500 vuotta

Uskonpuhdistuksen 500 vuotispäivänkin on sitten saanut nähdä! Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen kautta! Uskonpuhdistuksen ja Martti Lutherin kallis löytö ja perintö!

Sotainvalidit vähenevät

Satakunnan Sotainvalidien piirihallituksessa edessä toiminnan alasajoa pakon edessä, sotainvaliditkin vähenevät! Ei voi mittään! Veljesliitonkin talous on pienenemässä ja piirikohtaiset avustukset samoin, kuten on jo ollut asianlaita ennenkin. Osastojakin lakkaa, kun ei enää ole pienemmillä paikkakunnilla sotainvalideja.

Vaalitilaisuudesta

Lainaus Nurmen kirjasta vaalitilaisuudesta Yliopistolla: Soini, kun Paavo Arhinmäki yrittää keskeyttää: Anna Paavo minä puhun nyt. Voit oppia. jotakin Arhinmäki: Ainoastaan toisella meistä on ministerikokemusta. Soini: Toisella se on takana. toisella edessä. 

Arvaa, kumpi sai suosionosoitukset ja ylioppilaat ulvomaan naurusta!

Jurvassa, hyvässä turvassa

Sain taas olla koskettavassa siunaustilaisuudessa tällä kertaa Jurvassa, jossa olin kirkkoherrana 2000-luvun alkuvuosina. Koko kylän pitämää hyväntahtoista 81-vuotiasta paljon seurakunnankin vapaaehtoistyössä toiminutta Penttiä muistettiin monin tavoin. Monia saattajia oli kirkossa. Harras kiitollisuus vallitsi ja laulettiin Pentin itsensäkin usein sähköpianolla soittamia lempivirsiä kuten Matkamiehen mieli palaa kauas kotiin rakkaaseen.

Erityisen liikuttavaa oli lähimpien omaisten puolison ja kolmen lapsen perheineen jättäessä yht´aikaisesti ruusunsa arkun ympärillä konttorin laulaessa ja soittaessa. Ja kaikkien laskijoiden ruusut kerättiin kahteen maljakkoon, jotka sitten nostettiin alttarikaiteelle, kun arkkua lähdettiin kantamaan.

Pohjalaisen tavan mukaan tosi monet kyläläiset jättivät tervehdyksensä yhteisessä adressissa, jonka kautta kerätään myös avustusrahastoa. Näin yhteisöllisesti halutaan tukea läheisensä menettäneitä.

Lauri Nurmen kirjasta

Helsingissä ennen kokousta ehti käymään kirjamessuilla, joka on saavuttanut valtaisan yleisömenestyksen. Hyvä niin, vaikkei esim. vanhoilla kirjoilla näytäkään olevan juuri itään arvoa eivätkä ne kelpaa mihinkään.

Messuilta sain hankittua paljon viime päivinä puhutun juuri ilmestyneen toimittaja Lauri Nurmen tutkielman Perussuomalaisten hajoamisen historia. Yllätyksekseni hän oli sivun verran kirjoittanut Jyväskylän puoluekokoushartauksesta, jonka muistin virkistämiseksi laitan oheiseksi:

Puoluekokoushartaudessa tänään Jyväskylässä puoluekokouspäivän aluksi veisasimme Suvivirren neljä säkeistöä ja sain pitää seuraavan puheen:

Rakkaat puoluekokoukseemme saapuneet sisaret ja –veljet.

Tämä hartaus on puoluekokouksissamme ollut perinteisesti niin kauan kuin muistan aina 1960-luvulta lähtien ja alkuaikoina hyvinkin juhlallisissa merkeissä, kun olimme ryhmittyneet maakunnittain ympäri puoluekokouskaupungin toria, tuomiorovasti Eino Sares ja pj Veikko Vennamo puhuivat ja sitten marssittiin Suomen lipun ja piirien lippujen hulmutessa puoluekokouspaikalle aloittamaan sunnuntain kokousasioita.

Puheessa keskityn kahteen pääasiaan: Uudistumisen, yhteyden välttämättömyyteen!

Olemme täällä Jyväskylässä värikkäässä puoluekokouksessamme lähteneet pakonkin edessä puheenjohtajiston henkilövalinnoissa uudistusten teille ja se onkin kaikin tavoin välttämätöntä jopa elämisen jatkumisenkin mahdollistamiseksi. Elämme myös vuodenaikojen rikkaassa vaihtelussa alkukesän voimakasta luonnon uudistumisen aikaa aivan kuten laulamassamme rakkaassa Suviviressäkin pyydämme Vapahtajaamme Jeesukselta: Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme. Niinhän juuri HÄN tuli uudistajaksi korjaamaan meidän ihmisten rikkomat välit Jumalamme kanssa eli sovittamaan syntiemme aiheuttamat haavat niin itsellemme kuin lähimmäissuhteessammekin. Niinpä Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa: Uuden käskyn minä annan teille. että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Ja kyvyn ja voiman tähän saamme juuri häneltä Kristukselta Vapahtajaltamme.

Ja tämä merkitsee meidän kaikkien perussuomalaisten osalta keskinäisen yhteyden pitämistä erilaisista mielipiteistä ja kannanotoista riippumatta, siis vaeltamista yhdessä yhteisten päämääriemme saavuttamiseksi tässä rakkaassa kansanliikkeessämme koko satavuotista itsenäisyyttämme tänä vuonna juhlivan isänmaamme, Suomen ja kansamme parhaaksi.

Sodan aikana rintamalla etenkin taisteluhaudassa yhteyden katkeaminen merkitsi kuoleman vaaraa. Kun sodassa yhteys miehestä mieheen katkesi tai yhteyttä toisiaan tukevien yksiköiden välille ei saatu, se tiesi yksin jäämistä, turvatonta omin neuvoin toimeen tulemista, harhaan ja tuhoon johtavaa mahdollisuutta.

Näin meidätkin on luotu yhteyteen: vanhempiin, puolisoon, kotiin, ystäviin, puolueveljiin ja –sisariin, työtovereihin, isänmaahan ja koko ihmiskuntaan. Meissä itsessämme oleva paha, itsekkyys ja eripuraisuus ovat yhteyden särkijöitä ja vihollisia. Sydänten yhteys johtaa yksimielisyyteen, rakkauteen ja palvelemiseen. Niinpä apostoli Paavalikin opastaa meitä: Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta (2. Kor 5:17-18)

Ja näin meidän maisen tiemme vaellus täällä ajallisia tehtäviämme suorittaessamme ja taistelumme oikeudenmukaisemman maailman puolesta ei ole turhaa tuulen tavoittelua, vaan rakkaudessa vaikuttavia tekoja. Ja päämäärämme on korkea ja ihana ajallisen isänmaamme paras ja lopulta ei mitään muuta kuin se, mistä Johanneksen Ilmestyskirjassa kerrotaan: Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin laskeutuvan alas Jumalan tyköä. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: Katso Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa. Ja hän pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä itkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. Ja valtaistuimella istuva sanoi: Katso, uudeksi minä teen kaikki. Ja hän sanoi: Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet. Ja hän sanoi minulle: Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

Tänään Pyhän Kolminaisuuden sunnuntaina:

Siunatkoon meitä Isä, Poika ja Pyhä Henki niin kuin alusta ollut on, nyt on ja aina iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen! Lopuksi luen Fransiscus Assilaisen, Jumalan köyhän, rukouspyynnön!

Eka lumityöt

Paljon jo etukäteen ennustettu lumisade teetti reippaasti lumitöitä, joista nuoruudeninnolla selvittiin!

On mukavaa, että Suomen säät ovat näin vaihetelevia. Ei ehdi elämä käydä yksitoikkoiseksi, semminkin kun jo lauantaiksi on ennustettu rankkasateita, jotka sulattavat lumet.

Ehdinpäs

1. Ehdinpäs ennen lumisadetta lenkille rintamaveteraanikokouksen jälkeen!  🎃🐇
2. Vaikka tuuli oli jo melkomoinen 5-tienristeyksen maastossa metsässäkin ja Hämeenkankaan harjulla kangaspoluilla. Armeijankin harjoitusjoukot olivat maastossa ja näyttivät säästä välittämättä jäävän yöksikin, teltat olivat pystyssä!

Toimittajien huoli

Eikö edes Pohjois-Satakunnan perussuomalaisista kukaan ole lähdössä uuteen perusteilla olevaan puolueeseen näytti olevan suurena huolena Yle Porin toimittajalla, kun hän yritti tehdä jymyjuttua perussuomalaisista siirtyneistä eikä löytänyt koko Satakunnasta kuin jo heti alussa poistuneen kansanedustaja Ari Jalosen ja pari muuta hänen kansaan siirtynyttä porilaista.

Itse olen kokenut jo vuoden 1972 skyppiläisten eli ns. seteliselkärankaisten häipymisen SMP:stä, joka tapahtui muuttamalla pikavauhtia puoluetukilakia oikeusministeri Matti Louekosken johdolla vielä vuoden lopussa, jolloin he saivat ryhmän enemmistön muodostaneina tuen vuoden 1973 alusta ja äänestivät kiltisti lakiesityksen presidentin poikkeuslailla valinnan puolesta. Muistan hyvin vuoden 1972 kuuman kesän puoluekokouksen Kouvolassa, missä nämä tulevat skyppiläiset - jo silloin epäillyt - punottivat ja kivenkovaa vannoivat, etteivät koskaan äänestä kansalta äänioikeuden vievän poikkeuslain puolesta. Tammikuun 18. päivänä 1973 eduskunta kuitenkin hyväksyi äänin 170-28 lain, jolla Kekkosen toimikautta jatkettiin. Kaikki 13 skyppiläistä äänestivät siis lakiesityksen puolesta ja 34 kansanedustajaa olisi riittänyt estämään perustuslain muuttamisen.

Mukana tässä skyppiläisissä eli myöhemmin yhtenäisyyspuolueen nimen ottaneessa ryhmässä oli myös ensimmäinen Satakunnasta valittu SMP:n kansanedustaja Pentti Antila, jonka eduskuntakausi oli toinen ja tietenkin tätä myöten myös viimeinen.

Pitkään politiikassa mukana olleena en voi olla vetämässä yhtäläisyysmerkkejä muihinkin vähintään toisen kauden satakuntalaisiin perussuomalaisten kansanedustajiin, jotka nyt ovat jättäneet puolueen. Heitä ovat siis jo mainittu porilainen Ari Jalonen ja Punkalaitumen Martti Mölsä, molemmat toista kautta kansanedustajina ja lisäksi vuonna 1983 kanssani SMP:n eduskuntaryhmään valittu Lea Mäkipää Kihniöstä, jolla on menossa jo viides eduskuntakausi.

Olen siis ainoa vähintään kahden kauden eduskunnassa ollut satakuntalainen SMP:n ja PS:n kansanedustaja, joka olen pysynyt puolueessa. Olin siis SMP:n kansanedustaja vuosina 1979-86 ja PS:n kansanedustaja 2011-14. Ja olen siis kokenut kaksi puolueen hajaannusta, ensin vuonna 1972 ja nyt tämän vuoden kesällä. Välillä tapahtui myös SMP:n loppuminen, ja olin myös keräämässä hyvällä menestyksellä uuden puolueen perussuomalaisten perustamisen tarvittavia nimikirjoituksia!

Albinonin Adagio

Voiko sykähdyttävämpää enää olla kuin Albinonin Adagio viulun ja urkujen säestyksellä. Näin Jämijärvellä hautauksen aluksi!

Voisi tästä jatkaa enemmänkin, mutta ei juuri tällä hetkellä!

Perjantaita

Tuli taas Perussuomalainen lehden 5.500 kappaleen lava. Töitä riittää viikonlopuksi, kun on myös kaksi hautausta ja messu Jämijärvellä. Sääkin on jäähtynyt, yöpakkaset ovat tulleet jäädäkseen eikä päivälläkään lämpömittari nouse juuri nolla-asteen päälle.

Katalonia Espanjaako

On hyvä, että kaikkeen ei tarvi ottaa kantaa: Katalonian ja Espanjan skisma.

Kyllä ongelmia riittää EU:nkin sisällä, muusta maailmasta puhumattakaan. Lisäsin tämän facebook-sivulleni, kun yksi kommentoija esitti lisää ongelmakohteita: Skotlanti, Baskimaa, Irlanti. Ja sitten taloutensa  huonosti hoitaneita kuten Kreikka ja Italia.

Sataa vaikka pitäis paistaa

Luvattiin aurinkoinen päivä. Mutta tietenkin päivällä sataa ripotteli.  Ei auta edes lupaukset.

Kun illalla oli Vatajankosken Sähkön kokous, sain kerrankin tehtyä lenkin päivänvalossa ja ilman sadetta. edellisillan lenkki jäi väliin, kun sade alkoi juuri, kun piti lähteä, hyvä tekosyy jättää lenkki tekemättä.

Miten lie huomenna toripäivänä, kun on kello 19 siioninvirsiseurat Poris. Tulisko lenkki ennen sitä.

Olemme kaukana äärioikeistosta

Ihmettelen tätä uutta villitystä, kun meitä kaikkia kansallismielisiä turvapaikanhakijoihin kriittisesti suhtautuvia oman maan kantakyvystä huolehtivia puolueita niin Suomessa kuin muuallakin on ruvettu nimittämään äärioikeistoksi. Itse pidän pienituloisimmistakin kansalaisistamme huolta kantavaa omaa puoluettanikin nimenomaan keskustaan kuuluvana ei-sosialistisena.

Ohessa Wikipendian määritelmä äärioikeistosta, olemme kaukana siitä:

Äärioikeisto on nimitys, jota käytetään totalitaarisiin päämääriin pyrkivistä radikaaleista, poliittisista oikeistoliikkeistä. Äärioikeistolaisuuden käsitettä vastaa nimitys oikeistoradikalismi. Tunnetuimpia äärioikeistolaisia liikkeitä ovat Euroopassa olleet fasismi, kansallissosialismi ja uusnatsismi.

Äärioikeisto – Wikipedia

Karjala-kysymys

Onko uskaliasta kirjoittaa näin tasavaltamme 100-vuotisjuhlavuotena ja presidenttivaalien alla, mitä tapahtui 50 vuotta sitten vuonna 1967.

Silloinkin oli presidenttivaalit tulossa 1968 ja oli itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuosi. Presidenttiehdokas Veikko Vennamo vaati silloin rajan tarkastuksia ja Karjalan palautusta. Myös keskustan kansanedustaja Olavi Lahtela ehdotti, että Neuvostoliitto juhlavuoden kunniaksi luovuttaisi alueet Petsamossa ja Sallassa.

Maaseudunpuolueen Veikko Vennamo sai 33 valitsijamiestä ja 11,3 % äänistä. Oli aika hyvät lähtökohdat seuraaviin eduskuntavaaleihin v.1970, jolloin tuli 18 SMP:n kansanedustajaa, kun aiemmin oli vain Veikko yksin.

Olisiko tässä mitään opiksi otettavaa nykyiseen presidenttivaaliin?

Tämä vain kainona kysymyksenä!

Kepulaisten kirjoja

1. Lauri Palmunen kysyi, onko Virolaisesta ja Väyrysestä kertovia kirjoja. Kyllä kepulaisten opuksia on: On Lasse Lehtisen kirjoittama kirja Virolaisesta ja Virolaisen oma kirja pääministerikaudelta. Vaimoni sisaren miehen Seppo Niemelän kirjoittama pienoisvaalikirja Väyrysestä. Muita kyllä löytyy kuten kaksiosainen Kyösti Kallion elämäkerta ja monia muita, esim. Kallion tyttären Kerttu Saalastin ja pohjalaasen Veikko Aaretti Pirilän muistelukset. Tietysti myös viime eduskuntakauden kollegojeni Seppo Kääriäisen Lapin tytön Eeva-Maria Maijalan eduskuntakaudella ilmestyneet kirjat. On kolme Juhani Suomen tiiliskiveäkin, mutta ne kyllä käsittelevät vain Koiviston aikaa vv.1981-1987.

Sosialidemokraattien kirjoja

Ostin uusimman Lasse Lehtisen kirjan tiiliskiviromaanin Väinö Tannerista, joka sisältää lähes 900 sivua. Ennestään on jo kymmenen muuta vanhan kollegani sujuvasta kynästä syntyneitä kirjoja. Vuosia on jo ollut itsensä Tannerin kirjoittama Olin ulkoministerinä talvisodan aikana.

Innostuin katsomaan hyllyssäni olevia muiden sosialidemokraattien tekemiä kirjoja tain elämäkertoja. Niitä löytyikin yllättävän paljon. Mauno Koiviston kirjoja oli neljä, Kalevi Sorsan ja Heikki Kosken molempia kaksi. Vanhemman polven Arvo Poika Tuomisen kuuluisia muistelmia kolmin kappalein.

Lehtisen kirjojen joukossa on kaksikin elämäkertaa, toinen Pirkko Työläjärvestä, toinen K-A. Fagerholmista. On myös itse Fagerholmin kirjoittama muistelmakirja Puhemiehen ääni.

Muita elämäkertoja löytyy Rafael Paasiosta kertova Kun aika on kypsä, Keijo Liinamaa - sovinnon mies ja uusimpana Eero Heinäluoma Tasavallan vahva mies.

Muistelmakirjoihin liittyy myös omana aikanani varapuhemiehenä ollut Veikko Helle Puuseppä Suomen eduskunnassa. Samoin Lyyli Aalto Sano Lyyli vaan.

Eduskuntakollega Sakari Knuuttilan Sanoista tekoihin kokosi kovien kansien väliin perustuslakiin hänen aloitteestaan saadun kansalaisen oikeuden työhön. Reino Paasilinnalta on Miellyttävää väkivaltaa ja Kaarlo Pitsingiltä Jumala rokulissa.

Päivän työ

Jaoin loput noin 300 perussuomalainen lehteä Jämijärvellä tultuani Helsingistä, jossa kävin junalla Parkanosta. Aika tuhjuinen keli, tosin ei Hesassa vielä aamulla.

Juna lähti Parkanosta 7.24, Kankaanpäästä siis oli lähdettävä kello 6.30 jälkeen. Kotona taisin olla klo 21 jälkeen.

Mitäkö Helsingissä. Kello 10 alkoi Perussuomalaisten opintokeskus Pekasuksen hallituksen kokous. Syömässä sitten Pikku Parlamentissä. Me entisetkin kansanedustajat saamme vapaasti käydä eduskunnassa.

Valaistus viivästyy

Mietin iltalenkillä, että liikuntakeskuksen lähilenkki (2 km)täysin pimeä, takalenkillä (3 km) sentään palaa valot. Pimeys johtuu siitä, että sinne laitetaan uudet Älyvalot ja led-lamput. Mutta... Eikö töihin olisi voitu ryhtyä aikaisemmin kesällä, jotta nyt heti pimeällä sitten olisi saatu nauttia hienoista valoista eikä taapertaa synkässä pimeydessä. Odottavan aika on pitkä!

Kymmenen vuoden viivästys

Jo SMP:ssä Veikko Vennamon johdolla vastustimme ydinvoimaa. Eduskuntaryhmänä olimme jopa marssimassa ydinvoimaa vastaan 26.4.1986 tietämättä, että samaan aikaan tapahtui Tsernobylin ydinräjähdys. Olimme jo silloin ajan hermolla ja aikaamme edellä.

Siksi ei voinut hymyilemättä kuunnella tämänpäiväistä uutista: TVO:n projektijohtaja Jouni Silvennoinen kertoi Olkiluoto 3. reaktorin viivästymisestä sanoen: Aikataulu on ilmeisesti liian lyhyt. Ei todellakaan 10 vuoden viivästys ole ollut kovin lyhyt aika, vaikka tietysti olisi parempi ja toivonkin, ettei Olkiluoto kolmonen valmistuisikaan koskaan.

Kunnioitetun sotainvalidin hautaus

On monenlaisia hautauksia. Tänään sain toimi pappina viimeiseen iltahuutoon kutsutun sotainvalidin siunaustilaisuudessa. Häntä oli saattamassa omaisten kanssa suuri joukko oman kotikylänsä väkeä ja peräti kaksi sotainvalidiakin.

Pieni osa puheeni alusta:

-Olemme kokoontuneet surumme ja kiitollisuutemme kantamina saattamaan vielä sairasvuoteellaan 93 vuotta täyttänyttä rakastamme, jonka merkittävään elämäntyöhön maanviljelijänä sisältyi myös ikäpolvensa miesten tavoin myös osallistuminen jatkosotaan ja sodan kuumimmissa loppuvaiheissa myös haavoittuminen Vuosalmen ankarissa taisteluissa heinäkuussa 1944, jolloin kuitenkin pystyttiin estämään vihollisen eteneminen: Vuosalmi Vuoksen rannalla kesti, vaikka suomalaisten tappioiden ollessa 750 kaatunutta ja saman verran kadonneita ja noin 4 800 haavoittunutta, niin Venäläisten tappiot olivat 25 000 miehen luokkaa. Ja näin Suomi kesti rauhan solmimiseen 4. syyskuuta asti.

Ei hauskaa

Ei käy kateeks, kun nyt neljä päivää on liikuttu Jämijärven-Kankaanpään teillä katsellessa korjaamattomia viljapeltoja. Mennään jo lokakuussa ja pelloilla vain lotisee vettä. Ei tarvi kenenkään kadehtia viljelijöitä, päinvastoin olemme kaikki toivomassa vielä tämänkin sateisen viikon jälkeen niitä kaivattuja poutia, jotta viljaa saataisiin korjuuseen mahdollisimman paljon. Kaikkea ei kyllä pystytä, kun esim. kaurapelloissa on vielä vihreääkin viljaa! Näin valitettavasti ainakin täällä Pohjois-Satakunnassa!

Porin siioninvirsiseuroissa paljon tuttuja, jopa kankaanpääläislähtöisiäkin. Kolme meitä Kankaanpään Yhteislyseosta ylioppilaaksi päässyttäkin! Hyvää vastapainoa synkille satonäkymille!

Jäitä hattuun

Ihmettelen vain, miten keskustapuolueella on varaa pitää nykyistä liikenneministeriä, jonka toiminnan ansiosta varsinkin maaseudun asujien elinolot heikkenevät. Tätä edesauttoi taksiliikenteen nykyisen hyvin toimineen järjestelmän ja lupaverkoston romuttaminen.

Ja nyt kaiken huippuna Valtion Rautateiden romuttaminen, vaikka nykyisellään palvelu on hyvää, hinnat ovat laskeneet huomattavasti ja jopa syrjäiselle Kemijärvelle pääsee yöjunalla. Luuleeko rva Berner, että hänen kilpailuttamisensa ja VR:n pilkkomisen jälkeen kyseitä linjaa kukaan ajaisi. Ja Ruotsissa nähdään varoittava esimerkki kilpailuttamisen seurauksena rautatieliikenteen kaikinpuolinen romuttaminen. Jäitä hattuun!

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja veturinkuljettaja hyvä ystäväni Harry Wallin Seinäjoelta jos kuka on ruohonjuuritason asiantuntija ja hän ymmärtää Valtion Rautateiden pilkkomisen olevan pahan alku ja juuri.

Urakka alussa

Siitä se alkoi, 7 km aurakeppejä pystyyn Karhusaaren tielle ennen sateita!

Kymmenesosa syksyn urakasta suoritettu, sateinen viikko luvattu tästä eteenpäin!