maanantai 30. joulukuuta 2013

Viirejä sotainvalidikokouksessa

Kankaanpään seudun sotainvalidien johtokunnan kokouksessa jaoimme viisi piirin tunnuksin varustettua Sotainvalidiviiriä. Viirit luovutettiin molempien yhdistyksiimme liittyneiden osastojen vetäjille, Honkajoella Timo Röpötille, Jämijärvellä Olavi Koivumäelle ja Kauko Mäelle, sihteerillemme Sari Lehdolle ja johtokunnan jäsenelle Mauno Pajuniemelle.

Kovasti haluttuja siivouspalveluita voimme luvata taas kolmeksi kuukaudeksi helmikuusta huhtikulle, koska olemme saaneet piiriltä ylimääräisen avustuksen ja Kankaanpään Lukiolta heidän taksvärkkikeräyksensä tuoton. Ensi vuonna odotamme taas piirin avustuksia, kun piiri jakaa Veljesliitolta niitä varoja, joita on irroitettu myymällä liiton kuntoutuskeskukset Kaunialasta lähtien, joissa nyt sitten sotainvalidimme ovat vuokralaisina.

Kevätkaudelle löytyy piirin taholta monia tapahtumia. Vuosikokous Porissa 24.3., kevätristeily 8.-9.4, kesäjuhla Jämijärvellä 21.5. ja kaikkien veteraanijärjestöjen yhteinen kirkkopäivä 12.6. Säkylässä.

Kokouksessa käytiin läpi myös sotainvalidien puoliso- ja tukijäsenten luettelot ja poistettiin viimeiseen iltahuutoon kutsutut, joita aina tulee iäkkäästä jäsenkunnastamme johtuen. Sotainvalideja on vielä 23 veljeä!

Piirin korjausneuvoja on sihteerimme kanssa käynyt veljien kodeissa ja näin taas tarvittavia korjaustoimenpiteitä on voitu suorittaa. Hyvä näin, veljiä ei jätetä!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Länsimaiden perikatoko

"Kansakunta rähmällään" -kirjan kirjoittajan, Timo Vihavaisen kirjaa "Länsimaiden perikato" onkin nyt jopa kaksittain. Kun se ilmestyi pokkarina, hankin sen ja vähän päästä löysin myös alkuperäisen kovakantisen teoksen jostakin kirjakasasta alimaisena. Ja olin jopa lukenut sitä lähes loppuun. Nyt luin sen uudelleen.

Mikä jäi vaikutelmaksi? Pitäisikö sanoa: vähän sekava. Kirjassa kosketellaan vähän kaikkea taivaan ja maan väliltä. Luetellaan monia perikadon ennusmerkkejä, mutta vedetään vähän takaisin päinkin.

Liiallinen maahanmuutto, meidän kristillisen uskontomme aseman romahtaminen ja islamin vyörynomainen lisääntyminen ovat tuhon uhkia.

Mutta esimerkiksi Euroopasta puhuttaessa tekijä puuttuu vain juomakulttuuriin ja ruokatapoihin. EU ja sen merkitys jää kokonaan syrjään. Muutenkin otetta leimaa historian tapahtumien pohdinta, joka sinällään on tärkeää - ilman menneisyttä ei ole tulevaa - mutta kyllä nykyisyydenkin kautta pitäisi tulevaisuutta pohtia.

Niinpä kirjan nimi Länsimaiden perikato lupaa ehkä liian paljon. Ehkä kirjan esittämillä avuilla se ei vielä olekaan tapahtumassa. Kuka elää, se näkee!

Nythän Vihavaiselta on taas ilmestynyt uusi kirja, "Ryssäviha". Arvosteluiden mukaan hän päätyy tulokseen, ettei maassamme enää löydy kyseenlaista mielialaa. Mutta kyllä sitä on - monin paikoin. Päätyykö kirjailija taas väärään tulokseen - sinisilmäisenäkö?

lauantai 28. joulukuuta 2013

Runsauden pulaa

Yli sata herännäispappia on kirjoittajina Herättäjä-Yhdistyksen vuonna 1960 julkaisemassa kotien hartauskirjassa "Määräosa ajallansa", jota rakennuksekseni olen tämän vuoden seurannut. Lähes kaikki papit olen tuntenut ja samoin melkein kaikki ovat jo autuaasti poisnukkuneita. Sana silti ravitsee.

Edellisvuonna seurasin päivittäin arkkipiispan Martti Simojoen "Päivän sanaa", josta on otettu kymmeniä painoksia ja se onkin todella levinnyt Suomen koteihin. Kirja on Kirjapajan painama. Käyttämäni kirja oli vasta 7. painos vuodelta 1963, mutta kirjakin oli ilmestynyt ensi kerran vuonna 1961, joten nopeasti oli nämä ensimmäisetkin painokset otettu.

Kirjahyllyyni on kertynyt todella runsaasti, laskujeni mukaan 22 eri päivittäistä hartauskirjaa, joten pähkäilemistä riittää, minkä niistä valitsen alkavalle vuodelle. Joukossa on tietysti monia  jo aiemmin seurattuja, mutta joitakin vielä läpikäymättömiäkin.

Oman herätysliikkeeni Herättäjä-Yhdistyksen kirjoja on eniten. Jo mainitun "Määräosa ajallansa" lisäksi aikajärjestyksessä vanhin on vuonna 1933 Olavi Kareksen kokoama herännäisisien kirjoituskoelma "Isien Perintö". Seuraavan polven herännäispappien kirjoituksista kokosi Lauri Lehmuskoski "Vesiojille" vuonna 1962. Määräosaan ajallansa oli sitten koottu silloin eläneiden pappien kirjoituksia, joten näin tallennettiin monen sukupolven kirjoittamaa sanaa. Nuorille tehtyjä kokoomakirjoja ovat "Pikottaen" vuodelta 1977 ja "Joka päivä, joka hetki" vuodelta 1988. Kangasalan kirkkoherran Emil Ponsimaan kirjoituksista on koottu "Kantaja ei väsy" vuonna 1966, Viljo Pitkänen kokosi "Tänään" vuonna 1974 ja Toimi Kauppisen "Päivä kerrallaan" ilmestyi vuonna 1987.

Martti Simojoki on koonnut kirjoituksiaan Vanhan Testamentin tekstien pohjalta kirjaan "Uusi päivä, uusi armo" vuonna 1982, kustantajana Kirjapaja. Jaakko Haavion "Hän on kanssamme" ilmestyi vuonna 1986 uusittuna laitoksena kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen Kirjaneliön kustantamana. Kirjapajalta on myös Lapuan piispan Jorma Laulajan "Tämän päivän matka" vuodelta 2002 ja Lari Junkkarin kokoama "365 sanaa miehelle" vuodelta 1999.

Uskonpuhdistajaltamme Martti Lutherilta on ilmestynyt "Sana ja armo" sekä "Mannaa Jumalan lapsille", jälkimmäinen on levinnyt myös kymmeninä painoksina Sisälähetysseuran julkaisemana.

Vielä on vuonna 1944  Kristillisen palvelukeskuksen julkaisema "Taluta tielläs", joka sisältää eri pappien kirjoituksista. Samalta vuodelta E.W. Pakkalan, koko Suomen kappalaisen "Iankaikkinen elämä", WSOY. Samalta kustantajalta on Urho Siron toimittama  nuorten hartauskirja "Taatut tienviitat" vuodelta 1965, jonka olen saanut Säkylän sotilaspapilta Enok Reimaalta ollessani siellä varusmiehenä. Heimer Virkkusen vuonna 1938 kokoama "Poikien hartauskirja", hyllyssäni on 4. painos vuodelta 1953.

Vielä kolme kirjaa: Gummerukselta Viljo Pitkäsen  ja Eino Sepon toimittama "Askele askeleelta" vuodelta 1960, Karas-Sanan "Hyvä sana joka päiväksi" vuodelta 1979 ja  yli 100-vuotiaaksi eläneen Hilja Aaltosen 2-osainen "Päivähartauskirja" Päivän kustantamana vuodelta 1986.

Viimeksi pitää vielä mainita Paavo Virkkusen vuonna 1940 kokoama, Otavan kustantama "Rukouskirja" yli 80 rukoilijalta kautta koko kirkon historian ajalta. Melkoinen rukousaarre!

torstai 26. joulukuuta 2013

Heinäluoma nostaa eduskunnan arvovaltaa

Eduskunnan puhemies ei ole turhaan protokollassa toisella sijalla ennen pääministeriä. Aivan kuten presidentti, myös puhemies on tavallaan politiikan, ainakin päiväpolitiikan yläpuolella ja voi näin ollen antaa tarvittaessa isällisiä ohjeita. Ja juuri näin toimii aktiivisesti nykyinen puhemies Eero Heinäluoma.

Aivan viime päivinä hän on antanut viisaita lausuntojaan kolmessakin eri aviisissa, niinkin erilaisissa julkaisuissa kuin Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa ja SAK:n nuorten lehden viimeisessä numerossa.

Suomenmaassa Heinäluoma toteaa jo 1980-luvulta lähtien politiikan painopisteen siirtyneen vahvasti eduskuntaan. Eduskunnan valtaoikeudet ovat kasvaneet. Ja myös hallitukset eduskunnan tuen tiiviisti.

Eduskunnan täysistunnot ovat tulleet keskustelevammiksi lyhyiden minuutin debattien ansiosta. Joka viikko suorina tv-lähetyksinä näkyvillä torstain kyselytunneilla hallitus joutuu perustelemaan päätöksiään, joita ei voi valmistella salassa. Politiikan läpinäkyvyyden kannalta tämä on hyvä asia.

Eduskunta ei ole Heinäluoman mukaan mikään hyppyheikki, joka heilahtelee eri suuntiin kulloistekin mielialojen mukaan. Niinpä työskentelytapoja uudistetaan koko ajan, mutta maltillisesti ja hiljalleen.

Maaseudun Tulevaisuudessa Eero Heinäluoma puuttuu euron liian korkeaan kurssiin, kun Euroopan keskuspankinkin pääjohtaja Mario Draghi toteaa, ettei euro saa olla liian vahva dollariin nähden. Niinpä puhemies kysyykin, pitääkö Euroopan keskuspankin ainoanan tehtävänä olla jatkossakin inflaation pitäminen matalana. Eikö pikemminkin tavoitteeksi pitäisi ottaa myös kasvun ja työllisyyden turvaaminen.

SAK:n nuorten lehdessä Heinäluoma vastaa nuoren toimittajan kysymyksiin. Kysyttäessä, miten pysyt isunnoissa hereillä, on vastaus, että puheita on lyhennetty ja tylsiä hetkiä on vähän. Puheista saa jopa paljon tietoa. Kysyttäessä, minä vuonna sinut nähdään presidenttiehdokkaana, kuuluu vastaus: Hyvä kysymys. Pohdin asiaa 2015 eduskuntavaalien jälkeen!

MMM 2014

Mitä Missä Milloin -vuosikirjan toimitus lupaa ensi jouluksi jo 65:nnen vuosikirjan. Kirjakauppiaan poikana olen siinä onnellisessa asemassa, että omistan kaikki nämä tähänastiset 64 kirjaa, osan jopa kaksin kappalein siltä ajalta, kun asuin muualla, ennen palaamista takaisin tähän lapsuudenkodin taloon.

Tämänkertainen kirja kertoo tapahtumista syyskuusta 2012 elokuuhun 2013. Monet artikkelit ovat todella mielenkiintoisia ja koko vuoden uutiskatsauksessa on talletettu päivä päivältä paljon muistamisen arvoisia tapahtumia. Euroopan unionin ja Suomen eduskunnan vuoden aikana tekemät päätökset ovat saaneet omat artikkelinsa. Kolmannen kerran valituista puhemiehistä on jopa pieni kuva.

Timo Soinista on kirjassa sivun kokoinen kuva, kun hän johti puolueen taas vaalivoittoon kunnallisvaaleissa. Kannatus nousi edellisvaalien 5,4 prosentista 12,3 prosenttiin. Muut puolueet tulkitsivat lievät tappionsa "torjuntavoitoiksi". Kirjasta löytyy myös kuntakohtaiset vaalitulokset. Äänestysprosentti vaan ikävä kyllä laski edelliskerran 61,3 prosentista 58,3 prosenttiin.

Monipuolisista ja todella lukemisen arvoisista artikkeleista voisi mainita Hurtigruten-matkan pitkin Norjan jylhää rannikkoa. "Juutalaisuuden jäljillä" kertoo, ketkä ovat juutalaisia. Helsinki, 200-vuotias pääkaupunki, on saanut lyhyehkön historiikin. Tarpeellista on myös tietää, että uni hoitaa aivoja. Ensimmäinen maailmansota pitkittyi pahasti aiotun lyhyen salamasodan sijaan. Keisari Augustus taitavana vallankäyttäjänä oli melkoinen narkissos.

Joka vuosi MMM-tietokilpailun 10 kysymykseen vastanneena iloinen yllätys oli, että pääsin yhdentoista armoitetun kirjalahjapalkinnon voittajaksi, joiden nimet myös mainitaan kirjassa.
Näin sain valita kirjalahjoja, tosin tuli tilattua yksi kolmen kirjan sarja, joka olikin jo entuudestaan. Kirjoja kun on aivan lukematon määrä ja joukossa jopa lukemattomiakin (jopa suurin osa -valitettavasti). Mutta eikö ole niinkin, että joka tietoa lisää, hän tuskaa lisää!

tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulua ei voi kukaan ryöstää

Suomen Turku julisti taas perinteisen juhlavasti Joulurauhan. Sateenvarjomeri oli silmänkantamaton paikan päälle tulleiden joulumielisten ihmisten yllä. Poikkeuksellisessa säässä saammekin jouluamme viettää.

Radiossa soitetaan Turun lähetyksen jälkeen niin ikään perinteisesti sykähdyttävä Sulho Rannan säveltämä ja karjalaisen Kaukolan pojan Viljo Kojon osuvasti sanoittama "Taas kaikki kauniit muistot". Sulo Saarits lauloi Tauno Äikään säestäessä Töölön kirkon uruilla - vaikka molemmat olivat Johanneksen seurakunnan kanttoreita.

Tämä joululaulu tuo meille kaikille sen joulun, jota ei kukaan, ei edes jyrkinkään itseään uskovaisena pitävä, voi meiltä viedä pois: "Mitä ymmärsin, sit´ en tiedä, pyhätunnelman muistan vain, sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain." Ei todellakaan, vaikka jotkut Jumalan paikalle itsensä korottaneet kuinka yrittäisivät tuomita ja esittää vaatimuksiaan. Enkelit ilmoittivat kedon paimenille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle, ihmisille, joita Jumala rakastaa. Eikä siihen ole kenelläkään mitään sanavaltaa vastaansanomiseksi. Meiltä ei kukaan voi ryöstää joulun suurta sanomaa ja juhlaa.

"Yhdessä ylistystä veisatkaamme ja seimen lasta apuun huutakaamme. Näin riemuitkaamme niin kuin lapsukaiset, suo lapsi meille lahjat jumalaiset." Jouluajan siioninvirret tuovat todella oikean joulun meidän kaikkien omistettaviksi, ketään ei suljeta pois. Edelleen siellä veisataan. "Laupias Jeesus, meitä auta. Me tyhjyytemme tunnemme. On sydämemme synkkä hauta. Vaan elämällä täytä se. Mahdottomia virvoita syntymäseimen armolla." ja "Nyt kiitos olkoon Jeesukselle, hän syntyi Vapahtajaksi! Pois väistyköön jo murheen helle. Jeesus on minun iloni. Hänessä vaivat vaikeat voitoksi kerran muuttuvat."

Hautausmaillamme palavat taas kynttilämeret, vaikka vaikeuksia oli kynttilöiden sytyttämisessä sateessa ja kovassa tuulessa. Sytyttimetkään eivät tahtoneet auttaa, vaikka niitä oli kaksittainkin mukana. Neljälle haudalle lopulta sain kynttilät palamaan. Veljen vaimon haudalla kynttilä oli sammunut ja sitä en saanut syttymään, en tulitikuillakaan, jotka nekin sammuivat ennen aikojaan.

Mutta Joulu on nyt meillä kaikilla - erotuksetta!

Hyvää Joulua kaikille blogin lukijoille

 
Kolmen kuninkaan marssi on yksi suosikkijoululauluistani: Kulkeissain mä tiellä nähdä sain/ ne kolme kuningasta maasta vierahasta/ he kullan, mirhan ja suitsukkeen/ toi lahjaks Herran äsken syntyneen...Tallissa on Vapahtaja maan/ hän nukkuu seimen oljet vuoteenaan Ja Maria on aivan hämillään/ kun kolme kuningasta polvistuu/ viivy ruhtinas luonamme/ nyt kaikuut taivaat/ enkelkuooro laulaa/ viivy ruhtinas luonamme/ sua palvoo Kaspar, Melchior, Balthasar!

Kyllä suomalaisissakin joululauluissa on sitä oikeaa joulun sanomaa ja tunnelmaa. Ne tuovat ja useimmat ovat tuottaneet jo yli sadan vuoden ajan koteihimme sen oikean alkuperäisen kaikesta kaupallisuudesta vapaan joulun: Seimen Lapsen syntymän meidän kaikkien Vapahtajaksi.

Aivan kuten siioninvirsissä: Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko/ Älkääkö köyhyyttänne piilotelko, / Kun köyhäksi on tullut Jumalanne/ Ja seimen lapsena on auttajanne.

Joululaulut tuovat joulumielen

Kolmen kuninkaan marssi on yksi suosikkijoululauluistani: "Kulkeissain mä tiellä nähdä sain/ ne kolme kuningasta maasta vierahasta/ he kullan, mirhan ja suitsukkeen/ toi lahjaks Herran äsken syntyneen... Tallissa on Vapahtaja maan/ hän nukkuu seimen oljet vuoteenaan Ja Maria on aivan hämillään/ kun kolme kuningasta polvistuu/ viivy ruhtinas luonamme/ nyt kaikuut taivaat/ enkelkuooro laulaa/ viivy ruhtinas luonamme/ sua palvoo Kaspar, Melchior, Balthasar!"

Kyllä suomalaisissakin joululauluissa on sitä oikeaa joulun sanomaa ja tunnelmaa. Useimmat niistä ovat tuoneet jo yli sadan vuoden ajan koteihimme sen oikean, alkuperäisen, kaikesta kaupallisuudesta vapaan joulun: Seimen Lapsen syntymän meidän kaikkien Vapahtajaksi.

Aivan kuten siioninvirsissä lauletaan: "Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko/ Älkääkö köyhyyttänne piilotelko, / Kun köyhäksi on tullut Jumalanne/ Ja seimen lapsena on auttajanne."

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Ollilan työryhmän utopia

Ollilan työryhmän markkinoimaa kilometriperusteista maksu-uudistusta vastustaa 77 % perussuomalaisista. Uudistus tulee maksamaan satoja miljoonia kuluttajille. Mutta mikä on sen hyöty, kun nykyjärjestelmällä saadaan kerättyä polttoaineveroa valtion pussiin ihan niin paljon kuin halutaan eikä tarvita mitään lisäkustannuksia. Lisäksi saadaan liikkua vapaasti ilman, että kukaan seuraa ja rekisteröi liikkeitäsi. Koko kansastakin uudistusta vastustaa reilusti yli puolet!

Ei ole ihme, että Ollila on ollut eniten kiinnostunut teknisistä laitteista. Onhan hän itse entinen Nokian pääjohtaja. Teknologiateollisuus hyötyisikin seurantalaitteiden asentamisesta kaikkiin autoihin. Eikä liioin ole kumma, että työryhmä päätyi juuri toimeksiantajansa, liikenneministeri Merja Kyllösen tahdon mukaiseen ratkaisuun. Esitys lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle ja ministeri aikoo tuoda sen keskusteltavaksi hallitukseen.

Ratkaisut ovat kuitenkin kaukana tulevaisuudessa. Niinpä liikennevaliokunnan jäsenistä kaikki kuusi oppositiopuolueiden jäsentä, kolme perussuomalaista ja kolme keskustalaista, ovat uudistusta vastaan, samoin yksi demari ja kokoomuslainen valiokunnan puheenjohtaja. Kaksi muuta kokoomuslaista ovat vielä kyselevällä mielellä ja vain yksi puolueveli puolesta. Kannattajista löytyy lisäksi kaksi demaria ja kolmen pienimpien hallituspuolueiden edustajaa: vasemmistoliitto, vihreät, rkp. Vastaan on 8, puolesta 6 ja epätietoisia 2.

Perussuomalaisten Reijo Tossavaisen mielipide on osuva: Tiestössä on kahden miljardin korjausvelka. Tämä hoidettaisiin kuntoon kymmenenssä vuodessa Ollilan mallin kustannuksilla.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulutähtiä veteraaneille

Kymmenen tuntia, kolmekymmentä sotaveteraania: terveyskeskuksen vuodeosaston molemmat osastot, vanhainkodin kolme osastoa ja Helinäkoti käytiin ja vietiin Sotaveteraanien Kankaanpään osaston puolesta joulukukat. Vielä jäi jäljelle 7 veteraania, kun kaikkia yli 90-vuotiaita muistetaan. Heistä yhdellä oli juuri tänään tämä mainittu 90-vuotispäiväkin. Ensi maaliskuussa 90 vuotta täyttävän veteraanin, Aaro Holman kanssa suoritamme urakkaamme, joka on ollut tehtävänämme jo useampana vuotena.

Vielä ehdin ennen kello 21 luukuttaa lähes kaikki Myllymäen kerrostalot Perussuomalainen-lehdellä, Kari ja Hely Alhainen auttavat Kivenkadun osalta. Pekka Nikkola niputtaa jaettavat, kun mukana on muitakin lehtiä. Kello 21 sulkeutuvat kerrostalojen ovet automaattisesti.
Eilen kiersin jo osallani olevat keskustan kerrostalot eli Luomanmäen ja Paasikivenkadun talot.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joululomalle

Moni kansalainen on todennut, että kylläpä teillä kansanedustajilla on pitkät lomat, kun palaamme aloittamaan lain mukaisesti uusia valtiopäiviä helmikuun 3. päivä, jolloin valitaan ensi töiksi puhemiehistö. Ensimmäisen kerran valtiopäivät avaa ja puhemiesten vaalit suorittaa Jörn Donner, kolme kertaahan sen on tehnyt Kauko Tuupainen.

Itse kyllä pidän istuntotauoksi nimettyä loma-aikaamme aivan ansaittuna, siksi rankkaa varsinkin viimeiset kaksi viikkoa ennen joulutaukoa on ollut, pitkiä istuntoja jopa aamuyön tunteihin asti. Valiokunnat ovat työstäneet kuumeisesti mietintöjään valmiiksi, jotta kaikki saataisiin selväksi jouluun mennessä.

Stressistä vapaa, rentouttava aika on tarpeen siksikin, kun edessä olevasta kevätkaudestakin muodostuu melkoinen: Sote-uudistus, kuntarakenneuudistus ja EU-kädenväännöt.

EU:ssa on edessä myös meppivaalit toukokuun 25. päivä. Monelle kansanedustajalle se lisää melkoisia paineita, sillä edustajia on ehdokkaina runsaasti eikä eduskunnan päiväjärjestykseen ole sisäistetty mitään vaalilomaa. Meiltä perussuomalaisiltakin ehdokkuuden ovat jo vahvistaneet Pirkko Ruohonen-Lerner, Pirkko Mattila, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Juho Eerola ja  Juha Väätäinen. Ja lisää tulee ainakin pari kolme. Ja vähintään puoli Suomea jännittää Timo Soinin lopullista ratkaisua.

Juhahan on jo tehnyt melkoisen urakan kiertämällä Suomea ristiin rastiin kunnallisvaalien alla ja sen jälkeenkin jatkuvasti. Kankaanpään torillakin hän on käynyt kahdesti. Ja edelleen hänellä on valmiina kovat suunnitelmat, viikonloppuisin kauempana eri puolilla Suomenmaata ja istuntopäivinä iltapäivisin väkirikkailla lähialuilla. Muut ehdokkaat voisivat ottaa hänestä oppia.

Soteahan on nimetty sote-sotkuksi, sote-solmuksi ja sote-kujanjuoksuksi. Siksi ristiriitaisia ajatuksia mietintö on herättänyt. Itse työryhmästäkin moni jäsen jätti eriäviä mielipiteitä. Uudistuksen kustannusvaikutuksista ei puhuta halaistua sanaa eikä liioin peruslaillisista oikeuksista kuntien itsemääräämisen osalta ole mitään tietoa. Samaan asiaan kaatunee myös nyt kuntien lausunnoille lähetetty kuntarakenneuudistus. En usko kummankaan asiakokonaisuuden valmistuvan tämän eduskuntakauden aikana, koska aika valuu koko ajan käsistä. Uudet vaalit ovat jo huhtikuussa 2015 eikä viimeisenä keväänä enää edes hallituspuolueilla ole varaa tuoda näitä kansan vastustamia uudistuksia päätettäviksi. Seuraava hallitus on ratkaisevassa asemassa ja näissä merkeissä käydään siis seuraavat eduskuntavaalit, kuten myös ensi kevään EU-vaalit: annetaanko komissiolle ja parlamentille lisää valtaa, tehdäänkö EU:sta entistä enemmän liittovaltiota ja pankkiunioninko kautta sysätään edelleen miljardeja Kreikalle ja muille taloutensa kuralle ajaneille maille.

Saamme viettää mustan joulun, mikä ei tietenkään joulun suurta juhlaa tee sen piennemmäksi. Mutta hiihtäminen on mahdotonta, joten täytynee mennä ensimmäistä kertaa Jämin hiihtoputkeen, jota olen vierastanut siksi, että pidän hiihtämisen olevan luonnossa liikkumista, vapaan taivaan alla, talvisesta olotilasta nauttien. Mutta koska eduskunnan hiihtomestaruuskilpailut pidetään jo helmikuun puolessa välissä, lienee hiihtoputkeen meneminen sittenkin edessä.

torstai 19. joulukuuta 2013

Budjettikeskustelut lopussa

Viimeinen ilta menossa budjettikeskusteluja. Tänään jo iltapäivällä vedin Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kaksituntisen debatin, eilen Liikenneministeriön. Aika vaativia tehtäviä, koko ajan saa olla tarkkana ja pyrkiä jakamaan minuutin puheenvuorot tasapuolisesti, ensin asianomaisten valiokuntien jäsenille, sitten muille. Sitten kaikkien saatua yhden puheenvuoron siirrytään toiselle kierrokselle. Ja aina välissä ovat ministerien vastauspuheenvuorot heille esitettyihin kysymyksiin.

Sain olla päättämässä istunnon, joka loppui yllättävän aikaisessa eli myöhäisessä ajankohdassa kello 23.12. Edellisyön istunto oli kestänyt kello 1.30 asti ja tiistain istuntokin kello 0.30 saakka. Turnauskestävyyden loppuminen oli selvästi nähtävissä. Ja maanantainahan saimme istunnon päättymään jo kello 22.35.

Huomenna perjantaiaamuna on ensin Sibeliuslukion oppilaiden joulutervehdys ja joululaulut valtiosalissa kello 9 ja sitten kello 10 tänään puhuttujen pääluokkien äänestykset: Sosiaali- ja  terveysministeriö sekä Ympäristöministeriö.

Tänäänhän kyselytunnilla oli kaksikin mieliä nostattanutta ajankohtaista aihetta. Perussuomalaisten Osmo Kokko kysyi Ollilan työryhmän raportista uuden monimutkaisen järjestelmän perusteella ehdotetusta autoilun verotuksesta. Keskustan Juha Rehula sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana nosti esiin juuri tänään julkistetun, ristiriitaisia tunteita herättävän sote-uudistuksen valmisteluryhmän loppuraportin, joka jo sinällään sisältää monia vastalauseita.

Tapahtumien päivä siis tämäkin, varsinainen eduskunnan syyskauden viimeinen täysistuntopäivä.
Olemme ehkä sittenkin ansainneet joululomalle pääsyn - ainakin omasta mielestämme, ehkä ei niinkään kansalaisten mielestä. Meitähän saa lyödä kuin vierasta sikaa, tänäänkin Iltalehdessä koko syyskauden eduskunnan kuitteja syynännyt toimittaja Luuppala vetää tekstiä ja kuvia kolmen sivun verran otsakkeella "Näin eduskunta törsää". Ei kyllä mitää ihmeasioita.

Yksi esimerkki Luuppalan mukamas paljastuksista. Hän kertoo pääsihteeri Tiitisen lentäneen kiinalaisten vieraiden mukana Rovaniemelle heidän yksityiskoneellaan. Eduskunnalle ei siitä koitunut kustannuksia killinginkään vertaa!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Aamuyllätys

Ennen istunnon alkua oli järjetetty yllätys kahvilaan. Kukaan ei etukäteen kertonut, mitä siellä on odotettavissa, mutta kutsuttiin kuitenkin tulemaan paikalle.

Kahvila olikin tupaten täynnä eduskunnan väkeä, eikä turhaan. Esiintymään tulivat Kansallisoopperasta musiikki- ja lauluryhmä esittäen Joulun kellot ja samalla kaksi kaksi balleriinaa tanssi. Näin toiseksi viimeinen pitkä istuntopäivä lähti liikkeelle mukavissa merkeissä.

Istumista onkin riittänyt, arviolta ainakin puoliyöhön tänäänkin. Samoin kävi eilen, kun istunto meni lähes kello puoli yhteen yöllä.

Torstaina on sitten loppujen ministerien hallinnonalojen keskusteluiden aika. Perjantaiaamuun jäävät pelkät huomisten ministeriöiden Sosiaali- ja terveys- sekä Ympäristöministeriöiden hallinnonalojen äänestykset eli aloitteet ja lausumaehdotukset, joita tänääkin aamulla äänesteltiin lähes tunnin ajan.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Satatonnari

Tänään voi juhlia sataatuhatta kävijää lukemassa blogissani, näin laskuri ilmoittaa. Mikäpäs sen hauskempaa! Toivottavasti monella on ollut joskus jopa hauskaa ja ainakin mieli tullut paremmaksi, yhteisellä asiallahan olemme.

Metropoliitta Ambrosius oli vieraanani eduskunnassa, kurssikavereita kun olemme teologisesta tiedekunnasta. Ensi vuonna - jos Jumala suo - on JUBILEUM eli vuosikurssimme 1964 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlakokousta suunnitellaan jo ja Ambrosius kävi esittelemässä tulevaa ohjelmaa, joka on tosin tarkoitus toteuttaa vasta lokakuussa. Mutta aikainen valmistelu ei koskaan ole pahasta. Ambrosius muuten oli sitä mieltä teekupin äärellä, että me kaksi olemme ainoat kurssiltamme, jotka vielä olemme työelämässä.

Kurssilaiset on tarkoitus majoittaa Ambrosiuksen isännöimässä ortodoksikirkon kurssikeskus Sofiassa. Käymme myös eduskunnassa, jossa olen isäntänä. Ohjelmaan kuuluu sekä luterilainen että ortodoksinen kirkonmeno ja pistäytyminen teologisessa tiedekunnassa verestämässä vanhoja muistoja, vaikka tiedekunta ei enää olekaan päärakennuksessa niin kuin meidän aikanamme. Ken elää, se saa taas hienoja elämyksiä.

maanantai 16. joulukuuta 2013

Kiriviikko alkoi

Tällä viikolla oli poikkeuksellisesti heti maanantaina ja jo kello 12 budjetin käsittely valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta, joka sisältää molempien oppositiopuolueiden monikymmensivuiset vastalauseet. Sainkin juuri lopettaa istunnon kello 22.35, yli 160 puheenvuoron jälkeen. Normaalistihan maanantai on maakuntapäivä ja tiistainkin istunto, kuten muidenkin päivien täysistunnot, alkaa kello 14, paitsi torstain kyselytunti kello 16 eduskuntaryhmien kokousten jälkeen.

Tällä viikolla muina päivinä aloitetaan siten jo kello 10, jotta kullekin päivälle osoitetut pääluokat saadaan käsiteltyä. Huomennakin on viisi hallinnonalaa, joten varmaan menee ehkä myöhempään. Tänään aloitettiin yleiskeskustelulla ja viimeisillä valiokunnista valmistuneilla, hallituksen antamilla budjettiin liittyvillä laeilla.

Perjantaiaamuna pitäisi kaiken olla valmista, viimeisten äänestysten jälkeen joulun viettoon lähtemistä varten. Silloin on heti aamusta puhemiehen joulukahvit ja Sibelius-lukion kuoron esiintyminen. Näin voimme hiljentyä joulumielellä suuren juhlan vastaanottamiseen.

Korvaluoman joululehdessä

Jouluaattona vartiossa sankaripatsaalla 


Viime jouluaattona Kankaanpään sankarihaudoilla tulivat etsimättä mieleen sota-ajan joulut, joissa vartijoilla oli totisemmat ajat. Nyt paloivat jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kylläkään korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vartioaikamme sotaveteraanien vuorolla molemmin puolin sankaripatsasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat vuorostaan ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.


Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Vanhat, jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita, ajasta aikaan eläviä. Onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme, kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. ”Enkeli taivaan” on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu, ”Jouluyö, juhlayö”, Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä, kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjinä on monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.


Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja, kuten Vexi Salmen sanoittama ”Sydämeeni joulun teen” ja Jaakko Löytyn monet joululaulut, ”Ilouutisesta” ja ”Seuraa tähteä” alkaen.

Kyllä kelpaa kuunnella ja laulaakin suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joulun ihme, Jeesus-lapsen syntyminen seimen lapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Kaikenmaailman autoilua

Itsehän me olemme mielestämme aina kaikkein parhaita ja täydellisiä autoilijoita ja vain muut tekevät virheitä. Kuitenkin taas kerran tein havaintoja kanssa-autoilijasta, kun tänään ajelin Jämijärvellä, vaikken enää joulumaailmassa käynytkään.

Hämärä tulee jo aikaisin, kello 16 on jo ihan pimeää. Jakelin vielä viimeiset Perussuomalaiset ennen ensi perjantaina tulevaa joulunumeroa.

Kun ajoin Niinisalosta kotiin päin toisen auton perässä lentokentän suoran risteykseen, näin ihmeekseni kumman vilkutuksen. Auton suuntavilkku oli oikealle Parkanoon päin, mutta ryhmittyi ja kääntyi kuitenkin vasemmalle Kankaanpään suuntaan. Seurasin autoa Honkajoentien - Porintien liikenneympyrään, mutta siinä sama auto kääntyi heti Honkajoen suuntaan ja vilkkukin oli nyt oikeaan suuntaan eli oikealle. Pohdiskelin, että olisko autossa ollut vain oikealle kääntymistä näyttävä vilkku kunnossa. Olisi muuten kaupunkiliikenteessä tosi vaarallista risteyksessä vilkuttaa eri suuntaan kuin minne kääntyy!

Muutenkin, kun Kankaanpäässä on useampiakin liikenneympyröitä, niissä ajaminen sääntöjen mukaan ei  ole kaikille kirkastunut. Aika harva muistaa vilkuttaa merkiksi poistumisestaan ympyrästä. Merkki helpottaisi muita  autoilijoita ja tekisi liikenteenkin sujuvammmaksi. Oppia ikä kaikki!

lauantai 14. joulukuuta 2013

Jämin joulumaa

Suomen Kuvalehti kertoi yllättävän tosiasian: Vuonna 1990 70 % 21-vuotiaista miehistä asui kotona, mutta vuonna 2012 vain 38 % asui kotona. Ovatko muuttaneet vallan vieraisille vain perätikö veneen alle? Tämän aasinsillan kautta voinee siirtyä Jämin joulumaahan, joka on kuin kotonaan juuri Jämillä.

Jämillä on koko viikonlopun esillä joulumaa, joka on kerännyt koko Areenan ja pihamaankin täyteen kauppiaita ja runsaasti kävijöitä. Pienestä alusta on kehittynyt merkittävä joulunalustapahtuma kuluneen kymmenen vuoden aikana ja se on tervetullut lisä Jämin kehittämisessä. Joulumaa Jämillä on sikälikin osuva, kun siellä on hiihtoputki ja jopa porojakin.

Olimme Kankaanpään rintamaveteraanien kanssa Jämin lomahotellilla vuosittaisessa jouluruokailussa ja oli hyvä, että se osutettiin joulumaan kanssa samaan aikaan. Tuli näin eka kertaa käytyä katsomassa tätä menoa, joka nyt juhlii 10-vuotisjuhliaan ja tuntuu vuosi vuodelta vain vahvistuvan. Kaupankäynnin lisäksi muutakin ohjelmaa riitti. Kankaanpään ja Jämijärven yhteinen mieskuoro esiintyi ja hartaushetkessä seimen äärellä puhui Esa Vuorenmaa, kirkkovaltuutettumme Jämijärven seurakunnasta.

Omasta ajastani Jämijärven kirkkoherrana onkin kulunut jo toistakymmentä vuotta, joten silloin ei vielä tätä Jämin joulumaata ollut. Pitääpä tulevina vuosinakin käydä katsomassa, jottei käy samalla tavalla kuin monille eka maratonilta maaliin pääsijöille. Silloin voi olla mielessä maaliin tultua, että tulipa juostua samalla kertaa kaksi maratonia, ensimmäinen ja viimeinen. Kyllä se mieli sitten monella muuttuu, kun ensin vähän toipuu matkan rasituksista ja niitä maratoneja kertyy lisääkin. Näin myös tämä Jämin joulumaassa käynti  ei saa jäädä samalla kertaa ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Eipä siihen ole mitään aihettakaan.

perjantai 13. joulukuuta 2013

Monena ollaan eduskunnassa

Monenlaista hauskaakin voi kuulla eduskunnassa. Eilenkin yksi poliisiedustaja sanoi aloitettaan valiokuntaan lähetettäessään: "Ensikertalainen rikoksentekijänä voi olla myös tällainen vanha äijä, jollainen minä olen." Aloite koski rikoslain muuttamista siltä osin, että rikostuomio ei vanhenisi kolmessa vuodessa, jolloin nykylain mukaan rangaistava on taas uusi rikoksentekijä eikä vanha tuomio vaikuta rangaistuksen kestoon, vaan häntä kohdellaan uutena rikoksentekijänä, jolloin vankeusaika automaattisesti puolittuu. Nuorella rikoksentekijällä vankeusaika lyhenee kolmannekseen. Puhuja vertasi itsensä ikäisiä nuoriin siinä mielessä, että ensimmäisen rikoksen tekijä ei aina välttämättä ole nuori.

Muutenkin eilinen päivä eduskunnassa oli värikäs, kun tosiaan aloitimme valtiosalissa yhteisesti lauletuilla joululauluilla, ihmettelimme Jussi Niinistön ja Timo Soininkin suulla kyselytunnilla Fortumin sähköverkkojen myymistä ulkomaille ja ilta päättyi vielä bileisiin. Kokoomus, demarit ja perussuomalaiset järjestivät ryhmähuoneissaan pikkujoulut, joskaan ei niin railakkaita kuin vuosi sitten, jolloin demariryhmässä oli tanssiakin. Nyt siellä vain soi valtavaa meteliä pitänyt musa, muissa ryhmissä musiikki oli hiljaisemmalla.

Perussuomalaisten ryhmähuoneessa kuulimme eduskunnan Pavarottin eli Jari Myllykosken laulavan, kuten vuosi sittenkin. Nyt hän esitti aarian yleisön kauneimmalle naiselle. Syötävää ja juotavaa riitti joulugögeistä alkaen, kuten asiaan kuuluu.

Venäjän Federaation pääsihteerin Alexander Y. Rumyantsevin kutsua piti tietysti myös noudattaa ja kävinkin Tehtaankadulla pikkujouluvastaanotolla. Tänään menemme varapuhemies Pekka Ravin kanssa kirjoitamaan nimemme Nelson Mandelan surunvalittelukirjaan Etelä-Afrikan lähetystöön.

Tänään oli eduskunnassa myös Lappi-kerhon perinteinen riisipuuro- ja glögiaamiainen, tarjoajana vuorostaan Kemijärven kaupunki, jossa pitkästä aikaa menee paremmin, mutta toiveita silti riittää.

torstai 12. joulukuuta 2013

Kyynel pyrkii juroltakin katsojalta

Pitää yhtyä Siionin virren tuntoihin joulusta, kun tänään aamulla saimme olla koolla eduskunnan valtiosalissa raamatturyhmän järjestämässä joululaulutilaisuudessa: "Rakkaamme, Jeesus-lapsi, iloitsemme, kun suloisuuttasi näin katselemme, vaan kyynel pyrkii hiljaa luomen alta vuotamaan juroltakin katsojalta." Mutta ei se ole mikään häpeä, vaikka raavaalle miehellekin nousisi pala kurkkuun ja kyynel silmäkulmaan.
 
Sain esittää varapuhemiehen tervehdyksen kokoontuneelle runsaslukuiselle eduskunnan väelle:
 
Joulu valtaa mielemme vuosi vuodelta ja jouluumme kuuluvat myös rakkaat joululaulumme, joita tänäkin jouluaikana lauletaan yhdessä  tuhansissa eri tilaisuuksissa niin kuin mekin nyt täällä valtiosalissa.
Saamme taas elää mieltä herkistävän joulunajan, jonka aluksi jo olemme voineet olla monissa pikkujouluissakin, joita järjestetään myös kiitokseksi kuluneen vuoden uurastuksesta nauttiaksemme  yhdessä juhlasta.
Varsinainen Joulu on meille perheyhteyden, hyvän tahdon, levon ja ilon juhla, koska juuri joulun suuri sanoma, Jeesus-lapsen syntymä tuo kaikkea sitä vallatessaan sydämemme.
Näin vuoden suurin juhla Joulu ja sen tuoma suuri lahja Jeesus-lapsi herkistää mielemme muistamaan arkielämän rutiineista poiketen niin läheisiämme kuin myös vähempiosaisempia veljiämme ja sisariamme monin eri tavoin. Minä esimerkiksi kansanedustajana lähetän 1500 eduskunnan kuvan sisältämää joulutervehdystä.

Saamme kaikki ilahtua ja jopa riemastua juuri nytkin Joulusta: "Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä. Tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa Hengessä. Nääntyvät, jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa." Näin veisaamme Siionin virsissä.

Siionin virsien jouluvirret ovatkin erittäin puhuttelevia tuoden Joulun sanoman ja Seimen Lapsen niin alas ja lähellemme kuin mahdollista, aivan jokaisen saavutettavaksi: "On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa, Jumala on keskellämme. Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko älkääkö köyhyyttänne piilotelko, kun köyhäksi on tullut Jumalanne ja seimen lapsena on auttajanne."
Koska Joulu on meille suuri lahja, haluamme antaa myös joululahjoja. Jaakko Haavio runoili Jeesus-lapsen joululahjoista, jonka lopussa on myös meidän lahjamme:

He saapuivat kaikki seimen luo.
Kukin tullessansa lahjan tuo.

Kointähti lempeän välkähdyksen,
ja härkä lämpimän henkäyksen.

Pyhä Maria hyväilyn kädestänsä,
puulelun Joosef veistämänsä.

Tuo paimen lampaan valkean
ja paimen poika karitsan.

Ja sauva ristin muotoinen
on lahja nuoren Johanneksen.

Idän viisaat, palvoen lapsukaista
tuo mirhaa kaukaisista maista.

He saapuvat kaikki seimen luo.
Kukin tullessansa lahjan tuo.

Minkä toisin minä? Ah vähin erin
olen myönyt ja pantannut, mitä perin.

Siks, tähden suuren köyhyyteni
tuon aution hänelle sydämeni.

Näin Jeesuslapsen siunaamaa lämpöä, iloa ja rakkautta joulujuhlaamme!

Aamuyöllä kello 2

Välistä tuntuu, että eduskunnan loppukiri ennen joulunana alkavaa taukoa ei välttämättä ole kovin inhimillistä, mutta kuitenkin välttämätöntä. Viime yönäkin sain johtaa puhetta istunnon päättymiseen kello 2.12 asti. Edellisyönä istunto loppui kello 0.15.

Eilisen täysistunnon ajasta vei kahdeksan ja puoli tuntia hallituksen antaman tiedonannon käsittely rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Hallitus joutui jättämään tämän tiedoksiannon eduskunnalle, koska perussuomalaiset ilmoittivat tekevänsä ohjelmasta välikysymyksen. Nyt sitä ei tarvita, koska tiedonannon pohjalta voidaan äänestää hallituksen luottamuksesta, jonka molemmat oppositiopuolueet ovat asettaneet kyseenalaiseksi. Äänestys on perjantaina!

Näiden kahden loppuviikon istunnoissa on sovittu puheenvuorojen enimmäispituudeksi viisi minuuttia. Kuitenkin viime yönäkin kello yhden maissa yksi edustaja esitelleessään - tosin tärkeää asiaa - pääomaveroalennuksen ja osinkoverouudistuksen sisältämää verolakiuudistusta, käytti aikaa varttitunnin koetellen paikkalla olleiden kymmenkunnan kansanedustajan kärsivällisyyttä ja jatkaen vielä kolmella vastauspuheenvuorolla. Kyllä kannattaisi harkita käyttäytymistään!

Vastausta facebook-kirjoitteluun: Meillä onkin yleissääntö, että istunnot lopetetaan kello 22 mennessä. Nämä kaksi viimeistä viikkoa ennen joulua, jolloin asiat sitten ruuhkautuvat ja ensi eli viimeinen viikko on omistettu budjettikäsittelylle vuoronperään kaikkien ministerien hallinnonaloineen, on sitten tämä poikkeus, jolloin istunnon takarajaa ei ole. Niinpä viime yön unet jäi neljään tuntiin, aamulla meillä oli täällä jo hyvin talon väkeä koonneet juhlalliset joululaulujen laulamiset oheisohjelmineen, mm. rovastien Rundgrenin ja meikämannen puheenvuorot.























sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Sotainvalideja muistetaan

Kankaanpään seudun Sotainvalideihin ovat liittyneet myös pienten kuntien, Jämijärven ja Honkajoen sotainvalidien osastot. Näin voimme pitää osastotoimintaa yllä yhteisillä kokouksilla. Kullakin osastolla on kuitenkin käytettävissä alkuperäiset rahavaransa, joten tänään ruokailimme Jämijärven osaston kutsumina Korvenkylän Ritakorven uudessa pitopalveluruokalassa ja nautimme herkullisen jouluaterian. Olavi Koivuniemi vetää siellä toimintaa ja meitä kerääntyi viisitoista henkeä yhteen, kolme oli meitä kankaanpääläisiä, mm. toiminnan alusta lähtien, vuosikymmenien ajan rahastonhoitajana toiminut Aino Lilja.

Saimme myös muistella juuri vietettyä itsenäisyyspäivää ja tuoda kuulumiset paikanpäältä presidentin vastaanotolta, joka onnistui hyvin Tampere-talossa presidentinlinnan ollessa korjauksessa. Eikä mielenosoituksistakaan ollut haittaa, siksi hyvin oli koko Tamperetaloon johtava katu eristetty turva-aidoin ja vankoin poliisivartioin. Itse taloonkaan ei kenelläkään ulkopuolisella ollut mitään asiaa, ovilla oli tarkka kutsuvieraskorttien tarkastus, jopa henkilötodistuksineen ja konsertin paikkalippuineen.

Konsertti oli tavanomaisesta ohjelmasta poikkeava, mutta varsinkin tällaisille ei-tanssiville hyvin virkistävä muutos. Vesa-Matti Loiri oli Lapin kesän ja Nocturnen (molemmat Eino Leinon käsialaa) esittäjänä omaa luokkaansa, samoin koko muukin ohjelma musiikkeineen ja suorasanaisine osuuksineen. Sibeliuksen Finlandiahymni Nuorisokuoro Sympatian, Poikakuoro Pirkanpoikien ja Tampereen Filharmonian esittäminä nosti pinnalle isänmaalliset tunteemme, kuten myös yhteinen Maamme-laulu. Kyllä kelpaa olla suomalainen ja ponnistella kaikin puolin maamme ja kansamme hyväksi.


Kankaanpään Sotaveteraanit ry:n 100-vuotias kunniapuheenjohtaja Vihtori Siivo saapui vanhimpana veteraanina ensimmäisinä kättelemään presidenttiparia pastori Juha-Pekka Haaviston saattamana. Hän myös istui kunniavieraana presidentin oikealla puolella presidentin juhlapäydässä ja sai jättää presidentille kirjelmän aloitteestaan saada yleinen liputus sotiemme päättymispäivälle syyskuun neljäntenä. Nyt asialla on  maamme korkein mahdollinen taho, me eduskunnassa teemme parhaamme  myös, samoin veteraanijärjestöt. Toivotaan asian etenevän suotuisaan tulokseen.

 

lauantai 7. joulukuuta 2013

Jeesus-lapsen joululahjat

Joulun lapsi jakaa lämpöä ja rakkautta

                     
Saamme taas elää mieltä herkistävää joulun aikaa, jonka aluksi jo olemme voineet olla monissa pikkujouluissakin. Niitähän järjestetään myös kiitokseksi kuluneen vuoden uurastuksesta nauttiaksemme  yhdessä juhlasta.


Varsinainen Joulu on meille perheyhteyden, hyvän tahdon, levon ja ilon juhla, koska juuri joulun suuri sanoma, Jeesus-lapsen syntymä tuo kaikkea sitä vallatessaan sydämemme.


Näin vuoden suurin juhla Joulu ja sen tuoma suuri lahja Jeesus-lapsi herkistää mielemme  muistamaan arkielämän rutiineista poiketen niin läheisiämme kuin myös vähempiosaisempia veljiämme ja sisariamme monin eri tavoin. Minä esimerkiksi kansanedustajana lähetän 1500 eduskunnan kuvan sisältämää joulutervehdystä.


Mutta kaikki saamme ilahtua ja jopa riemastua juuri nytkin Joulusta: "Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä. Tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa Hengessä. Nääntyvät, jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa." Näin veisaamme Siionin virsissä.


Siionin virsien jouluvirret ovatkin erittäin puhuttelevia tuoden Joulun sanoman ja Seimen Lapsen niin alas ja lähellemme kuin mahdollista, aivan jokaisen saavutettavaksi: "On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa, Jumala on keskellämme. Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko älkääkö köyhyyttänne piilotelko, kun köyhäksi on tullut Jumalanne ja seimen lapsena on auttajanne."
 

Koska Joulu on meille suuri lahja, haluamme myös antaa joululahjoja. Jaakko Haavio runoilikin Jeesuslapsen joululahjoista, jonka lopussa on myös meidän lahjamme:

 

He saapuivat kaikki seimen luo
Kukin tullessansa lahjan tuo.


Kointähti lempeän välkähdyksen,
ja härkä lämpimän henkäyksen.


Pyhä Maria hyväilyn kädestänsä,
puulelun Joosef veistämänsä.


Tuo paimen lampaan valkean
ja paimen poika karitsan.
 

Ja sauva ristin muotoinen
on lahja nuoren Johanneksen.


Idän viisaat, palvoen lapsukaista
tuo mirhaa kaukaisista maista.


He saapuvat kaikki seimen luo.
Kukin tullessansa lahjan tuo.
 

Minkä toisin minä? Ah vähin erin
olen myönyt ja pantannut, mitä perin.
 

Siks, tähden suuren köyhyyteni,
tuon aution hänelle sydämeni.


Jeesuslapsen siunaamaa lämpöä,  iloa ja rakkautta meidän kaikkien joulujuhlaamme!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyden viettoa

Suomen Itsenäisyyspäivän ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa puhutteli monikin asia. Erikoisesti rukouksessa muistettiin suurta rauhan miestä, Nelson Mandelaa hänen kuolemansa johdosta.

Päätösvirressä saimme veisata, miten on kallis ja suuri asia Herralle laulaa kiitosta ajasta aikaan aina. "Ylistä Herraa Jumalaa nyt, Suomen maa ja kansa. Yhdessä kaikki veisatkaa suuresta armostansa."
 Kaikesta kielteisestäkin huolimatta saamme olla kiitollisia vapaasta ja itsenäisestä isänmaastamme.

Maamme nurjemman puolen näimme käydessämme jumalanpalveluksen jälkeen Hurstin ruokapalvelussa Hakaniemen torilla. Jonot olivat pitkät eikä kaikilla suinkaan pyyhi hyvin. Onneksi sade oli lakannut ruokajakelun ajaksi.

Kuten etukäteenkin oli pelättävissä, kansanedustajia oli kirkossa vain parisenkymmentä ja tietysti hallituksessa olevat kansanedustajat lisäksi. Presidentin juhlavastaanotto Tampereella verotti näin kansanedustajien osanottoa päiväjumalanpalvelukseen. Sen sijaan nykyisen presidenttiparin lisäksi läsnä olivat niin presidenttiparit Koivistot kuin Halonen ja Arajärvikin.

torstai 5. joulukuuta 2013

Itsenäisyyden askelia

150 vuotta sitten, vuonna 1863 otettiin maamme historiassa merkittäviä edistysaskeleita. Keisari Aleksanteri II antoi sekä valtiopäivä- että kieliasetuksen, jotka molemmat antoivat voimakkaan sysäyksen matkalla kohti itsenäistä valtiota. Monet ovat jopa sitä mieltä, että Ruotsinvallan alaisina emme olisi saaneet aikaan tällaista kehitystä.

Saimme käydä Turun yliopistossa Tauno Nurmela -salissa järjestetyssä Itsenäisyyden askelia -seminaarissa kansanedustaja Seppo Kääriäisen kanssa. Seppo toimi tilaisuuden yhtenä ansiokkaana alustajana. Valtiopäiväosissa puhuivat myös professori Timo Soikkanen ja dosentti Vesa Vares. Ohjelman kieliasetusta koskettelevaan osaan emme enää ehtineet osallistua kiiruhtaessamme takaisin eduskuntatyöhön. Siinäkin olisi ollut mielenkiintoinen aihe, kahden professorin luento ja vuonna 2013 valmistunut kirjailija Jaakko Juteinista tehty dokumenttielokuva.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Täysistunnnossa oppii

Eduskunnan täysistunnoissa kuten tietysti valiokuntatyöskentelyssäkin on loppukirin aika. Valiokuntien on saatava lakiesitysten ja budjetin mietinnöt valmiiksi, täysistunnossa asiat puhutaan ja tarvittaessa äänestetään vastalauseiden pohjalta.

Tänään käytettiin lähes sata, tarkalleen 94 puheenvuoroa talousvaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen antamasta selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Puhujalistalla olivat perussuomalaiset kärjessä 30, keskusta 23, kokoomus 18, vihreät 9, demarit 8, vasenmistoliitto 4 sekä ruotsalaiset ja muutos11 yksi puhe. Valiokunnan puheenjohtajalla Mauri Pekkarisella oli asiaa peräti kahdeksan kertaa, ministeri Vapaavuori vastuuministerinä oli äänessä viidesti.

Paljon viisautta pystyi tästäkin ammentamaan, kun kuunteli korvat auki. Suomessa kauhistellaan 700 tuulimyllyämme suurena määränä, mutta paljon tiheämmin asutussa Saksasssa myllyjä on 25.000 ja tavoitteena on sata kertaa enemmän kuin nyt on Suomessa eli 70.000 kappaletta.

Metsämme ovat todellisuudessa hiilinielu, mutta nyt EU väittääkin metsiemme aiheuttavan päästöjä. Kun esillä oli myös uusi metsälaki ja lain muutos metsänhoitoyhdistyksistä, kirvoitti vihreä kultamme
myös runsaasti kielenkantoja. Uusi laki sai runsaasti kiitoksia ja oppositionkin muutosehdotukset koskevat vain paria asiaa. Ensinnäkin suojelumetsistä aiheutuvien korvausten alarajan alentamista, joka jo valiokunnassa saatiin laskemaan 4000:sta 3000:een. Oppositio ehdottaa rajaksi moottorisahan hintaa, 500:ttä euroa ja toiseksi eräiden korpimetsälajien rauhoittamisesta luopumista.

Uusi laki edistää talousmetsiemme kestävyyden kehittämistä, monimuotoisuuden vahvistamista metsien uudistamisessa ja taimikoiden hoitoa. Metsiä ei hävitetä, vaan uudistamisesta huolehditaan. Toivottiinkin lisää neuvontapalveluja, koska metsien kasvu on suurempaa kuin hakkuut. Metsillä nähdään taloudellisten arvojen lisäksi olevan myös tärkeä rooli virkistyksessä ja yleensäkin terveenä elinympäristönä. Energiakestävyyttä ja biotalouden kehittämistä peräänkuulutettiin.

Ministeri Koskinen kiteyttikin uuden lain tarkoituksena olevan metsärauhan ylläpitämisen, pyörien pyörimisen ja kaupanteon käymisen. Hän lupasi ensi kevääksi eduskuntaan jo ministeriössä valmisteilla olevan metsäpoliittisen selonteon, ilmeisesti ensimmäisen laatuaan!

tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulukorttirumbaa

Facebookissa on vaivatonta lähettää tervehdyksiä 3100 kaverille, myös nyt edessä olevan joulun merkeissä. Toista on joulukorttien kirjoittelu, jonka olen saanut aloittaa tänään. Edessä on noin 1500 nimmarin riipustusta. Ei muuten, mutta kun nimessä on pituuttakin! Esim. I varapuhemiehen Pekka Ravin kelpaa skriivata nimikirjoituksiaan. Mutta ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeään ja kyllä lintukin höyhenensä kantaa. Ja tänä iltana saan tehtyä jo ensimmäisen viidenneksi eli 300 nimikirjoitusta.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Ei pölhöpopulisti vaan JYTKYpopulisti

Heti kolmantena Maailmanparantajan ja Aatevelhon eli Tarja Halosen ja Seppo Kääriäisen jälkeen on viimeisimmässä Apu-lehdessä Jytkypopulisti Timo Soini lehden arvostetun politiikan toimittajan Yrjö Raution jäähyväissarjassa Arvot & arvostetut hänen jäädessään ensin lomille vuoden lopussa ja sitten eläkkeelle. Hänen päivän politiikkaa tarkasteleva palstansa Yhden miehen komitea on ainakin minusta aina lehden kiinnostavin ja ensiksi luettava osuus, tietysti Jallujen etsimisen lomassa.

Rautio kysyy, voiko populisti olla rehellinen, ja vastaa: "Voi, jos hän on rehellinen populisti, eikä yritä esittää muuta, ja sellainen on Timo Soini." Ei kai Rautio muuten olisi Timoa valinnutkaan sarjansa kolmanneksi esiteltäväksi. Kaiken kaikkiaan haastattelu on varsin positiivinen kertoen JYTKYn taustoista ja Timon elämästä ja näkemyksistä hänen pohtiessaan esim. miten tämä tarina jatkuu. Ken elää, se näkee!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Touhua viikonloppunakin

Vaikka on viikonloppu, on silti ollut matalalentoa. Perjantai-iltana pääsin kotio Kankaanpäähän, lauantaina aamusta ensin Rauman kauppatorille pariksi tunniksi, sitten piiritoimikunta ja piirikokous, jossa ansioitunut ja monikymmenvuotinen piirin puheenjohtaja, puolueen heikkoinakin aikoina paljon vaivaa nähnyt nyt syrjäytettiin. Tämä tapahtui vasta vähän aikaa ja vain puolueen nousussa mukana olleiden toimesta. Ei ollut mielestäni kaunis teko semminkin, kun edessä on kahdet tärkeät vaalit ja niiden jälkeen Seppo Toriseva olisi varmasti ollut vapaaehtoisestikin siirtymässä viisaan lepoon.

Onneksi en enää valinnan aikana ollut kokouksessa, koska täytyi kiirehtiä isännöimään eduskunnan henkilökunnan pikkujoulua eduskuntatalossa, josta iltapäivälehdet ehtivät kirjoittamaan, että on hävitöntä, kun eduskunta järjestää vielä kansanedustajille pikkujoulunkin. Asia ei suinkaan ollut niin, vaan olin ainoa paikanpäällä ollut kansanedustaja ja minäkin vain isännän ominaisuudessa. Ensin kättelimme kaikki yli 300 juhlavierasta ja sitten pidin tevehdyspuheen lainaten Jaakko Haavion runoakin "Jeesuslapsen joululahjat", jossa lopuksi kysellään: "Mitä toisin minä? Ah vähin erin/ olen myönyt ja pantannut, mitä perin./ Siks, tähden suuren köyhyyteni,/ tuon aution hänelle sydämeni."

Yötä myöden tulimme vielä kotiin päin ja tänään 1. adventtisunnuntaina oli kunnia saada kastaa Saku Valtteri ja Josefiina Stella Aleksandra, molemmat Kankaanpään kirkossa, ja käydä vielä kastejuhlissa kodeissa. Myrskykin raivoaa voimallaan luontoa ravistellen.

Vuoden viimeistä edellinen Perussuomalainen-lehtikin oli tullut ja sen jakelua on niin tänä kuin ensi viikonloppuna, perjantain itsenäisyyspäiväjuhlien jälkitunnelmissa. Silloin pitäisi olla jaettavana myös Kankaanpään Urheilijoiden uunituore joulunaluslehtikin.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Pikkujouluja

Joulu on vain kerran vuodessa, kyllä sitä siksi kannattaa muistaa ja juhlia jo etukäteen. Laitoinkin seuraavan facebook-kommentin Reijo Tossavaisen kerrottua meidän Perussuomalaisten pikkujoulubileistä Ostobotnialla:

Istuin ryhmän pikkujoulussa juuri herra Tossavaisen vieressä (on niin osuva nimi Peppi Pitkätossussa). Viihdyimme todella erinomaisesti, oli hauskaa ja sopivaa ohjelmaa ihan oman väen esittämänä, primus moottorina itse Kike Ritva Elomaa.

Tänään olin Lea Mäkipään miehen Markun Helsingin firman pikkujoulussa tuomassa tervehdyksen.
Huomenna isännöimme varapuhemiehen ominaisuudessa eduskunnan henkilökunnan pikkujoulua eduskuntatalossa. Siinä sitten taitaakin olla kaikki tämän joulunajan pikkujoulut. Ja varmasti kaikki kolme yhtä mieluisia ja mukavia tilaisuuksia.




Eduskunnan väen yhteinen joululaulutilaisuus valtiosalissa 20.12.2012.
Vastaava tilaisuus on tulossa tänäkin vuonna, ensi viikolla.
Kuvan copyright: Vesa Lindqvist / Eduskunta.

Suurlähettiläs Huang jäähyväiskäynnillä

Kiinan suurlähettiläs Huang kävi varapuhemiesten luona jäähyväiskäynnillä, kun hänen nelivuotinen kautensa on päättymässä ja hän on siirtymässä takaisin Kiinaan. Kansainvälisten asiain yksikön sihteeri Maria Fagerholm laati molemmista keskusteluista muistion, ohessa hänen laatimansa muistio toisen varapuhemiehen kanssa käydystä tunnin mittaisesta keskustelusta, joka vastaa hyvin suurlähettilään keskustelussamme käyttämiä puheenvuoroja:

Varapuhemies Joutsenlahti sai suurlähettilään kiitokset aktiivisesta osallistumisestaan Kiinan suurlähetystön järjestämiin tapahtumiin. Suurlähettiläs korosti, että nelivuotiskautensa aikana hän on saanut juhlia monta 60-vuotisjuhlaa yhdessä Suomen kanssa. Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 60 vuotta maittemme välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta ja 2013 on kulunut 60 vuotta ensimmäisen kulttuurivaltuuskunnan Kiinan-vierailusta. Huang on erittäin otettu tavasta, jolla asia on huomioitu Suomessa, sillä numero 60 on tärkeä kiinalaisessa kulttuurissa. Tapahtumat ovat luoneet uuden syvyyden suhteisiimme.

Suurlähettiläs oli myös kiitollinen Suomen ja Kiinan välisistä korkean tason vierailuista ja muistutti, että Suomen-vierailu kesäkuussa 2013 oli CPPCC:n uuden puheenjohtajan ensimmäinen ulkomaanmatka. Myös opiskeluvaihto on tärkeää. Huang on siksi huolissaan ehdotuksesta veloittaa kolmansien maiden vaihto-opiskelijoita opiskelusta Suomessa. Suomi on muutenkin kallis maa, ja maksulliset opinnot saattaisivat johtaa siihen, että opiskelijat eivät tule enää tänne. Sekä Kiina että Suomi hyötyvät siitä, että opiskelijavaihto on sujuvaa ja vilkasta.

Kiinan politiikka muuttuu hitaasti ja maa tarvitsee yhteistyökumppaneita muutoksissa. Suomalaiset ovat investoineet suuresti Kiinaan ja myös Kiinan investoinnit Suomeen ovat kasvaneet tasaisesti. Suuri syy kiinalaisten hitauteen on kuitenkin se, että Suomi ja Suomen yrityskulttuuri ovat vielä varsin tuntemattomat Kiinassa. Siksi olisi erittäin tärkeää järjestää erilaisia yritysseminaareja ja yhteistyöfoorumeita Kiinassa ja Suomessa, joissa yritykset pääsisivät tutustumaan molempien maiden yrityksiin ja toimintamalleihin.

Suurlähettiläs Huangin seuraaja toimii tällä hetkellä Kiinan suurlähettiläänä Prahassa. Hän on aiemmin toiminut myös Kiinan ilmastosuurlähettiläänä.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Keisaria juhlitaan

Tänään on Japanin keisarin syntymäpäivä. Suurlähetystössä, Kuusisaarentie 6:ssa juhlittiin suurella joukolla. Liikenne oli koko iltapäivän vastaaoton ajan melkoisen takkuista, kadulla ei liiemmin ole ylimääräistä tilaa. Näin lapsuuden koulukaverin, omaasukua Elorannan Soilen miehineen ja sain onnitella poliisiylijohtaja Mikko Paateroa. Sisäministeri oli vähän hätiköivä viime viikon kannanotoissaan.

Illalla me Satakunnan kansanedustajat olimme vieraina upouudessa Alma-talossa Alvar Aallonkadulla, aivan junaraiteiden vieressä. oleva Alma Median sanomalehtitalo on todella nykyaikainen monessa kerroksessa. Lehtiperheeseen kuuluu Iltalehden ja Kauppalehden lisäksi lukuisia paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä sekä maakuntalehtiä, joista suurimpina Aamulehti ja Satakunnan Kansa.

Paikalla olivat keskustelemassa meidän seitsemän kansanedustajan kanssa Satakunnan Kansan entinen ja ja uusi päätoimittaja Petri Hakala, Olli-Pekka Behm ja päätoimittaja Tapio Vallin. Monia maakunnan tärkeitä asioita kosketeltiin ja todettiin meidän kaikkien olevan yhteisellä asialla, niin lehden väen kuin kansanedustajienkin.

Maakunnan tulevaisuus vaalipiiriuudistuksineen on kipeä kysymys. Mitään vaikeutta ei olisi, jos ei nykyhallituksen määräyksestä olisi torpattu edellisen eduskunnan hyväksymää vaalilakiuudistusta, jonka mukaan jokainen ääni olisi ollut samanarvoinen ja kaikki puolueiden äänet olisi laskettu yhteen ja sen mukaisesti jaettu paikat puolueiden välillä ja voimassa olleiden vaalipiiirien äänimäärien suhteessa. Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää ja näin Satakunnan vaalipiirilläkin on toden ajat edessäpäin. Perussuomalaiset olivat ainoita uudistuksen kannattajia edelleen tässä eduskunnassa.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Alkuviikkoa

Maanantaipäivä oli taas täynnä touhunpoikasta eikä facebookiinkaan tuntunut pääsevän, kun vaadittiin uutta päivitystä. Jotenkin lopulta yli puolenyön sattumalta kuitenkin pääsi kurkistamaan ja kertomaan esim. sotaveteraanien Kankaanpään paikallisosaston kokoustaneen sekä aamun sujuneen vesijuoksussa ja hieronnassa. Päivä vierähti KankU:n lehden ilmotushankinnassa. Aamusta taas aikanen lähtö kohden Helsinkiä, tällä kertaa klo 6.40 linjabiilillä.

Veteraanikokouksessa oli 100-vuotiaan Vihtori Siivon aloitteesta kirjelmä sisäministeriölle uudesta virallisesta liputuspäivästä syyskuun 4. päivä. Se on varsinainen sodan päättymisen päivä ja siis varmasti liputtamisen arvoinen. Viemme aloitetta eteenpäin laajalla rintamalla.

Tiistaina sain johtaa istuntoa loppuun asti kello 18 lähtien kello 20.20 asti. Sitä ennen sain olla euralaisen, brändillään jo sadan suosituimman suomalaisen firman joukkoon nousseen Biolanin 40-vuotisjuhlissa Finlandia-talolla: "Vihreämpää maailmaa, Biolan 40 vuotta". Juhlan kunniaksi ensi vuoden tuotteiden myynnistä lahjoitetaan 50.000 euroa Lastenklinikoiden kummitoimintaan. Kaikki ostamaan luomulannoitteita ym. Biolanin tuotteita, joita viedään jo kymmeniin muihinkin maihin. Illalla en töiden vuoksi siis ehtinyt Joulu Mielelle-juhlakonserttiin. Konsertissa on ollut esiintymässä Riki Sorsa, Laura Voutilainen, Pop Arponen ja Antti Railio, jotka myös kävivät esittäytymässä juhlassa.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Lapuan Israelin Ystävät 30 vuotta

Oltiin Lapualla, yötäkin. Siellä pidettiin Lapuan Israelin Ystävien 30-vuotisjuhlia oikein lapualaasittain. Oltihin kirkossa ja syötihin ennen päiväjuhlaa ja vielä lopuksi juotihin kahveet. Sain olla saarnamiehenä tuomiosunnuntain messussa Lapuan tuomiokirkossa sekä seurakuntalon juhlassa pittää puhetta Raamatun lupauksista omaisuuskansalle Israelille ja nykyajan kuulumisista ja Suomen ja Israelin yhteyksistä. Tervehdykset esittivät myös tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Salomäki sekä vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan pastorit.  Juhlatunnelmaa nostattivat myös seinäjokinen tanssiryhmä ja nelihenkinen soitto- ja  lauluryhmä israelilaisine reippaine rytmeineen. Hatikva ja Maamme laulettiin lopuksi, kuten tapoihin kuuluu. Ja kaikilla oli niin mukavaa...

Lapuan tuomiokirkko on oikein tuomiosunnutain kirkko siinä mielessä, että jokaisessa ristikirkon sisäylänurkkauksessa on kuvattuna Ilmestyskirjan hevonen: valkea, tulipunainen, musta ja hallava.
Nämä hevoset lopun aikaa kuvaavine ratsastajineen tulevat näkyviin Ilmestyskirjassa, kun Karitsa avaa neljä ensimmäistä kirjakäärön sinettiä. Ne kuvaavat lopun ajan taisteluita: katasrofit tulevat vain lisääntymään Kristuksen tulemukseen asti.

Tuomiosunnuntain evankeliumitekstikin Matteuksen evankeliumin luvusta 25 kertoo viimeisestä tuomiosta, miten Kristus tulee ajan lopussa  tuomitsemaan kansat tekojen ja tekämättäjättämisen mukaan. Mutta - emme kukaan kestä, ellemme saa anteeksi syntejämme, ja näin kaikki on lähtöisin Kristuksesta: Me rakastamme, sillä Hän on ensin rakastanut meitä. Ja me kohtaamme Kristuksen juuri kärsivissä lähimmäisissämme. Ja työsarkaa riittää: Hätä ja tuska maailman suurempi on kuin aavistan. Ken tahtoo kärsivää auttaa? Ja juuri sen tähden  me saamme olla lujat ja järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että meidän vaivannäkömme ei ole turha Herrassa!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Heikot GSM-yhteydet ja tv-kanavien näkyvyys Honkajoella

Heikot GSM-yhteydet ja tv-kanavien näkyvyys Honkajoella


Eduskunnan puhemiehelle
Muualla Suomessa huippunopeiden 4G-yhteyksien kysyntä ja rakentaminen kasvaa, mutta Honkajoella odotellaan yhä edes kohtuullisia GSM-yhteyksiä ja televisiokanavien katselumahdollisuuksia. Matkapuhelinoperaattoreista vasta Elisa on investoinut Honkajoen katvealueelle uusinta teknologiaa. Mutta koska alueen 3G-verkkokaan ei toimi kuuluvuuskarttojen lupaamalla tehokkuudella, Elisan ponnistus ei riitä yksin nostamaan Honkajoen GSM-yhteyksiä kohtuulliselle tasolle muiden operaattoreiden sekä yleisen huonon kuuluvuuden osalta.
Myös television huono näkyvyys on Honkajoella ollut esillä jo vuosien ajan. Keskustankaan alueen kotitalouksissa television lähetykset eivät näy moitteettomasti, vaikka Digitaan on oltu yhteydessä asiasta. Esimerkkinä toinen satakuntalainen kylä, Niinisalo, keräsi Digitalle 50 kuntalaisen adressin saamatta siltikään asianmukaista tutkimusta alueen lähetysten heikon laadun johdosta. Maaseudun mittakaavassa 50 kotitalouden katvealue voi olla hyvinkin laaja, koska kyseessä on enimmäkseen harvaan asuttua seutua ja omakotitalotontteja.
Mikäli kuuluvuutta ja näkyvyyttä heikentävät maaston puut ja mäet, olisi mastojen korottaminen tai tukiasemien lisääminen toteutettava asian ja kohteen vaatimalla tavalla.
Olen tehnyt edellä mainituista asioista kirjalliset kysymykset jo 23.11.2011 ja 9.3.2012.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä Honkajoen huonojen GSM-yhteyksien ja television näkyvyyden parantamiseksi, että kunnan asukkaat ovat samanarvoisia maksamansa puhelinliittymän toimivuuden suhteen ja että Digita selvittää ja korjaa tv-kanavien näkyvyyttä?
Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013
Anssi Joutsenlahti /ps

torstai 21. marraskuuta 2013

Raja-aitakiistoja

Eduskunnan puhemiehelle
Kahden tontin välisen raja-aidan tekemiselle tarvitaan aina naapurin suostumus. Tietyissä tapauksissa tarvitaan toimenpidelupa myös kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Naapurusten välisiä, jopa surmatöihin johtaneita, vuosikymmeniä jatkuneita ristiriitoja syntyy silti raja-aidan tai muun, naapurin tontille näkyvän häiritsevän tekijän seurauksena. Puiden juuristot voivat konkreettisesti vahingoittaa kiviaitoja, salaojitusta tai rakennuksen perustuksia. Runsaat lehtimäärät voivat tukkia räystäitä, ja rakennuksen kattoa voidaan joutua puhdistamaan tavallista useammin.
Tilanne jumittuu joskus pahasti, kun kaupungin virkamiehetkään eivät puutu asiaan, vaan jättävät maanomistajat omilleen. Näin kävi esim. Porissa, jossa naapurin yli 20-metriset puut ylittävät liki 80-vuotiaan naapurin raja-aidan. Vanhat puut ovat kovalla tuulella ja myrskyssä todellinen uhka talolle. Keskustelu naapurusten välillä ei johtanut mihinkään, vaan puut ovat yhä paikoillaan. 80-vuotias on ottanut yhteyttä kaupungin virkamieheen. Monelle eri henkilölle asiansa kerrottuaan soittaja sai tyhjänpäiväisen vastauksen, ettei kaupunkikaan voi pakottaa ketään kaatamaan puita, mutta soittajalla on asiasta jo naapurille huomautettuaan oikeus katkoa omalta puoleltaan oksat ja juuret omalla kustannuksella. Tämä ei hänen ikäiseltään kuitenkaan ymmärrettävästi onnistu, ja sen kaupungin virkamieskin myönsi. Puun omistajalla on säädösten mukaan lisäksi oikeus vaatia vahingonkorvausta, jos naapuri vahingoittaa puuta tarpeettomasti. Haitan pitää olla merkittävä, että naapurin puiden oksiin ja juuriin voi käydä käsiksi.
Valvontatehtävään asetetut kaupungin virkamiehet olisikin lainsäädännön kautta saatava noudattamaan ja valvomaan asetettuja lakeja ja ohjeistamaan riitatilanteissa kumpaakin osapuolta täsmällisin toimeksiannoin. Koska rakennusvalvontaviranomaisen on velvoitettava kiinteistön haltijaa muuttamaan rakennusasioissakin toteutukset säännösten vaatimukset täyttäviksi, tämä pitää ulottaa velvoitteena lainsäädännön kautta myös rakennuksen ulkopuolisiin rakenteisiin ja raja-aitoihin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus säätää lain raja-aidan ja naapurin puolelle kasvavan puuston aiheuttamien haittojen poistamiseksi virkamiesten toimesta selkein säännöin?
Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013
Anssi Joutsenlahti /ps

Olli Rehn kerrankin oikeassa

TV:n lauantaiaamussa komissaari Olli Rehn alitti tuntuvasti riman väittäessään, että kaikki nykyiset ongelmamme ovat perussuomalaisten eduskuntavaalivaalivoiton syytä. Timo Soinikin riemastui ja totesi puheenvuoron olevan selvä tanssiinkutsu. Saapa nähdä, mikä Timon lopullinen ratkaisu onkaan. Hän ei tällä hetkellä enää kielläkään ehdokkuuttaan, mutta jos ei eilen illalla haastattelussa kieltänyt niin ei myöntänytkään ehdokkoonaoloaan EU-vaaleissa?

Siinä mielessä Rehnin puheessa oli totuuden siementä, että perussuomalaisten pelossa tapahtuu monenlaista. Enää ei ainakaan julkisesti uskalleta kannattaa poliittisia virkanimityksiäkään. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen sanoo, ettei uuden Terveyden ja Hyvinvointiviraston johtajan tarvitse omistaa demarien jäsenkirjaa, vaikka virka on läänitetty heille. Poliittisista virkanimityksistä vuosikymmenet kiinnipitäneen kepunkin puheenjohtaja teki eilen itseään tykö ja kertoi, ettei puolue pidä kiinni paikastaan KEVAn toimitusjohtajuudessa, jos nykyinen Merja Ailus saa lähtöpassit sumeilemattomien etuisuuksiensa metsätyksen johdosta.

Eiköhön yleinen mielipide ajanut KEVAn puheenjohtajan, kokoomuksen Laura Rädyn vaatimaan Marja Ailuksen eroamista aivan samoin kuin kokoomuksen poliisikansanedustaja Kari Tolvanen vaati illalla poliisiylijohtoa ja huumepoliisijohtoa sopimaan riitaisuutensa ja puhaltamaan yhteen hiileen. Ettei vaan poliisiylijohtajankin pää olisi pian vadilla, kun huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittuna lahjusepäilyistä huumepäällikköjen kanssa.

Kyllä vaan perussuomalaisten pelko laittaa yhden jos toisenkin ajattelemaan kansan kaikivaltiaan reaktioita, jos ei väärinkäytöksiin reakoida tarpeeksi ankarasti.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Perussuomalaisille kolme meppiä

Yle teetti Taloustutkimuksella ensimmäisen gallupkyselyn EU-vaalien kannatuksesta. Kuvaavaa oli kyllä se, että yli puolet haastatelluista ei vielä ilmoittanut kantaansa. Muutenkin EU-vaalit ovat olleet valitettavan laimeita, kahtena edelliskertana äänestysvilkkaus on jäänyt 40 prosentin tasolle.

Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.

Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.

Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.

Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Veteraanikansanedustajat kävivät talossa

Veteraanikansanedustajat eli entiset kansanedustajat pitivät tänään yli sadan hengen voimin syyskokoustaan täällä eduskunnassa, heille kaikille tutussa talossa. Niin pääministeri kuin Suomen Pankin pääjohtaja pitivät heille katsauksensa.

Ennen puhemiehen tarjoamaa iltapalaa veteraaniedustajat vierailivat myös omissa eduskuntaryhmissään. Meidän ryhmässä kävivät Mikko Vainio ja J.Juhani Kortesalmi sekä nuorempaa kaliiberia oleva Toimi Kankaanniemi, joka aivan vakavissaan harkitsee EU-vaaliehdokkuutta. Hänellä on täydet läpimenomahdollisuudet, siksi hän joutuukin pohtimaan asiaa läpikotaisin. Meppinä ei ole helppoa jatkuvine matkustamisineen. Juuri se on yksi painavimmista syistä siihen, ettei Raimo Vistbacka ole lähdössä leikkiin mukaan. Ja sen kyllä Raimolle suo. Vaikka ei sen puoleen, Toimi on tullut samana vuonna eduskuntaan kuin Rami eli vuonna 1987, jolloin itse jäin pois kahden kauden eli kahdeksan vuoden jälkeen. He ovat siis olleet edustajina kuusi kautta eli 24 vuotta. Minulla tuli sama 24 vuoden jakso poissaoloa eduskunnasta ja tämän kauden jälkeen täyttyy puolet Raimon ja Toimin pitkästä kaudesta eli kaksitoista ajast´aikaa.
 
Veteraanikansanedustajlla on omat oikeutensa täällä eduskunnassa. Jokainen saa taloon tullessaan nimellään varustetun rintalapun. Heidät valokuvattiin ja jatkossa nimilappu varustetaan valokuvalla. Talossa he saavat liikkua aivan vapaasti. He voivat myöskin käyttää vapaasti talon saunaa, jonne muutoin pääsevät vain kansanedustajat ja talon virkailijat. Kerran kansanedustaja, aina kansanedustajan etuja, se on ihan hyvä niin. Loppujen lopuksi kautta aikojen valittuja kansanedustajia on sittenkin aina hyvin rajallinen määrä elävien kirjoissa.
 
 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Merellinen Merikarvia

Ei päivää ilman tapahtumaa, vaikka taas on ollut kansanedustajan "vapaa viikonloppu". Lauantaina oli jo aiemmin mainittu Mehiläistuottajien seminaari, sunnuntaina Herättäjän-päivä Kihniössä ja tänään kansanedustajien tutustumiskäynti Merikarvialla. Tosin vain kolme oli saapunut paikalle koko ajaksi ja neljäs oli mukana osan aikaa. Mutta silti voin yhtyä Tapio Rautavaaran lauluun "Päivääkään en vaihtaisi pois". Itseähän olen pyrkinyt ja siis myös päässyt kansanedustajaksi 24 välivuoden jälkeen. Edustajana saa tutustua myös mitä erilaisimpiin asioihin ja ihmisiin ja nähdä elämämme ja yhteiskuntamme moninaisen kirjon.

Merikarvialla näytettiin ylpeänä - ja syystä – vastavalmistunutta, pienen kunnan voimannäytettä, uutta jäähallia. Aluksi saimme olla kertomassa kansanedustajan kuulumisia kahdessa päivänavauksessa, ensin ala-asteen 200 oppilaalle ja sitten lukiolaisille, jotka ovat tekemässä retken Helsinkiin ja käyvät silloin myös eduskunnassa.

Merikarvian kunnan kuulumiset olivat muutenkin voittopuolisesti myönteisiä, talousarviot ovat ihme kyllä olleet nykyisenä vaikeana aikana voitollisia ja puskuria on kertynyt rahastoihin miljoonia vaikka kunnassa on vain 3.300 asukasta.

Merellisessä Merikarviassa on osattu käyttää hyödyksi ainutlaatuinen sijainti ja siten houkutella turisteja Krookan satamalla, Ouran saaristolla ja Kasalan kalasatamalla. Kuulimme lohikalastuksen nykytilanteesta, meren ja joen matkailun kehittämisen yhteishankkeesta sekä yli 300.000 euroa EU-rahoitusta saaneesta kalastusmatkailun kehittämishankkeesta.

Eipä ihme, ettei Merikarviaa koske mikään kuntaliitoksiin velvoittava kriteeri, siellä on yhtenäinen työssäkäyntialue, kuntatalous on kunnossa ja yhdyskuntarakenne on riittävän keskittynyt. Merikarvialla selvitään ja myös halutaan pysyä itsenäisinä.
 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Aluevaltausta

Osallistuimme Valvomisen sunnuntaina Kihniön Herättäjän-päivään, jossa olen monta kertaa ennekin ollut mukana, Kihniön seurakunnan ystävällisessä ilmapiirissä. Siioninvirret ja puheet liikkuivat päivän aihepiirissä. Tilaisuudessa oli mukana kirkkokuoro, kirkkoherrapariskunta ja Leakin oli rippikoulupojan kanssa kirkossa. Kauko Huhdan vaimo Irene tarjoili jälkikasvun kanssa maukkaat sörsselit kirkkokahveilla. Karvia-Parkano-Kihniö -alueelle on perustettu oma Herättäjä-Yhdistyksen osasto. Näissä seurakunnissa pyritään kokoontumaan vuosittain ja nyt oli Kihniön vuoro.

Paluumatkallamme näin myrskypäivänä poikkesimme Jämijärven Ruupaperällä 85-vuotispäivillä. Itse syntymäpäiväsankari lausui tunnettuun tyyliinsä muutaman Lauri Pohjanpään puhuttelevan runon.

Psalmista 107 löytyi: "Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. He iloitsivat, kun tuli tyyni ja hän vei heidät toivottuun satamaan." Hyvin sopii päivän ilmanalaan.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Karhu vai mehiläiset?

Mehiläistuottajat pitivät viikonloppuna valtakunnallista kokoustaan Kankaanpäässä. He olivat kutsuneet mukaan alueen kansanedustajatkin, ja peräti kaksi meistä uskaltautui paikan päälle, eli me Timo Kallin kanssa. Saimme käyttää puheenvuoronkin aika kinkkisestä aiheesta: Karhut hunaja-apajilla - miten voisimme vähentää vahinkoja?

Karhujen määrä ja levinneisyys on vuosi vuodelta kasvanut, samoin niiden aiheuttamat tuhot mehiläistarhoille, akuilla varustetuista aidoistakin huolimatta. Yksikertaisin ratkaisu tähän, kuten kaikkiin muihinkin petovahinkoihin, on karhukannan tuntuva vähennys. Nyt sitä vastoin karhujen lukumäärä vain lisääntyy ja sen myötä tuhot, pelot ja mahdollisten ihmisillekin koituvat onnettomuudet lisääntyvät. Pitääkö meidän Suomen maaseudulla olla peloissamme petojen vuoksi?

perjantai 15. marraskuuta 2013

Onko opin sauna autuas aina

Eilen käytiin keskustelua Hyvästä oppimisesta. Siinä onkin tehtävää, kun hallituksen esityksen mukaisesti vähennetään lukiokolutusta, ammatillista peruskoulutuksta, ammattikorkeakoulutuksen ja jopa perusopetuksen rahoitusta. Samanaikaisesti valiokunnasta tullut, kaksi vastalausetta sisältävä mietintö vahvistaa asian.  Myös teattereiden, orkestereiden ja museoiden  määrärahoja nipistetetään. Kaiken kaikkiaan esityksellä on 54 miljoonan euron vaikutus! Oppositiopuolueilta - tietenkin - on vastalauseet. Opetusministeri Krista Kiuru joutui  keskustelussa kertomaan, miten juuri julkistetun tutkimuksen mukaisesti peruskoululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet, vaikka jokin aika sitten paistateltiin Pisa-tutkimuksen paisteessa. Mitä onkaan odotettavissa säästötalkoidenkin tuomana edessäpäin?

Sain muuten kolmena peräkkäisenä iltana olla päättämässä täysistuntoa, eilen puhetta riitti kello 20 asti. Puheenvuorot tulevat joulua kohden vain lisääntymään budjettilakien ja lopulta koko budjetin tullessa käsittelyyn ja puhuttaviksi.

Tänään saatiin vaihteeksi iloisempiakin uutisia, kun yöllä kello kolmen jälkeen Finnairin sopimusosapuolet pääsivät sopimukseen, jonka ammattiliitot hyväksyivät aamupäivällä. Kuitenkin jo 77 lentoa ehdittiin perua. Mutta hyvä näin, että pääsimme vähemmillä vahingoilla - kuiteskin.

torstai 14. marraskuuta 2013

Rikkaan malmivarantomme hyödyntäminen

 Suomi on edelleen maailman ykkönen. Näin esimerkiksi kaivostoiminnan houkkelevimpana investointikohteena. Suomessa on 12 metallikaivosta ja metallia louhitaan 30 kaivoksessa. Suurimpia ovat Pajala-Kolari, Sokli ja Talvivaara. Onkin kysyttävä, annammeko käytettäviksi maaperärikkauksiamme liian halvalla, Suomen royaltit ovat lastenkengissä muihin maihin verrattuna. Jotain pitäis todella tehdä!

Tämä kävi ilmi ympäristövaliokunnan avoimessa kokouksessa aiheeltaan Kestävä ja kannatettava kaivostoiminta? Ja varsinkin Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian professorin Olli Tahvosen alustuksesta.

Talvivaaran kohtalo on parast´aikaa vakavassa tilanteessa. Tänään kuultiin uutinen alihankkijoiden palkanmaksun lopettamisesta. Ministeri Vapaavuori toteaa valtion mukaan tulon jatkorahoitukseen olevan kiinni yksityisen rahoituksen mukanaolosta. Todellinen ympäristökatasrofi olisi kyseessä toiminnan loppuessa, jätevesien puhdistaminen vie joka tapauksessa vähintään neljä vuotta, josta siis kuitenkin on huolehdittava.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Keskiviikon antia

Kiinan kansankongressin lakivaliokunnan vieraat olivat tutustumassa eduskuntamme vastaavaan valiokuntaan ja sain olla vastaanottamassa heidät eduskunnan puolesta. Seurueeseen kuuluivat mm. rouva Ma Wenin ja herra Chen Chenin sekä suurlähettiläs Huang Xiangin. Lahjaksi sain parimetriselle pahville tehdyn maalausjäljennöksen alkuperältään arvokkaasta taulusta Pekingistä, sen vanhalta ajalta. Kiinan kanssa suhteemme ovat olleet kunnossa jo 60 vuotta, vuodesta 1953 lähtien, jolloin ensimmäinen suomalaisvaltuuskunta vieraili Kiinassa Sylvi Kekkosen johdolla.

Mutta keskiviikkopäivään mahtui paljon muutakin yhtä mielenkiintoista.

Aamulla heti kello 8 alkoi lähiruokaseminaari aamupuurolla monine asiaa valottavine esitelmineen. Erityisesti jäi kullekin tehtäväksi selvittää omalla paikkakunnallaan, onko siellä laadittu jo oma lähiruokastrategia. Apua sen tekemiseen on saatavissa EkoCentrian hankintaoppaasta. Myös selvitettiin HYVÄÄ SUOMESTA JOUTSENMERKIN alkua ja käyttöoikeutta. Yhä useampi tuote myydään tällä merkillä ja kuluttajat ovat ottaneet sen ostospäätöstensä perustaksi laadun takaajana. Olin vähällä jäädä pois laajasta tuote-esittelystä, mutta kiirehtiessäni juuri Kiina-kohteliaisuuskäynnin jälkeen nauttimaan lähiruokaseminaarissa mainostettua ruokalan kermaista siikakeittoa kuulin vasta tästä mahdollisuudesta ja puhemiesneuvoston jälkeen ehdin vielä pistäytymässä ennen täysistunnon alkua tässä lähiruokaesittelyssä, jonka toivottiin saatavan jokavuotiseksi puutarhatuotemarkkinoiden tapaan.

Eduskunnan Pertti Salolaisen johtaman ympäristö- ja luontoryhmän vuosikokous pidettiin myös, mutta alan järjestöjen palaverissa en enää kokouksen jälkeen voinut olla, koska oli kiirehdittävä johtamaan puhetta istuntoon kello 15.45, jonka sitten sain päättää puolentoista tunnin kuluttua. Juuri sopivasti vastaaottaakseni vieraakseni tuleet  saman perheenm, mutta kolmen eri sukupolven jäsenet, nuorimman ollessa aivan sylivauva. Näin jouduin jäämään pois ryhmämme SAK:n tapaamisesta Hakaniemenrannassa. Kaikkeen ei voi millään ehtiä ja meillä edustajilla on tätä vientiä ja tapahtumia - välistä tuntuu - aivan liian kanssa.

Mahtui päivään vielä ruotsin tunti, saunassa käynti tukanpesuineen ennen illalla tapahtunutta liian pitkäksi venyneen tukan leikkausta. Paljon muuta ei enää voi päivältä vaatia - vai kuinka?

tiistai 12. marraskuuta 2013

Eduskunnassa riittää vierailijoita

Tänään eduskunnassa on vierailujen päivä. Sain johtaa siksi istuntoa heti alusta, kello 14 ja toivottaa  tervetulleiksi Venäjän duuman nuorten parlamentaarikkojen valtuuskunnan seuraamaan täysistuntoa.

Ennakkoaikataulun mukaan olisi kello 15.15 Namibian tasavallan presidentin seurueineen pitänyt saapua seuraamaan täysistuntoa, mutta vasta 15.45 arvovaltainen seurue presidentti Hifikepunye Pohamban ja puhemies Eero Heinäluoman johdolla saapuivat lehterille. Niinpä sain toivottaa maamme vanhimmalta lähetyskentältä saapuneen seurueen tervetulleeksi seuraamaan eduskunnan täysistuntoa, vaikka paikalla oli enää valitettavan vähän kansanedustajia.

Vielä illalla sain isännöidä eduskuntaan perehtymään tulleen 207. maanpuolustuskurssin iltapalaa. Pääsihteeri Seppo Tiitinen kertoi heille eduskunnan roolista ulko- ja turvaallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajien Timo Soinin ja Jussi Niinistön piti käyttää valiokuntiensa puolesta puheenvuorot. Aika perussuomalaista väritystä siis, kurssilaisissakin on kaksi perussuomalaista. Mutta kumpikaan puheenjohtaja ei ollut paikalla, ainakin Jussilla oli laillinen este virkamatkalla Ruottinmaalla. Heidän sijallaan alustukset pitivät kansanedustajat Antti Rantakangas ja Johannes Koskinen.


Illallinen sujui leppoisissa merkeissä, ja tilaisuudessa muistettiin 11 maanpuolustuskurssia johtanutta Kim Mattssonia hänen siirryttyään toisiin tehtäviin. Uutena johajana toimii eversti Heikki Välivehmas. Tämä on siis ensimmäinen hänen johtamansa kurssi ja niitä tulee monia lisää, kursseja pidetään vuosittain neljät. Tämä kurssi on sikäli ennätyksellinen, että siinä on naispuolisia osallistujia enemmän kuin koskaan ennen. Sainkin aiheen huomauttaa, että kursseilla näyttää olevan sama  suunta kuin eduskunnassakin, meilläkin on kerta kerralta aina enemmän naiskansanedustajia.


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Pakolaisasiaa

Ryhmäkokouksessa puhutti etenkin valtuuston hyväksyttävänä oleva, Kankaanpäässä jo kolme porrasta  läpikäynyt Pohjois-Satakunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Tämä ohjelma on lain mukaisesti hyväksyttävä jokaisessa kunnassa ja se on jo käsitelty PoSan johtokunnassa, perusturvalautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ilman säröääniä.

Ohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien mahdollisimman nopea kotoutuminen, joka tietysti on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

Pakolaisavun edustajat olivat juuri puhumassa eduskuntaryhmässämme ja kysymys on aina vaan ajankohtaisempi, kun pakolaisia taitaa olla parikymmentä miljoonaa ja määrä on kasvussa, yksin Syyriasta on lähtenyt miljoonia avun tarvitsijoita. Maamme ensisijaisena periaatteena on auttaa tarvitsevia pakolaisleireillä, mahdollisimman lähellä omia maitaan, josta sitten olojen rauhoituttua on vaivatonta palata kotimaahan. Pakolaisapu käyttää 87 % tuloistaan suoraan kentällä. Tehokkainta kehitysyhteistyö on juuri järjestöjen kautta, koska silloin apu menee paikallisten työntekijöiden välityksellä suoraan tarvitseville.

Inhimillistä hätää on tietysti aina pyrittävä lievittämään. Siksi Suomikin on sitoutunut ottamaan vuosittain 750 pakolaista, ensi vuonna poikkeuksellisesti 1050, joista 500 Syyrian sotapakolaisia.
Kiintiöpakolainen pääsee muuttamaan Suomeen, kun selviää, mikä kunta myöntää hänelle kuntapaikan. Viime vuosina kuntapaikoista vaan on ollut pulaa ja kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan sijoitusta lähtömaassaan tai tilapäismajoituksessa vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakijat ovat sitten toinen asia ja turvapaikan myöntämisen päättää Maahanmuuttovirasto aina perusteellisen tutkimuksen ja todella painavien  syiden jälkeen. Toimeentulotuki on heille 292,22€/kk.

Kotouttamisohjelmassa maahanmuuttajille annetaan perustiedot perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Monikulttuurisuutta pidetään kouluissamme rikkautena. Lapsen kulttuurista taustaa ja äidinkieltä on huomioitava, mutta pyrkimyksenä on suomen kielen oppiminen ja kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotouttamisen edistämislain mukaisesti korvausta maksetaan neljän vuoden ajan kuntaan osoitetuista henkilöistä, eräin poikkeuksin vain kolmen vuoden ajan tosin kysymyksen herättävästi valtion talousarvion rajoissa.

Näin Suomi täyttää velvollisuutensa Geneven sopimuksen hengessä kansakuntana kansakuntien joukossa. Kuitenkin on pidettävä kiinni siitä, ettei Suomeen synny samankaltaisia maahanmuuttajaongelmia hallitsemattomasta maahanmuutosta kuin esimerkiksi Ruotsin valtakunnassa Tukholmassa ja Malmössä.