Muistoja verestämässä

Eurajoen Kristillisen kansanopiston järjestämillä vapunaattoseuroilla on pitkät perinteet. Muistan miten 60-luvulla seuroissa oli todella paljon ihmisiä, opiston perustaman oppikoulun sali oli aivan täynnä väkeä. Linja-autolasteittain saapui seuravieraita, myös Kankaanpäästä. Monet, myös kankaanpääläisistä ovat käyneet Eurajoen kristillisen opiston ja sieltä pääsi ylioppilaaksi myös kankaanpääläinen seurakuntanuoremme Sakari Törmä. Hän on hyvä ystävä, joka viettää rovastin eläkepäiviään Turussa, missä hän lähes koko pappisuransa palveli Maarian seurakunnassa.

Tämäniltaisissa seuroissa oli vielä vanhan järjestyksen mukaan kahdet seurat, joiden väliajalla oli kahvitarjoilu. Ennen seurojen alkua oli saatavissa keittoruokaakin. Opiston rehtori Mirja Vuoristo oli nimipäiväsankarina järjestänyt puhujiksi tietysti itsensä lisäksi Suomen rukoilevaisyhdistyksen  puheenjohtajan rovasti Simo Koivusen, joka myös piti alkurukouksen rovasti  Heikki Vanha-Rauvolan kanssa, Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalan papin Sakari Leppäsen, kesän rukoilevaisjuhlille Kalantiin isäntien puolesta tervetulotoivotuksen esittäneen Esko Halivaaran, raumlaise Eeva Yrjäsen ja allekirjoittaneen.

Väkeäkin oli, mutta olisi opiston juhlasaliin enemmänkin mahtunut. Paikalla oli myös monia tuttuja, joiden kanssa olisi voinut enemmänkin puhella, mutta myöhästyin alkurukouksista monien muiden toimien takia, kun kävin Isojoella parturissakin ja Seppo Sillanpään kanssa aloitimme heti aamusta tienvarsiroskien  kokoamisen, sillä sitä urakkaa yli 20 km matkalla riittää.

Muistan saapuneemme kerran näihin aattoseuroihin Helsingistä muutaman körttikodin teologiapiskelijapojan kanssa, varmaan vappuaattona vuonna 1965. Monelle aiemmin rukoilevaisuutta tuntemattomalle oli varmasti melkoinen elämys tutustua tähän vanhoista perinteistä kiinni pitävään liikkeesseen. Tosin Eurajoen opiston ympärillä oleva rukoilevaisuus on paljon uudistunut, Jaakko Löytty on jopa uudistanut Halullisten sielujen hengelliset laulut ja Siionin virret uudeksi laitokseksi "Armon lapset veisatkaa". Seuroissa käytetään nykyistä raamatunkäännöstä ja jumalanpalveluksiakin vietetään ihan nykykaavojen mukaisesti, vanhan käsikirjan mukaista jumalanpalvelusta ei enää pidetä edes kesäjuhilla.

Ratiossakin

Aamulla Satakunnan radiossa, kansanedustajien maananataisessa puolituntisessa puhuimme veteraanipäivän merkityksestä, kansalaisaloitteen käsittelyjärjestyksestä eduskunnassa, ei kenenkään hallinnassa olevasta kunta- ja Sote-uudistuksesta sekä ulkomaisen työvoiman tuomisen vaatimisesta Suomeen, vaikka meillä on jatkuvasti satojatuhansi työttömiä. Työvoiman tarve ja työttämät eivät vain kohtaa toisiaan. Tarvitaan oikeansuuntaista koulutusta ja myös asenteiden muuttumista vastaanottamaan kaikkea tarjolla olevaa työtä.

Kumpujen yöstä

Tänään tuli mieleen kirjahyllystäni löytyvä Aarno Karimon kolmiosainen Suomen historiaa käsittelevä, värimaalauksin varustettu loistokas teos Kumpujen yöstä, kun sain olla taas kerran  sotainvalidin ja -veteraanin 90-vuotispäivillä. Myöhemmin kummitytön synttäreiltä, Ikaalisista Kyrösjärven rannalta kotiin ajellessa muistelin toisella puolen Höytylän lahtea Röyhiössä asuneita Aleksi Välimäkeä ja hänen sisarentytärtään Anna-Liisa Alasta, SMP:n veteraaneja.

Metsätyönjohtaja Aleksi oli pitkään puolueen tilintarkastajana. Korkeassa iässä poisnukkuneen Anna-Liisan sain olla siunaamassa Ikaalisten kirkossa. Tapasin häntä myös sitä ennen Jyllin vanhainkodissa, jossa viimeksi Pentti Lohikosken kanssa kävimme tervehtimässä Pentti Talvitietä, myös jo pari vuotta sitten viimeiseen iltahuutoon kutsuttua yli 90-vuotiasta veteraania ja kovaa urheilumiestä. Hänen puolisonsa Varma Rädyn poika, luokkakaverini Erkki Rätykin kohtasi kuoleman tänä kevättalvena.

Kilvakkalan ohi Jämijärvelle päin ajellessani ohitin Innalan tienharan ja muistan sielläkin joskus käyneeni entisen Satakunnan piirin ensimmäisen puheenjohtajan kodissa. Hän oli silloin jo itse kuollut, lapsia asui siellä vielä. Historian kirjoihin olisi saatavissa paljon tietoutta myös SMP:n alkuajoilta Satakunnan piirinkin historiasta. Itsekin muistan sitä pitkältä ajalta. Kaasmarkusta oli ennen kansanedustajamme Martti Mölsä isän Johanneksen piirisihteerikautta samassa tehtävässä Viljo Laamanen, joka oli 33 Veikko Vennamon valitsijamiehen joukossa 1968. Velimies Jouko puolestaan toimi samassa tehtävässä vuonna 1978.

27. veteraanipäivä

Siniristilippumme liehuvat vapaan Suomen lippusaloissa 27:nnen kerran kansallisen veteraanipäivän merkeissä. Valtakunnallinen pääjuhla on Jyväskylässä, itse olen juhlapuhujana Kokemäen veteraanijuhlassa. Vuosi sitten juhlia järjestettiin 169 paikkakunnalla ja osanottajia oli 45.500 henkeä, mukana oli vielä veteraanejakin, vaikka heidän rivinsä tietysti jatkuvasti harvenevat.

Hyvää kunnioitettujen veteraaniemme juhlapäivää kaikille!

Kokemäeltä tultua kerron Henrikinhovissa vietetystä juhlasta.

Henriikinhovi on vanhusten palvelukoti, mutta veteraanijuhlaan oli saapunut myös muuta veteraaniväkeä ja Kokemäen kansalaisopiston naiskuoro, joka esiintyi useaan otteeseen laulaen mm.Aleksis Kiven sanoittaman Sununtaiaamun. Kun salin seinällä oli Kiven Seitsemän veljeksen lukkarinkoulua esittävä puuveistos, sain puheessani aiheen muistella veljeksistä nuorimman, Eeron kuvausta kotomaamme koko kuvasta, sen ystävällisiä äidinkasvoista. Ja kukapa muu osaisikaan kertoa sykähdyttävästi isänmaamme merkityksestä kuin mestarikirjailijamme Aleksis Kivi.

Palautin mieliin maamme kohtalonhetkiä, kuten itsenäisyysjulistuksen ja presidentti Risto Rytin radiopuheen talvisodan sytyttyä joulukuun alussa 1939, kun koko muu maailma oli jo julistanut Suomen asian menetetyksi. Mutta Ryti tiesi toisin lopettaen puheensa: "Suomen kansa on valmis suurimpiin uhrauksiin itsenäisyytensä ja olemaasolonsa puolesta. Jos meidät siihen pakotetaan, me tulemme taistelemaan loppuun asti, vieläpä lopun jälkeenkin---."

Näin saamme antaa kaiken kunnioituksemme ja arvostuksemme sotiemme veteraaneille ja kotirintaman naisille ja ennen kaikkea Kansojen Kaitsijalle suuriarvoisesta vapautemme säilymisestä.

Alkutervehdyksen esitti kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, jonka sukujuuret juontavat Jämijärvelle. Päätössanat lausui sotainvalidien puolesta Helena Nieminen kertoen Kokemäen osaston liityneen Harjavallan osastoon. Niin Kankaanpäähänkin ovat liittyneet niin Jämijärven kuin Honkajoenkin sotainvalidiosastot.

Arvojen Akatemiasta ja Ainolasta

Arvojen Akatemiassa Järvenpään seurakuntaopistolla sain olla itseäni paremmassa seurassa kuuntelemassa kurssilaistemme hyviä alustuksia ja vilkkaita keskusteluja.

Saimme myös tehdä  mieleenpainuneen vierailun vieressä sijaitsevaan Sibeliuksen Ainolaan talon oppaan ja lisäksi oman kurssilaisemme Vesa Sirenin opastuksella. Vesa on tehnyt Sibeliuksen elämäkerran ja käynyt Ainolassakin parisenkymmentä kertaa. Hän kertoi myös jännittävästä Sibeliuksen 8. sinfonian jäljitystyöstä ja näytti sen salin takan, jossa Sibelius ilmeisesti poltti monien muiden sävellystensä kanssa myös pääosan tästä 8. sinfoniastaan. Vanhemmiten hän tuli hyvin kriittiseksi omille töilleen eikä halunnut jättää jälkipolville mitään omasta mielestään heikkotasoista tai keskeneräistä sävellystyötään. Kari soitteli Sibeliuksen sinfonioiden teemoja kertoessaan omalla vuorollaan Sibeliuksesta ja  tämän sävellystyöstä.

Ainola on valtavan kuusiaidan ympäröimänä Sibeliuksen rakennuttama taiteilijakoti, jossa hän asui Aino-vaimonsa ja tyttäriensä kanssa pienellä mäellä, josta aukeni myös maisema Tuusulan järvelle. Olihan Suomen luonnon kauneus ja hiljaisuus hänen yksi merkittävä innoittajansa. Sen tähden hän myös muutti Helsingistä luonnon rauhallisuuteen Tuusulan rantatien varrelle, jossa oli myös monia muita taiteilijoita Juhani Ahosta, Pekka Halosesta ja Ainon veljestä Eero Järnefeldistä alkaen

Seurakuntaopistossa on mitä mainiommat puitteen yli kahdenkymmenen seminaarilaiset kokoustamiselle, olimme jo kolmannella ja viimeisellä jaksolla koolla. Tuleviakin tapaamisia on tiedossa, kun kurssilaisemme piispa Kaarlo Kallliala kutsui meidät Suomen Turkuun. Helsingissä on syksyllä kaikkien Arvon Akateemikkojen yhteiskokoontuminen nuorisopolven kanssa ja suunnitteilla on jopa matka monien uskontojen kohtauspaikkaan Istanbuliin eli Kostantinopoliin. Näyttää vaan olevan eduskunta-aikaan.

Tasapuolista kohtelua

Me vaadimme vain, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Koska Jussi Halla-ahoa vaadittiin eroamaan valiokunnan puheenjohtajuudesta sakkotuomion saatuaan ja arvosteltuaan tuomioita. Antti Kaikkonen toimi samoin arvostellen tuomiotaan, joka oli paljon Halla-ahon tuomiota ankarampi eli ehdollinen vankeustuomio, joten vaadimme myös hänen eroamistaan suuren valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta, jota muiden ryhmien puheenjohtajat eivät vaatineet, vaikka tekivät niin Halla-ahon tapauksessa. Nyt Kaikkonen on itse vetänyt oikeat johtopäätäkset ja eronnut tehtävästään. Asia on loppuun käsitelty, mutta muiden ryhmien puheenjohtajat antoivat itsestään vähemmän vakuuttavan kuvan suhtautumalla täysin samankaltaisiin tapauksiin täysin erilailla eli perussuomalaisia pitää rangaista, mutta ei muiden puolueiden jäseniä. Heidän mielestään laki ja käytäntö ei siis ole kaikille sama. Ihmeellistä!

Laadin tämän vastauksen, kun facebookissa väitettin meidän perussuomalaisten tekevän politiikkaa Antti Kaikkosen tapauksella ja kysyjä vertasi käytöstämme puhemies Heinäahon suhtautumiseen ulkoministeri Erkki Tuomiojaan

Hallituspuolueet alamäessä

Perussuomalaisten 18,8 % Helsingin Sanomien gallupissa on korkea kannatusluku, vaikka edellä ovatkin kokoomus 20,1 % ja keskustapuolue 19,1 %. Taakse jäävät demarit 17,9 %. Kaikki ovat virhemarginaalin sisällä ja näin voi sanoa meillä nykyisin olevan neljä hyvin tasasuurta puoluetta. Samalla hallituspuolueiden yhteinen kannatus on alempana kuin koskaan, 61,1 %, kun opposition yhteiskannatus yltää 37,9 %:iin.

Pienempien hallituspuolueiden luvut: vihreät 8,1 %, vasemmistoliitto 7,3 %, rkp 4,6 %, kd 3,1%.

Tämä kaikki osoittaa hallituspuolueiden  hapuilevasta otteesta niin kehysriihessä osinkosekoiluineen, kunta- ja SoTe-uudistuksissa kuin ja ennen kaikkea EU-kriisimaiden tukipaketeissa.

Tämänpäiväisessäkin lehdessä otsikoidaan: Euroopan tuska ei hellitä. Talousluvut osoittavat euroalueen taantuman todennäköisesti syvenevän. Irlanti ja Portugali ovat saaneet seitsemän  vuotta lisäaikaa niille myönnettyjen hätälainojen takaisinmaksuun. Kreikka ja Espanja  ovat myös saaneet lisäaikaa talouksiensa sopeuttamiseen. Vieläkö joku uskoo, että näille maille myönnettyjä lainoja saadaan joskus takaisin?

Tiistaipäivän satoa

Tänään taas tapahtui monenlaista. Lähtö kotoa verstaalle oli aamulla jo kello 5, koska tuttavat tulivat autollaan asioimaan pääesikuntaan. Jarilla oli tapaaminen Lapualla piispantalossa ja vielä PoSan kokouskin. Aamulla eduskuntatalossa olikin hyvää aikaa pistäytyä kuntosalilla eri laitteita kokeilemassa.

Seminaari oli aiheesta "Neljännesvuosisata veteraanikansanedustajien muistitietoa". Järjestäjänä oli eduskunnan kirjasto, jonka hallituksen puheenjohtaja Jussi Niinistö avasi tilaisuuden. Itsekin olen ollut haastattelun kohteena ollessani 24 vuotta välillä poissa eduskuntatyöstä.

Illalla vieraanani oli iltapalalla puhemiehen edustustilassa  kymmenen satakuntalaisen osakunnan aktiivia. He olivat muutenkin eduskuntataloon tutustumassa ja mukana olivat paikalle päässeet Satakunnan kansanedustajat. Keskustelu oli vilkasta ja ateriakin maittava: paahdettua nieriää kantarellikastikkeessa kaikkine asiaankuuluvine lisukkeineen. Koska vappu on tasan viikon päästä, monet opiskelijat ovat jo lähteneet kesätöihin ja toisilla on parhaillaan kevään viimeinen tenttikausi, joten osanottajia ei ollut enempää. Luennotkin ovat käytännöllisesti katsoen päättyneet.

Ohjelmassa oli tietysti täysistuntokin alle kahden tunnin pituisena, joten puhetta johti yksin Pekka Ravi, puhemies Eero Heinäluoma saapuu matkalta huomeneksi. Puhemiesneuvostossakaan ei suuria asioita käsitelty.

Honkajoella

Maanantaina maakuntapäivänä maakunnan kansanedustajat oli kutsuttu Honkajoelle. Kutsua noudatti kokonaista kaksi eli kanssani paikalla oli vain Nakkilan Jari Myllykoski. Tietysti muuta väkeä oli enemmänkin, maakuntaliitostakin kolme, ja heillä oli aamupäivän jälkeen oma neuvottelunsa Honkajoen kunnan edustajien kanssa. Honkajoki Oy:n edustus oli paikalla ja kyseisen yhtiön tiloissa kokoustimmekin. Saimme tutustua tuulipuistoon, josta kertoivat rahoittajan edustajana Taaleritehdas Oy:stä Kari Valkosalo ja energiayhtiön, Vatajankosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Lindholm.

Tuulipuisto on mahtava luomus, jossa on yhdeksän eri tuulimyllyä vähintään puolen kilometrin välein. Kävimme katsomassa ensimmäisen myllyn pystytystäkin. Komeaa valkeaa runkoa oli jo pystyssä, mutta osa oli vielä maassa, samoin sitten sähköä jauhavat siivet. Näistä yhdeksästä myllystä on nyt valmis suunnitelma, ja niiden lujat perustat on jo valettu ja tiet tehty jokaiselle myllylle. Kaiken kaikkiaan aikomuksena on saada kolmekymmentä myllyä samaan kokonaisuuteen, osa myös Kankaanpään alueelle, sillä Kankaanpään raja Santaskylän puolella ei ole kaukana.

Kuulimme myös kunnan murheita ja niitä riittää niin yleispoliittisesti kuin paikallisestikin. Kipein tarve on kunnostaa kantatie 44:n Honkajoelta Kankaanpäähän. Kauhajoen rajalle kunnostus on juuri suoritettu, mikä omalta osaltaan on tuonut uutta liikennettä muutenkin vilkkaasti ja myös raskailla rekoilla liikennöitävälle tieosuudelle. Samoin Honkajoki Oy:n eläinten teuraskuljetukset ovat koko ajan lisääntymässä, samoin puun ja  turpeen raskaskuljetukset. Silloistakin kannettiin  huolta, koska tieviranomaiset ovat esittäneet Vatajankosken sillan sulkemista sen huonon kunnon vuoksi.

SoTe-uudistus askarruttaa myös ja toivomuksena esitettiin hyvin liikkeelle lähteneen PoSan eli Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säilyttäminen. Kuntataloulen kasvava alijäämäisyys huolestuttaa myös, valtionosuuksia vähennetään jatkuvasti, mutta kuntien yli 500 lakisääteistä tehtävää ei karsita, kuten esim. erikoissairaanhoitoa, jonka saisi siirtää valtion piikkiin.

Nakkilan kirkon vaiheilla

Nakkilassa oltiin hyväksymässä Perussuomalaisten Satakunnan piirin vuosikertomus ja tilit. Nakkilan kunnanjohtaja Kalevi Viren toi kunnan tervehdyksen. Mainittakoon, että viime vaaleissa perussuomalaiset sai kolme valtuustopaikkaa Nakkilaan.

Alkusanoissaan Nakkilan puolueosaston puheenjohtaja kertoi sanonnan "Nakkilan kirkon vaiheilla" syntyneen ilmeisesti siten, että kirkon lähellä oli kapakka ja kun siellä käyneet miehet eivät halunneet kertoa ihan tarkasti käyntipaikkaansa, he sanoivat tapaavansa Nakkilan kirkon vaiheilla.   

Nakkila on erotettu itsenäiseksi kunnaksi Ulvilasta vuonna 1861. Rautatie tuli paikkakunnalle vuonna 1896. Alvar Aalto on laatinut 1940-luvulla jokilaaksosuunnitelman ja 1950-luvulla tuli valtatie 2 Porista Helsinkiin. 1800-luvun lopulla suunnitteli Suomisen nahkatehtaan tehtaanjohtajan kartanoasunnon rakennushallituksen 1. pääjohtajaksi tullut Väinö Vähäkallio. Erkki Huttusen piirtämä, Suomen ensimmäinen funkkistyylinen kirkko valmistui  Nakkilaan vuonna 1937 ja Huttusesta tuli rakennushallituksen 2. pääjohtaja. Enkä voinut olla mainitsematta, että kirkon vieressä olevan, kolmen enkelin hahmoa kuvaavan sankaripatsaan tekijä on enoni Kauko Räike. Patsas paljastettiin kunnan satavuotislahjana vuonna 1961.

Nakkilassa on perinteisesti ollut kaksi suurta kartanoa molemmin puolin Kokemäenjokea, eteläpuolella Villilä  ja pohjoisrannalla Anola, jonka kartanopäärakennus on vuodelta 1938.

Alvar Aaallon kokonaissuunnitelma Kokemäkijokilaaksosta nivoo nykyisin yhteen Porista Kokemäelle ulottuvan, Suomen seitsemänneksi suurimman väestötaajaman, joka käsittää puolet Satakunnan väestöstä ja myös työpaikoista. Rautatien yhdistäessä nämä paikkakunnat olisikin kehitettävä myös paikallisliikennettä tälle jo sähköistetylle radalle, nythän Pori-Tampere -junat porhaltavat useimman paikkakunnan ohi pysähtymättä. Edelleen valtatie 2:n nelikaistaistaminen välille Harjavalta-Ulvila olisi päivitettävä ja saatava työn alle. Kulttuurialan koulutusta olisi myös voitava säilyttää Satakunnassa.

Tällaisia terveisiä kokousväelle kertoi kunnanjohtaja, syntyperäinen nakkilalainen Kalevi Viren, jonka isänkin aikanaan smp:n kunnanvaltuutettuna toimineen olen saanut tuntea.

Fariseus vai kirjanoppinut?

Kiitos kysymästä, en kumpikaan, vaan suuri syntinen.

Itävalta-Unkarin viimeisen keisarin Frans Josef II:n kuoltua ruumissaatossa noudatettiin vanhaa ruhtinassuvun perinnettä. Arkkua vetävä valjakko pysähtyi hautausmaan portille ja keisarin palvelijan kolkuttaessa porttia kysyttiin sisältä: Kuka on tulossa.

Palvelija vastasi: Täällä on Hänen Majestettinsa, Itävallan keisari ja Unkarin kuningas, Frans Josef II. Porttia ei avattu.

Palvelijan kolkutettua  toisen kerran kysyttiin taas kuka on tulossa. Nyt vastattiin: Täällä on Hänen Ylhäisyytensä, Dalmatian ruhtinas Frans Josef. Portii pysyi suljettuna.

Kolmanteen kysymykseen palvelija vastasi: Täällä on köyhä syntinen Frans Josef Habsburgilainen.  Portti avattiin.

Tämä on vastaus saamaani tämänpäiväiseen  kysymykseen, olenko fariseus vai kirjanoppinut tai jotain siltä väliltä.                                                                                                                              

Puoluevaltuusto

Tänään eduskunnan auditoriossa kokoontuu Perussuomalaisten puoluevaltuusto, jossa saamme kuulla Timon puheen. Siinä hän ilmeisesti koskettelee myös EU-vaaleja, jotka ovat jo melkein vuoden päässä eli ensi keväänä toukokuun lopulla. Alkaa jo ollakin kiire ehdokasasettelussa, koska ensi kesä on ainoa ennen näitä vaaleja ja kesähän on parasta kokoontumisaikaa markkinoilla ja muissa tempauksissa. Ja ennen kaikkea siksi pitää lähteä liikkeelle, jos ja kun aiomme vaalien suurimmaksi puolueeksi.

Meillähän on ylivertaisia ehdokkaita: kymmenkunta koko maassa tunnettua kansanedustajaa, meppimme ja eduskunnasta kuuden kauden jälkeen jättäytynyt, puoluetta aikanaan kahden vaalikauden ajan yksin pystyssä  pitänyt Raimo Vistbacka.

Meillä on myös lujat vaalivaltit lyötävänä pöytään. Olemme ainoa koko ajan selkeästi EU:n kriisimaiden pelastuspaketteja vastustanut puolue ja olemme asian tiimoilta tehneet kaiken voitavamme, mm. monia välikysymyksiä ja juuri siksi emme myöskään kelvanneet emmekä liioin voineet mennäkään hallitukseen.

Englannin pääministerin tavoin Timo Soini on myös ilmoittanut puolueemme haluavan aikaansaada kansanäänestyksen EU:ssa pysymisestä, joka ajankohtaistuu viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen vaalivoittomme ansiosta.

Kansalaisaloitteet ovat uusi vaikutusmahdollisuus

Vaikka Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lausui toivomuksenaan kansalaisaloitteiden käsittelystä, että ne aina valiokuntakäsittelyn ja mietinnön laatimisen  jälkeen tuotaisiin takaisin täysistuntoon päätettäviksi, niin kaiken kaikkiaan kansalaisaloitteilla on avattu sellainen Pandoran lipas, etteivät ne välttämättä olisi kenenkään hallittavissa, siksi suuria toiveita tämä uusi mahdollisuus on kansalaisissa herättänyt.

Ja kuitenkin, asia ei olekaan niin yksinkertainen, kuin puusta katsoen näyttäisi. Uuden lain laatiminen ei ole niin helppoa, koska pitää kuunnella laajasti asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita, on saatava myöskin asiaa koskevan ministeriö kannanotto, samoin hallituksen, jonka lakiesitysten mukaan eduskunnassa pääasiallisesti toimitaan, koska hallituksella on takanaan kansanedustajien enemmistö.

Niinpä eduskuntatyötä johtava puhemiesneuvosto voi antaa vain suosituksia kansalaisaloitteiden käsittelystä. Ensinnäkin puhemiehen vallassa on lähettääkö hän aloitteen eduskuntakäsittelyyn lähetekeskustelun kautta kyseessä olevaan valiokuntaan. Hänen on ensin ratkaistava perustuslain mukaisesti, onko aloite perus- ja ihmisoikeussopimusten vastaisena jätettävä antamatta eduskunnalle. Puhemiehen menettely voidaan sitten jättää perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi.

Nykyisen työjärjestyksen mukaisesti valiokunnalla on itsenäinen päätösvalta siinä, miten se menettelee sinne lähetettyjen aloitteiden osalta. Hallituksen esityksillä on käsittelyjärjestyksessä etusija. Ei edes yli sadan kansanedustajan aloitteilla ole käsittelypakkoa. Jos valiokunta päättää ottaa kansalaisaloitteen käsiteltäväkseen, se arvioi, mihin selvityksiin eli keiden asiantuntijoiden kuulemiseen se ryhtyy. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta voi tulla siihen käsitykseen, ettei aloitteella ole valiokunnan tukea ja niin sen enemmästä käsittelystä voidaan luopua. Asia voidaan ottaa koska tahansa niin haluttaessa uudelleen käsiteltäväksi ja vasta vaalikauden päättyessä se raukeaa.

Jos aloitteella on poliittista työntöä, valiokunta voi laatia mietinnön ja sen jälkeen palauttaa sen täysistuntoon päätettäväksi. Suosituksena kuitenkin on, että valiokunta kuulisi asiantuntijoita ja että aloitteen tekijöitä myös kuultaisiin. Valiokunnan on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa sen jättämisestä, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy asiassa ja se voi myös arvioida, onko syytä järjestää kuulemisia julkisessa tilaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan kansalaisaloite on uusi kansalaisten vaikutusmahdollisuus valtiollisella tasolla tarjoten tilaisuuden vaikuttaa suoraan poliittiseen päätöksentekoon ja saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi.

Ensimmäisenä kansalaisaloitteena eduskunnan lähetekeskusteluun tulee ensi viikolla turkistarhauksen kieltämistä ehdottava aloite, joka lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jossa on vain yksi eli vihreiden edustaja, joka kannattaa aloitetta.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat

Eduskunnan kyselytunnilla sai perussuomalaisten Jari Lindström esittää ensimmäiset kysymykset vakuutuslääkärijärjestemään pesiytyneistä suurista epäkohdista, kun lääkärien työkyvyttömiksi toteamat ihmiset todetaan heitä näkemättä, vain paperien perusteella eläkkeelle kelpaamattomiksi ja siten muka työkykyisiksi. Oheisena nämä pääkysymykset:

1. Onko vakuutuslääkärillä paremmat edellytykset arvioida työkyvyttömyyttä kuin hoitavalla lääkärillä?

Arvoisa puhemies!

Aloitan kevyesti, vaikka asia on äärimmäisen vakava. Mikä ero on valelääkärillä ja vakuutuslääkärillä? Valelääkäri on nähnyt potilaan. Vakavilla asioilla ei saisi leikitellä, mutta ei myöskään ihmisten oikeusturvalla. Kuten kaikki tiedämme, vakuutuslääkärit saattavat arvioida henkilön työkykyiseksi, vaikka hoitava lääkäri on todennut hänet työkyvyttömäksi. Tavallisen ihmisen järkeen ei mahdu kuinka vakuutuslääkäri voi henkilöä tapaamatta arvioida hänen työkykynsä paremmin kuin hoitava lääkäri, joka on kasvotusten ollut asianomaisen kanssa tekemisissä.

Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Risikolta, onko johtamassanne vakuutuslääkärijärjestelmää koskevassa työryhmässä käsitelty tätä asiaa ja jos on, niin mitä asialle aiotaan tehdä?

 

 

2. Lääketiede ei muutu oikeudessa. Oikeusministeri vaatinut lainsäädännöllisiä muutoksia, onko niitä tullut?

Arvoisa puhemies!

Lääketiede ei muutu oikeudessa. Eikä sen pitäisi muuttua vakuutusoikeudessakaan. Jos henkilöllä ei ole lääketieteellisiä edellytyksiä työntekoon, ei niitä pitäisi löytyä vakuutusoikeuskäsittelyssä tapahtuvan paperin pyörittelyn jälkeenkään. Korkein oikeus joutuu usein oikomaan vakuutusoikeuden tuomioita, mutta pientä ihmistä se ei paljon lohduta, sillä kaikki eivät jaksa hartiavoimin taistella asiansa puolesta ja viedä juttuaan korkeimpaan oikeuteen asti. Oikeusministeri Henriksson totesi viime syksynä, että on ongelmallista, ettei hoitavaa lääkäriä yleensä kuulla vakuutusoikeudessa. Toisena ongelmakohtana Henriksson näki sen, ettei vakuutusoikeuteen valittanut henkilö saa tietää millä tavalla vakuutuslääkäri on oikeudessa hänen asiaansa katsonut.

Ongelmat ovat siis tiedossa, joten kysyn oikeusministeri Henrikssonilta, mitä lainsäädännöllisiä muutoksia näiden asioiden ratkaisemiseksi aiotaan tehdä?

 

13. välikysymyskeskustelu

Välikysymyskeskustelu on parhaillaan menossa eduskunnassa. Jo kolmen tunnin aloituksessa, ryhmäpuheenvuorojen jälkeisessä debatissa käytettiin  90 puheenvuoroa. Välikysymyksen ensimmäisellä allekirjoittajalla Timo Soinilla oli peräti 12 keskustelupuheenvuoroa ja keskustelu oli aika kiperää. Keskustelu jatkuu iltamyöhään niin kauan kuin puhujia riittää. Etukäteen on pyydetty kuutisenkymmentä puheenvuoroa, joista puolet perussuomalaisia, peräti 24 peräjälkeen. Kello 19 pääsen johtamaan puhetta todennäköisesti loppuun asti.

---

Välikysymyskeskustelu kesti kello 21.10 asti. Tässä keskustelussa käytettiin puheenvuoroja Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä  kaiken kaikkiaan lähes puolistoistasataa eli 149 kappaletta. Se ei siis suinkaan ollut turha kysymys! Äänestys on perjantain istunnon aluksi.

Timo Soini esitti erinomaisen puheensa lopuksi hallitukselle kiusallisia kysymyksiä:

Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään?

Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen?

Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin?

Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat kahdensadan euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella?

Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään?

Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt 89,7 % sen bruttokansantuotteesta, ja nyt maksettava 10 miljardin tukipaketti on kokoluokaltaan 60 % maan bruttokansantuotteesta?

Vuojoen kartanossa

Ensin käynti eduskunnassa, sitten illaksi Eurajoen Vuojoen kartanoon, jossa Länsi-Suomen Osuuspankin edustajisto piti kokousta. Puheenjohtajana tällä kertaa oli vuorossa kankoonpääläinen ja arpa lankesi meikäläiselle, kun Ari Jalosen kanssa juuri ja juuri ehdimme, "melkein ajoissa", kokouksen alkuun.

 On kyllä komea kartano tämä Vuojoen kartano, joka nykyään on avoinna kaikille halukkaille kokous- ja kokoontumispaikkana. Aamulla on paluu takaisin eduskuntaan linjabiilillä ja junalla, välikysymyskeskustelua Kyproksen EU-kriisipaketista taitaa bukata iltamyöhään asti, perussuomalaisten aloitteesta.

Åresta

 Tulos 5 kilometrin matkalla oli 19.20 ja kultamitali, tosin sarjassa ei ollut muita, mutta olisi saanut ollakin, sillä kaikki nuoremmat miehet hiihtivät 10 km ja mieskansanedustajillamme oli aikoja alle ja kahdella  yli 40 minuutin. Naiskansanedustajiemme ajat 5 km matkalla olivat päälle 22 minuutin. Ei siis aikani kaikkein huonoimpia ollut, ikäkin kuulemma pitäisi ottaa huomioon, vaikkei tässä mikään ikäloppuja vielä ollakaan.

Voittoja ja mitaleita meille suomalaisille - niin kansanedustajille kuin virkailijoillekin, niin miehille kuin naisillekin -  tuli kaiken kaikkiaan roppakaupalla näissä hienoissa olosuhteissa ja mahtavissa maisemissa järjestetyissä, pohjoismaiden parlamenttien mestaruushiihdoissa.

Kisat Ruotsin Åressa saatiin viettää erinomaisissa olosuhteissa, luvattua lumisadettakaan ei tullut, vaan koko kolme vuorokautta oli kaunista ja vasta sunnuntaina norjalaisten linja-autolla lähtiessämme alkoi sataa tuulilasiin räntää. Åre on todellinen matkailukeskus upeine tunturimaisemineen, vaikka on Sundvallin ja Vaasan korkeudella, mutta kuitenkin korkealla vuoristossa lähellä Norjan rajaa. Laskettulurinteitä riittää ja kyllä hiihtämisellekin on hyvät mahdollisuudet.

Matka Suomesta tosin on mutkallinen. Lentomatka Halsinki-Vantaan lentokentältä alkoi kello 7, joten viiden maissa oli noustava ylös. Lentokentällä turvatarkastuksineen pitää olla aina hyvissä ajoin. Lento meni Osloon, jossa oli vaihto Tronheimin  koneeseen. Sieltä pääsimme norjalaisten linja-autossa kisapaikalle perjantaina iltapäivällä. Kisa oli lauantaina ja sunnuntai kuluikin sitten takaisin reissaamiseen samaa reittiä niin, että Helsinkiin saavuimme kello 23.15 ja kotona Kankaanpäässä olin vähän ennen kello 3 maanantaiaamuna. Kyllä oli matkustamista ihan kerrakseen. Mutta mitäpä ei tekisi maan puolesta ja kultamitalien takia!

Torstain istunnoista

Kolmantena päivänä peräkkäin sain lopettaa istunnon, nyt tosin jo kello 19. Viimeksi puhuttiin perustettavasta Koloveden kansalllispuistosta, jonka alueen hirvenmetsästyksestä on erimielisyyttä.

Kyselytunnilla oli esillä kaksi ajankohtaista asiaa: Koulujen työrauhan säilyttämisestä, toisena paljon puhutusta SoTe-uudistuksesta, josta ei vieläkään ole selvyyttä, vaikka kuntajakoselvitys on jo annettu eduskunnan valiokuntaan valmisteltavaksi, jota ei kuitenkaan jopa oikeuskanslerinkaan lausunnon mukaan voida tehdä ennen SoTe-päätöksiä tai edes SoTe-uudistussuunnitelmia.

Sata poissa äänestyksestä

Taas saatiin päivän uutinen eduskunnasta, tasan 100 poissa pöydällepanoäänestyksestä. Kun oikeuskansleri Jonkkaa aamupäivällä paheksui hallituksen eduskunnalle antamaa kuntajakolain muuttamista, niin lakiesitys oli lähetekeskustelussa suuressa salissa, jossa äänestettiin pöydällepanemisen ajankohdasta. Poissaolollaan loisti siis tasan 100 kansanedustajaa, jo istunnon alussakin oli poissa 56. Moni on kyllä aivan laillisestikin matkoilla, mm. Pohjoismaiden neuvosto on koolla parast´aikaa.

Pöydällepanoäänestyksen voittivat hallituspuolueiden edustajat 60-39 eli asia laitettiin pöydälle seuraavaan istuntoon eli vartin päästä aloitettiin uusi istunto. Me oppositio olisimme laittaneen asian pöydälle keskiviikon 24.4. istuntoon. Satakunnan yhdeksästä  kansanedustajasta meitä oli paikalla vain kolme, itse äänestin pitemmän pöydällepanon puolesta, seuraavaan istuntoon asian äänestivät Sauli Ahvenjärvi ja Jari Myllykoski.

Välikysymyskeskustelu on seuraavana keskiviikkona 17.4. Kuntajakolakia olisi sitten käsitelty seuraavana keskiviikkona.

Tänään päätin muuten istunnon varttia aikaisemmin kuin eilen eli tasan kello 22.
Niin, jotta kyllä täällä töitäkin tehdään, jota jotkut näyttävät epäilevän, pääseehän täällä vähälläkin, mutta valiokunnat teettävät töitä aamupäivät ja sitten iltapäivisin on istunnot, joissa halukkaat voivat puhua ja kuten näkyy, istunnot voivat jatkua myöhäänkin.

Kehysriihikeskustelua

Tänään riittää keskustelua täysistuntosalissa, jossa aloitettiin kello 14 ja jatketaan kello 22 asti. Puhetta riittää, esillä on todella jo etukäteen paljon puhuttanut valtioneuvoston selonteko kehyksistä vuosille 2014-2017. Puheenvuoroja riittäneen vielä huomisellekin päivälle. Oma puhemiesvuoroni alkaa kello 19. Onhan kysessä puoliväliriihen tulosten käsittely ja näin loppukauden suuntaviivojen piirtäminen jopa vielä pari kolme vuotta tämän vaalikauden jälkeenkin.

Elettynä päivä jokainen

Satakunnan Kansassa on menossa juttusarja Satakunnan kansanedustajista, juttu ilmestyy aina launtainumerossa, tänään haastattelija ja kuvaaja kävivät tekemässä juttua meitillä, saatiin jutella syntyjä syviä, vaikka tietysti paljon jäi puhumatta, onhan poliittinen ura alkanut velimiehen tultua valituksi neljän smp-läisen valtuutetun joukkoon Kankaanpäässä v.1968 ja tukimiehenä jouduin myös eri lautakuntiin. Jutun pitäisi ilmestyä lehdessä ensi viikonvaihteessa.

Vuoden 1978 presidentinvalitsijamiesvaalissa velimies tuli valittua Veikko Vennamon valitsijamieheksi ja minut valittiin seuraavana vuotena 1979  eduskuntaan, jossa olin vuoden 1987 vaaleihin asti eli kaksi kautta ja sitten kuuden kauden eli 24 vuoden jälkeen vuonna 2011 alkoi kolmas edustajakausi.

Mukana olen ollut ehdokkaana kaiken kaikkiaan kuusissa eduskuntavaaleissa, ensi kerran eduskuntavaaleissa olin v.1975 ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä opiskeluaikana, sitten toiset epäonnistuneet vaalit pudotessani pois eduskunnasta v.1987 ja kolmas läpimenemätön vaali oli 2007, jolloin jäin muutaman sadan äänen päähän valinnasta. Kolme läpimenoa ja kolme vastaavasti läpipääsemätöntä eli tasoissa ollaan. Paras äänimäärä on ollut 1983 vaaleissa yli 16.000 ääntä ja toiseksi paras 1979 lähes 10.000 ääntä. Kun kansa on puhunut, siitä ei ole valitusoikeutta, vaan siihen on tyytyminen.

Tällaisenkin elämän varrella on syntynyt monelaisia muistoja, joita aina näin tilaisuuden tullen on hyvä palauttaa mieleen, vaikka ei muistossa eläisikään, vaan lujasti tässä päivässä katse suunnattuna vakaasti tulevaan, josta tietenkään ei koskaan voi tietää mitään varmaa. Eilen juuri sain sanoman samanikäisen luokkatoverini kuolemasta Helsingissä, hautaus on kyllä täällä Kankaanpäässä. Voi vain sanoa, että jokainen päivä on ollut elämisen arvoista, vaikka tietenkään kaikki ei matkan varrella olekaan ollut mieluisaa, mutta kaikesta -jokaisesta päivästä- saa silti olla kiitollinen. Tähän asti on Herra auttanut ja samoin myös tästä eteenpäin!

PS:n toimintasuunnitelmaa

Kankaanpään Perussuomalaisten toimintasuunnitelma 2013

Voitollisten kunnallisvaalien on vuosi 2013 vaalien välivuosi, joten toiminta on pääasiallisesti saavutettujen lukuisten luottamuspaikkojen hoitamista supistuvan kuntatalouden sopeuttamiseksi. Onhan meillä jokaisessa päälautakunnassa kaupunginhallitusta myöten kolme edustajaa, joista yksi on varapuheenjohtaja ja kaikissa muissakin elimissä olemme edustettuina, myös PoSa:ssa, jossa myös riittää tehtäväkenttää henkilöstörakenteiden ja  toimintatapojen uudelleenjärjestämiseksi kustannustehokkaammin. Myös hallituksen ajamat  kuntaliitosselvitykset tuovat muassaan oman perustavaa laatua olevat neuvottelut ja päätökset. Pohjois-Satakunnan perussuomalaisten kanssa järjestetään asiasta neuvottelukokous. Ryhmäkokouksia pidetään ennen valtuustokokouksia sunnuntai-iltoina ja tarvittaessa myös ennen tärkeitä kaupunginhallituksen kokouksia.

Kevään 2014 EU-vaaleissa Perussuomalaiset pyrkivät suurimmaksi puolueeksi, puolueella on asettaa lukuisia koko maassa tunnettuja ehdokkaita, joita pyrimme saamaan vierailemaan paikkakunnalla torstain torikahvitusten merkeissä. Timo Soini pyydetään lauantaina 14.9 aamupäivällä kylätapahtumaan Kyläkauppa Wihtikselle ja iltapäivällä puhujaksi Kankaanpään kirkkoon varapuhemies Joutsenlahden 70-vuotissyntymäpäiväseuroihin.
 

Toritilaisuudet on aloitettu kiirastorstaina 28.3. tarjoamalla yhdessä vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykosken kanssa kalakeittoa.
 

Suosittuja eduskuntavierailuja kyselytunnille osallistumisineen jatketaan 13.6. ja linja-autokyytiin mahtuu 50 ensinnä ilmoittautunutta.

Puoluekokoukseen Joensuuhun 28.-30.6. järjestetään linja-autokuljetus yhdessä naapurikuntien puolueväen kanssa.

Pikkujoulu on syyskauden tapahtumia syyskokouksen jatkeena.

Hiihtokelejä huhtikuussa

Hiihtokelit jatkuuvat: Kuninkaanlähteeltä Jämille, jossa 10 km kuntalatua, mehut ravintolassa ja takaisin Kuninkaanlähteelle komeassa auringonpaisteessa. Eipä muuten ollut tungosta Kuninkaanlähteen harjun päällä parkkipaikalla, kuten aiemmin. Joko nyt luullaan hiihtokelien olevan ohi.

Sanooko kolmas kerta toden

Tämän vuoden kolmas ja kaikkiaan 13. välikysymys  jätettiin tänään hallituksen vastattavaksi. Timo Soini luki perussuomalaisten tekemän välikysymyksen Kyprokselle annettavista tuista, joilla pelastetaan rahanpesijöitä ja venäläisten oligarkkien sijoituksia. Hallitus ei aikonut tuoda koko Kypros-pakettia julkiseen käsittelyyn eduskunnan suureen saliin, vaan aikoi hyväksyttää sen vain suuressa valiokunnassa. Näin ikävät asiat halutaan viedä mahdollisimman näkymättömästi. Mutta niinhän laulussakin sanotaan: "Ollos huoleton, poikas valveil´ on." Niinpä tästäkin asista käydään nyt julkinen keskustelu ja hallitus saa taas uusia kiviä kuormaansa myös kansalaisten silmissä.

Tämä sama näytelmähän on jo nähty monta kertaa. Kreikan ensimmäinen ja toinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin tuet ja Espanjan pankkituet. Ja loppua ei ole näkyvissä. Ja kaikki nämä ovat EU:n omien perusartikloiden vastaisia, sanalla sanoen siis laittomia.

Kyproksessa tuemme  nyt paljon puhuttuja ja arvosteltuja veroparatiiseja. Siellä ei kerätä omia veroja ja nyt me pelastamme kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme näin rahanpesua. Kyproksen pankkisektori on valtava, jopa kymmenkertainen maan talouteen verrattuna.

Nyt ensi kertaa Suomen hallitus on mukana murtamassa talletussuojaa, joka olisi koskenut piensäästäjiäkin. Tässähän saatiin sentään pienimmille talletuksille suoja.

Kaiken tämän johdosta me 39 perussuomalaista kansanedustajaa jätimme hallituksen vastattavaksi seitsemän kiperää kysymystä EU:n omien sääntöjen rikkomisesta, rahanpesijöiden tukemisesta, talletussuojan rikkomisesta ja siitä, miten on selvitetty, pystyykö Kypros maksamaan velkaansa takaisin, joka on 10 miljardia ja 60 % maan bruttokansantuotteesta.

Metsäteollisuus edelleen taloutemme kivijalka

Perussuomalaisten ryhmä oli tänään Metsäteollisuuden vieraana. Suomi elää sittenkin kuulemamme mukaan yhä metsästä. Metsäteollisuus ei ole jähmettyt paikoilleen, vaan kehittää vaikkapa vastuullista biotaloutta. Metsistä on peräisin 70 % uusituvasta energiastamme, mutta vain 7 % hiihidioksiidipäästöistämme. Vaikeuksiakin kyllä riittää rikkidirektiivin ja monen muun tekijän johdosta. Yhdessä pystymme luomaan parempaa Suomea kaikille kansalaisillemme!

Duuman puhemies Naryshkin eduskunnassa

Venäjän federaation Valtionduuman puhemies Sergei Naryshkin seurueineen vierailee Suomessa ja on parast´aikaa tutustumassa eduskuntaan. Puhemies Heinäluoman isännöimällä lounaalla istumme klo 12.25 alkaen puhemiehen edustustilassa. Sieltä puhemies Naryshkin lähteen presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen. Vieraat käyvät myös Kesärantaan keskustelemassa pääministeri Jyrki Kataisen kanssa. Huomenna historian tutkijana toiminut puhemies Naryshkin  tapaa ulkoministeri Tuomiojan ja tutustuu Kansallisarkistoomme sekä allekirjoittaa Venäjän historiallisen seuran ja Kansallisarkiston välisen  yhteistyösopimuksen.

Tapasin edellisen kerran puhemies Naryshkinin syksyllä duuman vieraana Moskovassa. Venäjän suhteet ovat edelleen meille tärkeät, maidemme välinen kauppakin on pienen notkahduksen jälkeen taas noussut erittäin merkittäväksi.

Sain istua lounastilaisuudessa puhemies Sergei Naryshkinin ja Oikeudenmukainen Venäjä -poliittisen puolueen duumaryhmän puheenjohtajan, Duuman asuntopolitiikan ja lakivaliokunnan jäsenten välissä. Puhemies muisti vielä syksyllä ihmisoikeusseminaarissa Moskovassa pitämäni puheen ja kiitteli siitä.

Vieraiden seurue oli todella arvovaltainen, Karjalan tasavallan päämies Aleksander Hudilainen puhuu jopa Suomea. Hän on ollut päämiehenä vasta vajaan vuoden, joten emme tavanneet häntä eduskunnan Venäjän ystävyysryhmän matkalla Petroskoissa syyskuussa 2011. Meitä oli silloin mukana kolme kansanedustajaa eli minun lisäkseni Pertti Salolainen ja Jouko Skinnari, jotka nytkin olivat paikalla lounastamassa.

Rautatiet kunniaan

Vierailimme kahdenkymmenen edustajan voimin Liikennevirastossa Pasilassa, Eduskunnan Rautatien Ystävät -joukkona saimme kuulimme rautatiesuunnitelmista ja näimme kattavan katsauksen historiaan ja nykypäivään. Rautateiden tavaralikennettä pitäisi kaikin voimin kehittää varsinkin satamissa. Se olisi monin tavoin edullisinta.

Vuonna 1862 kulki ensimmäinen juna  Hämeenlinnasta Helsinkiin. Siitä lähtien kehitys on jatkuvasti mennyt eteenpäin. Tuolloin junien maksiminopeus oli 80 km tunnissa, nyt ajetaan Suomessakin uusimmalla, vuonna 2006 valmistuneella rataosuudella Lahti-Kerava 220 km tunnissa, muuten huippunopeus on 200 km/h. Uusin ratahanke on Keravalta Helsinkiin,Vantaan lentoasemalle. Se valmistuu vuonna 2017 ja muutenkin ratarakentaminen keskittyy nyt kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen.

Vanhin asemarakennus, Tikkurilan punatiilinen asema on yhä pystyssä, samoin vanhin puuasema Turengissa, jossa nykyisin toimii hieno ravintola. Aikaisemmin ratavartijan mökkejä oli kahden kilometrin välein, nykyisin tämäkin homma hoidetaan mekaanisesti.

Kotimaassa on valmistunut eniten mallin 042 vetureita, 572 kappaletta, joista kuitenkaan yksikään ei ole kulkenut Suomen radoilla, koska ne valmistettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

Suurin kehitettävä asia rautateillä olisi satamien konttiliikenteen saaminen kiskoille. Pisimmällä yhteistyössä ollaan Kokkolassa. Vielä eivät kontit ja rekka-autot juurikaan kansoita tavarajunia niin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, tulevaisuudessakin siis riittää kehittämistyötä.

Satakunnassakin olisi tehtävää: suoran nopean junayhteyden saaminen Helsinkiin, uusi yhdysrata Forssan kautta suoraan Helsinkiin, Pori-Haapamäki -radan uudelleenkunnostaminen varsinkin raskaan liikenteen satamayhteyksien parantamiseksi pohjoisesta tulevalle liikenteelle, rantaradastakin Pori-Rauma-Uusikaupunki-Turku on puhuttu.

Taas kiinni eduskuntatyöhön

Pääsiäisviikon istuntotauon jälkeen aamulla oli taas lähtö eduskuntaan. Odottamassa on Perussuomalaisten tämän kevään kolmas välikysymys, tällä kertaa haluamme ison salin keskusteluun Kyproksen tuet, joiden käsittely olisi muuten jäänyt vain suureen valiokuntaan, suurelta yleisöltä pimentoon niin kuin hallitus oli kaavaillut.

Gallupit eivät äänestä, se on aina hyvä muistaa, mutta kuitenkin... Kokoomus on ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006 alle 20 % kannatuksen eli 19,8 %. Perussuomalaiset on yhä kakkospaikalla 18,4 %:lla, keskustan kannatus 18,3 % ja demareilla 18,0 %. Suuntaa tämä kuitenkin näyttää ja jopa kykypuolueeksi kutsutun kokoomuksen puoluesihteeri myöntää, että vuoden 2011 jälkeen alkanut tilanne neljästä keskisuuresta puolueesta näyttää vakiintuvan.

Istuntovapaa viikko ei suinkaan ole kulunut suotta. Vasemmiston kansanedustajan Jari Myllykosken kanssa tarjosimme Kankaanpään torstaitorilla yli 300 hengelle kalakeittoa, joka loppui kesken. Nälkäisiä olisi riittänyt vaikka toisen kenttäkeittiöllisen verran.

Lankalauantaina näytimme perussuomalaisten hiihtojoukkueena yli 400 hengen edessä Vihteljärven pääsiäiskokolla viestihiihdossa ylivoimaista mahtiamme muille ryhmille. Mukavaa oli nimenomaan se, että saatiin mukaan kaksi muutakin eli vasemmistojoukkueita ja jopa saimme leikkimielisesti tasaväkisen kisan. Kaikki samalla näköetäisyydellä tulivat maaliin ja huonoin joukkue, vasemmistoliitto jopa ykkösenä.

Tämän 2. pääsiäispyhä on saatu jo vuosia Kankaanpäässä Herättäjän kirkkopyhäksi ja olihan siellä taas väkeä. Enempääkin olisi toivonut, mutta kaunis auringonpaiste houkutteli ihmisiä ulkoilemaan. Kalasopalla ja seurahetkessä oli edellisvuoden tapaan viitisenkymentä henkeä. Jaakko Löytty oli myös vierailijana.

Kun pohjoismaiden parlamenttien mestaruushiihdot ovat Ruotsin Åressa 13.4., on tämäkin pääsiäisvapaa ollut paikallaan, koska kahta Perussuomalainen-lehden jakelupäivää lukuunottamatta sain joka päivä kerättyä hiihtokilometrejä, joita tuli noin 160 km. Kunto nousee kohisten kohti Årea, ja niin pitääkin. Oman eduskunnan mestaruushiihdoissa voitin 70-vuotisten sarjan, mutta Åressa vanhin sarja on 60-vuotiaat, joten joudun siis kisaamaan nuorempien kanssa samassa sarjassa. Mutta mies se on hävinnytkin. 38 kertaa olen ollut jo tämän vuoden puolella suksilla.

Ylösnousemususko

Pääsiäisyönä teologisen tiedekunnan kurssikaverini ja hyvä ystäväni  metropoliitta Ambrosius toimitti radiostakin kuullun ortodoksikirkon riemullisen  liturgia, jossa lauletaan myös omaan virsikirjaamme otettu virsi: "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Tämä on pääsiäisemme koko maailmanhistorian kulkua muuttanut suuri ilosanoma, joka koskettaa jokaista meitäkin tänään 2. pääsiäispäivänä tänne Kankaanpään kirkkoon tulleita aivan samoin kuin ensimmäisenä pääsiäispäivän tekstimme kahta Emmauksen tiellä vaeltanutta Jeesuksen opetuslasta. He jotka kulkivat "murhemielin, kyynelöiden, mestariaan ikävöiden, Jeesusta ei enää näy", josta saamme veisatakin seuraavan kolehtivirren aikana. Mutta heidän silmänsä olivat vielä kuin sokaistut, joten he eivät tunteneet seuraansa tullutta Jeesusta. Mutta hän oli jo vahvistamassa heitä selittäen kirjoituksia, joissa ennustettiin  kaikki nämä pitkäperjantain ja pääsiäisajan tapahtumat. Esim. päivän Joonan kirjan lukukappaleessa kerrotaan Joonan olleen 3 päivää ja 3 yötä kalan sisuksissa ja Jeesus nousi kolmantena päivä kuolleista.

Emmauksen tien opetuslapsilta oli mennyt usko ja luottamus. Elämän pohja oli poissa. Maailma oli sortunut ja tuhoutunut pirstaleiksi. He olivat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi ollut hän, joka lunastaa Israelin. Myös meidän aikanamme on paljon kärsiviä ihmisiä, joilta usko ja luottamus Jumalaan on kadonnut. Mutta ihme onkin siinä, että Herra lähestyy juuri niitä, joilla on murheellinen henki, ahdistettua ja särjettyä sydäntä hän ei hylkää. Samoin kuin hän tuli Emmauksen tien kahden opetuslapsensa luo, hän tulee meidänkin luoksemme tuoden armon ja iankaikkisen elämän sanat ja on kanssamme vaikeimpinakin hetkinä. Me saamme vain olla vastaanottajina, saamme uuden voiman ja uuden pohjan elämällemme.

Voimme käyttää vertauksena pimeää käytävää. Nykyajan ihminen voi helposti kokea elämän kuin kulkemiseksi pimeässä käytävässä, jossa ei valoa näy. Mutta juuri pääsiäisen ylösnousemussanoma on kuin käytävän päässä loistava valo, siellä seisoo itse Jeesus Kristus. Hän on kulkenut pimeän käytävän läpi, mutta hän on voittanut kuoleman ja aloittanut aivan uuden aikakauden, toivon ja rakkauden, armon ja anteeksiantamuksen ajan.

Niinpä kuuluisan venäläisen kirjailijan Dostojevskin kirjoittaman Karamazovin veljesten lopussa päähenkilö huudahtaa: "Sanooko uskonto totta siinä, että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme uuteen elämään ja näemme toinen toisemme." Hän  saa vastauksena: "Ehdottomasti me nousemme kuolleista, ehdottomasti näemme toisemme ja kerromme iloisina ja riemuiten toisillemme kaikki mitä on tapahtunut." Näin nämä kaksi Emmauksen tien opetuslastakin, joista toinen oli Kleopas, sanoivat myöhemmin: "Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?"

Emmauksen kylä on 11 km päässä Jerusalemista, josta opetuslapset olivat lähteneet matkaan. Heitä voidaan pitää uranuurtajina pääsiäiskilvoituksen tiellä, jota koko uskonelämämme onkin. Opetuslapsille syntyi ylösnousemususko eli uskoa siihen, että historian Jeesus Nasaretilainen on uskon Kristus, elävä Vapahtaja, minun Herrani.

Evankeliumitekstimme lopussa on huippukohtana opetuslasten kutsuessa vielä heille tuntemattoman henkilön luokseen ja Jeesuksen suostuessa pyyntöön. Aterialla oltaessa Jeesus otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi se opetuslapsille. Silloin heidän silmänsä avautuivat ja he tunsivat Jeesuksen. Tuntemisen hetki oli lyhyt välähdys vain, koska Jeesus poistui välittömästi. Mutta epätoivoisten ja murheellisten sydämissä oli herännyt usko. Tänäänkin saamme nauttia tämän saman Emmaus-aterian yhdessä Jeesuksen ja hänen ystäviensä kanssa. Herran pöydässä Jeesus on isäntänä. Hän varsinaisesti siunaa leivän ja murtaa sen meille. Hän jakaa siunatun maljan. Isän rakkauden ja Pyhän Hengen työn välityksellä voimme Emmauksen opetuslasten tavoin kokea , miten silmämme aukenevat ja tunnemme Kristuksen omaksi Vapahtajaksemme. Kun hän on ylösnoussut ja elää, mekin saamme elää täysipainoista elämää. Siksi Jeesus sanoo: Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys, sekä tämä ajallinen elämä että iankaikkinen elämä.