Kevätkiireitä

Seitsemäs arkipäivä pääsiäisestä, keväturakoissa kaikki aurakepit poistettu, valtatie 23 tievarsia päästy varalaskupaikan puoliväliin Karvia-Jämijärvi-risteykseen 8 km. Silti oltu veteraanipäivän vietossa, 98-vuotiaan siunauksessa ja sunnuntaina Sotaveteraanitilaisuuksissa Raumalla. Oli eilen kaupunginvaltuustokin ja täytekakkutarjoilu uusien kansanedustajien kunniaksi. Onneksi Vappukin on työpäivä!

Hullunmyllyä vain hullunmyllytystä

Maailma on tänäänkin ollut taas yhtä hullunmyllyä. Tuore sdp:n kansanedustaja Hussein Al-Taee tunnustaa nyt vasta, kun vaalit on mennyt ohi, kirjoittaneensa kaikki kohukirjoitukset, joista häntä on syytetty

– Minulla ei ole sanoja häpeälle, jota tunnen nyt niistä ennakkoluuloista, ajatuksista ja kielestä, jota olen käyttänyt homoseksuaaleista, juutalaisesta, sunneista, somaleista tai muista ihmisryhmistä, al-Taee kirjoittaa. Onko hän siis kansanedustajapaikan arvoinen???

Kaksi Jyväskylän kirkkopäivien alustajaa on peruuttaneet esiintymisensä kuultuaan piispa Laajasalon haastattelevan kirkkopäivillä Jussi Halla-ahoa. Voiko tämä olla totta? Missä on heidän lähimmäisenrakkautensa ja haluavatko he joukkoirtisanoutumisia kirkosta!

Veteraanijuhlaa jatkui Veteraanipäivän jälkeenkin

Päivä aamusta iltaan Raumalla veteraanityön merkeissä. Ensin sotaveteraanipiirin kevätkokous ja päälle Rauman sotaveteraaniyhdistyksen 60-vuotisjuhla.

Emeritusarkkipiispa Jukka Paarma Sotaveteraaniliiton valtuuskunnan puheenjohtajana toi liiton tervehdyksen ja piti juhlapuheen. Laivaston soittokunta soitteli parinkymmenen hengen voimalla ja muukin ohjelma oli ARVOKASTA!

Veteraanijärjestöjen puheenvuoro

Kankaanpään Veteraanijuhlassa sain tuoda veteraanijärjestöjen puheenvuoron, olenhan kaikissa kolmessa järjestössä toimiva jäsen, kahdessa jopa puheenjohtaja ja kahdessa kai huomisen jälkeen myös piirihallituksessa: Kansallista veteraanipäivää saamme viettää jo 33. kertaa v. 1987 lähtien. Saan tuoda tähän juhlaamme veteraani-järjestöjen tervehdyksen, koska sotiemme veteraanit eivät enää itse voimien vähetessä eivät käytä puheenvuoroa! Meillä Kankaanpäässä sotiemme veteraaneja on 18 (joista yksi rintamaveteraani) ja Kankaanpään seudun sotainvalideissa invalideja on 6, jokaisella paikkakunnalla Kankaanpäässä, Honkajoella ja Jämijärvellä kaksi, joista viisi on pysyvästi Porin sotainvalidikodissa diakonialaitoksella ja kuudeskin vanhainkodissa.

Sotiemme veteraaneja on vuoden 2019 alussa elossa vielä 10 000 henkilöä. Sotainvalideja heistä on 1.500. He ovat kaikki iältään jo yli 90–vuotiaita, keski-ikä 94 v. Näin erityisesti kansallisena veteraanipäivänä saamme taas kerran muistaa sotiemme veteraaneja erityisen paljon, sillä he ovat oman henkensä uhalla puolustaneet maamme itsenäisyyttä Suomen sotavuosina 1939-1945. Ilman heidän rohkeuttaan ja yhdessä työskentelemisen taitoaan meillä ei olisi itsenäistä Suomen emmekä juhlapäivinämme voisi nostaa siniristilippujamme lippusalkoihin. Meillä kaikilla on suuri kiitollisuus ja kunnioitus veteraaneillemme ja lupa auttaa sotiemme veteraanejamme kaikin mahdollisin keinoin muistaen tunnuslauseemme, veljeä ei jätetä! 

Veteraanijuhlaa.

Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Kankaanpäässä saivat uudet kansanedustajat Heidi Viljanen ja Jari Koskela myös onnitella juhlan kankaanpääläisiä veteraaneja Tasavallan Presidentin myöntämän ritarikunnan ansiomerkin saaneita Lahja Pihlajaniemeä ja Eila Rajahalmetta että mitalin jo aikaisemmin saanutta Aaro Holmaa, kaikki muuten Niinisalon suunnasta! Jaoin sivulle myös valokuvan, mutta se onnistui hävitä eikä uuttakaan saa jakaa!
Ennen juhlaa olimme veteraaniasian neuvottelukunnan järjestämässä juhlallisessa seppeleenlaskussa sankarimuistomerkillä kirkkopihassa.

Valtiopäivät avattu

Uusi eduskunta on päässyt työskentelynsä alkuun ja Tasavallan Presidentti avasi valtiopäivät. Puhemiehetkin on valittu. Hyvä näin! Juha Eerolasta tuli 1. varapuhemies ja hän 2.varapuhemies Paula Risikon kanssa saatteli presidentin istuntosaliin avaamaan valtiopäivät. Itse v.2011 valitussa eduskunnassa sain olla samassa tehtävässä koko neljän vuoden ajan.

Kevättyöt

Pääsiäisestä alkoi kevät ja heti tiistaista kovat kevättyöt: tienvarsiroskien keruut jne. Työmaata riittää!

Hieno kolmikko

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä järjestäytyi ja valitsi mies 1. varapuhemieheksi Juha Eerolan😍❤️😘😘

2.pääsiäispäivä

Tänään saarnaan Kankaanpään kirkossa klo 10 2. pääsiäispäivän messussa. Sen jälkeen on keittolounas, kahvit ja siioninvirsihetki sekä Anna-Kaisa Hautalan puheenvuoro. Tervetuloa!

Ylösnousemuksen Pääsiäinen

MONIN VERROIN ENEMMÄN

Olemme saaneet elää vaikuttavia mieliinpainuneita aikoja niin politiikassa kuin kirkkovuodessammekin.

Meidän suomalaisten usko kiinnittyy luontevammin Kristuksen kärsimyksen ja ristiinnaulitsemisen muistelemiseen kuin pääsiäisen ylösnousemukseen. Esimerkkinä vaikka vain lukuisat kärsimyskonsertit eli passiot, kun vastapainoksi ei ole yhtään pääsiäisajan kuorokonserttia. Ovathan jopa iskelmämme mollivoittoisia. Olemmehan ankaran ilmaston ja vaikean historiankin koulimina omaksumassa helpommin hiljaisen piinaviikon ja pitkäperjantain kärsimyksen ja ristin teologian, alatien kristillisyyden kuin kunnian ja voiton saati sitten menestyksen teologian konsanaan.

Toki ymmärrämme Kristuksen ylösnousemisellaan kukistaneen kuoleman ja pimeyden henkivallat ja näin mahdollistaneen koko kristillisen uskomme. Ja juuri Hänessä kuolema on nielty ja voitto saatu. Kilvoitustiellämme kuitenkin nöyrästi pyydämme: “Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää? Koska päättyy matka yöllinen? On yhä hämärää.” Virsi 361.

Piispa Olavi Kares sanoo mietelauseissaan: Suomen herännäisyys on kuin Vuohenkalman mökki Jukolan metsässä. Niin harmaalta ja matalalta kuin se näyttääkin. on sen ikkunoista saatu katsella ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen. Ja edelleen Kares kirjoittaa, miten Suomen kansankirkon tehtävä Pohjolan kirkkoperheessä on viitata tietä alaspäin, arkiseen elämänläheisyyteen, köyhien evankeliumiin, ihmisen pienuuden ja Jumalan pyhyyden tuntemiseen.

Kaiken perustana on Jumalan rakkaus , kun Kristus on sovittanut meidät kaikki syntiset ihmiset. Eiväthän terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Vain kadonnutta etsitään, vain vanki voidaan vapauttaa, köyhä tehdä rikkaaksi, heikkoa vahvistaa ja alennettu ylentää. Puhuttelevissa kärsimysajan virsissä ehkä kaikkein selvimmin tulee ilmi Vapahtajamme rakkauden suuruus, esimerkiksi: “Armo kuuluu sulle juuri, sulle, raukka kurjinkin, vaikka rintaas tuska suuri kalvaa liekein polttavin. Kaikkein synnit Jeesus kantoi, kaikkein tähden itsens antoi ristiin, kärsimyksiin.” 80. Koska juuri hän, Herramme  Jeesus Kristus voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän, kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme!

                                                                                   

Perussuomalaisten äänet Satakunnassa

12.954 Laura Huhtasaari Pori Satakunnan ääniharava. Toimittajat uskoivat sen olevan suurin määrä, mutta minäkin olen saanut yli 16.000 ja silloin v.1983 Pirkko Työläjärvi sai vielä vähän enemmän.
 4.322 Jari Koskela Kankaanpää
 3.954 Petri Huru Pori
 1.803 Pasi Mäenranta Rauma
 1.377 Niina Immonen Huittinen
 1.123 Jasmin Määttä Rauma
    855 Anssi Salmi Pori
    748 Tiina Klemelä-Ruohomäki Siikainen
    677 Tomi Salonen Eurajoki
    634 Vesa-Matti Junnila Eura
    505  Marko Nieminen Nakkila
    435 Jari Laaksonen Säkylä
    391 Ilpo Forsman Merikarvia
    325 Tommi Salokangas Pori
Vaalitulos oli hyvä, mutta vielä parempaankin todella olisi ollut mahdollisuuksia esimerkiksi piirin alkuperäisellä ehdokasasettelulla, jossa oli huomioitu ylivoimaisesti suurin asutuskeskittymämme Pori kuudella ehdokkuudella, nyt sitten kuitenkin vaaleissa oli lopulta vain neljä, kun yksi ehdokas vaihdettiin vastoin piirin tahtoa Pohjois-Satakuntaan, johon siten tuli kolme ehdokasta, vaikka asukasluku on vain lähes neljännes Porista! Piirin ykköspaikasta ja samalla kolmannesta kansanedustajapaikasta jäimme vain 1.320 ääntä. Yksi vaihtoehto olisi ollut pyydetty vaaliliitto 3.358 ääntä keränneen kristillisen liiton kanssa, joka myös olisi tuonut 3 edustajaa PS:lle. Niinhän tehtiin Varsinais-Suomessa ja sen ansiosta PS sai neljä paikkaa ja KD jäi ilman.
 

Vaalipiirin tuloksen tarkastelua

Vaalitulostakin voi spekuloida, analysoida monelle tavalla, esim. Satakunnassa 1321 lisä-ääntä olisi tuonut 3. kansanedustajan.

Jatketaan tarkastelua seuraavalla kerralla, vaalitulos pitää sisällään monia mielenkiintoisia näkymiä.

Pitkäperjantaita kohti

Palmusunnuntai keskellä paastonaikaa on iloinen Hoosianna-huutojen päivä Jeesuksen elämässä aloittaen kuitenkin kirkkovuodessammekin hiljaisen viikon Jeesuksen kärsimystie muistelemisen. SV 202 /Vk 75: Jeesus turva ainoa, sinä kuolit puolestani, kärsit piinaa, tuskia minun raukan synneistä. Jeesus, sinun vaivasi olkoon lohdutukseni.

Minua puhuttelevat erityisesti tämän ajan virret, joita mielessään on helppo toistella ja yhtyä niiden sanomaan, kun yrittää vähän juostakin ja tuntuu vaikealta ei voi olla toistelematta Jeesuksen tuntemuksia: Joka askeleella pistin kun hän kulki tietä ristin, pyhä jalka haavoittui. Me suomalaiset luterilaiset olemme todella mieluummin Jeesuksen kärsimyksen ja Pitkäperjantain ristiinnaulitsemisen syvästi sisäistäviä matalan profiilin kristittyjä kuin ortodoksikirkon Pääsiäisen riemullista ylösnousemuksesta iloitsevia.

 Oi rakkain Jeesukseni, piinattu, verinen, jo särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen. Sua taivaan kunnialla ylhäällä palveltiin, nyt orjantappuralla pää pyhä kruunattiin. Ah kuinka, Hra taivaan, säikähtyy sieluni, kun kärsimääsi vaivaan on syynä syntini. Kuoleman, synnin orja vain vihaa ansaitsin. Ristisi tähden  kurja sain armon kuitenkin. VK 63

Tulkaa kaikki katsokaatte piinaa rakkaan Hramme. Itkekää, valittakaatte, kärsii Vapahtajamme. Kellä vaiva sellainen ollut on kuin Jeesuksen. Käsistänsä jaloistansa on hän ristiinnanulittu, verisessä kruunussansa vaipuu päänsä runneltu… Ah, ken näitä katseleepi, itse eikö järky jo? Aurinkokin pimeneepi, halkee kova kallio, sillä vaiva sellainen ollut on vain Jeesuksen. VK 67

Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se. On Hengen viitoittama sen joka askele. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien. Tien kaikkein raskaimman Jeesus on käynyt armossaan, kun meidän kurjain tähden hän kulki kuolemaan. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien. VK 77

Rakkauden, armon lähde Jeesus ompi pohjaton! Ken ois kuollut synnin tähden, niin kuin Jeesus kuollut on? Ken oi seestä pilkkaajainsa, vainoojainsa, murhaajainsa käynyt kovaan kuolohon? Jeesus on sen yksi tehnyt yksin hän ei kukaan muu. Hän on vaivat, tuskat nähnyt, joit ei kertoa voi suu. Nöyränä hän kaiken kantoi, nöyränä hän henkens antoi vuoteenansa ristinpuu. Armo kuuluu sulle juuri, sulle raukka kurjinkin, vaikka rintaas tuska suuri kalvaa liekein polttavin. Kaikkein synnit Jeesus kantoi, kaikkein tähden itsens antoi ristiin, kärsimyksihin. VK 80

Ja näillä tuntemuksilla saame elää ja kulkea opetuslapsitietämme: Näin olkoon tästä lähin Jumaluusoppini Myös viimeinen ja vähin Saa olla omasi. Tiet toiset vievät vaivaan. Perilliseksi taivaan Myös minut lunastit. Näin turvaan Jeesukseen!

Kankaanpää perussuomalaisin kaupunki

Ruottinkieliset ei oo ylimpiä ystäviämme🤣🤣🤣😍😍😍😆😆😆Meillä Pohjois-Satakunnassa maan ylivoimaisesti korkein kannatus!

Petri Ylikoski jakoi julkaisun ryhmälle Kankaanpään Perussuomalaiset.

12 tuntia

Jari Koskela läpi

Työmme tuotti toivotun tuloksen ja Jari Koskelasta tuli kansanedustaja. Ja vielä toinenkin edustaja Pohjois-Satakunnasta ja Kankaanpäästä eli sama määrä kuin Porista ja Raumalta. Hyvä jakauma alueellisestikin!

Puhuttelevia kärsimysvirsiä

 Oi rakkain Jeesukseni, piinattu, verinen, jo särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen. Sua taivaan kunnialla ylhäällä palveltiin, nyt orjantappuralla pää pyhä kruunattiin. Ah kuinka, Hra taivaan, säikähtyy sieluni, kun kärsimääsi vaivaan on syynä syntini. Kuoleman, synnin orja vain vihaa ansaitsin. Ristisi tähden  kurja sain armon kuitenkin. VK 63

Tulkaa kaikki katsokaatte piinaa rakkaan Hramme. Itkekää, valittakaatte, kärsii Vapahtajamme. Kellä vaiva sellainen ollut on kuin Jeesuksen. Käsistänsä jaloistansa on hän ristiinnanulittu, verisessä kruunussansa vaipuu päänsä runneltu… Ah, ken näitä katseleepi, itse eikö järky jo? Aurinkokin pimeneepi, halkee kova kallio, sillä vaiva sellainen ollut on vain Jeesuksen. VK 67

Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se. On Hengen viitoittama sen joka askele. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien. Tien kaikkein raskaimman Jeesus on käynyt armossaan, kun meidän kurjain tähden hän kulki kuolemaan. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien. VK 77

Rakkauden, armon lähde Jeesus ompi pohjaton! Ken ois kuollut synnin tähden, niin kuin Jeesus kuollut on? Ken oi seestä pilkkaajainsa, vainoojainsa, murhaajainsa käynyt kovaan kuolohon? Jeesus on sen yksi tehnyt yksin hän ei kukaan muu. Hän on vaivat, tuskat nähnyt, joit ei kertoa voi suu. Nöyränä hän kaiken kantoi, nöyränä hän henkens antoi vuoteenansa ristinpuu. Armo kuuluu sulle juuri, sulle raukka kurjinkin, vaikka rintaas tuska suuri kalvaa liekein polttavin. Kaikkein synnit Jeesus kantoi, kaikkein tähden itsens antoi ristiin, kärsimyksihin. VK 80

Huittissa muitakin kuin hulluja miehiä

Perjantain Jari Koskelan vaalikiertue liikkui Porin Eetunaukiolla, Huittisissa K-supermarketilla ja Lavian Salen pihassa. Väkeä kiitettävästi ja makkaralla on menekkiä. Kuvan otin Huittisten kirkon vaiheilta enoni Kauko Räikkeen tekemästä presidentti Risto Rytin patsaasta! Huittisissa kävimmekin ties kuinka monennen kerran, ainoastaan Pori vie siitä voiton ja vielä lauantainakin on Porissa käynti!

Pohjois-Satakunta kierros

Honkajoelle päättyi päivän kierros. Ensin Kankaanpään toripäivillä ex-Tiimarissa makkara- ja kahvijonoa pari tuntia, sitten Jämijärven K-marketilla, Karvian Sarvelan kyläkaupalla ennen Honkajokea!

Kankaanpäässä ennakkoon 50,1%

Kenttäkierroksellamme päivästä päivään jo usean viikon ajan on varmistunut käsitys erinomaisesta menestyksestämme, niin myönteistä on vastaanotto ollut. Ainakaan Satakunnassa ei ole mahdotonta uusia viime vaalien tulosta, jolloin olimme ykköspuolue 25% kannatuksella. Lupasihan jo Satakunnan Kansan gallupkin pari viikkoa sitten meille 20%! Paikkajakoakaan ei Satakunnassa ole vielä kirkossa kuulutettu, viimeisestä kahdeksannesta kansanedustajasta käydään kovaa kisaa. Edelliskerrallahan olimme kolmannen edustajan saamisessa hyvin lähellä eli yhdeksäntenä!

Meillä Kankaanpäässä on Suomen suurin PS:n valtuustoryhmä ja meillä kävi jo 50.1% ennakkoäänestämässä.  Ottakaa mallia!!!

Kiertue jyrää

Päivän makkarat Porin PickenPayssa! Musisointiakin riitti Make Tommilan ja kansanedustajaehdokkaan toimesta! Torstaitoripäivillä Kankaanpään ex-Tiimarissa onkin sitten taas oikein kansainvaellusta makkaran, kahvin ja pullan tarjoiluineen kera musisoinnin!

HS:nkin gallupissa PS nousi samalle tasolle kuin muissakin gallupeissa

Tämän aamun Helsingin Sanomien teettämä gallup jatkaa samaa suuntaa, PS:n nousu peräti 3,9% eli 15% ja kolmanneksi, kun todella HS:n edellisessä mittauksessa PS sai vain 11,1%. Tässäkin mittauksessa Sdp putosi alle 20 % ja sai 19,5%, miinusta 1,5%. Huomiota kiinnitti erityisesti vihreiden alamäki peräti 2% ja tulos 12%.

Gallup-suosiota

Gallupit sojottavat suoraan ylöspäin. Tänään Almamediassa PS nousi 2,2%, helmikuussa 1,3%, Ylen gallupissa nousu oli1,8%, helmikuussa 1,3%. Molemmissa parannusta kahdessa kuukaudessa yli 3%. Vastaavasti Almamedian tutkimuksessa kärkipuolueet menettivät kannatustaan demarit 1,7/% ja kokoomus 1,1%. Johtava sdp putosi ensi kerran pitkään aikaan jopa alle 20 prosentin. Kilpailu kiristyy, jännittävä viikko vielä edessä!

Kankaanpäässä aktiivisinta

Satakunnassa on annettu eduskuntavaalien ennakkoääniä toiseksi eniten koko Suomessa –Satakunnassa ykköstilaa pitää Kankaanpää

Sunnuntai-iltana jo yli 900 000 suomalaista oli ehtinyt antaa äänensä eduskuntavaaleissa.

7.4.2019 10.27 – Päivitetty 20.35

Kankaanpäässä jo joka kolmas on nyt käynyt äänestämässä

RebekkA HÄRKÖNEN

TUULI HEERVÄ

Ennakkoäänestys on innostanut suomalaiset liikkeelle. Sunnuntai-iltaan mennessä jo 938 070 kansalaista oli antanut äänensä eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti oli koko maassa siihen mennessä 22,0.

Oikeusministeriön tilastojen mukaan hieman ahkerampia äänestäjiä ovat olleet naiset. Naisista äänensä on käynyt antamassa 23,2 prosenttia ja miehistä 20,8 prosenttia.

Ahkerimmin vaaliuurnilla ovat vierailleet Lapin vaalipiirin asukkaat, jossa peräti 26,6 prosenttia on jo antanut äänensä. Toisiksi eniten ääniä ovat antaneet Satakunnassa asuvat, heistä äänestämässä on käynyt 26,1 prosenttia.

Satakunnassa ykköspaikkaa piti sunnuntai-iltana Kankaanpää, jossa äänestämässä oli käynyt jo 33, 0 äänioikeutetuista. Seuraavaksi korkeimmat äänestysprosentit tähän mennessä on Raumalla (29,5) ja Eurajoella (29.0).

Pienintä äänestysinnokkuus Satakunnassa on tähän mennessä ollut Kokemäellä, missä äänensä on antanut 19,4 prosenttia.

Heikointa koko maan äänestysaktiivisuus on ollut Ahvenanmaalla, jossa ennakkoäänestys on saanut liikkeelle vain 8,8 prosenttia väestä. Manner-Suomen puolella jononperää pitävät Uusimaa (18,9) ja Helsinki (20,6).

Viimeinen ennakkoäänestyspaikka on tiistaina 9. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on ensi viikon sunnuntaina 14. huhtikuuta.

Kova kiriviikko

Viimeisen vaalienalusviikon ohjelma jo valmiina: Kovan viikon näköistä ja takatalveakin pukkaa, mikä neuvoksi!😆❤️😘😍👼👼

Metsiemme hiilinielusta

Täyttä asiaa hyvin hoidetusta metsiemme tilasta Eija-Riitta Korholan kirjoitus eilisen TV:n metsäkeskustelun johdosta. PS:n politiikka on taas ylivoimaisesti kestävimmällä pohjalla:

Oli piinallista katsella eilen YLEn ilmastotenttiä, jossa eduskuntapuolueiden ehdokkaat esittelivät ilmastokantojaan. Onko tämä mahdollista aikuisten kesken, kysyin mielessäni. Missä maassa vaikkapa parivaljakko Sanna Marin ja Emma Kari kuvittelee elävänsä? Sen täytyy olla maa, joka on hoitanut ilmastopolitiikkansa todella huonosti, hävittänyt metsää vuosikymmenten ajan, tuhonnut luonnonvaroja peruuttamattomasti, romahduttanut biodiversiteetin ja jättänyt vähentämättä päästöjään. Itseruoskinta oli armotonta, nyt on tehtävä parannus.

Se maa ei todellakaan ole Suomi. Herätkää suomalaiset, ja pudottakaa kädestänne se piikkiruoska, jolla huidotte. Suomi on oikeasti lähempänä sitä luokan hiljaista kunnollista tyttöä kuin kuritonta poikaa.

Emma Kari sanoi: ”Viime vuonna hakattiin metsiä enemmän tässä maassa kuin koskaan aikaisemmin, samaan aikaan kun meidän luonnon monimuotoisuus on kääntynyt selkeästi huonompaan kehitykseen – juuri tuli uudet uhanalaisuusarviot, jotka näyttää että Suomen luonnolla menee aikaisempaakin huonommin.” Kuvitella, aikaisempaakin huonommin! Kari vaati vähentämään hakkuita ja kasvattamaan hiilinielua.

Suomessa hakattiin kyllä enemmän kuin koskaan, mutta metsä on myös kasvanut enemmän kuin koskaan, ja puuta on enemmän kuin milloinkaan 1800-luvun alun jälkeen. Jokaisella hehtaarilla kasvaa enemmän puuta, ja siksi hakkuiden pinta-ala ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin hakattu kuutiomäärä, minkä luulisi olevan monimuotoisuuden kannalta merkittävää. Puuvaranto on siis kasvanut 1950-luvulta paljon, mutta siitä huolimatta tai siksi metsästä on viety vielä enemmän puuta teollisuuden käyttöön. Hyvin hoidetut hakkuut ovat osaltaan lisänneet metsien puumäärää. (Kaikki puuvarannon kasvu ei johdu hakkuista, myös hiilidioksidin lisääntyminen tekee sen.)

Hiilinielumme on siis edelleen maailman huippua ja voi olla, että se ei ole edes pienentynyt – mutta tätä ei voi tietää, kun kasvutiedot saadaan vasta jälkikäteen. Siinä missä EU:n keskiarvo oli 10 %, Suomi nieli vuonna 2015 47% kokonaispäästöistä. EU:n ulkopuolella esim. Venäjällä nielu oli 2014 noin 19 % ja USA:n 11 %. Toisessa isossa metsämaassa, Kanadassa, hiilinielua ei ollut 2014 lainkaan, vaan metsäsektori oli noin 10 %:n suuruinen lisäpäästö muiden sektoreiden päälle. ”Arvostelijoiden mielestä nämä erot voi sivuuttaa, ja Suomen on kasvatettava nieluaan seurauksista riippumatta”, kuvasi Suomen ilmastopääneuvottelijana toiminut Harri Laurikka sitä epäsuhtaa, että arvostelijat käyttäytyvät kuin koko ilmastotavoite olisi pienen Suomen harteilla.

Ja tämä uhanalaisuusraportti: Juuri metsissä monimuotoisuus ei ole ainakaan tuon uhanalaisraportin mukaan heikkenemässä, vaikka muualla onkin. Metsäluonnon hoito kannattaa myös ympäristömielessä.

Miksi tämä on niin tärkeää? Siksi, että jos me oikeasti haluamme, että ilmastonmuutosta torjutaan ja maailman tuotantoa kehitetään ilmastoystävällisemmäksi, se ei todellakaan tapahdu sillä, että Suomi jättää metsänsä koskemattomiksi. Metsänhoito, metsätalous ja sen uudet innovaatiot ovat avainasemassa. Juuri metsiensä tähden Suomi on ympäristöystävällisten kemikaalien johtava suurvalta, juuri meillä tuotanto on puhtainta. Kuten professori Petri Parvinen toi esiin, hakkuurajojen alentaminen olisi teollisuudelle signaali ja sokki: älkää investoiko tähän maahan. Juuri metsiensä avulla Suomi voi kehittää ratkaisuja, joita isot päästäjät voivat hyödyntää omien päästöjensä vähentämiseen.

Jos metsät jätetään hoitamatta, niiden hiilivarasto kyllä kasvaa jonkin aikaa, mutta lopulta kasvu hyytyy. Pahimmassa tapauksessa nämä suuren hiilivaraston metsät syttyvät palamaan ja varasto karkaa ilmakehään ilman, että metsien sitomalla hiilellä olisi lainkaan korvattu fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, muistutti taannoin Suomessa vieraillut kanadalainen metsäntutkija Werner Kurz. Tästä on nähty viime vuosina muistutuksia esimerkiksi Portugalissa, jossa käyttämättömät ja siksi hoitamattomat metsät ovat aiheuttaneet suurmetsäpaloja, jotka ovat lopulta pysähtyneet vasta kestävästi hoidettuihin metsiin.

Oli outoa kuulla eilen uudelleen ja uudelleen viittausta 1,5 asteen lämpenemiseen, ikään kuin Suomi voisi sen asian ratkaista. Me voimme tehdä vain oman osuutemme. Marin ja Kari tekevät suuren virheen uskotellessaan suomalaisille, ettemme muka olisi näin tekemässä. Me emme voi elää kuin pellossa emmekä ole muuten niin tehneetkään. Juuri Suomi on ollut esimerkillinen sekä varhaisissa toimissa että viime aikojen päästövähennyksissä ja metsänsä hoidossa. Tärkeintä olisi nyt, että meidän annettaisiin tehdä vielä enemmän: mutta se ei tapahdu tappamalla metsätaloutta vaan antamalla siihen tulevaisuudennäkymiä. Vain sillä tavoin voimme toimia referenssinä isoille päästäjille hyvästä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta.