Uuteen vuoteen armon varassa

Uusi vuosi on edessämme ja tulevaisuudestamme emme paljoakaan tiedä. Siksi on lohdullista tietää, ettei meidän tarvitsekaan kestää omassa varassamme, vaan saamme pyydellä, niin kuin Jeesuksen vertauksessa viinitarhuri, kun hänen herransa oli kehottanut hakkaamaan pois hedelmättömän viinipuun: ”Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi; sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää.” Vuoden vaihde onkin aina itsetutkistelujen ja tulevaisuuden tarkastelun aikaa. Mennyt vuosi on monella tavoin ollut vaikeaa ja raskastakin, varsinkin Venäjän raakamainen sota Ukrainaa vastaan ahdistaa meitä kaikkia! Syystä on vanhassa almanakassa perinteisesti laitettu tammikuun alkuun nöyrä rukous: Anna, oi Jeesus, rauha ja menestys! Nykyisenä voimakkaan muutoksen ja rajujakin yllätyksiä täynnä olevana aikana voimme olla varmoja vain taakse jääneen vuoden tapahtumista. Tulevaisuus edessämme aukenee tuntemattomana. Syystä Väinö Malmivaara kyselee uuden vuoden virressään: “Kuinka lainkaan uskallamme käydä vuoteen alkavaan?” Ja niinpä hän löytää vastauksena nöyrän rukouksen: “Kuule, Herra, huutoamme, saavu jälleen auttamaan. Anna uuden vuoren armo, särkyneeksi sydän lyö. Katso, Herra, nääntyneihin, uudeksi luo mielemme. Kerran kiitossäveleihin vielä taipuu kielemme.” Psalmista kahdeksan saamme lukea kaiken epävarmuutemme ja tulevaisuudenpelkommekin keskellä, miten meidän Herramme on niin suuri, että hänen valtasuuruutensa ulottuun kaikkeen maassa ja aina taivaittenkin ylitse! Psalmirunoilija jatkaakin katsellessaan Jumalan taivasta ja hänen sormiensa tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka hän on luonut, että mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? Psalmintekijä kirjoittaa sitten meistä ihmisistä: “Ja kuitenkin Sinä Jumala teit hänestä lähes jumal´olennon, Sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella; panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan Sinun nimesi kaikessa maassa!” Kaiken Luoja, Taivaallinen Isämme hallitsee koko maanpiiriä Poikansa Jeesuksen kanssa kutsuen meitä yhteistyöhön viljelemään ja varjelemaan maapalloamme. Siinä meille riittää tehtävää myös yhteisesti politiikan avulla mahdollistaaksemme rauhan säilymisen, ilmaston varjelemisen, köyhyyden poistamisen ja nälkäisten ruokkimisen. Näin Taivaallisella Isällämme on meitä kohtaan rakkauden ajatukset. Siksi hän antoi ainoan Poikansa, jotta meillä hänen kauttansa olisi niin tämä ajallinen kuin iankaikkinenkin Elämä! Saammekin turvallisesti elää alkanutta uutta vuotta ja rukoilla: Jumala! Katselen uutta aikaa edessäni. En tiedä, mitä on tulossa. Anna minulle luottamusta ja toivoa, jotka kannattelevat kaikkien vaiheiden ja aikojen yli. Suo, että osaisin irrottautua vanhasta. Anna avoin mieli ottaa vastaa tuleva. Kiitos, että Sinä olet sama eilen, tänään ja huomenna. Sinun varassasi olen tähän asti tullut. Sinun varassasi lähden tästä eteenpäin! Amen (kirjoitukseni vuoden viimeisen viikon PS-lehdessä)

Vesisateen jäljiltä liukkaalla tunnin lenkillä

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 2 t · Vuoden 2022 viimeinen lenkki tehty ja mukana oli voimatrio. Muut ehkä pelkäsivät keliä tai olivat aloittaneet jo uuden vuoden vastaanoton. Kolmistaan (minä, Anssi & Hannu) siis taivallettiin osittain hiekoitettuja katuja pitkin ja pysyimme pystyssä, tosin vauhti oli vähän normaalia verkkaisempi haastavissa olosuhteissa mutta tunti saatiin kuitenkin kulumaan. Seuraava lenkki siis ensi vuonna. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! 2 kommenttia Teuvo Puska Kiitos samoin. Vastaa4 minMuokattu Anssi Joutsenlahti Anssi Joutsenlahti Ja todella koko porukka (trio) pysyi pystyssä, vaikka ainoastaan mulla oli oikein tuliterät uudet piikkikengät, toista kertaa jalaassa!😊

Naton mahdollisuudet jopa Niinisaloon

Koskela: Puolustuspolitiikan mahdollisuudet – Satakunnasta Nato-maakunta 28.12.2022 13.00 Suomen Nato-jäsenyys lähenee, vaikka toistaiseksi Turkki ja Unkari hankaavat sisäpoliittisista syistä vielä vastaan. On Suomelle hyvä, että tuki Nato-jäsenyydelle on laajaa niin kansan kuin puolueidenkin keskuudessa. Turvallisuuspolitiikassa ei pidä lähteä keräämään irtopisteitä sooloilemalla lyhytnäköisesti. Tuleva Nato-jäsenyys edellyttää, että tarkastelemme koko Suomen puolustuspoliittisia ulottuvuuksia uudelleen. Satakunnalla tulee olemaan Nato-Suomessa kokoaan merkittävämpi asema. Satakunnan puolustuspoliittista merkitystä korostaa tietysti Porin prikaati ja sen molemmat varuskunta-alueet Niinisalossa ja Säkylässä. Porin prikaati on Suomen suurin maavoimien joukko-osasto ja harjoittelualueet Satakunnassa ovat ensiluokkaiset. Pohjankankaan ja Hämeenkankaan harjoitusalueet ovat koko Euroopan mittavimpia. Pitää mennä Rovajärvelle asti, jos tykeillä halutaan ampua kauemmas. Alueet on testattu jo kansainvälisten joukkojenkin kanssa. Tänä vuonna Satakunnassa on ollut harjoittelemassa useita Nato-maita yhteisissä harjoituksissa. Satakunnan merkitys Nato-Suomessa korostuu myös Porin ja Rauman satamien vuoksi. Läntisen Suomen satamien rooli on suuri, sillä niillä ei ole Suomenlahden risteävän liikenteen riskejä. Porin syväsatama on hyvin pienin muutoksin otettavissa käyttöön myös Naton kaluston vastaanottopaikkana. Samalla olisikin syytä kunnostaa ratayhteys Porista Niinisaloon. Valmis ratakäytävä vaatii vain pölkyt ja kiskot. Pitkällä tähtäimellä toivon tietysti, että ratayhteys aina Parikkalaan asti otetaan käyttöön ja pääradan tavaraliikennettä siirretään tälle yhteysvälille. Oma lukunsa on myös Porin pelastusharjoitusalue, jota pitäisi kehittää entisestään puolustusvoimien ja kansainvälisten harjoitusjoukkojen koulutusalueena. Pori on sopivasti Säkylän ja Niinisalon puolivälissä. Täällä voitaisiin kouluttaa niin puolustusvoimien kuin kansainvälisten joukkojenkin miehistöä. Unohtaa ei myöskään pidä Porin lentokentän sekä Niinisalon varalaskupaikan roolia uudessa puolustuspoliittisessa tilanteessa. Puolustuspolitiikkaan panostamalla haluamme säilyttää rauhan. Sotaa ei kukaan meistä halua ja siksi on syytä varautua ja tehdä yhteistyötä. Olen varma, että Satakunnassa osataan hyödyntää Nato-jäsenyyden tuomat monet mahdollisuudet. Tehdään yhdessä Satakunnasta koko Suomen Nato-maakunta. Jari Koskela Kansanedustaja (ps.)

Perussuomalaisilla vetovoimaa

Ja tähän tämän päivän MTV:n uutinen sitä, että kokoomuksen piiripäättäjien mieluisin hallituskumppani on perussuomalaiset IS.FI Kommentti: Nyt jännitetään kaksintaistelua Sanna Marin vs. Riikka Purra – sähkön hinta on vain yksi vaalikevään kamppailulajeista! Haapalan artikkeli

Tapaninpäivä

Kirkkovuosikalenteri Tapaninpäivä (2. joulupäivä) Joulujakso, jouluaika Kristuksen todistajat Toinen joulupäivä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä, muodostaa vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle. Jumalan pelastussanoma jakaa ihmiset sen vastaanottaviin ja sen hylkääviin, Kristuksen seuraajiin ja hänen vainoojiinsa. Jumala antaa Pyhän Hengen voimaksi jokaiselle, joka rohkeasti tunnustaa uskonsa Kristukseen. Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme. Sinä vahvistit Hengelläsi pyhiä marttyyreja todistamaan Kristuksesta sekä sanoillaan että verellään. Me rukoilemme: Vahvista meitäkin pysymään kestävinä kilvoituksessa ja olemaan uskollisia kuolemaan asti. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Jumala, taivaallinen Isämme. Me kiitämme sinua siitä, että saamme viettää Vapahtajamme syntymäjuhlaa. Sytytä sydämeemme rakkautesi, että myös me osaisimme marttyyrisi Stefanoksen tavoin rukoilla vihamiestemme puolesta ja antaa heille anteeksi. Vahvista meitä todistamaan sanoin ja teoin Pojastasi ja ylistämään armoasi silloinkin, kun kohtaamme vastarintaa ja vihaa hyvän sanomasi saattajina. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Rakas Vapahtaja, sinun tiesi kulki seimestä Golgatalle kärsimyksen varjossa. Ristisi julistaa rakkautesi voittoisaa sanomaa. Sinä lähetit opetuslapsesi kuin lampaat susien keskelle. Uskollinen todistajasi Stefanos kivitettiin. Lukemattomien marttyyrien veri on vuotanut hänen jälkeensä todistuksena uskollisuudesta sinua kohtaan. Pue meidätkin uskon taisteluvarustukseen, että jaksamme rohkeasti tunnustaa sinua. Ole rinnallamme, kun valhe ja viha nousevat meitä vastaan. Anna meidän saada voiton seppele kirkkaudessa kaikkien pyhiesi kanssa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herramme ja Vapahtajamme. Raivaa sydämeemme tilaa myös niille, jotka ovat meitä vastaan ja joita emme omin voimin kykene rakastamaan. Leppymättömyys on suuri synti: se särkee yhteyden ihmisten välillä. Herra, me tarvitsemme elämää sinussa, jotta voisimme antaa anteeksi. Anna meille se mieli, joka sinulla oli, jotta voisimme siunata vihamiehiämme ja pyytää heille anteeksiantoasi. Avarra mielemme, jotta näkisimme kaiken rikkinäisyytemme armosi valossa. Tätä rukoilemme sinun nimessäsi.

Joulu juhlista jaloin

Kuusi juhlistaa joulua, niin kuin joululaulut, hartaudet jne. Jopa hanget korkeat nietoksetkin joululaulun sanoin. Ja ensimmäinen kirjakin on nyt joulupäivänä luettu Markku Jokisipilän erinomainen viime vuonna ilmestynyt kirja perussuomalaisista!

Aatonaattona

Aatonaattona näyttää siltä, että koko loppu vuosi on vapaata ilman ainoatakaan kokousta ja muutakaan tehtävää. Voi hengittää vapaasti ja palautua. Lenkkejäkin tehdä, vaikka kylmääkin on 6-7- astetta pakkasta, mutta senkin kärsii suomalainen mieskin! Voipi lukea vaikka joululahjakirjoja! Joita ehkä huomenissa tulee?

Gallup: PS 17,9%

Politiikka|HS-gallup Keskustan kannatus ennätyksellisen alhaalla Perussuomalaiset ottaa Sdp:tä kiinni. Keskustan kannatus vajosi HS:n gallupissa ensi kertaa alle kymmeneen prosenttiin. Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (keskellä), maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (vas.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (oik.) keskustelevat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta. Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (keskellä), maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (vas.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (oik.) keskustelevat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Teemu Muhonen HS 2:00 | Päivitetty 7:05 KOKOOMUS lähtee eduskuntavaalivuoteen Suomen suosituimpana puolueena, kertoo Helsingin Sanomien tuore puoluekannatusmittaus. Kokoomusta äänestäisi nyt 23,5 prosenttia suomalaisista. Kannatus väheni hieman edelliskuusta. TOISEKSI suosituimpana jatkaa pääministeripuolue Sdp 19,1 prosentin kannatuksellaan. Perussuomalaiset on kolmannella sijalla jo melko lähellä Sdp:tä. Perussuomalaisten kannatus jatkoi kasvuaan ja on nyt 17,9 prosenttia. Vielä heinäkuussa puolueen kannatus oli alle 15 prosenttia. Sdp:n etumatka perussuomalaisiin on supistunut kesän neljästä prosenttiyksiköstä runsaaseen prosenttiyksikköön. ”Perussuomalaisten lähtökohdat vaaleihin ovat nyt paremmat kuin neljä vuotta sitten. Puolueen kannatus on nyt kaksinkertainen verrattuna vastaavaan ajankohtaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja”, sanoo mittauksen toteuttaneen Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY PERUSSUOMALAISTEN ohella myös vihreät kasvatti kannatustaan tuoreessa mittauksessa noin puoli prosenttiyksikköä. Puolue saisi nyt 9,8 prosenttia äänistä. Keskusta pysyi niukasti vihreiden edellä. Puolueen kannatus väheni 0,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 9,9 prosenttia. ”Olemme toteuttaneet vuodesta 1991 lähtien 231 mittausta. Nyt keskustan kannatus on ensimmäistä kertaa alle kymmenen prosenttia”, Nurmela kertoo. Ylen joulukuussa julkaisemassa mittauksessa keskustan kannatus oli vielä alhaisempi, tasan yhdeksän prosenttia. VASEMMISTOLIITON, Rkp:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannatuslukemat olivat tuoreessa mittauksessa suurin piirtein samat kuin edelliskuussa. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on edellisten kuukausien tapaan noin 51 prosenttia. VARMIMPIA omasta puoluekannastaan ovat perussuomalaisten kannattajat. Heistä yli 40 prosenttia oli erittäin varmoja kannastaan. Toisaalta perussuomalaisten kannattajista jopa kolmasosa on sellaisia henkilöitä, jotka kertomansa mukaan eivät äänestäneet kesäkuun 2021 kuntavaaleissa tai eivät halua kertoa, mitä tekivät. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Perussuomalaiset näyttää siis saaneen taakseen niin sanottuja nukkuvia äänestäjiä, Kantarin Nurmela arvioi. Sama ilmiö koskee pienemmässä määrin myös vihreitä ja Sdp:tä, jonka kannatusta voi tukea pääministeri Sanna Marinin (sd) henkilökohtainen suosio. Ei-vakiintuneisiin kannattajiin liittyy Nurmelan mukaan aina riski siitä, käyvätkö he lopulta äänestämässä vaaleissa. ”Perussuomalaisten näkökulmasta kunta- ja aluevaaleissa kävi niin, että tämä porukka ei lopulta lähtenyt riittävän hyvin liikkeelle. Eduskuntavaaleissa taas perussuomalaiset on onnistunut tekemään ’jytkyn’ kolmesti”, Nurmela sanoo. Fakta Näin tutkimus tehtiin Kantar Public toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tutkimusaineisto kerättiin 14.11.–16.12.2022. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2  512 henkilöä. Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 28 prosenttia. Jaa Tallenna Kommentoi Ilmoita asiavirheestä Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita Politiikka|HS-gallup Keskustan kannatus ennätyksellisen alhaalla Perussuomalaiset ottaa Sdp:tä kiinni. Keskustan kannatus vajosi HS:n gallupissa ensi kertaa alle kymmeneen prosenttiin. Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (keskellä), maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (vas.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (oik.) keskustelevat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Teemu Muhonen HS | Päivitetty 7:05 KOKOOMUS lähtee eduskuntavaalivuoteen Suomen suosituimpana puolueena, kertoo Helsingin Sanomien tuore puoluekannatusmittaus. Kokoomusta äänestäisi nyt 23,5 prosenttia suomalaisista. Kannatus väheni hieman edelliskuusta. TOISEKSI suosituimpana jatkaa pääministeripuolue Sdp 19,1 prosentin kannatuksellaan. Perussuomalaiset on kolmannella sijalla jo melko lähellä Sdp:tä. Perussuomalaisten kannatus jatkoi kasvuaan ja on nyt 17,9 prosenttia. Vielä heinäkuussa puolueen kannatus oli alle 15 prosenttia. Sdp:n etumatka perussuomalaisiin on supistunut kesän neljästä prosenttiyksiköstä runsaaseen prosenttiyksikköön. ”Perussuomalaisten lähtökohdat vaaleihin ovat nyt paremmat kuin neljä vuotta sitten. Puolueen kannatus on nyt kaksinkertainen verrattuna vastaavaan ajankohtaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja”, sanoo mittauksen toteuttaneen Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. PERUSSUOMALAISTEN ohella myös vihreät kasvatti kannatustaan tuoreessa mittauksessa noin puoli prosenttiyksikköä. Puolue saisi nyt 9,8 prosenttia äänistä. Keskusta pysyi niukasti vihreiden edellä. Puolueen kannatus väheni 0,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 9,9 prosenttia. ”Olemme toteuttaneet vuodesta 1991 lähtien 231 mittausta. Nyt keskustan kannatus on ensimmäistä kertaa alle kymmenen prosenttia”, Nurmela kertoo. Ylen joulukuussa julkaisemassa mittauksessa keskustan kannatus oli vielä alhaisempi, tasan yhdeksän prosenttia. VASEMMISTOLIITON, Rkp:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannatuslukemat olivat tuoreessa mittauksessa suurin piirtein samat kuin edelliskuussa. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on edellisten kuukausien tapaan noin 51 prosenttia. VARMIMPIA omasta puoluekannastaan ovat perussuomalaisten kannattajat. Heistä yli 40 prosenttia oli erittäin varmoja kannastaan. Toisaalta perussuomalaisten kannattajista jopa kolmasosa on sellaisia henkilöitä, jotka kertomansa mukaan eivät äänestäneet kesäkuun 2021 kuntavaaleissa tai eivät halua kertoa, mitä tekivät. Perussuomalaiset näyttää siis saaneen taakseen niin sanottuja nukkuvia äänestäjiä, Kantarin Nurmela arvioi. Sama ilmiö koskee pienemmässä määrin myös vihreitä ja Sdp:tä, jonka kannatusta voi tukea pääministeri Sanna Marinin (sd) henkilökohtainen suosio. Ei-vakiintuneisiin kannattajiin liittyy Nurmelan mukaan aina riski siitä, käyvätkö he lopulta äänestämässä vaaleissa. ”Perussuomalaisten näkökulmasta kunta- ja aluevaaleissa kävi niin, että tämä porukka ei lopulta lähtenyt riittävän hyvin liikkeelle. Eduskuntavaaleissa taas perussuomalaiset on onnistunut tekemään ’jytkyn’ kolmesti”, Nurmela sanoo.

Veteraanisukupolven muistamista

Tuomas tuopi joulun tullessaan, näin saimme viedä kaksikymmentäseitsemän joulukukkaa ja kahvi- tai suklaapakettia sotiemme veteraanien leskille, joukkoon ei mahtunut kuin kaksi sotiemme veteraania, kun kolme veteraanien tervehdystä siirtyi huomiseen, joista kaksi on Porin Diakissa ja yksi Jämijärven Attendossa. Ihan kaikkiin laitoksiin ei päässyt sisälle, korona on taas jylläämässä. Mutta joulumieltä saimme olla levittämässä👼🎅🥰

Ulkokello paikallaan

Tänään Kankaanpään uusitun liikuntakeskuksen kuntosalista tultuani, kun oli treenannut eri laitteissa, vaikka äijäjumppa tietämättäni oli jäänyt joulutauolle, menin liikunnanjohtaja Ilari Köykän puheille eräästä laitehankinnasta. Samalla sanoin, että koska saadaan liikuntakeskuksen ulkoseinään siinä ennen remonttia ollut kello takaisin, kun sitä ei remontin jälkeeen ole näkynyt. Ja monet kerrat siitä on puhuttu. Ilari talutti minut hyväntahtoisesti ulos ja kas kummaan, kello olikin ilmestynyt seinälle, ollut siellä jo viikonpäivät. Hieno juttu kaikin tavoin.☺️😍🥰😘

Valtuustokokouksia

Vuoden viimeisten valtuustokokousten aikaa. Tänään Aluevaltuuston kokous oikein Yyterin hotellissa ruokailuineen klo 13 ja klo 16 Kankaanpään kaupunginvaltuusto, jonne ehdin kuin ehdinkin juuri nimenhuudon lopuksi, pari muuta aluevaltuutettua saapui paljon myöhemmin ja neljäs vasta tunnin päästä. Huomenissa nykyisen kirkkovaltuuston viimeinen kokoontuminen pidetään Hakoniemen leirikeskuksessa!

Vanhassa vara parempi

Kyllä vaan vanhat perinteiset joululaulut kepittävät ns. uudemmat joululaulut. Se tuli taas todistetuksi Honkajoen kirkon kauneimmissa joululauluissa, Maa on niin kaunis, En etsi valtaa loistoa, Varpunen jouluaamuna Joulupuu on rakennettu jne ovat lyömättämiä!

Neljä vuotta sitten ja taas tänään

Näin tasan neljä vuotta sitten (blokimuistelu) ja taas tänään tarjosimme makkaraa 250 henkilölle torilla ja glögiä ja kahvia PerusPesällä entisen Tiimarin takana kun Tiimari tila on saanut ravintolan. Näin muuttuu maailma Eskoseni eikä muutu, kun taas mennään eduskuntavaaleja kohden, nyt vaan paikalla oli oman paikkakunnan kansanedustaja ja samalla kansanedustajaehdokas, neljä vuotta sitten vain varakansanedustaja ja samalla eduskuntavaaliehdokas!

On säitä pidellyt

Ei oo vuodet veljeksiä, vuosi sitten jakeluhommissa Lavian Huuhkajavuoren maisemissa ei lunta, vain putoukset jäässä, nyt lunta on satanut kymmeniä senttejä, uhkana kyllä lämpeneminen ja lumen sulaminen ensi viikolla!

Kiertämistä riittää

Pakkanen huitelee kahdessakymmenessä asteessa. Koko päivä ja viikkokin PS-lehden ja sen välissä kansanedustaja Jari Koskelan ja oman brosyyrien jakamista, Jarilla on lauantaina makkara- ja glögi-tarjoilu. Siitä tosin hyvin ollut ilmoituksia lehdissäkin!

Kyllä kelpaa Kankoonpäässä

Tänään ajellessa valtatie 23 Veneskoskelta Hapuan suuntaan, ihmettelin lumen pölyämistä niin, että hyvä kun näki lumen seasta ilmestyneiden vastaantulijoiden valot. Ilmiö paljastui, kun edessä häämötti iso möhkäle, se oli rekka, jonka jäljiltä lumipyry eikä rekan takavalotkaan näkyneet. Toista oli illalla Kankaanpään keskustassa: hienot joulutähdet valaiset Keskuskatua Jämintien risteyksestä hautausmaan nurkalta aina kirkkoon asti ja joulutähdet loistavat myös Tapanlakadulla Laviantien valoristeyksestä Keskuskadulle! Kyllä meidän kankoonpääläisten kelpaa! Onnea muuten tänään 75-vuotta täyttäneelle entiselle eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitiselle!

Purra uusimmassa Maaseudun Tulevaisuudessa

Sähkön hinta on saatava alas Ei ole tarkoituksenmukaista tai mitenkään kohtuullista, että kalleimman, likaisen sähkön rajakustannus määrää hinnan. Mielipide|Energia12.12.202206:00 Kolumni Riikka Purra Talvi kylmenee, ja kaikki puhuvat sähkön hinnasta. Kylmimmät kuukaudet ovat todennäköisesti vasta edessä, mutta monien sähkölaskut ovat jo täysin kohtuuttomia. Ensi vuonna avuksi tulevat sähkötuki ja sähkövähennys jättävät ulkopuolelleen suuren joukon ihmisiä, jotka eivät saa mitään apua. Arvonlisäveron alennus koskee kaikkia mutta ei juuri laske hintaa. Sähkön hinta on yksinkertaisesti saatava alas. Mikään tukipaketti, varsinkaan näin heikon julkisen talouden maassa, ei asiaa yksinään korjaa. Jotkut väittävät edelleen, että markkinoita ei saa sörkkiä. Tilanne pitäisi vain hyväksyä. Näin ei ole. Sähköpörssijärjestelmä nimenomaan ei toimi markkinatalouden ehdoilla. Sähkökauppamallia on muutettava, samoin päästökauppajärjestelmää – jota olemme esittäneet väliaikaisesti kokonaan tauolle. Kaksi vuotta sitten ydin-, vesi- ja tuulivoimalla tehdyn sähkön tuotantokustannus sähkön tekijälle oli muutama sentti. Loppukäyttäjä osti sähköä katteen ja verojen jälkeen esimerkiksi kuudella sentillä. Näin tuotetun sähkön todellinen tuotantokustannus on edelleen muutama sentti, mutta nyt sitä myydään jopa 50 sentillä. Hinta on kymmenkertaistunut, vaikka tuotantokustannus ei ole käytännössä muuttunut. Samaan aikaan osa sähkön tuottajista tekee satumaisia voittoja. Jos tämä ei ole epäkohta, mikä sitten on? Sähkön hinta määräytyy kalleimman energiamuodon mukaan. Sähkömarkkinoilla osto- ja myyntitarjoukset eivät kohtaa markkinaehtoisesti, vaan kaikki myyjät saavat tietyssä hetkessä saman hinnan. Suomessa riippuu voimakkaasti sääoloista, mikä tuo hinta on. Jos tuulee paljon, on ylituotantoa ja sähkö voi olla käytännössä ilmaista. Liian halpa sähkö työntää markkinoilta pois muita tuotantomuotoja, jotka eivät kykene kilpailemaan niin alhaisilla hinnoilla. Mutta juuri näitä tuotantomuotoja tarvitaan, kun ei tuule tai paista. Kun ei tuule, sähkön hinta nousee kovaksi, ja mitä enemmän on alituotantoa ja pulaa, sitä kovemmaksi. Energiapalettimme ei ole toimiva nojatessaan niin vahvasti tuulivoimaan – ja Olkiluodon uusi reaktorikin takkuaa. Sähkön hintaan vaikuttaa sähkömarkkinoiden ongelmallinen rakenne. Nykymalli on nimenomaan luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi. Mitä enemmän sähköstä on pulaa, sitä enemmän mukaan tulee hyvin kallista sähköä, ja se tekee osalle tuottajista valtavat katteet. Tämän takia sähkö on oikeasti niin kallista. Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Se ei kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa. Kun sähkön markkinahinta ei ole määräytynyt todellisten tuotantokustannusten mukaan, kuluttaja ei pääse hyötymään päästöttömästä sähköntuotannosta. Ei ole tarkoituksenmukaista tai mitenkään kohtuullista, että kalleimman, likaisen sähkön rajakustannus määrää koko hinnan. Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. Sähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, vaan sitä voidaan muuttaa. Suomen sähkömarkkinalaki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille. Ei kai kyseessä todella kuollut kirjain? Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja

Lauri Nurmi PS:n hallituskaavailuista

Äkkilähdöt ÄKKILÄHDÖT Telkku TELKKU Kotikokki KOTIKOKKI Etua ETUA Kattokorko KATTOKORKO Näköislehti NÄKÖISLEHTI Kankaanpää -11° TILAA PLUS KIRJAUDU Etusivu Uutiset Urheilu Viihde UUTISET UUTISETPOLITIIKKA Näkökulma: Oulun järkytys käänsi viimeksi kurssin – uskaltaako perussuomalaiset lähteä leikkaushallitukseen? Lauri NurmiMielenkiintoista on nähdä, miten aggressiivisen vaalivideon perussuomalaiset tällä kertaa julkaisee verkossa, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa. . Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii katujengien väkivaltarikollisille nykyistä kovempia vankeusrangaistuksia. OUTI JÄRVINEN Lauri Nurmi lauri.nurmi@iltalehti.fi Eilen klo 8:00 Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii katujengien väkivaltarikollisille huomattavasti nykyistä kovempia vankeusrangaistuksia. –Vaikka kaikki nuorisorikollisuuteen syyllistyvät tai katujengeissä rikoksia tekevät eivät ole maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, valtava enemmistö on, Purra painotti lauantaina Ykkösaamussa. – Tämä on maahanmuuttoon liittyvä ilmiö. Sen takia maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on välttämätöntä, Purra jatkoi. Purran sanat ovat totta. Pääkaupunkiseudulla on useita väkivaltaisia jengejä, joiden jäsenet eivät nimien perusteella ole suomalaistaustaisia. Jos jengiläiset surmaavat jonkun tai puukottavat kadulla sivullista ihmistä, perussuomalaisten kannatus todennäköisesti nousee. Tämä on sanottava ääneen, koska muuten perussuomalaisten menestysmahdollisuuksien analyysi jää puutteelliseksi. Konkreettinen esimerkki löytyy neljän vuoden takaa. Marraskuussa 2018, puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja, perussuomalaisten gallupsuosio laahasi kahdeksassa prosentissa. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho esiintyi vaalitenteissä hyväntuulisena, ja hänen virheetön suomen kielensä vetosi muihinkin kuin stereotyyppisiin maahanmuuton vastustajiin. Suurta kannatusharppausta ei kuitenkaan ollut näköpiirissä. Vaalit vaikuttivat olevan SDP:n ja kokoomuksen välinen voimainkoitos ja kolmannen eli kansallismielisten populistien korvapuusti. Yhdessä hetkessä asetelma muuttui. Joulukuun ensimmäisenä päivänä poliisi tiedotti, että Oulun käräjäoikeus oli vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden miesten törkeitä rikoksia nousi julkisuuteen lisää. Oulun poliisi varoitti perheitä raiskaajista ja hyväksikäyttäjistä, jotka saalistavat potentiaalisia uhreja lasten ja nuorten suosimilla verkon keskustelupalstoilla. Yksi alaikäisistä uhreista oli tehnyt itsemurhan. Suomalaisten suuttumus oli käsinkosketeltavaa. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja maan hallitus kokoontuivat keskustelemaan, miten seksuaalirikoksia voitaisiin estää. Halla-aho sanoi asian samoin kuin Purra nyt jengiväkivallan kohdalla. – Rikokset liittyvät täysin yksiselitteisesti maahanmuuttoon ja harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan, hän arvioi perussuomalaisten äänenkannattajassa Suomen Uutisissa. – Niissä kehitysmaissa, joista Suomeen pääasiassa saavutaan, naisen asema on heikko. Käsitykset naisten ja lasten koskemattomuudesta ja ihmisarvosta ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa, Halla-aho jatkoi ja esitti rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien siirtämistä saarelle maasta karkotusta odottamaan. Makaaberi tosiasia oli, että puolue hyötyi tragediasta poliittisesti. Oulun seksuaalirikossarjasta alkoi perussuomalaisten kannatuksen nousu, joka huipentui huhtikuisena vaali-iltana 17,5 prosentin ääniosuuteen ja 39 kansanedustajan paikkaan. Perussuomalaisia hyödytti myös väittely ilmastonmuutoksesta ja yksityisautoilun päästöjen leikkaamisesta. Gallupeja johtanut SDP esitti ilmasto-ohjelmassaan, että uusien dieselautojen myynti loppuisi Suomessa jonain päivänä. Perussuomalaiset käänsivät kilpailijansa ilmastopolitiikan sosiaalisessa mediassa muotoon, jossa sosialidemokraattien väitettiin vievän maaseudulla vanhat dieselautot pihoista. Ja sekös vasta ärsytti dieselmoottorin rauhoittavaan murinaan ja imelään tuoksuun mieltyneitä ihmisiä. Neljä vuotta myöhemmin on syytä todeta, että maaseudulla sähköautojen latauspisteitä ilmestyy omakotitalojen pihoille kuin talitinttejä lintulaudoille. Muutosvastarinta on kuitenkin yksi ihmisen perusominaisuuksista, ja sitä ruokkimalla on mahdollista ammentaa vaaleissa ääniä – tätä tosiasiaa hyödyntävät muutkin puolueet kuin vain perussuomalaiset. Joulun 2022 korvalla perussuomalaisten gallupsuosio on valmiiksi ylhäällä, noin 17 prosentissa. Halla-aho on vaihtunut Purraan, mutta maahanmuuttoteema on entisellään. Dieselautoilijoiden puolustamisen tilalle pitäisi keksiä jotain uutta. Suomalaiset ymmärtävät, että sotaisa Venäjä on pysäytettävä. Oppositiopuolueet näyttäisivät vaaliväittelyissä hölmöiltä, jos ne syyttäisivät hallitusta dieselin litrahinnan kallistumisesta. Mikä sitten voisi olla Purran menestysreseptin toinen ainesosa? Sähkön hinnannousu saattaisi toimia. Nykyiset päähallituspuolueet SDP ja keskusta ovat olleet mukana Euroopan kaasuriippuvuuden rakentamisessa. Niitä voi moittia myös Fortumin Uniper-tappioista ja Fennovoiman miljardikuopasta Pyhäjoella, vaikka näissä epäonnistumisissa ovat olleet mukana myös kokoomuslaiset ja perussuomalaiset istuessaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksessa. Mielenkiintoista on nähdä, miten aggressiivisen vaalivideon perussuomalaiset tällä kertaa julkaisee verkossa. Viime kerralla kuusiminuuttisen tarinan juoni oli tiivistetysti se, että vallassa olevat poliitikot ovat rikollisia ja että lopulta kansalaisten raivo ruumiillistuu synkäksi hirviöksi, joka uhkaa surmata johtavan poliitikon, kaiketi pääministerin, ellei tämä eroa. Ketutus-niminen hirviö iski autonkuljettaja-turvamiehen asvalttiin. Mies kaatui maahan kallo rusahtaen. Videolla tummaihoiset ihmiset esitettiin vaaleiden naisten ja lasten jahtaajina. Lyhytelokuvan lopuksi Halla-aho kertoi, että Ketutus-hirviötä ei tietenkään ollut olemassa, ja kehotti äänestämään perussuomalaisia. Kun Euroopassa kuolee sodassa tuhansia ja tuhansia ihmisiä, perussuomalaiset ei välttämättä ala flirttailla väkivallan kanssa. Herkässä ja vaarallisessa todellisuudessa sisäisten jakolinjojen haavoiksi repiminen ei olisi viisasta. Vähintäänkin siinä piilisi riski, että aggressiivinen uhkakuvien maalailu kääntyisi perussuomalaisia itseään vastaan. Purraa ja perussuomalaisten muita kärkipoliitikkoja epäilemättä houkuttelee ajatus ministeriydestä. Niin kuuluukin olla, koska lakeja muutetaan vaikuttamalla hallituksessa. Kokoomuksen kenttäväen enemmistö toivonee ennemmin hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kuin sosialidemokraattien kanssa. Porvarihallituksen esteeksi saattaa nousta perussuomalaisten kansanedustajien taju realiteeteista. Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta pitää vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraava hallitus leikkaa menoja miljardeilla euroilla. Kansalaisten arjessa se tuntuu kipeästi. Perussuomalaiset muistavat, mitä heidän kannatukselleen tapahtui vuonna 2015: kevään vaalien 17,7 prosentin kannatus ja hallitushuuma vaihtuivat joulukuuhun mennessä alle yhdeksän prosentin gallupsuosioksi. Hallitusvalta houkuttelee nytkin perussuomalaisia, mutta leikkauspolitiikka hirvittää heitä. Kaikki puolueen kansanedustajat eivät pala halusta hallitukseen.

3. adventtisunnuntai

‹SUNNUNTAI 11.12.2022› 3. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Tehkää tie Kuninkaalle Päivän raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnin. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Tämä on pääasia jouluun valmistautumisessa – joulupaastossa. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit, ja samoin hän tulee yhä uudelleen sanassa ja sakramenteissa seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan. Tähän hänen ”hengelliseen tulemiseensa” viittaa latinankielinen nimitys adventus spiritualis et sanctificationis. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, sinä kutsuit Johannes Kastajan valmistamaan tietä Pojallesi. Anna voimaa parannukseen ja luottamus evankeliumin lupauksiin, jotta voisimme todistaa totuudesta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra Jeesus Kristus, epäilysten hetkinä me kyselemme: Oletko sinä maailman pelastaja? Anna meidän kuulla vastauksesi ja saada siitä voimaa ja rohkaisua. Anna epäilysten haihtua, vahvista uskoamme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Rakas Jumala, kiitos Johannes Kastajasta. Kiitos, että hän oli nöyrä ja uskollinen siinä tehtävässä, jonka sinä olit hänelle antanut. Hän ei tahtonut ottaa kunniaa itselleen. Hän halusi valmistaa tietä Jeesukselle. Kiitos kaikista ihmisistä, jotka tänäkin päivänä tahtovat johdattaa toisia Jeesuksen luo. Pyydämme, että mekin voisimme elämällämme kertoa Jeesuksesta. Kiitos, että kuulet rukouksemme.

Jämin Joulumaailamassa

Jämin Joulumaailmassa olin tänään koko päivän.Nähdään siellä vielä sunnuntaina. Jo tänään tapasin Herättäjä-Yhdistyksen myyntipöydällä monta tuttua!😍🥰😘

Jännäkin jännittävämpää

Voiko jännittävämpää enää olla, kuin Argentiinan ja Hollannin välinen MM-kisojen kamppailu, Hollanti pääsi jatkoajalle lisäajan viimeisellä minuutilla, voitto ratkesi viimeisellä rangaistuspotkulla Argentiinan hyväksi☺️🥰😍😘

Uusi Pitkäplakkari

Tänään kuukauden Wanhoissa valokuvissa ainakin neljä vanhaa luokkakaveria oli kuvissa: Matti Antila, Liisa Juhantalo os. Rekola, Arja Lepola os. Päivike, Ritva Alppi, nykysukunimeä en tiedä. Ja onnea uudelle PItkäplakkarille Leevi Aarniokoskelle, joka nimettiin tänä iltana Aimo Haapakosken jälkeen, Aimo saikin kantaa nimitystä koko korona-ajan.😊😍🥰😘

Vaikeata

Kolmatta kertaa kirjoitan tätä viestiä, kun olen yrittänyt tätä mustata, että voisin sen siirtää muuallekin, niin aina vain häviää. Vaikeata tämä koko tietokoneen käyttö. Tänään en millään ollut pääsemässä koko koneelle, aina vain tuli tekstikuva eikä siitä päässyt eteenpäin, vaikka välillä katkaisi koneenkin. Kun lopulta pääsi tänne sisälle, ei oma fb-sivu auennut lainkaan. Kysyttiin vain jotain typeriä. Eikä tänne blokiinkaan ihan yksinkertaista tietä pääse. Tarpeen olisi kuitenkin koneen käyttö verkkopankkiasioimiseksi ja sähöpostiyhteyksien takia ainaskin.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus

Itsenäisyyspäivän valtiollista jumalanpalvelusta katsoessa ei voinut muuta kuin ihmetellä kansanedustajien lukumäärää, ei ollut paljoa enempää kuin ministereitä, ehkä vain noin kaksikymmentä. Toisin oli ennen!😘 10 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 6. joulukuu 2012 · KYllä tänään itsenäisyyspäivänä meillä kansanedustajillakin on vientiä. Kello 12 ekumeeninen jumalanpalvelus, jossa me puhemiehet istumme toisessa penkissä presidenttiparin takana, sitten muut kansanedustajat. Käytävän vasemmalla puolella etupenkissä entiset presidentit puolisoineen, sitten hallitus. Kirkosta käymme Hakaniemen torilla Hurstin itsenäisyydenpäivän juhlaa kunnioittamassa. Illalla itsenäisyydenpäivän vastaanotto, me puhemiehet tulemme aika lopussa hallituksen jälkeen, meidän jälkeen tulevat enää diplomaattikunta ja edelliset presidentit puolisoineen. Lähemmäs kello21 se menee!

Tusina tunnin lenkillä

Julkaisut Anssi Joutsenlahti Kuvassa 11 kahvittelijaa lenkin päälle, yksi meni suoraan kotisaunaansa. Penttisen Reiskasta ei paljoa näy!😊 Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 4 t · Vaikka tänäänkin muutama ns "vakimies" puuttui, niin täysi tusina saatiin lenkkeilijöitä matkaan. Tasan tunti taivallettiin vauhdikkaasti katuja, valaistuja sekä myös valaisemattomia polkuja pitkin ja matkaa kertyi 6,3 km. Lenkin päätteeksi Anssi tarjosi huomisen Itsenäisyyspäivän kunniaksi viinerikahvit Sport cafessa. Ps. Ahopellon Lauri esitti kutsun huomiseen Itsenäisyyspäivän seppeleenlaskutilaisuuteen sankarihaudalle klo 11.00. Myös muutkin kuin lenkillä olleet ovat tervetulleita kunnioittamaan sankareitamme.🇫🇮

Kohti joulua mennään

2. adventtisunnunta Kuninkaasi tulee kunniassa Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Tämän ilmaisee myös nimitys adventus glorificationis, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla. 1 Herramme ja Jumalamme. Herätä meidät valmistamaan tietä Pojallesi. Raivaa hänelle tie jokaiseen päiväämme ja auta meitä taistelemaan kestävinä valtakuntasi tulemiseksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Sytytä sydämiimme ilo siitä, että tulet pian kirkkaudessasi. Anna tämän tietoisuuden rohkaista meitä silloinkin, kun kaikki on pimeää emmekä löydä tietä. Tule pimeyteemme ja tuo sinne paluusi kirkkauden häikäisevä valo. Sinun on kunnia, valta ja voima ikuisesti. 3 Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme, läpi pimeyden kaikuu viesti sinun tulostasi. Anna meille rohkeutta ja kestävyyttä elää luottaen sinuun ja siihen todellisuuteen, mikä ei vielä näy. Auta meitä pysymään valveilla ja rukoilemaan, niin että olemme valmiina, kun tulet kirkkaudessasi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herra, olet luvannut tulla pian. Älä viivyttele, älä anna meidän väsyä odotuksessamme ja vajota toivottomuuteen. Vahvista uupuneet kätemme ja jalkamme ja virkistä huolten rasittamat mielemme. Anna voimaa nousta ja lähteä liikkeelle vastaanottamaan sinua. Vielä vähän aikaa, vain vähän aikaa ja kohtaamme sinut, auttajamme ja pelastajamme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Ylioppilasjuhlissa

Vaajakoskella ylioppilasjuhlissa, kuvassa uusi valkolakin saaja sisarensa kanssa, sisarella lakkiaiset tulossa puolentoistavuoden päästä. Pimeässä ajo palatessa kyllä tosi rankaa!

Tunnin lenkki

Kuusi jeppeä, kuusi kilometriä, tunti,3 pakkasastetta, yksi uusikin Timoa tuuraten, vielä pienellä pakkasella päästiin, mutta liukkautta riitti: Kuninkaanlähteenkatu, Pansiantie, Kirkkokatu, Myllärintie, Kaisankatua kaupungintalon ohi takaisin Liikuntakeskukseen, jossa taas kahviossa juotiin viinerikahvit. Osa porukasta varuskunnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla, osa sairastellen, osa mikä missäkin. Maanantaina uusi yritys kovemmassa pakkasessa😘🥰😍☺️

PS:n maaseutupoliittinen ohjelma

Suomi elää maaseudusta ja metsistä. Perussuomalaisille ei ole siksi samantekevää, miten ja missä ruokaa tuotetaan. Me haluamme, että sitä tuotetaan Suomessa. Kansainvälistyneessä maailmassa pitää huolehtia ensisijaisesti oman kansan pärjäämisestä ja huoltovarmuudesta. Muitakin, kuin maaseutuelinkeinoja voidaan harjoittaa tulevaisuudessa maaseudulla – tämä vaatii kuitenkin toimivia kiinteitä verkkoyhteyksiä koko maahan. Perussuomalaiset näkee maaseudun mahdollisuutena sekä menestystekijänä. Maaseudun väki ja ruuantuottaja on kuitenkin unohdettu ja siksi vaaditaan nopeita toimenpiteitä maaseudun ruuantuottajien ja viljelijöiden pelastamiseksi. Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: perussuomalaiset.fi/ohjelmat MAASEUTU KOSKETTAA JOKAISTA Maanviljelijän toimeentulon ongelmat ratkaistava nopeasti Viljelijälle asianmukainen korvaus tehdystä työstä Ei ilmastotoimia eikä lisää byrokratiaa maanviljelijän kustannuksella Perussuomalaiset kannattavat hajautettua ruoantuotantoa Suomalaisen maanviljelijän parjaamisen loputtava Metsiä ei anneta EU:lle – metsät ovat koko kansantaloutemme selkäranka Ennakoitavuutta metsäteollisuudelle Puolustamme suomalaisen oikeutta omistaa metsää METSÄSTYS ON ARVOKAS OSA SUOMALAISTA ELÄMÄNTAPAA Metsästyksen tulevaisuus taattava Kannanhoidollinen metsästys avain toimivaan suurpetopolitiikkaan KALASTUS JA MUUT MAASEUTUELINKEINOT KUNNIAAN Tarpeettoman kireää kansallista sääntelyä vältettävä Kotimaisen kalan määrää suomalaisten lautasilla lisättävä Suomalainen ruoka myös matkailijan lautaselle HUOLTOVARMUUS NOUSEMASSA ARVOON ARVAAMATTOMAAN Aina ensin huolehdittava suomalaisten selviämisestä.

30.11.2022

Talvisodan alkamisen 83-vuotispäivänä laskettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti seppele Niinisalon varuskunnassa sotaanlähdön muistokivelle kunniakomppanian ja veteraanijärjestöjen edustajien läsnäollessa!

PS:n vaihtoehtobudjetti

Perussuomalaiset asettaisi kehitysavulle tiukat ehdot – kehitysapua tulee myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista Kansanedustajat Jani Mäkelä, Ville Tavio ja Lulu Ranne esittelemässä perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia. Politiikka Ukrainan auttamista lukuun ottamatta perussuomalaiset esittää kehitysapumenojen leikkaamista noin puoleen, mistä kertyisi säästöjä 640 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset esittää lisäksi Suomen pakolaiskiintiön nollaamista ja huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin. Perussuomalaiset julkaisi tänään vaihtoehtobudjettinsa, jossa holtittomalle velkaantumiselle isketään jarrut pohjaan. Valtion menoeriä tarkastellaan kriittisesti, ja perussuomalaiset haluaakin aloittaa talouden ryhtiliikkeen leikkaamalla välittömästi sellaisia menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Perussuomalainen vaihtoehto säästäisikin muun muassa haitallisesta maahanmuutosta ja kaukaisille maille suuntautuvista kehitysapuhankkeista. Kehitysapurahoista ensi alkuun puolet pois Hallitus tunnetusti on koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään tänä vuonna valtion budjetista on varattu tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 1,27 miljardia euroa. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta. Perussuomalaiset vaatii kehitysyhteistyön minimoimista. Perussuomalaiset esittääkin Suomen kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen leikkaamista siten, että vain ehdottomasti velvoittavat hankkeet suoritetaan loppuun ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseen jätetään pieni määräraha. Leikkaukset eivät kuitenkaan koskisi Ukrainan auttamista. Välitön säästö olisi 640 miljoonaa euroa, eli noin puolet kehitysapumenoista. Humanitaarinen maahanmuutto minimiin Kehitysapuleikkauksien ohella perussuomalaiset vaatii veronmaksajille kalliiksi käyvän humanitaarisen maahanmuuton minimoimista siten, että Suomen pakolaiskiintiö nollataan ja kotouttamis- ja vastaanottomenoihin kohdistetaan huomattavat leikkaukset, jotka eivät kuitenkaan koskisi ukrainalaisia pakolaisia. Välitön vuotuinen säästö olisi 298 miljoonaa euroa, minkä lisäksi saataisiin moninkertainen säästö tulevien vuosikymmenien sosiaalimenoissa. Rahat sidottava palautuspolitiikkaan Perussuomalaiset kiinnittää huomiota myös siihen, että koska valtion budjetit ovat viime vuosina olleet alijäämäisiä, maailmalle lapioidut kehitysapumiljardit ovat velkarahaa. Suomen 14 vuotta jatkuneen negatiivisen velkakehityksen vuoksi ei ole enää millään lailla kestävää pitää kiinni nykyisestä kehitysavusta, ja perussuomalaiset esittääkin, että kehitysapua tulisi myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista. Perussuomalaiset myös asettaisi kehitysavulle ehtoja niin, että kehitysapurahat tulee sitoa palautuspolitiikkaan ja kehitysapu tulee voida keskeyttää erityisesti Venäjää tukevilta mailta. Jos esimerkiksi jokin maa ei ota vastaan Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu tulee lopettaa. Samoin pitää toimia, jos maassa loukataan ihmisoikeuksia, kuten naisten tasa-arvoa. Tutustu perussuomalaisten tuoreeseen vaihtoehtobudjettiin täällä. Venäjän toimia tukevat maat haitallinen maahanmuutto humanitaariset kriisit kehitysapu Velkaantuminen Ukraina Kehitysyhteistyö Vaihtoehtobudjetti Pakolaiskiintiö humanitaarine

Ei kuin vain 59 miljoonaa alijäämää!

PS:n aluevaltuustoryhmän pj Niina Immonen pitää ryhmäpuhetta ensi vuoden budjettikäsittelyssä. Alijäämää ei enempää eikä vähempää kuin 59 miljoonaa euroa! Kokous kesti klo 13-15.20, mulla teki vipinää, kun Porista piti ehti onnittelemaan nuorinta vasta 96-vuotiasta veteraaniamme ja juomaan kakkukahvit sekä sitten vielä klo 17.15 tunnin lenkille kymmenen muun jampan kanssa kiertäen Myllymäen lenkin, eka kerran kaduilla, kun lumentulo ja ladun teko estää kuntoreitin kiertämisen.

1. adventtisunnuntai

Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

Lumetusta hiihtoladuksi Kpäässä

Illalla jo näkyi hiihtäjiä, ainakin Penttisen Reiska ja Vehkamäen Tero, kun itse kiersin 5 km kuntoreitin juoksemalla, ainoastaan vanhan vesitornin mäkeen ei jalkamiehellä ollut menemistä, muuten reitin pystyi täysin kiertämään, lumetusta riitti vain lyhyimmälle reitille! Kankaanpään hiihtäjien julkiset hiihtosivut Susanna Salokangas · 3 t · Tänään koitti se, joka hiihtäjän paras päivä. Latu on valmis. KankUn hiihtojaosto organisoi @kankaanpaankaupunki in hiihtomahdollisuuden. Iso kiitos kuuluu talkooväelle jälleen kerran. Viikko tykitettiin lunta ja tänään 6h:ssa se levitettiin. Tykittäjiä löytyi hiihtojunnujen vanhemmista, mutta myös senioreista, Ahopellon Lauri kokosi hyvän yövahtiporukan. Tänään @rckankaanpaa paikkasi välillä renkaan, @niinahietaoja kahvitti ja @herkkupaussi muonitti työväen, kaivinkonetta lainasi @konevuokraamorentti. Paljon siis tarvitaan onnistuneeseen levitykseen. Kuskeina omilla tai lainatuilla koneilla tänään oli: Jukka Hietaoja Tero Mäkitalo Arno Koskela Tapio Hietaoja Teemu Hietaoja Lasse Hietaoja Valtteri Korvala Pasi Santahuhta Juha-Matti Ojala Tino Latvajärvi Antti Hietaoja Mikko Ruuhimäki Niko Ruisniemi Juniorit myyvät tänäkin vuonna varainkeruuna tuubihuiveja. Toivottavasti ne menevät tänäkin vuonna hyvin kaupaksi. Ladusta voi myös maksaa kannatusmaksun

Ervastin kynä taas asialla

Kannatuskatastrofin henkilöitymä Annika Saarikko joutuu väistymään kepun johdosta Nykyisen kannatuskooman juuret ovat edellisessä hallitusratkaisussa. Keskustan kiima vallan kammareihin oli liian suuri, ja nyt ovat laskut langenneet maksuun. Kolumni Pekka Ervasti Jos keskusta olisi jatsarisaappainen, pussihousu-ukko, jollaisena se pilapiirroksissa kuvataan, hahmo hymyilisi näinä päivinä väkinäisesti kuin velkainen isäntä. Jos hymyilisi ollenkaan. Gallupit eivät ole kepun kannalta kaunista katseltavaa. Mittauslaitoksesta riippumatta kannatus häilyy nipin napin kymmenen prosentin yläpuolella. Saattaa olla vain ajan kysymys, kun se romahtaa alle kymmenen prosentin – kuin vanha, laho pärekatto heinäladosta, joita vielä nököttää kepu-Suomen pelloilla. Näkymä on symbolinen. Maailma on muuttunut, mutta onko kepu pysynyt mukana? Tai kysymyksen voi esittää myös aivan toisinpäin: onko city-kepulaisuus muuttanut linjaa liian nopeasti konservatiivisemman kannattajakunnan mielestä? Kepu on ollut montun reunalla ennenkin. Politiikan toimittajan urani aikana olen kirjoittanut puolueen muistokirjoituksen jo muutamaan kertaan. Aina on kuolemansairas potilas kuitenkin virkustunut kuin vanhus herättäjäjuhlilla. Nykyisen kannatuskooman juuret ovat tietenkin edellisessä hallitusratkaisussa. Rökäletappion jälkeenkin Juha Sipilän johtama puolue änkesi mukaan punavihreään hallitukseen. Kiima vallan kammareihin oli liian suuri ja nyt ovat laskut langenneet maksuun. Kenttä jäi vapaaksi persuille, jotka ovat hyödyntäneet oppositioasemansa maksimaalisesti. Se näkyy mittauksissa – mutta ei välttämättä vaaleissa. Maakuntavaaleissa persut eivät saaneetkaan realisoitua valtakunnallista gallup-menestystään. Tässä saattaa olla kepun pelastusrengas. Sillä on vielä kova puoluekone ja enimmäkseen katu-uskottavat paikallispoliitikot. Pahimman kilpailijan, persujen, ehdokasmateriaali on häilyvää, eikä aina herätä paikallisten äänestäjien luottamusta. Vaalitappiolta kepua ei kuitenkaan mikään pelasta. Puolueen on etsittävä uutta nousua vaikeimman kautta. Kiskot vievät oppositioon. Varmaa on sekin, että puoluejohdossa käy puhuri. Uusi nousu vaatii muutoksia kärkiporukkaan. Katastrofaalisen vaali­kauden henkilöitymä Annika Saarikko joutuu väistymään. Tästä ei tietenkään kepussa haluta ennen vaaleja puhua, mutta lähtölaskenta on jo alkanut. Antit Kurvinen ja Kaikkonen – ehkä myös Mika Lintilä, ovat hyviä veikkauksia seuraavaksi puheenjohtajaksi. Herrat eivät varsinaisesti ole uusia kasvoja, mutta jäsenistö tuskin kaipaa täydellistä vallankumousta. Riittää, että uusi johtaja voi oppositioasemassa avata pelit ja soitella niitä säveliä, mitä kannattajakunta haluaa kuulla. Ja gallupit kiittää. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Siionin virsien jouluvirsiä

Porin seurat oli jo tänään jouluseuroina, ja todella taas kerran sai todeta, miten Siionin virsien jouluvirret ovat mahtavia. Ja niitä veisattiinkin tosi monta. Ja oli jopa Kreetan järjestämät arpajaisetkin. Torttukahvit tarjosi Maija-Leena Seppälä. Ja kaikilla oli niin mukavaa, poissaolijat voisivat sanoa: Oi jopa oisin saanut olla mukana!

Kokoustamista

Tänään illalla olisi ollut kaksikin kokousta, joten valinnan varaa oli. Menin Vatajankosken Kuntainliiton valtuustoon kuntoutuskeskuksen auditorioon. Puhetta johti puheenjohtaja Veijo Kaskimäki (PS)Karviasta. Pöytäkirjan tarkastavat Marja Salomäki (PS) ja Kirsi Karlsson (PS). Pakkaspäivät jatkuvat. Lunta ei kuitenkaa ole tullut ja tiet ovat sulat

Tiistai täynnä toimintaa

Tänään tiistaina riitti touhua ja toimintaa. Tietokone näytti olevan jumissa. Ensinnä sähköposti oli hukassa tunteja, ja nyt tänne blokiinkin pääsy oli työn ja tuskan takana. Päivällä oli monenlaista tehtävää, toinen auton lyhyemmistä valolampuista oli pimeänä, eikä sitä ilman huoltomiestä pysty vaihtamaan, on aika pieni tila. Hautausmaantolimistolla oli parikin asiaa, hain sototainvalidien lipun sotainvalidin hautauksen jäljiltä ja ilotin ensi lauantain siunauksen virret. Kukkakauppaankin oli asiaa ruusujen ostamiseksi. Horminoloogi eli nokikolarikin kävi tarkastamassa, vaikka varsinainen nuohous oli jo viime viikolla. Ja kuntolukaan ei unohtunut, äijäjumppa oli uudessa hienossa liikuntakeskuksen kuntosalissa ja vielä iltamyöhään kiersin liikuntakeskuksen valaistun kuntoreitin. Ja facebookissa ja kiitellä yli sataa onnittelijaa seurakuntavaalituloksen johdosta, sivulla oli myös yli 300 tykkäystä!

165 ääntä - kiitos

Kankaanpään seurakuntavaaleissa äänestysprosentiksi saatiin 22,9%, joka on 10% keskimääräistä korkeampi. Äänimääräni 165. Nöyrä kiitos kaikille äänestäjilleni ja samoin 911 listaamme Kaiken kansan kirkko äänestäneille, Saimme yhdeksän valtuutettua, lisäksi siis Kari Saimala, Elina Kangas, Joni Lentovaara Karvia, Paula Kuusisto, Pirjo Malmivaara Honkajoki, Irmeli Elomaa, Eija Nevala Karvia ja Merja Holkko Karvia. Muut olemme siis Kankaanpäästä.

Tuomiosunnuntaina

Nyt sunnuntaina Tuomiosunnuntaina on myös seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä kirkoissa klo 20 asti ja sitten on tuloksen aika eli tavallaan tuomion aika, hyvää taikka vähemmän hyvää

Joutsenet parveilevat

Joutsenia oli vielä tänään jäätyvän Jämijärven Rämin puoleisella lahdella!

PS:n puhemiehet

Vuosi sitten eduskuntatalolla veteraanikansanedustajien kokouksen tiimoilta PS:n ryhmähuoneessa nykyinen ja edellinen perussuomalaisia edustavat varapuhemiehet. Tänä vuonna tiistaina tulin valituksi veteraanikansanedustajien hallitukseen. 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 17. marraskuu 2021 · PS:n puhmiehinä toimineet ja toimivat eduskunnan PS:n ryhmähuoneessa. Kuva fb-sivullani

Purra kantaa syvää huolta jaksamisestamme

Purra: Yhä useampi työssäkäyvistä keskituloisista on ahdingossa ‒ he lähettävät kopioita laskuistaan ja kysyvät, miten tästä selviää? Suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Mielipide|Politiikka14.11.202206:00 Kolumni Riikka Purra Politiikan kovaäänisessä keskustelussa pinnalla tällä hetkellä ovat esimerkiksi translaki, saamelaiset ja EU:n uusimmat metkut. Tärkeitä asioita kaikki, mutta kansalaisten huomio on kuitenkin muualla. Nimittäin hintojen nousussa. Inflaatio on kyselytutkimustenkin mukaan ylivoimaisesti suurin yhteiskunnallinen huolenaihe Suomessa. Jokapäiväisten kulujen kanssa taisteleminen koskettaa yhä useampia. Huomiota rahaan liittyvissä kamppailuissa saavat yleensä eniten kaikkein pienituloisimmat ja kaikkein suurituloisimmat. Edellisille halutaan antaa lisää ja jälkimmäisiltä ottaa pois. Tilanne on nyt kuitenkin se, että suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen. He elävät kädestä suuhun ja yrittävät säästää sieltä, mistä vielä voi. Tässä keskituloisten joukossa kohonnut liikkumisen hinta saa pohtimaan työnteon kannattavuutta etenkin siellä, missä auto on välttämätön ja työmatkat pitkiä. Maassa, jossa muutenkin työ tuntuu usein kannattavan heikommin kuin kotiin jääminen, ylihintainen liikkuminen on suuri rasite. Tähän kun lasketaan mukaan valtaviksi muuttuneet sähkölaskut, selvästi noussut ruuan hinta ja kipuava korkotaso, on yhtälö monille toivoton. Mutta ei tässäkään vielä kaikki. Koska ministeriö ei osannut arvioida tämän vuoden inflaatiovauhtia oikein, jäi hallituksen tälle vuodelle esittämä inflaatiohyvitys tuloveroasteikkoon aivan liian pieneksi. Tästä seuraa se järjettömyys, että suurimmalla osalla suomalaisista verotus kiristyy ensi vuonna, monenlaisten lupausten vastaisesti. Verotus kiristyy myös alimmissa tuloluokissa eli 1 600 euroa ja 2 400 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Ahdingossa olevat kansalaiset lähettävät kopioita sähkölaskuistaan, karhukirjeistä ja perintätoimiston laskuista ja kysyvät, miten tästä selviää. Pelkästään lukuja katsomalla voi päätellä, että edessä on suurta köyhtymistä ja elintason laskua. Saman voi näin poliitikkona päätellä kansalaispalautteesta joka ikinen päivä. Ahdingossa olevat kansalaiset lähettävät kopioita sähkölaskuistaan, karhukirjeistä ja perintätoimiston laskuista ja kysyvät, miten tästä selviää. Miten talvesta selvitään? Lähtevätkö luottotiedot, kun talouden tulot eivät riitä sähkölaskuun? Energiakriisiin ei ole helppoja hokkuspokkusratkaisuja – varsinkaan kroonisesti ylikuluttavassa julkisessa taloudessamme. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä olisi tärkeää huolehtia, että kaikki ne omissa käsissämme olevat tekijät, jotka hintoja nostavat, poistettaisiin. Näitä löytyy niin monenlaisista ilmastotoimista, vääränlaisista energiapoliittisista ratkaisuista kuin tärkeysjärjestysten vinoumistakin. Toimenpiteet, joilla sähkön hintaa saadaan alas, eivät tässä tilanteessa ole ilkeää markkinahäirintää, vaan omien kansalaistemme auttamista. Sähkömarkkinat kaipaavat uudistamista. Mikään valtion kassa ei riitä tukemaan kansalaisia, jotka kyykkäävät näiden hintojen alle. Purra: Yhä useampi työssäkäyvistä keskituloisista on ahdingossa ‒ he lähettävät kopioita laskuistaan ja kysyvät, miten tästä selviää? Suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan.

Veteraanikansanedustajat syyskokousti

Veteraanikansanedustajien vuosikokouksessa eduskunnassa varapuhemies Juha Eerola tarjosi meille noin sadalle entiselle kansanedustajalle lounaan, keskimmäisessä kuvassa hän ja vet.kans.edust. pj Markus Aaltonen virkamiehen kanssa. Ylimmässä kuvassa naapuripöydän kokoomusedustajat Toivo Mäkynen, Heikki Järvenpää, Tuulikki Petäjäniemi ja Helena Pesola. Alimmassa kuvassa olen kokouksessa Lauri Heikkilän ja Pietari Jääskeläisen kanssa. Kokouksessa tulin valituksi hallitukseemme. Suurimmassa kuvassa ruokailun pöytäkaverit Osmo Kokko, Lauri Heikkilä ja James Hirvisaari. Kaikki ovat oman aikani kansanedustajia! Lauri Heikkilä 9 t · Esitin tänään Veteraaninansanedustajat ry:n kokouksessa Veteraanipuhemies Anssi Joutsenlahtea Veteraanikansanedustajat ry:n hallituksen jäseneksi. Kokouksen puheenjohtajiston tiukan sääntökirjan luvun ja muutaman välipuheenvuoron jälkeen oikeus voitti ja Anssi pääsi edustamaan meitä Perussuomalaisia yhdistyksen hallitukseen. Onnittelut Anssille!

Sotiemme veteraanien leskiäkin muistettava

Aloite Kankaanpään kaupunginvaltuustolle Sotiemme veteraanien lesket ovat tehneet kunnioitettavan elämäntehtävän veteraanimiestensä rinnalla ja usein heitä hoitaen. Porin kaupunki on tehnyt päätöksen heidän muistamisestaan myöntämällä 100 euron suuruisen palvelusetelin sotaveteraanien, rintamaveteraanien ja sotainvalidien leskille. Ehdotamme , että Kankaanpään kaupunki myöntäisi samoin 100 euron palvelusetelin kunnianosoituksena sotiemme veteraanien leskille. Heitä ei enää ole keskuudessamme kuin muutama kymmenen. Liitteenä Porin kaupungin sotien veteraanien leskien palvelusetelihakemus Kankaanpäässä 14.11.2022 Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Valvomisen sunnuntai

Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

Joutsenet muuttomatkalla

Joutsenet levähtämässä muuttomatkalla Rajasalonkylällä!Kuvia fb-sivullani!

Kaiken kansan kirkko

Kaiken kansan kirkko - Seurakuntavaalit 2022 KAIKEN KANSAN KIRKKO Honkajoella, Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Karviassa ja Siikaisissa 1. Kirkkomme on kirjava ja rosoinen. Seurakunta on avoin yhteisö, johon mahtuvat kaikki erilaiset seurakuntalaiset. Seurakunta ottaa vastaan ja myötäelää ihmisen erilaisissa elämänvaiheissa arvos- taen, hyväksyen ja rakastaen ihmistä. 2. Kirkossa jokainen ihminen on samanarvoinen ja syrjintää emme hyväksy. Syrjintä on kristinuskon ydinsanoman vastaista. 3. Kirkko on yhteiskunnallisesti aktiivinen ja tukee demokratiaa. Kirkko rakentaa kansalaisten yhteiskuntaa, jossa vapaaehtoisuus on arvossaan. Iloitsemme vapaaehtoistoiminnasta partiossa, diakoniassa, lähetystyössä ja messussa. Kannatamme osallistavaa toimintakulttuuria, jossa seurakuntalaiset pääsevät mukaan sekä suunnittelemaan että toteuttamaan toimintaa yhdessä työntekijöiden rinnalla. 4. Puolustamme päätöksenteon avoimuutta, tasapuolisuutta ja demokraattisuutta. Luottamushenkilömme tekevät yhteistyötä ja toimivat rakentavasti tehtävässään. Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti. Seurakunnassa kuunnellaan jäsenten tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Erityisesti huolehditaan siitä, että uudessa Kankaanpään seurakunnassa jämijärveläisten, honkajokelaisten, karvialaisten ja siikaislaisten seurakuntalaisten ääni kuuluu ja hyväksi todetut käytänteet rikastuttavat koko seurakunnan elämää. 5. Kirkko puolustaa luomakuntaa etulinjassa. Reilu kirkko tukee kestävää kehitystä ja on vastavoimana kulutuskulttuurille. Oikeutta etsivä kirkko tuntee vastuuta köyhistä niin kotimaassa kuin ulkomailla

Seurakuntavaalien ennakkoäänestystä

Seurakuntavaalien ennakkoäänestystä on vielä laajemmin perjantaina kaikissa kirkkoherraanvirastoissa sekä Kankaanpäässä myös K-Marketissa ja ainakin Kankaanpään seurakunnassa lauantaina vain Kankaanpään kirkkoherranvirastossa klo 9-18. Lauantaina ei enää muissa virastoissa eli Honkajoella, Jämijärvellä, Karviassa ja Siikaisissa. Kaiken kansan kirkko - Seurakuntavaalit 2022 4 pv · ”Olen syntyperäinen kankaanpääläinen jo monessakin polvessa niin äitini kuin isänikin puolelta. Toiminut aktiivisesti ja monipuolisesti kotiseutumme puolesta jo vuosikymmenien ajan niin kirkon, kaupungin, maakunnan kuin järjestötoiminnan tehtävissä ja myös valtakunnan tasolla esim. eduskunnassa 12 vuotta, viimeksi 2. varapuhemiehenä. Olen ehdolla Kankaanpään srk-vaaleissa n:o 44.” Anssi Joutsenlahti, seurakuntavaaliehdokas. #siikainen #honkajoki #seurakuntavaalit2022 #karvia #jämijärvi #kankaanpää #kaikenkansankirkko

Vaalit on menossa toista päivää

Sunnuntaina meitä Kaiken kansan kirkon seurakuntavaaliehdokkaita oli näin iloinen joukko koolla Kuolema taiteessa tilaisuuden jälkeen siunauskappelilla. Käy katsomassa Kaiken kansan kirkko - seurakuntavaalit 2022 sivulla valitsijalistamme ehdokkaita! Kuva fb-sivullani!

Kirkollisvaalit alkoi

Tänään alkoi seurakuntavaalien ennakkoäänestys kestäen koko viikon lauantaihin asti. Käytin äänioikeuttani - käytä sinäkin! Olen ehdolla!☺️😍🥰😘

Missä puhelinkioski vielä jäljellä?

Vielä on Kankaanpäässäkin jäljellä yksi puhelinkioski, mutta missä? Kuva ja vastaus löytyy fb-sivultani.

Esiiintyjiä muistettiin ruusuilla

Ruusulla palkitut esiintyjät Kuolema taiteessa tilaisuudessa Kankaanpään siunauskappelissa! Kuva löytyy fb-sivultani

Pyhäinpäivä

Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum). Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Kiitos pyhiesi muistosta, kiitos siitä, että olet antanut heille voiton Karitsan veren voimalla. Tee meistäkin valittujasi, autuaita ja pyhiä. Auta meitä olemaan kärsivällisiä kilvoituksessa ja kestämään kaikki vastarinta. Nosta mielemme maasta kirkkauteesi, missä saamme ylistää sinua ikuisesti kaikkien autuaitten kanssa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemisellaan saanut voiton kuolemasta. Sinä olet tehnyt hänet elävien ja kuolleiden Herraksi. Auta meitä iloitsemaan hänen voitostaan ja elämään ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivossa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra Jeesus, Vapahtajamme. Anna meidän kuulua niihin, joiden on taivasten valtakunta. Ravitse armollasi hengessään köyhiä, lohduta murheellisia. Puhdista meidät anteeksiantamuksellasi ja tee meistä armahtavia ja rauhaa rakentavia Jumalan lapsia. Vahvista meitä sillä toivolla, että saamme kerran taivaallisen valtaistuimen edessä laulaa kiitostasi. Sinulle kuuluu viisaus ja voima, kunnia, kirkkaus ja ylistys ikuisesti. 4 Herra Jumala, sinä ympäröit meidät suurella todistajien pilvellä. Tänään muistamme autuaasti poisnukkuneita palvelijoitasi ja heidän elämäänsä. Auta meitä näkemään silmiemme edessä sanasi ja heidän esimerkkinsä viitoittama tie ja kulkemaan sitä evankeliumisi todistajina. Vie meidät päiviemme päättyessä pyhiesi joukkoon ikuiseen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme tähden. 5 Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin. Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta. Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden. 6 Pyhäinpäivän ilta Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annat ihmiselle elämän ja otat sen jälleen. Sinä kätket elämämme hetkeksi kuoleman salaisuuteen korottaaksesi sen taas valoon, puhtaana ja uudistuneena. Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme poisnukkuneita läheisiämme. Anna rauhasi käydä yli meidän surumme ja pelkomme. Kiitos, että sinun tahtosi meitä kaikkia kohtaan on hyvä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 7 Pyhäinpäivän ilta Elävien ja kuolleiden Jumala, rakas taivaallinen Isä. Anna Jeesuksen Kristuksen olla turvamme elämässä ja kuolemassa. Ole lähellä kaikkia, jotka ikävöivät kuolleitaan. Lohduta heitä surussa ja auta heitä ottamaan jokainen päivä sinun kädestäsi. Ole kanssamme, kun aikamme päättyy ja sydämemme lyö viimeisen lyöntinsä. Ota meidät silloin kotiin luoksesi. Sinun olkoon ylistys ja kunnia nyt ja iankaikkisesti. 8 Pyhäinpäivän ilta Herra, kuoleman varjon maassa sinä olet ainoa toivomme. Suuntaa katseemme yli hautojen. Sinuun uskoen jätämme poisnukkuneet sinun huomaasi odottamaan ylösnousemuksen aamua. Tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Vapahtajamme tähden. 9 Pyhäinpäivän ilta Herramme ja Jumalamme, Me ylistämme sinua siitä, että olet ottanut meidät pyhien yhteyteen. Muistamme kiitollisina eri aikoina eläneitä todistajiasi, jotka ovat kirkastaneet nimeäsi. Auta meitä seuraamaan heitä osana sinuun uskovien pitkässä ketjussa. Tahdomme rohkeasti tunnustautua omiksesi ja levittää ympärillemme iloa ja luottamusta, kunnes saamme kaikkien pyhiesi kanssa nähdä sinut kasvoista kasvoihin.

Paremmaksi kaikki muuttua voi sanoo Lauri Nurmi

Näkökulma: Gallupeihin on kätketty perussuomalaisten nousu ohi SDP:n Lauri Nurmi Näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle, kirjoittaa Lauri Nurmi. Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin.Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin. IL Lauri Nurmi lauri.nurmi@iltalehti.fi Eilen klo 12:39 Suosiokyselyt kätkevät sisäänsä paljon muutakin kuin sen, mikä puolue on piikkipaikalla ja millä lukemalla. Taloustutkimuksen Ylelle tekemään gallupiin on kätketty asetelma, joka ennakoi sitä, että perussuomalaiset nousee eduskuntavaaleissa nykyistä pääministeripuoluetta SDP:tä suuremmaksi. Kyselyssä Sanna Marinin demareiden suosio on 18,2 prosentissa, Riikka Purran perussuomalaisten 16,7:ssä. Kakkosen ja kolmosen välinen ero on 1,5 prosenttiyksikköä. LUE MYÖSYlen kysely: Kokoomuksen ja SDP:n kannatusero kasvoi – suurin sitten kesäkuun On paikallaan kerrata poliittista lähihistoriaa ja tehdä aikamatka joulukuulle 2014. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaati maahanmuuton ongelmien nostamista yhdeksi perussuomalaisten kärkiteemaksi. Kritiikille oli syynsä. Yleisradion joulukuun 2014 gallupissa silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa. Halla-aho lausui perussuomalaisten kenttäväkeä jakaneet kuuluisat sanansa: ”Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys. Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini.” SDP:n suosio oli vuoden 2014 joulukuussa 15,3 prosenttiyksikköä. Demarit johtivat mittauksessa perussuomalaisia tasan kahdella prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset teki voimakkaita tunteita herättäneen tv-mainoksen: ”Itsenäinen kansakunta… vai Euroopan unionin pohjoisin osavaltio. Päätös on sinun käsissäsi.” Slogan oli taattua EU-kriittistä Soinia, mutta taustalla vilahtivat hunnutettu nainen ja betoniseinä, johon oli spraymaalilla kirjoitettu ”Al-Shabaab”. Se on somalialainen terroristijärjestö ja islamistinen ääriliike. Kolmeenkymmeneen sekuntiin oli ahdettu myös hyvinvointivaltioon liittyviä välähdyskuvia ja Naton tunnus. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Soini ja puolustusvaliokuntaa johtanut Jussi Niinistö olivat alkaneet kannattaa voimakkaan länsisuuntautunutta turvallisuuspolitiikkaa. Antti Rinteen johtama SDP hävisi huhtikuun 2015 eduskuntavaalien loppusuoralla perussuomalaisille. Ennakkoäänien perusteella perussuomalaiset oli jäämässä neljänneksi 16,0 prosentin saaliilla. Juha Sipilän tähdittämä keskusta keräsi ennakkoäänistä 23,6 prosenttia. SDP oli siinä vaiheessa toisena (17,9 %) ja kokoomus kolmantena (17,6 %). Demareiden kannatus suli vaalisunnuntaina: SDP sai vain 34 kansanedustajaa (16,5 % äänistä). Perussuomalaisten äänestäjät lähtivät liikkeelle vaalipäivänä. Puolue keräsi eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia äänistä ja sai neljä kansanedustajaa enemmän kuin SDP. Tämä ratkaisi hallitustunnusteluiden asetelman: Sipilä halusi perussuomalaiset hallitukseensa ohi demareiden. ”Soini oli päättänyt tehdä erittäin lyhyen mutta aggressiivisen kampanjan. Mainoksessa tankit vyöryivät ja huivipäinen nainen kulki kadulla. Hän sai leijonariipusporukan liikkeelle”, Rinne arvioi. Ulkoministeriksi noussut Soini kertasi pari vuotta myöhemmin uransa suurinta hetkeä. ”En tehnyt vaalivoittoa, mutta organisoin sen. Sain porukan vielä kerran hirvittävään työhön. Väen työ teki vaalivoiton, mutta sain ihmiset innostumaan, kun ruoskin joka piiriä. Ennakkoäänistä saimme 16,0 prosenttia, ja muistan punavihreiden toimittajien ’ne eivät pärjänneet’ -ilmeet”, Soini muisteli nautinnollista vaali-iltaa. Hallituspaineessa perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kesällä 2017.. Marraskuussa 2018 perussuomalaiset majaili Halla-ahon johdolla oppositiossa. Puoluetta kannatti Taloustutkimuksen mittauksessa 8,1 prosenttia äänestäjistä. Väkevää ay-politiikkaa oppositiojohtajana tehnyt Rinne oli osunut kultasuoneen moukaroidessaan Sipilän hallituksen työttömyysturvan aktiivimallia. Rinne kritisoi hallituksen ihmiskäsitystä ja syytti ministereitä työttömien kyykyttämisestä. Demariäänestäjiin se vetosi: viisi kuukautta ennen vuoden 2019 vaaleja puolueen kannatus oli 21,5 prosentissa. Sen jälkeen tapahtui paljon. Salama iski joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun poliisi tiedotti, että Oulun käräjäoikeus oli vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden miesten törkeitä rikoksia nousi julkisuuteen lisää. Poliisi varoitti perheitä raiskaajista ja hyväksikäyttäjistä, jotka saalistavat potentiaalisia uhreja lasten ja nuorten suosimilla verkon keskustelupalstoilla. Suomalaisten suuttumus oli käsinkosketeltavaa. Se muutti poliittisen asetelman täysin. Oulun seksuaalirikossarjasta alkoi perussuomalaisten kannatuksen nousu. Vaaliviiva tuli SDP:n kannalta vastaan juuri ennen kuin oli myöhäistä. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa annettiin hiukan yli kolme miljoonaa ääntä. Vain 7 666 ääntä jäi erottamaan SDP:tä (17,7 %) ja kakkoseksi kiilannutta perussuomalaisia (17,5 %). SDP sai yhden kansanedustajan enemmän kuin perussuomalaiset, mutta niinkin olisi voinut käydä, että demarit olisi hävinnyt vaalit paikkamäärässä. Se oli pieni suuri ero. Se teki ensin Rinteestä pääministerin ja saman vuoden joulukuussa Sanna Marinista pääministerin. Vuonna 2022 Marin on profiloitunut vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä kysymyksissä. Tuorein puoluebarometri kuitenkin kertoo Iltalehden tietojen mukaan, että turvallisuus ja Nato eivät ole SDP:n perinteisessä kannattajakunnassa vaalien tärkeimpiä teemoja. Terveyspalveluiden ongelmat, työllisyys ja tasa-arvo saavat demareita liikkeelle. Marinia on kehuttu johtajuudesta – osin myös aiheesta – mutta se ei välttämättä auta sosialidemokraatteja vaaleissa. Gallupero perussuomalaisiin on niin pieni, että näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle. Silloin todennäköisen hallitustunnustelijan eli kokoomuksen Petteri Orpon olisi vaikea ohittaa perussuomalaisia, vaikka hän poliitikkona saattaisi arvojensa puolesta lämmetä sinipunalle. Kilpailu vaalien kakkossijasta saattaa ratkaista seuraavan hallituksen toisen pääpuolueen värin.

Uusi liikenneympyrä

Järventaustan liikenneympyrän ensimmäinen asfalttikerros saadaan valmiiksi ennen pakkasia, maansiirtotyöt upeasti on tehneet Pekka Korvalan pojat. Kyllä joskus aloitteetkin toteutuvat niin kuin tämä meidän tekemämme nyt!

Kuolema taiteessa su.6.11.

Kuolema taiteessa su 6.11. klo 13 Kankaanpään siunauskappelissa. Ainutlaatuinen tilaisuus😊😍🥰😘☺️ Kuva Henri Fincken hautajaissaaton lähdöstä hänen kotihaltaan kirkon vierestä, joka Väinönen on myöhemmin ollut seurakunnan omistuksessa ja jolla paikalla on nyt uutta hautausmaata. KUva fb-sivullani

Korutonta kertomaa

Pääkirjoitus: Hallituksen velkaruletti jättää Suomen hunningolle Kreeta Karvala Hallituksen talouspolitiikka on kuin teinin huono kasvatusohje – kaikesta ikävästä selvitään rahalla ja menojen priorisointi on jätetty tekemättä, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Tänään klo 19:34 –Tässä on tietysti vähän ollut tällä hallituskaudella se ongelma, että liian monet ongelmat on ratkaistu avaamalla shekkivihko, tiivisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) tiistaina Marinin (sd) hallituksen taloudenpidon. Hallituksen talouspolitiikan yhtenä takuumiehenä keskustaministerin on myös syytä itse katsoa peiliin ja miettiä, miksi hallitus on ratkaissut kaikki ongelmat lisävelalla ja jättänyt menojen karsinnan sekä palveluiden priorisoinnin tekemättä, vaikka moni talousviisas on tästä hallituskauden aikana muistuttanut. Viimeksi viime viikolla uutisoitiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) moitteista hallituksen talouspolitiikalle. Vatt moitti lausunnossaan etenkin krooniseksi muodostunutta valtion velkarallia ja kyvyttömyyttä priorisoida menoja. Vattin mukaan on hämmästyttävää, että hallituksen talouspolitiikan päämääräksi asetettu kestävä julkinen talous ei näy budjetissa olennaisina toimenpiteinä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta. Samaa toimettomuuden päivittelyä ja priorisointisaarnaa on kuultu myös valtiovarainministeriöstä, mutta ne ovat kaikuneet hallituksessa kuuroille korville. Menojen ja palveluiden priorisointi on edessä myös uusilla hyvinvointialueilla. Vuoden vaihteessa starttaa Suomen historian suurin hallinnonuudistus, jonka tarkoituksena on tuottaa nykyistä tasa-arvoisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille. Vaikka sote-uudistukseen on laitettu jo nyt 1,3 miljardia enemmän rahaa kuin mikä nykytaso on, silti hallituksella on paine rahoittaa sote-alueita vielä noin puolella miljardilla eurolla, jotta hoitovelka ja jonot saataisiin purettua. Valitettavasti sotessakin Suomen ongelmana on muihin Pohjoismaihin verrattuna se, että julkisen talouden velkasuhde on Suomessa selvästi verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa heikompi, ja siksi pelivara sinänsä tärkeiden hoito- ja hoivamenojen rahoittamiseen on pienempi. Väestön ikääntymisen vuoksi sote-menot myös kasvavat nopeammin kuin muut menot keskimäärin. Lisäksi velkaisessa Suomessa myös velan korkomenojen kasvu kiihtyy. Vuonna 2040 sote-menot ovat jo yli puolet kaikista julkisista menoista, ja jos sote-menojen kasvua ei saada hillittyä, kohdistuu entistä isompi sopeutuspaine muihin menoihin, kuten lasten ja nuorten opetukseen, tutkimukseen, liikenteeseen, infraan sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Jotta julkinen taloudenpito olisi vakaata ja uskottavaa, se pitää mitoittaa talouden suorituskyvyn raameihin. Tässä riittää haasteita myös tulevilla hyvinvointialueilla, joiden pitäisi saada uusi koneisto tekemään töitä aiempaa tuottavammin ja kustannustehokkaammin. Tulevat hallitukset joutuvat elämään paljon tarkemmin suu säkkiä myöden kuin nykyinen hallitus. Jatkossa menot on kartoitettava tarkemmin ja mitoitettava kansalaisten palvelutaso sen mukaan mikä talouden kantokyky todellisuudessa on. Mitä paremmaksi työllisyys ja Suomen kilpailukyky saadaan tulevina vuosina viritettyä, sitä paremmat myös kansalaisten palvelut jatkossa ovat.

Suomen metsät kuuluvat suomalaisille ei EU:lle

Välikysymys ennallistamisasetuksesta – Purra: Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa Ponssen moto tai muukaan kato, vaan Euroopan unioni Politiikka Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät tänään välikysymyksen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä niin sanotussa ennallistamisasetuksessa. Asetuksella pyritään ”ennallistamaan” metsiä ja turvepeltoja ja sillä olisi arvioiden mukaan dramaattisia vaikutuksia metsä- ja maatalouteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syytti puheessaan hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. Haitallisia määräyksiä riittää Purra huomauttaa, että EU:n haitallisten määräysten kunnioittamisen lisäksi hallitus kiristää talouden ja metsäteollisuuden ahdinkoa entisestään omalla ylikireällä ilmastopolitiikalla. – Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra latasi. Purra luetteli EU:n vaatimina haitallisina toimina ajankohtaisen ennallistamisasetuksen lisäksi muut biodiversiteettistrategian osat, taksonomian, metsäkatoasetuksen, hiilisertifioinnin ja ilmastopaketin. – Näitä riittää, Purra totesi. Päätösvaltaa viedään taas EU:lle Purra huomautti, että kaikki unionista tulevat vaatimukset voidaan laskea ilmasto- ja metsäpolitiikan otsikon alle. – Kuten kaikki muutkin kriisit ja ongelmat, näidenkin varjolla unionissa edistetään federalismia eli viedään päätösvaltaa kansallisvaltioilta, edistetään yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja ja muita Suomelle haitallisia instrumentteja, Purra totesi. Rähmällään uussuomettumisen hengessä Purran mukaan, kun hallituksen mukisematta hyväksymät EU:n toimet yhdistetään Suomeen, joka on aivan omassa sarjassaan ilmastopolitiikan yltiöpäisyydessä ja itsensä nilkoille potkimisessa, tulos on karmaiseva. – Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivaa Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista. Vuosikausien rähmällään olosta uussuomettuneessa hengessä luulisi jo saaneen pelimerkkejä, joita käyttää silloin, kun tosipaikka on. Kaikkein haitallisin Suomelle Purra huomautti, että EU:n ennallistamistavoite on mittakaavaltaan valtava ja sen seuraukset asiantuntijoidenkin mukaan erittäin haitallisia. Ennallistamisen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat, miljardeja vuodessa. Esimerkiksi MTK:n arvioissa on puhuttu jopa kuudesta miljardista. – Yksikään esitykseen tutustunut ei voi olla miettimättä, kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä. Se pitää kaataa Euroopan herrain ja rouvain ymmärrykseen. – Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin kelvotonta? Mikäli hallitus ei kykene edes muodostamaan yksiselitteistä, johdonmukaista ja yhtä kantaa, miten se voisi edistää sitä muillekaan? Purra hämmästeli. Asia ei kuulu EU:lle Perussuomalaiset vastustaa Purran mukaan EU:ta, joka toimii näin. – Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän. – Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta, oikeasta toimintatavasta ja siitä, miten hallituksen tulee Suomen omaa ja suomalaisten etua puolustaa, Purra totesi. Hallituksen sekoilu aiheuttaa myötähäpeää – On hävytöntä, että joudumme seuraamaan hallituspuolueiden keskinäistä sättimistä ja kannanmuodostusta median kautta. Pelilaudalla on Suomen päätösvalta omiin metsiinsä, metsänomistajien etu, metsätalous, metsäteollisuuden toiminta, suuret verokertymät, hyvinvointimme. – On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra sivalsi.

Heikki Havin lähtöjuhlassa

Hyvät Ystävät ja ennen kaikkea Heikki ja Heikin perhe Virpi-puoliso ja lapset Martti, Aino-Maria, Selja ja Susanna. On todella haikeaa, mutta ymmärrettävää, kun nyt Heikki haluaa siirtyä syntymä- ja kotiseurakuntansa Teuvan kanttoriksi lähemmäksi ikääntyneitä vanhempiansa ja perhe ja kotihan tulee edelleen säilymään täällä Jämijärvellä. Sunnuntain aiheeseen Jumalan lähettiläät liittyen voi täydellä syyllä sanoa, että täällä Jämijärvellä näitä uskollisia lähettiläitä on ollut kauan ja Heikki on nyt ollut yksi heistä tässä ketjussa. Pitkään toimineista kanttoreistahan täällä Jämijärvellä on todella saatu iloita, sillä Frans Salonen oli 40 vuotta vuoteen 1927, sitten v.1928 kanttoriksi tuli Leo Jämsä ja hän ehti toimia 44 vuotta vuoteen 1972. Sen jälkeen oli lyhytaikaisempia viranhoitajia kunnes Heikki tuli kanttoriksi v. 1994, joten Jämijärvellä hän on ehtinyt toimia kunnioitettavat 28 vuotta. Ja täällä hän on avioitunut Virpin kanssa, lapset ovat syntyneet ja oma koti on tullut entisestä seurakunnan kanttorilasta Jämijärven rannalta ja aivan tästä seurakunnan kirkon ja rakennusten vierestä. Ja nyt Heikki sitten saa kuvansa sakastin seinälle, jossa hän onkin vasta kolmas kanttori, kun sen sijaan meidän pappien kuvia siellä on vaikka kuinka paljon. Heikkikin ehti toimia neljän eri kirkkoherran aikana alkaen pitkä-aikaisimmasta Jämijärven kirkkoherrrasta Iikka Silvolasta, joka oli Jämijärvellä 24 vuotta eli Heikki on siis jopa toiminut täällä pitempään kuin hän. Silvolan jälkeen kirkkoherroina ovat olleet allekirjoittanut, Osmo Tahvanainen, Jorma Pitkänen ja Jämijärven seurakunnan yhdistyttyä Kankaanpään seurakuntaan nyt sitten Heikin uran aikaisen viidentenä pappina kappalaisena Taina Karvonen. Todella suuret kiitokset Heikin yli neljännesvuosisadan kestäneestä alttiista palvelusta täällä Jämijärvellä ja laajemminkin koko Kankaanpään seurkunnassa aina Honkajokea myöten/ / ja onneksi et kokonaan jätä meitä laajaa ystäväpiiriäsi, kun kotisi kuitenkin säilyy täällä Jämijärvellä. Toivotamme voimia, terveyttä ja siunausta uudessa mieluisassa tehtävässäsi siellä Teuvalla. Lopuksi haluan lukea Aila Meriluodon runon Largo: Korkeita, lujia kaaria syvyyden yli./ Vaikene. Ei ole mitään, sointujen syli,/ Jumala vain, joka alussa kaiken loi./ Muodoten läike muu on. Mut yli sen/ voimaksi, ehdoton ääni, levollinen,/ kasvaen soi. Ei ole vihaa. Ei ole uhmaa ees./ Vain syvä, leveä sävel, täysi ja sees./ Eikä se poikkea eikä se haparoi./ Rohkeita kaaria, mutta ne jaksavat kantaa,/ toisiinsa liittyen päin olevaisen rantaa/ tyyninä nousevat. Nähdä ne voi. Olevaisen rajaan jo yltävät, ohitse siitä/ rakennus verkkaan kasvaa suunnaton./ Ei, älä pelkää! Ei, älä silmiäs peitä!/ Väkevä rauha vain. Ei Jumala heitä/ kenenkään kättä, kelle ei riitä/ se, mikä on.

PS:n Aluevaltuutetut Huittisissa

Seitsemän aluevaltuutettua yhdeksästä ja molemmat kansanedustajat olivat paikalla PS:n teltalla K-marketin edessä, voiko enempää enää vaatiakaan! 😊😍😘

Iltalehti Purrasta ym. välikysymyksen jättäjistä

UUTISET UUTISETPOLITIIKKA Purra välikysymyksestä: Opposition on pelastettava hallitus sen omilta päätöksiltä: ”Alkiolainen perikato” Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyöstä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa. Oppositio esitteli EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksensä tänään eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Tekijän kuva Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Eilen klo 19:45 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksen mukaan Marinin (sd) hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Oppositiopuolueiden mukaan hallituksen pitäisi ottaa ennallistamisesitykseen kielteinen kanta, kuten Ruotsi on tehnyt. Kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se tarkoittaisi muun muassa metsähakkuiden vähentämistä. Asetuksen hintalappu olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 930 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat. Kulujen vastapainoksi komissio laskee Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Nämä arviot tosin torstaina opposition toimesta kyseenalaistettiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. KREETA KARVALA Kalliiksi tulee Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen laiminlyönnit Suomen kansallisen edun puolustamisen EU-pöydissä tulevat Suomelle kalliiksi. Lisäksi hän muistutti, että EU-komission ennallistamisasetus puuttuu kohtuuttomasti Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että asetuksella olisi toteutuessaan dramaattisia vaikutuksia Suomen metsä- ja maatalouteen. Purra syytti Marinin (sd) hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. –Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra sanoi. Hän myös ihmetteli, miten hallituksen EU-vaikuttaminen voi olla niin ”kelvotonta”. –Kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä Purra totesi. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. KREETA KARVALA Riitaisa hallitus Oppositiopuolueiden mukaan yksi keskeinen ongelma Suomen EU-vaikuttamisessa on se, ettei hallitus kykene muodostamaan yhteistä kantaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan riitaisan hallituksen ponnettomuuden vuoksi Suomi ei ehtinyt tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, olla olisi voitu vaikuttaa komissioon. Hän muistutti, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli. –Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu, Essayah sanoi. EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa asian kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

Hallitus on nukkunut EU:n ennallistamisesityksessä

Purra välikysymyksestä: Opposition on pelastettava hallitus sen omilta päätöksiltä: ”Alkiolainen perikato” Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyöstä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa. Oppositio esitteli EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksensä tänään eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Tänään klo 19:45 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksen mukaan Marinin (sd) hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Oppositiopuolueiden mukaan hallituksen pitäisi ottaa ennallistamisesitykseen kielteinen kanta, kuten Ruotsi on tehnyt. Kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se tarkoittaisi muun muassa metsähakkuiden vähentämistä. Asetuksen hintalappu olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 930 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat. Kulujen vastapainoksi komissio laskee Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Nämä arviot tosin torstaina opposition toimesta kyseenalaistettiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. KREETA KARVALA Kalliiksi tulee Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen laiminlyönnit Suomen kansallisen edun puolustamisen EU-pöydissä tulevat Suomelle kalliiksi. Lisäksi hän muistutti, että EU-komission ennallistamisasetus puuttuu kohtuuttomasti Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että asetuksella olisi toteutuessaan dramaattisia vaikutuksia Suomen metsä- ja maatalouteen. Purra syytti Marinin (sd) hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. –Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra sanoi. Hän myös ihmetteli, miten hallituksen EU-vaikuttaminen voi olla niin ”kelvotonta”. –Kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä Purra totesi. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. KREETA KARVALA Riitaisa hallitus Oppositiopuolueiden mukaan yksi keskeinen ongelma Suomen EU-vaikuttamisessa on se, ettei hallitus kykene muodostamaan yhteistä kantaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan riitaisan hallituksen ponnettomuuden vuoksi Suomi ei ehtinyt tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, olla olisi voitu vaikuttaa komissioon. Hän muistutti, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli. –Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu, Essayah sanoi. EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa asian kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen totesi myös omassa puheenvuorossaan, että hallituksen keskeisin virhe liittyy toissijaisuushuomautukseen ja riitelystä johtuvaan hidasteluun. –Tässä prosessissa on useita virheitä, joista ehkä keskeisin liittyy tähän toissijaisuushuomautukseen, jonka Ruotsi teki, mutta ei Suomi ei tehnyt. Grahn-Laasosen mukaan Suomen olisi Ruotsin lailla pitänyt vastustaa asetusta alusta alkaen. –Toissijaisuushuomautus jäi tekemättä siksi, että hallituksen sisällä oli niin rankat ristiriidat tässä asiassa, joten kirjeen antaminen eduskunnalle viivästyi kohtuuttomasti ja teki mahdottomaksi huomautuksen jättämisen. Marinin vika Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. KREETA KARVALA Grahn-Laasonen syytti torstaina pääministeri Sanna Marinia (sd) huonosta EU-politiikan johtamisesta. –Pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että Suomella on selkeät kannat ja että Suomi vaikuttaa EU:ssa, Grahn-Laasonen sanoi. Oppositiopuolueet korostivat välikysymystiedotustilaisuudessa myös sitä, että metsäasiat kuuluvat Suomen kansalliseen päätäntävaltaan, vaikka komissio yrittää ulottaa ilmasto- ja ympäristöasioiden kautta yhä enemmän toimivaltaa myös Suomelle tärkeisiin metsiin. –Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän, perussuomalaisten Purra totesi. Kristillisdemokraattien Essayahin mukaan hallituksen ongelmana on myös se, Brysseliin viestitään koko ajan vähintään kahta erilaista linjaa. Syynä tähän on etenkin keskustan ja vihreiden erimielisyydet metsä- ja ympäristökysymyksissä. Perussuomalaisten Purra moitti hallitusta siitä, että oppositio joutuu pelastamaan hallituksen sen omilta valinnoilta. –On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Purran syytökset kohdistuivat ennen muuta keskustaan. –Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra totesi. Oppositio toivoo, että hallitus ottaa jatkossa kielteisen kannan ennaltamisasetukseen. Hallituksen on vastattava opposition välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa viimeistään kahden viikon kuluttua.

Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus

Helsinki +1013 Tilaa Etusivu MT Metsä MT Hevoset Maatalous Ruoka Uutiset Lehdet Hae Kirjaudu ulos AJ OSASTOT Etusivu MT Metsä MT Hevoset Koneet ja autot Lukemisto Maatalous Ervasti: Jos vaaleihin halutaan puhtoinen ehdokas, sellaista on etsittävä vastasyntyneiden joukosta Suhde Venäjään olisi pitänyt älytä katkaista jo 2008, kun sen tankit rymistelivät Georgiaan – tai viimeistään 2014, jolloin se anasti Krimin Ukrainalta. J Pitäisikö seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa koko poppoo Arkadianmäellä? Sisään uusi tyyppejä, joilla ei ole vanhoja rasitteita ja jotka osaavat suhtautua Venäjään kuin vesikauhuiseen koiraan? Kuva: Kalle Keskinen Uutiset|Politiikka26.10.202219:00 Kolumni Pekka Ervasti Rintaruokinnassa olevaa sylilasta tässä on etsittävä, jos halutaan viaton ehdokas seuraaviin presidentinvaaleihin. Sama pätee kevään eduskuntavaaleihin. Vanha tutkivan journalismin viisaus on, että jokaisen taustassa on jotakin paskaa. Näinä aikoina vaikuttaa siltä, että jo eläminen ennen helmikuun loppua 2022 on verenkarvainen synti. Siihen asti enemmistö suomalaisista vastusti vankasti Suomen Nato-jäsenyyttä. Ei olisi pitänyt, sillä nyt se on kuin merkintä rikosrekisterissä. Jopa presidenttigallupien ykköstykki Mika Aaltola on aikaisemmassa elämässään kuulemma hairahtunut kursailuun, anteeksiantamattomaan hoiperteluun sotilasliiton jäsenyyden suhteen. Nord Stream 2 -kaasuputki hulahti Suomenkin hallituksen läpi sukkana kuin Lauri Markkasen kolmen pisteen heitto NBA:ssä. Suhde Venäjään olisi pitänyt älytä katkaista jo 2008, kun sen tankit rymistelivät Georgiaan – tai viimeistään 2014, jolloin se anasti Krimin Ukrainalta. Nykyhetken valossa tämä on totta, mutta kuinka moni niistä, jotka nyt heristävät sormeaan, saivat suunsa auki Georgian sodan tai Krimin valloituksen aikoihin? Muutamia löytyy, mutta fakta on, ettei vaatimuksille kansalaisten enemmistön joukossa ollut paljonkaan kaikupohjaa. Nord Stream 2 -kaasuputki hulahti Suomenkin hallituksen läpi sukkana kuin Lauri Markkasen kolmen pisteen heitto NBA:ssä. Kyllä siitäkin varoiteltiin ja hallituksen lymyilyä pelkkien ympäristönäkökohtien takana pilkattiin. Mutta juna kolisteli eteenpäin, eikä se kansakunnan yöunia häirinnyt. Nyt ollaan kovasti viisaampia ja käydään aivan perusteltua jälkipyykkiä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että se mitä silloin tehtiin tapahtui kansalaisten suuren enemmistön siunauksella tai ainakin vankalla välinpitämättömyydellä. Sotien jälkeen presidentti Juho Kusti Paasikivi vetosi suomalaisiin, että eduskuntaan valittaisiin uusia kasvoja ilman vanhan politiikan rasitteita. Eduskuntaan nousi poliitikkoja, jotka sittemmin nousivat merkittäviin asemiin sodan jälkeisessä Suomessa, muun muassa Johannes Virolainen (ml./kesk.) ja Veikko Vennamo (ml./smp). Monista uusista kasvoista tuli sitten sellaisen politiikan ajajia, joka tänään leimataan syvimmäksi suomettuneisuudeksi. Pitäisikö seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa koko poppoo Arkadianmäellä? Sisään uusi tyyppejä, joilla ei ole vanhoja rasitteita ja jotka osaavat suhtautua Venäjään kuin vesikauhuiseen koiraan? Osana omaa katumusprosessiaan äänestäjä todennäköisesti palkitsee tulevissa vaaleissa niitä, jotka väittävät olleensa oikeassa jo 2008, eivätkä vasta 24. helmikuuta 2022. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.