Eka päivänä jo lähes 10% äänesti

Äänestetty on, mutta klo 11 oli äänestäneitä koko maassa 1%, ollaan siis yhden prosentin sakissa😘😍🥰😊 Iltaan mennessä äänestysvilkkaus kasvoi 9,3%, joka on korkeampi, kuin eka kierroksessa! Äänestäneitä oli lähes 400.000 henkilöä. Hyvä näin!

Ennakkoäänestys

Muuten, ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona ja myös kauppojen äänestyspaikat ovat auki, koska ne ovat lakkojen ulkopuolella.

STUBB

Tunnen kummankin kahdesta jäljellä olevasta presidenttiehdokkaasta, koska olen ollut heidän kanssaan eduskunnassa. Kaikkikin yhdeksän ehdolla ollutta olisivat varmasti hyvin pystyneet olemaan presidentteinä, Jussi Halla-aho heistä tietysti mielestäni parhaiten. Nyt näistä kahdesta kallistun monestakin syytä maratonjuoksijanakin toisen maratonjuoksijan Alexander Stubbin kannalle, olemmehan myös hänen puolueensa kokoomuksen kanssa parast´aikaa samassa hallituksessakin. Ja onhan tohtorismies vähän toista kuin pelkkä ylioppilas.😊😘

Pohjois-Satakunta on perussuomalaisinta aluetta

Uutiset| Presidentinvaalit Halla-ahon kannattajat seurasivat tulosiltaa kotona Pohjois-Satakunnan perussuomalaisten vaalivalvojaiset olivat tällä kertaa maltilliset. Paikallinen kampanjointi oli pitkälti jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Perussuomalaisten Kankaanpään paikallisyhdistyksen kampanjointi perustui jäsenten omaan aktiivisuuteen. Puolueen oma kampanjointi oli pitkälti yhden toritapahtuman varassa. Kuvassa Anssi Joutsenlahti haastattelee Jussi Halla-ahoa. Perussuomalaisten Kankaanpään paikallisyhdistyksen kampanjointi perustui jäsenten omaan aktiivisuuteen. Puolueen oma kampanjointi oli pitkälti yhden toritapahtuman varassa. Kuvassa Anssi Joutsenlahti haastattelee Jussi Halla-ahoa. KUVA: MARJO KESKI-HEIKKILÄ/ARKISTO Pekka Söderlund 28.1. 21:13 Jussi Halla-ahon kannattajien vaali-ilta maamme perussuomalaisimmalla alueella Pohjois-Satakunnassa sujui varsin rauhallisesti. Puolue ei järjestänyt omia vaalivalvojaisia, vaan pohjoissatakuntalaiset seurasivat vaali-iltaa kukin tavallaan. Lähes kaiken politiikassa nähnyt ja kokenut, entinen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti oli kotonaan kuntoilemassa ennakkoäänten julkistusten aikaan. Anssi Joutsenlahti Anssi Joutsenlahti KUVA: PEKKA SÖDERLUND Ennakkoäänten perusteella Halla-ahon äänisaalis oli hieman yli 16 prosenttia. ”Jussi on noussut gallupeissa aivan lopussa, joten se nousu tulee näkymään myös vaalipäivän äänissä”, toteaa Joutsenlahti. Joutsenlahden mukaan rahalla on oma merkityksensä presidentinvaaleissa. ”Isolla rahalla saa näkyvyyttä. Meillä ei ole ollut sellaisia resursseja kuin esimerkiksi Alexander Stubbilla.” Tulevalla presidentillä on Joutsenlahden mukaan valtavan kokoiset saappaat täytettävänään. ”Niinistön jälkeen tuleva presidentti on kovan paikan edessä. Maailmantilanne on haasteellinen ja Venäjän presidentti Putin tulee varmasti testaamaan uutta presidenttiä. Presidentillä on kuitenkin hyvät tukijoukot takanaan. Helppo tehtävä se ei tule olemaan.” Tapio Laurila Tapio Laurila KUVA: PEKKA SÖDERLUND KOTOAAN tavoitettu perussuomalaisten Kankaanpään yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Laurila uskoi ennakkoäänten tulosten julkistamisen jälkeen, että Halla-ahon kannatus nousee voimakkaasti vaalipäivän äänillä. ”Edellisten vaalien perusteella on syytä uskoa, että kannatus tulee vielä nousemaan. Jos koko maan äänestysprosentti nousee yli 80:een, se tarkoittaa hyvää Halla-aholle.” Perussuomalaisten kampanjointi Pohjois-Satakunnassa oli maltillista. Päätapahtuma oli reilu viikko sitten, jolloin Halla-aho vieraili Kankaanpäässä. ”Se oli onnistunut tapahtuma, ja saimme runsaasti väkeä paikalle. Tuon tapahtuman lisäksi jokainen on tehnyt pienimuotoista kampanjatyötä ja Anssi (Joutsenlahti) on jakanut esitteitä jokaisena päivänä. Hän on tehnyt paikallisesti isoimman työn.” Kävi Halla-aholle presidentinvaaleissa miten tahansa, Laurila uskoo, että perusuomalaisten menestys Pohjois-Satakunnassa tulee jatkumaan. ”Kyllä tämä kaikki näkyvyys ja kampanja vaikuttaa varmasti positiivisesti myös tulevissa vaaleissa.”

Halla-ahon kärkikunnat ja vaalipiirit

Tässä Suomen kunnassa äänestettiin Halla-ahoa eniten Jussi Halla-aho keräsi Karviassa 38,1 prosenttia äänistä. Jussi Korhonen Tänään klo 20:36 Jussi Halla-ahon kannatus oli presidentinvaalien ensimmäisellä ja hänen osaltaan viimeisellä kierroksella suurinta Satakunnan vaalipiirissä. Siellä Halla-aho keräsi 23,8 prosenttia äänistä. Hän petrasi tulostaan Satakunnassa, kuten koko maassakin, reippaasti vaalipäivänä: vielä ennakkoäänten tullessa julki hänen kannatuksensa oli 20,4 prosenttia. Heikointa Halla-ahon kannatus oli Ahvenanmaalla, jossa hän sai vain 201 ääntä eli 1,4 prosenttia äänistä. Äänestystuloksen perusteella Suomen halla-aholaisin kunta on Satakunnassa sijaitseva Karvia, jossa Halla-aho sai 38,1 prosenttia äänistä. Yli kolmasosan äänistä hän sai myös Alajärvellä, Evijärvellä, Soinissa ja Parkanossa. MYÖS KANKAANPÄÄSSÄ 33,7% Ahvenanmaalta löytyy puolestaan useita kuntia, joissa kukaan ei antanut Halla-aholle ennakkoääntä. Täysin nollille hän ei silti jäänyt yhdessäkään kunnassa: vaalipäivänä Halla-ahoa äänesti yksi henkilö Föglössä, Kumlingessa ja Sottungassa. Koko maassa Halla-aho sai 16,2 prosenttia ennakkoäänistä. Vielä ennakkoäänten tullessa julki Halla-aho ei ollut yhdessäkään vaalipiirissä suosituin ehdokas. Vahvimmalla alueellaan Satakunnassakin hän jäi Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston taakse kolmanneksi. Ääntenlaskun edetessä Halla-aho nousi kuitenkin kärkeen Satakunnassa ja Lapissa ja piti ykköspaikkansa ääntenlaskun loppuun saakka. Satakunnassa Halla-aho keräsi lopulta 23,7 prosenttia äänistä ja voitti kakkoseksi jääneen kokoomuksen Alexander Stubbin 1,2 prosenttiyksiköllä. Lapissa Halla-ahon kannatus oli tasan 23 prosenttia. Kakkoseksi tullut valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto (vihr) jäi Halla-ahosta 0,3 prosenttiyksikköä.

Vaalisunnuntain kirkkovuoden tekstit

‹SUNNUNTAI 28.1.2024› 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Ansaitsematon armo Päivän latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) ilmaisee päivien lukumäärän pääsiäiseen, johon seurakunnan katse nyt kääntyy. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto. Seurakuntaa kehotetaan kilvoittelemaan kärsivällisesti Jumalan armoon luottaen. Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Armon ja laupeuden Jumala. Sinä annat apusi kaikille sinua etsiville. Kiitos hyvyydestäsi, jota emme ole itse ansainneet. Auta meitä luopumaan omasta laskelmoinnista ja luottamaan kaikessa sinun oikeuteesi ja uskollisuuteesi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Jumala, taivaallinen Isämme. Sinun armosi on rajaton, sinun uskollisuutesi ikuinen. Opeta meitä turvautumaan apuusi elämämme eri tilanteissa. Auta meitä ymmärtämään oikein tahtosi, ettemme luopuisi lupauksistasi ja kadottaisi armoasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme, sinä yllätät meidät. Sinä valitset valtakuntasi työhön köyhiä ja arvottomia. Auta meitä, ettemme kadehtisi tai hyljeksisi lähimmäisiämme, jotka sinä olet armahtanut. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Hyvä Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä valitset usein käyttöösi niitä, jotka ovat pieniä ja vaatimattomia. Sinä osoitat voimasi niissä, jotka ovat itse heikkoja ja voimattomia. Auta meitä ymmärtämään jotakin sinun valtakuntasi salaisuudesta. Kiitos, että me kaikki voimme kasvaa sinun hoidossasi niihin tehtäviin, joita olet meitä varten valmistanut. Sinä näet meidän mahdollisuutemme, vaikka emme itse niitä näkisikään. Anna meidän kaikkien yhdessä rakentaa sinun valtakuntaasi. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

Väkijoukkoa Jussi ympärillä - miten turvallisuudesta on huolehdittu

Penis voi aiheuttaa miehelle kovia seksipaineita – Seksuaali­terapeutin suorat neuvot Kansalaiset piirittivät Halla-ahon Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho uskoo, että hänen vaalituloksensa on parempi kuin mitä gallupit ennakoivat. Jussi Halla-aho kertoo videolla, mitä hän ajattelee kannatustilanteestaan. Tekijän kuva Hanna Gråsten-Lahtinen Tänään klo 16:08 Presidentinvaalit käydään sunnuntaina, ja ehdokkailla on kampanjoinnin loppukiri käynnissä. Iltalehti vieraili lauantaina kärkipaikkoja kannatusmittauksissa pitävien ehdokkaiden vaalitilaisuuksissa. Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon ympärille kerääntyi iso väkijoukko Helsingin Narinkkatorilla. Kansalaiset jonottivat päästäkseen Halla-ahon juttusille, yhteiskuvaan tai saadakseen nimikirjoituksen. Halla-aho korosti kello 13 pitämässään puheessa, että presidentillä on hänestä muitakin kuin tarkasti lakiin kirjattuja tehtäviä. Halla-aho näkee presidentillä olevan tärkeä rooli sisäisen turvallisuuden ongelmien esille nostajana ja ”lainsäädäntöhankkeiden vauhdittajana tai huonojen esitysten jarruttajana”. – Laajamittainen maahanmuutto kolmannesta maailmasta on tärkein Suomen ja koko Länsi-Euroopan sisäiseen turvallisuuteen vaikuttava ilmiö niin nyt kuin tulevien kuuden vuoden aikanakin, Halla-aho sanoi ja sai yleisöltä aplodit. Halla-aho myös piikitteli muita presidenttiehdokkaita. – Kysymys herää, jos ehdokas on ollut tähän asti systemaattisesti väärässä esimerkiksi Venäjään liittyvissä asioissa, onko hänellä silloin kykyä ja halua tarkastella realistisesti myöskään muita asioita, joita maailmalla tapahtuu ja jotka vaikuttavat Suomeen? Halla-ahon mielestä kansalaisten ”ei kannata pettää itseään”. – Jos ehdokas on tähän asti puhunut avointen rajojen ja rajattoman maahanmuuton puolesta ja jos hänen maahanmuuttokantansa on ollut se, että kaikki maahanmuutto on ollut rikkaus ja kaikki pitää toivottaa tervetulleiksi, niin hän tulee noudattamaan sitä tismalleen samaa linjaa tasavallan presidenttinä, Halla-aho sanoi.

Jussilla 8% nousu

Presidentiltä vaaditaan myös kovia hermoja nykyisen vaikean ajan keskellä. Kenen hermo voisi pitää Jussia varmemmin? Perussuomalaiset YLE:n gallupissa Jussin nousu 10%:sta 18%:iin eli 8 %. Tekee vaalista jännittävän Todella kova nousu! Ylen mittauksessa Jussi otti aivan huiman loikan. Äänestä sunnuntaina Jussi toiselle kierrokselle!

Pohjois-Satakunta kärjessä

Satakunnan Kansan kertomaa: eniten ennakkoon äänestettiin Pohjois-Satakunnassa: Kankaanpää 54,5%, Karvia 53,05, Jämijärvi 52,8%, Pomarkku 51,2%. Kelpaa olla pojoissatakuntalainen!

Gallup-tulos tuo uutta vipinää

KIRJAUDU POLITIIKKA Kolumni: Tuore gallup avaa uskomattoman mahdollisuuden: Voiko Stubb pudota pois kisasta jo sunnuntaina? SANNA UKKOLA Maanantain sokkigallupin ydinkysymys pakottaa kampanjat pohtimaan, voiko Halla-aho pudottaa miljoonabudjetilla kampanjoivan Alexin. Tänään klo 12:25 Vaalien tilanne kiristyy loppumetreillä. Maanantaina ehdokkaat kohtasivat IL:n presidenttitentissä. PETE ANIKARI Helsingin Sanomien maanantainen presidenttigallup löi kansakunnan tajuntaan kuin miljoona volttia: perussuomalaisten Jussi Halla-ahon nousu aivan Haaviston ja Stubbin kintereille oli näiden vaalien suurin uutinen tähän mennessä. Gallupin jälkeiset analyysit siitä, pudottaako Halla-aho Haaviston kakkoselta olivat hieman erikoisia, sillä Haaviston suunnalta Halla-aholle ei ole tulossa ääniä. Päinvastoin: tulos hyödyttää erityisesti kahta ehdokasta: tietenkin Halla-ahoa itseään, mutta myös Haavistoa. Demarileirissä tulos otettiinkin vastaan järkytyksensekaisella kauhistuksella: entistä useampi Urpilaisen tukija äänestää nyt suoraan Haavistoa varmistaakseen punavihreän ehdokkaan nousun kakkoselle. Ja liikkuvat äänestäjät, jotka suunnittelivat äänestävänsä Juttaa, kääntävät nyt katseensa Haavistoon. Punavihreiden painijoukkueesta vain Haavistolla riittää enää muskelia lyödä Halla-aho kanveesiin ja nousta kakkoselle. Sori, Jutta ja Li, realiteetit ovat nyt tässä. Tulos hyödyttää myös Halla-ahoa, sillä vaaleissa esiintyy ilmiö nimeltään bandwagon. Tämä voittajan vankkurit -ilmiö tarkoittaa sitä, että äänestäjät tuppaavat kerääntymään nousussa olevan ehdokkaan taakse. Tulos haittaa erityisesti Li Anderssonia, Urpilaista – mutta myös Stubbia. Halla-ahon taakse saattaa kerääntyä äänestäjiä persujen lisäksi erityisesti kokoomuksen oikealta laidalta. “Jos kokoomuksen oikea laita alkaa vuotaa Halla-ahon taakse, Stubb on pulassa. Mutta ei mennä asioiden edelle”, arveli X:ssä Mustread-verkkojulkaisun päätoimittaja, politiikan tutkija Erkka Railo. Ei mennä asioiden edelle, ei, mutta tuore gallup toi muuten kovin tylsiin vaaliasetelmiin täysin uutta sähköä. Suomi oli viime viikolla tilanteessa, jossa ennakkoäänestykset alkoivat ilman ainoatakaan gallup-tulosta tänä vuonna. Ylen edellinen gallup tuli 13.12. ja uusi julkaistaan tämän viikon torstaina. Ylen kahden presidenttikyselyn väliin jää kuusi viikkoa, kun aiemmin Ylen presidenttikyselyt tulivat säännöllisesti noin neljän viikon välein. Tämä sai varsinkin persuleirissä aikaan spekulaatioita tahallisesta vaalivaikuttamisesta. Todellisuudessa Yle ei taatusti vaalivaikuta tahallaan vaan halusi ajoittaa gallupinsa viimeisen suuren vaaliväittelyn alle torstaihin. Ylen olisi kuitenkin kannattanut ottaa huomioon vaalien alla kiertävät salaliittoteoriat tietoisesta vaalivaikuttamisesta ja lisätä kahden gallupin väliin yksi. Loppumetreillä tiukassa tilanteessa suosiota kannattaisi mitata useammin, ei harvemmin. Sillä gallupit todellakin vaikuttavat äänestystuloksiin. Ylen päätös olla julkaisematta gallupia ennen ennakkoäänestysten alkamista todennäköisesti vaikuttaa vaalitulokseen, vaikka Yle ei taatusti manipuloi vaaleja tietoisesti. Jos veikkaukset sallitaan, luulisin, että kolme kärkiehdokasta ovat sunnuntaina hyvin lähellä toisiaan, ja on täysin mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, ketkä kaksi nousevat kakkoskierrokselle. Sauli Niinistön ylivoima aiemmissa vaaleissa oli hätkähdyttävä. Nyt hätkähdyttävää on se, kuinka tasainen kärkijoukko on. Lisäksi voi käydä niin, että ennakkoäänet jakautuvat täysin toisin kuin vaalipäivän äänet. Vaalien ydinkysymys liittyykin nyt siihen, voiko Halla-aho pudottaa miljoonabudjetilla kampanjoivan, ennakkosuosikkina pidetyn Alexin? Tällöin kakkoskierroksella olisivat Haavisto ja Halla-aho – kisa, jonka Haavisto leikiten voittaisi. Haaviston kannattaakin nyt toivoa Halla-ahon vahvistumista, sillä se on todennäköisesti hänen ainoa tiensä presidentiksi. Entä Stubbin leirin tunnelmat? Stubbin kannattaa nyt toivoa lähinnä sitä, että hän pääsee kakkoskierrokselle. Sillä tuolloin hän voittaisi kenet tahansa. Stubbin dilemma: hän voittaa kakkosella, mutta vielä ei ole varmaa, pääseekö hän sinne saakka. Kokoomuslaisen ääni Halla-aholle tässä vaiheessa voikin olla ääni Haaviston presidenttiydelle, sillä Halla-aholla on gallupeissa eniten vastustusta ja kakkoskierroksella voittaa tyypillisesti se, jota vastustetaan vähemmän. Maaseudun Tulevaisuuden gallupissa Halla-ahoa ei voisi missään tilanteessa äänestää 46 prosenttia suomalaisista. Stubbilla vastaava luku oli 15 prosenttia, Haavistolla taas 24 prosenttia. Vähiten vastusta MT:n gallupissa oli Olli Rehnillä, jota ei äänestäisi missään tilanteessa 9 prosenttia suomalaisista. Rehnin kampanjan paras hetki onkin ollut ihan viime päivinä, kun hänen kannattajansa ovat rummuttaneet somessa, että ainoastaan Rehnillä olisi mahdollisuuksia voittaa Stubb. Rehnin kannatus onkin kasvanut, mutta se ei millään riitä kakkoselle.

Yhdeksän virttä

Harvinaisen paljon oli virsiä lauantain hautajaisissa, peräti yhdeksän! Ensin Jämijärven kirkossa veisattiin 617 Taivaassa, ratki taivaassa kokonaan 7 säkeistöä, virsi on vainajan suvun tunnusvirsi siunaustilaisuuksissa. Kirkossa oli lisäksi 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa sekä 517 Herra, kädelläsi. Haudalla tavanomainen 377 Sun haltuus, rakas Isäni. Ruokavirtenä 462 Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan. Muistotilaisuuden muut virret olivat 631 Oi Herra, jos mä matkamies maan, 30 Maa on niin kaunis, 499 Jumalan kämmenellä, kun lapsiakin oli paljon mukana, ja lopuksi Titanik-hymni 396 Käyn kohti sinua, oi Herrani. Kaikki kovinkin tuttuja ja hyvin osattuja.

Jussi nousee kuin torpedo

Etusivulle Kommentti: Torppaako Jussi Halla-aho Pekka Haaviston ulos kakkoskierrokselta? Edessä rymisevä jännitysnäytelmä Helsingin Sanomien tuore gallup iskee presidentti­kisaan kuin tuhat volttia: Jussi Halla-aho on ehkä kampeamassa itsensä kakkoskierrokselle Alexander Stubbin perässä ohi vihreiden Pekka Haaviston, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi. Jussi Halla-aho nousi HS:n gallupissa Haaviston kannoille. Timo Haapala 18:15 HELSINGIN SANOMIEN presidenttigallupia on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt se on tullut. Merkit ovat olleet ilmassa, mutta nyt niistä on myös dataa HS:n Verianilla 17.– 20. tammikuuta teettämästä kyselystä: Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho saattaa hyvinkin syöstä Pekka Haaviston (vihr) ulos vaalien kakkoskierrokselta. Kokoomuksen Alexander Stubb on kyselyn ykkönen 22 prosentin kannatuksella, Haavisto kakkonen 20 prosentillaan, mutta Halla-aho uhkaa Haaviston toisen kierroksen paikkaa 18 prosenttiin nousseella kannatuksellaan. Halla-ahon käyrä on jyrkässä nousussa. ” Helsingin Sanomien kyselyn perusteella Halla-aholla on ajoitus kohdallaan. Joulukuusta se on noussut viisi prosenttiyksikköä. Kaiken lisäksi käyrä nousee ylöspäin samaan aikaan kun ennakkoäänestys käy täyttä höyryä, ja varsinainen vaalipäivä on jo ensi sunnuntaina. PRESIDENTINVAALIT ovat olympialaisiin verrattava tapahtuma, mitä tulee huippukunnon ajoittamiseen. Helsingin Sanomien kyselyn perusteella Halla-aholla on ajoitus kohdallaan. Lisäksi kannattaa muistaa, että eduskuntavaaleissakin perussuomalaiset ovat lisänneet kannatustaan juuri loppusuoralla. Perussuomalaiset on loppusuorapuolue. Nyt Halla-aho on saavuttanut perussuomalaisten noin 18 prosentin puoluekannatuksen. Mutta nouseeko kannatus vielä sen yli? Ja kuinka paljon Haavisto tulee vielä alas? Haaviston ja Halla-ahon ero uppoaa kyselyn virhemarginaaliin. MUIDENKIN gallupien valossa voi odottaa, että Stubb on vahvoilla ykkösasemansa kanssa, mutta Haaviston leirissä kannattaa olla enemmän kuin huolissaan. Jos kannatus laskee, kierrettä on lopussa enää vaikea oikaista. Nousukierre nousee vaaleissa loppua kohden, mutta laskukierre yleensä laskee ja syvenee. Kannattaa muistaa, että myös Stubbin kannatus on laskenut saman kaksi prosenttiyksikköä kuin Haavistonkin. Se kertoo, että huolimatta näkyvästä ja kalliista, siis kalleimmasta, yli 1,5 miljoonan euron kampanjasta mitään varsinaista Stubb-ilmiötäkään ei ole loppujen lopuksi syntynyt. MYÖS Olli Rehnin (kesk) kannatus on nousussa (12 %), mutta aika loppuu kesken. Rehn ei tavoita enää kärkikolmikkoa. Se ei Rehniä paljoin lohduta, että hän olisi Stubbia myöten kovin vastustaja kakkoskierroksella; moni politiikan ammattiseuraaja on sitä mieltä, että ykköskierroksella maltilliseksi leimattu Rehn saattaisi olla maltillisuutensa ansiosta kakkoskierroksen ykkönen. Periaatteessa kaikki on toki vielä mahdollista, ykköspaikka mukaan lukien – mutta ei kuitenkaan aivan kaikki. Sekin on siis mahdollista, että kakkoskierroksella olisivat Haavisto ja Halla-aho – siinä olisikin vaalikansalla seurattavaa. HS-gallupissa kannattaa panna merkille myös Li Anderssonin (vas) ja Jutta Urpilaisen (sd) prosentit, edellinen saa kuuden prosentin kannatuksen, jälkimmäinen viiden. Sdp:ssä enemmistö on Haaviston kannalla. Yhteenlaskettuna Anderssonin ja Urpilaisen kannatus on nyt 11 prosenttia. Kakkoskierroksella koko potti tulisi Haaviston pussiin, mutta ykköskierros saattaa olla taputeltu. Nähdäänkö loppusuoralla HS-gallupin jälkeen taktista äänestämistä? Sekä Andersson että Urpilainen ovat omiaan siitä varoittaneet. Saattaa olla, että Haavistokin miettii, kannattiko alkusyksyn raju irtiotto vasemmistosta tyyliin minussa ei ole mitään punaista kannattaa. ” Jos vaali-iltana nähdään sellainen tilanne, että kakkoskierroksella ovat vastakkain Stubb ja Halla-aho, vaalien lopputuloskin alkaa olla selvillä. Sen kisan voittaisi Stubb. TÄMÄ VIIKKO on myös tv-tenttien kulta-aikaa. Huomenna nähdään Helsingin Sanomien tentti Nelosella, keskiviikkona on vuorossa MTV:n tentti ja torstaina Ylen. Tv-tentit ovat nyt ratkaisevassa asemassa. Ehdokkaiden esiintymisiä seurataan pilkuntarkasti. Viimeistään torstaille odotetaan myös Ylen gallupia ja sitä, vahvistaako se Helsingin Sanomien kyselyn suuntaviivoja. PEKKA HAAVISTO on parantanut otteitaan tentissä väsähtäneen syksyn jälkeen, mutta Halla-aho on kerännyt esiintymisillään kiitosta niiltäkin, jotka eivät takuulla häntä äänestä. Stubbin ongelma on puolestaan vaalipäivän iltaan asti liialliseen itsevarmuuteen ja sen mukaiseen tyyliin tuudittautuminen. Jos vaali-iltana nähdään sellainen tilanne, että kakkoskierroksella ovat vastakkain Stubb ja Halla-aho, vaalien lopputuloskin alkaa olla selvillä. Sen kisan voittaisi Stubb. Juuri siitä ei ole epäselvyyttä, vaikka kyselyn mukaan Stubb voittaisi kaikki muutkin. Vaikka Halla-ahon kannatus nouseekin, hän johtaa ylivoimaisesti myös niitä gallupeita, joissa kysytään, ketä ehdokasta et missään tapauksessa äänestä. Prosenttipelissä ratkaisevaksi saattaa nousta myös äänestysvilkkaus, josta povataan hyvää. Vastaajista 79 prosenttia aikoi varmasti äänestää ja vain 14 prosenttia jättää vaalit väliin. Kaiken lisäksi ennakkoäänien määrän uskotaan nousevan uuteen ennätykseen, liki kahteen miljoonaan. Ennakkoäänestys päättyy huomenna. Se tarkoittaisi, että varsinaisena vaalipäivänä uurnilla käy noin miljoona äänestäjää, ja muut ovat äänensä jo jättäneet.

Jussi on suosiossa

Nuoret jonottivat yhteiskuviin ”kulttihahmon” kanssa – helsinkiläinen Tauno vertaa Halla-ahoa Niinistöön ja täräyttää kovan arvion Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho villitsi nuoria kampanjatilaisuudessa Helsingissä. Ilta-Sanomien kriittisestä kysymyksestä ehdokas ei pitänyt. Heini Särkkä 18:07 LAUANTAINA puoliltapäivin pakkasta on rapiat 12 astetta ja lumi narskuu kenkien alla, mutta Helsingin Kampissa Narinkkatori kuhisee väkeä. Monella on päässä keltamusta JH-a -pipo ja kaulahuivi. Eri puolueet kampanjoivat kauppakeskuksen edustalla, mutta silmämääräisen arvion perusteella eniten porukkaa on perussuomalaisten ehdokkaan kojulla. Siellä kampanjan päätähti Jussi Halla-aho pitää yleisölle noin kymmenen minuutin puheen. – Olemme joutuneet tähän nykyiseen tilanteeseen Euroopassa suurelta osin siksi, että Venäjällä pitkään käynnissä ollutta kielteistä kehitystä joko ei ole haluttu nähdä tai sitä ei ole otettu riittävän vakavasti, Halla-aho näpäyttää muita päättäjiä sinisilmäisyydestä Venäjän suhteen. IS seuraa vaali-iltaa edeltävänä viikonloppuna presidenttiehdokkaiden kampanjoita. Tämä on kolmas osa IS:n kampanjaraportointia. Juttusarjan muut osat ovat luettavissa artikkelin alta löytyvistä linkeistä. Halla-ahon mukaan poliitikkojen hyväuskoisuus on johtanut monenlaisiin virheellisiin poliittisiin päätöksiin. – Kaikkein suurimpana virheenä on rakennettu riippuvuutta venäläisestä öljystä ja kaasusta. PUHEEN jälkeen kannattajat pyrkivät juttusille Halla-ahon kanssa. Monet juuri äänestysikään yltäneet nuoret haluavat ottaa yhteiskuvia perussuomalaisten presidentti­ehdokkaan ja eduskunnan puhemiehen kanssa. Yksi yhteiskuvaan haluava on 25-vuotias lääketieteen opiskelija Henri, jonka ääni menee Halla-aholle. Halla-aho piti yleisölle puheen Narikkatorilla lauantaina 20. tammikuuta. – Hän on hieno tyyppi. Arvomme vastaavat toisiaan ja vaalikoneessa hän tuli ekana. Pidän hänessä käytännönläheisyydestä, konkreettisuudesta ja fiksuudesta. Esimerkiksi maahanmuutto on perussuomalaisille ja Halla-aholle keskeinen juttu, eikä muilta ehdokkailta löydy vastaavaa ajatusmaailmaa, opiskelija pohtii. Henri kertoo huomanneensa, että Halla-aho vetoaa juuri nuoriin. Hän arvioi, että perussuomalaiset ovat ottaneet nuorison haltuunsa Tiktokissa ja sosiaalisessa mediassa. Halla-aholla ei ole omaa tiliä Tiktokissa, mutta nuoren miehen mukaan Halla-aho on siitä huolimatta erittäin näkyvä hahmo kyseisessä kiinalaisessa palvelussa. Lääketieteen opiskelija Henri kannattaa Halla-ahoa. – En tiedä, mistä se tulee. Hänen ympärillään on mestari-teema. Hän on kulttihahmo, Henri kuvailee Halla-ahon asemaa sosiaalisessa mediassa. FAKTA 6 kysymystä Halla-aholle 1. Mistä tulossa ja minne menossa? – Narinkkatorilta tulin tänne (Kinaporin palvelukeskukseen) ja täältä menen lentokentälle. Sieltä Pohjanmaalle. 2. Kampanjan keihäänkärjet ja vaalilupaus: – Minun mielestäni presidentin kuten kaikkien päätöksentekijöiden keskeinen tehtävä on tunnistaa, ratkaista ja ehkäistä suomalaisten turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. 3. Kampanjoinnin salainen ase: – Ei ole salaisia aseita. Kaikki on täysin julkista ja läpinäkyvää. 4. Luottovaruste kampanjoinnissa: – En tiedä, pipo, tumput. 5. Millaisia lahjoja sataa kansalta? – Villasukkia jonkun verran. Käsineitä ja kaikkea sellaista, jolle on kyllä ollut käyttöä talven aikana. 6. Mikä on parasta pitkän kampanjointipäivän jälkeen? – Parasta on päästä saunaan päivän jälkeen. KOJULLA tarjoillaan kylmällä säällä maistuvaa grillimakkaraa ja kahvia. Kunnon talviin tottunutta perussuomalaisten rovaniemeläistä kansanedustajaa Sara Seppästä ei näytä palelevan. – Jussi on paras vaihtoehto presidentiksi, koska hän on oikeasti vakaa ja turvallinen ja ollut hyvin päättäväinen ja johdonmukainen kaikissa lausunnoissaan liittyen ulkopolitiikkaan ja Suomeen kohdistuviin uhkiin, Seppänen kehuu puolueensa presidenttiehdokasta. Halla-ahon kojulta Narinkkatorilla sai makkaraa ja kahvia. Seppäsen mukaan Halla-aho on ollut oikeassa Venäjän suhteen ja nähnyt Ukrainan tapahtumat ennalta. – Jussi ei ole esiintyjä, joka tulee yleisön eteen ja tekee performanssin, vaan hän kertoo sen, minkä näkee oikeaksi. Perussuomalaisten helsinkiläinen kannattaja ja entinen kuntavaaliehdokas Sami Liukkonen tukee Halla-ahoa, koska hänelle tärkeitä teemoja ovat turvallisuus, naapuri­uhka ja mahdollinen Kiina-uhka. Halla-aho varoittaa myös puheessaan millaisia ongelmia taloudellinen riippuvuus Kiinasta voi aiheuttaa. Eräs kannattaja, joka ei halua sanoa nimeään arvioi, että jos haluaa ajatella omaa parastaan, ei ole muita vaihtoehtoja kuin Halla-aho. – Tämä on selvää kuin pläkki. Tätä ei tarvitse edes toimittajan kysyä, kannattajarouva kiittää ja lähtee menemään. PALJASJALKAINEN stadilainen Hilkka Malmberg on tullut Punavuoresta Kamppiin Halla-ahon kampanjatilaisuuteen ja nauttii kampanjatiimin tarjoamaa kahvia. Malmbergin mielestä Halla-aho on presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ainoa järkevä ehdokas. – Jos hän ei pääse jatkoon, niin sitten täytyy ajatella Stubbia, Malmberg miettii. Hilkka Malmberg aikoo äänestää Halla-ahoa. Malmberg kertoo aikovansa käydä äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä 28. tammikuuta. Äänestämisen jälkeen hän nauttii vaalikahvit, lapset tulevat kylään ja loppuilta jännitetään vaalien lopputulosta. – Olen joskus äänestänyt perussuomalaisia aiemmin kunnallisvaaleissa. Aiemmin olen kannattanut kokoomusta, mutten ole enää niin rikas. Tulen ihan omillani toimeen, muttei ole enää sellaisia sijoituksia kuin oli joskus, Malmberg naurahtaa. Malmberg kertoo seuranneensa Halla-ahon poliittista uraa jo pitkään. Hänen mielestään television paras ohjelma on eduskunnan kyselytunti. Siellä eduskunnan puhemiehenä toimiva Halla-aho näkyy jatkuvasti. – Sitä katson joka torstai. Olen ollut kiinnostunut politiikasta pitkään. Jo lapsuudenkodissani puhuttiin politiikkaa. Isä katsoi vasemmalle ja äiti oikealla. Keskustelut olivat hyvin värikkäitä. ” Äänestin tänä aamuna Halla-ahoa. Äänestän häntä maahanmuuton ja Venäjän takia. Hän välittää suomalaisista. Se on aika iso juttu minulle. SUOMALAIS-HOLLANTILAINEN Sirius van Gemert, 19, haluaa kaverinsa kanssa niin ikään yhteiskuvaan ehdokkaan kanssa. Van Gemert kertoo antaneensa vastikään haastattelun japanilaiselle toimittajalle. – Äänestin tänä aamuna Halla-ahoa. Äänestän häntä maahanmuuton ja Venäjän takia. Hän välittää suomalaisista. Se on aika iso juttu minulle, van Gemert perustelee. Van Gemert äänesti Halla-ahoa myös viime kevään eduskuntavaaleissa. – Olen aika isänmaallinen, vaikka olenkin puoliksi hollantilainen. Puolet juuristani on täältä. Van Gemertin ystävä Juska Juuti, 18, kertoo tulleensa Narinkkatorille, jotta näkee Halla-ahon paikan päällä. – Onhan se hienoa nähdä mestari paikan päällä, eikä vain telkkarin välityksellä. Sirius van Gemert ja Juska Juuti Narinkkatorilla. Molemmat äänestävät Halla-ahoa. N Kaveruksia varttuneempi kannattaja Tauno Alanen kertoo käyvänsä aina vaalipäivänä äänestämässä, koska tilaisuus on niin juhlallinen. Alasella on päänsä lämmikkeenä kampanjan keltamusta pipo. Alasen mielestä Halla-aho on Sauli Niinistön kaltainen ”käytännönläheinen ja maanläheinen mies”. – Halla-ahosta voi tulla presidentti. Se on täysin mahdollista, eikä se ole mitään fanittamista. Nyt pitää vain välttää tyhmiä virheitä viimeisellä viikolla. Hänen älykkyytensä on tullut hyvin esille televisiotenteissä, Alanen kehaisee. Tauno Alanen äänestää Halla-ahoa. Venäjästä ei kuitenkaan Alasen mielestä kannata sanoa liian kovasti. – Pitää ajatella tulevaisuutta. Tämä on vain minun mielipiteeni. Kun kerran raja­naapureita ollaan. PUOLEN tunnin tilaisuuden jälkeen Halla-aho suuntaa kampanjatiiminsä kanssa autolla kohti Helsingin perussuomalaisten tilaisuutta Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä. Siellä suurin osa yleisöstä on eläkeläisiä. Loppumetreillä sisään pyrkii myös nuoria. Tilaisuudessa Halla-aho pitää saman puheen kuin aiemmin Kampissa ja perussuomalaisten edustaja esittää hänelle ”tiukkoja kysymyksiä”. Tilaisuus venyy lähes kolmen vartin mittaiseksi. Lopuksi yleisö kysyy Halla-aholta näkemystä EU:hun ja YK:hon. Kumpaankin ehdokas kertoo suhtautuvansa kriittisesti. Jussi Halla-aho puhuu Kinaporinkadun palvelukeskuksessa. Aarno Miettinen esitti kysymyksiä Halla-aholle Kinaporinkadun tilaisuudessa. Halla-aho yhteiskuvassa kannattajansa kanssa. Halla-aho yhteiskuvassa kannattajansa kanssa. KUVA: JUSSI HELTTUNEN Lopuksi Halla-aho ehtii vastaamaan muutamaan Ilta-Sanomien kysymykseen. Hän kertoo, ettei hänellä ole Tiktokia, koska riippuvuus kiinalaisesta teknologiasta on hänestä ongelmallista. – Se on myös tietoturvaongelma, Halla-aho sanoo. Halla-aho kertoo ilahtuneensa niin presidentinvaaleissa kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa siitä, että tilaisuuksissa käy niin paljon nuoria ihmisiä. – Se on tietysti mukavaa ja rohkaisevaa. Sosiaalisella medialla ja sillä miten perus­suomalaiset puhuvat on vaikutusta nuoriin, koska se poikkeaa siitä, mihin politiikassa on totuttu. Nuorilta saadun palautteen perusteella siihen (perussuomalaisten tapaan puhua) on helpompi samaistua kuin perinteiseen poliittiseen jargoniin, Halla-aho pohtii. Halla-aho poistuu Kinaporinkadun palvelukeskuksesta ja lähtee Pohjanmaalle. Halla-aho poistuu Kinaporinkadun palvelukeskuksesta ja lähtee Pohjanmaalle. KUVA: JUSSI HELTTUNEN Kun Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi presidenttiehdokkailta, miten he ottaisivat nuoret mukaan rauhantyöhön, hän piti kysymystä mahdottomana. Vastauksessaan hän vertasi tilannetta siihen, että ”kotieläimet otettaisiin mukaan rauhantyöhön”. En kuitenkaan ehdi esittää kysymystä loppuun siitä, mitä hän kohua herättäneellä lausunnollaan halusi sanoa, kun Halla-aho tuhahtaa ja lähtee kävelemään kohti palvelukeskuksen ovea.

Ehdin tunninlenkille

Minä ehdin kuin ehdinkin mukaan lenkille, vaikka olin Porin teatterissa klo 13 alkaneessa Sylvi näytelmässä. Heikin päivän onnittelut saunan ja kahvit tarjoajalle. Minun vuoro pullakahvien tarjoajana on ensi perjantaina.😘😊😍🥰 Vähän lyhennettiin lenkkiä, pakkasta 17 astetta!!!

Jussilla vankkumaton kannatus Kankaanpäässä

Presidentinvaalit 2024 Halla-aho loi henkeä Venäjää, maahanmuuttoa ja Yleä unohtamatta – nuoret yllättivät presidenttiehdokkaan Poikajoukko suorastaan tungeksi presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon kylkeen napsimaan selfietä. Kysymyksiä nuorilla ei ollut, joten kohtaamiset jäivät lyhyiksi makkaratarjoilusta huolimatta. KUVA: JUSSI VALLI Marjo Keski-Heikkilä 15:13 PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokas Jussi Halla-aho veti Kankaanpään torille poikkeuksellisen paljon nuorta poikaporukkaa ottamaan selfieitä. Talven tuiskuista huolimatta ehdokas hymyili nuorisojoukolle tutun kaverin lailla maireana Jotain rajaa -pipo päässä. Iäkkäämpää väkeä kuulolla ja makkaramaistiaisissa oli liki 100. PerusNaisten edustajina Nina Majamäki ja Katri Lahdensivu pohtivatkin juuri, että nuorten ammattikoululaisten äänestystuloksia olisi voitu mediassa analysoida enemmän ja syvällisemmin. Halla-aho siellä lunasti kärkipaikan. Pitäisikö äänestysikää laskea, kun tämä porukka pääsee äänestämään oikeasti vasta seuraavissa presidentinvaaleissa? ”Ei taida olla vihervasemmistossakaan enää sille kannatusta. Raja on kuitenkin johonkin vedettävä, joten en näe painavia perusteita muuttaa. Kuunnelkaa vanhemmat kuitenkin nuorianne. He elävät päätöstemme seurausten kanssa.” PerusNaiset Katri Lahdensivu ja Nina Marjamäki ovat Jussi Halla-ahon kantavia tukijoukkoja. Satakunnassa naisjäseniä on puolueella tällä hetkellä noin 60 ja Kankaanpäässä perussuomalaisia miehet mukaan luettuna 88. KUVA: JUSSI VALLI Äänestyskäyttäytymiseen tarttui kysymyspatteristossaan myös visiittiä juontanut Anssi Joutsenlahti kysymällä, miksi viime viikkoina ei enää ole valtamedialla ollut kiinnostusta teettää ja julkaista gallupeja. Halla-aho viittasi kommentillaan humoristisesti, ettei asiaa sovi ihmetellä nakertamatta Ylen arvovaltaa. Y ”Gallupit eivät äänestä vaan kansalaiset”, Halla-aho muistutti ja kehotti joukkojaan käyttämään äänioikeutta. Ehdokkuutensa Halla-aho otti kunniana. Hän kuitenkin harmitteli julkisuuden tuoneen siihen kepeän ja viihteellisen luonteen ja vertasi tilannetta euroviisuihin, vaikka nyt eletään ”tavallistakin vakavampien myllerrysten maailmassa.” ”Vakaampaa aikaa ei ole näkyvissä”, Halla-aho totesi ja viittasi että presidentti-instituutioonkin sillä on vaikutuksensa. Presidentin sanomisilla tulee olemaan painoarvoa. On suorastaan oikeus ja velvollisuus nostaa esiin asioita, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vähemmälle. Halla-aho nosti esiin sinisilmäisyyden, hyväuskoisuuden ja toiveajattelun, jotka ovat vieneet Suomea realismin sijaan. ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa meillä on laaja yksimielisyys niin kansan kuin ehdokkaiden kesken.” Naapuri ”roistovaltiona” edellyttää suojautumista ja siksi Suomen on tehtävä osuutensa Ukrainan tukemiseksi. Halla-ahon mielestä kyse on myös meidän suomalaisten olojen pitkäjänteisestä turvaamisesta. Venäjän viimeaikaista käyttäytymistä ei ole otettu Halla-ahon mielestä riittävän vakavasti, kun on valittu kaksoiskansalaisia kriittisiin virkatehtäviin tai tehty kiinteistökauppoja. Niitäkin suurimmaksi virheeksi Halla-aho laski riippuvuuden venäläisestä kaasusta ja öljystä. ”Maksamme nyt hintaa sinisilmäisyydestä.” ”Ei auta todistaa, että maahanmuutto on rikkaus”, Halla-aho jatkoi ja viittasi Ruotsissa ilmenneisiin ongelmiin. JUSSI-FANIKSI tunnustautunut Sofia Latvajärvi kysyi keinoja maaseudun elinvoiman ylläpitämiseksi eli käytännössä lapsiperheiden saamiseksi kyliin. Halla-aho sortui hieman napauttamaan Keskustaa todeten, että mitkään tuet eivät tilannetta paranna. ”Ainoa keino on, että maaseudulle syntyy työpaikkoja ja että siellä on peruspalveluja”, Halla-aho totesi. Halla-ahon mielestä realistiset mahdollisuudet valita asuinpaikkansa ei juurikaan toteudu ilman oman alan työpaikkoja. Halla-aho ehti selfietä jonottavien odotellessa vastata myös paikallislehden kysymykseen sosiaaliturvasta: Onko Suomessa muka oikeasti liian helppo elää yhteiskunnan tuella ja koskeeko Halla-ahon kanta myös syntyperäisiä suomalaisia? ”Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on yleisesti arvostettua. Valitettavasti järjestelmä kuitenkin houkuttelee tänne. Muualta tulleet ovat räikeästi yliedustettuna saajissa”, Halla-aho kiteytti ja korosti järjestelmän olevan korkealla verotukselle ylläpidettävä. Laadukkaalla sosiaaliturvalla ei voi Halla-ahon mielestä ylläpitää koko ihmiskuntaa. Kankaanpäästä Halla-aho kiirehti vielä Poriin ja sieltä illaksi Tampereelle paneeliin.

Jussi nousee

KIRJAUDU Kommentti: Gallupeissa saattaa muhia yllätys Jussi Halla-ahon suosio on nousussa, ja se sähköistää kisaa kakkoskierroksen asetelmasta, kirjoittavat Iltalehden Elli Harju ja Juha Ristamäki. Perussuomalaiset näyttää tekevän sen taas: puolue onnistuu nostamaan kannatustaan vaalien viime metreillä. Kuvassa Jussi Halla-aho ja Riikka Purra. Juha Ristamäki Tänään klo 16:44 Keskustelu sosiaalisessa mediassa käy vilkkaana siitä, missä Ylen ja Helsingin Sanomien kyselyt viipyvät. Viimeksi ne ovat julkaisseet presidenttikisan kannatusmittauksensa joulukuussa. Ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona ja varsinaiseen vaalipäivään on puolitoista viikkoa. Erityisesti meteliä gallupeista pitävät perussuomalaiset, jotka ovat sitä mieltä, että nyt kansalta piilotellaan PS:n presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon nousua. Sen väitteen, että gallupien julkaisuaikatauluissa olisi kyse jonkinlaisesta salaliitosta, voi jättää omaan arvoonsa. Mutta se pitänee paikkansa, että Halla-aho on nousussa. Kuinka vahvassa, se nähdään pian. PS:n sisällä ajatellaan, että Halla-ahon kannatus voisi olla nyt jotain 15–18 prosentin välillä. Se tarkoittaisi, että Halla-aho voisi teoriassa olla vielä iskuetäisyydellä pääsystä toiselle kierrokselle, jos Pekka Haaviston (valitsijayhdistys, vihr) suosio olisi vahvasti laskussa ja perussuomalaisten kannattajat lähtisivät sankoin joukoin uurnille, eivätkä jäisi kotiin. Joka tapauksessa perussuomalaiset näyttää tekevän sen taas: puolue onnistuu nostamaan kannatustaan, tässä tapauksessa presidenttiehdokkaansa, aivan vaalikampanjan viime metreillä. Temppu on onnistunut neljä kertaa putkeen eduskuntavaaleissa. PS ja Halla-aho ovat tehneet nousun vanhan toimivan pelikirjansa mukaisesti. Puolue on hallinnut julkista keskustelua viime viikot antamalla muita puolueita kuohuttavia lausuntoja muun muassa Ylen leikkauksista ja Suomen väestön muutoksesta. Parasta aikaa on menossa myllytys gallupeista. Tv-tenteissä Halla-aho esiintyy maltillisena valtionpäämiehenä, joka osaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat ja välttää puhumasta arvomaailmastaan, mutta väläyttelee kuitenkin ydinkannattajilleen kärkkäitä lausuntoja osoittaen, että äänestäessä minua äänestätte vanhaa tuttua Halla-ahoa. Puolueen muut kellokkaat pitävät huolta, että julkisuudessa puhutaan perussuomalaisille tärkeistä aiheista ja sosiaalisessa mediassa PS-mylly pyörii. Kuvaavaa jälkimmäisestä on, että nuorisovaaleissa Alexander Stubb (kok) oli ykkönen Helsingissä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, Halla-aho kaikkialla muualla maassa. Halla-aho saa tukea myös PS:n puoluekannatuksesta. Se ei ole romahtanut kevään eduskuntavaalien jälkeen, vaan on vakiintunut yli 17 prosentin tasolle. Halla-ahon noususta huolimatta voisi yhä sanoa, että vaalien toiselle kierrokselle pääsevät Stubb ja Pekka Haavisto (valitsijayhdistys, vihr). Mutta kuten edellä on kuvattu, Halla-aho voisi ehkä nousta sotkemaan tätä asetelmaa. Stubbin asema kannatusmittauksissa on tähän asti ollut vahva. Stubb tulee viimeisissä kannatusmittauksissa hieman alaspäin, mutta ei paljon. Stubbia kannattelee paitsi kokoomuksen vankka perussuosio, myös se, että hänen kampanjallaan on selvästi enemmän rahaa kuin muilla. Stubb jatkaa julkisissa esiintymisissään varovaisella linjalla. Hänet tunnetaan ministeriajoilta myös impulsiivisuudestaan, nyt hän välttelee hermostumisia. IS:n tentissä tiistaina nähtiinkin ylikorostuneen rento Stubb. Muiden ehdokkaiden intresseissä on saada Stubb puhumaan kotimaan asioista, kuten hallituksen säästötoimista ja työmarkkinauudistuksista. Ne eivät ole Stubbin ydinosaamisaluetta ja riskit kasvavat niistä puhuttaessa – siksi Stubb välttelee niitä aiheita. Haaviston kampanjaa voisi kuvailla kohtuullisen laimeaksi. Haaviston poliittiset avaukset ovat olleet vaisuja, ja hän ei ole saanut niillä tilaa mediassa tai päässyt hallitsemaan julkista keskustelua. Kampanjaan on kuitenkin tullut uutta eloa muun muassa sen takia, että Haavisto onnistui Ylen yksilötentissä, jota katsoi melkein 900 000 suomalaista. Kampanja sai tämän jälkeen myös uusi rahoittajia. Isoissa tenteissä Haavisto ei ole varsinaisesti onnistunut, mutta ei epäonnistunutkaan. Kansalaiset tuntuvat IS:n tekemän kyselyn mukaan kuitenkin luottavan hänen ammattitaitoonsa ulkopolitiikassa. Haaviston kannalta ratkaisevaa on, miten äänestäjät reagoivat, jos Halla-ahon nousu yltääkin jo korkealle. Ryhmittyvätkö vihervasemmistopuolueiden kannattajat Haaviston tueksi jo ensimmäisellä kierroksella, vai pysyvätkö Jutta Urpilaisen (sd) ja Li Anderssonin (vas) takana? Ryhmittymisen puolesta puhuu muun muassa se seikka, että meillä on presidentinvaaleissa ollut tapana, että toisella kierroksella kohtaavat porvaripuolen ja vihervasemmistopuolen ehdokkaat. Kannatuskyselyiden mukaan mukaan Stubb voittaisi kaikilla kakkoskierroksen skenaarioilla – oli vastassa sitten Haavisto, Halla-aho tai vaikka Olli Rehn tai Jutta Urpilainen. Monet politiikan seuraajat ovat sitä mieltä, että toisella kierroksella kovimman vastuksen Stubbille voisi itse asiassa tarjota Rehn. Esimerkiksi Ylen tentissä Rehn arvosteli hallituksen leikkausten vaikutuksia kansalliseen yhtenäisyyteen ja on esittänyt toimia työmarkkinariidan ratkaisemiseksi. Rehn hakee kannatusta keskustavasemmistosta, oppositiopuolueiden äänestäjistä. Rehnin oljenkorsi on pelata nyt jo toisen kierroksen asetelmaa, jossa hän haastaisi Stubbin. Äänestäjille tämän kirkastaminen onkin sitten vaikeampi temppu, vaikka Rehninkin esiintymistä Ylen yksilötentissä on laajalti kehuttu. Kysymys kuuluu, mistä aiheista seuraavat pari viikkoa puhutaan ja kuka saa hallittua keskustelua. Stubbille riittää mokien välttely, Haavisto, Halla-aho ja Rehn joutuvat laittamaan enemmän peliin.

Puoluegalluppia pukkaa, missä viipyvät presidenttivaaligallupit

HS-gallup Rkp:n kannatus putosi kristillis­demokraattien alle – kokoomus jatkaa nousuaan Rkp:n kannatus on viimeksi ollut näin alhainen syksyllä 2011. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Joona Aaltonen HS RKP on hallituspuolueista ainoa, jonka kannatus on laskenut viime vuoden joulukuusta, selviää Helsingin Sanomien tuoreesta kyselytutkimuksesta. Siinä missä joulukuun alussa puoluetta kannatti 4,1 prosenttia vastanneista, oli vastaava lukema nyt 3,8 prosenttia. Edellisen kerran Rkp:n kannatus on HS:n kyselytutkimuksessa laskenut näin alas lokakuussa 2011. KYSEESSÄ on myös ensimmäinen kerta sitten loppuvuoden 2010, kun Rkp:n kannatus laskee kristillisdemokraattien kannatuksen alapuolelle. Kristillisdemokraattien kannatus nousi tammikuun kyselytutkimuksessa neljästä prosentista 4,3 prosenttiin. Myös muilla hallituspuolueilla kannatus oli nousujohteista. Kyselytutkimuksessa suosituimpana puolueena säilyi kokoomus, jota äänestäisi 21,7 prosenttia äänestäjistä, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Joulukuun puolue­gallupissa puolueen kannatus oli 21,4 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus kasvoi puolestaan niukasti joulukuun kyselytutkimuksesta 17,9 prosentista 18 prosenttiin. OPPOSITION puolella myös vihreiden ja vasemmistoliiton sijoitus kannatuskyselyssä vaihtui päittäin. Viime vuonna paikoin vihreiden kannatuksen yläpuolella olleen vasemmistoliiton kannatus putosi 0,7 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin joulukuun kyselystä. Vihreillä nousua oli samaan aikaan 0,4 prosenttiyksikköä, mikä nosti puolueen kannatuksen 8,9 prosenttiin. Kannatuskyselyn toisella sijalla pysyi Sdp, jonka kannatus laski 0,3 prosenttiyksiköllä 20,5 prosenttiin.

Tämä on maamme tilanne

MT: Riikka Purralta tyly ulostulo Valtiovarainministerin mukaan Suomessa on erityisen lyhyt työviikko verrokkimaihin nähden. – Yhä tippuvat Pisa-tulokset viestivät, että suunta on kaiken lisäksi väärä, Purra kirjoittaa. Tuuli Tahkokorpi Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuvailee Maaseudun Tulevaisuuteen kirjoittamassaan kolumnissa, kuinka hallituksen kaavailemat leikkaukset ja uudistukset eivät ole ”radikaaleja vaan aivan peruskauraa”. Purra toteaa MT:n kolumnissa, että Suomen työllisyys on hyvin korkea, mutta työn kannustimet ovat heikkoja niin matala- kuin korkeapalkkaisilla aloilla. – Kokonaistyöpanos ei ole noussut. Työtuntien määrä on jopa laskenut. Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko, Purra kirjoittaa. ”Halpamaahanmuutto ei pelasta” Purra tuo esiin myös Suomen heikon syntyvyyden. Ministerin mielestä väestönkehitys on ”ankeaa”. – Halpamaahanmuutto ei pelasta asiaa kuin korkeintaan maansa ja kansansa (ja veronmaksajan) hyljänneen äärikapitalistin mielestä, hän lataa kolumnissa. Työn tuottavuuden kasvu on valtiovarainministerin mukaan ”aivan erityisen heikkoa”. – Yhä tippuvat Pisa-tulokset viestivät, että suunta on kaiken lisäksi väärä. Nuori, jolla on vakavia puutteita perustaidoissa, ei varmasti kilvoittele osaamisen ja innovaatioiden kanssa tulevaisuudessakaan. Helppokäyttöiset Kelan sovellukset ovat todennäköisempi vaihtoehto. Suomen taloudella on Purran mukaan ”toivoa, kunhan vaihdamme valittamisen toimeliaisuuteen ja teemme välttämättömät uudistukset”.

Sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 14.1.2024› 3. vuosikerta 2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Jeesus Kristus, Herramme. Maan päällä ollessasi sinä ilmaisit monin tavoin kirkkautesi. Elämän arjessa meiltä hämärtyy usein se, että sinä elät ja teet työtäsi meissä ja muissa. Ravistele meidät hereille Henkesi avulla ja vahvista uskoamme rakkautesi voimaan. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Suuri Jumalamme. Sinä olet luonut meidät, ja Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan hankkinut meille vapautuksen syyllisyydestä ja synnin vallasta. Sinä olet antanut meille myös armolahjoja. Auta meitä ottamaan antamasi lahjat käyttöön. Opeta iloitsemaan iloitsevien kanssa ja rohkaisemaan niitä, jotka ovat uupuneita ja toivottomia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Herra, kiitämme sinua siitä, että meillä on oma paikkamme seurakunnan jäseninä. Opeta meitä hiljentymään yhdessä sanasi ääreen ja ammentamaan siitä uutta voimaa. Rohkaise meitä ottamaan vastaan myös se, mitä annat meille ehtoollispöydässä. Kiitos, että vapautat meidät pelon ja orjuuden hengestä. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Rakas Jumala. Meidän on välillä vaikea luottaa sinuun. Haluaisimme olla varmoja tulevaisuudesta, eikä meidän ole helppoa heittäytyä vain sinun varaasi. Auta meitä uskomaan, että koko elämämme on sinun käsissäsi. Auta meitä luottamaan, että sinä tänäkin päivänä voit luoda uutta ja antaa lahjoja, joita emme olisi osanneet edes odottaa. Sinua me ylistämme. 5 Rakas Jeesus, kiitos että sinä tiedät, mitä me tarvitsemme. Me emme aina tiedä, miten meidän tulisi rukoilla. Kuitenkin sinä annat meille paljon enemmän kuin osaamme edes pyytää. Auta meitä näkemään suuria ja pieniä ihmeitä, joita elämässämme tapahtuu jatkuvasti. Opeta meitä jättämään kaikki asiamme sinun hoitoosi ja luottamaan kaikessa sinuun. Kiitos, rakas Jeesus.

Halla-aho: Hallitus päättää ei virkamiehet

POLITIIKKA Näin presidenttiehdokkaat kommentoivat ulkoministeriön työntekijöiden ministeri Valtoselle osoittamaa kirjettä Ulkoministeriön työntekijät lähettivät poikkeuksellisen kirjeen ulkoministeri Elina Valtoselle (kok). Kirjeen syy oli tyytymättömyys Suomen Lähi-idän politiikkaan. Jussi Halla-aho uskoo, että ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuleminen julkisuuteen liittyy presidentinvaaleihin. Jussi Halla-aho uskoo, että ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuleminen julkisuuteen liittyy presidentinvaaleihin. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA STT, Iiro-Matti Nieminen 11.1. 22:00 PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo, ettei hän osaa suuresti paheksua sitä, jos ulkoministeriön työntekijät ministeriön sisäisesti ilmaisevat mielipiteensä Suomen Lähi-idän politiikasta. Hän kuitenkin katsoo, että julkisuuteen tullessaan tällaiset ”adressit ja vetoomukset” ovat ongelmallisia. – Suomen ulkopoliittisen linjan määrittelee parlamentaarista luottamusta nauttiva hallitus eikä mikään painostusryhmä ulkoministeriön sisällä, Halla-aho kommentoi STT:lle. – Toivon, että he itse ymmärtävät tämän. STT uutisoi keskiviikkona ulkoministeriön työntekijöiden poikkeuksellisesta kirjeestä ulkoministeri Elina Valtoselle (kok). Kirjeen syy oli tyytymättömyys Suomen Lähi-idän politiikkaan. Marraskuussa toimitetussa kirjeessä 79 ulkoministeriön työntekijää esitti, että Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. – Israel on vastatoimissaan Gazassa selvästi ylittänyt suhteellisuusperiaatteen rajat, kohdistanut iskuja siviili-infrastruktuuriin sekä erityisen suojelun piirissä oleviin rakennuksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin. Nämä ovat todennäköisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jopa sotarikoksia, ministeriön työntekijät kirjoittivat. Halla-aho uskoo, että ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuleminen julkisuuteen liittyy presidentinvaaleihin. – Se, että se on nyt vuodettu julkisuuteen, epäilemättä liittyy presidentinvaaleihin ja ehkä haluun luoda mielikuvaa siitä, että Suomen nykyisen hallituksen ulkopoliittisessa linjassa olisi jotain epäselvää, Halla-aho sanoo. – Joku varmasti kokee, että tällaiset vuodot palvelevat hänen omia intressejään. STT ei saanut keskiviikkona uutisoimaansa kirjettä oma-aloitteisena vuotona miltään taholta, vaan uutinen perustui toimituksen omaan monivaiheiseen tiedonhankintaan ja julkaistiin asian uutisarvon perusteella. ”Hallituksen linja kohdallaan” ÄÄRIJÄRJESTÖ Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta. Israelin mukaan iskussa kuoli noin 1 200 ihmistä ja yli 240 jäi panttivangiksi, mihin Israel on vastannut Gazan palestiinalaisalueilla kovalla kädellä. Halla-ahon mukaan hänen on vaikea nähdä, millä muulla tavoin Israel voisi reagoida Hamasin toimintaan. – En viittaa ainoastaan syksyiseen Hamasin hyökkäykseen, vaan (myös) vuosia jatkuneeseen rakettitulitukseen Gazasta. – Kaikki siviiliuhrit ovat valitettavia. Toisaalta tiedämme, että Hamas käyttää siviilejä ihmiskilpinä ja varmaakin pyrkii siihen, että Israelin sotilasoperaatioista aiheutuisi mahdollisimman paljon tuhoa siviileille, koska tämä tietenkin heikentää Israelin asemaa kansainvälisillä foorumeilla. Suomi pidättäytyi lokakuussa äänestämästä YK:n yleiskokouksen välitöntä humanitaarista tulitaukoa koskevan päätöslauselman puolesta. Äänestyksen jälkeen ulkoministeri Valtonen kertoi ratkaisun johtuneen siitä, että tekstissä ei tuomittu erikseen Hamasin iskua. Suomen tavoin toimi 14 muuta EU-maata. Joulukuussa Suomi äänesti puoltavasti päätöslauselmasta, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan ja vaadittiin, että osapuolet noudattavat kansainvälistä oikeutta, panttivangit vapautetaan välittömästi ja ehdoitta ja Gazaan taataan humanitaarisen avun pääsy. Perussuomalaisten presidenttiehdokas ei moiti Suomen suhtautumista Israelin toimiin Gazassa. – En osaa lähteä arvostelemaan hallituksen ulkopoliittista linjaa tässä kohdassa. Mielestäni se on ollut aivan kohdallaan ja johdonmukainen, Halla-aho sanoo. Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan Israelin iskut olisivat tammikuun alkupuolelle mennessä vaatineet yli 23 000 kuolonuhria. Muun muassa YK ja Yhdysvallat ovat pitäneet lukujen mittaluokkaa oikeana. Rehn: Myös virkamiehillä on sananvapaus VALITSIJAYHDISTYKSEN ja keskustan presidenttiehdokkaan Olli Rehnin mukaan ulkoministeriön työntekijöiden kirje kertoo siitä, miten suuri ja tunteita herättävä kysymys Gazan tilanne on Hamasin lokakuisen terrori-iskun ja Israelin vastatoimien jälkeen. Rehn kertoo arvostavansa suomalaista virkakuntaa korkealle ja sanoo, että nämä ovat osaavaa ja sitoutunutta väkeä. – Myös virkamiehillä on sananvapaus. Tulkitsisin kirjeen oman talon ministerille sopivan tähän raamiin, Rehn sanoo STT:lle. Olli Rehnin mukaan on selvää, että Suomessa kansanvaltaisesti valitut päättäjät vetävät poliittisen linjan ja virkamiehet toteuttavat tätä linjaa virkatehtävissään. Olli Rehnin mukaan on selvää, että Suomessa kansanvaltaisesti valitut päättäjät vetävät poliittisen linjan ja virkamiehet toteuttavat tätä linjaa virkatehtävissään. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO – Mielestäni kirje on saanut kuitenkin yllättävän suuret mittasuhteet, mikä kertoo siitä, miten puhuttava ja tunteita herättävä tämä Gazan vaikea tilanne on. Samalla on Rehnin mukaan selvää, että Suomessa kansanvaltaisesti valitut päättäjät vetävät poliittisen linjan ja virkamiehet toteuttavat tätä linjaa virkatehtävissään. Rehnin mielestä oli Suomelta oikea linjaus pidättäytyä lokakuussa äänestämästä Gaza-päätöslauselmasta YK:n yleiskokouksessa. – Kyllä Yhdistyneiden kansakuntien pitää pystyä tuomitsemaan Hamasin terroriteot ja tunnustamaan Israelille täysi oikeus puolustautua, Rehn katsoo. Hänen mukaansa nyt on olennaista saada humanitaarinen tulitauko Gazaan ja käynnistää neuvottelut kahden valtion mallista, jossa Israelin turvallisuus taataan ja luodaan edellytykset palestiinalaisten valtiolle. ”Aidalla istuminen ei ollut johdonmukaista” VIHREIDEN tukeman valitsijayhdistyksen ehdokkaan Pekka Haaviston mielestä Suomen ei ollut johdonmukaista jäädä istumaan aidalle, kun YK:ssa äänestettiin lokakuussa Gaza-päätöslauselmasta. Haavisto sanoi keskiviikkona STT:lle, että Suomi olisi voinut äänestää humanitaarisen tulitauon puolesta jo lokakuussa ja antaa äänestysselityksen, jossa olisi tuomittu jyrkästi Hamasin isku. – Minusta tämä olisi ollut johdonmukaista meidän aiemmalle politiikallemme, hän sanoi. Sdp:n Jutta Urpilaisen mukaan ulkopolitiikassa on ollut nähtävissä, että Suomesta halutaan tehdä Nato-Suomea, joka muuttaisi ulkopolitiikkansa arvopohjaa oletettujen odotusten mukaiseksi. – Tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi Lähi-idän politiikassa, jossa Suomi äänesti YK:ssa eri rintamassa kuin verrokkimaamme Norja, Urpilainen sanoi keskiviikkona tiedotteessa. Urpilaisen mukaan Suomi ei saa seurata suurvaltojen julkilausuttuja tai oletettuja näkemyksiä valintoihin, jotka eivät ole Suomelle luontevia. Kokoomuksen Alexander Stubb sanoo diplomaattien kirjeen kertovan ennen kaikkea siitä, että Israelin ja Gazan konflikti herättää voimakkaita tunteita ja monella on siitä vahva näkemys. – Suomen linja on toimiva ja linjassa pitkällä aikavälillä. YK:n ensimmäisessä päätöslauselmassa olimme monien verrokkimaiden kanssa samoilla linjoilla. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Suomi on selkeästi tuominnut Hamasin terrori-iskun ja myös peräänkuuluttanut malttia Israelilta ja toimii aina kansainvälisen oikeuden mukaisesti, Stubb kirjoitti sähköpostivastauksessaan STT:lle keskiviikkona. Vasemmistoliiton Li Andersson on ottanut toistuvasti kantaa tilanteeseen jo ennen ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuloa julki. Andersson on muun muassa esittänyt viestipalvelu X:ssä, että Suomen pitäisi tehdä puoltava väliintulo Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaan kanteeseen. Kanteessa on kyse siitä, syyllistyykö Israel palestiinalaisten kansanmurhaan Gazassa.

Sanna Ukkola presidenttiehdokkaista

Kolumni: Mika Aaltolan vihjataan olevan tyhmä, Halla-aho teki käsittämättömän vedon ja Haaviston kampanja on suuressa vaarassa SANNA UKKOLA Rietastelua, kähmintää tai studioraivareita ei tipu näissä vaaleissa, mutta muuta irstautta on tarjolla yllin kyllin. Lue tästä kaikki, mitä sinun pitää tietää presidentinvaaleista. Tänään klo 9:03 Jokaisella presidenttiehdokkaalla on omat sudenkuoppansa. Mika Aaltola lähti kisaamaan Suomen kovimmasta ja vaativimmasta poliittisesta tehtävästä ilman poliittista kokemusta ja kunnon koneistoa. Aaltolan retoriikka on sen verran kryptistä ja maailmojasyleilevää, että jo ainakin Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen ja Hesarin toimittaja Marko Junkkari ovat verranneet häntä puutarhuri Chanceen, jota pidetään Forrest Gumpin esikuvana. Elokuvahahmo on lukutaidoton ja vähä-älyinen toope, joka nousee sattumalta vaikutusvaltaiseen asemaan. Toimittajien teksteistä syntyi kuva, että he pitävät Aaltolaa tyhmänä. Auts! Ei Aaltolaa tietenkään voi vähä-älyiseksi kutsua, mutta ainakin hän on pelissä, jota hän ei osaa pelata. Politiikka ei ole helppoa. Jo ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa Aaltola mokasi: “Jos on tietoa ja on taitoa ja on rohkeutta, ja sitä ei muilla tunnu olevan, sitä näkemystä – niin sitten on vähän niin kuin velvollisuus lähteä”, hän sanoi kampanja-avauksessaan. Aaltolan muotoilu oli huolimaton, mutta varsin viaton siihen nähden, millainen meteli siitä syntyi. Poliittiset vastustajat tehtailivat pitkin somea Aaltolasta meemejä, jotka maalasivat ehdokkaasta ylimielisen kuvan. Häntä lyötiin säälimättä, koska häntä pidettiin uhkana. Media lähti toistamaan vastustajien luomaa kuvaa, ja mieheltä kyseltiin haastattelussa toisensa perään, kuinka ylimielinen hän mielestään on. Kun tällainen tahra helmaan sattuu, sitä ei saa pois ainakaan toteamalla, että ei ole lainkaan ylimielinen. Sanan toistaminen vain lisää vaikutelmaa entisestään. Poliittisen propagandan perusoppi kuuluu: Älä koskaan toista vastustajasi väärää väitettä. Toinen sääntö: Ylimielisyys on poliitikon suurin synti. Aaltola pelattiin heti syrjään varsin taitavasti. Ehdokas teki sen toisaalta ihan itse antamalla aseet vastustajiensa käsiin. Ylimielisyydestä syytettiin aikoinaan myös kokoomuksen Alexander Stubbia. Hän on ottanut onkeensa vanhoista virheistään ja välttelee niitä nyt kuin Sanna Marin Seiskan paparazzia. Stubb oli aikoinaan Suomen suosituimpia poliitikkoja, joka voitti ulkoministerinä ja ulkomaankauppaministerinä äänestykset ministerien suosiosta. Pääministeriaikoina Stubbiin iskostui kuitenkin ylimielinen leima, joka romautti kokoomuksen kannatuksen ja hetkellisesti myös Stubbin oman poliittisen uran. Nyt Stubb kehuu muita ehdokkaita, kun häneltä kysytään, miksi juuri hän olisi hyvä presidentti. Puheissaan hän varoittelee kannattajiaan siitä, että muiden mätkimiseen ei pidä missään tapauksessa lähteä, nyt keskitytään hyvään fiilikseen. Kontrasti on aika suuri, jos muistelee esimerkiksi Stubbin haastattelua taannoisessa Marjan vallassa -ohjelmassa 2015. Tuolloin toimittaja Marja Sannikka kertoi pelänneensä, että kiukkuinen Stubb kävelee ulos koko haastattelusta, vaikka kysymykset eivät edes olleet erityisen ikäviä. Stubb on onnistunut kampanjassaan vetämään ilmat pihalle kritiikiltä esimerkiksi liittyen hänen vanhoihin Venäjä-virheisiinsä. Kampanjansa alkuvaiheessa Stubb myönsi avoimesti eri haastatteluissa tehneensä Venäjän suhteen useita virheitä ja samalla torppasi ison osan kilpailijoidensa kritiikkiä. Samaa ei ole missään vaiheessa tehnyt presidenttiehdokas Jussi Halla-aho, joka kieltäytyy jääräpäisesti pyytämästä anteeksi vanhoja kirjoituksiaan. Sen takia niistä kysytään häneltä edelleen, haastattelusta toiseen, vuosien ja jopa yli vuosikymmenen jälkeen. Yleensä ehdokkaat pyrkivät tarjoamaan kansalle wow-ilmiöitä; ehdokas Halla-aho tarjoilee häh-ilmiöitä. On siinä analyytikoilla pohtimista, että miksi vuosikausia sananvapausteemoilla kampanjoinut Halla-aho yhtäkkiä lähteekin hamuamaan lainsuojaa vihreältä varavaltuutetulta ja joltain random-koomikolta. Miksi Halla-aho haluaa nostaa agendalle keskustelun siitä, onko hänen politiikkansa fasistista? Miksi hän haluaa tahrata oman hyvin menneen puheensa Ukrainassa sisäpoliittisella kalistelulla, jonka hän voi vain hävitä? Jos Halla-aho häviää oikeusprosessin, kuka tahansa voi vastaisuudessa kutsua häntä ja ehkä myös hänen puoluetovereitaan fastisteiksi ilman pelkoa sanktioista. Silloin on oikeudessa asti todettu, että näin tosiaan saa perussuomalaisesta korkeasta poliitikosta sanoa. Tämän kummallisen poukkoilun lomassa Halla-aho on onnistunut määrittelemään vaalien agendaa – pitkälti omien vastustajiensa ansiosta. Hänestä puhutaan ja häneen reagoidaan, mikä on jokaisen ehdokkaan elinehto tässä vaiheessa vaaleja. Poliittinen keskustelu ei käänny sinne, missä vallitsee hymistelevä yksimielisyys vaan sinne, minne rakennetaan ristiriitaulottuvuus. Halla-ahon vastustajat tarttuivat innolla esimerkiksi puhemiehen täkyyn siitä, että kansanedustajien ja ministerien pitäisi olla syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Jopa Jutta Urpilainen nielaisi koukun sellaisenaan ja lähti paheksumaan Halla-ahoa. Urpilaisen oma kannatus on Sdp:lle suorastaan kiusallisella tolalla, ja kampanja ei tunnu ottavan tuulta alleen millään. Takana ovat demaripresidenttien kunnian päivät; Urpilainen jatkaa samalla heikolla linjalla kuin Paavo Lipponen ja Tuula Haatainenkin. Politiikan analyytikot arvioivat taustakeskusteluissa, että Urpilaisen kampanja ei ole tehtäviensä tasalla. Häntä on vaikea saada keskusteluihin – eikä kampanjatiimistä välttämättä edes vastata, pääseekö ehdokas tulemaan vai ei. Urpilainen hakee vauhtia naiskortista ja koettaa uusintaa Marinin mimmienergiaa esimerkiksi avaamalla Barbie-elokuvan näytöksen. Barbie-leffa toistaa intersektionaalisen feminismin pahimpia kliseitä, ja sitä on syytetty miesten halveksunnasta. On vaikea nähdä, että tällaisilla assosiaatiolla saisi kampanjaansa puhtia. Let’s face it: Jutta aloitti kampanjansa aivan liian myöhään. Pekka Haaviston kampanja on varovainen, ja hän pelaa jo kakkoskierrosta esimerkiksi profiloitumalla niin oikealle ja niin “konservatiiviseen” nurkkaan kuin hänen ajatusmaailmallaan on mahdollista. Kannatuksen hiipuminen tässä vaiheessa kampanjaa on äärimmäisen vaarallista, sillä nouseva kuten myös laskeva trendi tuppaavat vahvistumaan niin sanotun bandwagon-ilmiön myötä. Haaviston kampanjatoimistossa odotetaankin todennäköisesti pelonsekaisin tuntein gallupeja, sillä kannatuksen väheneminen tässä vaiheessa voi tietää katastrofia. Se voi muuttua Haaviston kolmanneksi painajaiseksi. Halla-ahon nouseva kannatus saattaa kuitenkin hyödyttää Haavistoa, sillä Halla-ahon vastustajat voivat ryhmittyä Haaviston taakse estääkseen perussuomalaisten ehdokkaan nousun kakkoselle. Marin näytti taktisen äänestämisen mallia eduskuntavaaleissa ja laaritti vasemmistoliiton ja vihreiden äänet puolueelleen. Voi olla, että Haavisto tekee saman tempun nyt demareille ja vasemmistoliitolle. Yleensä hopea ei ole häpeä, mutta presidentinvaaleissa kakkossija on käytännössä kaikkein epäedullisin. Vaalien käyminen on äärimmäisen kallista, ja kakkoskierroksen kampanjat joutuvat kaivamaan taskunsa tyhjiksi kattaessaan valtavaksi nousevia mainoskuluja. Kakkossija voi raunioittaa pienen puolueen budjetin – ja nyt Haavistolla positio saattaa olla edessä jo kolmatta kertaa. Olli Rehnillä puolestaan olisi runsaasti hyviä ominaisuuksia presidentiksi, mutta hänen kampanjansa ei ole onnistunut valjastamaan niitä kansansuosioksi asti. Rehniin liitetään jatkuvasti määreitä, kuten tylsä, harmaa tai epäkarismaattinen. Mutta tilanteessa, jossa maailma on kolmannen maailmansodan partaalla, me emme halua johtajaksemme itseään täynnä olevaa showmiestä tai revyynaista. Me elämme vaarallisia aikoja, joten Suomen johtoon tarvitaan vakaa ja turvallinen johtaja. Tylsyys ei ole itsessään mitenkään huono ominaisuus presidentille, ja Rehnin kampanjan olisi pitänyt pystyä kääntämään ehdokkaan kuivakka asiallisuus eduksi ja gallup-prosenteiksi. Nyt tässä ei ole onnistuttu.

Auringonlaskukuvia riittää

Tänään taas lehdenjakoreissulla niin värikäs auringonasku, että oli pakko ottaa kuva, fb-sivullani nähtävissä.

Henki-lehden artikkeli

Anssi Joutsenlahti oli myymässä kenkiä lähetyksen hyväksi myös Seinäjoen herättäjäjuhlilla viime kesänä. Kuvateksti Henki-lehteen minusta tehdyssä artikkelissa. Henki 1 | 2024 - Kipinä liikuntaan tuli kotoa jo kouluajoilta, kun on yrittänyt pärjätä varsinkin juoksukilpailuissa ja harjoittelun myötä tuli myös menestystä. Yli 80 maratonia olen juossut. Olen pyrkinyt saamaan hyvän tuloksen, en niinkään lukumäärää. Helsingin City Marathonilla olen ollut sen alusta vuodesta 1981 lähtien mukana, tosin viime vuosina lyhyempiäkin matkoja on tullut mukaan. Täyden maratonin juoksin siellä viimeksi vuonna 2015. Erityisesti on jäänyt mieleen vuosi 1968, kun voitin Turun maratonin ja sain jopa seppeleen kaulaan ja melkoisesti huomiota niin Turun Sanomissa kuin jopa Seura-lehdessäkin. Pitkä tie pappina - Pappisvihkimykseni sain Herättäjä-Yhdistykseen Jukka Malmivaaran ollessa puheenjohtaja ja toimin aluesihteerinä toistakymmentä vuotta. Sitten olin kahden seurakunnan kirkkoherrana, ensin Jämijärvellä ja sitten Jurvassa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen olin vuoden kerrallaan sijaisena kolmessa seurakunnassa Satakunnassa, joista yksi kotiseurakuntani Kankaanpää. Jämijärven ja Kankaanpään tehtävät ovat olleet siinä mielessä merkittävimpiä, että tunnen koko ikäni täällä asuneena alueen ja ihmiset. Yhä edelleen on toimituksia ja olen esim. kirkkovaltuustossa. Joutsenlahden teologian ydin Siionin virsissä - Näin olkoon tästä lähin jumaluusoppini: Myös viimeinen ja vähin saa olla omasi. Ja Nöyryyden harva kalliiksi arvaa, vaikka on kalliimpi kuin koko maailma. Ja Wilhelmi Malmivaaran virsi Sinua kohti, Herra, heikkona hapuilen. Luo katse sydämeeni, sulata routa sen. Ja armon saatuani täydelleen rauhoitun. Ja vielä Antti Achrenius: On laupeus sanomaton. Hän, Jeesus, kun hoitanut on niin meitä kuin muitakin uskoviaan ja auttanut vaivoissa maan. Lähetyskenkiä Joutsenlahti myy eri tapahtumissa kenkiä lähetystyön hyväksi. MENKÄÄ JA TEHKÄÄ KAIKKI KANSAT MINUN OPETUSLAPSIKSENI, ON VAPAHTAJAMME TESTAMENTTI. - Kotipaikkakuntani Kankaanpää on aina ollut kenkäpitäjä kymmenine kenkätehtaineen. Ajattelin edistää tehtaittemme menekkiä ja tarjota ystäväkansalle laadukkaita ja kotimaisia kenkiä ostajallekin kannattavasti, Joutsenlahti kertoo kenkämyynnin ideasta. Kirkon missio tänään - Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, on Vapahtajamme testamentti. Tänä päivänä lähetys on hajaantunut kovin monen eri järjestön osalle, joista kaikki eivät ole edes kirkon virallisella linjalla. Suomen Lähetysseura on vanhin ja suurin ja koko kirkon järjestö. Myös heränneen kansan lähetysrahat käytetään sen kautta. Näin sitä nimenomaan on kannatettava, hän kuvaa ajatuksiaan. Yhteiskunnan monet haasteet Kansanedustajana Anssi Joutsenlahti toiminut kolme kautta ja mm. eduskunnan toisena varapuhemiehenä. Yhteiskunnallisena vaikuttajana hän on ollut monessa. - Voisi jopa sanoa, että lähes kaikessa mahdollisessa niin valtakunnan, maakunnan kuin kuntatasollakin ja paikallisseurakunnan puolella vuodesta 1968 lähtien. - Suomessa hyvinvointialueiden toiminnan turvaaminen kaikille tarvitseville, etenkin vanhuksista huolehtiminen ja paikallisten palveluiden saaminen. Kokonaistalouden saattaminen tasapainoon pitkän velkaantumiskehityksen jäljiltä. Maailmassa rauha eli kipupisteet: Ukrainan itsenäisyys sille kuuluvine alueineen, ja Israelin aseman vakauttaminen ja palestiinalaisille oma valtio, jossa uskonveljiensä arabien olisi vihdoin otettava vakavasti palestiinalaisten saattaminen ihmisarvoiseen asemaan. Arabimailla on kyllä rikkauksia ja laajoja maa-alueita, hän toteaa.

Auringonlaskua KOrvaluomalla

Lehdenjaos Korvaluomalla, kuvia FB-sivulla

Kasteen sunnuntai

SUNNUNTAI 7.1.2024› Kasteen lahja Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa. Päivän rukoukset Ikuinen Isä. Sinä ilmoitit Jeesuksen rakkaaksi Pojaksesi Jordanin kasteessa. Auta meitä Kristukseen kastettuja pysymään uskollisina kutsumuksellemme sinun lapsinasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja ikuisesti. 2 Taivaallinen Isämme, me kiitämme sinua siitä, että olet lähettänyt Poikasi meidän ja koko maailman syntien sovitukseksi. Kiitos kasteesta, jossa meidät on liitetty hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa osallisuuteen. Kiitos Pyhän Henkesi uudistavasta työstä, kiitos ikuisen elämän toivosta. Anna meidän elää tästä valtakuntasi perinnöstä, jonka olemme saaneet pyhiesi joukossa. Me ylistämme sinua, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. 3 Jeesus Kristus, sinä suostuit kasteessa Vapahtajan kutsumukseesi, sinä tunnet ihmisen osan. Meidät on otettu jo varhain sinun hoitoosi. Elämän haavoittamina tulemme eteesi ja pyydämme: Sinä kipujen mies, paranna meidän kipumme, anna kestävyyttä ja rohkeutta, virvoita sielumme ja henkemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Armollinen Jumalamme. Sinä tunnet meidät nimeltä ja puhuttelet jokaista henkilökohtaisesti. Olet myös tarkoittanut meidät elämään yhdessä, perheesi jäseninä. Vie meidät yhteen muiden sinua etsivien kanssa, jotta voimme kannustaa toisiamme uskon kilvoituksessa. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Loppiainen

Kirkkovuosikalenteri Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, maailman valo Loppiaisen evankeliumi kertoo idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukoukset Taivaallinen Isä, joka johdatit idän tietäjät Betlehemin seimelle, opasta myös meidät sanasi valossa Jeesuksen luo. Avaa silmämme ja sydämemme, että näkisimme hänen kirkkautensa. Auta meitä pysymään hänen yhteydessään, niin että voisimme heijastaa hänen valoaan ja julistaa sanomaa hänestä lähellä ja kaukana oleville. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. 2 Kaikkivaltias Jumala, taivaan ja maan Herra. Tänään kiitämme sinua valosta, joka on syttynyt Kristuksessa maailman yöhön. Kiitämme kirkkaudesta, joka loistaa elämämme pimeyteen, ja rukoilemme: Johdata kaikki kansat valoosi, niin että saisimme kerran yhdessä ylistää sinua ikuisesti. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Jumala, sinä olet Isämme. Sinä sytytit yötaivaalle tähden, joka opasti viisaat miehet Betlehemiin. Anna tähden loistaa myös meille, anna sen loistaa kaikille sinua etsiville. Kiitos, Isä, että olet valinnut meidät. Kiitos, ettei kukaan ole sinulle merkityksetön. Kiitos, että olet lähellä kaikkia, jotka sydämestään huutavat sinua. Anna meidän tuntea läsnäolosi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Jumala, tänään muistelemme idän viisaita tietäjiä, jotka lähtivät pitkien matkojen takaa etsimään Jeesus-lasta tähti oppaanaan. Herätä meidänkin sydämissämme kaipaus Jeesuksen puoleen, niin että koko elämämme ajan tahdomme elää hänen lähellään. Anna meille sama ilo, jonka tietäjät saivat, kun he löysivät Jeesuksen. Kiitos, että kuulet meitä. 5 Rakas Jeesus, Vapahtajamme. Sinun seimesi ääreen tulivat idän tietäjät lahjoineen, sillä Jumalan tähti johdatti heitä. Myös me tulemme valosi kutsumina – tulemme pimeästä, tyhjin käsin ja köyhinä. Ojennamme kätemme sinua kohti ja pyydämme: Sytytä sisimpäämme taivaasta tuomasi valo. Kosketa meitä ja lähetä meidät maailmaan jakamaan rakkautesi lahjoja. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Jokisipilä: Jussilla mahdollisuuksia

Etusivulle JUURI NYT: Pallaksen turman uhrien viimeinen, koskettava kirjoitus – ”Meillä on ollut satumaiset päivät” JUURI NYT: SM-liigan kriisiseuraa nöyryytetään – verivihollinen takoo maaleja ja kokenut hyökkääjä sikaili itsensä suihkuun POLITIIKKA Tutkija: Tammi­kuun yllätys mahdollinen presidentin­vaaleissa – ”Haavisto saa juosta ihan täysillä maali­viivalle saakka” Tutkijat ovat kahta mieltä siitä, voiko presidentinvaalien kärkikolmikossa tapahtua vielä toisen kierroksen asetelmat mullistava muutos. JAA KOMMENTIT Politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Markku Jokisipilä arvioivat vaaliasetelmaa, kun ensimmäisen kierroksen loppuun on reilut kolme viikkoa. Politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Markku Jokisipilä arvioivat vaaliasetelmaa, kun ensimmäisen kierroksen loppuun on reilut kolme viikkoa. KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ, VESA MOILANEN / LEHTIKUVA, IVAN BESSEDIN Heini Särkkä 3.1. 19:49 EDUSKUNNAN puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps) kannatus on ollut nousussa viimeisimmissä presidentinvaalien kannatuskyselyissä. Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 15 prosenttia suomalaisista piti Halla-ahon ulkopoliittisia näkemyksiä luotettavimpina. Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa Halla-aho asettui kolmanneksi suosituimmaksi ehdokkaaksi heti Alexander Stubbin (kok) ja valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr) taakse. Ennen joulua Halla-aho nousi Maaseudun Tulevaisuuden presidentin­vaali­gallupissa kärkikolmikkoon. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ – Halla-ahon kannatus saattaa olla yksi paikka, josta tulee tammikuun yllätys. Jos hän pystyy mobilisoimaan ensimmäisellä kierroksella koko porukan, joka äänestää eduskunta­vaaleissa perussuomalaisia, se on aika liki, että se riittää toiselle kierrokselle, arvioi Eduskunta­tutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Jos Halla-aho saa päälle vielä toisten puolueiden konservatiivisesti ja maahanmuutto­kriittisesti ajattelevien kannattajien äänet, silloin yllätys voi realisoitua, pohtii poliittisen historian professori Jokisipilä. Perussuomalaisten kannatus on yhä viimeisimmissä mittauksissa lähes 18 prosenttia, eikä kannatuksen romahduksesta ole näkynyt merkkejä. Halla-aho ei ole hallituksen ministeri, joten hän on hieman syrjässä hallitukseen liittyvästä kriittisestä talouspoliittisesta keskustelusta. Kansallismielisesti ja konservatiivisesti ajattelevia suomalaisia on jopa yli 30 prosenttia äänestäjistä: heitä on niin Olli Rehnin (kesk) kannattajissa kuin kokoomuksen konservatiivilaidalla. Myös Mika Aaltolan (sit.) sulanut kannatus voi hyvin sataa Halla-ahon laariin. Toisaalta itärajan tilanne pitää esillä perussuomalaisten maahanmuutto­poliittista linjaa, jonka voi katsoa alkaneen Halla-ahosta. – Jos kannatus alkaa olla nyt 15 prosenttia, ja tässä on vajaa kuukausi aikaa, on se mahdollista. Presidentinvaalien viimeisiin viikkoihin jää maksimaalinen panos, koska siellä on niin monta sellaista ehdokasta, jotka pystyvät huippuonnistumisella nousemaan 20 pinnaan, Jokisipilä sanoo. Professorin mukaan tällä hetkellä varmalta näyttää ainoastaan se, että Alexander Stubb menee toiselle kierrokselle. – Sitten olisi kyse megaluokan yllätyksestä, jos hän ei olisi siellä. Haavisto saa juosta ihan täysillä maaliviivalle saakka. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kisassa on mukana yhdeksän ehdokasta. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kisassa on mukana yhdeksän ehdokasta. KUVA: IVAN BESSEDIN Jokisipilän mukaan Jutta Urpilaisen (sd) ja Halla-ahon välinen kilpailuasetelma on äärimmäisen mielenkiintoinen. Tällä hetkellä kuitenkin sekä Ilta-Sanomien että Helsingin Sanomien teettämissä kyselyissä Urpilainen ja Li Andersson (vas) asettuvat miespuolisten presidenttiehdokkaiden ja myös keskustan Olli Rehnin taakse. Haaviston asema toisella kierroksella voi joutua vaakalaudalle, jos kansallismieliset konservatiivit asettuvat Halla-ahon taakse ja samaan aikaan Urpilaisen ja Anderssonin kannatus nousee merkittävästi. – Perussuomalaiset ovat taitavia viimeisten viikkojen kirijöitä vaaleissa silloin, kun vaalien aiheet heidän äänestäjiään heitä kiinnostavat. Eduskunta­vaaleissa heidän nousunsa on ollut nyt neljä kertaa peräkkäin aika huimaa, Jokisipilä huomauttaa. Halla-ahon tekemät rikosilmoitukset fasistiksi nimittelystä ovat johtaneet ainakin siihen, että hän on ollut sosiaalisessa mediassa yksi eniten keskustelua herättäneistä poliitikoista, Jokisipilä huomauttaa. – En väitä, että tämä olisi sellainen, mutta perussuomalaisilla on ollut aiemmin eduskunta­vaali­kampanjoissa hyvin ajoitettuja vaalivideoita, jotka ovat kaapanneet keskustelun käymään puolueen ympärillä. Eduskunnan puhemies ja perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho. Eduskunnan puhemies ja perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho. KUVA: IVAN BESSEDIN Eduskuntavaaleissa perussuomalaisten arvostelu on saanut osan porukasta asettumaan entistä tiukemmin heidän puolelle. Sama ilmiö ei välttämättä toimi yhtä hyvin presidentinvaaleissa, Jokisipilä näkee. – Jos tämä keskustelu rikosilmoituksesta saa aikaan sellaisen efektin, se voi olla Halla-ahon kannatusta nostavakin tekijä.

PS nousi eniten eli 0,6%

Ylen kannatusmittaus: kokoomus ja perussuomalaiset vahvistivat asemiaan, mutta SDP notkahti Kokoomus on yhä Suomen kannatetuin puolue, kertoo Ylen tuorein kannatusmittaus. Kärjessä järjestys on ennallaan, mutta SDP on menettänyt kannatustaan. Puolueiden järjestyksen kehitys Ylen kannatusmittauksissa eduskuntavaaleista 2024 lähtien. Uusimmassa tuloksesssa järjestys on ennallaan: kokoomus, SDP, perussuomalaiset. Kokoomus on säilyttänyt asemansa kärjessä edellisestä mittauksesta. Kuva: Eleni Paspatis / Yle, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle JESSE MÄNTYSALO, NANNA SÄRKKÄ 6:00 Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Puoluekannatuksen kärkikolmikko pysyy muuttumattomana. Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa ykkösenä jatkaa kokoomus, jonka kannatus on noussut hienoisesti 22,9 prosenttiin. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannatuksessa on tapahtunut 1,3 prosenttiyksikön notkahdus. SDP jatkaa silti yhä toisena. Kolmantena pysyttelee perussuomalaiset, jonka kannatus on noussut edellisestä mittauksesta ollen nyt 17,6 prosenttia. SDP menettää kannattajiaan katsomoon Kannatusmittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja huomauttaa, että muutokset ovat tällä kertaa muutoin suhteellisen pieniä, mutta SDP:n kannatus laskee nyt toista kuukautta peräkkäin yli prosenttiyksikön. Turjan mukaan SDP menettää kannatusta ennen kaikkea ”katsomoon”, sillä sen kannatus ei näytä merkittävästi vuotavan muihin puolueisiin. – SDP:tä viime vaaleissa äänestäneistä suurehko osuus on nyt siirtynyt miettivälle kannalle. Se selittää aika pitkälle SDP:n laskua. Kokoomus on säilyttänyt asemansa edellisestä mittauksesta. – Kokoomus on tällä hetkellä yhä selvemmin kannatetuin puolue Suomessa, Turja sanoo. Hän toteaa, että kolmen kärjessä perussuomalaisten kannatus näyttää vakiintuneen reiluun 17 prosenttiin. – Se on pyörinyt siinä jo oikeastaan neljä kuukautta peräkkäin. Tutkimusjohtaja: Voi olla, ettei oppositio onnistunut haastamaan hallitusta Ylipäätään kaikkien hallituspuolueiden kannatus on tuoreimmassa puoluekannatuskyselyssä kasvanut edelliseen kuukauden takaiseen kyselyyn verrattuna. Kristillisdemokraatit nousi nyt 4,1 prosenttiin. Tuomo Turja ottaa esille ennen kaikkea RKP:n, jonka tulos on nyt 3,9 prosenttia. – Edellinen tulos oli todella huono. Nyt lähestytään sitä neljän prosentin tasoa, mikä RKP:llä yleensä on ollut. Oppositiopuolue keskustan kannatus on tuoreimmassa mittauksessa 10,1 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä mittauksessa. Turja huomauttaa, että SDP:n tavoin myös toinen oppositiopuolue vihreät menettää kannattajiaan kannastaan epävarmojen joukkoon. Vihreiden kannatus putosi 7,7 prosenttiin. Mittausajankohtana joulukuussa esillä olivat muun muassa itärajan tilanne sekä eduskunnan hyväksymät sosiaaliturvaleikkaukset. – Hallituksen viesti on ollut se, että Suomen julkisen talouden tilanne on heikko ja jotain on tehtävä. Voi olla, että hallituksen viesti on aika hyvin äänestäjiin purrut, Turja pohtii. Hän arvioi, ettei oppositio pystynyt haastamaan hallitusta joulun alla ainakaan niin, että se näkyisi kannatuksessa.

V.1991 asti ministerin piti olla syntyperäinen Suomen kansalainen

Ben Zyskowicz muistuttaa Iltalehdessä, että vielä vuoteen 1991 asti myös ministerin piti olla syntyperäinen suomalainen. Ei Jussin ehdotus niin pöljä ollut, kun ensinäkemältä tuntui. . Halla-ahon ehdotus sulkisi Ben Zyskowiczilta eduskunnan ovet – Näin hän reagoi Kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok) kertoo, mitä ajattee Jussi Halla-ahon ehdotuksesta, joka rajaisi häneltä pois mahdollisuuden toimia kansanedustajana. Konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz pitäisi presidenttiä koskevan syntyperäisyysvaatimuksen ennallaan, vaikka se rajaa häneltä pois mahdollisuuden hakea presidentiksi. Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon näkemys siitä, että ministereiltä ja kansanedustajilta voitaisiin vaatia, että he olisivat syntyperäisiä Suomen kansalaisia, on herättänyt paljon keskustelua. Nykyisin vaatimus koskee tasavallan presidenttiä. Halla-ahon ehdotuksen myötä eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) ei voisi toimia tehtävässään. Hän syntyi Suomessa, mutta oli 5-vuotiaaksi asti Puolan kansalainen. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kutsui Halla-ahon ehdotusta pöljäksi ja rasistiseksi. Zyskowicz ei ole asiasta samaa mieltä. – En ajattele, että se on rasismia, eikä se presidentinkään kohdalla mielestäni ole rasismia, vaikka voi sanoa, että syrjii muita kuin syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Mielestäni aika lailla herkästi rasismia nähdään siellä, missä kyse ei ole rasismista, Zyskowicz kommentoi Iltalehdelle. Zyskowicz sanoo, ettei hän ottanut Halla-ahon ehdotusta henkilökohtaisesti. – En ota sitä henkilökohtaisena loukkauksena, ei kai se taannehtivasti tulisi voimaan, Zyskowicz naurahtaa. Presidenttiä koskeva vaatimus ennallaan Zyskowicz ei haluaisi laajentaa syntyperäisyysvaatimusta kansanedustajiin ja ministereihin. Hän pitäisi kuitenkin ennallaan nykyisen vaatimuksen siitä, että tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen – siitä huolimatta, että vaatimus estää Zyskowiczia pyrkimästä presidentiksi. Zyskowicz muistuttaa, että myös ministereiden piti olla syntyperäisiä Suomen kansalaisia vuoteen 1991 saakka. – Ajattelen, että presidentillä on hyvin keskeinen merkitys kansakunnan yhteisenä symbolina. Siihen se mielestäni sopii, mutta en kiihkeästi vastustaisi, vaikka sitäkin lähdettäisiin muuttamaan. Zyskowicz sanoo, ettei hän ole miettinyt hetkeäkään, että tavoittelisi presidentin tehtävää. Halla-aho kertoi kannastaan syntyperäisyysvaatimukseen Ylen vaalikoneessa, jossa hän vastasi kielteisesti väitteeseen, että vaatimus presidentin suomalaisesta syntyperästä pitää poistaa. – On tärkeää, että presidentillä on juuret syvällä suomalaisessa maaperässä. Syntyperäisyys­vaatimuksen voisi hyvin ulottaa myös ministereihin ja kansanedustajiin, Halla-aho kirjoitti vaalikonevastauksessaan. Iltalehden haastattelussa Halla-aho kummeksui Harjanteen kritiikkiä rasistisesta ehdotuksesta. – Syntyperäinen suomalainen tarkoittaa Suomessa syntynyttä henkilöä riippumatta siitä, minkälaisia muita mahdollisia ominaisuuksia hänellä on. Siinä mielessä on aika vaikea ymmärtää, että Harjanne näkee rasismia tässäkin. Toisaalta vihreät näkevät rasismia monessa asiassa, mutta syntyperäisyys tai kansalaisuus ei ota tietenkään kantaa ihmisen mahdollisiin muihin ominaisuuksiin, Halla-aho sanoi tiistaina. Otsikkoa korjattu kello 18.16: Vaihdettu otsikosta sana vaatimus sanaan ehdotus. Halla-aho ehdotti syntyperäisyyttä koskevan vaatimuksen laajentamista kansanedustajiin, ei vaatinut sitä. Jussi Halla-aho katsoo, ettei lainsäädäntö voi perustua yksittäisiin henkilöihin, vaan sen tulee perustua periaatteisiin. JOEL MAISALMI

Pekka Ervasti Presidentin puheesta

Harvoin on presidentti pitänyt puhettaan yhtä pelottavana hetkenä sodanjälkeisessä Suomessa Vaatii pitempää historiallista perspektiiviä ennen kuin voidaan lopullisesti nähdä, mitä viime vuoden turvallisuuspoliittiset ratkaisut merkitsivät tai saivat aikaan, Pekka Ervasti analysoi. Sauli Niinistön viimeinen uudenvuodenpuhe tasavallan presidenttinä oli historiallinen. Kolumni Pekka Ervasti Presidentin uudenvuodenpuhe on pitkä perinne Suomessa. Enemmän kuin riehaannuttaa, sen tarkoitus on monesti ollut rauhoitella – korkeintaan varovasti ravistaa. Kerran taisi Urho Kekkonen varoitella ylinopeuksistakin. Kekkosen ajoista lähtien puhe on kulkenut tuttujen maamerkkien kautta: rauha, puolueettomuus – EU-aikana liittoutumattomuus – ja hyvät suhteet joka suuntaan, eritoten suureen itänaapuriin. Jos YYA:ta ei aikoinaan mainittu edes rivien välissä, olisi se nostattanut kulmakarvoja muuallakin kuin Tehtaankadulla. Siksi Sauli Niinistön viimeinen uudenvuodenpuhe tasavallan presidenttinä oli historiallinen. Sen piti tällä kertaa Nato-maan presidentti. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kokenut hänen viimeisenä virkavuotenaan täydellisen muutoksen. Se vaati selityksen, joka myös saatiin: Sotaisan Venäjän vastustaessa Naton laajentumista Eurooppaan olisi syntynyt turvallisuuspoliittisesti harmaa vyöhyke. Suomen jämähtäminen paikalleen olisi vienyt kaiken uskottavuuden Nato-optiolta, jota julkilausumissa ja selonteoissa oli vuodesta toiseen hoettu. Lisää aiheesta:Euroopassa on varauduttava kaikkeen – Trumpin valtakaudella Yhdysvaltain tukeen ei voisi luottaa Niinistö antoi ymmärtää, ettei muutos turvallisuuspolitiikassa välttämättä merkitse Suomen ulkopolitiikan muuttumista. Olemme edelleen sama Suomi – tosin ilman etuliitteitä. Tämä on aina ollut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan standardimainen meriselitys. Kun jotakin muuttuu, halutaan korostaa, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut – tai jos onkin jotakin vähän muutettu, suurimmalta osalta jatketaan entiseen malliin. Vaatii pitempää historiallista perspektiiviä ennen kuin voidaan lopullisesti nähdä, mitä viime vuoden turvallisuuspoliittiset ratkaisut merkitsivät tai saivat aikaan. Se selviää sitten, kun tiedämme tarkemmin, mitä kaikkea on Suomen ja Naton sekä Suomen ja Naton merkittävimmän jäsenen Yhdysvaltojen kanssa on sovittu. Pitävätkö sopimukset, se selviää lopunperin vasta, jos niiden avunantoklausuulit joskus joutuvat kriisihetken testiin. Toivottavasti eivät joudu. Harvoin jos koskaan on tasavallan presidentti joutunut pitämään puhettaan yhtä pelottavana ja epävarmana hetkenä sodanjälkeisessä Suomessa. Siksi rauhoittavuus oli vahva viesti: ”Kyllä tämä tästä selkiintyy!” Tutulta kuulostavan lausahduksen Niinistö oli lainannut miltei sellaisenaan toiselta suomalaisten arvostamalta presidentiltä Mauno Koivistolta. Manun viestihän kurimusten keskellä oli lakoninen rohkaisu: ”Kyllä se siitä!”

Puhemiehen uudenvuodenpuhe

Jussi Halla-ahon uuden­vuo­den­puhe 2024: ”Kaik­keen ei ole mahdol­lista varautua, mutta varau­tu­kaamme parhaamme mukaan kaik­keen sellai­seen, mikä on nähtä­vissä ja enna­koi­ta­vissa” Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon uudenvuodenpuhe vuodelle 2024. Hyvät kansalaiset ja kanssasuomalaiset, turvallisuus on ollut vuoden 2023 keskeinen teema. Kun sota ja sodan uhka ovat palanneet Eurooppaan, ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat nousseet keskustelun keskiöön. Toisin kuin kylmän sodan aikana, Suomelle ei enää uudessa tilanteessa ole tarjolla passiivisen sivustakatsojan roolia; vaan meidän on kyettävä sekä reagoimaan tapahtumiin että ennakoimaan ja varautumaan niihin. Vajaan kuukauden kuluttua Suomelle valitaan tasavallan presidentti, joka perustuslain mukaan johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. On siis odotettavissa, että nämä teemat hallitsevat poliittista keskustelua myös tänä vuonna. Meidän aikanamme puhutaan hyvin paljon ihmisten tunteista ja siitä, miten asiat koetaan. Kun tapahtuu onnettomuuksia tai muita tragedioita, toimittajat säntäävät paikalle haastattelemaan ohikulkijoita ja silminnäkijöitä ja kysyvät, miltä näistä tuntuu. Sama trendi on nähtävissä myös turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Turvallisuudentunne tuntuu olevan tärkeämpää kuin itse turvallisuus. Kun esimerkiksi hiljattain 13-vuotias tyttö raiskattiin suomalaisen koulun vessassa, kyseinen koulu kiirehti julistamaan, että se on silti turvallinen paikka, ja että tärkeintä on palauttaa lasten ja vanhempien turvallisuuden tunne. Itselleni heräsi kysymys: miten niin koulu on turvallinen, jos siellä tapahtuu tällaista, ja että eikö turvallisuuden tunteen kuulukin järkkyä, jos koulussa ei ole turvallista? Myös turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kuulee usein puheenvuoroja, joiden mukaan pitää välttää pelonlietsontaa ja paniikkia ja edistää rauhoittelevilla ja optimistisilla lausunnoilla kansalaisten turvallisuudentunnetta. Pitäisi esimerkiksi kertoa kansalaisille, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Turvallisuudentunne on toki mukava asia, mutta katteeton turvallisuudentunne voi olla vaarallista itse pääasialle, eli turvallisuudelle. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet johtuvat väärästä turvallisuudentunteesta. Jos ihminen olettaa olevansa turvassa, hän ei havaitse vaaroja ja uhkia, eikä näin ollen ryhdy toimiin niiden torjumiseksi. Jos vaaroja ei tunnisteta, havaita eikä torjuta, niiden toteutuminen on paljon todennäköisempää. Vaaroista ja uhkista puhuminen ja niiden tunnistaminen ei ole panikointia eikä pelonlietsontaa, vaan realismia, ja edellytys sille, että niiden toteutumista voidaan ehkäistä. Varautuminen huonoihin skenaarioihin vaatii vaivaa ja investointeja, mutta varautuminen on verrattomasti halvempaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti kuin toteutuneiden riskien jälkien siivoaminen. Venäjää ja Venäjän toimintaa on syytä tarkastella historiaa ja historiallisia tapahtumia vasten. Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 kylmän sodan aiheuttamaan ylirasitukseen, hiukan samalla tavalla kuin Saksan keisarikunta romahti vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan ylirasitukseen. Kummassakin tapauksessa romahdusta seurasi eräänlaisen liberalismin ja laissez-faire-kapitalismin vuosikymmen, joka päättyi tavallisen kansalaisen taloudelliseen ahdinkoon. Kummassakin tapauksessa yhteiskunnan alennustila johti kurin ja järjestyksen sekä menetetyn ylpeyden ja kunnian kaipuuseen, vahvan johtajan valintaan, diktatuurin rakentumiseen ja lopulta sotaan. Saksa ei ollut sotien välisenä aikana ainoa demokratiasta totalitaristiseksi muuttunut eurooppalainen maa, mutta koska Saksa oli suurvalta, sen kehityksellä oli dramaattiset vaikutukset paitsi maan omille kansalaisille, myös koko Euroopalle. Historia ei ole tuomittu toistamaan itseään. Historia ei kuitenkaan ole virta, eivätkä ihmiset lastuja sen laineilla. Historia muodostuu ihmisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Ihmisillä on taipumus reagoida samanlaisiin asioihin ja tilanteisiin samanlaisilla ihmisen perusluonteesta kumpuavilla tavoilla. Samanlaisista reaktioista taas seuraa samanlaisia lopputuloksia. Tämän vuoksi historialla on voimakas taipumus toistaa itseään. Se, että samoja virheitä ei toisteta uudelleen ja uudelleen, vaatii vanhojen virheiden tunnistamista ja analysointia sekä rohkeutta ja päättäväisyyttä toimia toisin. Päättäväisyyttä vastustaa luontaisia refleksejä. Toisen maailmansodan katastrofi ei syntynyt itsestään eikä yhtäkkiä, vaan se oli seuraus sarjasta virhearvioita. Kun Saksa miehitti Reininmaan vuonna 1935, muu Eurooppa ei reagoinut. Kun Saksa miehitti Tšekkoslovakian ja Itävallan 1938, muu Eurooppa ei reagoinut. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939, reaktio oli minimaalinen. Tämä virhe, reagoimattomuus ja myöntyväisyyspolitiikka, lähettivät Hitlerille viestin siitä, että hänellä on vapaat kädet ja että hän on pysäyttämätön ja voittamaton. Ne johtivat edessä olevaan katastrofiin. Virhearviot olivat inhimillisesti täysin ymmärrettäviä. Ajateltiin, että eihän tämä oikeastaan koske meitä; että ehkä saksalaiset rauhoittuvat, jos heille annetaan periksi. Oli helpompaa ja mukavampaa tuudittautua valheelliseen turvallisuudentunteeseen kuin ryhtyä häiritsemään omien kansalaisten arkea ja mielenrauhaa valmistautumalla sotaan. Palkinnoksi tästä rauhanpolitiikasta saatiin sitten sota. Jälkiviisastelu on helppoa. Tapahtumien keskellä olevien aikalaisten on vaikea nähdä tekojensa ja tekemättä jättämiensä seurauksia. Siksi on hyvä tuntea historiaa, tarkastella aiemmin tehtyjä virheitä ja arvioida, olemmeko tekemässä samoja virheitä. Yksi historian opetus on se, että laajentumishaluiset diktaattorit eivät pysähdy ennen kuin heidät pysäytetään. Aivan kuten Hitler ei pysähtynyt Reininmaalle, Itävaltaan, Tšekkoslovakiaan tai Puolaan, Putin ei pysähtynyt Tšetšeniaan, Georgiaan tai Krimille. Hän ei liioin pysähdy Ukrainaan, ellei häntä pysäytetä. Se, että jotain on tapahtunut ennenkin, ei tarkoita, että sama tapahtuu varmuudella uudelleen, mutta se tarkoittaa, että riski on todellinen ja realistinen. On syytä olla huolissaan, mutta huolissaan olemisen ei tarvitse tarkoittaa hedelmätöntä murehtimista, panikointia ja pelossa rypemistä. Sen sijaan huoli on syytä kanavoida sellaiseen rakentavaan toimintaan, joka edistää hyviä tavoitteita, rauhaa ja turvallisuutta. Tällaista rakentavaa toimintaa on esimerkiksi Suomen ja Euroopan sitoutuminen Ukrainan systemaattiseen, pitkäaikaiseen ja kasvavaan tukemiseen, sekä oman kansallisen ja kollektiivisen puolustuskykymme kohentamiseen. Tämä on tie sekä Ukrainassa käytävän sodan lopettamiseen että uusien sotien estämiseen. Yhteiskunnassamme on myös sisäisiä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten rikollisuus, huumeet sekä koulujen ja asuinalueiden segregoituminen. Monet näistä kasvavista ongelmista liittyvät maahanmuuttoon. Myös maahanmuutosta käytävä keskustelu ja sitä säätelevä lainsäädäntö ovat vuosikymmenten ajan kärsineet siitä, että ilmeisiltäkin ongelmilta ja vaaroilta on haluttu sulkea silmät ja korvat. Turvallisuudentunnetta ja ihmisten hyvää mieltä on pidetty tärkeämpinä asioina kuin maahanmuuton konkreettisia kielteisiä vaikutuksia ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Jos kehitystä olisi alun alkaen tarkasteltu rehellisesti ja avoimin silmin ja jos muiden maiden, kuten Ruotsin kokemuksista, olisi otettu oppia, tilanne ei olisi koskaan päätynyt tällaiseksi. Tapahtumat itärajalla sekä kasvava siirtolaispaine Välimerellä ovat herättäneet keskustelua turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön tilasta ja soveltuvuudesta tämän päivän realiteetteihin. Jos turvapaikkajärjestelmästä on käytännössä tullut väylä taloudelliselle massasiirtolaisuudelle, ja jos tämä siirtolaisuus käytännössä kuormittaa sosiaaliturvajärjestelmäämme ja rikkoo yhteiskuntaamme rikollisuuden ja eriytymisen muodossa, järjestelmä menettää uskottavuutensa, hyväksyttävyytensä ja legitimiteettinsä. Lainsäädäntöä ja Suomea sitovaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää, tai ainakin niiden tulkintaa, on välttämätöntä päivittää vastaamaan aikamme tarpeita. Maassamme ja yhteiskunnassamme moni asia on hyvin. Tämä ei kuitenkaan ole syy olla puhumatta niistä asioista, jotka ovat huonosti tai jotka ovat vaarassa kehittyä huonoon suuntaan. Ongelmat ja vaarat eivät mene pois sillä, että niistä vaietaan. Päinvastoin, vaikeneminen antaa niille tilaa kasvaa, jolloin niiden torjuminen ja ratkaiseminen muuttuu vaikeammaksi. Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaiset valitsevat itselleen päättäjät. Päättäjien velvollisuus on keskittyä näihin ikäviin asioihin, jotta kansalaiset voivat elää hyvää elämää turvassa. Päättäjillä ei ole oikeutta huolettomuuteen eikä katteettomaan optimismiin. Toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta 2024. Kuten aiemmat vuodet, tämäkin vuosi tuo varmasti mukanaan yllätyksiä. Kaikkeen ei ole mahdollista varautua, mutta varautukaamme parhaamme mukaan kaikkeen sellaiseen, mikä on nähtävissä ja ennakoitavissa. JUSSI HALLA-AHO