Yhteispelillä se sujuu

Tänä päivänä yhteiskuntalaivamme ui niin syvissä vesissä, ettemme selviä muulla kuin hyvällä yhteisymmärryksellä ja tiiviillä yhteispelillä. Näin on koko valtakunnakin tasolla, mutta ennen kaikkea paikallisesti, niin meillä täällä Kankaanpäässäkin. Siksi meillä ei ole varaa toistemme osoitteluun ja syyttelyyn.

Valtuustoseminaarissa esiin tulleet talousarvion seurantaluvut ovat korutonta kertomusta. Jo nyt vuoden tulosennuste on 2,9 miljoonaa miinusmerkkinen ja tuloskin muodostuu 2,2 miljoonaan alijäämäiseksi. Siis vuoden tässä vaiheessa.

Me emme nykyisenä valtuustona ole voineet mitenkään vaikuttaa tämän vuoden budjettiimme, mutta parhaillaan olemme laatimassa seuraavan vuoden talousarviota, näin emme voi jatkaa. Siksi tarvitsemme yksimielistä päätöksentekoa ja kaikki ryhmät osallistuvat valmistelevaan käsittelyyn. Kipeiltäkään ratkaisuilta emme voi välttyä, koska rahastot on syöty ja kaikki tunnusluvut näyttävät tosi huonoilta.

Kutsumme myös kaikki asukkaat näihin talkoisiin, hyviä ideoita ei koskaan ole liikaa: miten saadaan uusia tuloja, mistä ja miten voidaan aikaansaada säästöjä. Siksi kaikki kannanotot ovat tervetulleita esimerkiksi oman ryhmämme sähköpostiosoitteeseen info@kankaanpaanperussuomalaiset.fi.

Emmehän anna periksi oman Kankaanpäämme säilyttämiseksi, sillä emme halua mitään pakkoliitoksia!

Kankaanpään perussuomalaisten valtuustoryhmä

Korpilampeenko

Ei mene lampeen, ei syteen eikä  saveen. Ei sittenkään, vaikka palattaisiinkin vanhaan hyvään aikaan ja järjestettäisiin entisen Korpilammen tapainen, kaikkia tahoja yhteen kokoava kokouskäytäntö maamme hädänalaiseksi kääntyneen taloustilanteemme korjaamiseksi.

Tästä konsesushenkisestä yhteiskokouksesta saimme juuri malliesimerkin presidentti Sauli Niinistön koottua sata ulkopolitiikkamme keskeisintä henkilöä kesäasunnolleen Kultarantaan pohtimaan ulkopoliittista linjaamme.

Myös pääministeri Jyrki Katainen on tuonut esiin hallituksen ja opposition sekä talouselämän vaikuttajien yhteisen neuvonpidon tarpeen, kun emme näytä pääsevän talouslamasta eteenpäin pelkästään hallituksen voimin. Tämä olisi mitä kannatettavinta, olemmehan kaikki samassa vuotavassa veneessä.

Talousmittarimme näyttävät todella varoittavia merkkejä:
-Suomalaiset yrityksemme ovat menettäneet kilpailukykyään.
-Yritysten rahoitus on kiristynyt.
-Kauppataseemme on kääntynyt alijäämäiseksi.
-Työttömyyslukumme ovat korkeat, vaikka ulkomaisen työvoiman tarpeesta puhutaan jatkuvasti.
-Energiaomavaraisuutemme ja jopa elintarvikeomavaraisuutemme on täysin riittämätön.
-Raskas byrokratia tuottaa kustannuksia ja hankaloittaa toimintoja.
-Harmaan talouden kitkemisessä riittä työmaata hyvistä ponnistuksista huolimatta.
-Esim. Virossa yritysverotus on keveämpää,  meillä ovat rasitteena monet verot, kuten esim. sähkövero.

Luetteloa voisi jatkaa määrättömiin. Jotain tarttis tehrä, kuten Koivistolla on tapana sanoa. Nykyajan Korpilampi pystyisi pikimmiten muiden kanssa yhdessä murtamaan talouskurimuksemme noidankehää.

Lisäbudjettia

Vuoden 2013 lisätalousarviossa on mielenkiintoinen luku 41 880 000. Sen verran siirretään euroja Kreikan valtiolle. Ne on saatu Kreikan lainojen tuottona, joten eikö olisi ollut viisaampaa lyhentää niillä Kreikan lainoja, että saataisiin edes jotain miljardilainojemme korvaukseksi.

Satakuntalaisittain eteenpäinmenoa on lupa Liikennevirastolle annettu oikeus tehdä uusia sopimuksia mm. hankkeen valtatie Turku-Pori toteuttamiseksi 102,5 miljoonalla eurolla. Rahaa lisätalousarviossa myönnetään 5 586 000 euroa. Tämä 135 km osuus on Lounais-Suomen merkittävä tavaraliikenneväylä, jonka merkitystä korostavat rautatieyhteyden puuttuminen ja sen varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa. Se on myös työssäkäyntialueidensa runkoyhteyksiä ja varsin vilkasliikenteinen.

Tämän muutoksen jälkeen valtion nettolainanotoksi tänä vuonna  muodostuu 7,8 miljardia ja valtionvelan määrä vuoden lopussa on noin 92 miljardia, 46% bruttokansantuotteesta. Synkkää kertomaa!

Hyväosaisten solidaarisuus

Hyväosaisten solidaarisuus on nyt valttia. Kansanliike on nousemassa. Ei kukaan hyväosainen, sen paremmin poliitikko kuin ammattiyhdistysjohtajakaan, voi kieltäytyä palkanalennuksesta. Presidentti Niinistö aloitti, puhemies Heinäluoma säesti ja näin asia etenee kulovalkean tavoin.

Tämä on sitä oikeaa populismia, josta Timo Soinikin blogissaan on hyvillään. Populus=kansa, populääri on kansanomaisuutta. Kyllä kansa tietää!

Palkanalennukset eivät tietenkään koske pienempipalkkaisia, joiden toimeentulo on jokapäiväistä taistelua. He ovat ansainneet palkkansa ja jopa korotuksiakin. Sen sijaan optioherrat, bonusten saajat ja ennen kaikkea ylipalkatut johtajat tulisi saada näihin taloustalkoisiin.

Tähän on pakko mainita Urho Kekkonen, vaikka en häntä ihailekaan, joka kirjoitti kuuluisan kirjansa ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Nyt jos koskaan tarvitaan tätä yhteen hiileen puhaltamista ja parempiosaisten vastuunkantoa, jotta päästäisiin talouskurimuksen ylitse.
Hyvältä kuitenkin näyttää yhteisvastuun leviäminen. Jumala tätä tautia lisätköön.