keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Vuoden toistavat toisiaan

Nämä samat kotipihan kevätkukkakuvat kuin 2 vuotta sitten on voinut ottaa tänä keväänäkin ja olen ottanutkin!😊😍🥰😘 2 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 31. toukokuu 2021 · Jaettu seuraaville: Julkinen Puutarhan keväistä kukkaloistetta! Muuten - perunantaimetkin ovat nostaneet päätään mullanalta😊😘

tiistai 30. toukokuuta 2023

Kokoustamistakin

Kokouksia riitti tänäänkin ja miestenpiiri Honkajoen kodalla, mutta kyllä lopuksi mentiin sisällekin, on sen verran koleata ulkosalla!

maanantai 29. toukokuuta 2023

Hommaa riittää

Viikko näyyttää taas kiireiseltä, viikonloppu varsinkin, mutta hyvä niin, vierivä kivi ei sammaloidu. Tänään heti aluksi tuli taas 5.000 kpl Suomen Uutisia, josta Timo Mattilan kanssa saatiin jakoon heti tuhannen, puoliksi kumpainenkin. Kuntoutuskeskuksessa oli vuosittainen Tapio Saarijoen organisoima siniparettien kustantama iltapäivä sotaveteraanien leskille, jossa mielekiintoisen ohjelman parissa kului tunteja. Sain jakaa 100 euron palvelusetelianomuksia, kun hyvinvointialue jakaa niitä sotaleskille! Aarniokoskenkadun asuntoyhtiön vuosikokouskin ehti väliin, ennen kuin oli vuorossa tunninlenkki kymmenen jepen kanssa Liikuntakeskuksen metsämaastossa ja Risen portaillakin. Voikukkiakin yritin kaivaa pois, mutta väkisin jää juuren ala-osaa maahan. Muistan joskus kuulleeni, että voisi olla jokin aine, mitä laittamalla reikää saisi juurenjäännöksen eliminoitua. Tietäisikö joku tämän keinon? Vaikka ei silleen, onhan voikukkakin ihan jees kukkanakin!

sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Helluntaipäivä

Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. Raamatun tekstiti Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet lähettänyt Pyhän Hengen, Herran ja eläväksitekijän, joka avaa kaikille kansoille tien luoksesi ja johdattaa meidät pyhien yhteyteen. Uudista meidät Pyhän Hengen runsailla lahjoilla. Yhdistä koko ihmiskunta ylistämään sinua ja sinun suuria tekojasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isä. Sinä annoit Pyhän Henkesi valaisemaan, lohduttamaan ja neuvomaan kansaasi. Lähetä eläväksi tekevä Henki keskellemme sanassa ja pyhissä sakramenteissa. Anna evankeliumin sanoman levitä kaikkialle maailmaan, kunnes kaikki kansat ylistävät omalla kielellään sinua pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Herra, meidän Jumalamme. Ensimmäisenä helluntaina sinä täytit uskovien sydämet Pyhällä Hengellä. Sinä annoit heidän puhua eri kielillä ja kuuluttaa sanomaa Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Anna seurakunnallesi Henkesi voimaa julistaa ihmeellisiä tekojasi. Murra esteet evankeliumin tieltä, tee mahdoton mahdolliseksi. Kutsu kaikkia lunastettuja seurakuntasi yhteyteen ylistämään sinua kaikilla kielillä. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Kaikkivaltias Jumala. Sanallasi sinä loit maailman ja herätit elämän tyhjään ja autioon maahan. Yhä vieläkin luomakunta julistaa sinun kunniaasi. Me ylistämme sinua siitä, että luot Pyhän Henkesi valolla meihin elämää ja hoidat sitä. Kiitos uskon lahjasta ja elävästä toivosta. Kiitos rakkauden tulesta, jonka olet meissä sytyttänyt. Anna Pyhän Henkesi kirkastaa Jeesusta Kristusta ainoana pelastajanamme ja koko maailman toivona. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Tule, Pyhä Henki, ja lähetä taivaallisen valosi säteily. Tule, köyhien Isä. Tule, lahjojen antaja. Tule, sydänten valo, sinä paras lohduttaja, sielun suloinen vieras ja lämpö. Työssä sinä olet lepo, helteessä vilvoitus, murheessa lohdutus. Oi ihmeellinen valo, täytä uskollistesi sydämen syvyydet. Ilman sinua, Henki, ei mikään ole ihmisessä puhdasta. Pese se mikä on likaista, kastele se mikä on kuivaa, paranna se mikä on haavoittunut. Murra se mikä on kovaa, lämmitä se mikä on kylmää. Etsi kaikki eksyneet. Anna uskovillesi, sinuun luottaville, pyhät lahjasi. Anna uskon vahvistus, anna autuas loppu, anna ikuinen ilo. 6 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitos Pyhän Hengen lahjasta. Kiitos, että Henkesi tekee tänäkin päivänä työtään maailmassa: eksyneet kääntyvät omilta teiltään sinun puoleesi, syntiset löytävät Jeesuksen, särkyneet tulevat ehjiksi ja sairaita paranee. Anna Pyhän Hengen tuoda koteihin rakkauden ja anteeksiannon mieltä. Anna meidän olla sinun käytössäsi. Kuule meitä Jeesuksen tähden.

lauantai 27. toukokuuta 2023

Lähetysjuhlilla

Näin Helluntain aattona olin sopivasti jo toisena lauantaina peräkkäin Suomen Lähetysseuran juhlilla, viikko sitten Pieksämäellä ja tänään Salossa. Vuosittainen lähetysjuhla on näin ensi kerran hajautettu kahdeksi juhlaksi, jotta juhla olisi useamman helposti tavoitettavissa. Molemmissa juhlissa ohjelmassa ollut kirkossa pidetyt siioninvirsiseurat kokosivat salin täyteen väkeä, täällä Salossa vaan kirkkotila oli puolet pienempi kuin Pieksämäellä, niinpä jouduttiin käytävälle laittamaan lisätuolejakin. Olin myös Herättäjä-Yhdistyksen myyntipöydällä kankaanpääläisiä kenkiä tarjoamassa!🥰😘😊

perjantai 26. toukokuuta 2023

Kukkaloistoa

Kotipihalla riittää nyt kukintoja, tulppaaneja puupinon vieressä ja angervojen pensasrivistö nurmikentän reunassa! Kukat näkyy fb-sivullani!

torstai 25. toukokuuta 2023

Pekka Ervasti Natosta Maaseudun Tulevaisuudessa

Suomen alueen tarjoamat mahdollisuudet Naton ja Yhdysvaltojen erilaiselle sotilaalliselle toiminnalle tiedustelusta harjoitteluun ovat ilmiselvät. Se näkyy jo harjoituskuljetuksina Suomen rautateillä ja muilla liikenneväylillä. Uutiset|Politiikka24.5.202307:00 Kolumni Pekka Ervasti Melkein yhtä suuri konsensus kuin itse Nato-jäsenyydestä tuntuu Suomessa vallitsevan siitä, että tänne ei ainakaan lähitulevaisuudessa tarvita sotilasjärjestön tukikohtia tai ydinaseita. Mitenkähän käynee? Nato sai Suomen jäsenyyden myötä yli 1 300 kilometriä rajapintaa suoraan pääuhkaansa Venäjää vastaan. Kosketuspinta moninkertaistui entiseen verrattuna. Sotilaat ja alan ammattilaiset ymmärtävät, että pääsy aivan Venäjän viereen on läntiselle sotilasliitolle paitsi vastaan panematon mahdollisuus tutkailla, mitä naapuri rajan takana puuhailee – jopa kaukana rajan takana. On yhtä selvää kuin luonnollistakin, ettei uutta aluetta jätetä käyttämättä hyväksi. Ensimmäiset Naton tiedustelukoneet ovat jo lentäneet pitkin Suomen ja Venäjän rajalinjaa tutkat höröllä. Sitä mahdollisuutta niillä ei aikaisemmin ollut. Muutama lento on demonstratiivisesti laajalla julkisuudella operoitu, mutta arvata sopii, että tulevaisuudessa ei kaikista vakoilulennoista julkisesti hölistä. Ei sotilasliitto ole mikään taustalla häilyvä, passiivinen hätävara. Nato-jäsenyyden rinnalla Suomi on tekemässä kahdenkeskistä sopimusta sotilaallisesta yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Se mahdollistaa amerikkalaisten joukkojen läsnäolon ja kaluston osalta myös varastoinnin Suomen maaperälle. On kai makuasia, puhutaanko Naton kiinteästä tukikohdasta, jos sen suurin, voimakkain ja vaikutusvaltaisin jäsen luo enemmän tai vähemmän pysyvää läsnäoloa tänne. Ihan reserviläispohjalla voisi ennakoida, että Naton/Yhdysvaltojen sotilaat ovat taatusti kiinnostuneita myös erilaisten tiedusteluhärpäkkeiden sijoittamisesta lähemmäksi Suomen ja Venäjän rajalinjaa. Onhan siellä tutka- ja kuunteluasemia jo nyt ihan omastakin takaa, mutta jäsenyyden myötä Suomi saa kontteihin todennäköisesti modernimpaa rautaa ja softaa sekä ehkä myös ulkomaalaista henkilöstöä. Liittoutumisen logiikka etenee omalla painollaan. Suomen alueen tarjoamat mahdollisuudet Naton ja Yhdysvaltojen erilaiselle sotilaalliselle toiminnalle tiedustelusta harjoitteluun ovat ilmiselvät. Se näkyy jo harjoituskuljetuksina Suomen rautateillä ja muilla liikenneväylillä. Suomalaiset kääntyivät Naton kannalle saadakseen turvaa Venäjän uhkaa vastaan. Lähivuodet näyttävät, että tuon uhan torjuminen vaatii myös konkreettisia käytännön toimia Suomen alueella. Ei sotilasliitto ole mikään taustalla häilyvä, passiivinen hätävara, joka kaivetaan naftaliinista vain akuutissa tilanteessa. Nato ja Yhdysvallat eivät ole äänettömiä yhtiökumppaneita. Niiden läsnäolo näkyy ja kuuluu. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

tiistai 23. toukokuuta 2023

Riikka Purra sotesopasta

Sotepirut taltutettava En muista, olisiko pääministeriltä oikeasti kertaakaan kysytty, kantaako hän vastuuta soten kriisiytymisestä, kirjoittaa kolumnissaan RiikkKolumni Riikka Purra Suomessa käytiin historian ensimmäiset aluevaalit noin 16 kuukautta sitten. Vaalien jälkeen käynnistyivät aluevaltuustot ja muut asiaan kuuluvat kokoonpanot. Varsinainen hallinnonuudistus astui voimaan reilu neljä kuukautta sitten. Rakenteita on rakennettu ja strategioita nuijittu. Valta on jossain aivan muualla kuin kumileimasimen roolin saaneessa valtuustossa. Mutta saivatpa puolueet lisää mannaa. Uusia puoluetukia ja palkkioita puolustellaan sillä, että niiden kustannukset ovat vain pieni pisara isossa meressä. Samalla logiikalla suomalainen julkinen sektori on muutenkin paisutettu. Aluevaalien vaalikeskusteluissa puhuttiin siitä, mistä sotessa tavallisesti. Lupauksista, satsauksista, tarpeista, oikeuksista. Perussuomalaiset puhui ongelmista. Valtavasta rahoituksen epäsuhdasta, siitä, että järjestelmä ei kestä tätä kehitystä, palvelut heikkenevät ja niin edelleen. Kysyimme, kenelle hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu. Kampanjamme oli kuulemma negatiivinen ja maalasi piruja seinille. Nyt toukokuussa 2023 mistään muusta ei sotessa enää puhutakaan kuin ongelmista. Kaikki tietävät, että rahoituksen ongelmat ovat valtavat, kustannuspaineet lähes tähtitieteelliset, ongelmat kasvavat ja kasaantuvat. Ei pääse hoitoon, ei saa aikoja, leikkaukset siirtyvät, jopa lapsipotilaita lähetetään ulkomaille, itsemurhat ja huumekuolemat lakaisevat ihmisiä jonoista. Ei ole hoitajia, lääkäreitä, rahaa. Samaan aikaan kun ratkottavana on akuutteja ongelmia, jopa hengenhätä, olisi pakko suunnata energiaa siihen, miten valtavia kustannuspaineita voidaan hillitä. Mikään järjestelmä ei nimittäin niitä kestäisi – ei varsinkaan velalla elävä, alijäämiä kasvattava ja kaukana tasapainosta oleva Suomi. Säätytalon hallitusneuvotteluissa sotea käsittelevä ryhmä on vaikeiden päätösten edessä. Mitä tälle kaikelle edes voidaan tehdä? Edellinen hallitus kunnostautui rakentamaan rakenteita, säätämään mitoituksia ja takuita ja velvoitteita, mutta unohti itseään kehuessaan, että pelkkä paperi ei riitä. Lähes kaikki on mennyt pieleen, kertovat sotetyöntekijät toinen toistaan seuraavissa lehtijutuissa. Kaikkein eniten sotesta on aina puhunut ja siihen omaa poliittista arvovaltaansa kiinnittänyt Sdp, vielä toimitusministeriönä jatkavan hallituksen pääministeripuolue. En muista, olisiko pääministeriltä oikeasti kertaakaan kysytty, kantaako hän vastuuta soten kriisiytymisestä. Sen sijaan ei edes kolmatta viikkoa Säätytalon neuvotteluissa saatu päätökseen, kun sama puolue huutaa jo otsikoissa, kuinka hallitusneuvottelijat tekevät julmaa politiikkaa eivätkä välitä köyhistä ja sairaista. Politiikka on totta vie härskiä, mutta rajansa silläkin. Suomalaisen soten oikealla raiteelle saaminen edellyttää laajaa kansallista yksituumaisuutta eikä päivänpolitiikan niskojen nakkelua. Saattaahan se olla mahdotonta, mutta on siihen viime aikoina muissakin tärkeissä asioissa kyetty. Kirjoittaja on kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja. maakunta- ja soteuudistusTerveydenhuoltopolitiikka

maanantai 22. toukokuuta 2023

Tuomi kukkii kesähelteessä

Kotipihan Tuomi kukassaan ja männystä tulleet polttopuutkin kuivumassa auringossa! Tänään Kankaanpään Niinisalossa mitattiin Suomen kesän ensimmäinen hellepäivä +25,1 astetta!😘 Komia kuva fb-sivullani!

sunnuntai 21. toukokuuta 2023

Kaatuneiden muistopäivä

Jari Koskela valtuuston puheenjohtaja piti Kaatuneiden muistopäivän seppeleenlaskun muistopuheen!

lauantai 20. toukokuuta 2023

Lähetysjuhlilla Pieksämäellä

Kyllä kenkiä menikin kaupaksi, pääosa vieläpä kotimaisia ja ihan Kankoopääläisiä tuotteita!😊😍🥰😘 Herättäjä-Yhdistys ry on paikassa Pieksämäen Uusi kirkko. Suosikit · 10 t · Pieksämäki · Lähetysjuhlien Pieksämäen osuuden lähetystorilla Hanna Tuura ja Anssi Joutsenlahti myyvät ja esittelevät tuotteita. Kenkien myyntitulot menevät kokonaisuudessaan Herättäjän kansainvälisen työn hyväksi. Ensi viikonloppuna Salossa. Kuvan otti Leena Väyrynen-Si.

perjantai 19. toukokuuta 2023

Kovaa vääntämistä

Politiikka|Hallitusneuvottelut HS seuraa Purra: Hallitusta ei synny tälle pohjalle ilman merkittäviä muutoksia maahan­muuttoon HS seuraa tässä päivittyvässä artikkelissa hallitus­neuvotteluita, kunnes uusi hallitus on muodostettu. HS 2.5. 6:43 | Päivitetty 9:28 HALLITUSNEUVOTTELUT ovat parhaillaan käynnissä Säätytalossa Helsingissä. Niitä vetää eduskuntavaalit voittaneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Neuvotteluihin osallistuvat kokoomuksen lisäksi perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Puolueet neuvottelevat hallitusohjelmasta, jota uusi hallitus alkaa toteuttaa. Kokoomukselle keskeistä on ollut erityisesti valtion tulojen ja menojen tasapainottaminen, joka todennäköisesti tarkoittaa menoleikkauksia. Valmista on tarkoitus tulla viimeistään kesäkuussa. Jos neuvotteluissa saadaan kaikkia tulevia hallituspuolueita tyydyttävä ratkaisu, Suomea alkaa johtaa oikeistohallitus. Seuraamme neuvotteluiden etenemistä hetki hetkeltä tässä päivittyvässä uutisessa: Päätapahtumat 7:32 HS seuraa päivän neuvotteluita, suora lähetys noin kello 8 17.5. 16:26 Orpo: Hallituksen syntyminen näiden puolueiden kanssa todennäköistä 17.5. 16:22 Orpo: Kovat neuvottelut alkavat ensi viikolla 17.5. 16:09 Henriksson: "Hallitusneuvotteluille on normaalia se, että yleensä ne eivät ole helpot" 17.5. 16:08 Purra: Julkisen talouden tilanne näkyy jokaisessa ryhmässä Näytä lisää Uusin ensin Vanhin ensin 9:08 Neuvottelut ovat perjantain osalta alkaneet, HS:n lähetys jatkuu iltapäivällä Hallitusneuvottelut ovat alkaneet perjantain osalta Säätytalolla. HS:n suora lähetys Säätytalolta päättyy tähän, mutta jatkuu uudelleen iltapäivällä. Karla Karasti, toimittaja 9:03 Perussuomalaisten Halla-aho kommentoi Venäjän tilijäädytyksiä Ennen Riikka Purraa median edessä kävi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hänen mukaansa hyvin monessa asiassa on neuvotteluissa voitu saavuttaa yksimielisyys. ”On myös asioita, joissa puolueet ovat enemmän tai vähemmän kaukana toisistaan. Oma vaikutelmani on kuitenki se, että eteenpäin mennään.” Halla-aholta kysytään Venäjän tekemästä tilien jäädytyksestä. ”Venäjä on täysin odottamaton valtio, joka on avoimesti ryhtynyt gangsterivaltioksi. Mielestäni venäläisten kanssa tulisi aina noudattaa vastavuoroisuuden periaatetta.” Halla-ahon mukaan Suomi noudattaa velvoitteitaan hyvin kirjaimellisesti, mutta Venäjä ei noudata mitään sopimuksia. ”Mielestäni temppuihin olisi järkevää vastata vastavuoroisuuden periaatteella”, hän toistaa. Onko Venäjä ollut esillä hallitusneuvotteluissa? ”On ollut maanpuolustuksen osalta paljonkin esillä. Liittyen esimerkiksi siihen, millaiseen lähitulevaisuuteen suomalaisten on syytä varautua.” ”Näissä kysymyksissä puolueiden välillä ei ole kovinkaan syviä erimielisyyksiä, yksityiskohdista on toki vaihtelevia näkemyksiä.” Halla-ahon mukaan neuvotteluissa on edelleen erimielisyyttä prioriteeteista esimerkiksi leikkauksiin liittyen. Häneltä kysytään, uskooko hän, että hallitus tälle pohjalle syntyy. ”Eiköhän lähitulevaisuus sen näytä.” Halla-aho ei ottanut kantaa kysymykseen siitä, kiinnostaako häntä mahdollinen ministerin pesti. Karla Karasti, toimittaja 8:57 Purra: Ilman selkeitä muutoksia maahanmuuttoon hallitusta ei tälle pohjalle synny Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra saapuu Säätytalolle. Hänen mukaansa neuvottelut ovat jatkuneet eilen torstaina useassa ryhmässä. ”Kuten Petteri Orpo sanoi, voidaan arvioida olevan nyt puolessa välissä. Jäljellä on toki nyt hankalampia asioita.” ”Maahanmuutto on erittäin vaiheessa.” Purra muistuttaa, että maahanmuuton kiristäminen on perussuomalaisille kynnyskysymys. ”Ilman selkeitä muutoksia suomalaiseen [maahanmuutto]politiikkaan hallitusta ei tälle pohjalle synny.” Myös kehitysyhteistyöasiat ovat Purran mukaan hyvin keskeneräisiä. Hänen mukaansa valtiontaloudelle asetetuilla raameilla on ollut erilainen vastaanotto pöydästä riippuen. ”Suurin osa tarpeista liittyy sotepöytään.” Purran mukaan soten kohdalla tärkeää olisi vähentää lakisääteisten tehtävien määrää. ”Uskoisin, että maaliin päästään.”

torstai 18. toukokuuta 2023

Kristuksen taivaaseen astumisen päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹TORSTAI 18.5.2023› Helatorstai Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Korotettu Herra Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1:6–14). Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isämme. Me muistamme tänään Poikasi Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumista. Iloitsemme ja rukoilemme: Säilytä meissä elävä yhteys häneen, kunnes saamme tulla luoksesi ja kohdata hänet kasvoista kasvoihin. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Herramme Jeesus Kristus, sinä astuit ylös taivaaseen, mutta olet myös luvannut olla kanssamme joka päivä. Auta meitä jättäytymään rakkautesi varaan ja luottamaan siihen, että sinä saatat päätökseen työsi meissä. Tätä pyydämme sinun nimessäsi. 3 Korotettu Herra, sinä nousit takaisin kirkkauteesi. Sinua me kumarramme ja ylistämme Herranamme ja Kuninkaanamme, sinuun turvaudumme. Ikävöimme nähdä kasvojesi kirkkautta. Kiitos siitä, että valosi loistaa pyhästä sanastasi ja olet joka päivä meitä lähellä. Kiitos, että olet luvannut noutaa kansasi kerran kirkkauden asuinsijoihin. Auta meitä pysymään uskollisina, ettei mikään sammuttaisi meissä taivaallisen kodin ikävää. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Herra Jeesus Kristus, sinä ikuinen Jumalan Poika, et vaella enää maan päällä köyhänä ja syrjittynä, vaan istut Isäsi oikealla puolella ja hallitset kaikkea. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi ja suo evankeliumisi levitä kaikkien kansojen keskuuteen. Säilytä valtakuntasi maan päällä, kunnes olet pannut kaikki vihollisesi jalkojesi alle ja antanut meille voiton synnistä, kuolemasta ja Saatanasta. Ja kun sinä päivien lopulla tulet takaisin taivaan pilvissä, anna luonasi ikuinen autuus. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, ylösnoussut Herramme ja Vapahtajamme. Kiitos, että sinä et jättänyt meitä orvoiksi. Kun nousit taivaaseen, Isäsi luo, lähetit lupauksesi mukaan meille Pyhän Henkesi. Kiitos, että olet koko ajan kanssamme, vaikka emme näe sinua. Tee meistäkin sinun todistajiasi. Ylistys sinulle ikuisesti.

keskiviikko 17. toukokuuta 2023

Puusouvia

Puusouvia on riittänyt moneksikin päiväksi, vaikka kaadettu kotipihasta vain yksi iso mänty ja koneellisia apujoukkojakin on ollut. Pasi Rajahalme kaatoi puu, Kari Pihlajaniemi moottorisalla katkooi ja oksi ja Pasi taas halkomakoneella palasteli katkotut palat. Kaikkillle riitti hommaa!

tiistai 16. toukokuuta 2023

PS eniten nousussa, kerran siis näinkin päin

Politiikka|HS-gallup Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannatus loikkasi, Sdp laskussa Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy taktinen äänestäminen, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista. ”Nyt ehkä osa porukasta on palannut takaisin.” Anni Keski-Heikkilä HS 14:01 LÄHES kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat kasvattaneet kannatustaan eduskuntavaalien jälkeen. Asia selviää tuoreesta HS-gallupista. Uudesta hallituksesta neuvottelevat parhaillaan kokoomuksen johdolla perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Suosituimpana puolueena jatkaa vaalien jälkeenkin kokoomus. Sitä kannattaa nyt 21,4 prosenttia suomalaisista. Eduskuntavaaleissa kokoomuksen kannatus oli 20,8 prosenttia, eli nousua on 0,6 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset on nostanut kannatustaan lähes prosenttiyksikön. Jos vaalit äänestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi 21 prosenttia suomalaisista. Vielä eduskuntavaaleissa kannatus oli 20,1 prosenttia. Rkp:tä äänestäisi 4,5 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vaaleissa. Hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista ainoastaan kristillisdemokraattien kannatus laski, tosin silläkin vain 0,1 prosenttiyksikköä. Kristillisdemokraattien kannatus on nyt 4,1 prosenttia. NÄILLÄ näkymin oppositioon suuntaava Sdp on sen sijaan menettänyt kannatustaan selvästi. Sdp:n kannatus on nyt 19 prosenttia. Vielä eduskuntavaaleissa puolue oli aivan perussuomalaisten kannoilla 19,9 prosentin äänisaaliilla. Keskusta näyttää saaneen pienen kannatuspiikin vaaleissa, sillä puolueen suosio on kääntynyt laskuun. Vaaleissa keskustaa äänesti 11,3 prosenttia suomalaisista. Nyt kannatus on 10,1 prosenttia. Vihreillä ja vasemmistoliitolla on käynyt päinvastoin. Molempien kannatus kävi alhaalla eduskuntavaaleissa mutta on noussut niiden jälkeen. Vasemmistoliittoa äänestäisi nyt 7,8 prosenttia ja vihreitä 7,7 prosenttia suomalaisista. VAALIVOITTAJIEN menestyminen gallupissa on jopa odotettua, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista. ”Ainakin viime aikoina niillä, joilla on positiivista nostetta vaaleissa, se on usein jatkunut vähän vaalien jälkeen.” Nurmelan mukaan puolueiden nousuun voi vaikuttaa myös mediahuomio, jota hallitusneuvotteluihin Säätytalolla osallistuvat puolueet saavat tällä hetkellä päivittäin. Kuinka pitkään positiivinen noste jatkuu? Nurmelan mukaan todennäköisintä on, että kannatuslukemissa aletaan nähdä suuria muutoksia vasta syksyllä kesälomien jälkeen, jos hallitus syntyy ilman suurempaa draamaa. ”Mutta eihän se mahdotonta ole, etteikö voisi olla liikettä sitä ennenkin. Jos alkaa pahasti joku asia esimerkiksi hiertää siellä Säätytalolla.” SDP:N, vasemmistoliiton ja vihreiden muutoksia Nurmela selittää taktisella äänestämisellä eli sillä, että osa äänestäjistä äänesti vaaleissa toista puoluetta kuin omaa suosikkiaan. Kantar Public on havainnut vaaliseurantatutkimuksessaan, että erityisesti Sdp hyötyi taktisesta äänestämisestä. Vastaavasti vihreät ja vasemmistoliitto menettivät vaaleissa ääniä Sdp:lle. ”Nyt ehkä osa porukasta on palannut takaisin, mikä näkyy Sdp:n kannatuksen lievänä heikentymisenä ja näiden kahden puolueen lievänä vahvistumisena”, Nurmela sanoo. Nurmela ei usko, että Sanna Marinin (sd) ilmoitus luopua Sdp:n puheenjohtajuudesta olisi vaikuttanut puolueen kannatukseen merkittävästi. Keskustan kannatuksen nousu vaaleissa on tuttua jo kunta- ja aluevaaleista. Nurmelan mukaan osa keskustalaisista ei selvästi ole ennen vaaleja halunnut kertoa kannattavansa keskustaa, vaikka on lopulta valinnut puolueen vaaleissa. Syy ei ole tiedossa.

maanantai 15. toukokuuta 2023

Lämminhenkisellä tunnin lenkillä

Todella vuoden lämminhenkisin (+23astetta) lenkki metsän polkuja kulkien Aleksis Kiven seitsemän veljeksen tavoin, kärjessä nuorinta veljeä Eeroa liukasta hännänhuippua muistuttaen Heikki piti vauhtia, vanhimpana Juhanin manttelilla Armas, kaksi oikein veljesten nimilläkin Lauri-poika metsäs häärii, katselevi puita väärii ja Timo, toiseksi vanhinta Tuomasta vastasi Anssi, lisäksi Aapoa ja Simeonia vastasivat Markku ja Hannu. Risen partaatkin noustiin metsästä peltojen kautta tultua! Eipä tarvinnut palelle, paidankin voi ottaa pois metsän siimeksessä!😊😍🥰😘

sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Rukoussunnuntai on myös Äitienpäivä

irkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 14.5.2023› 5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Sydämen puhetta Jumalan kanssa Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar). Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herramme Jeesus Kristus. Sinä opetit meitä rukoilemaan. Kuule kirkkosi rukoukset. Auta meitä luottamaan siihen, että taivaallinen Isämme antaa meille tahtonsa mukaan, mitä me sinun nimessäsi pyydämme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Taivaallinen Isämme. Sinä olet kehottanut meitä rukoilemaan ja luvannut kuulla sitä, joka pyytää apuasi Jeesuksen nimessä. Uudista meidät rakkaudellasi ja anna meille voima elää. Varjele meitä lankeamasta epätoivoon, joka estää turvautumasta sinuun. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme, sinä olet luvannut kuulla rukouksemme. Anna meille rukouksen Henki, niin ettemme vain puhuisi vaan myös kuuntelisimme, mitä sinä tahdot meille sanoa. Tyhjennä meidät kaikesta omastamme, jotta voisimme ottaa vastaan anteeksiantamuksen ja uskaltaisimme elää rakkautesi varassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Rakas Isä. Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme, ennen kuin itse sen ymmärrämme. Sinä luet ajatuksemme, ennen kuin sydämemme on alkanut rukoilla. Kuitenkin sinä, taivaallinen Isä, haluat, että raivaamme tilan, missä saamme kaikessa rauhassa kohdata sinut. Siellä voimme aidosti ja teeskentelemättä puhua kanssasi omasta elämästämme ja niiden elämästä, jotka olet laskenut sydämellemme. Herra, opeta meitä rukoilemaan hengessä ja totuudessa Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Hyvä Jumalamme, rakas Isämme. Kiitämme sinua rukouksen lahjasta. Kiitos, että rukouksen tie on aina avoinna meille jokaiselle. Opeta meitä turvautumaan sinuun kaikessa ja jättämään rukouksessa elämämme pienet ja suuret asiat sinun hoitoosi. Kiitos, että sinä kuulet ja autat. Auta meitä lepäämään lähelläsi kuin lapsi äitinsä sylissä. Kuule meitä Jeesuksen, veljemme ja auttajamme tähden.

lauantai 13. toukokuuta 2023

Helsinki City Running 5km Marathonin yhteydessä

Helsingin City Marathonin juoksin alusta v.1981 lähtien 34 kertaa peräkkäin, viimeksi 70-vuotiaiden sarjassa v.2015, sitten rupesi tulemaan keskeytyksiä. Nyt viime vuosina Marathonin yhteyteen on tullut lyhyempiä matkoja, joten tänään voin olla mukana 5 km matkalla 34.25 ajalla, kympin ennätykseni muuten on kolmisen minuuttia nopeampi. Ennätykseni on vuodelta 1972 Turussa juostuna 2.23.23, samana vuonna juoksin myös toiseksi parhaan aikani 2.23,59 Debnossa Puolassa!

torstai 11. toukokuuta 2023

Aurinkoisilla toripäivillä

Kauniilla toripäivillä Eeva ja Sulo Ylikoskien kanssa!

keskiviikko 10. toukokuuta 2023

Eläkepapit Leineperissä

Leineperin Ruukilla eläkepapit, kävimme Kulta-Kallen opastuksella hänen museoksi muutetussa synnyinkodissaan. Näin kyläseppä Allan Pyyluoman, hyvän ystävän!

tiistai 9. toukokuuta 2023

Beit Singer

Lähes 20 henkeä oli kuulemassa Beit Singerin lastenkodin apulaisjohtajan vierailulla Kankaanpään seurakuntasalissa. Siellä on lähes sata lasta!

maanantai 8. toukokuuta 2023

Puhujavieras Israelista

Beit Singerin lastenkodin avustava toimitusjohtaja Ariel Rascovsky saapuu Israelin Ystävät ry:n tilaisuuteen puhujavieraaksi suoraan Israelista. Hän liittyi Beit Singeriin 1988. Vuodesta 2007 lähtien Ariel on valvonut Beit Singerille tulevia lahjoituksia sekä hoitanut suhteita eri yhteisöihin Israelissa ja ulkomailla. Monien Beit Singeriä avustavien yhteistyökumppaneidemme joukossa, Ariel alkoi vahvistaa suhteita suomalaisiin tukijoihimme, jotka ovat vuosien varrella auttaneet parantamaan ja kehittämään useita Beit Singerin projekteja ja on vieraillut Suomessa useita kertoja. Israel-ilta on Kankaanpään seurakuntasalissa 9.5. klo 18 ja mukana tulkkina on Israelin Ystävien toimitusjohtaja Kankaanpäässä asuva Ilkka Vakkuri.

lauantai 6. toukokuuta 2023

Nato-joukkoja Niinisalossa

KOTIMAA Yhdys­valtain panssari­sotilaat hyökkäsivät Kankaan­päässä – suomalainen varus­mies tunnisti yhden kuuluvan eron Kankaanpäässä on parhaillaan käynnissä vuosittainen Arrow-sotaharjoitus. Tänä vuonna mukana oli Yhdysvaltain armeijan raskaasti panssaroitua ”ratsuväkeä”. . Yhdysvaltain armeijan panssarisotilaat osallistuvat Arrow 23 -sotaharjoitukseen. Äänenkäyttö kiinnitti suomalaisen varusmiehen huomion. KUVA: KALLE PARKKINEN Miikka Hujanen 4.5. 21:38 SANOTAAN, että Pohjankankaan harjoitusalueella Kankaanpäässä voi kokea yhdessä päivässä kaikki Suomen neljä vuodenaikaa. Texasin tasangoilta Arrow 23 -harjoitukseen tulleille Yhdysvaltain armeijan 1. ratsuväkidivisioonan sotilaille se tarkoittaa uuden haasteen eteen joutumista. Toisin kuin Kankaanpäässä, Fort Hoodin harjoitusalueella maasto ei muutu runsaiden sateiden seurauksena mutavelliksi. – Maasto on aivan erilaista kuin se, mihin olemme tottuneet. Se on paljon tiheämpää ja metsäisempää. Vaunun telat uppoavat mutaan ja lähtevät pois paikoiltaan. Se on meille uusi haaste, luutnantti Akuszewski sanoo. ”Ratsuväkidivisioona” on sikäli hauska nimitys, että Akuszewski joukkojen ratsut ovat maailman raskaimpiin panssarivaunuihin kuuluvia M1 Abramseja. Hän johtaa neljästä M1 Abrams -taistelu­panssari­vaunusta koostuvaa vaunujoukkuetta ja on ensimmäistä kertaa ulkomaankomennuksella. – Tämä on mahtavaa. Suomalaisten kanssa harjoittelu on aivan uskomatonta. Kaikki, joiden kanssa olen puhunut, ovat olleet todella ystävällisiä. Kaikilla on vilpitön halu oppia ja jakaa kokemuksia. – Olen tosi iloinen teistä uusina liittolaisina, hän lisää. Lue lisää: Nämä uudet panssari­vaunut ovat Ukrainan toivo – muutos on kuin vaihto Ladasta Mersuun Lue lisää: Yhdysvaltojen armeijan keihään­kärki on vieraillut Suomessa aiemminkin – kuvat: Abrams-panssari­vaunujen ulkoasu on muuttunut Arrow 23 on Panssariprikaatin vuosittainen mekanisoitu harjoitus. Harjoitukseen osallistuu 2 200 henkilöä, joista suurin osa on suomalaisia varusmiehiä. Lisäksi harjoitukseen osallistuu noin 850 sotilasta Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Viron ja Yhdysvaltojen maavoimista sekä noin 200 Puolustusvoimien ja 185 ulkomaista ajoneuvoa. Lue lisää: Tällainen on Arrow 23 -sota­harjoitus – Suomen teillä Yhdysvaltain raskasta kalustoa, samoja malleja kuin Ukrainassa Yhdysvaltalaissotilas oli laittanut taisteluliiviinsä Suomen lipun Arrow 23 -harjoituksessa. Yhdysvaltalaissotilas oli laittanut taisteluliiviinsä Suomen lipun Arrow 23 -harjoituksessa. KUVA: KALLE PARKKINEN HARJOITUKSEEN osallistuvat joukot on jaettu kahtia siten, että kummallakin puolella taistelee monikansallinen joukko. Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten lisäksi harjoitukseen osallistuu latvialaisia, liettualaisia, virolaisia ja brittiläisiä sotilaita. Ilta-Sanomat jalkautui harjoituksen keskelle seuraamaan hyökkäystä. Harjoituspatruunoiden paukkeen, savupilviä pölläyttävien tulenkuvauspanosten ja panssarivaunujen jyrinän läpi kuuluu huutoja, komentoja ja keskustelua monilla eri kielillä. Etenkin yhdysvaltalaiset ovat jatkuvasti äänessä. Komentoja, käskyjä ja tietoa vihollisen liikkeistä kajahtelee ilmassa jatkuvalla syötöllä. Välillä niitä on ryyditetty kevyillä törkeyksillä: ”Hei äijät, raahatkaa perseenne äkkiä tänne!” Suomalaiset varusmiehet puhuvat keskenään tietysti suomea, mutta heidän käyttämänsä kieli vaihtuu saumattomasti todella sujuvaan englantiin heti, kun tarvetta on. Yhdysvaltalaisiin verrattuna suomalaiset näyttävät olevan tuppisuita myös taistelukentällä. Yhdysvaltain armeijan jääkärille tuli kiire vaihtaa asemasta toiseen kiivaan hyökkäysvaiheen aikana. Yhdysvaltain armeijan jääkärille tuli kiire vaihtaa asemasta toiseen kiivaan hyökkäysvaiheen aikana. KUVA: KALLE PARKKINEN ALIKERSANTTI Tukiainen kertoo tehneensä samansuuntaisen havainnon. – Suomalaiset ovat kyllä vähän hiljaisempaa porukkaa. Me sanotaan mitä sanottavana ja loput pidetään sisällämme, hän toteaa. Muitakin eroja on. Tukiainen kertoo, että suomalaiset varusmiehet toimivat koko harjoituksen ajan siten, kuin olisivat oikeassa, pitkäkestoisessa taistelutilanteessa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ajoneuvoja ei jätetä naamioimatta edes taukojen ajaksi. – Koko ajan on vähän kuin tilanne päällä. Muut vetävät illalla hieman levon puolelle, mutta me jatketaan vielä toimintaa, jotta saadaan pidettyä homma kasassa, hän sanoo. Taskisen tehtävänä harjoituksessa on tukea muita joukkoa ampumalla epäsuoraa tulta. Välineenä hänellä on Patrian AMV-taisteluajoneuvo ja sen AMOS-kranaatin­heitin­järjestelmä. Se on Suomessa kehitetty huippuase, joka pystyy ampumaan useita kranaatteja eri lentoradoille siten, että ne kaikki iskevät kohteeseensa samaan aikaan. – Hienoahan sillä on mennä. Saa olla ylpeä siitä, mitä meidän maalta löytyy ja mitä itse pääsee tekemään sillä kalustolla.

perjantai 5. toukokuuta 2023

Todella vaikeeta hyvinvointialueella

Pääkirjoitus: Marinin hallituksen rakentama sote-pommi on Säätytalon neuvottelijoiden sylissä Juha Ristamäki Vaihtoehdot ovat käytännössä, että tuleva hallitus osoittaa sote-palveluihin rutkasti lisää rahaa tai sitten se alkaa purkaa menneellä vaalikaudella päätettyjä tehtäviä ja velvoitteita, kirjoittaa Juha Ristamäki. Juha Ristamäki juha.ristamaki@iltalehti.fi Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta puuttuu mittava määrä rahaa. Mutta kuinka paljon, arviot siitä vaihtelevat. – Ellei lakeja muuteta eli palveluja heikennetä, on hyvinvointialueiden rahoitusvaje nykyiseen tasoon nähden vuonna 2024 vähintään 3,5 miljardia euroa, täräyttää sote-konsultti, entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Epäilemättä löytyy tahoja, jotka pitävät Korhosen arviota vahvasti yläkanttiin menevänä. Hyvinvointialueet itse ovat sanoneet kuluvan vuoden alijäämän olevan noin miljardi euroa, mutta pitää muistaa, että jatkossa tulee ottaa huomioon lisäksi monta uutta kuluerää. Korhosen laskelma on joka tapauksessa tähän mennessä paras arvio siitä, millaisessa suossa uusi hallitus tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisessa rämpimään. Tämä pommi on Säätytalolla istuvien puolueiden sylissä. Valtiontaloutta pitäisi ensi vaalikaudella sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla, käsistä repeävät sote-menot vaikeuttavat entisestään tätä tehtävää. Soteen kuluu tällä hetkellä yli 23 miljardia euroa vuodessa. Ensi vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 tultaessa summa nousee valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan jo yli 26 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kuvaillaan, miten lähes kolmanneksen valtion budjetista haukkaavan sote-sektorin taakkaa entisestään lisättiin Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja velvoitteita mittavasti. Näitä lisäyksiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuu, iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa koskeva henkilöstömitoitus, kotihoidon kehittäminen, lastensuojelun henkilöstömitoitus, kouluterveydenhuollon kuraattori-/ psykologimitoitus sekä vammaispalvelulaki. Nämä velvoitteet ovat kaikki hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu kaksi asiaa ja sitä kautta kaikki: rahat ja henkilöstö. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuilun reunalla monestakin syystä. Otetaan esimerkiksi kalliit kunta-alan palkkaratkaisut ja palkkaharmonisaatio. Sote-asiantuntija Korhonen laskee, että palkkaratkaisuista ja inflaatiosta johtuen hyvinvointialueiden alijäämä esimerkiksi vuonna 2023 on noin 300-500 miljoonaa euroa. Palkkojen yhteensovittamiseen menee Korhosen mukaan vuosina 2023-25 yli 500 miljoonaa euroa vuosittain. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nostaminen maksaa ensi vuodesta lähtien 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen maksaa vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa. Korhosen mukaan uusi vammaispalvelulaki lisää hyväksytyssä muodossa hyvinvointialueiden menoja tulevina vuosina miljardilla eurolla. Ja niin edelleen. Valtiovarainministeriö esittää julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessaan keinoja, joilla kustannuspaineita voitaisiin hillitä. Henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa voitaisiin lieventää, hoitotakuun kiristyksistä luopua, vammaispalvelulain soveltamisalaa ajata, asiakasmaksuja nostaa – tässä vain joitakin keinoja. Vaihtoehdot ovat käytännössä, että tuleva hallitus osoittaa sote-palveluihin rutkasti lisää rahaa tai sitten se alkaa purkaa menneellä vaalikaudella päätettyjä tehtäviä ja velvoitteita. Säätytalolla on pöydällä vain vaikeita vaihtoehtoja.

Näkemistä riittää

Näin alkukeväällä PS-lehtijakoreissulla on kyllä huonojakin kelirikkoteitä, mutta näkemistäkin riittää: Luomajärven koulun vieressä oleva komia kallio ja vähemmän komia käytöstä poistettu koulurakennus. Ja sitten pari kuvaa Karvianjoen Veneskosken kuohuista!

keskiviikko 3. toukokuuta 2023

Zelenskyi Suomessa - hieno juttu

Oma syöte Uutiset Politiikka Uusi Suomi Zelenskyi kehui ja kiitti vuolaasti Suomea ja Niinistöä – Ytimekäs selitys, miksi hän tuli Suomeen juuri nyt Uutinen, jonka tekijä on Teppo Ovaskainen • 8 h sitten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti Helsingissä tiedotustilaisuuden yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitteli vuolaasti Suomea, suomalaisia ja tasavallan presidentti Sauli Niinistöä yhdessä Niinistön kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Zelenskyi kiitti mahdollisuudesta vierailla Helsingissä ja kertoi vievänsä Suomen ja Pohjoismaiden viestin mukanaan takaisin Ukrainaan. Hän ylisti myös Suomen taistelua talvisodassa ja kertoi ukrainalaisten ihailevan suomalaisten sisukkuutta historiassaan. Myös Mannerheim mainittiin Ukrainan johtajan puheenvuorossa. ”Olen kiitollinen näistä jo 15:stä sotilaallisen tuen paketista”, Zelenskyi sanoi. Hän kiitteli myös presidentti Niinistöä tämän henkilökohtaisesta panoksesta Ukrainaa tukevan kansainvälisen liittouman eteen. ”Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jotka reagoivat avunpyyntöihimme”, Zelenskyi sanoi. Miksi Suomeen? Zelenskyi on tehnyt vain yksittäisiä vierailuja kotimaansa ulkopuolelle Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa. Häneltä kysyttiinkin, miksi hän saapui juuri Suomeen ja miksi juuri nyt. ”Ensinnäkin: olemme kumppaneita. Toiseksi, järjestämme [Helsingissä myöhemmin keskiviikkona] vaikutusvaltaisen pohjoismaiden kokouksen, joka on tärkeä Ukrainan puolustustaistelun kannalta”, Zelenskyi perusteli. Hän sanoi myös suoraan, että Ukraina tarvitsee yhä lisätukea vastahyökkäykseensä Ukrainan miehitettyjen alueiden vapauttamiseksi, ja asia on esillä Ukraina-Pohjoismaat-huippukokouksessa. Zelenskyi kertoi uskovansa, että tämä vuosi on ratkaiseva sodan lopputuloksen kannalta. Niinistön mukaan presidenttien kahdenvälisessä tapaamisessa puhuttiin muun muassa Ukrainan esittämästä rauhansuunnitelmasta sekä Ukrainan ja Suomen kahdenvälisestä suhteesta. ”Kerroin, että tulemme jatkamaan tukea Ukrainalle. [Suomen] 15. apupaketti on valmisteilla, ja olen varma että 16. paketti tulee”, Niinistö kertoi. Zelenskyi saapui Suomeen viralliselle vierailulle tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta. Vierailusta ilmoitettiin vasta keskiviikkona Zelenskyin jo saavuttua maahan. Presidenttien virallisissa keskusteluissa esillä ovat muun muassa Ukrainan puolustustaistelu ja Suomen tuki Ukrainalle. ”Olen esittänyt tämän kutsun monta kertaa, on hienoa että sinulla oli mahdollisuus tulla”, Niinistö sanoi todeten, että Zelenskyi oli esittänyt toiveen muidenkin Pohjoismaiden johtajien tapaamisesta. Virallisen vierailun työlounaalle osallistuvat myös toimitusministeristön pääministeri Sanna Marin (sd) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), minkä lisäksi Zelenskyin ohjelmassa on tapaaminen eduskunnan puhemies Petteri Orpon (kok) kanssa. Presidentti Niinistö isännöi keskiviikkona iltapäivällä myös Pohjoismaat-Ukraina-huippukokouksen, johon osallistuvat presidentti Niinistön ja presidentti Zelenskyin lisäksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir. Huippukokouksen aiheina ovat ajankohtaiset turvallisuuskysymykset, Pohjoismaiden vahva ja jatkuva tuki Ukrainalle, Ukrainan EU- ja Nato-suhteen kehitys sekä Ukrainan aloite oikeudenmukaiseksi rauhaksi.

tiistai 2. toukokuuta 2023

Talous tarkka vakaa markka sanottiin ennen

Pääkirjoitus: Toivottavasti hallitusneuvottelijat olivat hereillä, kun kansliapäällikkö Majanen kertoi karut luvut tulevaisuudesta Juha RistamäkiSuomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 100 prosenttia 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä velkakehityksen taittamiseksi ei tehdä, kirjoittaa Juha Ristamäki. VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen Säätytalolla tiistaina. FANNI UUSITALO / VALTIONEUVOSTON KANSLIA Hallitusneuvottelut käynnistyivät tiistaina Säätytalolla Helsingissä aloitusseminaarilla, jossa käytiin läpi ”Suomen tilannekuvaa eri yhteiskunnan osa-alueiden näkökulmasta yhteisen vision muodostamiseksi”. Tilannekuvaa oli hallitusneuvottelijoille luomassa myös valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen. Puoluekentän vasemmalla puolella valtiovarainministeriön virkamiesarvioita talouden tasapainottamisen keinoista pidetään usein liian pitkälle meneviä. Osin tämänkin takia ollaan tilanteessa, jossa riski valtiontalouden haaksirikosta on kasvanut. Nyt ollaan kasaamassa kokoomuksen Petteri Orpon johdolla oikeistohallitusta, jonka pitäisi loihtia alkavan vaalikauden aikana kuuden miljardin euron sopeutustoimet. Tämän pohjan pitäisi periaatteessa pystyä tekemään myös kovia päätöksiä, eli leikkaamaan muun muassa työttömyys- ja sosiaaliturvasta, mutta kestääkö kantti kuinka pitkälle, se nähdään seuraavien viikkojen aikana. Esimerkiksi edellä mainitut leikkaukset tullaan muun muassa oppositiopuolueiden taholta leimaamaan kylmän oikeistohallituksen teoiksi, mutta lähes jokainen ymmärtää, että ne ovat olennaisia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin valtion menoja pitää pystyä karsimaan. Toiseksi, meillä on noin 375 000 hengen laaja työttömyys, jonka pienentämiseksi, eli töihin saamiseksi, joudutaan käyttämään myös kovia keinoja. Kaikkien työkykyisten pitäisi tehdä töitä. Kansliapäällikkö Majanen kertoi hallitusneuvottelijoille, että ”pitkäaikainen talouskehityksen ja julkisen talouden heikkous asettaa nyt päätöksenteossa riman korkealle”. Majanen ei todellaan maalannut ruusuista kuvaa Suomen talouskasvusta pidemmällä aikavälillä. Lähivuosien jälkeen Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin runsaat 1 % vuosittain. Kasvu on menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hidasta. Kasvun edellytyksiä vaimentavat muun muassa väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden pitkäaikaisen vaimean trendin jatkuminen. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa, suuret ikäluokat ovat nyt keskimäärin noin 75 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa isoja paineita terveydenhuollon ja pitkäaikaishoivan menoihin. VM:n kansliapäällikkö Majasen esityksen mukaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 100 prosenttia 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä velkakehityksen taittamiseksi ei tehdä. Silloin Suomi kuuluisi EU:n velkaantuneimpiin maihin ja sillä olisi yli kaksi kertaa enemmän velkaa kuin pohjoismaisilla verokkimailla Ruotsilla ja Tanskalla. Valtiovarainministeriön ehdottama 6+3 miljardin euron julkisen talouden vahvistaminen kahden seuraavan vaalikauden aikana pysäyttäisi Majasen mukaan velkasuhteen kasvun runsaan 70 prosentin tasolle ja ”lähestulkoon poistaisi pitkän aikavälin kestävyysvajeen”. Julkisen talouden vahvistaminen tai sopeuttaminen ei tarkoita tietenkään pelkästään leikkauksia, vaan myös veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. VM on esittänyt muun muassa arvonlisäverotuksen kiristämistä ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista. Työkaluja riittää, nyt pitäisi vaan uskaltaa tehdä. Majasen yhteenvedon lopetukseen on helppo yhtyä: Julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle parantaisi kykyämme panostaa menestymisemme kannalta tärkeimpiin asioihin ja antaisi tuleville sukupolville mahdollisuuden tehdä omat valintansa.

maanantai 1. toukokuuta 2023

Keskisarjan vappupuhe

Kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja sanoi vappupuheessaan, että kansallinen itsemääräämisoikeus rakentuu myös taloudellisen itsenäisyyden perustalle. – Liput ja laulut ja leijonavaakunat ovat silkkaa symboliikkaa. Raha ratkaisee, kehittykö kansa kansakunnaksi vai sortuuko elon tiellä. Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teemu Keskisarja muistutti puheensa aluksi, että itsenäisyyttä edeltävällä ajalla nykyisenkaltaisesta hyvinvointivaltio-Suomesta ei osattu edes haaveilla. Keskisarja puhui maanantaina Suomen Pankin edustalla Jussi Halla-ahon jälkeen. – Ruotsin aikana ei ollut Suomen Pankkia. Eikä suurvallassa julkista sektoria, paitsi kirkot, jotka rahvas rahoitti ja omin käsin myös rakensi. Vähät valtiovetoiset ”väylähankkeet” liittyivät poikkeuksetta hyökkäyssotimiseen eikä suomalaisten paremmin vointiin. Suomi ei ollut riistomaa samassa merkityksessä kuin siirtomaa, mutta siltikin vuosisatojen ajan Suomesta virtasivat väärään suuntaan hyödylliset ihmiset, verovarat ja sotilaiden veriverot. Siihen aikaan alamaisten selkänahasta repiminen oli kaikkialla normaalia meininkiä. Keskisarja määrittelee, että Ruotsin aika ei ollut varsinaisesti suomalaisten kultakautta. – Myöskään Venäjän aika ei kimmeltänyt kultakautena tai edes kuparikautena. Mutta suuriruhtinaskunta sentään sai 1800-luvulla itse päättää raha-asioistaan. Rahoitammeko Sevastopolin linnoitusta vai Saimaan kanavaa. Siitä se lähti, ensimmäinen ja toistaiseksi menestyksekkäin Suomi kuntoon -projekti Kielitaistelu oli kohtalokkain kohtalonhetkemme Inhimillisen kehityksen mittarit olivat 1800-luvulla paukkupakkasen puolella, mutta Suomi – ”Euroopan kerjäläinen” – tuolloin kylvi hallojen huurussa taloudellisen itsenäisyyden ensimmäisiä siemeniä, Keskisarja sanoo. – Oli oma budjetti, vaikka niukkakin. Omat keskusvirastot. Oma valuutta. Oma luottokelpoisuus. Ei lainkaan yhteisvastuuta Venäjän imperiumin suurista veloista. Oman hopeamarkkamme vakaus silloin kun Venäjän talous romahteli ja rupla sukelsi Tsusimansalmen pohjaan. – Suomen Pankki on instituutiona yli kaksisataavuotias. Sen päärakennus valmistui 1880-luvulla, viisi sukupolvea sitten, silloisen Nikolainkadun varrelle. Tsaarinvallan suostumuksella, mutta melko kotoperäisenä hankkeena. Materiaaleiltaan se on kiveä ja rautaa. Paloturvallisuuden takia koko talossa on puuta vain muutama palanen. Arkkitehtuuri miellyttää sikälikin, että se ei ole pröystäilevä carrara-marmori-palatsi, vaan todiste suomalaisen huippuvirkamieskunnan säästäväisyydestä – kenties kadotetusta hyveestä. Taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta sarasti politiikan ja kulttuurin kansanvalta. 1800-luvulla alkanutta kielitaistelua Keskisarja kuvaa suomalaisten kenties kohtalokkaimmaksi kohtalonhetkeksi, joka oli käytävä suomalaisten henkisen ja aineellisen orjuuden tähden. – Ei siitä ole niin kauan. Isoisoisovanhempiemme Suomessa jopa 90 prosenttia asukkaista oli tuolloin täysin pihalla niin hallinnosta, opiskelusta, liiketoimista kuin korkeakulttuuristakin. Taloudellinen epätasa-arvo ei tuolloin paljoa poikennut edukseen puuvillapelloista. 1800-luvulla yrittäminen oli liki mahdotonta Kielitaistelun aikoihin yritystoiminta Suomessa oli käytännössä vain joidenkin patruunoiden etuoikeus. – Tukkimetsissä oli melkeinpä kylttejä joissa sanottiin: ethän yritä täällä. Tavalliselle pulliaiselle elinkeinon vaihtaminen olikin 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen. Miten tähän kaikkeen saatiin muutos? Sen on myöntänyt sosialistinenkin tiedemies: fennomania aloitti suomalaisten ihmisarvon ja tasa-arvon. – Kalevalan maailma syntyi sotkan munasta. Fennomania oli samanlainen alkusolu. Lönnrotin, Snellmanin ja Aleksis Kiven Suomessa kansallisaate oli muna, kana ja kukko. Siitä syntyivät talouden ja politiikan parhaat pyrinnöt. Työväenliike eritoten on fennomanian lapsi. Siksi myös nationalistin kelpaa vappua kilistellä maljaa. Snellman historiallisesti Mannerheimia päätä pidempi Suurimpien suomalaisten kisassa J. V. Snellman on Keskisarjan mukaan jopa päätä pidempi 195-senttistä Mannerheimia. – Mutta ehkä Snellman luontevammin patsastelisi Helsingissä jonkin kulttuuripyhätön pihassa. Talousviisaana Snellman näet onnistui huonommin kuin filosofina ja kielitaistelijana. Nälkävuosien elvytys 1860-luvulla ja pelastuspaketti menivät häneltä kuolettavasti mönkään. Epäonnistumiset ovat kuitenkin katoavaisia. – Snellmanin arvopohja – ilman muuta – on kantanut tähän vappuun saakka. Se on kestänyt väestökatastrofit, kumoukset ja keikaukset. Snellmanin patsas otti osumaa jatkosodan pommituksissa, vauriot jalustassa siitä yhä muistuttavat. Pystyssä pysyi. En äkkiseltään keksi, mikä kansainvälinen patsaankaatovillitys tuon kaataisi. Snellman oli yksityiselämässään asiallinen, tietääkseni ei tyrannisoinut perhettään. Snellman ei omistanut orjia vaan päinvastoin vapautti tavalliset pulliaiset yläluokan ikeestä. Snellman istuu kiveen hakattuna maailmanloppuun tai Suomen loppuun saakka. Sitä odotellen – vapun iloisemmissa tunnelmissa – kumarran syvään sivistyksellisen ja taloudellisen itsenäisyytemme luojalle! SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa