulimme vakuuttuneiksi siitä, että ryhmään on saatava ja todella myös saadaan lisää voimaa ajamaan meidän tavallisten ja nimenomaan ja ensisijaisesti suomalaisten ihmisten asioita elämämme kaikinpuoliseksi helpottamiseksi.
Aamu seitsemältä oli lähtö, jo sitä ennen joutuivat lähtemään mukaan tulleet jämijärveläiset ja karvialaiset. Paluu Kankaanpäähän oli ilta yhdeksän maissa, jonka jälkeen sitten taas naapurikuntalaisilla oli jäljellä vielä kotimatkaa. Niin jotta täyden päivän teimme, kiitos myös hyvälle kuskillemme Taistolle.
tiistai 1. helmikuuta 2011
Vaalikoneet avautuvat
Tää aika on vaalikoneiden ja sosiaalisen median. Juuri kerrottiin mainosTV:n uutisissa puheenjohtajien näkymisestä tässä nettimediassa. Kataisesta on eniten mainintoja, Timo Soinista toiseksi. Mutta Timo nousee ykköseksi myönteisten kommenttien määrässä. Näin PerusSuomalaisten valloittama ykköspaikka nettinäkyvyydessä näyttää jatkuvan.
Vaalikoneet ovat avautumassa tässä kuukauden vaihteessa. Itse olen onnistunut löytämään kahdeksan eri konetta, joihin olen kaikkiin antanut vastaukseni. Täysin harrastuspohjainen piirisihteerimme Anita Koivu on aktiivisesti välittänyt näitä tietoja myös meille muillekin ehdokkaille, itsekin hän on yksi viidestä naisehdokkaastamme täällä Satakunnassa.
Ehkä paikallisesti ajatellen suurimerkityksellisin on Satakunnan Kansan vaalikone, johon vastasinkin ensimmäisenä.
Valtakunnallista näkyvyyttä on ehkä eniten Iltalehden vaalikoneella: www.iltalehti.fi/vaalit. Iltalehti on julkaissut myös nuorisovaalikoneen. Laaja merkitys omaa varmasti myös MTV 3 Eduskuntavaalikone 2011. Valtakunnallisella Kauppalehdelläkin on oma vaalikoneensa.
Erikoisryhmillä on myös omia kyselyitään. Ulkopoliittinen vaalikone 2011 on muista poikkeava niin, ettei sillä ole samaa sapluunaa kuten muilla kyselyillä, jotka ovat varmasti rikastuttaneet saman ohjelmakokonaisuuden laatijoita.
SAK on julkistanut Työelämän vaalikoneen, KePa siis Ulkopoliittisen kyselyn ja lisäksi on Terveyden edistämisen keskuksen vaalikone.
On siinä ollut vastaamista näihin kaikkiin kyselyihin. Moniin on saanut sanoa myös omia kommenttejaan, jotka ovatkin olleet tarpeellisia varsinkin silloin, kun kysymysvaihtoehdot eivät ole olleet yksiselitteisiä. Asioissa on usein monta puolta.
Maksulliseen vaalikeskustelu-plogi-sivustolle en ole mennyt. Sen sijaan plogejani voi lukea viiden paikkallislehden, Porin Sanomien ja Uuden Suomen nettisivuilta klikkaamma niissä olevaa bannariani.
Vaalikoneet ovat avautumassa tässä kuukauden vaihteessa. Itse olen onnistunut löytämään kahdeksan eri konetta, joihin olen kaikkiin antanut vastaukseni. Täysin harrastuspohjainen piirisihteerimme Anita Koivu on aktiivisesti välittänyt näitä tietoja myös meille muillekin ehdokkaille, itsekin hän on yksi viidestä naisehdokkaastamme täällä Satakunnassa.
Ehkä paikallisesti ajatellen suurimerkityksellisin on Satakunnan Kansan vaalikone, johon vastasinkin ensimmäisenä.
Valtakunnallista näkyvyyttä on ehkä eniten Iltalehden vaalikoneella: www.iltalehti.fi/vaalit. Iltalehti on julkaissut myös nuorisovaalikoneen. Laaja merkitys omaa varmasti myös MTV 3 Eduskuntavaalikone 2011. Valtakunnallisella Kauppalehdelläkin on oma vaalikoneensa.
Erikoisryhmillä on myös omia kyselyitään. Ulkopoliittinen vaalikone 2011 on muista poikkeava niin, ettei sillä ole samaa sapluunaa kuten muilla kyselyillä, jotka ovat varmasti rikastuttaneet saman ohjelmakokonaisuuden laatijoita.
SAK on julkistanut Työelämän vaalikoneen, KePa siis Ulkopoliittisen kyselyn ja lisäksi on Terveyden edistämisen keskuksen vaalikone.
On siinä ollut vastaamista näihin kaikkiin kyselyihin. Moniin on saanut sanoa myös omia kommenttejaan, jotka ovatkin olleet tarpeellisia varsinkin silloin, kun kysymysvaihtoehdot eivät ole olleet yksiselitteisiä. Asioissa on usein monta puolta.
Maksulliseen vaalikeskustelu-plogi-sivustolle en ole mennyt. Sen sijaan plogejani voi lukea viiden paikkallislehden, Porin Sanomien ja Uuden Suomen nettisivuilta klikkaamma niissä olevaa bannariani.
Inkerin kirkon nousu yöstä aamuun
Inkerin kirkko, jos joku, on saanut kokea vaikeuksienkin kautta todeksi vanhan tuutarilaisen kirkonmiehen sanat: "Jumala hoitaa kaiken hyvän tahtonsa mukaisesti. Mitään ei tapahdu taivaallisen Isämme sallimatta. Jos Jumala näkee hyväksi ottaa meiltä pois kodit ja kirkot, niin ei hän armoansa meiltä kuitenkaan oteta pois."
Inkerissä Venättän maalla toimi ennen vallankumousta kukoistava kirkko. Inkerikot ovat vereltään, kieleltään ja mieleltään suomalaisia ja uskonnoltaan luterilaisia. Seurakuntia oli 32 ja seurakuntalaisia 144.000. Vaikeudet rupesivat kasautumaan Stalinin aikana ja varsinkin 1930-luvulla. Viimeisetkin jumalanpalvelukset lopetettiin vuoteen 1938 mennessä ja papit karkotettiin tai vangittiin. Inkerin suomalaisen luterilaisen kirkon historia näytti päättyvän täydelliseen tuhoon, mutta uskoa ja luottamusta Jumalaan ei saatu kitketyksi pois inkerinsuomalaisten sieluista Siperian karkoituksissakaan.
Niinpä takaisin Karjalaan palaamaan päässeiden keskuudessa eli voimakkaana oman kirkon saaminen. Ensimmäiseksi seurakunta sai perustamisluvan Petroskoihin 1970 Maria Kajavan ja muiden uskollisten periksiantamattoman työn tuloksena. Olen saanut tavata nyt jo kirkkauteen ylennetyn Marian monilla Petroskoin käynneilläni ja on hän vieraillut täällä Kankaanpäässäkin.
Tänä päivänä vuodesta 1992 lähtien Inkerin kirkko on taas itsenäinen ja ensimmäisenä piispana toimi suomalainen Leino Hassinen. Nykyinen piispa on ensimmäinen syntyperäinen inkeriläinen piispa Aarre Kuukauppi. Seurakuntia on Siperiaa myöten ainakin 70. Jäsenmäärä ei tosin ole kovin suuri. Kielikysymys on aikaa myöten muuttumassa venäjänkieleksi, nyt vielä vanhat mummut haluavat käytettäväksi suomea.
Taloudellisesti Inkerin kirkko on täysin meidän Suomen kirkon varassa. Tiedämmehän venäläisten varsinkin eläkeläisten köyhyyden. Viimeksi viime kesänä saimme vierailla Inkerin kirkon Sodderin, Petroskoin ja Kontupohjan seurakunnissa, joissa kaikissa on tuttuja kristiveljiä ja sisaria. Heidän parissaan saa tuntea suurta ystävärakkautta ja heimoveljeyttä ja ihmetellä, miten vaikeiden kohtaloiden kautta Jumala on inkeriläisiä johtanut ja miten tyytyväisiä ja kiitollisia he kaikesta huolimatta ovat.
Inkerin kirkosta on monia kirjoja, on Maria Kajavan elämäkerta, Leino Hassinen kertoo kirjassaan Idän uusi aamu, kirkon pääsihteerinä toiminut Isto Pihkala on kirjoittanut Juuret Inkerissä ja viimeinen elossa ollut Inkerin kirkon pappi, joka näki kirkon uuden tulemisen Aatami Kuortti kirjoitti Inkerin kirkon yö ja aamu.
Inkerissä Venättän maalla toimi ennen vallankumousta kukoistava kirkko. Inkerikot ovat vereltään, kieleltään ja mieleltään suomalaisia ja uskonnoltaan luterilaisia. Seurakuntia oli 32 ja seurakuntalaisia 144.000. Vaikeudet rupesivat kasautumaan Stalinin aikana ja varsinkin 1930-luvulla. Viimeisetkin jumalanpalvelukset lopetettiin vuoteen 1938 mennessä ja papit karkotettiin tai vangittiin. Inkerin suomalaisen luterilaisen kirkon historia näytti päättyvän täydelliseen tuhoon, mutta uskoa ja luottamusta Jumalaan ei saatu kitketyksi pois inkerinsuomalaisten sieluista Siperian karkoituksissakaan.
Niinpä takaisin Karjalaan palaamaan päässeiden keskuudessa eli voimakkaana oman kirkon saaminen. Ensimmäiseksi seurakunta sai perustamisluvan Petroskoihin 1970 Maria Kajavan ja muiden uskollisten periksiantamattoman työn tuloksena. Olen saanut tavata nyt jo kirkkauteen ylennetyn Marian monilla Petroskoin käynneilläni ja on hän vieraillut täällä Kankaanpäässäkin.
Tänä päivänä vuodesta 1992 lähtien Inkerin kirkko on taas itsenäinen ja ensimmäisenä piispana toimi suomalainen Leino Hassinen. Nykyinen piispa on ensimmäinen syntyperäinen inkeriläinen piispa Aarre Kuukauppi. Seurakuntia on Siperiaa myöten ainakin 70. Jäsenmäärä ei tosin ole kovin suuri. Kielikysymys on aikaa myöten muuttumassa venäjänkieleksi, nyt vielä vanhat mummut haluavat käytettäväksi suomea.
Taloudellisesti Inkerin kirkko on täysin meidän Suomen kirkon varassa. Tiedämmehän venäläisten varsinkin eläkeläisten köyhyyden. Viimeksi viime kesänä saimme vierailla Inkerin kirkon Sodderin, Petroskoin ja Kontupohjan seurakunnissa, joissa kaikissa on tuttuja kristiveljiä ja sisaria. Heidän parissaan saa tuntea suurta ystävärakkautta ja heimoveljeyttä ja ihmetellä, miten vaikeiden kohtaloiden kautta Jumala on inkeriläisiä johtanut ja miten tyytyväisiä ja kiitollisia he kaikesta huolimatta ovat.
Inkerin kirkosta on monia kirjoja, on Maria Kajavan elämäkerta, Leino Hassinen kertoo kirjassaan Idän uusi aamu, kirkon pääsihteerinä toiminut Isto Pihkala on kirjoittanut Juuret Inkerissä ja viimeinen elossa ollut Inkerin kirkon pappi, joka näki kirkon uuden tulemisen Aatami Kuortti kirjoitti Inkerin kirkon yö ja aamu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)