Suomi kasvaa turpeella

Keskustapuoluelaiset ovat niin, niin turpeen puolesta, mutta kas kummaa, hallituksessa äänettöminä yhtiömiehinä ovat hyväksyneet sen alasajon. Ja nyt - kehysriihessä kuntavaalien pelossa tuli - mutta vain pelkkää kosmetiikkaa!😉 Jari Koskela on käyttäjien Ville Tavio ja Petri Huru seurassa 12 t · Turveyrittäjien mielenosoitus keräsi tänään rekkoja Helsingin kaduille ja väkeä eduskunnan portaille. Turpeen maine on syyttä huono. Se turvaa huoltovarmuutemme, siinä kasvavat kotimaiset puutarhatuotteet ja puuntaimet ja sitä käytetään kuvikkeena eläintiloilla. Monia korkean teknologian turveinnovaatioita voidaan ja pitää vielä hyödyntää. Suomi kasvaa turpeella!

Kokoomus tyhjän panttina

PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Kokoomuksen johto teki kansanedustajistaan naurunalaisia – puolue ei ole mitään mieltä EU:n elpymispaketista Oppositiopuolue kokoomuksen johto päätti, että sen kansanedustajien tulee äänestää tyhjää EU:n elpymispaketista äänestettäessä. Linjaus asettaa kokoomuksen kansanedustajat naurunalaiseen asemaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Timo Haapala. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (oik.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen palaverissa eduskunnassa. Puolue aikoo äänestää tyhjää EU:n elpymispakettia koskevassa äänestyksessä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (oik.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen palaverissa eduskunnassa. Puolue aikoo äänestää tyhjää EU:n elpymispakettia koskevassa äänestyksessä.­KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA Timo Haapala 29.4. 21:00 Iltasanomissa VAPUN alla politiikassa on nähty kerta kaikkiaan harvinainen viikko, jonka tapahtumissa riittää ihmeteltävää pitkäksi aikaa. Puoliväli- ja kehysriihi ajoi hallituksen kaatumisen partaalle. Kriisi ratkesi siihen, että suurilla puheilla uhonnut keskusta ja sen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko antautui ja veti sanansa takaisin esimerkiksi budjettikehysten paisumisesta. Käytännöllisesti katsoen keskusta palasi entiseen vihervasemmistolaisen hallituksen apupuolueen asemaan, titteli, jonka poliittiset kilpailijat ja media ovat nykykeskustalle antaneet. Keskustan ennestään heikko uskottavuus heikkeni entisestään. Tietoinen, talous- ja työllisyyspolitiikkaan sekä pääministeri Sanna Marinin (sd) johtajuuteen kohdistunut poliittinen operaatio loppui kuin kanan lento. Saavutukseksi jäi turpeen aseman jonkinasteinen turvaaminen. Se on keskustan koviin, kansantalouden tervehdyttämistä koskeneisiin tavoitteisiin ja lupauksiin nähden täysin marginaalinen suoritus, vaikka asian periaatteellista merkitystä ei sovi väheksyä. HALLITUS ON ollut monta päivää niin sekaisin, että tilanteen luulisi tarjonneen oppositiolle monta pelin paikkaa. Ainakaan kokoomukselta tämä ei onnistunut. Sen sijaan, että se olisi käyttänyt poliittista tilannetta hyväkseen, se sotki juuri samaan aikaan pahasti omat rivinsä. Kyse on siis kokoomuksen johdon päätöksestä sitoa kansanedustajansa äänestämään tyhjää EU:n elpymispakettia koskevassa äänestyksessä, kun asia tulee eduskunnan suureen saliin. Kokoomusjohdon linjaus kuulostaa ällistyttävältä, ja sitä se onkin. Lue lisää: Kokoomus äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista Lue lisää: Kokoomuksen rivit rakoilevat, puolue äänestää tyhjää – ”Lisää lipeäjiä” voi olla tulossa, arvioi tutkija Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyi harvinaisessa äänestyksessä äänin 9-8 sille kannalle, että Suomen osallistumisesta EU:n 750 miljardin elpymispakettiin tulee päättää perustuslain mukaisesti kahden kolmasosan enemmistöllä. Riippumattomuuttaan julistava perustuslakivaliokunta politisoitui pahemman kerran, kun hallituskriisin aikana keskustan edustajat hyppäsivät opposition kelkkaan. ASIAN tiedettiin olevan kokoomukselle vaikea. EU-myönteisen kokoomuksen rahkeet eivät olisi riittäneet paketin kaatamiseen, mutta sen olisi ollut vaikea tukea oppositiosta myöskään hallituksen esitystä, vaikka todennäköisesti se olisi hallituksessa toiminut juuri samoin kuin hallitus nyt toimii. Kokoomuksen kansanedustajille tilanne on nyt äärimmäisen nolo. Äänestäjä voikin asettaa kysymyksen, onko kokoomuksen kansanedustajat valittu eduskuntaan istumaan olematta asioista mitään mieltä. Sitä tyhjää äänestäminen tarkoittaa, vaikka kokoomusjohdon logiikkaa voisi yrittää ymmärtääkin. Miksei kokoomuksen johto, puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, sallinut kansanedustajilleen esimerkiksi vapaita käsiä asian suhteen? Se olisi ollut kunniallinen tapa selvitä tilanteesta. Nyt kokoomusjohto teki linjauksellaan omista kansanedustajistaan naurunalaisia, tahdottomia hahmoja, joilla ei saa olla elpymispakettiin mitään kantaa. Ei ihme, että kokoomuksen rivit rakoilevat. Osa aikoo äänestää johdon pakkotoimista huolimatta pakettia vastaan. Elpymispaketti toki läpäisee eduskunnan joka tapauksessa, sillä tyhjiä ääniä ei lasketa, vaan kahden kolmasosan enemmistö lasketaan vain annetuista äänistä. PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho on saanut naureskella pitkin viikkoa pieneen partaansa. Sekä kokoomus että hallitus, varsinkin keskusta, tuntuvat tekevän töitä perussuomalaisten kannatuksen eteen. Perussuomalaiset voivat seurata gallupkäyrien nousua hymyillen – tekemättä itse varsinaisesti mitään.

Jari kysyi eduskunnassa

Perustuslakivaliokunnan päätös vaatia EU-tukipaketin hyväksymistä eduskunnassa perustuslain mukaisesti 2/3 äänten enemmistöllä oli aivan oikea, jota nyt Jari kysyy hallituksesta, aikooko hallitus pitää tästä menettelystä kiinni! Kokoomushan on romuttamassa tämän opposition mahdollisuuden tukipaketin kaatamiseksi äänestämällä tyhjää. 0:16 / 1:26 Jari Koskela Perustuslakivaliokunta päätti, että EU:n elpymisväline tarvitsee eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Äänestysmenettelystä kysyin hallitukselta helmikuussa. Perustuslain mukaan merkittävä toimivallan siirto EU:lle vaatii taakseen kaksi kolmasosaa äänistä. Merkittävästä toimivallan siirrosta tässä on kyse. Tulevassa äänestyksessä ei ole kyse vain tukipaketista, vaan koko Suomen itsenäisyydestä.

35. sotaveteraanipäivä

Sotiemme veteraanien päivän kunnianosoitus oli perinteisesti sankarihaudoilla seppeleenlaskuineen ja lippuvartioineen. Seurakunnan tiistaistudiossa myös teimme veteraanipäivän ohjelman! 🥰 Tiistaistudio 27.4.2021: Kansallinen Veteraanipäivä YOUTUBE.COM Tiistaistudio 27.4.2021: Kansallinen Veteraanipäivä Diakonissa Sari Kujansuun kanssa keskustelemassa Jouko Uusitalo, Anssi Joutsenlahti ja Leevi Aarniokoski.

Ennätysmäärä tunnin lenkillä

Tunnin lenkin ennättysporukka 17 kovettua miestä kokoontui - kuten kuvasta näkyy - Wihtikselle ja kiersi järven juuri alta tunnin 6,5 km. Ei mitään turhaa joukkoa😘🥰😍😊 Mikko Korpela 4 t · Poikain kans käytiin kiertämäs järvi ja vähä päälle! 😅

Pääsiäisen jälkeisiä sunnuntaita eletään

3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Munkkivuoren kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen Neljä alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jumalan kansan koti-ikävä Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herra, kaiken Luoja, sinä herätät joka kevät luonnon uuteen kasvuun. Sinä tahdot uudistaa myös meidät ihmiset, jotka olemme joutuneet kuoleman valtaan. Iloitsemme uudistavasta työstäsi ja rukoilemme: Anna meidän löytää Pojassasi todellinen elämän lähde. Tee meidät hänessä osallisiksi uuden luomisen voimasta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti.

Lauantaipäiväkin meni

Ei mennyt lauantaipäiväkään viikon lopuksi hukkaan: Ei pelkästää lenkki ja sauna olleet poikaa, vaan tuli myös kaksi ehdokasta, toinen Kankaanpäähän ja toinen Jämijärvelle. Jämpällä nyt kuusi ja Kpäässä neljäkytäkuus. Vielä mahtuu mahtavaan joukkoon😊😍🥰😘

Lähes satavuotias

Vaikuttavat tilaisuudet jatkuvat, heinäkuun lopussa olisi täyttänyt sata vuotta jos olisi vielä elänyt, kun tänään Honkajoella oli siunaus lotan ja meidän Kankaanpää Sotaveteraanien jäsen, jonka luona saimme käydä onnittelemassa aina syntymäpäivillä ja viimeksi jouluna hän oli jo hyvin heikkona palvelukodissa. Veteraanikuoro lauloi ja veteraaniseppele laskettiin ja liput Suomen ja Sotaveteraanien liput juhlistivat myös siunaustilaisuutta!

Diakonissa hartautta pitämässä

Sain vierailla Diakonissa eli entiseltä nimeltään Porin Diakonialaitoksen veljeskodissa, kun Satakunnan Sotainvalidipiiri on nimennyt luottamuspapikseen. Totta kai jo entuudestaan tunnen monia kodin sotainvalidijäseniä ja uusiin saan tutustua! Hartaushetkessä keskityimme viime sunnuntain aiheeseen Hyvä paimen. Veljeä ei jätetä eikä sisarta!😊🥰😍😘

Anssi Anselmi

Sinililjat eli kevättähdet ova nostaneet hennot kukkasensa kevään ensi kaunistuksena omalla pihallamme tänäänkin 21.4. nimipäiväonnitteluna 😊🥰😍😘

Vielä puuttuu veteraanimerkkejä kivistä

Kahdeksantoista veteraanimerkkiä laitettiin tänään hautakiviin, eka kertaa sitten vuodenvaihteen, jolloin ilmat pakastuivat. Nyt sitten on lämmintä ja kaunista, tosin loppuviikosta taas luvassa räntäsateita!

Poikittaisrata kuntoon ulottuisi Kiinaan asti

Kolumnit|Kolumni Satakunnan Kansa Kehärata lännestä itään olisi investointi tulevaisuuteen ”Nykyisin trendinä on keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Kehärata toisi elinvoimaa ja mahdollisuuksia myös maakuntiin ja samalla se ratkaisi monta pullonkaulaa ja ongelmaa pääradalla”, kirjoittaa kolumnissaan Jari Koskela. Suomella oli mahdollisuus saada EU:n investointirahaa raideliikenteeseen, mutta vähäisten ratahankkeiden vuoksi menetimme tämän mahdollisuuden. Raidehankkeita suunnitellaan pitkälti pääkaupungin ehdoilla: tunnin juna Turusta Helsinkiin ja itärata Helsingistä Kouvolaan. Yksi kokonaisuuden kannalta merkittävä hanke on jäänyt huomiotta. Tarkoitan Pori-Haapamäki-Parikkala- kehärataa. Tämä kehärata on osin purettu, mutta se omaa valmiin ratakäytävän. Rakentamista ei täytyisi aloittaa aivan tyhjästä. Ratayhteys purkaisi monia pääradan ruuhkista. Ei ainoastaan tavaraliikenteen kohdalla, vaan se antaisi lisää kapasiteettia lisääntyvälle henkilöliikenteelle. Tavarajunien nopeudet ovat matalammat kuin henkilöjunien, mikä ruuhkauttaa merkittävästi henkilöliikennettä. Tavaraliikenteen osittainen siirtäminen kehäradalle vapauttaa kapasiteettiä. Uusi reitti turvaisi myös tavaraliikenteen toimitusvarmuutta. Tampereen ratapihan kautta kulkevat raskaat ja vaaralliset kuljetukset tulevat vähenemään, koska Tampere sijaitsee kapealla kannaksella. Kuljetuksista syntyy tärinä- ja myös räjähdysvaaraa kemikaalien osalta. Ratapihan ohitus on kustannuksiltaan kallis projekti. Kehärata kytkisi Porin sataman itärajalle ja sieltä Kiinaan ja Tyynelle valtamerelle. Tämä kansainvälinen ratayhteys tarjoaisi nopean vaihtoehdon maailmankaupalle. Puu- ja malmikuljetukset sekä muu tavaraliikenne niin meiltä kuin maailmalta voitaisiin johtaa tätä reittiä. Tätä kansainvälistä yhteyttä käyttivät yli 100 vuotta sitten Nobelin veljeksetkin tuodessaan öljyä Bakusta Punkaharjulle. Kehärata antaisi Porin satamalle mahdollisuuden nousta yhdeksi Suomen johtavista satamista. Ekologinen näkökulma on myös kiistaton. Kehärata mahdollistaisi raskaan kuljetuksen siirtymän kumipyöriltä radalle, minkä luulisi miellyttävän myös ilmastopolitiikasta huolissaan olevia tahoja. Kustannuksiltaan hanke olisi edullinen, murto-osa verrattuna suunnitelmissa oleviin hankkeisiin. Näitä muita voisi tarkastella uudelleen, kun kehärata purkaisi osan ongelmista. Henkilöliikennekin hyötyisi kehäradasta. Pori ja Jyväskylä ovat merkittäviä opiskelijakaupunkeja. Uusi kehärata tarjoaisi mahdollisuuksia myös kotimaanmatkailulle. Julkisilla liikennevälineillä on nyt liian hankala päästä eri puolille Suomea. Yksi oman seutukuntamme tärkeä matkailukohde on geopuisto Lauhanvuori-Hämeenkangas. Nykyisin trendinä on keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Kehärata toisi elinvoimaa ja mahdollisuuksia myös maakuntiin ja samalla se ratkaisi monta pullonkaulaa ja ongelmaa pääradalla. Nyt pitäisi ulkopuolisen konsultin tehdä selvitys kehäradan kansantaloudellisista kokonaisvaikutuksista. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kankaanpäästä Jari Koskela

Hyvän paimenen sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 18.4.2021› 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Munkkivuoren kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen Neljä alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumalamme, sinä olet herättänyt kuolleista Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme. Lahjoita meille Pyhä Henkesi, että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään. Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan pitämään huolta toinen toisestamme. Anna kaikkien kuulla hänen äänensä, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme. Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin ja petymme yhä uudelleen. Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen. Johdata meitä tietäsi ja pidä meidät aina yhteydessäsi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, me emme hallitse elämäämme, vaikka niin kuvittelemme. Emme kestä omassa varassamme. Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat pyrkivät pitämään meitä otteessaan. Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme, noudattamaan sanaasi ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta, joka aina näkee koko laumansa eikä koskaan kadota silmistään yhtään ainoaa lammasta. Me rukoilemme sinua: Suo meidänkin kuulua hänelle, kun hän kutsuu meitä missä olemmekin, etsii meitä kun olemme eksyneet ja pelastaa meidät. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. 5 Jeesus, hyvä paimenemme. Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi ja huolenpidostasi. Sinä olet pienten ja suurten paimen. Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan. Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja, jotka meitä uhkaavat. Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Opeta meitä erottamaan sinun äänesi kaikkien muiden äänten joukosta ja sinun kutsusi niistä kutsuista, jotka ovat viemässä meitä harhaan. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi. Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.

Päivämme ovat määrätyt

Lauantaina sain viitata mielestämme liian nuorena kuolleen 62 vuotiaan siunaustilaisuudessa Jobin kirjan sanoihin: "Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy. Hänen päivänsä ovat määrätyt ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi; sinä olet asettanut hänelle määrän, jonka ylitse hän ei pääse." Ja kun näinä päivinä kaksi muutakin hyvää ystävää sairastaa, toinen on kaiken todennäköisyyden mukaan aivan loppusuoralla, toinen odottaa tuloksia vaivojensa vuoksi suoritetuista kokeista, niin on kaiken vaikean ja käsittämättömmänkin keskellä sittenkin turvallista muistaa, että elämämme on Jumalan käsissä. Ja toivomme on niin kuin päivän Prinssi Philipin siunaustilaisuudessakin väkevästi todistettiin iankaikkisessa elämässä, koska Jumala on rakkaus ja Vapahtajamme Jeesuskin sanoo Isänsä kodissa olevan monta asuinsijaa, koti meille kaikille niin poisnukkuneille rakkaillemme kuin meille vielä täällä maan päällä lyhyen ohikiitävän hetken viipyville!

Aurinko paistaa risukasaankin

Politiikka|HS-gallup Perussuomalaiset kasvatti kaulaansa Sdp:hen – pääministeri­puolueen kannatus heikkeni alle 20 prosenttiin ensimmäisen kerran korona-aikana Kuntavaalit piti järjestää viikonloppuna, mutta nyt puolueiden loppurutistus on vasta alkamassa. Mitä tuore kysely kertoo asetelmista vaalitaiston alkaessa? Elina Kervinen HS 2:00 | Päivitetty 6:11 OPPOSITIOPUOLUE perussuomalaiset on kasvattanut kannatuseroaan pääministeripuolue Sdp:hen, kertoo huhtikuun HS-gallup. Perussuomalaiset on 21,6 prosentin kannatuksellaan edelleen suosituin puolue, kuten myös kolmessa edellisessä kyselyssä. Puolueen kannatus ei ole juurikaan muuttunut edellisestä mittauksesta. Toiseksi suosituimman puolueen Sdp:n kannatus puolestaan on heikentynyt 0,8 prosenttiyksikköä 19,7 prosenttiin. Sen kannatus on nyt alle 20 prosentissa ensimmäisen kerran sitten viime vuoden maaliskuun, jolloin koronaviruskriisi todella alkoi ravistella Suomea. Sdp:n kannatuksen supistuminen on mittauksen suurin yksittäinen muutos. Sekin mahtuu silti tutkimuksen virhemarginaaliin, joka on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. HUHTIKUUN gallup osuu aikaan, jolloin osa kansalaisista olisi jo äänestänyt ennakkoon kuntavaaleissa, jos vaaleja ei olisi siirretty. Ne piti alun perin järjestää ensi sunnuntaina 18. huhtikuuta, mutta ne siirrettiin kesäkuun 13. päivälle koronatilanteen takia. Nyt puolueet vasta käynnistelevät kampanjoidensa loppupuristusta ja ehdokashankintakin on vielä käynnissä. Miltä kuntavaaliasetelmat näyttävät HS-gallupin valossa? HS-gallupista ei voi piirtää yhtäläisyysmerkkejä kuntavaalikannatukseen, sillä HS:n kyselyssä tiedustellaan eduskuntavaalikannatusta. Silti puoluekannatuksen suurista linjoista ja politiikan tunnelmista gallup antaa viitteitä. Yksi selkeä linja lienee, että perussuomalaisten kannalta tilanne näyttää suotuisalta. Puolueen kannatus on pysytellyt yli 21 prosentin koko alkuvuoden ajan HS-gallupissa. Kannatus on yli neljä prosenttiyksikköä suurempaa kuin viime eduskuntavaaleissa ja liki 13 prosenttiyksikköä suurempaa kuin viime kuntavaaleissa vuonna 2017. Lisäksi perussuomalaisten riveissä esimerkiksi puoluevalinnastaan varmojen äänestäjien määrä on suuri useimpiin muihin puolueisiin verrattuna. Perussuomalaiset kärsi hiukan gallupeissa, kun politiikka keskittyi koronaviruksen hoitoon viime keväänä ja kansalaiset antoivat voimakkaan tukensa hallitukselle. Nyt, politiikan päiväjärjestyksen jossain määrin normalisoiduttua, sen kannatus on taas vahvempaa. Kuntavaalien osalta perussuomalaiset on pyrkinyt julkisuudessa tekemään kuntavaaleista äänestyksen hallituksen jatkosta sen sijaan, että puolue keskittyisi puhumaan kuntapolitiikasta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että tämä lähestymistapa voi palvella perussuomalaisia. Markku Jokisipilä. Markku Jokisipilä.­KUVA: JOEL MAISALMI ”Sikäli kuin tällainen kehystäminen perus­suomalaisilta onnistuu [...] niin kyllä se saattaa luoda kannatus­potentiaalia lisää. ” Hän arvioi, että perus­suomalaisten suhteen epävarmuus kuntavaaleissa liittyy ennen muuta siihen, missä määrin se saa realisoitua tämän hetken suuret kannatuslukunsa kunnissa, missä se on selvästi gallupkannatustaan pienempi puolue. Ehdokasasettelun lisäksi yksi ratkaiseva tekijä voi olla, minkälaiseksi äänestysaktiivisuus muodostuu. Puolue on houkutellut kannattajia paitsi muista puolueista myös nukkuvien joukoista, ja tämä joukon saaminen uurnille on sille tärkeää. Toistaiseksi voi vain arvailla, missä määrin vaalipäivän siirto kesäkuulle vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Koronatilanne olisi voinut rokottaa äänestysaktiivisuutta, jos vaalit olisi pidetty huhtikuussa. Toisaalta taas esimerkiksi äänestyspäivän osuminen jo lomakauteen voi hillitä joidenkin äänestyshaluja. ”Se pääoma alkaa olla syöty, mikä tuoreista kasvoista ja siitä aika laajalle levinneestä tyytyväisyydestä hallituksen koronatoimiin on saatu.” TOINEN suuri linja on, ettei Sdp voi gallupin valossa enää luottaa siihen, että koronavirus ja pääministeri Sanna Marinin henkilökohtainen suosio pitävät sen kannatusta kovissa luvuissa. ”Voi nähdä, että se pääoma alkaa olla syöty, mikä tuoreista kasvoista ja siitä aika laajalle levinneestä tyytyväisyydestä hallituksen koronatoimiin on saatu”, Jokisipilä sanoo. Lisäksi oppositio on kritisoinut hallituksen toimia aktiivisemmin kuin koronakriisin alussa, mikä niin ikään heijastunee kannatuslukuihin. Jokisipilä huomauttaa, että Marinille ja hallitukselle näkyvä epäonnistuminen oli liikkumisrajoituksia koskeva laki, joka jouduttiin vetämään pois eduskunnasta. Laki henkilöityi paljon juuri pääministeriin. Pääministeri Sanna Marin (sd) Säätytalon portailla maaliskuun 31. päivän illalla. Pääministeri Sanna Marin (sd) Säätytalon portailla maaliskuun 31. päivän illalla.­KUVA: KALLE KOPONEN / HS Sdp:n kannatuksessa Marinin henkilökohtaisella suosiolla on ollut vaikutusta. Hän on yhä poikkeuksellisen arvostettu poliitikko, mutta tuki on nyt heikentynyt esimerkiksi viime aikaisissa HS-gallupeissa. HS-GALLUPIN toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela toteaa, että muutoksia on nähtävissä myös punavihreiden puolueiden välisessä dynamiikassa. Ennen kuin Marinista tuli pääministeri, Sdp:stä vuoti jonkin verran kannatusta vihreisiin ja vasemmistoliittoon. Marinin kaudella puolue on saanut kannatusta näistä puolueista. ”Spekulaationi on, että tämä ei ehkä yhtä paljon toteudu nyt. Siitä kertoisi se, että vasemmistoliitto saa nyt pikkuisen paremman kannatuksen.” Mitä kuntavaaleihin tulee, on Sdp:n kuten muidenkin puolueiden kannalta paljon merkitystä esimerkiksi sillä, miten hyvin puolue saa hyödynnettyä ehdokashankinnan pidentyneen ajan kuntavaalien siirryttyä. KOKOOMUS on HS-gallupissa edelleen kolmanneksi suurin puolue 16,2 prosentin kannatuksella. Luku on yli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin viime kuntavaaleissa, joissa kokoomus oli suurin puolue. Se on myös hiukan pienempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleja ajatellen tilanne ei silti välttämättä ole niin heikko kuin luvuista voisi päätellä, arvioi Nurmela. Kokoomuslaiset ovat näet perinteisesti erittäin tunnollisia äänestäjiä. Nurmela laskee, että jos kokoomus saisi kuntavaaleissa äänestäjikseen kaikki ne, jotka nyt sanovat äänestävänsä puoluetta eduskuntavaaleissa – joissa äänestäjien määrä on tavallisesti suurempi – voisi puolueen kannatus olla kuntavaaleissa noin 19 prosenttia. Sekin olisi edelleen heikompi luku kuin viime kuntavaalien vajaat 21 prosenttia. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) ilmoittautui kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi Helsingin pormestarikisaan sen jälkeen, kun Kirsi Piha oli yllättäen vetäytynyt ehdokkuudesta aivan viime metreillä. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) ilmoittautui kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi Helsingin pormestarikisaan sen jälkeen, kun Kirsi Piha oli yllättäen vetäytynyt ehdokkuudesta aivan viime metreillä.­KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS Kuntavaaliasetelmia mietittäessä puolueiden ehdokasmäärät ovat vähintään yhtä kiinnostavia kuin mielipidekyselyt. Ehdokashankinnan onnistuminen vaikuttaa paljon myös vaalitulokseen. Kuntavaalien siirtämisen vuoksi puolueilla on nyt enemmän aikaa ehdokashankinnalle. Ehdokasasettelu päättyy 4. toukokuuta sen sijaan, että se olisi päättynyt 9. maaliskuuta. Toistaiseksi on vaikeaa sanoa, missä määrin tämä vaikuttaa eri puolueiden mahdollisuuksiin vaalipäivänä. HS:n tämän viikon soittokierros eduskuntapuolueiden puoluesihteereille kertoo, että ehdokasmäärät ovat muuttuneet sitten maaliskuun useimmissa puolueissa maltillisesti, eikä kaikilla ole tarkkoja lukuja laskettuna. Tältä pohjalta ei siis kannata tehdä suuria johtopäätöksiä asetelmien muutoksesta. Kun ehdokasasettelu päättyi alkuperäisen kuntavaalien aikataulun mukaan, suurimman ehdokasmäärän oli kerännyt viime vaalien tapaan keskusta. Se oli kuitenkin selvästi jäljessä viime vaalien luvuista. Sama tilanne oli Sdp:llä, jonka ehdokasmäärä oli vasta neljänneksi suurin. Kokoomus oli yltänyt liki viime vaalien ehdokaslukemiin. Perussuomalaisilla ehdokkaita oli jo huomattavasti enemmän kuin viime vaaleissa, mutta se ei vielä yltänyt tavoitteeseensa. Perussuomalaisten lisäksi vihreät oli ainoa puolue, joka oli ylittänyt viime kuntavaalien ehdokasmäärän. Tältä osin sen lähtöasetelmat vaaleihin ovat suotuisat, vaikka gallup-kannatus on nyt hiukan sekä viime eduskuntavaaleja että kuntavaaleja alhaisemmalla tasolla. KESKUSTA ylsi viime kuntavaaleissa selvästi suurimmalla ehdokasmäärällään, liki 7 500 ehdokkaalla, ylivoimaisesti suurimmaksi kuntapuolueeksi valtuustopaikoilla mitattuna. Se istuukin nyt vallassa suuressa osassa Suomen kuntia, ja sillä on vaaleissa hyvin paljon pelissä. Lue lisää: Suomen kartta on vielä apilanvihreä, mutta keskustan kannatus on 2000-luvulla luisunut vaali vaalilta. Kunnat ovat sen viimeinen vallan linnake. Tuoreet HS gallup-luvut eivät tuo keskustan vaalikevääseen suurta valoa. 11,4 prosentin kannatus on kaukana viime kuntavaalien 17,5 prosentin kannatuksesta ja myös viime eduskuntavaalien 13,8 prosentin lukemasta. Ehdokashankinnassakin keskustalla on vielä petrattavaa, mikäli se haluaisi saada torjuntavoiton vaaleissa.

Ensi kukat

Kyllä meidänkin pihalla kevään ensi kukat on nostaneet päätänsä🥰 Laitoin krookuksista kuvan fb-sivulleni, en ymmärrä, miksei enää tänne saa siirrettyä kuvia niin kuin ennen!

Vanhuus hiipii

Kun vaihdatutin kesärenkaat, oli toisen vaihdatuttajan kanssa puhetta, että kyllä vaan iän myötä kaikkea remppaa tulee. Kun kotona sitten pesin renkaat, tuntui yksin sekin puuha raskaalta. Sanotaan, ettei oo vanhaksi tulemista, mutta kyllä sekin on vastaanotettava. Silti haravoitiinkin ja lenkkikin tehtiin hitaalla hölkkävauhdilla, kun ei lujempaakaan vauhtia anna paikat myöten. 😉😊😘🥰😍

Hukkako meidät perii

Hallituksenpuoliväliriihessä olisi suunnan muututtava, muuten meidät hukka perii arvelee Juha Romakkaniemi oheisessa kirjoituksessa. Uusi Suomi Synkkä arvio Marinin hallituksen toimista – ”Kasvattanut valtion velkaa kiihtyvällä tahdilla” Antti Honkamaa 5 tuntia sitten Toimittanut Uusi Suomi ”Hallituksen on sitouduttava alkuperäiseen menokehykseensä vuodesta 2022 lähtien”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi penää. Keskuskauppakamari varoittaa, että Suomella ei ole varaa velkaantua jatkuvasti lisää. Keskuskauppakamari toivoo tehokkaita toimia Sanna Marinin (sd) hallituksen puoliväliriiheltä. ”Koronan varjossa hallitus on vesittänyt alkuperäistä työllisyystavoitettaan, lisännyt pysyviä menoja ja kasvattanut valtion velkaa kiihtyvällä tahdilla. Puoliväliriihessä suunta on käännettävä, jotta Suomi toipuu koronan aiheuttamasta ahdingosta. Hallituksen tiekartta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi vakuuttava”, toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kertoo Keskuskauppakamarin verkkosivuilla. Puoliväliriihi, eli hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta 2022–2025, on määrä järjestää ensi viikolla. Keskuskauppakamarin mukaan Suomella ei ole varaa velkaantua jatkuvasti lisää, vaikka viime ja tänä vuonna on ymmärrettävästi livetty valtiontalouden menokehyksestä koronakriisin hoidon ja elvytyksen vuoksi. “Hallituksen on sitouduttava alkuperäiseen menokehykseensä vuodesta 2022 lähtien. Koronakriisiä ei saa käyttää keppihevosena julkisten menojen paisuttamiseksi koronan jälkeen tai väliaikaiseksi tarkoitettujen menojen muuttamisesta pysyviksi”, Romakkaniemi kertoo. Pelkkä menojen kasvun hillitseminen ei riitä Keskuskauppakamarin mukaan julkisen talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. ”Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä.” Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennusti viime kuussa, että Suomen työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin. Hallituksen alkuperäisenä tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työllistä lisää. Koronatilanteen vuoksi tavoite muuttui 80 000 uudeksi työlliseksi vuosikymmenen loppuun

Näin muuttuu maailma veliseni

Näkökulma: Perussuomalaiset hallituskelpoiseksi - viidennestä äänestäjistä ei voi sulkea ulos Tänään klo 14:16 Juha KeskinenPuolueissa kehitellään yhteistyökuvioita tulevia hallituksia silmällä pitäen, kirjoittaa Iltalehden Juha Keskinen. Perussuomalaiset on parkkeerannut itsensä ykköseksi puolueiden kannatusmittauksissa. Muiden puolueiden puheenjohtajat joutuvat katsomaan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon suuntaan uusin silmin. Voisiko perussuomalaisten kanssa sittenkin tehdä yhteistyötä, jopa hallitusyhteistyötä? Politiikka on laji, jossa juuri mikään ei toimi aivan toivotusti, mutta kaikki on silti mahdollista. Jussi Halla-ahon noustua perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja eduskuntaryhmän hajottua, keskusta ja kokoomus eivät kelpuuttaneet Halla-ahon perussuomalaisia hallitusyhteistyöhön, vaan hallituksessa jatkoivat puolueessaan tappiolle jääneet ministerit Timo Soinin johdolla. Perussuomalaisten lukemat kannatusmittauksissa osoittaa, että heillä on paljon äänestäjiä tukenaan. Jos tuo kannatus realisoituu eduskuntavaaleissa, on muiden puolueiden otettava tilanne vastaan asiallisesti. Viidennestä äänestäjistä ei voi sulkea politiikan ulkopuolelle. Perussuomalaisten äänestäjät ovat tavallisia suomalaisia, osa heistä keskustan, demareiden ja kokoomuksen aiempia kannattajia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saattaa olla pääministeriehdokas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saattaa olla pääministeriehdokas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saattaa olla pääministeriehdokas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. PASI LIESIMAA / IL *** Poliittisen kentän kehitys näyttää meillä kulkevan samaan suuntaan kuin Ruotsissa. Ruotsissa viime vaalien jälkeen syntyi demarien ja vihreiden hallitus, jota tukevat vasemmistopuolue ja aiemmin porvariallianssissa mukana ollut keskustapuolue. Ruotsin poliittisen kentän ja blokkijaon oli sekoittanut populistipuolue ruotsidemokraatit nousemalla suurten puolueiden joukkoon. Mikään muista puolueista ei suostunut yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Ruotsidemokraatit ovat maltillistuneet ja Ruotsin maltillinen kokoomus on muuttanut suhtautumistaan yhteistyöhön heidän kanssaan. Kuntatasolla yhteistyötä jo tehdäänkin. Nyt myös Ruotsin liberaalipuolue Folkpartiet on muuttanut linjaansa niin, että yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa on mahdollista. Länsinaapurissa kootaan puolentoista vuoden päästä pidettäviin valtiopäivävaaleihin eräänlaista uutta porvariallianssia. *** Mitä tekevät Suomessa muut isot puolueet, jos perussuomalaiset on edelleen suurin puolue ensi eduskuntavaaleissa ja Jussi Halla-ahosta on tulossa pääministeri? Kokoomuksessa kanta näyttää lieventyneen vuoden 2017 näkemyksistä. Tietyin reunaehdoin kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä voisi tulla totta. Talouspolitiikassa puolueet näyttäisivät löytävän toisensa helposti. Keskusta on kuntavaalien alla yrittänyt murjoa perussuomalaisia kaikin keinoin. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että perussuomalaiset on maakunnissa viemässä kahmalokaupalla keskustan kannatusta. Keskustalle on luvassa kaikkien aikojen rökäletappio kuntavaaleissa ja perussuomalaiset on nyt puolueen päävastustaja. Kuntavaalien jälkeen tilanne muuttuu ja eduskuntavaaleissa keskustan basaari on taas auki kaikkiin suuntiin. Yhteistä pohjaa löytyy perussuomalaisten kanssa runsaasti. *** Kokoomuksen puheenjohtaja voi päästä valitsemaan: sinipunayhteistyö vai porvariyhteistyö yhdessä perussuomalaisten kanssa.Kokoomuksen puheenjohtaja voi päästä valitsemaan: sinipunayhteistyö vai porvariyhteistyö yhdessä perussuomalaisten kanssa. Kokoomuksen puheenjohtaja voi päästä valitsemaan: sinipunayhteistyö vai porvariyhteistyö yhdessä perussuomalaisten kanssa. ELLE NURMI / IL SDP:n tilanne on kaikkein vaikein perussuomalaisten kanssa tehtävän yhteistyön suhteen. Demareiden olisi varsin vaikea kääntää takkiaan suhteessa Jussi Halla-ahon perussuomalaisiin. Siksi SDP:ssä valmistellaankin nyt muita vaihtoehtoja. SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on käsitellyt kovin sanoin kokoomusta ja sen puheenjohtajaa Petteri Orpoa. Nyt kuitenkin SDP:n ja kokoomuksen välinen sinipunayhteistyö näyttää demareiden kannalta vahvimmalta keinolta, jolla yhteistyö perussuomalaisten kanssa tai oppositioon joutuminen voitaisiin jatkossa välttää. Ainoa huono puoli tässä demareiden suunnitelmassa on se, että kokoomus pääsee kuninkaantekijäksi. Kokoomus voisi valita porvariyhteistyön tai sinipunan. Viime kädessä vaalitulos tietysti ratkaisee. Näin nopeasti politiikassa tilanteet kääntyvät. *** Perussuomalaisten vuoden 2017 dramaattisen puoluekokouksen ajoista on kulunut pian neljä vuotta ja Halla-ahon johtamalle populistipuolueelle on käynyt aivan samoin kuin kävi aikoinaan Timo Soinin johtamille perussuomalaisille. Valta ja vastuu opettavat ja tasoittavat populistinkin särmää. "Kyllä reki varsan kolaa", sanoi Timo Soini aikoinaan. Perussuomalaiset on puolueena varmaankin säilyttänyt kannattajiensa tärkeänä pitämät peruslinjaukset. Näin voisi ainakin päätellä puolueen korkean kannatuksen perusteella. Erilaiset ääriajattelijat näyttävät jättävän puolueen yksi toisensa jälkeen. Vaikka perussuomalaisissa ja puolueen liepeillä on nähty värikästä ja häiritsevääkin toimintaa, on puolueen nykymeno selvästikin rauhoittunut. Perussuomalaisten politiikan syömähampaan eli kriittisen maahanmuuttopolitiikan osalta puolueen rauhoittuminen on varmastikin vain eduksi. Maahanmuuttopolitiikan faktapohjainen kritisoiminen ja vaihtoehtojen esittäminen täytyy olla sallittua ja jopa toivottavaa. Muut puolueet voivat sitten esittää omat perustellut kantansa. Rasistiset ja muut epäasialliset sisällöt ja sävyt on kuitenkin karsittava pois maahanmuuttokeskustelusta. Muilta politiikan lohkoilta perussuomalaiset on kuin vaihtuva voileipäpöytä. Eri asioissa tarjotaan kullekin sitä, minkä uskotaan maistuvan. Duunareille perussuomalaiset tarjoavat vanhakantaista SAK:laisen ay-liikkeen sanomaa. Yrittäjiä taas mielistellään Suomen Yrittäjien tavoitelistoilla. JUHA KESKINEN juha.keskinen@iltalehti.fi

Viikko pääsiäisestä

1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Munkkivuoren kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen Neljä alttarikynttilää Päivän tunnuskuva Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, me kiitämme sinua, että olemme saaneet viettää pääsiäistä ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta. Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme. Lahjoita meille voimasi, että kuolisimme joka päivä pois synnistä ja saisimme nousta uuteen elämään. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä herätit Poikasi kuolleista ja annoit monen todistajan julistaa hänen ylösnousemistaan. Auta meitä ottamaan uskossa vastaan heidän todistuksensa. Avaa silmämme näkemään, kuinka Vapahtaja vieläkin tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa ja julistaa rauhansa. Karkota epäilyksemme ja vahvista uskomme, niin että tunnustamme hänet Herraksemme ja Jumalaksemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Ihmisten iskemistä haavoista, kärsimyksesi lähtemättömistä merkeistä Tuomas ja muut oppilaasi tunnistivat sinut, Ylösnoussut. Auta meitäkin yhä uudestaan tunnistamaan sinut, sinä vammainen, haavoille lyöty,hylätty ja tosi. Sinä lähetät meidät sanomaan puolestasi lyöjille ja lyödyille: ”Saat anteeksi.” Hämmästyneinä ylistämme, ja kumarramme sinua, Herramme ja Jumalamme.

Miten maatamme hallitaan

Lentäväksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Ja jo niin varhain, että Axel Oxenstierna (1583-1654) oli valtioneuvos Kustaa II Aadolfin aikana. Eikä asiantila ole tainnut niistä päivistä paljoakaan muuttua!😉Miten maatamme hallitaan Luottamus valvojaan kyettävä palauttamaan Pääkirjoitus 09.04.2021 Maaseudun Tulevaisuus Kohu Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ympärillä on jatkunut julkisuudessa viikkoja. Epäilyt yhteisten varojen väärinkäytöksistä kohdistuvat erityisesti VTV:n pääjohtajaan Tytti Yli-Viikariin. Eduskunnan puhemiehistö esitti pari viikkoa sitten Yli-Viikarin pidättämistä virasta esitutkinnan ajaksi. Eilen eduskunnan kansliatoimikunta päätti yksimielisesti pidättää Yli-Viikarin virastaan poliisin esitutkinnan ajaksi. Muuta mahdollisuutta ei ollut, vaikka Yli-Viikari on sitä mieltä, etteivät epäilyt heikennä hänen edellytyksiään toimia virassa. Mahdollisesta erottamisesta päättää eduskunnan täysistunto. Vaikka epäilyt nousivat esiin Yli-Viikarin viraston varoilla tehdyistä kauneudenhoidoista ja virkamatkoista kertyneiden lentopisteiden käytöstä, ongelmat näyttävät koskevan laajasti koko viraston tarkastustoimintaa ja toimintakulttuuria. Viraston henkilösuhteet ovat pahasti tulehtuneet. Yli-Viikarin tekemisiä selvittävät tällä hetkellä Keskusrikospoliisi (KRP), eduskunnan tarkastusvaliokunta ja eduskunnan tilintarkastajat. KRP tutkii mahdollista virkarikosta, tarkastusvaliokunta on selvittänyt helmikuusta lähtien muun muassa VTV:n sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä hyvän hallinnon periaatteita koskevien säännösten noudattamisesta taloudenhoidossa. Erityistilintarkastuksessa selvitellään VTV:n ylimmän johdon edustus-, matka ja hankintakuluja vuodesta 2020 lähtien. Kyseessä ovat vasta selvitykset, mutta esiin nousseiden tietojen valossa on pakko kysyä, tekeekö VTV sitä työtä, mitä sen pitäisi tehdä. Laissa eduskunnan yhteydessä toimivan riippumattoman Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi määritellään tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Tarkastuksilla varmistetaan, että valtion varoja käytetään eduskunnan tahdon mukaisesti, lakeja noudattaen ja järkevästi. Luottamus tarkastustoiminnan oikeellisuuteen ja lainmukaisuuteen on koko viraston kannalta tärkein asia. Jo pelkkä epäilys, ettei näin ole, vie työltä pohjan. Ilta-Sanomien toimittajan Olli Wariksen tekemän selvityksen mukaan viraston tarkastus- ja valvontatoiminta on surkastunut. Varsinaiseen tarkastus- ja valvontatoimintaan käytettiin vähemmän henkilötyövuosia kuin koulutukseen ja viestintään. VTV:n luottamusmiehen Pasi Tervasmäen mukaan Yli-Viikarin kaudella resursseja ovat vieneet kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely. (IS 2.4.). Prosessin aikana esiin nousseet asiat ovat todella vakavia ja vaarantavat koko tarkastustoiminnan luotettavuuden. Kysymys ei ole pelkästään Yli-Viikarin tekemisistä, vaan VTV:n lisäksi koko valtionhallinnon luotettavuudesta. Jos ylimmän valvojan toimin kohdistuu epäilyjä väärinkäytöksistä, herää epäilys, kuinka muualla toimitaan. Millainen hallintokulttuuri valtionhallinnossa on? Luottamus yhteisten rahojen käyttöön perustuu suurelta osin siihen, että on olemassa riippumaton elin, joka valvoo rahojen käyttöä. VTV:n asema valtionhallinnossa onkin erityisen poikkeuksellinen ja vahva, koska sillä ei ole suoranaista esimiestä tai -organisaatiota. Vaikka VTV toimii eduskunnan yhteydessä, kuinka eduskunta voi valvoa riippumatonta valvojaansa? Onko hyvää hallintoa, että alainen tarkastaa ja hyväksyy esimiehensä laskut? Näistä syistä VTV:n toiminnan pitää olla laillisesti ja moraalisesti erityisen kestävää. Suurta valtaa seuraa myös suuri vastuu. Yli-Viikarin olisi ollut järkevää pyytää vapautusta virastaan esitutkinnan ajaksi, vaikka ei mielestään ole tehnyt mitään väärää. Luottamuksen palauttaminen edellyttää, että asia selvitetään nyt perin pohjin. Tärkeää on myös tarkentaa, kuka tai mikä valvoo riippumatonta valvojaa. VTV:n toiminnan pitää olla laillisesti ja moraalisesti erityisen kestävää.

Saadaanko selvyyttä

PS:n kansanedustajat Jari Koskela ja Vilhelm JUnnila ovat jätääneet kirjallisen kysymyksen VTV toimista. Tässä Valtiotarkastusvirastossa on todella paljon perkaamisen tarvetta vielä pääjohtajan mahdollisen erottamisen jälkeenkin! Mikä muuten on pätevöittänyt hänen näin korkeaan virkaan, ei ainakaan ranskan kielen taito eikä taidealan korkeakoulututkinto, sekin Ranskanmaalla? Ja voitaisko sitäkin tutkimia, miksi edellinen pääjohtaja nykyinen oikeuskansleri Pöysti nosti tätä seuraajaansa Yli-Viikaria viraston sisällä aina korkeampiin tehtäviin.Valtiotarkastusvirastossa paljon perkaamisen tarvetta vielä pääjohtajan mahdollisen erottamisen jälkeenkin! Mikä muuten on pätevöittänyt hänen näin korkeaan virkaan, ei ainakaan ranskan kielen taito eikä taidealan korkeakoulututkinto, sekin Ranskanmaalla? Ja voitaisko sitäkin tutkimia, miksi edellinen pääjohtaja nykyinen oikeuskansleri Pöysti nosti tätä seuraajaansa Yli-Viikaria viraston sisällä aina korkeampiin tehtäviin. Perussuomalaisten kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Vilhelm Junnila ja Jari Koskela tivaavat hallitukselta toimia, jotta Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy jatkossa laissa määrättyyn perustehtäväänsä eli valtion taloudenhoidon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastamiseen. Torstaina eduskunnan kansliatoimikunta pidätti Valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtaja Tytti Yli-Viikarin virantoimituksesta keskusrikospoliisin esitutkinnan ajaksi. – Viraston vuosikertomuksen luvut osoittavat, että Yli-Viikarin aikana on järjestelmällisesti vähennetty viraston perustehtävää eli valtiontalouden tarkastamista. Tarkastustoimintaan ei käytetä enää kolmasosaakaan kaikesta virastossa tehdystä työajasta, toteavat kansanedustajat Vilhelm Junnila ja Jari Koskela perjantaina tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä. Tällaista ei voi missään nimessä hyväksyä Virastossa työskentelevien ja aiemmin työskennelleiden virkamiesten mukaan tarkastustoimintaa on muokattu tarkastuskohteiden johdolle mieluisammaksi. Tarkastusaiheita on valittu miellyttämään tarkastuskohteita ja tarkastusraportteja kirjoitettu esimiesvoimin uusiksi, jotta ne eivät herättäisi poliitikkojen tai tarkastuskohteen virkamiesjohdon ärtymystä. – Tällainen ei missään nimessä ole hyväksyttävää ja tarkastusvirasto tulee palauttaa hoitamaan perustehtäväänsä, kansanedustajat vaativa

Jääkö ylijohtajan virka

Oma kommenttini: Ja pakastimessa vielä ylijohtajan virkakin, jos ja kun Yli-Viikari erotetaan lopullisesti pääjohtajan virasta, pääseekö hän takaisin ylijohtajan virkaansa. Voiko se edes olla mahdollista? Olli Waris Iltasanomat POLITIIKKA Virastaan pidätetty Tytti Yli-Viikari syyttää eduskuntaa painostuksesta – Vehviläinen tyrmää: ”Kiistän jyrkästi” Kansliatoimikunnan kokouksessa tunnin ajan kuultavana ollut VTV:n pääjohtaja väisteli mediaa. VIRASTAAN eduskunnan kansliatoimikunnan yksimielisellä päätöksellä torstaina pidätetty Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari syyttää eduskuntaa painostuksesta. Medialle kansliatoimikunnan kokouksen jälkeen luovutetusta materiaalista ilmenee, että virasta pidättämisen tosiasiallinen syy on Yli-Viikarin mukaan kansalaispalaute sekä median paine. Yli-Viikari toistaa ajatuksen useita kertoja selvityksessään. – Merkittävänä syynä menettelyn aloittamiselle on se, että en ole luopunut eduskunnan virkamieslaissa virkamiehelle säädetystä oikeusturvasta ja pidättänyt itseäni epävirallisissa kuulemiskeskusteluissa saamastani painostuksesta huolimatta virantoimituksesta, Yli-Viikari näkee. Kansliatoimikunnan kokouksessa tunnin ajan kuultavana ollut Yli-Viikari väisteli mediaa. Yli-Viikari meni pikavauhtia kokoukseen ja antoi kokouksen jälkeen vain nopean kommentin. IS:n kysymyksiin viraston rahankäytöstä sekä omasta rahankäytöstään Yli-Viikari ei vastannut. Yli-Viikari ei ottanut kantaa myöskään siihen, katsooko hän toimineensa väärin. – Meillä oli oikein hyvä keskustelu. Odotan lopputulemaa ja varmaan sitten palaamme asiaan, Yli-Viikari tyytyi toteamaan ja poistui paikalta VTV:n oikeudellisista asioista vastaavan johtajan Mikko Koirasen kanssa. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) kiisti tiedotustilaisuudessa jyrkästi Yli-Viikarin väitteen painostamisesta. – Se on hänen subjektiivinen kokemuksensa, hän tarkoittaa sillä sitä, että häneltä on kysytty viime viikolla molemmissa tilaisuuksissa, onko hän itse arvioinut, voisiko hän itse pidättäytyä viranhoidosta, Vehviläinen sanoi. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kertoi, ettei kansliatoimikunta ollut tyytyväinen Yli-Viikarin vastauksiin. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kertoi, ettei kansliatoimikunta ollut tyytyväinen Yli-Viikarin vastauksiin.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Eduskunnan kansliatoimikunta käynnisti virastapidättämisprosessin viime viikolla, mutta Yli-Viikari ei siirtynyt pois tehtävästään. Yli-Viikari piti IS:n tietojen mukaan viime viikolla henkilöstölle puheen, jossa hän antoi ymmärtää, että viraston riippumattomuutta pyritään horjuttamaan sisäisellä ja ulkoisella painostuksella. KUN Yli-Viikarin virastapidättäminen käynnistyi viime viikolla, Vehviläinen nosti esiin IS:n uutisoimat kauneusostot, joita Yli-Viikari on tehnyt valtion piikkiin. Kysymyksiä on herättänyt myös viraston julkisen rahan käyttö esimerkiksi virkamatkoihin ja edustamiseen liittyen. Kenties vakavimmat kysymykset koskevat VTV:n tarkastus- ja valvontatoiminnan rapautumista Yli-Viikarin pääjohtajakaudella sekä VTV:n omien raporttien vesittämistä ja pyöristelyä. Virastapidättämispäätös pohjautui kansliatoimikunnan mukaan silti tiukasti kahteen seikkaan, keskusrikospoliisin aloittamaan rikostutkintaan sekä Finnairin plussapisteasiaan, joista Iltalehti uutisoi. Yli-Viikari ja VTV:n hallintojohtaja Mikko Koiranen tekivät keväällä 2016 eduskunnan oikeusasiamiehen arvion mukaan lainvastaiseksi katsotun virkasopimuksen, jonka myötä virkamiehelle maksettiin yli kahden vuoden ajalta palkkaa ilman työvelvoitetta. STT:n mukaan asiaa koskevassa rikostutkinnassa epäiltyinä ovat Yli-Viikari ja Koiranen. VTV pidätti torstaina Koirasen virastaan esitutkinnan ja mahdollisen syytteen ajaksi. Plussapisteissä on kyse siitä, että muissa virastoissa lentopisteiden käyttöä vahtinut VTV ei ole pystynyt selvittämään runsaasti virkamatkoja tehneen Yli-Viikarin lentopisteiden käyttöä. VTV:n luottamusmies Pasi Tervasmäki on toivonut, että Yli-Viikari julkistaisi Finnair-pluspistetietonsa. Yli-Viikari ei avaa tarkemmin plussapisteasiaa selvityksessään, vaan tuo lähinnä esiin, että Finnairin plussapistetili on henkilökohtainen ja että pistetilit eivät ole tarkastusviraston tiedossa. Tytti Yli-Viikari poistumassa eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksesta torstaina. Tytti Yli-Viikari poistumassa eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksesta torstaina.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Yli-Viikari kiistää syyllistyneensä esitutkinnassa oleviin rikoksiin. Yli-Viikarin selvityksestä käy ilmi, ettei hän usko virkasopimusasian johtavan syytteisiin. – Katson, että harkittaessa virantoimituksesta pidättämistäni tulee arvioida rikosepäilyjen todennäköisyys. Katson todennäköisyyden olevan (kohta mustattu) hyvin alhainen ottaen huomioon eduskunnan asiamiehen ratkaisun ja että kyseessä oli eduskunnan virkamieslain soveltamisessa tapahtunut virhe, Yli-Viikari kirjoitti. Vajaan 5000 euron valokuvameikkaus- ja kauneuskulut liittyivät Yli-Viikarin mukaan ”kokonaisuudessaan pääjohtajan tehtävään ja ne oli sovittu viraston viestintäpalveluiden toimesta”. VTV:stä on vahvistettu IS:lle, että Yli-Viikarille on hankittu 918 eurolla stailauspalveluja, jotka eivät ole liittyneet suoraan yhteenkään työtehtävään. ESITYKSEN Yli-Viikarin virastapidättämisestä teki eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio. Rauhion mukaan Yli-Viikari ei voi johtaa uskottavasti valtion taloudenpidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta valvovaa virastoa rikostutkinnan aikana. – Vaikka pääjohtaja Yli-Viikarin tapauksen herättämä julkinen keskustelu voi olla välillisesti vaikuttamassa hänen toimintaedellytyksiinsä, virantoimituksesta pidättämisen perusteena ovat epäillyt rikokset, eikä häneen julkisuudessa mahdollisesti kohdistettu, muista syistä johtuva paheksunta, Rauhio kirjoittaa muistiossaan. Vehviläisen mukaan Yli-Viikari ei pystynyt vakuuttamaan kansliatoimikuntaa selvityksillään. – Pidän tärkeänä, että VTV:n luotettavuus ja uskottavuus saadaan palautettua erittäin nopeasti, Vehviläinen totesi. Eduskunnan pääsihteerin Maija-Liisa Paavolan mukaan Yli-Viikarin palkanmaksu loppuu virastapidättämisen ajaksi, mutta hän saa takautuvasti palkan, jos syytteitä ei nosteta. Yli-Viikarilla on VTV:ssä ”pakkasessa” ylijohtajan virka. Virastapidättäminen koskee nimenomaan pääjohtajan tehtävää. Paavolan käsityksen mukaan Yli-Viikari on virkavapaalla ylijohtajan virasta vuoden loppuun asti, jolloin Yli-Viikarin kuuden vuoden määräaikainen tehtävä pääjohtajana päättyy. Seuraavaksi Yli-Viikarin asiaa arvioidaan eduskunnan tarkastusvaliokunnassa, jonka VTV:tä koskeva mietintö valmistuu lähiaikoina. Yli-Viikarin luottamus voi tulla punnittavaksi eduskunnan suuressa salissa mietinnön valmistuttua. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Olli Waris

Kas kummaa

Tänään 7.4. olisi alkanut lakimääräisesti kuntavaalien ennakkoäänestys. Koronaepidemian vuoksi, kun THL ilmoitti mahdollisesta 11.000 päivittäisestä koronatartunnasta, vaalit siirrettiin huhtikuun 18. päivästä pidettäväksi13.6. ja ennakkoäänestys pidennettiin kaksiviikkoiseksi alkaen 26.5. Ja kas kummaa, tänä pääsiäisen jälkeisenä aikana päivittäiset tartunnat ovat olleet vain 300 luokkaa! Ketkä taas taisivat olla lähempänä oikeaa, kun halusivat vaalit pidettävä lakisääteisenä aikana!!!😊🥰😍😘

JYTKYä pukkaa kuntavaaleissa

Jussi Halla-ahon johtama PS matkalla kuntavaalijytkyyn! Pääministeri Marinin ympärille rakennettu henkilökultti on sulamassa pikkuhiljaa tosiasioiden edeltä KOTIMAA ma 05.04.2021 10:54 Tytti Saleniuksen todella pitkä perinpohjainen katsaus nykypoliittiseen tilanteeseen! Koskaan aiemmin Suomen poliittisessa historiassa ei ole ollut puoluetta, joka on samanaikaisesti suosituin niin työväestön, alempien toimihenkilöiden, työttömien, yrittäjien kuin maanviljelijöidenkin keskuudessa. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on jo jonkin aikaa tehnyt tätä historiaa. Gallupit osoittavat, että perussuomalaisten realismi talous-, ilmasto-, maahanmuutto- ja EU-kysymyksissä yhdistää suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla. Ylen ensimmäinen puolueiden kuntavaalikannatuksesta kertova, 4. helmikuuta 2021 julkaistu kysely ennakoisi perussuomalaisille 10 prosenttiyksikön kannatuksen nousua. "Sellaista on harvoin nähty suomalaisessa politiikassa", Ylellä hämmästellään. "Kiistaton tosiseikka on se, että persujen nousu on muihin verrattuna ylivoimaista", Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala huomautti 4.2.2021 päivätyssä Kommentissaan "Ehdokasasettelu ratkaisee kuntavaalikuninkuuden – Sdp johtaa, persut nousee, keskustaa odottaa karmea tappio". Haapala alleviivasi tuolloin perussuomalaisten kannatuksen nousua, joka tulisi olemaan viime kuntavaaleista "peräti kymmenen prosenttiyksikköä". Ylen toisessa, 4. maaliskuuta 2021 julkaistussa kuntavaalimittauksessa perussuomalaiset onnistui säilyttämään parhaiten asemansa. Eniten kannatustaan menetti pääministeripuolue Sdp. "Perussuomalaiset on etenemässä kaikilla alueilla, mutta erityisesti pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa", Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja totesi maaliskuun alussa. Ylen kolmannessa, 1. huhtikuuta 2021 julkaistussa kuntavaalimittauksessa perussuomalaiset nousi kärkeen. Toiselle sijalle ylsi kokoomus ja aiemmin johdossa ollut pääministeripuolue Sdp tipahti kolmanneksi. Pääministeri Marinin ympärille rakennettu henkilökultti on nähtävästi sulamassa pikkuhiljaa tosiasioiden edeltä, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tulkitsee kannatuskyselyn tuloksia. Puolueiden järjestys meni siis uusiksi, mutta kisa kärjessä kolmen puolueen kesken on edelleen tiukka kuntavaalien ykköspaikasta. Selvää kuitenkin on, että vaikka Sdp aloitti kuntavaalikamppailun suosituimpana puolueena Taloustutkimuksen tehdessä vuoden ensimmäisiä kuntavaalimittauksiaan tammikuussa, Sdp:n kannatus on laskenut sekä helmikuussa että maaliskuussa. Maaliskuun aikana alamäki jyrkkeni samaan aikaan, kun keskustelu liikkumisrajoituksista kävi kuumimmillaan. Marinin voimalla ajamat liikkumisrajoitukset kaatuivat nolosti eduskunnan perustuslakivaliokunnassa lainvastaisina. "Ei mikään varsinainen voitto pääministerille", tiivistää Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen 1.4.2021 analyysissään "Halla-aholle kärkipaikka, Orpolle helpotus, Marinille muistutus". "Taloustutkimuksen mukaan demareiden kannatus valuu nyt joka suuntaan, mutta paljolti perussuomalaisiin", Pirjo Auvinen kirjoittaa. Auvinen näkee Sdp:n kolmossijan olevan "Marinille muistutus arjen ankaruudesta": "Karisma kantaa aikansa ja kansainvälinen huomio varmasti hivelee, mutta korona-arkea eläviä suomalaisia se ei enää sykähdytä. Pääministerin viimeaikaiset tv-esiintymiset ovat olleet konemaisia ja kova kurilinja ihmetyttänyt varsinkin niitä, jotka ovat jo eläneet nuhteetonta koronaelämää. Hallituspuolueistakin kuiskitaan, että voimaduo Kiuru-Marin alkaa käydä hermoihin." Puolueiden kuntavaalikannatuksesta kertovan Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset olisi siis 19,0 prosentillaan suurin puolue, jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt. Toisena tulisi kokoomus 18,8 prosentillaan ja kolmantena Sdp 18,0 prosentin kannatuksella. Kokoomus on ollut kuntavaaleissa suurin puolue kolme kertaa peräkkäin vuosina 2008, 2012 ja 2017. Puolueen tavoitteena on olla sitä myös näissä vaaleissa. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 kokoomus oli ykkönen 20,7 prosentillaan, Sdp toinen (19,4 %), keskusta kolmas (17,5 %), vihreät neljäs (12,5 %) ja puolueensa kannatuksen romahduttanut Timo Soinin perussuomalaiset viides (8,8 %). Jos tuoreita galluplukuja verrataan vuoden 2017 kuntavaaleihin numerot näyttävät miinusta kaikille muille paitsi Jussi Halla-ahon perussuomalaisille, Pirjo Auvinen muistuttaa. On siis huomattava, että Ylen kolmessa viimeisimmässä kyselyssä kansalaisilta kysyttiin, ketä he äänestäisivät nimenomaan kuntavaaleissa. Ei sitä, ketä kansalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa, kuten näitä aikaisemmissa Ylen gallupeissa on kysytty. Tämän vuoksi kolmen viime kyselyn luvut ovat erilaisia eivätkä suoraan verrannollisia Ylen edellisiin gallupeihin ja tuloksia kannattaakin vertailla nimenomaan vuoden 2017 kuntavaalituloksiin. "Perussuomalaisilla näyttää olevan kaikki mahdollisuudet suureen vaalivoittoon", Yle myönsi jo 4.3.2021 avoimesti analyysissään ja toi julki sen tosiasian, että "perussuomalaiset alkaa muistuttaa puoluetta, joka pystyy lunastamaan valtakunnallisen kannatuksen myös paikallistasolla". "Perussuomalaiset on nyt toinen puolue kuin vielä entisen puheenjohtajansa Timo Soinin alkutaipaleella. Puolueen ensimmäisestä eduskuntavaalien jytkystä on nyt lähes tasan kymmenen vuotta aikaa, ja siitä lähtien puolue on vähitellen luonut nahkaansa myös eri kuntien valtuustoissa", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala. Perussuomalaiset ovat hankkineet ehdokkaita jo liki vuoden verran ja puolueen aito kuntavaalikannatus on monelle tutkijallekin arvoitus, nostaa puolestaan esiin Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala 1.4.2021 Kommentissaan "Sdp:n ja Marinin kärsimysviikko jatkuu – nyt niskaan tuli heikko galluptulos". "Sdp:llä on yksi ongelma, joka alkaa karusti paljastua ja josta on varoiteltu myös puolueen sisällä. Puolue on rakentanut julkikuvansa ja vaalikannatuksensa pitkälti yhden paalun eli Marinin varaan, jonka suosio Antti Rinteen (sd) eron ja viime kevään koronahoidon takia nousi nopeasti ja huumaten pilviin", Timo Haapala kertoo ja uskoo, että samalla kun Marinin sädekehä alkaa himmetä, kokoomuksen kannatus nousee sitä vauhtia, että se pelastaa puheenjohtaja Petteri Orpon aseman. "Sdp:n osalta on kiikun kaakun, pääseekö se edes kakkoseksi, kuten viime vaaleissa", Haapala linjaa. Ilta-Sanomien Haapalan mukaan moni demari saattaa huokaista, että ehkä oli kaikin puolin hyväksi, ettei vaaleja pidetä 18. huhtikuuta, vaan ne siirrettiin kesäkuun puoliväliin. "Ehkä kierre muuttuu?" Haapala ounastelee sdp:läisten odotuksia viitaten nyt nähtävissä olevaan suuntaan, jossa Sdp:n kannatus vajoaa. Kuntavaalit päätettiin nimittäin yllättäin lykätä järjestettäväksi 18. huhtikuuta sijaan 13. kesäkuuta 2021 esittämällä perusteluiksi muun muassa THL:n matemaattisia laskuharjoituksia - harhauttavia skenaarioita päivittäisistä koronatartuntaluvuista, jotka voisivat olla hiukset pystyyn nostattavia 18. huhtikuuta: jopa välillä 2 600–11 200. Vaalien siirtäminen toimii aina vallassa olevien hyväksi. Näin ollen kyse on taktisesta hyödystä. Perussuomalaisten rakettimainen nousu viime kuntavaaleista tarkoittaa sitä, että moni puolue tulee menettämään paikkoja perussuomalaisille ja nyt siis yritetään yksinkertaisesti estää se, että perussuomalaiset eivät saisi niin isoa vaalivoittoa, mihin tällä hetkellä ollaan menossa. Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena ei hyväksynyt kuntavaalien siirtoa kesäkuulle. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma piti merkittävänä, että oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti vaalien siirtoa. Hänen mielestään vaalien siirron kaltaiselle päätökselle olisi pitänyt löytyä yksimielisyys puoluekentältä. "Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta. Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla", Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma tähdensi vihjaten painokkaasti poliittiseen motiiviin -- eräiden puolueiden tavoitteeseen pelata tilannetta heille edulliseen suuntaan. "Pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita? Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi?" ihmetteli perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen, joka jätti hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka esitys vaalien siirtämisestä oikein syntyi. Ehdokaslistat ja äänioikeusrekisteri kootaan uudelleen vaalilain mukaisessa aikataulussa. Ennakkoäänestystä pidennetään kahteen viikkoon, 26.5.–8.6. Toinen melkein yhtä tärkeä päivä kuin vaalipäivä, oli aiemmin 9. maaliskuuta eli takaraja, mihin mennessä puolueiden olisi ollut jätettävä ehdokaslistansa. Nyt se on 4. toukokuuta. Ilta-Sanomien Timo Haapala katsoo, että se, joka pärjää ehdokasasettelussa, pärjää kuntavaaleissa, ja hän korostaa, että vasta ehdokaslistojen jättämispäivän jälkeen tehtävät kuntavaaligallupit kannattaa ottaa kunnolla tosissaan. "Persut on ykkönen tällä hetkellä myös ehdokasasettelussa. Se aloitti ehdokasmetsästyksen tv-kampanjallaan jo viime kesänä, ja nyt sillä on kasassa yli 3 800 ehdokasta eli enemmän kuin viime vaaleissa yhteensä ja enemmän kuin muilla", Haapala totesi 4. helmikuuta 2021. 2. maaliskuuta 2021 PS:n puoluesihteeri Simo Grönroos ilmoitti perussuomalaisten ylittäneen kuntavaaliehdokkaiden määrässä jo 5 000 rajapyykin --- se on enemmän kuin puolueella on ikinä ollut. Määrä ylittää reilusti edellisen ennätyksen vuodelta 2012. Tuolloin ehdokkaita oli 4 394. Vaikka tämänhetkisten tietojen mukaan keskustalla on suurin määrä ehdokkaita, perussuomalaiset on "nostamassa eniten kuntavaaliehdokasmäärää": sillä on nyt yli 5 600 ehdokasta kasassa. Suurin mielenkiinto Ilta-Sanomien Timo Haapalan mukaan kohdistuu kumminkin ennen muuta kuntien mahtipuolueeseen keskustaan, joka on ottamassa näissäkin vaaleissa "historiallisesti takkiinsa". "Juuri kuntavaalit on keskustalle elinehto, aluepolitiikan kivijalka, sillä niissä lasketaan perusta koko puolueen työlle", Timo Haapala painottaa. Keskustan ahdingosta ja katastrofitunnelmista kuntavaalien alla kertoo hyvin tammikuussa 2021 esiin tullut sisäpiiriviestittely, jossa keskustan ydinryhmäläiset - puolueen nykyjohdon lisäksi ”puolueen strategisista ja taktisista valinnoista vuosikymmeniä vastanneet viisaat henkilöt” - olivat vaihtaneet ajatuksia pohtiessaan perussuomalaisen puolueen olemusta ja sitä, mitä keskusta yrittää seuraavaksi tehdä. Ydinryhmän viestien perusteella keskusta käyttää tällä hetkellä paljon energiaa perussuomalaisten tekemisten ja kampanjoinnin seuraamiseen. Luvassa oli joukko konkreettisia esityksiä, joilla puolue yrittää hankkia sitä Halla-ahon luotsaamalle perussuomalaisille tunnusomaista uskottavuutta asiakeskeisenä politiikan tekijänä. Keskustan uhmakkuudesta on saatu maistiaisia muun muassa siinä, kun keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari julkaisi 1.2.2021 puolueen päälehden eli Suomenmaan blogissaan "Hyssyttely Halla-ahon ympärillä saisi loppua" analyysinsä perussuomalaisesta puolueesta. Siinä Vimpari väitti Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen ammentavan ideologiansa äärioikeistolaisesta ajattelusta ja että Jussi Halla-aho ”venyttää isänmaallisuutta patriotismin ja jopa rasismin suuntaan”: "Perussuomalaiset on äärioikeistolainen puolue ja sellaisena sitä pitää myös ryhtyä keskustassa ja julkisuudessa käsittelemään", keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari ohjeisti. Uhitteleminen ja perussuomalaisten kutsuminen äärioikeistolaiseksi puolueeksi paljastaa keskustan epätoivoisen tilanteen kuntavaalien edellä. Perussuomalaisille ennakoitu 10 prosenttiyksikön kannatuksen nousu kuntavaaleissa totisesti pelottaa, koska keskustalla on ollut vahva asema kunnissa. Tarkasteltaessa puolestaan eduskuntavaalikannatusta, on syytä panna merkille, että sielläkin perussuomalaiset pitää kärkipaikkaa. Näin on sekä Ylen että Helsingin Sanomien tuoreimmissa kannatusmittauksissa, joissa on kartoitettu, mitä puoluetta suomalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa. Persut oli ykkönen jo joulukuun Ylen gallupissa ja kahdessa viimeisimmässä Ylen kyselyssä PS:n kannatus kasvoi vieläpä harppauksilla. Perussuomalaiset kiilasi suosituimmaksi puolueeksi pääministeripuolue Sdp:n ohi myös Helsingin Sanomien 20. tammikuuta 2021 julkaistussa mielipidemittauksessa. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi kansasta Ylen kyselyn mukaan 21,9 prosenttia ja HS-gallupin perusteella 21,5 prosenttia. Se on selvä viesti suomalaisilta siitä, että "kannatusta tulee selkeydellä, rehellisyydellä ja uskottavuudella" ja "uskottavuus tulee johdonmukaisuudella". Juuri näin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoikin Twitterissä Ylen 3. joulukuuta 2020 julkaistua puoluekannatusmittausta, jolloin perussuomalaiset kipusi Sdp:n ohi suurimmaksi puolueeksi. Tuolloin 20,9 prosentillaan, kasvattamalla kannatustaan 1,4 % marraskuun aikana, perussuomalaiset jätti taakseen demarit, jonka kannatus puolestaan laski 0,6 prosenttia ja oli 20,6 prosentttia. Viimeisimmässä puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kertovassa Ylen gallupissa Sdp nytkähti kuitenkin hieman, 0,8 prosenttiyksikköä ylöspäin, ja pääministeripuolueen suosiota voitiinkin katsoa koronatoimien vielä avittaneen. Sdp:n kannatus nousi huippulukemiin viime kevään aikana, mutta nyt Sdp:n "koronalisä" on vähitellen sulamassa: puolueiden keskinäinen järjestys on palautunut koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen. Ylelle kannatusmittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan näkymä oli se, että "kaksi puoluetta taistelevat suurimman puolueen paikasta ja muut eivät oikein tunnu etenevän mihinkään". Sama näkyy Hesarin gallupeissa: perussuomalaiset ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jatkavat varsin tasaista kisaamista ykköspaikasta. Tosin uunituoreessa maaliskuun HS-gallupissa perussuomalaiset kasvatti kaulaa Sdp:hen ja sillä on "historiansa paras lähtökohta kuntavaaleihin". PS johtaa Sdp:tä suosiossa jo prosenttiyksiköllä, kertoo HS:n tuore, 18.3.2021 julkaistu kysely. Suuret yksittäiset muutokset Hesarin viimeisimmissä kyselyissä sen sijaan ovat tulleet hallituspuolue vihreiden kannatuksen "jojoiluun". Vihreiden suosio laski helmikuussa ihan saman verran kuin se edellisellä kerralla nousi, eli 0,7 prosenttiyksikköä. Vihreiden kannatus painui joulukuussa alle kymmenen prosentin (9,9 %), mikä on viimeksi nähty kesällä 2015. Helmikuun HS-gallupissa vihreiden kannatus putosi täsmälleen samaan lukemaan: 9,9 %. Maaliskuun gallupissa pudotus jatkui 9,8 prosenttiin. "On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin eduskunnassa”, arvioi tuolloin HS-kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela joulukuussa 2020. Kun kiivain keskustelu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) al-Holin leiriin liittyvien virkatoimien laillisuudesta perustuslakivaliokunnassa oli päättynyt, saattoi se välillä näkyä vihreiden kannatuksen hienoisena palautumisena. Samoin Ylen viimeisimmässä eduskuntavaaliäänestämistä kartoittaneessa kannatusmittauksessa PS:n nähdään hyötyneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ympärillä velloneesta al-Hol-kohusta ja leirillä olleiden perheiden kotiuttamisesta. Ylen kyselyn tausta-aineisto näyttää kannatuksen nousseen juuri silloin, kun Haavisto sai perustuslakivaliokunnalta moitteet toimittuaan hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisesti ja kun al-Holin leiriltä palasi äitejä ja lapsia Suomeen ennen joulua. On kuitenkin muistettava, että perussuomalaiset oli Ylen kannatusmittauksen kärjessä viime eduskuntavaaleista lähtien, toukokuusta 2019 alkaen aina huhtikuuhun 2020 asti, jonka jälkeen Sdp paistatteli kannatuskärjessä pelkästään siksi, että koronakriisi keskitti kaiken huomion hallituksen koronatoimiin ja pääministeri Sanna Mariniin, joka antoi kasvot koronakriisin hoidolle. Sdp:n suosion hetkellistä nousua perussuomalaisten edelle selitti tällöin kansalaisten turvautuminen johtajiin ja toivo siitä, että valtaapitävät ottaessa johtoroolin selättävät uhkan ja tässä tapauksessa tukeutuminen pääministeri Sanna Marinin esittämään vakaaseen viestintään ja rauhalliseen olemukseen, vaikka hänet maakunnassaan paremmin tunnetaankin helposti hiiltyvänä ja autoritaarisena johtajana, varsinaisena "kuumakallena". Sanna Marinin henkilökohtainen suosio pandemian keskellä ja sen tuoma myötätuuli on kannatellut edelleen Sdp:tä, mikä voidaan nähdä siinä, miten valtamedia on toistuvasti peukuttanut "näin nuorella iällä" Suomessa pääministeriksi noussutta "huikeaa naista", julistanut hänet lähes pyhimykseksi ja ollut haljeta riemun kiljahduksista Time-lehden nostettua hiljattain hänet nettilehden kansikuvaan yhdeksi sadasta vaikuttajasta "tulevaisuutta muokkaavien nousevien johtajien listalleen". Kaiken maailman lehtikuvauksiin ja kotinsa esittelyihin vuolaasti suostuvan pääministeri-Sannamme ulkokuoren takana piilottelee kuitenkin toinen todellisuus. Hän on demokratiasta piittaamaton, kiukutteleva ja erittäin epävarma henkilö, joka ei siedä asemansa kyseenalaistamista. Näin sanoo taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. "Vakaa ja varma johtaja vastaisi esimerkiksi opposition kysymyksiin – sekä ehkä jopa jollekin haasteen esittäneelle ekonomistille", Tuomas Malinen huomauttaa Suomen Uutisille viittaamalla siihen, että hän oli haastanut Marinin keskusteluun EU:n elpymisvälineestä. Marin oli kieltäytynyt vaikenemalla koko asiasta. Tuomas Malisen arvioiden mukaan "tätä koko hommaa ajetaan systeemisesti jotenkin ulkopuolelta" ja "näitä merkkejä on liian paljon". Näkemyksiä Marinin johtamistyylistä ja perusteluja väitteensä tueksi, että Sanna Marin ottaisi käskyjä Suomen ulkopuolelta, Tuomas Malinen avaa You Tubessa Heikelä & Koskelo -sarjan 10.3.2021 päivätyssä jaksossa 174 ”Tuomas Malisen testamentti: Ulkomailta ohjattu Marin?”. Sanna Marinin ja hänen johtamansa Suomen punaviherhallituksen talouspoliittista suuntaa on näyttämässä YK:n Agenda 2030 ja Davosin agenda 2021 eli niin kutsuttu Maailman talousfoorumin Great Reset, Suuri uudelleenasettaminen, josta erinomaisesti ja valaisevasti puolestaan tekee selkoa teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio 29.1.2021 julkaistussa blogissaan "EU:n elpymisrahasto ja Maailman talousfoorumin Great Reset". "The Great Reset -uudelleenasettamishankkeessa on kyse globaalin talousjärjestelmän ja omistamisen käsitteen radikaalin vallankumouksellisesta muuttamisesta ja tähän väistämättä liittyvästä globaalista kulttuurillisyhteiskunnallisesta – uskonnollisestakin – muutoksesta, koronan- ja ilmastonmuutoksentorjunnan oikeutuksella ja varjolla. Great Reset on EU:n ajaman velkaelpymisrahastohankkeen ja sen pakonomaisen läpiviennin taustalla", Ahvio kiteyttää. "Elpymisrahasto muuttaa EU:n luonnetta hyvin perustavanlaatuisella tavalla. Jos pääministeri todella kunnioittaisi demokratiaa, hän olisi järjestänyt siitä kansanäänestyksen", Malinen lisää. Muistammeko, miten itsenäisyyspäivän alla vuonna 2019 demarien kannatus oli vain 13,2 prosenttia? Tuolloin juuri perussuomalaiset sai parhaan kannatuslukemansa koskaan marraskuun 2019 mittauksessa, jolloin 24,3 prosenttia nimesi puolueen suosikikseen. Pääministerivaihdos - Antti Rinteestä Sanna Mariniin - teki siis ihmeitä Sdp:n kannatukselle ja jo puoli vuotta kestäneellä Sanna Marinin kaudella puolueen kannatus kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä. Pääministerivaihdoksesta on kuitenkin jo pitkästi yli vuosi. "Uutuudenviehätys ei riitä hänenkään osalta loputtomiin", enteili Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala jo 3.12.2020 Kommentissaan "Perussuomalaisten nousu ei yllätä, Marinin esiintyminen pelkästään koronan ympärillä alkaa ehkä riittää": "Puolue ja sen puheenjohtaja Sanna Marin (sd) on keskittynyt alkukeväästä asti liki yksinomaan koronatilanteen selvittämiseen. Se on lisännyt Marinin suosiota, mutta muut asiat ovat jääneet varjoon. Äänestäjät antavat nyt varoitusmerkin. Kyllästyminen uhkaa. Tarvitaan muutakin kuin koronaa. Mitä muuta? Kuvaavaa on esimerkiksi hallituksen työllisyystavoitteiden kohtalo. Työllisyystavoitteiden eteen ei ole tehty suuria puheita lukuun ottamatta käytännössä juuri mitään. Hallituksen asettamat työllisyysryhmät ovat olleet tyhjän panttina. Taloutta hoidetaan velkavedolla", Setä Arkadia alias Timo Haapala kritisoi joulukuussa. Ylen marraskuun kyselyssä Haapala näki myös sen, että "niin sanotut vanhat puolueet ovat toistensa niskavilloissa": "Perussuomalaisia ei uskalleta kunnolla haastaa, koska esimerkiksi kokoomus ja keskusta pelkäävät (samaa pelätään Sdp:ssäkin), että se vain lisäisi vuotoa Halla-ahon joukkoihin. Hetki on otollinen perussuomalaisten kasvulle, mitä muissa puolueissa seurataan lisääntyvällä kauhulla." Kyllä Setä Arkadia tietää. Keväällä kuntavaalien ykköspuolueen asemaa puolustavalle ja kannatusmittausten kolmatta sijaa niin Ylen kuin Hesarinkin eduskuntavaalikannatusta mittaavissa gallupeissa pitävälle kokoomukselle Ylen joulukuussa julkaistu kannatusmittaus toi sen sijaan hyvinkin huonoja uutisia, sillä syksyllä mittauksesta toiseen luisunut kannatus vajosi välillä alle 16 prosenttiin (15,9 %). Kannatusta katosi Taloustutkimuksen tausta-aineiston mukaan sekä perussuomalaisille että vihreille. "Arvoliberaalien ja arvokonservatiivien samanaikainen miellyttäminen vaikuttaa yhä vaikeammalta", Yle havainnollisti tuolloin osuvasti kokoomuksen oppositiopolitiikkaa, jossa se käy "ärhäköitynyttä kahden rintaman sotaa" sekä perussuomalaisten että vihreiden äänistä. Kokoomuksella on muutenkin suunta hukassa, koska se on hallituksen edessä rähmällään olemalla valmis avustamaan hallitusta nostamaan ilmastopolitiikan varjolla polttoaineiden hinnat taivaisiin ja puoltamassa Suomen EU-jäsenyyden nimessä veronmaksajien eurojen kippaamista EU:n elvytyspaketin verukkeella Välimeren alueen tuntuvien veronalennusten rahoittamiseen. Yhtään paremmin ei mene vasemmistoliitollakaan, jonka kannatus on sahannut iänkaiken 7 ja 8 prosentin välillä. Toisessa Ylen kuntavaalimittauksessa vasemmistoliitto onnistui kuitenkin nostamalla kannatustaan jopa 1,9 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiyksikköön pysäyttämään puolueen kannatusta vaivanneet vuodot muihin puolueisiin. Mittausajankohta osui Li Anderssonia sijaistavan Jussi Saramon alkutaipaleeseen opetusministerinä. Vasemmistoliiton kannatuksessa helmikuun aikana näkyneestä pompusta on maaliskuun aikana kadonnut kuitenkin jälleen 1,3 prosenttiyksikköä ja puolue painui 7,8 prosenttiin. Taloustutkimuksen Turja arvioi, että vihreät on vienyt kannatusta vasemmistoliitolta. Puolueet ovat niin lähellä toisiaan, että kun vasemmistoliitto vahvistuu, vihreät heikkenee ja toisinpäin. Viimeisimmässä eduskuntavaaliäänestämisestä kertovassa Ylen kannatusmittauksessa vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan 0,4 prosenttiyksikköä ja saisi 7,6 prosenttia äänistä, kun taas marraskuussa sen saama 7,2 prosentin kannatus (- 0,5 %) hipoi historiallisia pohjalukemia. Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset myönsikin joulukuussa 2020, että ei auta hallituksen suosio ja näkyvä asema hallituspuolueena, ei omien keskeisten tavoitteiden eteneminen, eikä aktiivinen omien vaihtoehtojen esiin tuominen hallituksen sisällä. Ei hyödytä edes Halla-ahon rinnastaminen Trumpiin ja väittäminen, että näiden kahden "vaikutusvaltaisen oikeistopopulistin" viestintä sosiaalisessa mediassa on "sukupuolittunutta ja rasistista väkivaltaa". Lisää tukea perussuomalaisten sättimiseen ja mustamaalaamiseen haettiin rasisminvastaisella viikolla populismiin, rasismiin ja vihapuheeseen aiemminkin perehtyneeltä Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentilta, yliopistotutkija Tuija Saresmalta, joka Uuden Suomen 17.3.2021 julkaisemassa haastattelussa sanoi perussuomalaisten olevan rasistinen puolue. ”Hänen kirjoituksiensa perusteella voidaan sanoa, että hän on rasisti”, kulttuurintutkija Tuija Saresma arvioi perussuomalaisten puheenjohtajaa, Jussi Halla-ahoa "tutkijan" arvovallallaan, joka ei kyllä ole hänen verkossa välittämänsä julkisen toimintansa mukaan suinkaan puolueetonta, vaan vahvasti vasemmistolaista ja monikulttuurisuutta sympatiseeraavaa. Vihervasemmiston tukitolppana hallituksessa keikkuvan ja perussuomalaisten ääniä kalastelevan keskustankaan kannatusta ei hyökkäily perussuomalaisia kohtaan ole piristänyt - päinvastoin. Ylen marraskuun eduskuntavaalikyselyssä keskustan kannatus laski 0,3 prosenttia 12,1 prosenttiin, joulukuussa edelleen häränpyllyä 0,4 prosenttia, ja vuoden viimeiseksi lukemaksi jäi näin ollen 11,7 prosenttia. Vastaavasti HS:n viimeisimmissä kyselyissä keskustalla kannatus pysytteli laskusuunnassa: joulukuussa pudotusta 0,3 prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin ja tammikuussa edelleen 0,6 prosenttiyksikköä 10,8 prosenttiin. Helmikuun gallup ei paljoa lievittänyt puolueen pinnetilaa, vaikka kannatus vähän kohenikin (+ 0,2 %). Maaliskuussa suosio hypähti 0,8 prosenttiyksikköä 11,8:aan. Tammikuussa se onnistui nipin napin pitämään neljännen sijansa vihreiden edellä - ero oli hyvin pieni, 0,2 %. Maaliskuussa keskusta johtaa vihreitä 2,0 prosentilla. Keskustan Ylen tuoreessa kuntavaalimittauksessa saama 12,5 prosentin kannatus on viisi prosenttiyksikköä matalammalla tasolla kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. Keskustan kannatus on myös alhaisempi kuin eduskuntavaaleissa: aiempaa harvempi keskustaa äänestänyt tukisi sitä vaaleissa nyt. Lisäksi sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjistä osa pitää tällä hetkellä perussuomalaisia houkuttelevampana vaihtoehtona. Erityistä kiinnostusta on herättynyt perussuomalaisten nousu Sdp:n ohi suosituimmaksi puolueeksi Ylen julkaisemassa gallupissa 3.12.2020. Tällöin Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan perussuomalaiset nimittäin kasvattivat kannatusta erityisesti miesten keskuudessa, minkä perusteella selviönä pidettiin sen vahvistavan puolueen entisestäänkin vahvaa asemaa miesten puolueena. Mieskannattajien määrä oli puolestaan vähentynyt sekä kokoomuksella että Sdp:llä. Sekään ei yllättänyt tuolloin Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapalaa: "Mies ei ole viime aikoina ollut muotia hallituksessa eikä ylipäätään politiikassa", Haapala havainnoi terävästi. Oman näkökulmansa Ylen marraskuiseen gallupiin ja väitteeseen siitä, että perussuomalaisten suosio olisi vahvistunut yhä enemmän miesten keskuudessa, toi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki 3.12.2020 Kommentti-kirjoituksessaan "PS kaappasi muilta puolueilta miehet ja kiri gallupkärkeen, kun puhe nuorten jengiväkivallasta yltyi – riittääkö SDP:n kiito kevään kuntavaaleihin asti?". Eeva Lehtimäen mielestä "kiinnostava penkomisen paikka politiikan tutkijoille" olisi se, että samaan aikaan kun maata johtaa naishallitus, perussuomalaisten kannatuspohja nojaa entistä tiukemmin miehiin. Vaikka perussuomalaisten uskotellaan olevan erityisesti oikeistolaisten miesten ja vihreät vasemmistoon kallellaan olevien koulutettujen naisten puolue, on tuotava esiin se, että yhä useammasta naisestakin tulee "persu". Tästä hyvänä esimerkkinä on punavihreästä kuplasta perussuomalaisiin siirtynyt Anni Koponen, jolle tärkein syy, miksi hän kallistui vihreistä perussuomalaisiin, on huoli suunnasta, mihin Suomea viedään. "Nykyinen suunta on maalle haitallinen. Istuvan hallituksen kausi on ollut tähän mennessä sellaista kohellusta, että olen tuntenut välillä myötähäpeää. Kokemattomuus ja epävarmuus välittyvät tällaiselle tavan kansalaisellekin. Maan kokonaisedun sijaan ykkösenä on oma ideologia. Tämä ilmenee muun muassa siten, että hallitus on nostanut intersektionaalisen feminismin tasa-arvo-ohjelmansa lähtökohdaksi", Koponen taustoittaa syitä, miksi entinen punavihreä valitsi perussuomalaiset puolueekseen. Myös maahanmuuttajanaisia on liittynyt perussuomalaisiksi. Perussuomalaisia tukevien naisten kannatus onkin kääntynyt nousuun. Siksi on vähintäänkin harhaanjohtavaa ottaa maalitauluksi miehet ja määrittää sukupuolesta selittävää tekijää puoluevalintojen taustalla, ja tarkastella "ilmiötä" sukupuolittain, kuten Yle tekee 22.11.2020 päivätyssä artikkelissaan "Se yksi muuttuja". Tällaista leimaamista ja maalittamista sukupuolen perusteella Yle pitää kuitenkin tässä kohtaa täysin hyväksyttävänä, sillä se syyllistyy siihen itse ja se sopii sen omaan agendaan. Analysoimalla "ilmiötä sukupuolittain" Yle tulee rikkoneeksi valtamedialle ominaista pyhää ohjenuoraansa, joka olisi välttää vastenmielistä kaksijakoista sukupuolijaottelua, jota se normaalisti viimeiseen asti vierastaa sille hurskaan sukupuolineutraalisuuden ja monimuotoisuuden nimessä. Kaiken lisäksi Yle väittää, että "ilmiöstä puhutaan Yhdysvalloissa, mutta se näkyy myös Suomessa" ja mielivaltaisesti päätyy johtopäätökseen, joka menee tähän tapaan: "Jos miehet olisivat saaneet päättää, Donald Trump olisi noussut presidentiksi komein luvuin. Jos naisilta taas kysytään, Joe Biden olisi voittanut vielä selvemmin kuin nyt. Republikaanien miehistymisestä ja demokraattien naisistumisesta on puhuttu Yhdysvalloissa jo jonkin aikaa. Ilmiö ei ole kuitenkaan vain amerikkalainen. Suomessakin voidaan puhua miesten puolueesta ja naisten puolueesta. Tarkemmin: perussuomalaisista ja vihreistä." Ei voi mitenkään välttyä ajattelemasta, että Yle, kuten muukin valtamedia - uskollisena punavihreälle globalistiselle agendalleen ja vihervasemmistohallituksemme tarjoamalle intersektionaaliselle feminismille - antaa selvästi ymmärtää Yhdysvalloissa Donald Trumpia ja Suomessa puolestaan perussuomalaisia kannattavien olevan "pahiksia" ja hierarkiassa alimpana, koska heidän väitetään olevan suurimmaksi osaksi valkoisia heteromiehiä (osa patriarkaalista sortojärjestelmää) ja siis rivien välissä ilmeisesti ilkeitä ihmisiä, joilla on vahingollisia, rasistisia aikeita. Vastaavasti taas Yhdysvalloissa Joe Bideniä ja Suomessa vihreitä tukevat ovat naisia ja täten melko korkealla hierarkiassa marxilaisuudesta ammentavan intersektionaalisen feminismin mukaan, ja tietysti "hyviksiä": automaattisesti kaikin puolin ylevien, ihailtavien ja kunnioitettavien näkemysten kannattajia. "Trump is for the boys. Trump on pojille", Yle täsmensi agendaansa viitaten New York Magazinen lokakuiseen artikkeliin "Miehet ja naiset eivät ole koskaan olleet poliittisesti jakautuneempia" . Tarkastelematta kuitenkaan "ilmiötä sukupuolittain" tai ottamatta kantaa sen enempää punaviherhallituksemme lanseeraaman uuden tasa-arvo-ohjelman kantavaan näkökulmaan eli intersektionaalisen feminismin vaatimaan "kastijärjestelmään" --- joka asettaa ihmiset nokkimisjärjestykseen heidän syntymässä saatujen ominaisuuksiensa perusteella, joka näin ollen on kyllä rasistista ja erittäin ongelmallista --- voitaneen pohtia, mikä sitten mahtaa selittää sitä, että perussuomalaiset on ykkönen 18-49 -vuotiaiden keskuudessa ja taistelee 50-64 -vuotiaiden joukossa tasapäin Sdp:n kanssa kärkipaikasta. Myös eläkeläiset ovat ottaneet perussuomalaisuuden omakseen, siinä ryhmässä puolueen kannatus on nousussa. Lisäksi merkille pantavaa on se, että perussuomalaisten kannatus sen kuin vaan vahvistuu maakunnissa. Maaseudun Tulevaisuuden tammikuussa julkaistun kuntavaalikyselyn mukaan kysyttäessä maaseutumaisissa kunnissa asuvilta, "mikä puolue ymmärtää parhaiten maaseudulla ja maakunnissa asuvien ihmisten asioita", perussuomalaisten suosio kasvaa ja keskustan putoaa. Valitettava tosiasia nimittäin on, että keskusta elää maaseudun ahdingosta eikä se voi olla näkymättä keskustan kannatuksessa. Perussuomalaisten kannatus maanviljelijöiden keskuudessa kasvaa kohisten. Keskustan viljelijäkannatus on Maaseudun Tulevaisuuden tuoreen kyselyn mukaan kuntavaaleissa putoamassa rajusti. Eniten kannatustaan on kasvattanut perussuomalaiset, jota aikoo äänestää joka kuudes kantansa kertonut viljelijä. Jussi Halla-aho on aiemmin aivan aiheellisesti moittinut keskustan politiikkaa siitä, että keskusta haluaa käyttää hyväksi maaseudun heikentynyttä tilannetta esiintymällä rahojen ja tukiaisten jakajana. Halla-aho on useasti tarkentanut viitanneensa tällä lähinnä EU-aluetukien jakamiseen. "Perussuomalaiset hyväksyy maataloustuet. Katsomme, että maatalous pitäisi irrottaa EU:n kompetenssista ja siirtää takaisin kansalliselle tasolle, koska näemme, että kotimainen maatalous ja energiantuotanto on myös kansallisen turvallisuuden kysymys", Halla-aho alleviivasi Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaalipaneelissa 11. tammikuuta 2021 ja sanoi, että ministeri Saarikko perusteettomasti "heiluttelee Euroopan unionista tulevaa rahasäkkiä maalaisten silmien edessä". "Täytyy muistaa se tosiasia ja uskon, että ihmiset sen ymmärtävätkin, että Suomi ei saa senttiäkään eikä latiakaan Euroopan unionista mihinkään tarkoitukseen. Suomi on EU:n nettomaksaja. Me saamme osan siitä rahasta takaisin, jonka me olemme EU:lle maksaneet. On paljon järkevämpää maksaa esimerkiksi alueellisia tukia kansallisesti, suoraan valtion budjetista kuin kierrättää niitä EU:n byrokratian kautta, jonne niistä suurin osa katoaa", perussuomalaisten puheenjohtaja, entinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho jälleen kerran teki tiettäväksi. Keskustan surkeaa kannatusta ei ole onnistunut saamaan lentoon edes puheenjohtajavaihdos Katri Kulmunista Annika Saarikkoon, johon kohdistuu suuria toiveita. Silmiinpistävää on tiede- ja kulttuuriministerin salkkua kantavan Saarikon kaikissa puheenjohtajatenteissä täynnä itseään oleva, pollea asennoituminen erityisesti Jussi Halla-ahoa kohtaan, jonka hän omasta mielestään on teilaavinaan mennen tullen tekeytyessään mahtipontiseksi maaseudun puolustajaksi. Vastausta Saarikon päällekäyvään ja suurieleiseen käyttäytymiseen ei tarvitse hakea kaukaa, kun tietää kenen ja minkälaisten ryhmien etuja Saarikko todellisuudessa haluaa ajaa. Feministiksi tunnustautuva, keskustan liberaalisiipeä edustava ja "tulevaisuuden lupauksena" pidetty Saarikko perusti vuonna 2009 sielunsiskojensa kanssa "naissolidaarisuutta edistävän" nuorten naisten Kerttu-verkoston, joka pyrkii tuomaan naisnäkökulmaa "ukkoutuneeseen keskustaan". Kerttu-verkosto kuvailee itseään "valovoimaisten, yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta kiinnostuneiden naisten yhteisöksi", jossa toimiminen on avointa kaikille naisille. Saarikko suhtautuu myös erittäin myönteisesti ihmisoikeusjärjestöksi naamioituneeseen seksuaalisten vääristymien normalisointia ajavaan lobbausjärjestö Setaan ja Sateenkaariyhteisöt ry nimittikin vuonna 2015 tuolloin keskustan varapuheenjohtajana ja kansanedustajana toimineen Saarikon homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi. Saarikko toi jo tällöin julki näkemyksensä, jonka mukaan hyvinvoivissa kodeissa, myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä, "kasvaa onnellinen Suomi". Myöhemmin Sipilän hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä toimiessaan (2017-2019) Saarikko on pitänyt niin ikään teerenpeliä Setan kanssa ja sanonut olevansa valmis viemään translain muuttamista eteenpäin heti, jos asiassa löytyy yhteinen poliittinen tahto. Yksi näkyvimmistä sateenkaarivaikuttajista Suomessa, hiljattain "Poika ja hame" -lastenkirjan julkaissut ja itsekin hameita arjessaan päälleen pukeva entinen vihreiden kansanedustaja Jani Toivola kertoi huhtikuussa 2019 Setan Sanoja -podcastissa sateenkaaripoliikan tekemisestä eduskunnassa ja ylisti "tosi hyvää keskusteluyhteyttä" Annika Saarikkoon. Maahanmuuttopolitiikassaankaan Saarikko ei ole linnoittautunut niin sanotun perinteisen kepukuplan sisälle, keskustalle aiemmin ominaisempaan arvokonservatismiin, vaan kärkkäästi profiloitunut monikulttuurisuuden ja haittamaahanmuuton kannattajaksi sekä islamin puolestapuhujaksi Suomessa. "Suhtaudun maahanmuuttoon myönteisesti ja näen tässä onnistuneen kotouttamisen kautta myös todella paljon mahdollisuuksia, kun otetaan huomioon Suomen ikääntyvä väestö ja talouden kestävyysvaje", Saarikko intoili vuonna 2015, kun Suomeen vyöryi noin 32 000 laitonta elintasosiirtolaista. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos on kiinnittänyt hiljattain osuvasti huomiota HS:n haastatteleman keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon esittämään vaatimukseen, että Suomeen pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää vuosittain: "Keskusta kampanjoi iskulauseella 'Se kotimainen vaihtoehto' ja samaan aikaan haluaa Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa. Herättääkö luottamusta?" Grönroos kysyy 13.3.2021 Twitterissä. Saarikko väläytteli myös jo vuonna 2010 ikiomaa käsitystään keskustan arvomaailmasta ja yhteisöllisyyden periaatteista vaatimalla Suomeen länsimaiseen yhteiskuntaan täysin sopeutumattoman islamin uskonnon imaamien eli islamilaisten uskonoppineiden koulutusta. Saarikko elätteli mielessään harhakuvitelmaa, että imaamikoulutus tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja näin hälvennettäisiin ennakkoluuloja ja epäluuloisuutta. Hän sanoi pitävänsä ”räsäsläistä” sekä perussuomalaisten erilaisuutta torjuvaa maailmankuvaa ahdistavana. Kaikki edellä mainittu ja tällainen katsantokanta, jollaista Saarikko viljelee ylpeänä "Meillä on unelma" - ja Pride-hengessä, synnyttää suomalaismaajusseissa melko varmasti huolta aiheuttavaa pohdintaa, joka iskee suoraan vyön alle ja nyrkillä vasten kasvoja loukaten perinteistä keskustalaista arvopohjaa. Summa summarum, Saarikko istuu kuin nyrkki silmään Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreään hallitukseen, sillä Saarikon ajatusmaailma ei poikkea lainkaan vihervasemmistolaisista linjauksista. Kaiken kruunaa Saarikon viimeisin missio asettua kouluissamme tapahtuvan aivopesun tukijaksi. Keskustan eduskuntaryhmän talvipäivillä Helsingissä Annika Saarikko puhui muunneltua totuutta ja väitti perussuomalaisten "heittäneen miltei sadantuhannen opettajan ylle varjon heidän ammattitaitonsa puutteesta". Kyselyjen ykköspuolue eli perussuomalaiset oli vain aidosti ja ihan perustellusti huolestunut siitä, että Suomen kouluissa pakkosyötetään puoluepoliittisia näkemyksiä. Keskustan onnettomassa kannatuksessa tulee eittämättä näkyviin se, että se maksaa hintaa vihervasemmistolaisesta hallituskipeydestään ja siitä, että se antoi joulukuussa tukensa Haaviston luottamukselle - lukuunottamatta yhtä kansanedustajaa, Hannu Hoskosta, joka äänesti ainoana keskustan ja hallitusrintaman edustajan Haaviston luottamusta vastaan. Kaiken huippu oli se, että keskustan eduskuntaryhmä päätti rangaista Hoskosta, koska Hoskonen ei antanut lakia rikkoneelle Haavistolle luottamusta, kuten muu ryhmä. Vielä ei kuitenkaan ole vahvistusta saatu siitä, jättikö keskusta vai ei hallitusrintamasta Haavisto-äänestyksessä livenneen Hoskosen ojentamatta. Hoskonen on muutenkin ollut "kuuma peruna" keskustan eduskuntaryhmälle. Hän on nimittäin kertonut myös vastustavansa oman puolueensa ja hallituksen linjaa EU:n elvytyspaketissa. Vaikka keskustan "kapinallinen" Hannu Hoskonen on pauhannut ja vannonut, ettei hyväksy EU-elvytyspakettia, loppujen lopuksi hän kuitenkin tuki hallitusta ja asettui ratkaisevassa välikysymysäänestyksessä keskiviikkona 17. helmikuuta 2021 hallituksen linjoille. Äänestys koski perussuomalaisten hallitukselle jättämää välikysymystä EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista. Mitä tulee siihen, että Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala on todennut keskustan antaman tuen lakia rikkoneelle ulkoministeri Pekka Haavistolle johtaneen siihen, että keskustassa perutaan kuntavaaliehdokkuuksia ja "ehdokasasettelu on helisemässä". Setä Arkadia alias Timo Haapala korosti 17. tammikuuta 2021 Ilta-Sanomissa Kommentti-kirjoituksessaan "Matti Vanhasen paikkaa jaetaan jo täyttä häkää – ministerikiima pitää kepun hallituksessa" olevansa varma siitä, että keskustan eduskuntaryhmässä ei ole mitään aitoa halua kaataa nykyistä hallituspohjaa: "Hinku ministeriksi eli niin sanottu ministerikiima pitää kepun hallituksessa. Luvassa on ministerikierrätys, ja se vaikuttaa kansanedustajiin kuin hirvenraato karhuun. Jo kuvitelma ministeriauton takapenkin hajusta houkuttelee innokkaimpia haaskalle. Joulun alla keskusta oli kovasti tohkeissaan, kun se äänesti hallituksen kaatumisen pelossa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) luottamuksen puolesta. Medialle myytiin tarinaa, että keskusta olisi ehkä kaatanut hallituksen, muttei tehnyt sitä, koska se olisi ollut henkilökysymys ja vaikuttanut pinnalliselta. Ehei, sanoo Setä Arkadia." Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala on viime aikoina kunnostautunut toden teolla kritiikissään ja antanut kurinpalautusta ja "isän käreestä" ympäri korvia myös räikeän puolueellisille valtamedioille, jota hän itsekin edustaa. On ollut yleisesti nähtävillä, miten valtamedian taholta on viimeiset kymmenen vuotta järjestelmällisesti, lähes demonisesti ja tauotta hyökätty yksinomaan perussuomalaisten puheenjohtaja, Jussi Halla-ahon kimppuun. Setä Arkadia näytti muille "vastuullista journalismia" suoltaville toimittajille mallia siitä ihan aikuisten oikeasta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta haastamalla tiukasti muitakin puolueiden puheenjohtajia muun muassa Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä 12. tammikuuta 2021. Vihreä sisäministerimme Maria Ohisalo joutui totisesti epämukavuusalueelleen toimittaja Timo Haapalan hiillostaessa ja tivatessa häneltä mielipidettä Greenpeace-aktivistien tempauksesta kiipeillä eduskuntatalon pylväissä maaliskuussa 2019 sekä puoluetoverinsa, Pekka Haaviston lainvastaisista toimista ministeritehtävässään. Ilta-Sanomien toimittaja huomautti ministeri Maria Ohisalolle, että oikeus katsoi pylvästempauksen olleen laissa tarkoitettua tunkeutumista rakennukseen ja tapahtuman johdossa oli ammattimaisesti toiminut kansainvälinen joukko: "Tämä rinnastuu tietenkin Capitolin tapahtumiin Yhdysvalloissa. Miten kommentoit tätä viime eduskuntavaalien välikohtausta eduskunnan pylväissä?" Haapala patisti sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa ministeriä, Maria Ohisaloa vastaamaan kysymykseen. Haapala muistutti, että vihreät ei ole tuominnut ilmastoaktivistien tempausta kivuta eduskunnan pylväisiin, joka on todettu eduskuntarakennukseksi, ja vaati tietää Ohisalon henkilökohtaisen näkemyksen. Vastaus oli äärettömän tiukassa, kun Ohisalo väisteli kysymyksiä ja kieltäytyi myöntämästä vihreiden metkujen olevan laittomia. "Mikä teidän kantanne on, herranen aika? Siihen on helppo vastata, kannatatteko semmoista tekoa vai ettekö kannata ja oliko se huono juttu vai eikö se ollut? Mikä teidän kantanne on tähän asiaan, oliko se virheliike?" Haapala grillasi eikä antanut periksi. Toimittaja teki selväksi, että nyt ei olla eduskunnan kyselytunnilla, vaan on vastattava kysymykseen. Monien tarkentavien kysymysten sekä asian vierestä vastaamisten jälkeen Ohisalo oli lähes pakotettu vihdoin antamaan vastaus, että "no en kannata, koska siinä tämä järjestö rikkoi lakia". Toimittaja Timo Haapala kiteytti tämän jälkeen yks'kantaan: "Tulihan se sieltä, lujille otti!" Tällainen vihreiden ristiriitaisuus ja Ohisalon kiemurtelu tuo varmasti lisää äänestäjiä perussuomalaisille. Ohisalon kiertely ja kaartelu vastattaessa yksinkertaiseen kysymykseen kyseisessä Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä oli vain yksi, mutta hyvä kouluesimerkki siitä, miten hämmästyttävää vihreiden tekopyhyys ja kaksinaismoralismi on. Säännöt ja lait ovat muita varten, vihreitä ne eivät koske: riehuminen ja lainvastainen toiminta on salllittua vihervasemmistolle. Juuri tähän - ja täysin oikeutetusti - perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti kantaa joulukuussa 2020 tuumaustunnilla poliittisessa ajankohtaiskatsauksessaan ihmetellessään hallituskumppaneiden sietokykyä vihreälle sekoilulle ja valaistessaan laajemmin vihreiden instituutioita nakertavia puuhia sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapausta. Halla-aho totesi vihreiden olevan vaarallinen ääriliike, joka edistää omaa ideologiaansa röyhkeästi, tehokkaasti ja säännöistä piittaamatta. "Vihreät ministerit miehittävät virkakuntaa omilla hengenheimolaisillaan, hämärtävät laillisen ja laittoman rajaa esimerkiksi asettumalla Elokapina-hulinoitsijoiden puolelle ja poliisia vastaan, ja tuhoavat perustuslakivaliokunnan uskottavuutta puoluepolitisoimalla sen toimintaa ja kyseenalaistamalla, vähättelemällä ja vääristelemällä sen ratkaisuja", Halla-aho luetteli. "Sdp ja keskusta, aiotteko te todella katsella tätä menoa ja tukea sitä vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta? Historia tuntee tapauksia, joissa valtavirtapuolueet ovat päästäneet fanaattisen ääriliikkeen vallan kahvaan ja kuvitelleet ylimielisesti voivansa kesyttää sen. Niissä kokeiluissa on käynyt huonosti", Halla-aho varoitti ja peräänkuulutti katseiden kääntyvän erityisesti vihreiden hallituskumppaneihin, joiden suojeluksessa ja siunauksella asiat tapahtuvat. Perussuomalaiset on vakavasti huolissaan punavihreän hallituksen politiikasta ja sen vaikutuksista Suomelle ja suomalaisille. "Me emme halua, että maakunta-Suomi tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla. Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla. Me emme halua, että palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla", perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho summasi perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina 25.1.2021 PS:n esitellessä kuntavaaliohjelmaansa otsikolla "Asiat tärkeysjärjestykseen". Asiat on perussuomalaisten mukaan kyettävä todellakin panemaan tärkeysjärjestykseen, ja heille tärkeysjärjestyksen kärjessä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus. Perussuomalaiset eivät tahdo, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen. Keskusta tukee vahvasti EU-elvytyspakettia ja PS on puolestaan kritisoinut sitä viime kesästä lähtien. Kysessä on EU:n niin sanottu "koronaelpymispaketti", johon Suomi sitoutuu maksamaan 7 miljardia euroa Etelä-Euroopan maiden talousongelmien rahoittamiseen ja saa siitä palkinnoksi takaisin noin puolet. Hiljattain on käynyt ilmi, että Suomen saamiset hupenevat puolella miljardilla eurolla. "Rahat on kuitenkin käyty jo jakamassa maakunnissa", Halla-aho huomautti. "Aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin. Vastaus lienee edelleen, eipä tietenkään", Halla-aho haastoi keskustaa. Eduskunta ei ole vielä edes hyväksynyt EU-elvytyspakettia, mutta vihreät ministerit ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) mehustelevat jo, miten rahat törsätään. Perussuomalaiset ovat korostaneet vaalien yleispoliittista ja valtakunnallista merkitystä. Vastaavasti muut puolueet ja media ovat vakuutelleet, että vaaleissa otetaan kantaa vain kuntien asioihin. "Tähän ne eivät usko itsekään", Halla-aho on tähdentänyt. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa-lehti haastatteli tammikuun alussa keskustan entisiä puoluesihteereitä artikkelissaan "Vene vuotaa, mutta välttääkö keskusta kuntavaalikarikon? – Ex-puoluesihteerit pitävät ehdokasasettelua ratkaisevana". "Keskustan ei olisi pitänyt lähteä hallitukseen eduskuntavaalien jälkeen. Se kiinnittyy liikaa punavihreiden hallituskumppaniensa kylkeen. Me emme ole päässeet muodostamaan agendaa. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät koodinoivat poliittista toimintaa keskenään ja onnittelen niitä siitä. Keskusta menee neuvotteluihin jonkinlaisen toivelistan kanssa, mutta ei uskalla sanoa, että tässä ja tässä tulee stoppi. Näissä kannatusluvuissa rypeminen on naurettavaa... Jos äänemme ei kuulu, voidaan pitää vaikka ennenaikaiset eduskuntavaalit. Hallituksesta lähtemistä pitää harkita joka päivä. Ei meidän tarvitse roikkua vallassa. Kun puolue luisuu alamäkeen, sen pitää selkiyttää oma viestinsä ja näyttää, ettei se ole vallankipeä”, Jarmo Korhonen tykitti Suomenmaa-lehdessä 9. tammikuuta 2021. Halla-ahon mielestä ex-puoluesihteeri (2006--2010) Jarmo Korhonen esitti tilanteesta "täysin oikean analyysin". "Jos keskusta romahtaa vahvimmassa linnakkeessaan, eli kunnissa, sen taival punavihreän hallituksen aisankannattajana päättyy. Tästä on kyse kuntavaaleissa, paikallisten asioiden lisäksi", Halla-aho analysoi. Perussuomalaiset haluavat, että Suomessa päättäjät asettavat Suomen ja suomalaiset etusijalle. "Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus", Halla-aho vakuutti ja muistutti ennustaneensa jo syksyllä, että tulemme näkemään "hyvin likaisen vaalikampanjan": "Kilpailijamme ovat paniikissa ja valmiita mihin tahansa temppuihin. Kaikkein eniten nykyisen menon kannattajat pelkäävät sitä, että perussuomalaiset voittavat vaalit."