Vappuaatosta huolimatta 50 henkeä oli vierailulla eduskunnassa. Tämä oli nykyisen eduskunnan aikana ainakin kuudes kerta, kun olen kutsunut 50 hengen linja-autollisen väkeä ja myös huolehtinut kulupuolesta. Nytkin oli väkeä mukana kotipuolesta Pohjois-Satakunnasta ja Huittisten lisäksi osin jopa Pirkanmaankin puolelta, ainakin yksi punkalaitumelainen ja keikyäläinen, jotka ovat ulkopuolelta nykyisen Satakunnan.
Koko joukko sai hyvän käsityksen edustajien raadollisuudesta, kun istunnon aluksi luetun ja hallituksen vastattavaksi jätetyn välikysymyksen ja yhden äänestyksen jälkeen istuntosali tyhjeni melko nopeasti. Tunnin päästä istunnon lopussa paikalla oli enää yhden käden sormin luettavissa oleva määrä.
Perussuomalaisten ryhmähuoneessa vieraiden kahvittelun lomassa kävi aika moni kansanedustajistamme aina Timo Soinista lähtien tervehtämässä ja kertomassa edustajantyöstään. Salissa puhuivat perussuomalaisista ainakin Pirkko Mattila, Pertti Virtanen, Ari Jalonen ja Mika Niikko.
Esitin vieraille 12 kysymyksen tietokilpailun, joka koski pääasiassa perussuomalaisten kansanedustajia, koska heistä saa helposti monta mielekästä kysymystä, siksi monipuolinen on edustajiemme koostumus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Timo Soini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Timo Soini. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
tiistai 8. huhtikuuta 2014
Kehysriihituloksien eduskuntakeskustelua
Eduskunnassa keskusteltiin tänään klo 14.00-21.45
hallituksen rakennepoliittisesta selonteosta vuosille 2015-2018 peräti 162
puheenvuoron mitalla. Omassa puheenvuorossaan edustaja Arja Juvonen totesi,
että käsiteltävänä on horjuvan hallituksen päättötyö. Puheenvuorot puolueittain
jakaantuivat tällä kerralla: keskusta 40, perussuomalaiset 33, demarit 32,
kokoomus 27, vasemmistoliitto 13, vihreät 7, rkp, kd ja vasenryhmä 3,
muutos2011 yksi puheenvuoro.
Oppositio lyttäsi tietysti hallituksen suunnitelmat ja koko kauden onnistumiset maan rakoon. Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt Kaj Turunen olisi halunnut energiapoliittisen rakenneuudistuksen aloittamista ja saikin laajaa kannatusta. Kotimaisten polttoaineiden tilallahan on kivihiilen käyttö lisääntynyt viidenneksellä. Hän piti edesvastuuttomana hallitukselta lapsilisien ja sosiaaliturvan indeksien leikkaamista. Lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien joutuminen talousongelmiemme maksumiehiksi ei ole oikein. Lapsilisistä ja perhepolitiikastahan puhutaan lisää torstaina hallituksen vastatessa välikysymykseen.
Monenlaisia sutkautuksiakin keskustelussa kuultiin. Vasenryhmän Markus Mustajärvi murjaisi tarkoittaen hallituksesta kesken kaiken lähtenyttä entistä eduskuntaryhmäänsä: ”Niin monta, niin monta on tielle uupunutta.”
Hallituksen ja opposition eroa eivät kaikki muutoinkaan tuntuneet huomaavan, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitäjä Petteri Orpo sanoi: ”Oppositiolta ja keskustalta on kuultu arvostelua.” Oppositioon siirtynyt Paavo Arhinmäkikin totesi: ”Kun kuuntelee opposition - niin korjaan muun opposition - vaihtoehtoja, olen tyytyväinen, että on erilainenkin oppositio.”
Timo Soini kysyi: ”Kuka kantaa hallituksessa vastuun, kun pääministeri lähtee ja varapääministeriltä, joka samalla on valtiovarainministeri ja puolueensa puheenjohtaja, omat demarit ovat kaivamassa maata jalkojen alta?”
Mauri Pekkarinen arvosteli hallituksen ministereitä ankarasti, kun ryhmäpuheenvuorojen ja lähes kaksituntisen debatin jälkeen ei varsinaisia puheenvuoroja ollut kuuntelemassa enää ainoatakaan ministeriä.
Debatissa pääministeri Jyrki Katainen muistutti, ettei puheenvuorojen sisältöä voi vaihtaa yleisön mukaan.
Torstaina siis jatketaan keskustelua ja varmaan vielä myöhempään kuin tänään, koska myös silloin välikysymyskeskustelu pitää viedä loppuun, jotta hallituksen luottamuksesta päästään äänestämään perjantaina ennen pääsiäislomalle lähtöä. Keskusteluun päästään vasta kyselytunnin päätyttyä kello 17. Tänäänkin istunto kesti jo lähes kahdeksan tuntia.
Oppositio lyttäsi tietysti hallituksen suunnitelmat ja koko kauden onnistumiset maan rakoon. Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt Kaj Turunen olisi halunnut energiapoliittisen rakenneuudistuksen aloittamista ja saikin laajaa kannatusta. Kotimaisten polttoaineiden tilallahan on kivihiilen käyttö lisääntynyt viidenneksellä. Hän piti edesvastuuttomana hallitukselta lapsilisien ja sosiaaliturvan indeksien leikkaamista. Lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien joutuminen talousongelmiemme maksumiehiksi ei ole oikein. Lapsilisistä ja perhepolitiikastahan puhutaan lisää torstaina hallituksen vastatessa välikysymykseen.
Monenlaisia sutkautuksiakin keskustelussa kuultiin. Vasenryhmän Markus Mustajärvi murjaisi tarkoittaen hallituksesta kesken kaiken lähtenyttä entistä eduskuntaryhmäänsä: ”Niin monta, niin monta on tielle uupunutta.”
Hallituksen ja opposition eroa eivät kaikki muutoinkaan tuntuneet huomaavan, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitäjä Petteri Orpo sanoi: ”Oppositiolta ja keskustalta on kuultu arvostelua.” Oppositioon siirtynyt Paavo Arhinmäkikin totesi: ”Kun kuuntelee opposition - niin korjaan muun opposition - vaihtoehtoja, olen tyytyväinen, että on erilainenkin oppositio.”
Timo Soini kysyi: ”Kuka kantaa hallituksessa vastuun, kun pääministeri lähtee ja varapääministeriltä, joka samalla on valtiovarainministeri ja puolueensa puheenjohtaja, omat demarit ovat kaivamassa maata jalkojen alta?”
Mauri Pekkarinen arvosteli hallituksen ministereitä ankarasti, kun ryhmäpuheenvuorojen ja lähes kaksituntisen debatin jälkeen ei varsinaisia puheenvuoroja ollut kuuntelemassa enää ainoatakaan ministeriä.
Debatissa pääministeri Jyrki Katainen muistutti, ettei puheenvuorojen sisältöä voi vaihtaa yleisön mukaan.
Torstaina siis jatketaan keskustelua ja varmaan vielä myöhempään kuin tänään, koska myös silloin välikysymyskeskustelu pitää viedä loppuun, jotta hallituksen luottamuksesta päästään äänestämään perjantaina ennen pääsiäislomalle lähtöä. Keskusteluun päästään vasta kyselytunnin päätyttyä kello 17. Tänäänkin istunto kesti jo lähes kahdeksan tuntia.
torstai 3. huhtikuuta 2014
Peruspomo näki päivänvalon
Timo pykäsi toisen kirjansa, Peruspomo, joka julkaistiin WSOY:n kustantamana tänään. Timo kertoo perussuomalaisten nousun vuoden 2008 kunnallisvaaleista alkaen, ja jatkuen vuoden 2011 eduskuntavaalien JYTKYYN. Hän kirjoittaa myös niistä tunnelmista, miten JYTKYN eli meidän 39 valitun kansanedustajan kanssa on sujunut.
Itse hän kertoo käyvänsä kirjassa läpi puolueen nousua, eri vaaleja, niiden asetelmia ja tuntemuksiaan sellaisina kuin ne olivat ja tuntuivat.
Aina ei todellakaan ole ollut helppoa, mutta kaikesta huolimatta JYTKY elää edelleen. JYTKY ei sula eikä pala ja seuraavaksi käydään EU-vaalit ja Maisterisjätkä johtaa taas meidät voittoon. Timon ensimmäisen kirjanhan nimi on juuri Maisterisjätkä. Näin mennään!
On hienoa, että nämä koko historiassamme ainutlaatuiset tapahtumat ovat heti näin tuoreeltaan saaneet kirjallisen asunsa itse päätekijänsä kynästä. Vaikka Timo itsekin sanoo, ettei hän yksin ole mitään, vaan kaikki me yhdessä olemme olleet tekemässä tätä historiankirjan lehteä!
Itse hän kertoo käyvänsä kirjassa läpi puolueen nousua, eri vaaleja, niiden asetelmia ja tuntemuksiaan sellaisina kuin ne olivat ja tuntuivat.
Aina ei todellakaan ole ollut helppoa, mutta kaikesta huolimatta JYTKY elää edelleen. JYTKY ei sula eikä pala ja seuraavaksi käydään EU-vaalit ja Maisterisjätkä johtaa taas meidät voittoon. Timon ensimmäisen kirjanhan nimi on juuri Maisterisjätkä. Näin mennään!
On hienoa, että nämä koko historiassamme ainutlaatuiset tapahtumat ovat heti näin tuoreeltaan saaneet kirjallisen asunsa itse päätekijänsä kynästä. Vaikka Timo itsekin sanoo, ettei hän yksin ole mitään, vaan kaikki me yhdessä olemme olleet tekemässä tätä historiankirjan lehteä!
lauantai 29. maaliskuuta 2014
Puoluejuhla
Lauantai kului Helsingissä perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa eduskuntatalolla ja puolueen historian hienoimmassa juhlassa Finlandia-talolla. Koolla oli useampi sata kentän sankaria ympäri maata.
Saimme nähdä uuden EU-vaalimainosfilmin televisiomainontaan varten ja niin ikään julkistettiin vaalien iskulause: "Saat mitä tilaat!" Meppimme Sampo Terho esitteli 11 kohdan EU-vaaliohjelman. Toukokuun vaaleissa odotamme meppiemme määrän kasvavan
kolminkertaiseksi, olemmehan ainoa maamme EU-kriittinen puolue. Mutta kovaa työtä se edellyttää edelleen vaalipäivään 25.5. asti
Torjumme koko Euroopassa yhä kasvavan EU-kriittisten joukkovoiman mukaisesti liittovaltiokehitystä ja takaamme jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta. Tukipakettipolitiikasta on luovuttava. Sen sijaan kannatamme kyllä talousyhteistyön ja EU:n demokraattisuuden lisäämistä. Eli Timo Soinin kuolemattoman sloganin mukaisesti: VÄHEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:ta.
Ohjelmassa oli paljon musiikkia, sekä tietysti puheenjohtajamme Timon innostava puhe, jossa hän myös esitti lämpimät kiitokset juhlan satamääräiselle kunniavierasjoukolle, kentän puurtajille, maamme parhaille tori- ja tapahtumatyöntekijöille. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo puhui myös ja sen jälkeen laulettiin Maamme-laulu täysin palkein.
Juhlatarjoilut olivat runsaat ja saimme tavata vuosikymmenien takaisia puolueveteraaneja. Paljon oli myös nuorempia, vielä tuntemattomammiksi jääneitä puolueveljiä ja -sisaria. Vielä lähtiäislahjaksi saimme mukaan SAAT MITÄ TILAAT -kassin matkaeväineen.
Kotiin päästiin ennen puoltayötä, milloinkahan sitten vielä pidemmän matkan takaa tulleet; ehkä monet yöpyivät vielä pääkaupungissa.
Saimme nähdä uuden EU-vaalimainosfilmin televisiomainontaan varten ja niin ikään julkistettiin vaalien iskulause: "Saat mitä tilaat!" Meppimme Sampo Terho esitteli 11 kohdan EU-vaaliohjelman. Toukokuun vaaleissa odotamme meppiemme määrän kasvavan
kolminkertaiseksi, olemmehan ainoa maamme EU-kriittinen puolue. Mutta kovaa työtä se edellyttää edelleen vaalipäivään 25.5. asti
Torjumme koko Euroopassa yhä kasvavan EU-kriittisten joukkovoiman mukaisesti liittovaltiokehitystä ja takaamme jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta. Tukipakettipolitiikasta on luovuttava. Sen sijaan kannatamme kyllä talousyhteistyön ja EU:n demokraattisuuden lisäämistä. Eli Timo Soinin kuolemattoman sloganin mukaisesti: VÄHEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:ta.
Ohjelmassa oli paljon musiikkia, sekä tietysti puheenjohtajamme Timon innostava puhe, jossa hän myös esitti lämpimät kiitokset juhlan satamääräiselle kunniavierasjoukolle, kentän puurtajille, maamme parhaille tori- ja tapahtumatyöntekijöille. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo puhui myös ja sen jälkeen laulettiin Maamme-laulu täysin palkein.
Juhlatarjoilut olivat runsaat ja saimme tavata vuosikymmenien takaisia puolueveteraaneja. Paljon oli myös nuorempia, vielä tuntemattomammiksi jääneitä puolueveljiä ja -sisaria. Vielä lähtiäislahjaksi saimme mukaan SAAT MITÄ TILAAT -kassin matkaeväineen.
Kotiin päästiin ennen puoltayötä, milloinkahan sitten vielä pidemmän matkan takaa tulleet; ehkä monet yöpyivät vielä pääkaupungissa.
sunnuntai 9. maaliskuuta 2014
Galluppeja
Kuulin tänään Kankaanpään Seudun nettisivuilla olevasta gallupista, jolla mitataan, ketä äänestäisit kunnallisvaaleissa. Menin sivuille, mutta varmuuden vuoksi se olikin jo suljettu, joten en päässyt vaikuttamaan tulokseen, joka sinällään on melko mukava:
Perussuomalaiset 36
Keskusta 28
Kokoomus 16
Demarit 14
Vihreät 4
Vasemmistol 2
Kd 1
Varsinaisessa Ylen julkistamassa puoluegallupissa Perussuomalaiset sai 16,9 %, edelliset vastaavat luvut olivat marraskuussa 17,0 % ja tammikuussa 17,8 %, josta siis on pudotusta. Myös Helsingin Sanomien gallupissa helmikuussa lukema oli 17,0 %, joten aika samoja on 17,0 ja 16,9, mahtuvat enemmän kuin hyvin virhemarginaaliin, joten suuria johtopäätöksiä asiasta ei voi vetää.
Olen tallettanut gallup-lukuja koko viime vuodelta, parhaat luvut olivat tammikuussa HS 18,8 %, elokuussa 18,7 % ja marraskuussa 18,9 %, sekä Yle:llä syyskuussa 19,3 % ja lokakuussa 18,9 %.
On aina hyvä muistaa, että kyllä gallupeilla tehdään politiikkaakin. Ennen eduskuntavaaleja mittaukset olivat koko vuoden osoittaneet jatkuvasti ylöspäin, ollen parhaimmillaan 18 %:n luokkaa, mutta juuri ennen vaaleja viimeiset gallupit osoittivatkin selvää laskua: jopa 15,4 % ja KUITENKIN: VAALITULOS oli 19,1 %.
Timo Soini on kirjoittanut viikolla Ilkassa alakerran otsakkeella "Gallupien perässä ei kannata juosta" ja toteaa mielipidemittausten ihmeellisyyksistä esimerkiksi perussuomalaisten osalta sen, että kannattajiemme enemmistö mukamas kannattaisi homoliittojen rinnastamista avioliittoihin, mikä ei pidä paikkaansa. Timo sanookin tietävänsä, missä mennään, koska saa vilkkaimpina päivinä 300 sähköpostia ja sata puhelinsoittoa mukaan lukien tekstiviestit.
Perussuomalaiset 36
Keskusta 28
Kokoomus 16
Demarit 14
Vihreät 4
Vasemmistol 2
Kd 1
Varsinaisessa Ylen julkistamassa puoluegallupissa Perussuomalaiset sai 16,9 %, edelliset vastaavat luvut olivat marraskuussa 17,0 % ja tammikuussa 17,8 %, josta siis on pudotusta. Myös Helsingin Sanomien gallupissa helmikuussa lukema oli 17,0 %, joten aika samoja on 17,0 ja 16,9, mahtuvat enemmän kuin hyvin virhemarginaaliin, joten suuria johtopäätöksiä asiasta ei voi vetää.
Olen tallettanut gallup-lukuja koko viime vuodelta, parhaat luvut olivat tammikuussa HS 18,8 %, elokuussa 18,7 % ja marraskuussa 18,9 %, sekä Yle:llä syyskuussa 19,3 % ja lokakuussa 18,9 %.
On aina hyvä muistaa, että kyllä gallupeilla tehdään politiikkaakin. Ennen eduskuntavaaleja mittaukset olivat koko vuoden osoittaneet jatkuvasti ylöspäin, ollen parhaimmillaan 18 %:n luokkaa, mutta juuri ennen vaaleja viimeiset gallupit osoittivatkin selvää laskua: jopa 15,4 % ja KUITENKIN: VAALITULOS oli 19,1 %.
Timo Soini on kirjoittanut viikolla Ilkassa alakerran otsakkeella "Gallupien perässä ei kannata juosta" ja toteaa mielipidemittausten ihmeellisyyksistä esimerkiksi perussuomalaisten osalta sen, että kannattajiemme enemmistö mukamas kannattaisi homoliittojen rinnastamista avioliittoihin, mikä ei pidä paikkaansa. Timo sanookin tietävänsä, missä mennään, koska saa vilkkaimpina päivinä 300 sähköpostia ja sata puhelinsoittoa mukaan lukien tekstiviestit.
lauantai 1. maaliskuuta 2014
Israelin Ystävät
Eilisissä Seinäjoen Sanomissa otsikoitiin hienojen piirroskuvien kera:
Anssi Joutsenlahti ja Timo Soini, suuret Israelin ystävät.
Ranskalaisen juutalaisjärjestön edustaja vaati äskettäin eduskunnassa, että Suomenkin pitäisi säätää antisemitismin kieltävä laki. Uskonveli Ben Zyskowicz yritti selittää vieraalle, että laki on tarpeeton, koska juutalaisvastaisuutta täällä ei juuri esiinny. Maahanmuuttajia kyllä jonkin verran karsastetaan, Zyskowicz sentään myönteli.
Lobbari ei tullut vakuuttuneeksi. Lukemansa perusteella hän nosti etenkin perussuomalaiset syntilistalle.
Oltiin jo poislähdössä, kun Zyskowicz äkkäsi läheisestä kuppilan pöydästä perussuomalaisten puoluejohtaja Timo Soinin ja hänen puoluetoverinsa, varapuhemies Anssi Joutsenlahden.
"Olen Israelin ystävä", Soini tokaisi vieraalle.
"Minä taas olen Israelin ystävien puheenjohtaja", Joutsenlahti säesti.
Ranskalaisella ei ollut tähän lisättävää.
Juttu näyttää olleen myös viidessä muussa lehdessä: Helsingin Uutisissa, Turkulaisessa, Imatralaisessa, Vantaan Sanomissa ja Tamperelaisessa.
Anssi Joutsenlahti ja Timo Soini, suuret Israelin ystävät.
Ranskalaisen juutalaisjärjestön edustaja vaati äskettäin eduskunnassa, että Suomenkin pitäisi säätää antisemitismin kieltävä laki. Uskonveli Ben Zyskowicz yritti selittää vieraalle, että laki on tarpeeton, koska juutalaisvastaisuutta täällä ei juuri esiinny. Maahanmuuttajia kyllä jonkin verran karsastetaan, Zyskowicz sentään myönteli.
Lobbari ei tullut vakuuttuneeksi. Lukemansa perusteella hän nosti etenkin perussuomalaiset syntilistalle.
Oltiin jo poislähdössä, kun Zyskowicz äkkäsi läheisestä kuppilan pöydästä perussuomalaisten puoluejohtaja Timo Soinin ja hänen puoluetoverinsa, varapuhemies Anssi Joutsenlahden.
"Olen Israelin ystävä", Soini tokaisi vieraalle.
"Minä taas olen Israelin ystävien puheenjohtaja", Joutsenlahti säesti.
Ranskalaisella ei ollut tähän lisättävää.
Juttu näyttää olleen myös viidessä muussa lehdessä: Helsingin Uutisissa, Turkulaisessa, Imatralaisessa, Vantaan Sanomissa ja Tamperelaisessa.
Tässä nämä kaksi Israelin Ystävää, Timo ja Anssi.lauantai 22. helmikuuta 2014
Jaoimme luettavan lehden - taas kerran
Urakka on taas hyvässä mallissa. 5.000 Perussuomalainen-lehteä tuli ja jaettuna on jo valtaosa. Lehteen on tulossa jopa juttua tästä meidän kankaanpääläisten monivuotisesta savotasta, kun muutaman henkilön voimin huolehdimme lehden jakamisesta, peräti hyvin tuloksinkin, kun olemme Kankaanpään suurin valtuustoryhmä.
Lehdessä on tälläkin kertaa myös luettavaa. Eu-kriittisyys ja liitovaltiokehityksen torppaaminen ovat esillä monessa muodossa. Yksi EU-ehdokkaista, puolueen varapuheenjohtaja Juho Eerola piti eduskunnan EU-selontekokeskustelussa ryhmäpuheenvuoron ja puhe on nyt painettu lehteen. Lehdessä esitellään taas kolme kahdestakymmenestä EU-ehdokkaastamme. Kaikkien ehdokkaiden kuvat löytyvät sekä kymmenen ehdokkaan lyhyt kommentti Suomen energiaomavaraisuuden parantamisesta.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajisto vaihtui kokonaisuudessaan viimeisten ns. pitkien valtiopäivien ajaksi ja koko johto myös esitellään. Melkein neljän sivun verran on saanut tilaa Viitasaaren sahuri, tunnettu myös kansanedustaja Teuvo Hakkaraisena. Täyttä asiaa Teuvo puhuukin yrittäjän asemasta.
Puolueen varapuheenjohtaja Jussi Niinistö opastaa, miten eurojytky syntyy, koska Suomen asia, vapaus ja kansanvalta tarvitsevat puolustajansa. Ja tietysti lehdestä löytyy myös puheenjohtajan palsta, jossa Timo toteaa hallituksen toimintakyvyn romahtaneen. EU-vaaliehdokkaittemme asettamisesta hän mainitsee, että helposti olisi saatu kaksikin listallista päteviä ehdokkaita, mutta nyt on hyvä mennä tällä yhteisesti päätetyllä ehdokaslistalla vaaleihin. Nyt toivotaan myös jokaisen perussuomalaisten kannattajan suuntaavan askeleensa äänestämään toukokuun 25. päivänä varsinaisena vaalipäivänä tai sitä ennen ennakkovaalissa.
Lehdessä on tälläkin kertaa myös luettavaa. Eu-kriittisyys ja liitovaltiokehityksen torppaaminen ovat esillä monessa muodossa. Yksi EU-ehdokkaista, puolueen varapuheenjohtaja Juho Eerola piti eduskunnan EU-selontekokeskustelussa ryhmäpuheenvuoron ja puhe on nyt painettu lehteen. Lehdessä esitellään taas kolme kahdestakymmenestä EU-ehdokkaastamme. Kaikkien ehdokkaiden kuvat löytyvät sekä kymmenen ehdokkaan lyhyt kommentti Suomen energiaomavaraisuuden parantamisesta.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajisto vaihtui kokonaisuudessaan viimeisten ns. pitkien valtiopäivien ajaksi ja koko johto myös esitellään. Melkein neljän sivun verran on saanut tilaa Viitasaaren sahuri, tunnettu myös kansanedustaja Teuvo Hakkaraisena. Täyttä asiaa Teuvo puhuukin yrittäjän asemasta.
Puolueen varapuheenjohtaja Jussi Niinistö opastaa, miten eurojytky syntyy, koska Suomen asia, vapaus ja kansanvalta tarvitsevat puolustajansa. Ja tietysti lehdestä löytyy myös puheenjohtajan palsta, jossa Timo toteaa hallituksen toimintakyvyn romahtaneen. EU-vaaliehdokkaittemme asettamisesta hän mainitsee, että helposti olisi saatu kaksikin listallista päteviä ehdokkaita, mutta nyt on hyvä mennä tällä yhteisesti päätetyllä ehdokaslistalla vaaleihin. Nyt toivotaan myös jokaisen perussuomalaisten kannattajan suuntaavan askeleensa äänestämään toukokuun 25. päivänä varsinaisena vaalipäivänä tai sitä ennen ennakkovaalissa.
torstai 13. helmikuuta 2014
Tasapuolista kyselytunnilla
Tänään yli puolet ajasta käytettiin mitä ajankohtaisimpaan kysymykseen, josta viime päivinä on puhuttu monella suulla monenlaisia mielipiteistä. Perussuomalaisten uusi ryhmänjohtaja puuttui pääministerin asettaman Hetermäen ryhmän raporttiin finanssipoliittisista valinnoista ja talouden sopeuttamisesta. Mitä mieltä hallitus on, sopeutetaanko julkisuuteen tullutta 3 miljardin pakettia tämän hallituksen aikana vai jaksotetaanko sitä useammalle vuodelle. Hallituksen piirissäkin on ollut monenlaista ilmoo asian tiimoilta.
Pääministeri on myös näissä merkeissä kutsunut oppositiota neuvonpitoon. Valtionvarainministeri Urpilaisen mielestä perussuomalaisten vastaukset neuvottelusta olivat myönteiset päinvastoin kuin keskustan. Brysselistä tavoitettu pääministeri sen sijaan kyselytunnin keskusteluista tietämättömänä tiuskasi, että jos Soini ei ole valmis neuvottelupöytään, niin ei sille sitten mitään mahda.
Pääministerin poissaollessa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli melkoisessa helteessä joutuen vastaamaan opposition kysymyksiin peräti 16 kertaa. Perussuomalaiset saivat kysyä 7 ja keskusta 6 kertaa. Kyselytuntihan on nimenomaan tarkoitettu opposition esiintymisareenaksi. Kokoomuksella oli 4 ja sosialidemokraateilla 3 kysymystä, rkp, vasenmistoliitto, vihreät ja kd saivat tyytyä kukin yhteen kysymykseen. Oppositio 13, hallitus 11 kysymystä.
Toisissa kysymyksissä pääsivät muutkin ministerit vastaamaan, neljään vastaukseen pääsi Paula Risikko, kahteen Krista Kiuru ja yhteen Arhinmäki, Koskinen, Stubb ja Viitanen.
Kyselytunnit ovat hyvin suosittuja suoran televisioinnin johdosta ja niillä on 200.000 - 300.00 katsojaa joka viikko.
Pääministeri on myös näissä merkeissä kutsunut oppositiota neuvonpitoon. Valtionvarainministeri Urpilaisen mielestä perussuomalaisten vastaukset neuvottelusta olivat myönteiset päinvastoin kuin keskustan. Brysselistä tavoitettu pääministeri sen sijaan kyselytunnin keskusteluista tietämättömänä tiuskasi, että jos Soini ei ole valmis neuvottelupöytään, niin ei sille sitten mitään mahda.
Pääministerin poissaollessa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli melkoisessa helteessä joutuen vastaamaan opposition kysymyksiin peräti 16 kertaa. Perussuomalaiset saivat kysyä 7 ja keskusta 6 kertaa. Kyselytuntihan on nimenomaan tarkoitettu opposition esiintymisareenaksi. Kokoomuksella oli 4 ja sosialidemokraateilla 3 kysymystä, rkp, vasenmistoliitto, vihreät ja kd saivat tyytyä kukin yhteen kysymykseen. Oppositio 13, hallitus 11 kysymystä.
Toisissa kysymyksissä pääsivät muutkin ministerit vastaamaan, neljään vastaukseen pääsi Paula Risikko, kahteen Krista Kiuru ja yhteen Arhinmäki, Koskinen, Stubb ja Viitanen.
Kyselytunnit ovat hyvin suosittuja suoran televisioinnin johdosta ja niillä on 200.000 - 300.00 katsojaa joka viikko.
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Terhakka taloustieteilijä
Sain postia kustantajalta ja pyynnön, haluaisinko lukea Heikki Urmaksen kirjan "Voi maatamme" ja antaa siitä kommentteja. Suostuin ilomielin, koska ennestään hyllyssä oli luettuna Urmaksen edellinen, hänen värikkään elämänsä kokemuksia välittävä teos "Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät".
"Voi maatamme" on kirjoitettu valmiiksi keväällä 2012 ja kirja jäi tekijänsä viimeiseksi hänen kuoltuaan rajuun sairauteen heinäkuun 17. päivänä 2013. Heikki Urmas oli väitellyt kauppatieteiden tohtori. Yhden elämäntyön lentokapteenina tehtyään hän toimi Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön perustajana ja johtajana. Hänen johtamansa BBA-ohjelma on noussut Aalto-yliopiston lippulaivaksi.
Nykysuomen sanakirjassa löytyy sanalle urmakka merkitys: rohkea, reipas, terhakka. Tällainen henkilö Heikki Urmas varmasti on ollut, niin omaperäisia ja usein maamme valtaapitäviä ravistelevia kannanottoja hän tuo teoksissaan esiin.
Jo väitöskirjaa 1970-luvulla tehdessään Urmas pääsi perehtymään ammattiyhdistyspolitiikkaan ja kulissien takaiseen työehtosopimusten maailmaan. Hän haastatteli mm. Päiviö Hetemäkeä, Keijo Liinamaata ja SAJ:n pääsihteeri Olavi Järvelää, jolta hän jopa sai salaisia papereita SAJ:n noususta ja tuhosta.
Urmas onkin tullut tunnetuksi demari-toverien harjoittaman politiikan ankarana arvostelijana. Hän ei ole hyväksynyt velalla elvyttämistä, jonka hän katsoo demarien politiikan aiheuttamaksi. Samoin hän on ehdoton EU-politiikan arvostelija eikä voi ymmärtää, ettei eurosta neuvoteltaessa edes ajateltu sen mahdollista hajoamista eli mitään vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mielenkiintoinen tieto on sekin, että Englannista varoitettiin korkealta taholta Pohjoismaita euroon liittymisen vaaroista, Ruotsissa ja Tanskassa ottettiin onkeen, Suomessa ei.
Heikki Urmas kertoo myös maamme median yksisilmäisyydestä suhteessa sekä oman maamme politiikkaan että koko EU:sta tiedottamiseen. Itse hän on toisinajettelijana kokenut valtavirran ja valtaapitävien vaientaneen hänen mielipiteensä. Poliittisesti sitoutumattomana hän pyrki presidenttiehdokkaaksikin, mutta ei ihan onnistunut saamaan vaadittuja 20.000:ta kannattajaa ehdokkaaksi päästäkseen.
EU-kriisimaiden kehityksestä kirjoittaessaan hän toteaa, ettei Soinia enää pidetty populistina ja puheet Suomen roolista Euroopan pelastajana alkoivat hiipua. Samoin hän toteaa: "Mielestäni ei ole oikein pilkata perussuomalaisia populisteiksi, kun Soini on ottanut EU:n valuviat keskusteluun."
Lopuksi tekijä kysyy, ovatko kaikki euroalueen johtajat kuin hämäläisisännät. Naapurin isäntä tuli kylään ja istui hiljakseen. Puolen tunnin kuluttua talon isäntä kysyi tulijalta, mitenkä menee. Vieras vastasi verkkaisesti: "Muuten menee hyvin, mutta sauna on tulessa."
"Voi maatamme" on kirjoitettu valmiiksi keväällä 2012 ja kirja jäi tekijänsä viimeiseksi hänen kuoltuaan rajuun sairauteen heinäkuun 17. päivänä 2013. Heikki Urmas oli väitellyt kauppatieteiden tohtori. Yhden elämäntyön lentokapteenina tehtyään hän toimi Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön perustajana ja johtajana. Hänen johtamansa BBA-ohjelma on noussut Aalto-yliopiston lippulaivaksi.
Nykysuomen sanakirjassa löytyy sanalle urmakka merkitys: rohkea, reipas, terhakka. Tällainen henkilö Heikki Urmas varmasti on ollut, niin omaperäisia ja usein maamme valtaapitäviä ravistelevia kannanottoja hän tuo teoksissaan esiin.
Jo väitöskirjaa 1970-luvulla tehdessään Urmas pääsi perehtymään ammattiyhdistyspolitiikkaan ja kulissien takaiseen työehtosopimusten maailmaan. Hän haastatteli mm. Päiviö Hetemäkeä, Keijo Liinamaata ja SAJ:n pääsihteeri Olavi Järvelää, jolta hän jopa sai salaisia papereita SAJ:n noususta ja tuhosta.
Urmas onkin tullut tunnetuksi demari-toverien harjoittaman politiikan ankarana arvostelijana. Hän ei ole hyväksynyt velalla elvyttämistä, jonka hän katsoo demarien politiikan aiheuttamaksi. Samoin hän on ehdoton EU-politiikan arvostelija eikä voi ymmärtää, ettei eurosta neuvoteltaessa edes ajateltu sen mahdollista hajoamista eli mitään vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mielenkiintoinen tieto on sekin, että Englannista varoitettiin korkealta taholta Pohjoismaita euroon liittymisen vaaroista, Ruotsissa ja Tanskassa ottettiin onkeen, Suomessa ei.
Heikki Urmas kertoo myös maamme median yksisilmäisyydestä suhteessa sekä oman maamme politiikkaan että koko EU:sta tiedottamiseen. Itse hän on toisinajettelijana kokenut valtavirran ja valtaapitävien vaientaneen hänen mielipiteensä. Poliittisesti sitoutumattomana hän pyrki presidenttiehdokkaaksikin, mutta ei ihan onnistunut saamaan vaadittuja 20.000:ta kannattajaa ehdokkaaksi päästäkseen.
EU-kriisimaiden kehityksestä kirjoittaessaan hän toteaa, ettei Soinia enää pidetty populistina ja puheet Suomen roolista Euroopan pelastajana alkoivat hiipua. Samoin hän toteaa: "Mielestäni ei ole oikein pilkata perussuomalaisia populisteiksi, kun Soini on ottanut EU:n valuviat keskusteluun."
Lopuksi tekijä kysyy, ovatko kaikki euroalueen johtajat kuin hämäläisisännät. Naapurin isäntä tuli kylään ja istui hiljakseen. Puolen tunnin kuluttua talon isäntä kysyi tulijalta, mitenkä menee. Vieras vastasi verkkaisesti: "Muuten menee hyvin, mutta sauna on tulessa."
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Perussuomalaisille kolme meppiä
Yle teetti Taloustutkimuksella ensimmäisen gallupkyselyn EU-vaalien kannatuksesta. Kuvaavaa oli kyllä se, että yli puolet haastatelluista ei vielä ilmoittanut kantaansa. Muutenkin EU-vaalit ovat olleet valitettavan laimeita, kahtena edelliskertana äänestysvilkkaus on jäänyt 40 prosentin tasolle.
Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.
Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.
Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.
Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.
Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.
Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.
Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.
Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.
torstai 7. marraskuuta 2013
Tulevaisuusselontekoja jopa kaksittain
Samana päivänä kaksi tulevaisuusselontekoa, kun julkistettiin Himasen 700.000 euron tutkielma ja valtioneuvoston tekemä tulevaisuusselonteko lähetettiin täysistunnossa valiokuntakäsittelyyn, jossa on käytetty hyväksi myös Himasen tutkijaryhmän julkaisua.
Eduskunnan kyselytunnilla Timo Soini kysyi tästä Himasen kohua herättäneestä selonteosta ihmetellen erityisesti sitä, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka tekstissä mainitaan. Perussuomalaisten todetaan vaikuttaneen jopa Euroopan unionin poliittiseen ajatteluun vaarantamalla Euroopan koko tukipaketin Portugalille. Siitä lähtien Euroopan maiden välinen solidaarisuus on jatkuvasti heikentynyt. Myös perussuomalaisten JYTKYN eduskuntavaaleissa 2011 todetaan vaikuttaneet koko maan politiikkaan, varsinkin avoimuuteen ulkomaalaisia kohtaan. Kyselytunnilla muuten perussuomalaiset saivat 8 ja keskusta 9 puheenvuoroa, aika tasapuolisesti siis, vaikka salissa istuessa tuntui puheenvuorojen jakautuneen epätasaisemmin.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia" käytettiin lähes 80 puheenvuoroa, jotka jakautuivat seuraavasti: perussuomalaiset 19, kokoomus 18 (joista 6 oli ministeri Kataisen ja Vapaavuoren osalla), keskusta 13, vihreät 5 (jotka kaikki olivat Oras Tynkkysen puheenvuoroja). Kolmeen puheenvuoroon pääsivät kd, vasenryhmä ja Hirvisaaren perustama Muutos 2011, vasemmistoliitolla ja ruotsalaislla oli kaksi puheenvuoroa. Itse sain johtaa puhetta koko istunnon loppuosan eli kello 18.00 - 21.16.
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeisten varsinaisten puheiden pituudeksi oli sovittu enimmillään 3 minuuttia. Pisimmän puheen piti Ilkka Kantola 4.30, toisena Lea Mäkipää 4.20, kolmantena Simo Rungren 4.00 ja neljänsinä Jari Leppä ja Kimmo Kivelä 3.50. Valtaosa kuitenkin puhui kiltisti enintään sen sallitun ajan 3 minuuttia.
Perussuomalaiset tietysti arvioivat selontekoa melko kriittisesti, kuten oppositiossa kuuluukin. Suuria uraauurtavia tulevaisuudennäkymiä ei seloteosta löydy. Totta tietysti on vanha viisaus, ettei mikään ole vaikeammin ennnustettavissa kuin tulevaisuus.
Eduskunnan kyselytunnilla Timo Soini kysyi tästä Himasen kohua herättäneestä selonteosta ihmetellen erityisesti sitä, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka tekstissä mainitaan. Perussuomalaisten todetaan vaikuttaneen jopa Euroopan unionin poliittiseen ajatteluun vaarantamalla Euroopan koko tukipaketin Portugalille. Siitä lähtien Euroopan maiden välinen solidaarisuus on jatkuvasti heikentynyt. Myös perussuomalaisten JYTKYN eduskuntavaaleissa 2011 todetaan vaikuttaneet koko maan politiikkaan, varsinkin avoimuuteen ulkomaalaisia kohtaan. Kyselytunnilla muuten perussuomalaiset saivat 8 ja keskusta 9 puheenvuoroa, aika tasapuolisesti siis, vaikka salissa istuessa tuntui puheenvuorojen jakautuneen epätasaisemmin.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia" käytettiin lähes 80 puheenvuoroa, jotka jakautuivat seuraavasti: perussuomalaiset 19, kokoomus 18 (joista 6 oli ministeri Kataisen ja Vapaavuoren osalla), keskusta 13, vihreät 5 (jotka kaikki olivat Oras Tynkkysen puheenvuoroja). Kolmeen puheenvuoroon pääsivät kd, vasenryhmä ja Hirvisaaren perustama Muutos 2011, vasemmistoliitolla ja ruotsalaislla oli kaksi puheenvuoroa. Itse sain johtaa puhetta koko istunnon loppuosan eli kello 18.00 - 21.16.
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeisten varsinaisten puheiden pituudeksi oli sovittu enimmillään 3 minuuttia. Pisimmän puheen piti Ilkka Kantola 4.30, toisena Lea Mäkipää 4.20, kolmantena Simo Rungren 4.00 ja neljänsinä Jari Leppä ja Kimmo Kivelä 3.50. Valtaosa kuitenkin puhui kiltisti enintään sen sallitun ajan 3 minuuttia.
Perussuomalaiset tietysti arvioivat selontekoa melko kriittisesti, kuten oppositiossa kuuluukin. Suuria uraauurtavia tulevaisuudennäkymiä ei seloteosta löydy. Totta tietysti on vanha viisaus, ettei mikään ole vaikeammin ennnustettavissa kuin tulevaisuus.
perjantai 13. syyskuuta 2013
Juhlaseurat
70-vuotissyntymäpäiväseurojeni aluksi puhemies Eero Heinäluoma tuo virallisen tervehdyksen ja onnittelut korkeimman päättävän mahtimme, eduskunnan johtajalta. Kiitän häntä tästä suuresta ystävällisyydestä, että hän saapui tähän tilaisuuteemme. Annamme sille kuuluvan suuren arvon ja voimme jopa sanoa, että oikea mies on Suomen protokollan toiseksi korkeimmalla paikalla heti presidentin jälkeen. Lämpimät kiitokset!
Saan myös syntymäpäivän viettäjänä toivottaa teidät kaikki kirkon täyttävät ystävät sydämellisesti tervetulleiksi tänne meille monelle rakkaasen kotikirkkomme, kun näin runsaslukuisalla mieltä lämmittävällä ystäväjoukolla olette kansoittaneet nämä minulle niin rakkaat siioninvirsiseurat. Siioninvirsissä sanotaankin: "Jos väsymys voittaa, niin ystävä hoitaa." Samassa siioninvirressä on edelleen tuotu ilmi elämääni kannatteleva johtoajatus: "Se armo on sanomaton, joll´ Jeesus meitä hoitanut on, kun neuvoillaan lävitse vierahan maan Hän taluttaa uskoviaan."
Tässä kirkossa olen saanut puhua ensimmäistä kertaa yli 50 vuotta sitten yhteislyseon teinikillan silloin vuosittain järjestämissä uudenvuodenvastaanottajaisten kirkkotilaisuuksissa. Sen jälkeen olen saanut pappinakin tilaisuuden puhua tässä kotikirkossa, kylläkin harvakseltaan. Tosin vuoden toimin vt. kappalaisena viran vakinaisen toimenhaltijan, Juha-Pekka Haaviston ollessa vt. kirkkoherrana.
Tänään saan iloita ja kiittää Taivaan Isän hyvästä huolenpidosta ja pyytää saada muistaa elämässäni edelleenkin siioninvirsien opetus: "On vaatimattomuus/ Sanoa helppo suulla,/ Vaan työläs vaatimattomaksi tulla on./ Nöyryyden harva/ Kalliiksi arvaa,/ Vaikka on kalliimpi kuin koko maailma."
Rakkaat Ystävät! Viihtykää näissä siioninvirsiseuroissa. Veisuiden sanat ovat monisteissa. Virret aloitetaan aina puheen jälkeen matkaveisaaja Jaakko Löytyn johdolla ja Nuorisoseuran soittokunnan säestyksellä. Veisataan oikein sydämemme pohjasta kiitosta ja kunniaa Jumalalle, Taivaalliselle Isällemme.
Monista esteistä ilmottaneista huolimatta saamme iloita toistemme läsnäolosta ja erityisen iloinen olen, että te hyvät ystäväni olette saapuneet puhujiksi. Puhemies Eero Heinäluoma siis aloitti, seuraavan virren 176 jälkeen puhuu puheenjohtaja Timo Soini, virren 73 jälkeen on piispa Kaarlo Kallialan vuoro ja hän ilmoittaa myös kolehdin Heränneen Kansan Lähetysrahaston kautta Suomen Lähetysseuralle. Päätöspuheevuoron käyttää metropoliitta Ambrosius hiljentäen meidän varmaankin ortodoksiseen päätösliturgiarukoukseen. Monet olette jo kantaneet kortenne kekoon laittamalla antinne etukäteen ilmoitetun tilinumeron kautta, joten tietenkään ei tarvitse kahta kertaa avata kukkaron nyörejä.
Kiitos vielä kerran, kun olette saapuneet tekemään tästä kokoontumisestamme oikean Juhlan, oikein isolla J-kirjaimella.
Saan myös syntymäpäivän viettäjänä toivottaa teidät kaikki kirkon täyttävät ystävät sydämellisesti tervetulleiksi tänne meille monelle rakkaasen kotikirkkomme, kun näin runsaslukuisalla mieltä lämmittävällä ystäväjoukolla olette kansoittaneet nämä minulle niin rakkaat siioninvirsiseurat. Siioninvirsissä sanotaankin: "Jos väsymys voittaa, niin ystävä hoitaa." Samassa siioninvirressä on edelleen tuotu ilmi elämääni kannatteleva johtoajatus: "Se armo on sanomaton, joll´ Jeesus meitä hoitanut on, kun neuvoillaan lävitse vierahan maan Hän taluttaa uskoviaan."
Tässä kirkossa olen saanut puhua ensimmäistä kertaa yli 50 vuotta sitten yhteislyseon teinikillan silloin vuosittain järjestämissä uudenvuodenvastaanottajaisten kirkkotilaisuuksissa. Sen jälkeen olen saanut pappinakin tilaisuuden puhua tässä kotikirkossa, kylläkin harvakseltaan. Tosin vuoden toimin vt. kappalaisena viran vakinaisen toimenhaltijan, Juha-Pekka Haaviston ollessa vt. kirkkoherrana.
Tänään saan iloita ja kiittää Taivaan Isän hyvästä huolenpidosta ja pyytää saada muistaa elämässäni edelleenkin siioninvirsien opetus: "On vaatimattomuus/ Sanoa helppo suulla,/ Vaan työläs vaatimattomaksi tulla on./ Nöyryyden harva/ Kalliiksi arvaa,/ Vaikka on kalliimpi kuin koko maailma."
Rakkaat Ystävät! Viihtykää näissä siioninvirsiseuroissa. Veisuiden sanat ovat monisteissa. Virret aloitetaan aina puheen jälkeen matkaveisaaja Jaakko Löytyn johdolla ja Nuorisoseuran soittokunnan säestyksellä. Veisataan oikein sydämemme pohjasta kiitosta ja kunniaa Jumalalle, Taivaalliselle Isällemme.
Monista esteistä ilmottaneista huolimatta saamme iloita toistemme läsnäolosta ja erityisen iloinen olen, että te hyvät ystäväni olette saapuneet puhujiksi. Puhemies Eero Heinäluoma siis aloitti, seuraavan virren 176 jälkeen puhuu puheenjohtaja Timo Soini, virren 73 jälkeen on piispa Kaarlo Kallialan vuoro ja hän ilmoittaa myös kolehdin Heränneen Kansan Lähetysrahaston kautta Suomen Lähetysseuralle. Päätöspuheevuoron käyttää metropoliitta Ambrosius hiljentäen meidän varmaankin ortodoksiseen päätösliturgiarukoukseen. Monet olette jo kantaneet kortenne kekoon laittamalla antinne etukäteen ilmoitetun tilinumeron kautta, joten tietenkään ei tarvitse kahta kertaa avata kukkaron nyörejä.
Kiitos vielä kerran, kun olette saapuneet tekemään tästä kokoontumisestamme oikean Juhlan, oikein isolla J-kirjaimella.
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Sunnuntain rikkautta
Tapahtuma - Rikas sunnuntaipäivä on takana:
Sain pitään messun Jämijärven kirkossa, aiheena "vähemmän kiittämättömyyttä, enemmän kiitollisuutta".
Jämijärvellä oli myös Kotirintaman muistopaaden paljastustilaisuus ja sen jälkeen juhla, jossa varapuhemies piti puheen.
Kävin Kankaanpään museossa, jossa on monta näyttelyä, mm. Väinö Myllyrinteen ja Kankaanpään Taiteilijayhdistyksen näyttely pysyvien näytteiden lisäksi. Kyllä vanha aika on ollut nostalgista, mutta aika entinen ei palaa - valitettavasti.
Sateisesta päivästä huolimatta illansuussa kympin lenkki Kuninkaanlähteellä ja sen päälle virkistävä uinti, koska vesikin on jo jäähtynyt melkoisesti.
Kaikista näistä aiheista olisi asiaa blogeihin, katsotaan huomenissa, jolloin heti aamusta 6.45 Timo Soini avaa sanaisen arkkunsa TV1:ssä.
Sain pitään messun Jämijärven kirkossa, aiheena "vähemmän kiittämättömyyttä, enemmän kiitollisuutta".
Jämijärvellä oli myös Kotirintaman muistopaaden paljastustilaisuus ja sen jälkeen juhla, jossa varapuhemies piti puheen.
Kävin Kankaanpään museossa, jossa on monta näyttelyä, mm. Väinö Myllyrinteen ja Kankaanpään Taiteilijayhdistyksen näyttely pysyvien näytteiden lisäksi. Kyllä vanha aika on ollut nostalgista, mutta aika entinen ei palaa - valitettavasti.
Sateisesta päivästä huolimatta illansuussa kympin lenkki Kuninkaanlähteellä ja sen päälle virkistävä uinti, koska vesikin on jo jäähtynyt melkoisesti.
Kaikista näistä aiheista olisi asiaa blogeihin, katsotaan huomenissa, jolloin heti aamusta 6.45 Timo Soini avaa sanaisen arkkunsa TV1:ssä.
torstai 29. elokuuta 2013
Jyväskylän kesäkokous täysosuma
Vielä näin elokuun viimeisellä viikolla saimme pitää eduskuntaryhmämme kesäkokousta hienon ja lämpimän kesäsään vallitessa, mikä oli erityisen tärkeää Jyväskylän kävelykadulla olleelle kansalaistapaamiselle. Kokouksen lopuksi myös jalkauduttuamme eri puolille Keski-Suomea yleisötilaisuuksiin.
Saimme melkoista näkyvyyttä mediassa, niin TV:ssä kuin lehdistössäkin. Erityisesti Timon puheet herättivät mielenkiintoa sekä hänen spekulaationsa tulevasta hallituspohjasta ja perussuomalaisten hallitusvastuun ottamisesta. Tietysti ensin on käytävä seuraavat eduskuntavaalit. Timon erityinen huomio oli tällä kertaa perussuomalaisten kannatuksen vakiintuminen 18-19 prosentin tasolle, kun sen sijaan muiden puolueiden lukemat muuttuvat melkoisestikin gallupista toiseen.
Timon katsaus oli tavallaan puolivälin tarkastelu, onhan eduskuntakautta jäljellä enää vajaat kaksi vuotta. Siksi tuumaustunti on tarpeen. Yllätyksenä hän kertoi valmistelevansa jo toista kirjaa Maisterisjätkä-kirjansa jälkeen, työnimellä Peruspomo.
Timon sanoma oli, etteivät vanhat puolueet pysty meitä tuhoamaan, sen voimme tehdä vain me itse, emmekä me tietenkään sitä halua tehdä. Olemme nyt vahvoja, meillä oli hyvä puoluekokous kesällä Joensuussa, olemme vahva toripuolue, rakennumme kansan puolueena alhaalta ylöspäin. Näin saamme kansan puolellemme.
Kokouksemme antoi voimakkaan yhteishengen vaikutelman ja näin on hyvä aloittaa taas uusi työkausi, syksyn politiikan tiimellyksen mukanaan tuoma tiivis kamppailu.
Meidän on määriteltävä oma linjamme ja sitä kävimme läpi monien asioiden osalta. Annoimme myös julkilausuman työllisyyden parantamisesta. Vaikeimmin tyällistettäviä ovat nuoret sekä ikääntyneemmät, yli 55-vuotiaat. Siksi ehdotamme työnantajan eläkemaksuja porrastettavaksi siten, että näiden ryhmien maksuja alennetaan ja paremmin työllistettävien vastaavasti nostetaan. Työhyvinvoinnista on pidettävä kiinni, silloin ei ole tarvetta eläkeiänän nostamiselle, onhan jo nyt eläkkeelle siirtymisessä joustoa 63-68 vuosien välillä.
Saimme melkoista näkyvyyttä mediassa, niin TV:ssä kuin lehdistössäkin. Erityisesti Timon puheet herättivät mielenkiintoa sekä hänen spekulaationsa tulevasta hallituspohjasta ja perussuomalaisten hallitusvastuun ottamisesta. Tietysti ensin on käytävä seuraavat eduskuntavaalit. Timon erityinen huomio oli tällä kertaa perussuomalaisten kannatuksen vakiintuminen 18-19 prosentin tasolle, kun sen sijaan muiden puolueiden lukemat muuttuvat melkoisestikin gallupista toiseen.
Timon katsaus oli tavallaan puolivälin tarkastelu, onhan eduskuntakautta jäljellä enää vajaat kaksi vuotta. Siksi tuumaustunti on tarpeen. Yllätyksenä hän kertoi valmistelevansa jo toista kirjaa Maisterisjätkä-kirjansa jälkeen, työnimellä Peruspomo.
Timon sanoma oli, etteivät vanhat puolueet pysty meitä tuhoamaan, sen voimme tehdä vain me itse, emmekä me tietenkään sitä halua tehdä. Olemme nyt vahvoja, meillä oli hyvä puoluekokous kesällä Joensuussa, olemme vahva toripuolue, rakennumme kansan puolueena alhaalta ylöspäin. Näin saamme kansan puolellemme.
Kokouksemme antoi voimakkaan yhteishengen vaikutelman ja näin on hyvä aloittaa taas uusi työkausi, syksyn politiikan tiimellyksen mukanaan tuoma tiivis kamppailu.
Meidän on määriteltävä oma linjamme ja sitä kävimme läpi monien asioiden osalta. Annoimme myös julkilausuman työllisyyden parantamisesta. Vaikeimmin tyällistettäviä ovat nuoret sekä ikääntyneemmät, yli 55-vuotiaat. Siksi ehdotamme työnantajan eläkemaksuja porrastettavaksi siten, että näiden ryhmien maksuja alennetaan ja paremmin työllistettävien vastaavasti nostetaan. Työhyvinvoinnista on pidettävä kiinni, silloin ei ole tarvetta eläkeiänän nostamiselle, onhan jo nyt eläkkeelle siirtymisessä joustoa 63-68 vuosien välillä.
maanantai 26. elokuuta 2013
Eero ja Timo vauhdissa
Suomen suurlähettiläiden jokavuotisessa kokoontumisessa oli tänään vuorossa eduskuntaosuus. Runsaan osanoton vuoksi puheosuus oli täysistuntosalissa ja sen jälkeen iltapala viereisessä valtiosalissa Pikku Parlamentin korjaustöiden takia.
Sekä puhemies Eero Heinäluoma että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini pitivät ansiokkaat puheenvuorot, jota arvovaltaiset kuulijat osasivat arvostaa. Osaltaan siksikin he olivat niin runsaslukuisesti paikalla, noin 190 ulkoministeriöstä ja 50 eduskunnasta.
Heinäluomakin toi esiin yleisen kriisitietoisuuden. Olemme syvemmässä kriisissä kuin kukaan eduskuntavaalien aikaan saattoi edes aavistaa. Teollisuuden taantuman aikana on menetetty 100.000 työpaikkaa, vuodesta 2008 on jäänyt saamatta pysyvästi ennakoitu 30 miljardin kasvu. Prosentin työllisyyslisäys toisi 2 miljardin kasvun, työllisyysasteemme on viitisen prosenttia alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Näin syksyn keskusteluissa talous- ja työllisyysasiat nousevat etualalle ohi kunta- ja soteuudistusten.
Timo puhui pääasiassa ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana, mutta toi kysyttäessä esiin myös perussuomalaisten näkökantoja. Hänen mielestään nyt kannattaisi rapata oikein kunnolla, koska kansalaismielipidekin on kypsynyt kriisitietoisuuteen. Kun eduskuntavaaliosallistuminen on alle muiden Pohjoismaiden vain 70 %:n luokkaa, saadaan aktiivisuutta nousemaan, kun on perusteltu syy käydä äänestämässä. Tällä hetkellä lähes 40 % jättää gallupeissa ilmoittamatta puoluekantaansa. Liikkuvia äänestäjiä on siis paljon ja he ovat kaikkea muuta kuin puolueuskollisia. Ruotsin kielen vaihtoehtoisuutta esittävästä kansalaisaloitteesta sen verran, että ennen vuotta 1968 ruotsi ei ollut pakollinen kieli, vaan vasta Johannes Virolainen nosti sen koulujen kakkoskieleksi.
Sekä puhemies Eero Heinäluoma että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini pitivät ansiokkaat puheenvuorot, jota arvovaltaiset kuulijat osasivat arvostaa. Osaltaan siksikin he olivat niin runsaslukuisesti paikalla, noin 190 ulkoministeriöstä ja 50 eduskunnasta.
Heinäluomakin toi esiin yleisen kriisitietoisuuden. Olemme syvemmässä kriisissä kuin kukaan eduskuntavaalien aikaan saattoi edes aavistaa. Teollisuuden taantuman aikana on menetetty 100.000 työpaikkaa, vuodesta 2008 on jäänyt saamatta pysyvästi ennakoitu 30 miljardin kasvu. Prosentin työllisyyslisäys toisi 2 miljardin kasvun, työllisyysasteemme on viitisen prosenttia alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Näin syksyn keskusteluissa talous- ja työllisyysasiat nousevat etualalle ohi kunta- ja soteuudistusten.
Timo puhui pääasiassa ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana, mutta toi kysyttäessä esiin myös perussuomalaisten näkökantoja. Hänen mielestään nyt kannattaisi rapata oikein kunnolla, koska kansalaismielipidekin on kypsynyt kriisitietoisuuteen. Kun eduskuntavaaliosallistuminen on alle muiden Pohjoismaiden vain 70 %:n luokkaa, saadaan aktiivisuutta nousemaan, kun on perusteltu syy käydä äänestämässä. Tällä hetkellä lähes 40 % jättää gallupeissa ilmoittamatta puoluekantaansa. Liikkuvia äänestäjiä on siis paljon ja he ovat kaikkea muuta kuin puolueuskollisia. Ruotsin kielen vaihtoehtoisuutta esittävästä kansalaisaloitteesta sen verran, että ennen vuotta 1968 ruotsi ei ollut pakollinen kieli, vaan vasta Johannes Virolainen nosti sen koulujen kakkoskieleksi.
perjantai 23. elokuuta 2013
Sulle valan vannomme...
Kansanedustajien istuntojen keskeytysaika eli toisin sanoen ymmärrettynä loma-aika ei välttämättä ole toimetonta. Niinpä ei tälläkään lomalla näytä tulevan päivää ilman kokoustamista tai tehtäviä. Tänäänkin kutsu käy Niinisalon varuskuntaan valatilaisuuteen, illalla kotiimme tulee toivottavasti mahdollisimman moni valtuutettu ja luottamushenkilö keskustelemaan kaupungin taloussuunnitelmista perussuomalaisten ryhmäkokoukseen.
Huomenissa olen aamun siunaustilaisuuden jälkeen hyvän ystävän 70-vuotispäiväseuroissa puhujana Kauhajoen seurakuntakeskuksessa. Siksi en pääse perussuomalaisten yleisötilaisuuteen Kokemäelle, jonne tulee itse Timo Soinikin.
Ensi viikolla olen maanantaina ensin suurlähettiläiden kokouksessa ja sitten tiistai ja keskiviikko perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoustaa Jyväskylässä. Muut ryhmäthän ovat jo näyttäneet pitäneen kokouksensa. Kokoomus ja keskusta olivat koolla Mikkelissä. Puheenjohtajat esiintyivät jopa yhteisessä keskustelussa vähän sopuilemassa ja Katainen pyysi apua jo oppositiopuolueiltakin. Tähän asti hän ei ole ottanut oppositiota mukaan esim.juuri näihin suuriin kuntaraja- ja soteuudistuksiin.
Valatilaisuudet ovat aina suurta juhlaa. Sen tekevät juhlallisuudet, mutta myös runsaslukuinenyleisö, jota aina on tuhatmäärin. Jo Niinisaloon mennessä autojonot olivat pitkät, mutta joustavasti sotilaspoliisien johdolla päästtin parkkipaikoille. Paikalla oli neljä veteraania, yksi Parkanosta ja kolme Kankaanpäästä. Valakaavan lukijana oli sotaveteraani Sakari Peurala. Joukkojen ohimarssin vastaaottajina toimivat Tykistöprikaatin komentaja Pertti Lahtinen, valakaavan lukija sekä eduskunnan 2. varapuhemies. Korokkeella seisoen siinä otimme vastaan juuri tykkimiehiksi ylennetyt joukot ja myös moottoriosaston, ehkä viimeistä kertaa Satakunnan sotilassoittokunnan ja hevosvetoisen tykkivaljakon. Sääkin oli mitä suosiollisin.
Huomenissa olen aamun siunaustilaisuuden jälkeen hyvän ystävän 70-vuotispäiväseuroissa puhujana Kauhajoen seurakuntakeskuksessa. Siksi en pääse perussuomalaisten yleisötilaisuuteen Kokemäelle, jonne tulee itse Timo Soinikin.
Ensi viikolla olen maanantaina ensin suurlähettiläiden kokouksessa ja sitten tiistai ja keskiviikko perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoustaa Jyväskylässä. Muut ryhmäthän ovat jo näyttäneet pitäneen kokouksensa. Kokoomus ja keskusta olivat koolla Mikkelissä. Puheenjohtajat esiintyivät jopa yhteisessä keskustelussa vähän sopuilemassa ja Katainen pyysi apua jo oppositiopuolueiltakin. Tähän asti hän ei ole ottanut oppositiota mukaan esim.juuri näihin suuriin kuntaraja- ja soteuudistuksiin.
Valatilaisuudet ovat aina suurta juhlaa. Sen tekevät juhlallisuudet, mutta myös runsaslukuinenyleisö, jota aina on tuhatmäärin. Jo Niinisaloon mennessä autojonot olivat pitkät, mutta joustavasti sotilaspoliisien johdolla päästtin parkkipaikoille. Paikalla oli neljä veteraania, yksi Parkanosta ja kolme Kankaanpäästä. Valakaavan lukijana oli sotaveteraani Sakari Peurala. Joukkojen ohimarssin vastaaottajina toimivat Tykistöprikaatin komentaja Pertti Lahtinen, valakaavan lukija sekä eduskunnan 2. varapuhemies. Korokkeella seisoen siinä otimme vastaan juuri tykkimiehiksi ylennetyt joukot ja myös moottoriosaston, ehkä viimeistä kertaa Satakunnan sotilassoittokunnan ja hevosvetoisen tykkivaljakon. Sääkin oli mitä suosiollisin.
torstai 8. elokuuta 2013
Kesä on virkistänyt
Jyrki Katainen sanoo tulleensa virkistyneenä takaisin sorvin ääreen. Terävää kuntoa syksyn mittelöissä tarvitaankin.
Timo Soini vahvisti tulonsa syntymäpäiväseuroihini lauvantaipäevänä 14.9. Paljon hän tosin joutui sovittelemaan kiireistä ohjelmaansa. Timo kertoi myös loman tehneen hyvää, onhan se sisältänyt uintia, kuntoilua ja vapaata oleilua perheen kanssa. Tämä tietää hyvää edessä oleviin koitoksiin hallituksen kanssa.
Timon mökiltä Sastamalan Karkun Heinoonkylästä ei järin pitkää heittoa olekaan Kankaanpäähän Pohjanmaantietä pitkin. Niinpä pesäpallokansa on nähnyt hänet kahdesti kesän mittaan Kankaanpään pesisotteluissa, viimeksi tällä viikolla Mailan viimeisessä runkosarjan ottelussa. Siellä Timo jutteli pitkään kahden meidän valtuutettummekin kanssa.
Timo lupasi myös syntymäpäiville tulleessaan pysähtyä Vihteljärven kyläkaupalla Wihtiksessä, joten kyläläisillä on mainio tilaisuus tavata Timppaa silmästä silmään! Olihan Perussuomalaiset kuntavaalien suurin puolue Vihtiläjärvellä ja sieltä tuli meille neljä jämäkkää valtuutettua.
Itse sain pitkän toripäivän ja kymmenien kanssa jutustelun jälkeen käydä onnittelemassa Pomarkussa asti 90-vuotiasta veteraania. Tein vielä illansuussa ennen myrskyn nousua neljä kierrosta 2,5 km:n kuntolenkkiä Kuninkaanlähteellä. Joka kierroksella oli kolme kovaa mäennousua ja tietysti vastaavasti myös alamäet. Tämä tekee väkisinkin hyvää kunnon kohentumiselle 17.8. olevaa Helsinki City Marathonin tuskien taivalta varten.
Lenkin jälkeen hämärtyvässä kesäyössä uidessani aivan tyynessä säässä ilman täytti lintujen lakkaamaton liverrys, vaikkei niitä näkynytkään. Ei kukaan ole tätä tunnelmaa kuvannut yhtä mestarillisesti kuin rakastamamme Eino Leino, jonka kotimaisemissa Kajaanin seudulla juuri sain käydä: "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa..."
Timo Soini vahvisti tulonsa syntymäpäiväseuroihini lauvantaipäevänä 14.9. Paljon hän tosin joutui sovittelemaan kiireistä ohjelmaansa. Timo kertoi myös loman tehneen hyvää, onhan se sisältänyt uintia, kuntoilua ja vapaata oleilua perheen kanssa. Tämä tietää hyvää edessä oleviin koitoksiin hallituksen kanssa.
Timon mökiltä Sastamalan Karkun Heinoonkylästä ei järin pitkää heittoa olekaan Kankaanpäähän Pohjanmaantietä pitkin. Niinpä pesäpallokansa on nähnyt hänet kahdesti kesän mittaan Kankaanpään pesisotteluissa, viimeksi tällä viikolla Mailan viimeisessä runkosarjan ottelussa. Siellä Timo jutteli pitkään kahden meidän valtuutettummekin kanssa.
Timo lupasi myös syntymäpäiville tulleessaan pysähtyä Vihteljärven kyläkaupalla Wihtiksessä, joten kyläläisillä on mainio tilaisuus tavata Timppaa silmästä silmään! Olihan Perussuomalaiset kuntavaalien suurin puolue Vihtiläjärvellä ja sieltä tuli meille neljä jämäkkää valtuutettua.
Itse sain pitkän toripäivän ja kymmenien kanssa jutustelun jälkeen käydä onnittelemassa Pomarkussa asti 90-vuotiasta veteraania. Tein vielä illansuussa ennen myrskyn nousua neljä kierrosta 2,5 km:n kuntolenkkiä Kuninkaanlähteellä. Joka kierroksella oli kolme kovaa mäennousua ja tietysti vastaavasti myös alamäet. Tämä tekee väkisinkin hyvää kunnon kohentumiselle 17.8. olevaa Helsinki City Marathonin tuskien taivalta varten.
Lenkin jälkeen hämärtyvässä kesäyössä uidessani aivan tyynessä säässä ilman täytti lintujen lakkaamaton liverrys, vaikkei niitä näkynytkään. Ei kukaan ole tätä tunnelmaa kuvannut yhtä mestarillisesti kuin rakastamamme Eino Leino, jonka kotimaisemissa Kajaanin seudulla juuri sain käydä: "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa..."
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Kiitos Timo
Eilen lopetin ja tänään voin aloittaa tällä koko perussuomalaisen ystäväkansan yhteisellä, sydänten pohjasta nousevalla toteamuksella: Kiitos Timo!
Tunnelmat Joensuun puoluekokoukseen mentäessä olivat tietysti jännittyneet, mutta vedonlyöntisuhteet olivat kyllä 10-1 sen suhteen, että kyllä Timo sinne Brysseliin lähtee. Tilannehan oli hänen kannaltaan mitä kutkuttavin. EFD = Europe of Freedom and Democracy = Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa- ryhmä kasvaa merkittävästi ensi toukokuun EU-vaaleissa, koska EU-kriittisyys on lisääntynyt kaikissakin Euroopan maissa. Timolla on melkoinen maine niin ryhmän kuin koko muunkin Euroopan piirissä, onhan hänet rankattu heti Obaman jälkeen maailman seitsemänneksi vaarallisemmaksi henkilöksi.Tämän vuoksi EU-vaalien jälkeen Timoa olisi odottanut melkoisen korkeat tehtävät Euroopassa.
Onkin nostettava hattua korkealle, että Timo luopuu odottamassa olevasta korkeasta asemasta EU:n ympyröissä. Varmasti myös henkilökohtaisista viehtymyksistään huolimatta hän jättäytyy vapaaehtoisesti pois - niin kuin on tapana sanoa - näiden houkuttelevien lihapatojen ääreltä ja jää velvollisuudentuntoisena puoluejohtajana hoitamaan kotimaan asioita. Hän keskittyy nostamaan puoluettamme kilvoittelemaan vuoden 2015 vaaleissa pääministeripuolueen asemasta.
Timo osoitti syvän velvollisuudentuntonsa puolueen johtajana. Hän ilmaisi halunsa kantaa vastuuta edelleen. Timo on puolueemme nostajana nykyiseen asemaan, suurten puolueiden joukoon eikä hän lähtenyt tavallaan karkuteille, vaan jäi puolueväkemme voimakkaan tahdonilmauksenkin siivittämänä vartiopaikalle kotimaan puoluekentälle. Ensin käymme tietysti voitolliset EU-vaalit, sillä saammehan me kaksikymmentä tunnettua ehdokasta liikenteeseen ilman Timoakin - ja sitten jatkamme uuteen vaalimenestyksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka kuitenkin niin puolueemme kuin ennenkaikkea maamme kannalta ovat ne tärkeimmät vaalit.
Näissä merkeissä, Timon johdolla, meidän on hyvä jatkaa hyvähenkisen puoluekokouksemmekin siivittämänä yhtenäisenä puolueena kohti uusia voittoja maamme ja kansamme parhaaksi. Ja tähän työhön kutsumme yhä uusia kansamme parasta ajattelevia työmyyriä - niin naisia kuin miehiä. Työkenttää riittää meille kaikilla.
Tunnelmat Joensuun puoluekokoukseen mentäessä olivat tietysti jännittyneet, mutta vedonlyöntisuhteet olivat kyllä 10-1 sen suhteen, että kyllä Timo sinne Brysseliin lähtee. Tilannehan oli hänen kannaltaan mitä kutkuttavin. EFD = Europe of Freedom and Democracy = Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa- ryhmä kasvaa merkittävästi ensi toukokuun EU-vaaleissa, koska EU-kriittisyys on lisääntynyt kaikissakin Euroopan maissa. Timolla on melkoinen maine niin ryhmän kuin koko muunkin Euroopan piirissä, onhan hänet rankattu heti Obaman jälkeen maailman seitsemänneksi vaarallisemmaksi henkilöksi.Tämän vuoksi EU-vaalien jälkeen Timoa olisi odottanut melkoisen korkeat tehtävät Euroopassa.
Onkin nostettava hattua korkealle, että Timo luopuu odottamassa olevasta korkeasta asemasta EU:n ympyröissä. Varmasti myös henkilökohtaisista viehtymyksistään huolimatta hän jättäytyy vapaaehtoisesti pois - niin kuin on tapana sanoa - näiden houkuttelevien lihapatojen ääreltä ja jää velvollisuudentuntoisena puoluejohtajana hoitamaan kotimaan asioita. Hän keskittyy nostamaan puoluettamme kilvoittelemaan vuoden 2015 vaaleissa pääministeripuolueen asemasta.
Timo osoitti syvän velvollisuudentuntonsa puolueen johtajana. Hän ilmaisi halunsa kantaa vastuuta edelleen. Timo on puolueemme nostajana nykyiseen asemaan, suurten puolueiden joukoon eikä hän lähtenyt tavallaan karkuteille, vaan jäi puolueväkemme voimakkaan tahdonilmauksenkin siivittämänä vartiopaikalle kotimaan puoluekentälle. Ensin käymme tietysti voitolliset EU-vaalit, sillä saammehan me kaksikymmentä tunnettua ehdokasta liikenteeseen ilman Timoakin - ja sitten jatkamme uuteen vaalimenestyksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka kuitenkin niin puolueemme kuin ennenkaikkea maamme kannalta ovat ne tärkeimmät vaalit.
Näissä merkeissä, Timon johdolla, meidän on hyvä jatkaa hyvähenkisen puoluekokouksemmekin siivittämänä yhtenäisenä puolueena kohti uusia voittoja maamme ja kansamme parhaaksi. Ja tähän työhön kutsumme yhä uusia kansamme parasta ajattelevia työmyyriä - niin naisia kuin miehiä. Työkenttää riittää meille kaikilla.
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
Lentävä liikkeellelähtö
Nyt on tultu taas kotiin kolmen päivän puoluekokousreissulta Joensuun kesähelteestä. Kokouksessakin riitti hellettä ja äänestyksiä uudella sähköisellä tekniikalla. Aika hyviä tuloksiakin syntyi, vaikka nyt sunnuntain uutisissa löydettiin uutisankan poikasta uuden ja näin ollen melko vihreän puoluesihteerin lausunnosta Eurosta luopumisesta. Hän sanoi olevansa siihen valmis, mutta tietysti puoluehallitus määrittelee tässäkin asiassa päätöksen. Hän ei siis heti eikä ehdoin tahdoin ole luopumassa eurosta, kuten asia haluttiin uutisoida. Näin saatiin uutisella näennäisesti ristiriittaa puoluejohdon välille. Puolueemme ja Timo Soinin kantahan on, ettemme ole sitoutuneita euroon ja siitä voidaan luopua, mutta tällä hetkellä se ei vielä ole ajankohtaista. Tärkeintä on kuitenkin, että olemme suomalaisia ja päätämme itse asioistamme.
Mediassa yritetään näin lietsoa vaikutelmaa, että puolueen puheenjohtaja ja uusi puoluesihteeri olisivat eri linjoilla. Heti alkumetreillä Riikka Slunga-Poutsalo sai tuntea, mitä on joutua antamaan lausuntoja suoralta kädeltä mikrofoni suuhun työnnettynä. Siinä sietää olla varuillaan, ettei pudottele sammakoita, joita sitten joutuu korjailemaan. Joskustaas täytyy ajatella, mitä sanoo, ettei sano, mitä ajattelee. Riikkakaan ei ole enää yksityishenkilö eikä voi puhua mitä sylki suuhun tuo, vaan hänen on aina ajateltava puolueen linjaa ja etua!
Toivotaan Riikalle menestystä vaativassa tehtävässään, onhan hänellä hyvänä aisaparina puheenjohtaja Timo! Kuten myös valittu varapuhemeiskolmikko Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä ja Juho Eerola, jotka kaikki ovat kansanedustajia ja omaavat jo melkoista kokemusta politiikan vaikean saran kyntämisestä.
Kaiken kaikkiaan Joensuun puoluekokous oli rakentava, voimakkaasti eteenpäin suuntautuva ja uutta uskoa suuntaava niin ensi toukokuun EU-vaaleihin kuin myös sitten vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Palataan seuraavassa blogikirjoituksessa Timon hienoon ja mielestänivähän hänen oman tahtonsa vastaiseenkin ratkaisuun luopua EU-ehdokkuudesta puolueemme hyväksi. Hieno mies kaiken kaikkiaan, emme edeltäkäsin edes jaksaneet uskoa Timon päätyvän näin hienoon päätökseen. KIITOS TIMO!
torstai 27. kesäkuuta 2013
Timo päättää, mitä tekee
Satakunnan Kansa julkaisi tänään yleisönosastossaan toissapäivän pääkirjoituksen johdosta lähettämäni kirjoituksen otsikolla "Timo päättää, mitä tekee":
SK:n ansiokkaaseen pääkirjoitukseen Timo Soinin valmiudesta
EU-vaaleihin voin kommentoida puolueen kansanedustajana seuraavaa:
Emme tosiaan vielä ennen puoluekokousta tiedä Timon päätöstä
hänen EU-ehdokkuudestaan, vaikka me puolueväki voittopuolisesti toivommekin hänen
luopuvan puolueemme edun nimissä tästä todella houkuttelevasta tarjolla
olevasta, merkittävästä asemasta
Euroopassa, sillä sittenkin, EU-vaaleja
vähättelemättä, eduskuntavaaleissa menestyminen on monin verroin
tärkeämpää. Kuitenkin: Timo itse päättää, mitä tekee.
Mutta… Vaikka hän nyt sitten tulisikin valituksi mepiksi, ei
sekään olisi kaiken loppu. Päinvastoin, hän olisi edelleen puolueen
puheenjohtaja ja pystyisi voimakkaasti vaikuttamaan myös kotimaassa. On hyvä
muistaa, että kun hänet edellisissä vaaleissa valittiin mepiksi, silloin
sanottiin, että Timo katoaa Brysseliin, ja se on perussuomalaisten loppu. Hyvin
muistamme, kuinkas kävikään. Puolueen noususuunta vain kiihtyi eikä Timo
suinkaan jäänyt näkymättömäksi. Ja hänen johdollaan saimme 39 kansanedustajaa
eduskuntavaaleissa. Nythän hän ei tietenkään voisi toista kertaa tulla kesken
eduskuntavaaliehdokkaaksi, mutta voisimmehan markkinoida häntä
pääministeriehdokkaanamme ja puolueen puheenjohtajana hän myös pääsisi mukaan
vaalikeskusteluihin.
Mitä tulee spekulaatioihin Timon mahdollisesta seuraajasta
ja kenties tuuraajasta puolueen puheenjohtajana, meillä on hyvä
seuraajaehdokas, joka myös Joensuun puoluekokouksessa valitaan ensimmäiseksi
varapuheenjohtajaksi: Jussi Niinistö. Ihan laatuunkäyvä mies, vaikkei nyt
samasta nimestään huolimatta olekaan sukua kaikkien arvostamalle herra
Tasavallan Presidentille. Jussi toimii puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.
Hänellä on pitkäaikainen kokemus puoluetyöstä mm. eduskuntaryhmän pääsihteerinä
ja hän on kaiken lisäksi tohtorismies. Hän on toiminut Suomalaisuuden liiton
toimitusjohtajana ja on sekä Maanpuolustuskorkeakoulun että Helsingin
yliopiston historian dosentti.
Kaiken kaikkiaan on
lähdettävä siitä mihin pääkirjoituksen lopussakin viitataan, että meidän pitää
olla valmiita ottamaan vastuuta eduskuntavaalien jälkeen ja siihen olemme
valmiit. Silloin muuttuu sitten myös maamme EU-politiikka lainanantoineen
Etelä-Euroopan maille.
Anssi
Joutsenlahti (Ps)
Eduskunnan toinen varapuhemies
Eduskunnan toinen varapuhemies
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)