Näin se vaan menee, kansanedustajat mokaavat jatkuvasti. Ei ole kuin skandaalia skandaalin jälkeen, vaalirahasotkuja setvitään jatkuvasti. Ennätyssuuren velanoton rinnalla ajetaan alas sairaanhoitoa, pelastustointa, poliisia, kansanterveyttä ja kuntapalveluita. Valuvatko suuret lainarahat vain ulkomaille, kun kotimaahan ei tunnu riittävän mitään. Jätevesiasetuksen kanssa sählätään, eläkeikää pyritään nostamaan, vaikka samanaikaisesti on nuorisotyöttömyys kasvamassa ja pitkäaikaistumassa.
Ja tämän kaiken palkaksi sitten annetaan 8% palkankorotus mukamas ulkopuolisen palkkiotoimikunnan esityksestä. Kyllä kai sen jonkin täytyy vahvistaa ja hyväksyä, eihän tällaisella toimikunnalla voi olla päätösvaltaa, ainoastan esitysoikeus.
Näin nousee alle 12 vuotta edustajana olleen kansanedustajan kuukausipalkkio 387 € eli kokonaispalkkio 6.335 €. Vastaavasti yli 12 vuotta edustajana ollut saa lisää 416 € kokonaispallkkion ollessa 6.811 €. Olen laskeskellut, että siitä ei verojen jälkeen ihan riitä kahden hoitotyöntekijän palkaan sosiaalikuluineen vanhusten laitoshoidossa, mutta yhteen nyt ainakin. Tämän lupauksen palkastani maksettavaksi tein jo viime eduskuntavaaleissa ja ensi vaaleja varten olen sen uudistanut. Onhan monen laitoshoidossa olevan kohtalo todella vaikea, kun esim. joutuu vuodesta toiseen olemaan sänkypotilaana eikä hoitajilla ole voimavaroja edes heidän nostamisekseen tuoliin kävelyttämisestä tai ulkoiluttamisesta puhumattakaan.
Edustajapalkkioiden korottaminen on todella puhuttanut kansalaisia eikä syyttä. Kun tavalliselle duunarille tarjotaan korkeintaan 1 % korotuksia on häpeämätöntä ja erinomaisen huonon esimerkin antamista nostatuttaa omia palkkioita kahdeksankertaisesti. Ei ihme, että kansa on katkera ja vaatii päättäjien päitä vadille. Hyvä esimerkki olisi, jos vaikka PerusSuomalaiset tässä maamme ennätysmäisen suuressa velkaantumistilanteessa esittäisivät päinvastoin palkkioiden alentamista 8 %.
torstai 30. syyskuuta 2010
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
Synodaalikokouksesta
Kuuden vuoden välein kokoontuva pappeinkokous on nimeltään synodaalikokous. Kunkin hiippakunnan papisto on koolla omassa hiippakunnassaan. Niinpä meitä Lapuan hiippakunnan papistoa kokoontui kolmesataa pappia tänään päättyneeseen kaksipäiväiseen katselmukseemme. Omalta osaltani kokous oli neljäs kolmen eri piispan aikana.
Koko maan kaikkia kokoontumisia varten oli Kirkon tutkimuskeskus koonnut yhteisen yksitoista artikkelia sisältävän kirjan Minä uskon? Jumala-usko 2010-luvulla. Joukko jaettiin yhtä moneen ryhmään keskustelemaan kukin yhdestä aiheesta ja kukin ryhmä toi yhteiseen käsittelyyn lyhyen yhteenvedon käydystä keskustelusta. Itse olin suosituimmassa ryhmässä, jossa käsiteltiin uusateismin haastetta Teuvan kappalaisen Seppo Myyryläisen johdolla.
Kaksipäiväisen kokouksen ohjelmaan kuului kuinkas muuten jumalanpalvelus kumpanakin päivänä. Toisessa saarnan piti piispa Simo Peura. Toinen oli kuuden vuoden aikana kuolleiden pappien muistojumalanpalvelus. Jokaiselle poisnukkuneelle sytytettiin kynttilä. Joukossa on monta tuttua, jopa kaksi Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajaa. Viimeksi kuollut on Jaakko Elenius. Hiippakuntadekaani Paavo Haapakoski luki jokaisen nimen ja kertoi heidän toiminnastaa. Joukossa on myös hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen. Muut entiset piispat Yrjö Sariola ja Jorma Laulaja olivatkin kokouksessamme.
Parasta kokouksen antia oli tietysti monien tuttujen kohtaaminen ja kuulumisten vaihtaminen.
Ehkä sittenkin näin suuren joukon koolla ollessa ei kaikkia tuntemiaan pystynyt edes näkemään saati jututtamaan, vaikka kokouspaikallamme Lapuan kristillisellä opistolla ruokailujen ja kahvien yhteydessä olikin keskusteluaikaa. Ilmeisen monta, joita olisi kaivannut mukaan, oli myös jäänyt pois.
Esitelmän pitäjäksi piispa oli kutsunut aiheen mukaisesti dogmatiikan professorin Miikka Ruokasen, jonka vanhoilliset kannanotot herättivät myös vastustusta. Niinpä haikailtiin vanhojen hyvien aikojen professoreita kuten Seppo A. Teinosta. Suurista persoonista on kaikilla aloilla pulaa. Pieni maa ei valitettavasti pysty tuottamaan kovin paljoa suurmiehiä. Kaiken kaikkiaan kokouksesta oli hyvä lähteä taas virkistyneenä jatkamaan matkaa miettien sitäkin, koska on oman nimen vuoro tulla luetuksi autuaasti edesmenneiden joukossa.
Koko maan kaikkia kokoontumisia varten oli Kirkon tutkimuskeskus koonnut yhteisen yksitoista artikkelia sisältävän kirjan Minä uskon? Jumala-usko 2010-luvulla. Joukko jaettiin yhtä moneen ryhmään keskustelemaan kukin yhdestä aiheesta ja kukin ryhmä toi yhteiseen käsittelyyn lyhyen yhteenvedon käydystä keskustelusta. Itse olin suosituimmassa ryhmässä, jossa käsiteltiin uusateismin haastetta Teuvan kappalaisen Seppo Myyryläisen johdolla.
Kaksipäiväisen kokouksen ohjelmaan kuului kuinkas muuten jumalanpalvelus kumpanakin päivänä. Toisessa saarnan piti piispa Simo Peura. Toinen oli kuuden vuoden aikana kuolleiden pappien muistojumalanpalvelus. Jokaiselle poisnukkuneelle sytytettiin kynttilä. Joukossa on monta tuttua, jopa kaksi Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajaa. Viimeksi kuollut on Jaakko Elenius. Hiippakuntadekaani Paavo Haapakoski luki jokaisen nimen ja kertoi heidän toiminnastaa. Joukossa on myös hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen. Muut entiset piispat Yrjö Sariola ja Jorma Laulaja olivatkin kokouksessamme.
Parasta kokouksen antia oli tietysti monien tuttujen kohtaaminen ja kuulumisten vaihtaminen.
Ehkä sittenkin näin suuren joukon koolla ollessa ei kaikkia tuntemiaan pystynyt edes näkemään saati jututtamaan, vaikka kokouspaikallamme Lapuan kristillisellä opistolla ruokailujen ja kahvien yhteydessä olikin keskusteluaikaa. Ilmeisen monta, joita olisi kaivannut mukaan, oli myös jäänyt pois.
Esitelmän pitäjäksi piispa oli kutsunut aiheen mukaisesti dogmatiikan professorin Miikka Ruokasen, jonka vanhoilliset kannanotot herättivät myös vastustusta. Niinpä haikailtiin vanhojen hyvien aikojen professoreita kuten Seppo A. Teinosta. Suurista persoonista on kaikilla aloilla pulaa. Pieni maa ei valitettavasti pysty tuottamaan kovin paljoa suurmiehiä. Kaiken kaikkiaan kokouksesta oli hyvä lähteä taas virkistyneenä jatkamaan matkaa miettien sitäkin, koska on oman nimen vuoro tulla luetuksi autuaasti edesmenneiden joukossa.
maanantai 27. syyskuuta 2010
Gallup-johtajuus hämmästyttää
Puolueiden tekemisiä ja tekemättä jättämisiä tarkastellessa ei voi muuta kuin hämmästellä kokoomuksen jatkuvaa keikkumista mielipidemittausten piikkipaikalla, vaikka viimeisessä mittauksessa olikin jo nähtävissä alamäkeä 0,9% verran.
Kokoomus paistattelee edelleen presidenttigalluppien ylivoimaisen ykkösnimen puhemies Sauli Niinistön loisteessa vaikka näin puusta katsoen on enemmän kuin todennäköistä ettei hän lainkaan asetu edes ehdokkaaksi. Näin siksi, että oma puolueensa on omaksunut vastoin kansan ja myös itsensä Niinistön selvästi osoittamaa tahtoa vastaan presidentin valtaoikeuksien riisumisen kannattajaksi.
Kansan valtaosa on kaikkea muuta kuin hyväosaisia. Silti kannatetaan kokoomusta, joka jatkuvasti pyrkii sälyttämään verorasitusta välillisiin veroihin kuten viimeksi surkuhupaisiin vihreiksi veroiksi nimittämiinsä energiaveroihin, joita juuri pienituloiset joutuvat maksamaan suuremmalla osalla tuloistaan kuin suurituloiset. Näin jakovero kohtelee aina heikompiosaisia raskaimmalla tavalla.
Kokoomuksen kannattamalla vain pientä vähemmistöä koskettavalla sukupuolineutraalilla avioliittolailla ei ole kansan kannatusta. Mutta puolueen täytyy ilmottautua arvoneutraaliksi ja uudistusmieliseksi. Siksi vanha koti, uskonto ja isänmaa saa jäädä unholaan. Niinpä opetusmisteri Henna Virkkunen (kok) onkin vähentämässä uskonnonopetustakin ja lisäämässä sen tilalle etiikan tunteja.
Puolueen puheenjohtajan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sumeilematon avokätisyys EU:ssa esim. Kreikan lainojen maksamiseksi ei myöskään ole saanut kansan kannatusta, semminkin kun on käynyt ilmi, etteivät edes kaikki euromaatkaan ole ryhtyneet koskaan takaisin saatavien lainojen maksajiksi saamatta mitään sanktioita. Maamme valtionvelka onkin kasvanut ennätysmäisiin mittasuhteisiin kun taas hänen edeltäjänsä Niinistön aikana velkaa sentää pystyttiin lyhentämään.
Katainen kumosi myös yksikantaan puoluekokouspäätöksen pakkoruotsin poistamisesta. Se jos mikä on täydellistä demokratian irvikuvaa pahimmillaan. Eikä Kataisen kuvaa paljon kirkasta se, että hän voitti meikämanne kipeellä jalalla juostessani Helsingin City-Marathonilla.
Nuorten kokoomuslaisten Kataisen, Stubbin ja Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä-lausunnot ovat myös kansalaisten muistissa, koska koviakin kokeneina musitissamme on myös, että meillä on yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Niin että odotellaan nyt kuinka kauan kokoomuksen kärkipaikka säilyy, vaikkei sitä suuruusjärjestyksessä seuraavien puolueiden demarien ja keskustankaan tähti ole ainakaan noususuunnassa. Kyllä kansa tietää!
Kokoomus paistattelee edelleen presidenttigalluppien ylivoimaisen ykkösnimen puhemies Sauli Niinistön loisteessa vaikka näin puusta katsoen on enemmän kuin todennäköistä ettei hän lainkaan asetu edes ehdokkaaksi. Näin siksi, että oma puolueensa on omaksunut vastoin kansan ja myös itsensä Niinistön selvästi osoittamaa tahtoa vastaan presidentin valtaoikeuksien riisumisen kannattajaksi.
Kansan valtaosa on kaikkea muuta kuin hyväosaisia. Silti kannatetaan kokoomusta, joka jatkuvasti pyrkii sälyttämään verorasitusta välillisiin veroihin kuten viimeksi surkuhupaisiin vihreiksi veroiksi nimittämiinsä energiaveroihin, joita juuri pienituloiset joutuvat maksamaan suuremmalla osalla tuloistaan kuin suurituloiset. Näin jakovero kohtelee aina heikompiosaisia raskaimmalla tavalla.
Kokoomuksen kannattamalla vain pientä vähemmistöä koskettavalla sukupuolineutraalilla avioliittolailla ei ole kansan kannatusta. Mutta puolueen täytyy ilmottautua arvoneutraaliksi ja uudistusmieliseksi. Siksi vanha koti, uskonto ja isänmaa saa jäädä unholaan. Niinpä opetusmisteri Henna Virkkunen (kok) onkin vähentämässä uskonnonopetustakin ja lisäämässä sen tilalle etiikan tunteja.
Puolueen puheenjohtajan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sumeilematon avokätisyys EU:ssa esim. Kreikan lainojen maksamiseksi ei myöskään ole saanut kansan kannatusta, semminkin kun on käynyt ilmi, etteivät edes kaikki euromaatkaan ole ryhtyneet koskaan takaisin saatavien lainojen maksajiksi saamatta mitään sanktioita. Maamme valtionvelka onkin kasvanut ennätysmäisiin mittasuhteisiin kun taas hänen edeltäjänsä Niinistön aikana velkaa sentää pystyttiin lyhentämään.
Katainen kumosi myös yksikantaan puoluekokouspäätöksen pakkoruotsin poistamisesta. Se jos mikä on täydellistä demokratian irvikuvaa pahimmillaan. Eikä Kataisen kuvaa paljon kirkasta se, että hän voitti meikämanne kipeellä jalalla juostessani Helsingin City-Marathonilla.
Nuorten kokoomuslaisten Kataisen, Stubbin ja Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä-lausunnot ovat myös kansalaisten muistissa, koska koviakin kokeneina musitissamme on myös, että meillä on yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Niin että odotellaan nyt kuinka kauan kokoomuksen kärkipaikka säilyy, vaikkei sitä suuruusjärjestyksessä seuraavien puolueiden demarien ja keskustankaan tähti ole ainakaan noususuunnassa. Kyllä kansa tietää!
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Miksi PerusSuomalaiset
Poliittisessa kentässämme on monia asioita, jotka ajavat äänestäjiä PerusSuomalaisten syliin:
PS:n ensimmäisenä nostattama arvostelu maamme löysää maahanmuuttopolitiikkaa vastaan on jo moneen kertaan kaluttu luu, mutta edelleen hyvin merkittävä kannatuksemme nostattajana.
Ns. vihreät energiaverot ovat vain tosiasiallisesti puhtaita kulutusveroja, jotka koskettavat kipeimmin juuri köyhimpiin kuluttajiin: eläkeläisiin, tukien varassa eläviin, pienyrittäjiin, syrjäseudulla eläviin.
Pakkoruottin vastustamisemme, kun samanaikaisesti kokoomuslainen opetusministeri esittää ruotsin opetuksen lisäämistä.
Suurten puolueiden ajaman järjettömän sukupuolineutraalin avioliittolain vastustaminen ja päinvastaisesti terveen avioliiton ja perheen merkityksen korostaminen yhteiskuntamme perustana.
Käsiin räjähtävän vanhusten hoitopaikkojen tarpeen ratkaisemiseksi on omaishoitajien asemaa parannettava esimerkiksi tukien maksatuksen siirtämisellä Kelalle. Omaishoito on luonnollisin tapa hoitaa lähimmäistä tutussa ympäristössä ja myös yhteiskunnalle edullisin hoitomuoto.
Verot on asetettava maksukyvyn mukaan, siksi pääomaveroa korotettava.
Missä Eu siellä ongelma. Kreikalle myönnetyjä lainoja ei koskaan saada euroakaan takaisin.
Puolustamme Sauli Niinistön ja Tarja Halosen tavoin presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä, vaikka varsinkin kokoomus, keskusta ja vihreät ovat niitä poistamassa.
Olemme päivittäin esiin tulevista kiemuraisista vaalirahasekoilussa täysin erossa, kenellekään ei edes ole pälkähtänyt päähän tarjota vaalirahoja PerusSuomalaisille, tuskin ne olisivat kelvanneetkaan.
Olemme koko ajan vaatineet varsinkin maaseutuasumista vaikeuttavan jätevesilain kumoamista.
Olemme myös ainoana puolueena vastaustamassa aselakiehdotuksen läpimenoa nykyisessä muodossaan.
Nuorten kasvavaan näköalattomuuteen on puututtava. Työnteon on oltava kannattavampaa kuin joutenolo ja työttömyysetuuksiin on saatava enemmän kannustavuutta työvoimapoliittisin toimenpitein.
Kantelut ihmisoikeusrikkomuksista ovat lisääntyneet. Yhteiskunnan tukien ulkopuolisten väliinputoajien määrä on samoin kasvanut. Korjattavaa yhteiskuntamme vähäosaisimpien asioissa riittää. Siksi tarvitaan tässä ja kaikissa näissä asioissa PerusSuomalaisia toteuttamaan kansan tahtoa, sillä polulisteiksi haukuttuina me nimenomaan olemme niitä, jotka kuuntelemme herkällä korvalla kansan ääntä ja pyrimme korjaamaan epäkohtia.
PS:n ensimmäisenä nostattama arvostelu maamme löysää maahanmuuttopolitiikkaa vastaan on jo moneen kertaan kaluttu luu, mutta edelleen hyvin merkittävä kannatuksemme nostattajana.
Ns. vihreät energiaverot ovat vain tosiasiallisesti puhtaita kulutusveroja, jotka koskettavat kipeimmin juuri köyhimpiin kuluttajiin: eläkeläisiin, tukien varassa eläviin, pienyrittäjiin, syrjäseudulla eläviin.
Pakkoruottin vastustamisemme, kun samanaikaisesti kokoomuslainen opetusministeri esittää ruotsin opetuksen lisäämistä.
Suurten puolueiden ajaman järjettömän sukupuolineutraalin avioliittolain vastustaminen ja päinvastaisesti terveen avioliiton ja perheen merkityksen korostaminen yhteiskuntamme perustana.
Käsiin räjähtävän vanhusten hoitopaikkojen tarpeen ratkaisemiseksi on omaishoitajien asemaa parannettava esimerkiksi tukien maksatuksen siirtämisellä Kelalle. Omaishoito on luonnollisin tapa hoitaa lähimmäistä tutussa ympäristössä ja myös yhteiskunnalle edullisin hoitomuoto.
Verot on asetettava maksukyvyn mukaan, siksi pääomaveroa korotettava.
Missä Eu siellä ongelma. Kreikalle myönnetyjä lainoja ei koskaan saada euroakaan takaisin.
Puolustamme Sauli Niinistön ja Tarja Halosen tavoin presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä, vaikka varsinkin kokoomus, keskusta ja vihreät ovat niitä poistamassa.
Olemme päivittäin esiin tulevista kiemuraisista vaalirahasekoilussa täysin erossa, kenellekään ei edes ole pälkähtänyt päähän tarjota vaalirahoja PerusSuomalaisille, tuskin ne olisivat kelvanneetkaan.
Olemme koko ajan vaatineet varsinkin maaseutuasumista vaikeuttavan jätevesilain kumoamista.
Olemme myös ainoana puolueena vastaustamassa aselakiehdotuksen läpimenoa nykyisessä muodossaan.
Nuorten kasvavaan näköalattomuuteen on puututtava. Työnteon on oltava kannattavampaa kuin joutenolo ja työttömyysetuuksiin on saatava enemmän kannustavuutta työvoimapoliittisin toimenpitein.
Kantelut ihmisoikeusrikkomuksista ovat lisääntyneet. Yhteiskunnan tukien ulkopuolisten väliinputoajien määrä on samoin kasvanut. Korjattavaa yhteiskuntamme vähäosaisimpien asioissa riittää. Siksi tarvitaan tässä ja kaikissa näissä asioissa PerusSuomalaisia toteuttamaan kansan tahtoa, sillä polulisteiksi haukuttuina me nimenomaan olemme niitä, jotka kuuntelemme herkällä korvalla kansan ääntä ja pyrimme korjaamaan epäkohtia.
lauantai 25. syyskuuta 2010
Keskustan perälauta vuotaa
PerusSuomalaisten kannatuksen jatkuvaan nousuun on todella monen monituisia tekijöitä joita kaikkia on edes mahdotonta luetella. Otetaan nyt esiin ensin yksi näkyvimmmistä eli Suomen keskustan kiemuroita.
Viimeksi tänään on taas nähty keskustan ylimielisyyttä. Puoluesihteeri Laanila kertoo kirkkain silmin vaalitaistelun olevan vain kahden pääministeriehdokkaan Kiviniemen ja Kataisen välisen kamppailun. Käydään nyt ensinnä vaalit ja annetaan kansan puhua, kyllä sitten hallituspuolueetkin löytyvät ja pääministerikin. Laanila takertuu kuin hukkuva kolmen suuren puolueen asetelmaan, vaalien jälkeen tilanne voi olla toisenlainen, sitähän viimeiset gallup-luvut enteilevät.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) näyttää myös aliarvioivan kansalaisia. Perheensä jopa lapsia ja äitiä myöten on ostanut kaivosyhtiö Talvivaaran osakkeita alkuvuodesta 300.000 eurolla. Poliisikin on kiinnostunut osakekaupoista. Onko ministeri käyttänyt perheensä hyväksi sisäpiirin tietoa, osakkeethan nousivat alkuvuoden jälkeen. Lisäksi valtio on sijoittanut varoja ja kyseessä on ympäristöllisesti hyvin ongelmallisen uraanin louhintaa. Lehtomäen luopuminen puolueensa puheenjohtajakilpailusta on haluttu nähdä johtuvan näistä perhepiirin kaupoista. Olisi todella surkuhupaisaa, jos Lehtomäki olisi pääministerinä ja jälleen olisi epäilyksen varjo pääministerin yllä.
Onpa Lehtomäellä toinenkin sekoilu täysin järjettömän haja-asutusaluiden jätevesien puhdistamislain kanssa. Ensin vaaditaan mummummökeiltäkin kalliita puhdistuslaitteita, nyt sitten otetaan pakkia ja annetaan peruutuksia ja siirtymäaikaa. Huomasiko keskustakin lopulta sahaavansa omaa oksaansa hankalaloittaessaan maaseudun asumista.
Entisen pääministeri Vanhasen tekemät tukipäätökset RAY:lta Nuorisosäätiölle ja sen antamat lahjoitukset hänen vaalirahoitukseensa niin presidentin- kuin eduskuntavaaleissakin ovat johtamassa oikeuskaslerin vaatiman perustuslakivaliokunnan tutkinnan jälkeen mahdollisesti valtakunnanoikeuteen. Tätä ennen se on ollut koolla vain neljästi, joista kahdessa on tuomittu keskustalaisia, kahdessa demareita. Vanhasen ilmoitus pyrkimisestään pääministerikaudellaan Metsäteollisuus ry:n johtotehtäviin on myös moraalisesti mitä arveluttavinta.
Ei nykyinenkään pääministeri Kiviniemi loista avoimmudella oman 60.000 euroon nousseen vaalirahoituksensa osalta ja melko kyseenalaisten seminaarilippujen myynnin salailullaan, vaikkei laki nimenomaa tietojen avaamista vaadikaan.
Kaikki muistavat myös tutkimuksen alla olevat muut Nuorisosäätiön vastoin toimintaperiaatteitaan antamat vaalirahoitukset keskustapuolueen ehdokkaille säätiön puheenjohtajaksi Vanhasen jälkeen tulleen Antti "Kanki" Kaikkosen ollessa etunenässä. Nova Group jakoi myös Kevankin kautta saamiaan rahoja etupäässä keskusta- ja kokoomuslaisille huomattavia summia, jotka myös ovat tutkinnan alla. Kevan keskustalainen toiminnanjohtaja Markku Kauppinenhan jo erosikin asioiden tultua julkisuuteen.
Onko ihme jos puolueen perälauta vuotaa PerusSuomalaisiin. Ei edes epätoivoinen kasvojenpesuyritys puoluejohdon uusimisineen ole tilannetta miksikään muuttanut.
Viimeksi tänään on taas nähty keskustan ylimielisyyttä. Puoluesihteeri Laanila kertoo kirkkain silmin vaalitaistelun olevan vain kahden pääministeriehdokkaan Kiviniemen ja Kataisen välisen kamppailun. Käydään nyt ensinnä vaalit ja annetaan kansan puhua, kyllä sitten hallituspuolueetkin löytyvät ja pääministerikin. Laanila takertuu kuin hukkuva kolmen suuren puolueen asetelmaan, vaalien jälkeen tilanne voi olla toisenlainen, sitähän viimeiset gallup-luvut enteilevät.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) näyttää myös aliarvioivan kansalaisia. Perheensä jopa lapsia ja äitiä myöten on ostanut kaivosyhtiö Talvivaaran osakkeita alkuvuodesta 300.000 eurolla. Poliisikin on kiinnostunut osakekaupoista. Onko ministeri käyttänyt perheensä hyväksi sisäpiirin tietoa, osakkeethan nousivat alkuvuoden jälkeen. Lisäksi valtio on sijoittanut varoja ja kyseessä on ympäristöllisesti hyvin ongelmallisen uraanin louhintaa. Lehtomäen luopuminen puolueensa puheenjohtajakilpailusta on haluttu nähdä johtuvan näistä perhepiirin kaupoista. Olisi todella surkuhupaisaa, jos Lehtomäki olisi pääministerinä ja jälleen olisi epäilyksen varjo pääministerin yllä.
Onpa Lehtomäellä toinenkin sekoilu täysin järjettömän haja-asutusaluiden jätevesien puhdistamislain kanssa. Ensin vaaditaan mummummökeiltäkin kalliita puhdistuslaitteita, nyt sitten otetaan pakkia ja annetaan peruutuksia ja siirtymäaikaa. Huomasiko keskustakin lopulta sahaavansa omaa oksaansa hankalaloittaessaan maaseudun asumista.
Entisen pääministeri Vanhasen tekemät tukipäätökset RAY:lta Nuorisosäätiölle ja sen antamat lahjoitukset hänen vaalirahoitukseensa niin presidentin- kuin eduskuntavaaleissakin ovat johtamassa oikeuskaslerin vaatiman perustuslakivaliokunnan tutkinnan jälkeen mahdollisesti valtakunnanoikeuteen. Tätä ennen se on ollut koolla vain neljästi, joista kahdessa on tuomittu keskustalaisia, kahdessa demareita. Vanhasen ilmoitus pyrkimisestään pääministerikaudellaan Metsäteollisuus ry:n johtotehtäviin on myös moraalisesti mitä arveluttavinta.
Ei nykyinenkään pääministeri Kiviniemi loista avoimmudella oman 60.000 euroon nousseen vaalirahoituksensa osalta ja melko kyseenalaisten seminaarilippujen myynnin salailullaan, vaikkei laki nimenomaa tietojen avaamista vaadikaan.
Kaikki muistavat myös tutkimuksen alla olevat muut Nuorisosäätiön vastoin toimintaperiaatteitaan antamat vaalirahoitukset keskustapuolueen ehdokkaille säätiön puheenjohtajaksi Vanhasen jälkeen tulleen Antti "Kanki" Kaikkosen ollessa etunenässä. Nova Group jakoi myös Kevankin kautta saamiaan rahoja etupäässä keskusta- ja kokoomuslaisille huomattavia summia, jotka myös ovat tutkinnan alla. Kevan keskustalainen toiminnanjohtaja Markku Kauppinenhan jo erosikin asioiden tultua julkisuuteen.
Onko ihme jos puolueen perälauta vuotaa PerusSuomalaisiin. Ei edes epätoivoinen kasvojenpesuyritys puoluejohdon uusimisineen ole tilannetta miksikään muuttanut.
perjantai 24. syyskuuta 2010
On se vaan niin kummaa
PerusSuomalaisten kansanedustajaehdokkaana ei voi muuta kuin ihmetellä. Luulisi jopa muita kuin meikäläisiä rupeavan tympimään, kun aina vaan puhutaan meistä PerusSuomalaisista. Tänäänkin perjantaina heti aamu-uutisissa todettiin Jan Hirvisaarella olevan eniten kannattajia kansanedustajaehdokasblogissaan. Ja sitten tuli perää päivän mittaa Taloustutkimuksen Ylelle tekemän gallupin luvuiksi 12,5%, nousua kuukauden takaisesta 1,8 prosenttiyksikköä.
Pitkän linjan politiikkona tiedän, ettei koskaan meille ole mitattu tälläisiä kannatuslukemia. Vuoden 1983 vaalien ja hallitukseen menemisemme jälkeen SMP:n luvut nousivat samoihin kuin nyt elokuussa eli yli 10%. Mutta 12,5% todistaa kansan haluavan todella muutosta. Nyt ovat pidikkeet murtuneet ja uskalletaan jo tunnustaa PerusSuomalaiset vakavasti otettavaksi puolueeksi, jota voi myös kannattaa. Aiemminhan ainoastaan sanottiin puolueen kyllä ajavan hyviä asioita, mutta koska se on niin pieni, ei sillä ole mitään vaikutusmahdollisuuksia, eikä sitä kannata äänestää. Nyt on uskottavuus saavutettu. Eikä enää tarvi pelkästään sanoa, että kun kannatuksemme kasvaa kepunkin kuulo paranee. Eihän enää ole pitkä matka, kun voidaan olla yhtä suuria, eroahan on enää seitsemisen prosenttia. Veikkauksethan käyvät jo siihen suuntaan, että vaalien jälkeen ei enään puhuta kolmesta suuresta puolueesta vaan neljästä.
Ehdokkaanamme Varsinais-Suomessa oleva kirkkoherra laski jo tällä kannatuksella paikkaluvuksemme 27. Itsekin olen jo pitkään puhunut kansanedustajiemmme luvun alkavan kakkosella ja että se on kaksinumeroinen luku. Ja nyt kun kannatus on lähtenyt nousukiitoon ja kuukausi kuukaudelta on tullut melkoista nousua, niin mikään ei estä kannatusprosentin nousemista entisestäänkin.
Pitkän linjan politiikkona tiedän, ettei koskaan meille ole mitattu tälläisiä kannatuslukemia. Vuoden 1983 vaalien ja hallitukseen menemisemme jälkeen SMP:n luvut nousivat samoihin kuin nyt elokuussa eli yli 10%. Mutta 12,5% todistaa kansan haluavan todella muutosta. Nyt ovat pidikkeet murtuneet ja uskalletaan jo tunnustaa PerusSuomalaiset vakavasti otettavaksi puolueeksi, jota voi myös kannattaa. Aiemminhan ainoastaan sanottiin puolueen kyllä ajavan hyviä asioita, mutta koska se on niin pieni, ei sillä ole mitään vaikutusmahdollisuuksia, eikä sitä kannata äänestää. Nyt on uskottavuus saavutettu. Eikä enää tarvi pelkästään sanoa, että kun kannatuksemme kasvaa kepunkin kuulo paranee. Eihän enää ole pitkä matka, kun voidaan olla yhtä suuria, eroahan on enää seitsemisen prosenttia. Veikkauksethan käyvät jo siihen suuntaan, että vaalien jälkeen ei enään puhuta kolmesta suuresta puolueesta vaan neljästä.
Ehdokkaanamme Varsinais-Suomessa oleva kirkkoherra laski jo tällä kannatuksella paikkaluvuksemme 27. Itsekin olen jo pitkään puhunut kansanedustajiemmme luvun alkavan kakkosella ja että se on kaksinumeroinen luku. Ja nyt kun kannatus on lähtenyt nousukiitoon ja kuukausi kuukaudelta on tullut melkoista nousua, niin mikään ei estä kannatusprosentin nousemista entisestäänkin.
torstai 23. syyskuuta 2010
Tervetullut torille
Kuukauden päivät ehti kulua, kun edellisen kerran olin Kankaanpään näyteikkunalla eli torstaitorilla. Jalan kantapääleikkaus ja parin viikon kipsi veivät oman aikansa. Tänään sitten
pääsin eka kertaa kauniissa syyssäässä tutulle toripäivälle torikauppias Anja Lammisen pöydälle kaupittelemaan arpoja, limppuja jne.
Vastaanotta oli sydäntä lämmittävä. Monet toivottivat tervetulleeksi takaisi toripäiville. Monet olivat huomioineet pitkän poissaoloni ja olivat mielissään paluustani. Kirkollisvaalin kirkon virallisen linjan ehdokkaistammekin ainakin yhdeksän kävi näyttäytymässä toriyleisölle. Näin aktiivisuutta ilmenee ja monia keskusteluja käytiin molempienkin vaalien siis myös eduskuntavaalien tiimoilta. Seurakuntavaaliasetelmatkin ovat herättäneet melkoista mielenkiintoa ja niinpä on odotettavissa aiempaa melkoisesti vilkkaampi äänestys, joka tietysti koituu meidän kirkon virallisen linjan kannattajien eduksi. Meitä on helppo äänestää, koska olemme liikkeell' selkein ohjelmin ja tunnuksin. Ei tarvitse arvella, mihin ääni menee.
Kyllä torstaitorimme ja miksei kesäaikaan myös lauantaitorit tuovat parhaalla mahdollisella tavalla esille kankaanpääläistä elämänmuotoa, jota kelpaa näyttää muualtakin tulleille. Torilla voidaan kokea juuri sitä arkista ja luonnollista yhteisöllisyyttä, jota ajassamme aivan erityisesti kaivataan. Torimme onkin yksi parhaista asioistamme, josta Kankaanpää tunnetaan. Siksi toripäivien elävyydestä kannattaa pitää kiinni kynsin hampain ja pohtia, miten toria edelleen voitaisiin kehittää.
Tietysti vuodenajat asettavat omat rajoituksensa torielämälle ja väkisin se kuivettuu talven lähestyessä, mutta toisaalta talvetkin ovat käyneet leudoimmiksi. Niinpä viime talvenkin pystyi käymään torilla läpi talven, liian kovia pakkasia ei juuri ollut. Tietenkin varsinkin joulun jälkeen ainakin tammikuu on melko hiljaista torilla, mutta siitä se sitten pikkuhiljaa vilkastuu.
pääsin eka kertaa kauniissa syyssäässä tutulle toripäivälle torikauppias Anja Lammisen pöydälle kaupittelemaan arpoja, limppuja jne.
Vastaanotta oli sydäntä lämmittävä. Monet toivottivat tervetulleeksi takaisi toripäiville. Monet olivat huomioineet pitkän poissaoloni ja olivat mielissään paluustani. Kirkollisvaalin kirkon virallisen linjan ehdokkaistammekin ainakin yhdeksän kävi näyttäytymässä toriyleisölle. Näin aktiivisuutta ilmenee ja monia keskusteluja käytiin molempienkin vaalien siis myös eduskuntavaalien tiimoilta. Seurakuntavaaliasetelmatkin ovat herättäneet melkoista mielenkiintoa ja niinpä on odotettavissa aiempaa melkoisesti vilkkaampi äänestys, joka tietysti koituu meidän kirkon virallisen linjan kannattajien eduksi. Meitä on helppo äänestää, koska olemme liikkeell' selkein ohjelmin ja tunnuksin. Ei tarvitse arvella, mihin ääni menee.
Kyllä torstaitorimme ja miksei kesäaikaan myös lauantaitorit tuovat parhaalla mahdollisella tavalla esille kankaanpääläistä elämänmuotoa, jota kelpaa näyttää muualtakin tulleille. Torilla voidaan kokea juuri sitä arkista ja luonnollista yhteisöllisyyttä, jota ajassamme aivan erityisesti kaivataan. Torimme onkin yksi parhaista asioistamme, josta Kankaanpää tunnetaan. Siksi toripäivien elävyydestä kannattaa pitää kiinni kynsin hampain ja pohtia, miten toria edelleen voitaisiin kehittää.
Tietysti vuodenajat asettavat omat rajoituksensa torielämälle ja väkisin se kuivettuu talven lähestyessä, mutta toisaalta talvetkin ovat käyneet leudoimmiksi. Niinpä viime talvenkin pystyi käymään torilla läpi talven, liian kovia pakkasia ei juuri ollut. Tietenkin varsinkin joulun jälkeen ainakin tammikuu on melko hiljaista torilla, mutta siitä se sitten pikkuhiljaa vilkastuu.
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Miesten ja naistenkin asevelvollisuus säilytettävä
On hyvä, että päivän Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa nostetaan esiin tärkeitä eduskuntavaalien aiheita. Kansan valtaenemmistön kannattama yleinen asevelvollisuus ja puolustusvoimien kehittäminen yleensäkin on yksi tällainen. Ja omaa paikallisväriään ja koko maakunnalle ratkaisevan tärkeää on varuskuntiemme toiminnan jatkuminen ja kehittäminen.
Uskon että yli puoluerajojen Satakunnassa vallitsee yhteinen tahto niin Niinisalon kuin Säkylän Huovinrinteen varuskuntien säilyttämisestä. Siksi on yhteisrintamassa torjuttava puolustusvoimien komentajan väläyttämä määrärahojen niukkuudesta johtuvat uudelleenjärjestelyt ainakin näiden varuskuntien osalta.
Uskon myös ratkaisevan tärkeää olevan uuden vaaleissa valitun eduskunnan ja hallituksen roolin. Satakuntaa on jo kaksi kautta peräkkäin onnistanut eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan paikan saaminen, siitä on myös ensi kaudella pidettävä kiinni. Samoin puolustusministerin palli toisi vaikutusvaltaa. Myös PerusSuomalaiset ovat Timo Soinin ilmoittamana kiinnostuneita juuri tästä ministerin salkusta.
Riittävistä määrärahoista on myös pidettä kiinni yleisen asevelvollisuuden säilyttämiseksi. Onhan Suomen puolustuksen ja maanpuolustustahdon ydin kautta vuosikymmenien sotavuodet mukaanlukien ollut yleinen asevelvollisuus. Se yhdistää eri yhteiskuntaluokkia, antaa korvaamatonta itsetuntoa ja on monen nuoren miehen - nykyisin myös monen naisen - kunnia-asia. Muistakaamme vain itsenäisyytemme säilyttämisessä ansioituneiden sotiemme sankarivainajien, veteraanien ja sotainvalidien itsensä alttiiksi antanutta uhrautumista.
Uskon että yli puoluerajojen Satakunnassa vallitsee yhteinen tahto niin Niinisalon kuin Säkylän Huovinrinteen varuskuntien säilyttämisestä. Siksi on yhteisrintamassa torjuttava puolustusvoimien komentajan väläyttämä määrärahojen niukkuudesta johtuvat uudelleenjärjestelyt ainakin näiden varuskuntien osalta.
Uskon myös ratkaisevan tärkeää olevan uuden vaaleissa valitun eduskunnan ja hallituksen roolin. Satakuntaa on jo kaksi kautta peräkkäin onnistanut eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan paikan saaminen, siitä on myös ensi kaudella pidettävä kiinni. Samoin puolustusministerin palli toisi vaikutusvaltaa. Myös PerusSuomalaiset ovat Timo Soinin ilmoittamana kiinnostuneita juuri tästä ministerin salkusta.
Riittävistä määrärahoista on myös pidettä kiinni yleisen asevelvollisuuden säilyttämiseksi. Onhan Suomen puolustuksen ja maanpuolustustahdon ydin kautta vuosikymmenien sotavuodet mukaanlukien ollut yleinen asevelvollisuus. Se yhdistää eri yhteiskuntaluokkia, antaa korvaamatonta itsetuntoa ja on monen nuoren miehen - nykyisin myös monen naisen - kunnia-asia. Muistakaamme vain itsenäisyytemme säilyttämisessä ansioituneiden sotiemme sankarivainajien, veteraanien ja sotainvalidien itsensä alttiiksi antanutta uhrautumista.
tiistai 21. syyskuuta 2010
Käy edelleen kuumana
Näin vaan päivä päivältä mediaa hallitsee puoluerahoitus. Tänäänhän oikeuskansleri Jonkka oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana ja TV:n haastateltavana. Myös apulaisvaltakunnan syyttäjä Kaskeala antoi lausunnon vaalirahoituksesta, maan tavasta kymmenien vuosien ajalta.
Jonkka ei voinut todeta kausaalista syytä Vanhasen eroilmoitukseen ja hänen vaalirahoituksestaan järjestettyyn ylimpien lainvalvojien keskusteluun vuoden lopulla, ajallinen syy-yhteys kyllä löytyy. Näin tuntuisi todennäköiseltä, ettei tämänsyksyinen jalkaleikkaus suinkaan ollut eroilmoituksen syy. Olisihan ollut koko maailmaan järisyttävä uutinen pienestä Suomesta, jos sen pääministeri olisi joutunut valtakunnan oikeuteen.
Perustuslakivaliokunta kuulee Jonkan jälkeen hoksaamatonta Vanhasta ja sen jälkeen pohtii asiaa ja päättää jatkotoimenpiteistä viileän puolueettomasti. Vaikka Vanhanen ei presidenttiehdokkaana olisikaan saanut suoraa tietoa Nuorisosäätiön antamasta kamppanjarahoituksesta, olisi hänen ainakin pitänyt HOKSATA pitkäaikaisena säätiön puheenjohtajana vallinneen käytännön rahojen syytämisestä kepulaisille politiikoille tosin vastoin säätiön sääntöjä. Olihan hän puheenjohtaja ollessaankin saanut säätiöltä vaalirahaa eduskuntavaaleihin kuten lukuisat muutkin kepulaiset ehdokkaat.
Mikä voi olla väärempää, kuin että RAY rahoittaa miljoonatolkulla Nuorisosäätiötä. Ja mikä itseisarvo on puolueen rakentamilla Nuorisosäätiön kerrostaloilla, eikö se kuuluisi paremminkin yhteiskunna toimialaan.
Keskustan uusi puolueluejohto pyrkiikin eroon näistä kiusallisista vaalirahasotkuista vakuuttamalla uuden aikakauden alkamista myös oman puolueensa piirissä. Uskokoon ken taitaa, eihän pääministerikään ole suostunut selvittämään 60.000 noussutta vaalirahoitustaan muuta kuin että seminaarilippuja on myyty, kun vaalirahoituslaki ei sitä vaadi. Jokatapauksessa on ollut kalliita lippuja, varmaan seminaarin anti on ollut sen mukainen?
Uusi puoluesihteeri Laaninen toivookin kansan unohtavan menneet ja katsovan tulevaisuuteen. Näin varmaan hänen kannltaan olisi parasta, mutta tulevaisuutta voidaan rakentaa vain menneisyyden pohjalta ja siksi kaikki epäselvyydet on perinpohjin tutkittava ja väärinkäytökset rangaistava. Vasta sitten voidaan lähteä eteenpäin. Eipä taida kunnian kukko laulaa varsinkaan kepulaisille. Onhan valtakunnaoikeus istunut tähän mennessä kolmesti ja aina on keskustasta löytynyt tuomittuja. Ei kai kepu sentään aina petä! Ainakaan niitä, jotka uskovat valtakunnanoikeuden taas kokoontuvan.
Jonkka ei voinut todeta kausaalista syytä Vanhasen eroilmoitukseen ja hänen vaalirahoituksestaan järjestettyyn ylimpien lainvalvojien keskusteluun vuoden lopulla, ajallinen syy-yhteys kyllä löytyy. Näin tuntuisi todennäköiseltä, ettei tämänsyksyinen jalkaleikkaus suinkaan ollut eroilmoituksen syy. Olisihan ollut koko maailmaan järisyttävä uutinen pienestä Suomesta, jos sen pääministeri olisi joutunut valtakunnan oikeuteen.
Perustuslakivaliokunta kuulee Jonkan jälkeen hoksaamatonta Vanhasta ja sen jälkeen pohtii asiaa ja päättää jatkotoimenpiteistä viileän puolueettomasti. Vaikka Vanhanen ei presidenttiehdokkaana olisikaan saanut suoraa tietoa Nuorisosäätiön antamasta kamppanjarahoituksesta, olisi hänen ainakin pitänyt HOKSATA pitkäaikaisena säätiön puheenjohtajana vallinneen käytännön rahojen syytämisestä kepulaisille politiikoille tosin vastoin säätiön sääntöjä. Olihan hän puheenjohtaja ollessaankin saanut säätiöltä vaalirahaa eduskuntavaaleihin kuten lukuisat muutkin kepulaiset ehdokkaat.
Mikä voi olla väärempää, kuin että RAY rahoittaa miljoonatolkulla Nuorisosäätiötä. Ja mikä itseisarvo on puolueen rakentamilla Nuorisosäätiön kerrostaloilla, eikö se kuuluisi paremminkin yhteiskunna toimialaan.
Keskustan uusi puolueluejohto pyrkiikin eroon näistä kiusallisista vaalirahasotkuista vakuuttamalla uuden aikakauden alkamista myös oman puolueensa piirissä. Uskokoon ken taitaa, eihän pääministerikään ole suostunut selvittämään 60.000 noussutta vaalirahoitustaan muuta kuin että seminaarilippuja on myyty, kun vaalirahoituslaki ei sitä vaadi. Jokatapauksessa on ollut kalliita lippuja, varmaan seminaarin anti on ollut sen mukainen?
Uusi puoluesihteeri Laaninen toivookin kansan unohtavan menneet ja katsovan tulevaisuuteen. Näin varmaan hänen kannltaan olisi parasta, mutta tulevaisuutta voidaan rakentaa vain menneisyyden pohjalta ja siksi kaikki epäselvyydet on perinpohjin tutkittava ja väärinkäytökset rangaistava. Vasta sitten voidaan lähteä eteenpäin. Eipä taida kunnian kukko laulaa varsinkaan kepulaisille. Onhan valtakunnaoikeus istunut tähän mennessä kolmesti ja aina on keskustasta löytynyt tuomittuja. Ei kai kepu sentään aina petä! Ainakaan niitä, jotka uskovat valtakunnanoikeuden taas kokoontuvan.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Eikö demokratia ratkaisekaan
Ruotsin vaaleja on tietysti täällä naapurissa seurattu mielenkiinnolla. Onhan meilläkin vaalit huhtikuussa ja yleensä samat virtaukset ovat vallalla molemmin puolin Pohjanlahtea.
Tulosten tarkastelussa ja miksei jo vaalitaistelussa herätti huomiota ruotsalaisten kuuluisa demokraattisuus, kun ruotsidemokraatteja boikotoitiin kaikin tavoin vaalien alla eikä sen noustua vaa´ankieliasemaan kukaan tahdo tehdä sen kanssa yhteistyötä. Oikeistoblokki jäi kolmen paikan päähän enemmistöstä ja jatkanee vähemmistöhallituksena.
Ruotsidemokraatteja maahanmuuttokriittisinä on kaupattu PerusSuomalaisten sisarpuolueeksi. Timo Soini on kuitenkin kertonut puolueiden lähtökohtien olevan täysin erilaiset. Mehän olemme vanhan smp:n jatkajia, ruotsidemokraatit sen sijaan on kehittynyt jopa natsistisista ja äärioikeustolaisista taustoista. Muutenkin meidän PerusSuomalaisten ohjelma käsittää laajasti koko poliittisen toiminnan kenttää, ruotisdemokraatit ovat enemmän keskittyneet maahanmuuttoon. Niinpä niiden 5,7% kannatus ei ole mikään yllätys, sillä maahanmuuttopolitiikka on Ruotsissa karannut käsistä, vaikka puoluejohtajat yrittävätkin siitä vaieta. Mutta kyllä kansa tietää...
Suomessa maahanmuutto on vielä hallittavissa, kun vain toimeen tartutaan. Näin olemme täysin paremmassa asemassa ruotsalaisiin verrattuna. Siksi maassamme tarvitaankin kriittisyyttä, jottei tilanne karkaa käsistämme ja esim. maahanmuuttajien Euroopan parhaita etuja on karsittava, muuten hukumme tulijoihin. Pakolaiskiintiöt on sopeutettava taloudelliseen tilanteeseemme eikä työperäiseen maahanmuuttoon ole esteitä. Niinhän suomalaisetkin kautta aikojen ovat muuttaneet työtä tekemään Amerikkaan, Ruotsiin ja muualle.
Kuitenkin Ruotsin vaalitulos osoittaa kansan kyllästyneen valtaapitävään eliittiin ja haluavan muutosta. Meillä Suomessa tämä muutoshalu on vielä paljon suurempaa johtuen kyllästymisestä vallassaolijoiden maatamme köyhdyttäviin toimiin ja korruptioon, josta jälleen viimepäivinä olemme kuulleet korkeiden lainvalvojien kertomia uutisia esim. entisen pääministerin mahdollisesta joutumisesta valtakunnanoikeuteen ja muutenkin Nuorisosäätiön vuosikausia jatkuneesta puoluerahoituksesta vastoin säätiön toimenkuvaa.
Suomessa kuitenkin näytetään olevan demokraattisempia kuin Ruotsissa, koska kukaan ehkä vihreitä lukuunottamatta ei aseta kyseenalaiseksi yhteistyötä ja mahdollista hallituksessaoloakaan PerusSuomalaisten kanssa. Kansa saa ratkaista niin kuin oikein onkin.
Tulosten tarkastelussa ja miksei jo vaalitaistelussa herätti huomiota ruotsalaisten kuuluisa demokraattisuus, kun ruotsidemokraatteja boikotoitiin kaikin tavoin vaalien alla eikä sen noustua vaa´ankieliasemaan kukaan tahdo tehdä sen kanssa yhteistyötä. Oikeistoblokki jäi kolmen paikan päähän enemmistöstä ja jatkanee vähemmistöhallituksena.
Ruotsidemokraatteja maahanmuuttokriittisinä on kaupattu PerusSuomalaisten sisarpuolueeksi. Timo Soini on kuitenkin kertonut puolueiden lähtökohtien olevan täysin erilaiset. Mehän olemme vanhan smp:n jatkajia, ruotsidemokraatit sen sijaan on kehittynyt jopa natsistisista ja äärioikeustolaisista taustoista. Muutenkin meidän PerusSuomalaisten ohjelma käsittää laajasti koko poliittisen toiminnan kenttää, ruotisdemokraatit ovat enemmän keskittyneet maahanmuuttoon. Niinpä niiden 5,7% kannatus ei ole mikään yllätys, sillä maahanmuuttopolitiikka on Ruotsissa karannut käsistä, vaikka puoluejohtajat yrittävätkin siitä vaieta. Mutta kyllä kansa tietää...
Suomessa maahanmuutto on vielä hallittavissa, kun vain toimeen tartutaan. Näin olemme täysin paremmassa asemassa ruotsalaisiin verrattuna. Siksi maassamme tarvitaankin kriittisyyttä, jottei tilanne karkaa käsistämme ja esim. maahanmuuttajien Euroopan parhaita etuja on karsittava, muuten hukumme tulijoihin. Pakolaiskiintiöt on sopeutettava taloudelliseen tilanteeseemme eikä työperäiseen maahanmuuttoon ole esteitä. Niinhän suomalaisetkin kautta aikojen ovat muuttaneet työtä tekemään Amerikkaan, Ruotsiin ja muualle.
Kuitenkin Ruotsin vaalitulos osoittaa kansan kyllästyneen valtaapitävään eliittiin ja haluavan muutosta. Meillä Suomessa tämä muutoshalu on vielä paljon suurempaa johtuen kyllästymisestä vallassaolijoiden maatamme köyhdyttäviin toimiin ja korruptioon, josta jälleen viimepäivinä olemme kuulleet korkeiden lainvalvojien kertomia uutisia esim. entisen pääministerin mahdollisesta joutumisesta valtakunnanoikeuteen ja muutenkin Nuorisosäätiön vuosikausia jatkuneesta puoluerahoituksesta vastoin säätiön toimenkuvaa.
Suomessa kuitenkin näytetään olevan demokraattisempia kuin Ruotsissa, koska kukaan ehkä vihreitä lukuunottamatta ei aseta kyseenalaiseksi yhteistyötä ja mahdollista hallituksessaoloakaan PerusSuomalaisten kanssa. Kansa saa ratkaista niin kuin oikein onkin.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Seurakuntavaaliehdokkaittemme ohjelma
Maltillisen, yleiskirkollisen linjan kannattajille on Kankaanpään seurakuntavaaleihin saatu nyt yhteislista, jotta seurakuntalaisilla on tieto ehdokkaiden mielipiteistä eikä enää mennä vaaleihin sammutetuin lyhdyin tietämättä ehdokkaiden kantoja.
Myönteisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksiin suhtautuvat eri puolueiden kannattajat ja puolueisiin sitoutumattomat seurakuntalaiset ovat näin Kankaanpäässä yhdistäneet rivinsä ja lähtevät seurakuntavaaleihin yhteislistalla. Listan ehdokkaat toivovat maltillisen, yleiskirkollisen linjan vahvistuvan ja näkyvän konkreettisesti seurakunnan toiminnassa tammikuussa suoritetun piispantarkastuksen linjauksen mukaisesti niin, että esimerkiksi naispappeuskysymyksessä Kankaanpään seurakunta ei profiloituisi kirkollisen opposition viimeiseksi linnakkeeksi. Ohjelmassaan yhteislistan ehdokkaat korostavat myös sitä, että samoin kuin herätyskristillisellä suuntauksella myös muilla kirkon herätysliikkeillä, korostuksilla ja suuntauksilla on paikkansa Kankaanpään seurakunnan toiminnassa kuten vanhastaan on totuttu.
KIRKON VIRALLISEN LINJAN KANNATTAJIEN EHDOKASLISTAN SEURAKUNTAVAALIOHJELMA
1. Seurakunta on kaikkien jäsentensä seurakunta - myös uskossaan epävarmojen ja elämässään epäonnistuneiden.
2. Kirkolliskokouksen vuonna 1986 tekemä päätös pappisviran avaamisesta myös naisille on ollut hyvä asia. Piispantarkastuksen linjauksen mukaisesti naispuolisetkin papit ovat tervetulleita toimittamaan seurakuntamme jumalanpalveluksia.
3. Erilaiset korostukset ja herätysliikkeet ovat seurakunnan rikkaus. Yksipuolisuus johtaa harvainvaltaan ja toiminnan vinoutumiseen.
4. Seurakunnallisen päätöksenteon on oltava avointa, selkeää ja reilua.
5. Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti.
6. Varainhoidon ja rakennuttamisen on oltava eettisesti ja ekologisesti kestävää.
7. Seurakunnan on pidettävä erityistä huolta heikoimmista jäsenistään.
8. Nuoriso-, lapsi- ja diakoniatyö ovat keskeisiä seurakunnan työmuotoja. Vahvaa työtä näillä aloilla tulee jatkaa.
9. Seurakunnan tulee kuunnella jäsentensä tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä.
10. Jumalanpalveluksen tulee olla kaikkien seurakuntalaisten juhla ikään, sukupuoleen, asemaan tai suuntaukseen katsomatta.
Myönteisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksiin suhtautuvat eri puolueiden kannattajat ja puolueisiin sitoutumattomat seurakuntalaiset ovat näin Kankaanpäässä yhdistäneet rivinsä ja lähtevät seurakuntavaaleihin yhteislistalla. Listan ehdokkaat toivovat maltillisen, yleiskirkollisen linjan vahvistuvan ja näkyvän konkreettisesti seurakunnan toiminnassa tammikuussa suoritetun piispantarkastuksen linjauksen mukaisesti niin, että esimerkiksi naispappeuskysymyksessä Kankaanpään seurakunta ei profiloituisi kirkollisen opposition viimeiseksi linnakkeeksi. Ohjelmassaan yhteislistan ehdokkaat korostavat myös sitä, että samoin kuin herätyskristillisellä suuntauksella myös muilla kirkon herätysliikkeillä, korostuksilla ja suuntauksilla on paikkansa Kankaanpään seurakunnan toiminnassa kuten vanhastaan on totuttu.
KIRKON VIRALLISEN LINJAN KANNATTAJIEN EHDOKASLISTAN SEURAKUNTAVAALIOHJELMA
1. Seurakunta on kaikkien jäsentensä seurakunta - myös uskossaan epävarmojen ja elämässään epäonnistuneiden.
2. Kirkolliskokouksen vuonna 1986 tekemä päätös pappisviran avaamisesta myös naisille on ollut hyvä asia. Piispantarkastuksen linjauksen mukaisesti naispuolisetkin papit ovat tervetulleita toimittamaan seurakuntamme jumalanpalveluksia.
3. Erilaiset korostukset ja herätysliikkeet ovat seurakunnan rikkaus. Yksipuolisuus johtaa harvainvaltaan ja toiminnan vinoutumiseen.
4. Seurakunnallisen päätöksenteon on oltava avointa, selkeää ja reilua.
5. Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti.
6. Varainhoidon ja rakennuttamisen on oltava eettisesti ja ekologisesti kestävää.
7. Seurakunnan on pidettävä erityistä huolta heikoimmista jäsenistään.
8. Nuoriso-, lapsi- ja diakoniatyö ovat keskeisiä seurakunnan työmuotoja. Vahvaa työtä näillä aloilla tulee jatkaa.
9. Seurakunnan tulee kuunnella jäsentensä tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä.
10. Jumalanpalveluksen tulee olla kaikkien seurakuntalaisten juhla ikään, sukupuoleen, asemaan tai suuntaukseen katsomatta.
Kirkon linjan kannattajat
KANKAANPÄÄN SEURAKUNTA
Kirkon virallisen linjan kannattajien valitsijayhdistyksen ehdokkaina ovat allaolevat 40 eri tahoja edustavat henkilöt. Ehdokkaita on hankittu täysin avoimesti jopa Kankaanpään Seudun yhdistyspalstalla ja näin mukaantuloa on tarjottu jokaiselle kirkkomme hyväksymän linjauksen mukaisesti mm. virkakysymyksessä ajatteleville seurakuntalaisille.
Ahokangas Marja kodinhoitaja
Halminen Maire jalkinetyöntekijä
Hietamäki Ulla lukion lehtori
Holma Jari lehtori
Joutsenlahti Anssi rovasti
Kangas Elina laboratoriohoitaja, yrittäjä
Karjalainen Maire ent. yrittäjä
Karlsson Kirsi laitoshuoltaja, kodinhoitaja
Kautonen Heikki työmies
Kerola Kauko rakennusurakoitsija
Knuutila Jari yrittäjä
Korpisaari Tapio ravintolakokki, tarjoilija
Korvala Sari maanviljelijä, kotiäiti
Koskela Jari pastori, yrittäjä
Koskiranta-Pajunen Raija koneenhoitaja
Lahti Reino metsuri
Lanne Pauli toimitusjohtaja, eläkeläinen
Lehtilä Jarmo korityöntekijä, yrittäjä
Lehtinen Oili laitoshoitaja
Lilja Erkki maanviljelijä, yrittäjä
Lätti Minna opiskelija, perhepäivähoitaja
Ohtola Anneli perhepäivähoitaja
Paananen Reino yrittäjä, eläkeläinen
Passilahti Erkki metsätyömies, eläkeläinen
Peltomaa Irma postivirkailija
Peltomaa Kristiina metsätalousinsinööri
Piittala Antti konesäätäjä
Rajala Pasi ostaja, hallintotieteiden maisteri
Rauhaniemi Harri taidemaalari, taideopettaja
Ruuhimäki Markus yrittäjä
Sampakoski Tiina erityisopettaja, kouluttaja
Suominen Markku luontokartoittaja, rakennusmestari
Syvänen Armi kuntoutusavustaja
Tuulinen-Aaltonen Anna sosionomi (AMK)
Varis Olavi sähköteknikko
Velhonoja Matti lehtori
Viita Eija talousapulainen, hyttiemäntä
Viitasalo Harri palomies
Vuorenmaa Virpi opiskelija, perhepäivähoitaja
Vähäkoski Anja toiminnanohjaaja
Kirkon virallisen linjan kannattajien valitsijayhdistyksen ehdokkaina ovat allaolevat 40 eri tahoja edustavat henkilöt. Ehdokkaita on hankittu täysin avoimesti jopa Kankaanpään Seudun yhdistyspalstalla ja näin mukaantuloa on tarjottu jokaiselle kirkkomme hyväksymän linjauksen mukaisesti mm. virkakysymyksessä ajatteleville seurakuntalaisille.
Ahokangas Marja kodinhoitaja
Halminen Maire jalkinetyöntekijä
Hietamäki Ulla lukion lehtori
Holma Jari lehtori
Joutsenlahti Anssi rovasti
Kangas Elina laboratoriohoitaja, yrittäjä
Karjalainen Maire ent. yrittäjä
Karlsson Kirsi laitoshuoltaja, kodinhoitaja
Kautonen Heikki työmies
Kerola Kauko rakennusurakoitsija
Knuutila Jari yrittäjä
Korpisaari Tapio ravintolakokki, tarjoilija
Korvala Sari maanviljelijä, kotiäiti
Koskela Jari pastori, yrittäjä
Koskiranta-Pajunen Raija koneenhoitaja
Lahti Reino metsuri
Lanne Pauli toimitusjohtaja, eläkeläinen
Lehtilä Jarmo korityöntekijä, yrittäjä
Lehtinen Oili laitoshoitaja
Lilja Erkki maanviljelijä, yrittäjä
Lätti Minna opiskelija, perhepäivähoitaja
Ohtola Anneli perhepäivähoitaja
Paananen Reino yrittäjä, eläkeläinen
Passilahti Erkki metsätyömies, eläkeläinen
Peltomaa Irma postivirkailija
Peltomaa Kristiina metsätalousinsinööri
Piittala Antti konesäätäjä
Rajala Pasi ostaja, hallintotieteiden maisteri
Rauhaniemi Harri taidemaalari, taideopettaja
Ruuhimäki Markus yrittäjä
Sampakoski Tiina erityisopettaja, kouluttaja
Suominen Markku luontokartoittaja, rakennusmestari
Syvänen Armi kuntoutusavustaja
Tuulinen-Aaltonen Anna sosionomi (AMK)
Varis Olavi sähköteknikko
Velhonoja Matti lehtori
Viita Eija talousapulainen, hyttiemäntä
Viitasalo Harri palomies
Vuorenmaa Virpi opiskelija, perhepäivähoitaja
Vähäkoski Anja toiminnanohjaaja
lauantai 18. syyskuuta 2010
Työläisten puolue
Demarit 24,7%, keskusta 18,3%, perussuomalaiset 16,0%, kokoomus 12,1% ja vasemmistoliitto 10,1% kertoo puoluekannatuksen olevan työntekijöiden keskuudessa päivän Helsingin Sanomat. Tutkimus on tehty huhti-syyskuun aikana ja haastateltuja on ollut muhkea määrä 11 237.
Neljässä vuodessa demarien kannatus on pudonnut 5 prosenttiyksikköä, kun vastaavassa ajassa perussuomalaisten potti on kolminkertaistunut. Otsakkeeksi selvitykseensä lehti on valinnut Timo Soinin selkeys puree perusduunariin. Kirjoituksessa haastatellaan paria konepaja-asentajaa, jotka ovat siirtyneet puolueen kannattajiksi ja jotka syystä arvostelevat ammattijärjestöjen tukea puolueille varsinkin kun valtaosa menee nimenomaan vasemmistopuolueille. Nyt joka kuudes työntekijä kannattaa perussuomalaisia. Ei ihme, että tarvitaan Putkonen kenttätyöntekijäksi, mutta kyllä hänen pitäisi ruveta myös kansanedustajaehdokkaaksikin.
PerusSuomalaisten suosio on kasvanut sysäksittäin. Alkuvaihe oli Timon presidenttiehdokkuus. Varsinainen läpilyönti oli EU-vaaleissa. Myös kunnallisvaaleissa tuli kannatuspiikki. Viimeksi nousu tapahtui kevään maahanmuuttokeskustelun innoittamana eikä kannatus ole siitä hiipunut.
Ei ihme, että duunaritkin ovat löytäneet perussuomalaisuuden, kun heti esimerkiksi eduskuntavaaliohjelmamme ensimmäinen lause sulkee sisäänsä kaiken tärkeimmän: Perussuomalaisen toiminnan perustana on rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Tavoitteena on kestävä kehitys kaikilla hyvinvoinnin mittareilla tarkasteltuna. Voiko sen -puolueen tavoitteet - selkeämmin sanoa!
Neljässä vuodessa demarien kannatus on pudonnut 5 prosenttiyksikköä, kun vastaavassa ajassa perussuomalaisten potti on kolminkertaistunut. Otsakkeeksi selvitykseensä lehti on valinnut Timo Soinin selkeys puree perusduunariin. Kirjoituksessa haastatellaan paria konepaja-asentajaa, jotka ovat siirtyneet puolueen kannattajiksi ja jotka syystä arvostelevat ammattijärjestöjen tukea puolueille varsinkin kun valtaosa menee nimenomaan vasemmistopuolueille. Nyt joka kuudes työntekijä kannattaa perussuomalaisia. Ei ihme, että tarvitaan Putkonen kenttätyöntekijäksi, mutta kyllä hänen pitäisi ruveta myös kansanedustajaehdokkaaksikin.
PerusSuomalaisten suosio on kasvanut sysäksittäin. Alkuvaihe oli Timon presidenttiehdokkuus. Varsinainen läpilyönti oli EU-vaaleissa. Myös kunnallisvaaleissa tuli kannatuspiikki. Viimeksi nousu tapahtui kevään maahanmuuttokeskustelun innoittamana eikä kannatus ole siitä hiipunut.
Ei ihme, että duunaritkin ovat löytäneet perussuomalaisuuden, kun heti esimerkiksi eduskuntavaaliohjelmamme ensimmäinen lause sulkee sisäänsä kaiken tärkeimmän: Perussuomalaisen toiminnan perustana on rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Tavoitteena on kestävä kehitys kaikilla hyvinvoinnin mittareilla tarkasteltuna. Voiko sen -puolueen tavoitteet - selkeämmin sanoa!
perjantai 17. syyskuuta 2010
Syntymäpäivänä
67 vuotta voi jostakin tuntua paljolta, mutta tallella päivät eletyt ja lauloihan Tapio
Rautavaarakin, ettei hän päivääkään vaihtaisi pois. Näin saa olla tyytyväinen ja kiitollinen jokaisesta taakse jäänestä päivästä ja vuodesta. Ja uteliaana saa pohtia, mitä tulevat päivät tuovat muassaan ja kai sitäkin täytyy mietiskellä, paljonko näitä armorikkaita vuosia vielä edessäpäin on. Onneksi emme kukaan tiedä päiviemme mittaa emmekä määrää.
Facebookista paljon varoitetaan ja kehotetaan olemaan siitä irrallaan. Mutta kyllä siellä olemisella on hyvätkin puolensa. Sain facebookista ystäviltä peräti 82 onnentoivotusta. Ei voi muuta kuin kiittää ja pokata nöyrimmästi kaikkia muistaneita. Oli synttärikahveilla kotonakin aivan muutama ystävä. Eihän välivuosia nyt kovinkaan vietetä eikä juhlita. Mutta kyllähän muistaminen aina mukavalta tuntuu.
Sain kaksi hienoa virsionnitteluakin facebookissa. Toisen esitti kanttori ja toisen kanttorin mies: Monia vuosia, armorikkaita vuosia, monia armorikkaita vuosia; Kirkkaat riemun äänet soivat tänään sydämessäni, muistot kiitosmielen toivat, niistä kiitän nöyrästi.
Rautavaarakin, ettei hän päivääkään vaihtaisi pois. Näin saa olla tyytyväinen ja kiitollinen jokaisesta taakse jäänestä päivästä ja vuodesta. Ja uteliaana saa pohtia, mitä tulevat päivät tuovat muassaan ja kai sitäkin täytyy mietiskellä, paljonko näitä armorikkaita vuosia vielä edessäpäin on. Onneksi emme kukaan tiedä päiviemme mittaa emmekä määrää.
Facebookista paljon varoitetaan ja kehotetaan olemaan siitä irrallaan. Mutta kyllä siellä olemisella on hyvätkin puolensa. Sain facebookista ystäviltä peräti 82 onnentoivotusta. Ei voi muuta kuin kiittää ja pokata nöyrimmästi kaikkia muistaneita. Oli synttärikahveilla kotonakin aivan muutama ystävä. Eihän välivuosia nyt kovinkaan vietetä eikä juhlita. Mutta kyllähän muistaminen aina mukavalta tuntuu.
Sain kaksi hienoa virsionnitteluakin facebookissa. Toisen esitti kanttori ja toisen kanttorin mies: Monia vuosia, armorikkaita vuosia, monia armorikkaita vuosia; Kirkkaat riemun äänet soivat tänään sydämessäni, muistot kiitosmielen toivat, niistä kiitän nöyrästi.
torstai 16. syyskuuta 2010
Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä
Kaksi päivää kuntamarkkinoilla oli hämmentävä kokemus ainakin näin maalaispojalle ja ekakertalaiselle. Kuntatalo oli ahdinkoon asti tupattu täyteen mitä erilaisimpia näytteille asettajia, yksi Kankaanpäästäkin Casatino ja Tino Nurmi, joka sanoi saaneensa lukuisia hyviä kosketuksia uusien ryhmätalojen rakentamiseksi.
Kahteen päivään oli ahdettu myös kymmeniä eri tilaisuuksia kaikista mahdollisista maan ja taivaan väliltä kunnallisalaa koskettavista aiheista. Luennoitsijoina toimi arvovaltaista maan parasta asintuntemusta omaavaa väkeä. Onneksi puolueiden puheenjohtajien paneelissa oli muillakin kuin PerusSuomalaisilla varapuheenjohtajia, jopa kuntapuolueeksi kutsutulta keskustalta puuttui varsinainen puheenjohtaja. Meidän Timo Soinilla on tietysti pakko olla joskus Brysselissäkin. Paneeli oli keskiviikkona, torstaina Timo kylläkin oli jo Suomessa, kun itsekin sain hänet langanpäähän.
Kuntapäivien yksi anti on tavata kunnallisväkeä ympäri Suomea. Niinpä näin oman puolueen valtuutettuja Helsingistä, Huittisista sekä Oulun ja Mikkelin piireistä. Mikkelistä valitaan vain kuusi kansanedustajaa, pienemmät puolueet ovat siis vaikeuksissa, mutta toiverikkaina sielläkin ollaan, sillä piirikohtaisissa mielipidemittauksissa PerusSuomalaiset ovat saaneet yli 15% lukemia.
Otsake tulee paluumatkalta. Vaaran paikka säikäyttää vasta jälkikäteen, h-hetkellä ei ehdi tehdä mitään. Onneksi autonkuljettajamme refleksit olivat terävät, kun vastaatulevan liikenteen välistä puikahti auto ohittamaan suoraan kaistallemme. Onhan valtatiessä leveyttä, ohitettava osasi kääntää sivulle ja samoin oma kuskimme käänsi reunaan, joten kolme autoa mahtui hyvin yht´aikaa rinnakkain. Näin kaikki voi liikenteessä olla pienestä ja hetkestä kiinni. Kyllä me etupenkkiläiset kaupunginjohtajan kanssa tilanteen jälkeen kiinnitimme linja-auton turvavyöt. Yhteentörmäyksessä olisimme varmaan lentäneet läpi tuulilasista. Varjelus ja siunaus oli matkassamme.
Kahteen päivään oli ahdettu myös kymmeniä eri tilaisuuksia kaikista mahdollisista maan ja taivaan väliltä kunnallisalaa koskettavista aiheista. Luennoitsijoina toimi arvovaltaista maan parasta asintuntemusta omaavaa väkeä. Onneksi puolueiden puheenjohtajien paneelissa oli muillakin kuin PerusSuomalaisilla varapuheenjohtajia, jopa kuntapuolueeksi kutsutulta keskustalta puuttui varsinainen puheenjohtaja. Meidän Timo Soinilla on tietysti pakko olla joskus Brysselissäkin. Paneeli oli keskiviikkona, torstaina Timo kylläkin oli jo Suomessa, kun itsekin sain hänet langanpäähän.
Kuntapäivien yksi anti on tavata kunnallisväkeä ympäri Suomea. Niinpä näin oman puolueen valtuutettuja Helsingistä, Huittisista sekä Oulun ja Mikkelin piireistä. Mikkelistä valitaan vain kuusi kansanedustajaa, pienemmät puolueet ovat siis vaikeuksissa, mutta toiverikkaina sielläkin ollaan, sillä piirikohtaisissa mielipidemittauksissa PerusSuomalaiset ovat saaneet yli 15% lukemia.
Otsake tulee paluumatkalta. Vaaran paikka säikäyttää vasta jälkikäteen, h-hetkellä ei ehdi tehdä mitään. Onneksi autonkuljettajamme refleksit olivat terävät, kun vastaatulevan liikenteen välistä puikahti auto ohittamaan suoraan kaistallemme. Onhan valtatiessä leveyttä, ohitettava osasi kääntää sivulle ja samoin oma kuskimme käänsi reunaan, joten kolme autoa mahtui hyvin yht´aikaa rinnakkain. Näin kaikki voi liikenteessä olla pienestä ja hetkestä kiinni. Kyllä me etupenkkiläiset kaupunginjohtajan kanssa tilanteen jälkeen kiinnitimme linja-auton turvavyöt. Yhteentörmäyksessä olisimme varmaan lentäneet läpi tuulilasista. Varjelus ja siunaus oli matkassamme.
tiistai 14. syyskuuta 2010
Kirkollisvaaleihin lähdetään
Kankaanpäässä nykyisen arkkipiispan Kari Mäkisen pitämän piispantarkastuksen mukaisesti ei seurakunnassa toimita kirkon yhteisesti hyväksymän järjestyksen mukaisesti ja niin pöytäkirjassa annetaan huomautuksia ja vaaditaan selvitystä toimenpiteistä, joilla asiantilaa korjataan.
Marraskuun kirkollisvaalit tarjoavat oivan tilaisuuden seurakuntalaisille osoittaa mielipiteensä seurakunnassa vallitsevasta tilanteesta, kun myönteisesti kirkon päätöksiin ja linjaan suhtautuvat ovat koonneet voimansa ja muodostaneet yhteisen 40 henkeä käsittävän seurakuntavaalilehdokkaiden listan. Kaikille kirkkomme virallisen linjan hyväksyville tarjottiin avoimesti ja jopa lehden palstoilla mahdollisuutta ruveta ehdokkaaksi, joten mistään salaseurasta ei ole kysymys. Valitettavasti vain jotkin tahot jättäytyivät ulkopuolelle, vaikka vain voimia kokoamalla päästään parhaaseen tulokseen.
Näyttää vaan siltä, että kolmesta listoja jättäneestä tahosta vain kirkon virallisen linjan kannattajilla on yksityiskohtainen kymmenen kohdan ohjelma, jonka johonkin seuraavaan blogiini voin liittää. Tähdennämme nimenomaan avoimmuutta ja kaikkien seurakuntalaisten samanlaista kohtelua ilman mitään erottelua. Päämääränä ehdokaslistamme ehdokkailla on se,
että mahdollisimman moni seurakuntalainen lähtisi äänestämään ja ottamaan kantaa seurakuntamme asioiden hoitamisesta.
Seurakunnassa vallalla olevasta käytännöstä hyvänä esimerkkinä on vaalipaikojen määrääminen. Sekä kirkkovaltuustossa että neuvostossa esitetiin, että vaalipaikkoja olisi saatava myös sinne, missä ihmiset liikkuvat eli marketteihin. Näin kuitenkaan ei toimittu, vaan äänestyspaikoiksijäivät vain kirkko ja seurakuntakeskus. yritetäänkö näin vaikuttaa siihen, että vain ns. sisäpiiri kävisi vaaliuurnilla ja suuri seurakuntalaisten enemmistö jäisi pois. Mutta kaikken kaikkiaan nyt on vaikuttamisen paikka ja seurakauntalaisille on saata tietoon, että muutoksen saaminen on mahdollista.
Marraskuun kirkollisvaalit tarjoavat oivan tilaisuuden seurakuntalaisille osoittaa mielipiteensä seurakunnassa vallitsevasta tilanteesta, kun myönteisesti kirkon päätöksiin ja linjaan suhtautuvat ovat koonneet voimansa ja muodostaneet yhteisen 40 henkeä käsittävän seurakuntavaalilehdokkaiden listan. Kaikille kirkkomme virallisen linjan hyväksyville tarjottiin avoimesti ja jopa lehden palstoilla mahdollisuutta ruveta ehdokkaaksi, joten mistään salaseurasta ei ole kysymys. Valitettavasti vain jotkin tahot jättäytyivät ulkopuolelle, vaikka vain voimia kokoamalla päästään parhaaseen tulokseen.
Näyttää vaan siltä, että kolmesta listoja jättäneestä tahosta vain kirkon virallisen linjan kannattajilla on yksityiskohtainen kymmenen kohdan ohjelma, jonka johonkin seuraavaan blogiini voin liittää. Tähdennämme nimenomaan avoimmuutta ja kaikkien seurakuntalaisten samanlaista kohtelua ilman mitään erottelua. Päämääränä ehdokaslistamme ehdokkailla on se,
että mahdollisimman moni seurakuntalainen lähtisi äänestämään ja ottamaan kantaa seurakuntamme asioiden hoitamisesta.
Seurakunnassa vallalla olevasta käytännöstä hyvänä esimerkkinä on vaalipaikojen määrääminen. Sekä kirkkovaltuustossa että neuvostossa esitetiin, että vaalipaikkoja olisi saatava myös sinne, missä ihmiset liikkuvat eli marketteihin. Näin kuitenkaan ei toimittu, vaan äänestyspaikoiksijäivät vain kirkko ja seurakuntakeskus. yritetäänkö näin vaikuttaa siihen, että vain ns. sisäpiiri kävisi vaaliuurnilla ja suuri seurakuntalaisten enemmistö jäisi pois. Mutta kaikken kaikkiaan nyt on vaikuttamisen paikka ja seurakauntalaisille on saata tietoon, että muutoksen saaminen on mahdollista.
Laukku-Leena puhuttaa
Oli todella surkeaa seurattavaa lauantaina ja sunnuntaina, kun Laukku-Leena oli Leena Kiviharju Padasjoelta liikkui Kankaanpään keskustassa. Näin hänet eka kerran kello 14 maissa laukkuineen tulossa Laviantien-ja Opistonkadun valoristeyksestä. Aina sadan metrin matkan hän siirsi laukkujaan eteenpäin säilyttäen näin näköyhteyden laukkujen välillä. Laukkuja oli useita kymmeniä. Hän kulki talomme ohi Ruokojärvenkatua. Vaimo näki hänet kirkon kohdan linja-autopysäkillä iltamyöhään kello 22. Sunnuntaina hän oli päässyt takaisin Laviantielle kuntosairaalan risteyksen seudulle, jossa hän päivän mittaan siirteli laukkujaan Laviantie molemmin puolin. Myöhemmin hän ilmeisesti sai sitten kyydin jonnekin eteenpäin, päämäärää hänellä ei ilmesiesstikään edes ole.
Vaimokin oli hänen kanssaan juttusilla tarjoten omenoita, jotka eivät kelvanneet. Laukku-Leena oli kuullut, että tätä Ruokojärvenkatua pääseen Laviantien seuraavaan risteykseen, jonne kyllä olisi ollut paljon lyhyempi ja helpompi reitti suoraan Laviantietä. Sääliksi kävi kovan kohtalon itselleen ottanutta ihmistä. Hän on lehtitietojen mukaan kulkenut tällä tavalla liftiä pyytäen jo vuosikaudet, jopa kesät talvet. Ihmetellä pitää, miten hän selviää. Nytkin oli kovia sadekuuroja, talvella on kylmääkin. Mistä hän saa ruokaa, tupakkaakin näytti polttavan. Mistä tulee rahaa. Miten on hygienian ja tarpeiden tekemisen laita jne.
Hän on pitkään toiminut omaishoitajana. Sen jälkeen hän lukeneena ihmisenä ei kuitenkaan ole saanut työtä ja osoittaa mieltään protestoiden nyt tällä ihmeellisellä ja varmasti raskaaksi käyvällä tavalla. Herää vain kysymys, kuinka paljon yhteiskuntamme sietää eriarvoisuutta ja mihin asti ihmisen vapaus ulottuu, sillä kysymyksessä aivan ilmeisesti täytyy olla jonkinlaisen sairauden. Eikö hän ole itse itselleen vaaraksi.
Soitin iltamyöhälle poliisin hätänumeroonkin. Siellä kyllä oli saatu tietoja naisesta, koska heti tiedettiin, missä mennään. He lupasivat seurata tilannetta. Sunnuntaina joku oli nähnytkin poliisiauton pysähtyneen Leenan kohdalle. Mutta eikö tällaiseen järjenvastaisuuteen pitäisi voida puuttua ja saada hänen tutkimuksiin ja turvaan tien päältä.
Vaimokin oli hänen kanssaan juttusilla tarjoten omenoita, jotka eivät kelvanneet. Laukku-Leena oli kuullut, että tätä Ruokojärvenkatua pääseen Laviantien seuraavaan risteykseen, jonne kyllä olisi ollut paljon lyhyempi ja helpompi reitti suoraan Laviantietä. Sääliksi kävi kovan kohtalon itselleen ottanutta ihmistä. Hän on lehtitietojen mukaan kulkenut tällä tavalla liftiä pyytäen jo vuosikaudet, jopa kesät talvet. Ihmetellä pitää, miten hän selviää. Nytkin oli kovia sadekuuroja, talvella on kylmääkin. Mistä hän saa ruokaa, tupakkaakin näytti polttavan. Mistä tulee rahaa. Miten on hygienian ja tarpeiden tekemisen laita jne.
Hän on pitkään toiminut omaishoitajana. Sen jälkeen hän lukeneena ihmisenä ei kuitenkaan ole saanut työtä ja osoittaa mieltään protestoiden nyt tällä ihmeellisellä ja varmasti raskaaksi käyvällä tavalla. Herää vain kysymys, kuinka paljon yhteiskuntamme sietää eriarvoisuutta ja mihin asti ihmisen vapaus ulottuu, sillä kysymyksessä aivan ilmeisesti täytyy olla jonkinlaisen sairauden. Eikö hän ole itse itselleen vaaraksi.
Soitin iltamyöhälle poliisin hätänumeroonkin. Siellä kyllä oli saatu tietoja naisesta, koska heti tiedettiin, missä mennään. He lupasivat seurata tilannetta. Sunnuntaina joku oli nähnytkin poliisiauton pysähtyneen Leenan kohdalle. Mutta eikö tällaiseen järjenvastaisuuteen pitäisi voida puuttua ja saada hänen tutkimuksiin ja turvaan tien päältä.
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Jumalan huolenpidon sunnuntai
Pyhä huolettomuus on terveellistä meille kaikillle, ja se on mahdollista uskoessamme ja luottaessamme Jumalan johdatukseen. Kaikki on sittenkin suuremmas käres niin kuin sen Linna Tuntemattomassa sotilaassaan niin osuvasti sanoo.
Tämä oli johtotähtenäni sunnuntain saarnassani Jämijärven kirkossa Jumalan huolenpidon sunnuntaina. Tekstinä oli Jeesuksen vuorisaarnasta vertaus taivaan linnnuista ja kedon kukista, joista niistäkin Jumala pitää huolen, eikö sitten meistä heikkouskoisista ihmisistä.
Luin saarnassa Franciscus Assisilaisen puheen taivaan linnuille ja kerroin pyhän Franciscuksen kokemasta stigmatisoitumisesta elämänsä loppuvaiheissa, kun hänen ollessaan hartaassa rukouksessa ruumiiseen ilmestyivät Kristuksen haavojen jäljet. Niinpä hän on meille hyvänä esimerkkinä vapautuneesta sisäisyydestä ja lapsenomaisen välittömästä hurskaudesta ja rakkaudesta. Hänen rakkautensa ei kohdistunut vain ihmisiin vaan syleili kaikkea luoyua. Siksi hän saarnasi myös taivaan linnuille ja meren kaloille.
Kyllähän lintujakn putoaa ja kukat lakastuvat. Mutta todellakin - kaikissa vaiheissamme, myös onnettomuuksissa, ahdistuksissa ja vielä kuolemassakin olemme Jumalan kädessä. Siksi ei tarvitse huolehtia. Niinpä Jeesus kehottaakin ennen kaikkea etsimään Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Ja näin me luodut, ihmiset olemme se käsi, kanava tai väline, jonka kautta Jumala toimii myös lähimmäistemme parhaaksi.
Tämä oli johtotähtenäni sunnuntain saarnassani Jämijärven kirkossa Jumalan huolenpidon sunnuntaina. Tekstinä oli Jeesuksen vuorisaarnasta vertaus taivaan linnnuista ja kedon kukista, joista niistäkin Jumala pitää huolen, eikö sitten meistä heikkouskoisista ihmisistä.
Luin saarnassa Franciscus Assisilaisen puheen taivaan linnuille ja kerroin pyhän Franciscuksen kokemasta stigmatisoitumisesta elämänsä loppuvaiheissa, kun hänen ollessaan hartaassa rukouksessa ruumiiseen ilmestyivät Kristuksen haavojen jäljet. Niinpä hän on meille hyvänä esimerkkinä vapautuneesta sisäisyydestä ja lapsenomaisen välittömästä hurskaudesta ja rakkaudesta. Hänen rakkautensa ei kohdistunut vain ihmisiin vaan syleili kaikkea luoyua. Siksi hän saarnasi myös taivaan linnuille ja meren kaloille.
Kyllähän lintujakn putoaa ja kukat lakastuvat. Mutta todellakin - kaikissa vaiheissamme, myös onnettomuuksissa, ahdistuksissa ja vielä kuolemassakin olemme Jumalan kädessä. Siksi ei tarvitse huolehtia. Niinpä Jeesus kehottaakin ennen kaikkea etsimään Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Ja näin me luodut, ihmiset olemme se käsi, kanava tai väline, jonka kautta Jumala toimii myös lähimmäistemme parhaaksi.
lauantai 11. syyskuuta 2010
Yön hiljaisuudessa
Aina ei yöllä saa unta tai ainakin joskus yöllä herää ja ajatus ei tahdo katketa. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki julkaisi hyvin laajan levikin saaneen hartauskirjan Päivän Sana. Mielestäni hän hyvin osuvasti kuvaa tällaisia yön hetkiä lähtökohtanaan psalmin sana Sinä pidät minun silmäni valveilla.
"Öiset valvontahetket, kun uni syystä tai toisesta pakenee silmistämme, saattavat muodostua kiusallisiksi ja hyvinkin kuluttaviksi. Psalminkirjoittaja, joka oli joutunut viettämään unettomia öitä, käsitti kuitenkin kirkkaasti, että Herra se oli, joka yön hiljaisina ja hitaasti kuluvina hetkinä piti häntä valveilla. Niinpä hän ei tuskallisena valitellut osaansa, vaan ymmärsi nämä valvontahetket erityisiksi Jumalan lahjoiksi. Hän käytti ne vuodattaakseen sydämensä rukouksessa Herran eteen ja kuunnellakseen, mitä asiaa Herralla olisi hänelle. Hän vietti nuo hetket Herran kanssa seurustellen.
Elämän moninaisen touhun keskellä käy meillekin niin, että usein vasta yön unettomina hetkinä pääsemme kuuntelemaan Herran puhetta omassatunnossamme. Päivisin on usein niin kiirettä, sisäinen elämämme niin hajanaista ja ympäristömme niin levotonta, ettemme osaa hiljentyä, niin kuin tulisi. Tällöin Herra itse rientää avuksemme pitämällä yöllä silmämme valveilla kuullaksemme, mitä hän tahtoo meille sanoa. Älkäämme sen tähden mekään valitelko, jos joudumme öisin valvomaan, vaan käyttäkäämme nuo hetket oikein.
Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Elääksemme elämämme oikein myös lähimmäistemme suhteen meidän välttämättä tarvitsee kuunnella sanoja, jotka lähtevät Jumalan suusta. Aika, joka siihen tarkoitukseen käytetään, on parhaiten käytettyä aikaa, vaikka se sitten olisi osa yöunellekin kuuluvaa kallista aikaa."
"Öiset valvontahetket, kun uni syystä tai toisesta pakenee silmistämme, saattavat muodostua kiusallisiksi ja hyvinkin kuluttaviksi. Psalminkirjoittaja, joka oli joutunut viettämään unettomia öitä, käsitti kuitenkin kirkkaasti, että Herra se oli, joka yön hiljaisina ja hitaasti kuluvina hetkinä piti häntä valveilla. Niinpä hän ei tuskallisena valitellut osaansa, vaan ymmärsi nämä valvontahetket erityisiksi Jumalan lahjoiksi. Hän käytti ne vuodattaakseen sydämensä rukouksessa Herran eteen ja kuunnellakseen, mitä asiaa Herralla olisi hänelle. Hän vietti nuo hetket Herran kanssa seurustellen.
Elämän moninaisen touhun keskellä käy meillekin niin, että usein vasta yön unettomina hetkinä pääsemme kuuntelemaan Herran puhetta omassatunnossamme. Päivisin on usein niin kiirettä, sisäinen elämämme niin hajanaista ja ympäristömme niin levotonta, ettemme osaa hiljentyä, niin kuin tulisi. Tällöin Herra itse rientää avuksemme pitämällä yöllä silmämme valveilla kuullaksemme, mitä hän tahtoo meille sanoa. Älkäämme sen tähden mekään valitelko, jos joudumme öisin valvomaan, vaan käyttäkäämme nuo hetket oikein.
Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Elääksemme elämämme oikein myös lähimmäistemme suhteen meidän välttämättä tarvitsee kuunnella sanoja, jotka lähtevät Jumalan suusta. Aika, joka siihen tarkoitukseen käytetään, on parhaiten käytettyä aikaa, vaikka se sitten olisi osa yöunellekin kuuluvaa kallista aikaa."
perjantai 10. syyskuuta 2010
PerusSuomalaisten kristillisen ryhmän kannanotto
Julkilausuma
Perussuomalaisten kristillinen toimikunta kokoontui Ruusulan keilahallin kabinetissa Helsingissä 10.09. 2010 pohtimaan sukupuolineutraalia avioliittolakia sekä uskonnonopetuksen vähentämistä kouluissamme ja sen korvaamista draaman ja etiikan opetuksella sekä näiden vaikutuksia yhteiskunnassamme.
Mikä on seuraava askel sukupuolineutraalisuuden jälkeen?
Toimikunnan mielestä avioliitto on miehen ja naisen välinen ja pitää sukupuolineutraalin avioliittolain valmistelua ja lain tuomista eduskuntakäsittelyyn moraalisesti ala-arvoisena ja Raamatun vastaisena toimintana. Tällaiset lakimuutokset tulee äärimmillään tulevaisuudessa johtamaan täydelliseen kristillisten arvojen pimentymiseen. Mikä olisi seuraava vaihe, jos kaavaillun kaltainen moraalinen rappio saa jatkua kyselee toimikunta huolestuneena?
Sukupuolineutraalin avioliittolain vastustaminen jo valmisteluvaiheessa on tärkeä asia yli poliittisten rajojen. Väärämielinen kehitys on saatava pysäytetyksi maassamme. Tuo kehitys tulee viemään yhteiskuntamme yhä pahenevaan pahoinvointiin.
Moraalittomuuden lisääntyminen vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnassamme.
Perususkonnonopetuksen vähentyessä kouluissa hämärtyy ihmisten käsitys oikeasta ja väärästä ja tämä johtaa ihmisen pahoinvointiin yhteiskunnassamme. Raamatun ilmoittama toimintamalli on tarkoitettu ihmisten suojelemiseksi eikä suinkaan Sana ole alistamista tai tasa-arvoisuuden väheksymistä, toteaa toimikunta. Kouluissa on säilytettävä nykyinen uskonnonopetuksen taso, jolloin ihminen saa elämänsä matkalleen oikeanlaiset eväät, jotka auttavat niin myötä- kuin vastamäessäkin. Mitä enemmän erkaannumme Raamatun sanasta, sen enenmmän ohdakkeita kasvaa ihmisen elämän polulla. Yhteiskuntamme pyrkii muuttamaan oikean vääräksi ja väärän oikeaksi.
Liiallinen vapaamielisyys tuhoaa vuosikymmenien hengellisen työn korkean moraalin ylläpitäjänä.
Perussuomalaisten kristillinen toimikunta kokoontui Ruusulan keilahallin kabinetissa Helsingissä 10.09. 2010 pohtimaan sukupuolineutraalia avioliittolakia sekä uskonnonopetuksen vähentämistä kouluissamme ja sen korvaamista draaman ja etiikan opetuksella sekä näiden vaikutuksia yhteiskunnassamme.
Mikä on seuraava askel sukupuolineutraalisuuden jälkeen?
Toimikunnan mielestä avioliitto on miehen ja naisen välinen ja pitää sukupuolineutraalin avioliittolain valmistelua ja lain tuomista eduskuntakäsittelyyn moraalisesti ala-arvoisena ja Raamatun vastaisena toimintana. Tällaiset lakimuutokset tulee äärimmillään tulevaisuudessa johtamaan täydelliseen kristillisten arvojen pimentymiseen. Mikä olisi seuraava vaihe, jos kaavaillun kaltainen moraalinen rappio saa jatkua kyselee toimikunta huolestuneena?
Sukupuolineutraalin avioliittolain vastustaminen jo valmisteluvaiheessa on tärkeä asia yli poliittisten rajojen. Väärämielinen kehitys on saatava pysäytetyksi maassamme. Tuo kehitys tulee viemään yhteiskuntamme yhä pahenevaan pahoinvointiin.
Moraalittomuuden lisääntyminen vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnassamme.
Perususkonnonopetuksen vähentyessä kouluissa hämärtyy ihmisten käsitys oikeasta ja väärästä ja tämä johtaa ihmisen pahoinvointiin yhteiskunnassamme. Raamatun ilmoittama toimintamalli on tarkoitettu ihmisten suojelemiseksi eikä suinkaan Sana ole alistamista tai tasa-arvoisuuden väheksymistä, toteaa toimikunta. Kouluissa on säilytettävä nykyinen uskonnonopetuksen taso, jolloin ihminen saa elämänsä matkalleen oikeanlaiset eväät, jotka auttavat niin myötä- kuin vastamäessäkin. Mitä enemmän erkaannumme Raamatun sanasta, sen enenmmän ohdakkeita kasvaa ihmisen elämän polulla. Yhteiskuntamme pyrkii muuttamaan oikean vääräksi ja väärän oikeaksi.
Liiallinen vapaamielisyys tuhoaa vuosikymmenien hengellisen työn korkean moraalin ylläpitäjänä.
torstai 9. syyskuuta 2010
Kantapäävamma paranemaan päin
Toistaitoisuus jatkuu, vaikka kipsi otettiinkin tänään pois eikä määrätty mitään erinomaisempaa lääkitystä tai hoito-ohjeita. Kantapää ja miksei koko jalkapöytäkin ovat todella vaikean näköisiä. Kantapäässä on pitkä leikkaushaava, joka tikkien ottamisen jälkeen on hyvin verisen näköinen. Jalkapöytä varsinkin varpaiden osalta ja myös nilkka ja siitä ylöspäinkin osa säärtä ovat paisuksissa. Lisäksi jalkapohja ja kantapään seutu näyttävät keltaisilta. Alkuun tuntuu siltä, että miten tästä vielä voi tulla terve jalka.
Leikkauksen tehnyt lääkäri Harri Mäkelä kuitenkin sanoi, että nyt saa jättää kepit pois ja kipeälläkin jalalla saa astua maahan. Jalkaa ja varsinkin nilkaa tulisi voimisteluttaa. Fysiatrisia palveluitakin varten sain maksusitoumuksen. Jo viikon päästä saa mennä uimahallille vesijuoksuun ja juuri vedessä olo tekee hyvää haavan parantumiselle. Näin siis kuitenkin on hyvät toiveet parantumisesta ja jalan tulemisesta entistä ehommaksi niin, ettei enää kävellessä ja varsinkaan juostessa tuntuisi kipua ja voisi kaikessa rauhassa treenata tulevia koitoksia varten.
Leikkauksessa poistettiin siis kantaluun takayläkulman seutu, johon luu oli paksuuntunut kyhmyksi. Näin saatiin luu alkuperäisen kokoiseksi ja luu tasattiin hyvin ja reunat hiottiin vielä viilalla. Akillesjänne oli myös hieman kiinnikkeinen alaosastaaan ja niin kiinnikkeet poistettiin. Näin jalan pitäisi olla entisellään haavojen ja turvotusten parannuttua.
Aluksi kepittä kävelemmisestä ei tuntunut tulevan mitään. Niinpä käytän tukena toista keppiä, sillä kipeän jalan varaan ei kovin voimakkaasti jaksa luottaa. Liikkuminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin kahdella kepillä ja varmasti päivä päivältä mennään parempaan suuntaan. Varoa tietysti täytyy edelleen kantapäätä ja yrittää hoitaa esim. suihkuttamalla ja rasvaamalla.
Leikkauksen tehnyt lääkäri Harri Mäkelä kuitenkin sanoi, että nyt saa jättää kepit pois ja kipeälläkin jalalla saa astua maahan. Jalkaa ja varsinkin nilkaa tulisi voimisteluttaa. Fysiatrisia palveluitakin varten sain maksusitoumuksen. Jo viikon päästä saa mennä uimahallille vesijuoksuun ja juuri vedessä olo tekee hyvää haavan parantumiselle. Näin siis kuitenkin on hyvät toiveet parantumisesta ja jalan tulemisesta entistä ehommaksi niin, ettei enää kävellessä ja varsinkaan juostessa tuntuisi kipua ja voisi kaikessa rauhassa treenata tulevia koitoksia varten.
Leikkauksessa poistettiin siis kantaluun takayläkulman seutu, johon luu oli paksuuntunut kyhmyksi. Näin saatiin luu alkuperäisen kokoiseksi ja luu tasattiin hyvin ja reunat hiottiin vielä viilalla. Akillesjänne oli myös hieman kiinnikkeinen alaosastaaan ja niin kiinnikkeet poistettiin. Näin jalan pitäisi olla entisellään haavojen ja turvotusten parannuttua.
Aluksi kepittä kävelemmisestä ei tuntunut tulevan mitään. Niinpä käytän tukena toista keppiä, sillä kipeän jalan varaan ei kovin voimakkaasti jaksa luottaa. Liikkuminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin kahdella kepillä ja varmasti päivä päivältä mennään parempaan suuntaan. Varoa tietysti täytyy edelleen kantapäätä ja yrittää hoitaa esim. suihkuttamalla ja rasvaamalla.
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Tilaajajohtajalla järkeä
Kun on ulkopuolinen, niin tuntuu, ettei PoSa:ssa paljoakaan löytyisi järkeä. Sama kaiku on askelten, kun kuuntelee muiden puheita jopa hallinnossa mukana olevilta luottamushenkilöiltä.
Kuitenkin on perusturvalautakunnan tilaajajohtajaksi - tosin valitusten vuoksi vielä virkaatekevänä toimiva - on onnistuttu saamaan osaava ja yrittävä Jaana Männikkö, jonka aivoituksille soisi löytyvän sijaa PoSa:n rattaissa.
Jaana puhui asiaa jo Karvian seminaarissa ja edelleen Kankaanpään talouden tasapainottamistoimikunnassa. Suuria pelivaroja ei SoTe-alueilla ole tehtävissä, koska 90% menoista muodostuu velvoitepalveluista, joihin asiakkailla on subjektiivinen oikeus. Ja tietysti myös me luottamushenkilöinä haluaisimme mahdollisimman korkeatasoiset palvelut niitä tarvitseville.
Jaana Männiköllä on kuitenkin hyviä kehittämistoimenpide-ehdotuksia, joita seuraavassa:
Hoivapaikkojen yhteiskäyttö, esim. kuntoutusyksikön keskittäminen.
Erikoistuneet palvelut, hyödynnetäään kuntien kesken erikoistuneen työvoiman käyttö.
Vahva omistajaohjaus. Säännölliset palaverit tilaaja-tuottaja-tahoilla.
Rahoitusmallin kehittäminen, maksuosuus palveluiden käytön mukaan.
Yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden koulutus.
Ostopalveluiden kilpailutus eli vertailu. Oman alueen asumispalveluiden hyödyntäminen.
Työmarkkinatuen kuntaosuuksien tarkastelu, jotta turhat maksut valtiolle säästetään ja työllistettävät saadaan töihin.
Työnjaon selkeyttäminen. Työnkuvaukset. Hoitotyön ja lääkärityön työnjaon selkeyttäminen.
Kustannustehokkuus ja palvelutason määrittäminen.
Kun näiden suuntaviivojen mukaisesti laadittaisiin kehittämistoimenpiteet vv. 2011-2012 oltaisiin varmasti oikealla tiellä. Tiedettäisiin, mitä tehdään ja mitä maksaa.
Kuitenkin on perusturvalautakunnan tilaajajohtajaksi - tosin valitusten vuoksi vielä virkaatekevänä toimiva - on onnistuttu saamaan osaava ja yrittävä Jaana Männikkö, jonka aivoituksille soisi löytyvän sijaa PoSa:n rattaissa.
Jaana puhui asiaa jo Karvian seminaarissa ja edelleen Kankaanpään talouden tasapainottamistoimikunnassa. Suuria pelivaroja ei SoTe-alueilla ole tehtävissä, koska 90% menoista muodostuu velvoitepalveluista, joihin asiakkailla on subjektiivinen oikeus. Ja tietysti myös me luottamushenkilöinä haluaisimme mahdollisimman korkeatasoiset palvelut niitä tarvitseville.
Jaana Männiköllä on kuitenkin hyviä kehittämistoimenpide-ehdotuksia, joita seuraavassa:
Hoivapaikkojen yhteiskäyttö, esim. kuntoutusyksikön keskittäminen.
Erikoistuneet palvelut, hyödynnetäään kuntien kesken erikoistuneen työvoiman käyttö.
Vahva omistajaohjaus. Säännölliset palaverit tilaaja-tuottaja-tahoilla.
Rahoitusmallin kehittäminen, maksuosuus palveluiden käytön mukaan.
Yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden koulutus.
Ostopalveluiden kilpailutus eli vertailu. Oman alueen asumispalveluiden hyödyntäminen.
Työmarkkinatuen kuntaosuuksien tarkastelu, jotta turhat maksut valtiolle säästetään ja työllistettävät saadaan töihin.
Työnjaon selkeyttäminen. Työnkuvaukset. Hoitotyön ja lääkärityön työnjaon selkeyttäminen.
Kustannustehokkuus ja palvelutason määrittäminen.
Kun näiden suuntaviivojen mukaisesti laadittaisiin kehittämistoimenpiteet vv. 2011-2012 oltaisiin varmasti oikealla tiellä. Tiedettäisiin, mitä tehdään ja mitä maksaa.
tiistai 7. syyskuuta 2010
PoSa puhuttaa
Kankaanpään kaupungin tasapainottamistoimikunnassa jouduttiin koskettelemaan vajaan kaksi vuotta toimineen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoksen eli PoSan tilannetta, josta esim. Karvian seminaarissa kuultiin laaja selvitys. Niinpä kokouksessa todettiin seuraavaa:
Kunnallistalouden tasapainon säilyttäminen edellyttää lähivuosina myös tiukkaa budjettipolitiikkaa niin kunnissa kuin kuntayhtymissäkin.
PoSa teki alijäämää vuonna 2009 n. 600.000 euroa ja vuodelle 2010 kuntien tilaus poikkeaa PoSa:n budjetista vajaa 2 milj. euroa. Yrityksistä huolimatta ei vielä ole aikaansaatu asiallista keskustelua PoSa:n ja sen omistajakuntien kesken niistä mahdollisista rakenteellisista tai muista vaihtoehdoista, joilla voidaan turvata kuntien toimintakykyinen talous ja PoSa:n toiminta.
Em. rakenteellisten toimintavaihtoehtojen selvittämiseksi Kankaanpään kaupunki valmistautuu antamaan konsulttitoimeksiannon ulkopuoliselle asiantuntijalle
Todettiin, että konsulttitoimeksiannon tulee sisältää seuraavat asiat:
- PoSan talouden tasapainon hakeminen pitkällä tähtäimellä
- tuottavuuden parantaminen
- rakenteelliset muutokset, jotka parantavat taloutta
- kuntien maksutason määräytyminen
- kunnilta perittävän tilaussopimukseen tarvittavan rahan keräämisperusteet
Oy Audiapro Oy:lle esitetään, että konsulttityötä olisi toteuttamassa vastuuhenkilönä Eero Laesterä, joka oli laatimassa Kankaanpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.
Näin tutkitaan, olisiko PoSan rakenteissa jotain korjaamisen mahdollisuuksia, oma rajoituksensa on perustamissopimuksessa, jossa nykyisen lain mukaisesti semontooidaan kaikkien entisten viranhaltijoiden työpaikat viideksi vuodeksi.
Kunnallistalouden tasapainon säilyttäminen edellyttää lähivuosina myös tiukkaa budjettipolitiikkaa niin kunnissa kuin kuntayhtymissäkin.
PoSa teki alijäämää vuonna 2009 n. 600.000 euroa ja vuodelle 2010 kuntien tilaus poikkeaa PoSa:n budjetista vajaa 2 milj. euroa. Yrityksistä huolimatta ei vielä ole aikaansaatu asiallista keskustelua PoSa:n ja sen omistajakuntien kesken niistä mahdollisista rakenteellisista tai muista vaihtoehdoista, joilla voidaan turvata kuntien toimintakykyinen talous ja PoSa:n toiminta.
Em. rakenteellisten toimintavaihtoehtojen selvittämiseksi Kankaanpään kaupunki valmistautuu antamaan konsulttitoimeksiannon ulkopuoliselle asiantuntijalle
Todettiin, että konsulttitoimeksiannon tulee sisältää seuraavat asiat:
- PoSan talouden tasapainon hakeminen pitkällä tähtäimellä
- tuottavuuden parantaminen
- rakenteelliset muutokset, jotka parantavat taloutta
- kuntien maksutason määräytyminen
- kunnilta perittävän tilaussopimukseen tarvittavan rahan keräämisperusteet
Oy Audiapro Oy:lle esitetään, että konsulttityötä olisi toteuttamassa vastuuhenkilönä Eero Laesterä, joka oli laatimassa Kankaanpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.
Näin tutkitaan, olisiko PoSan rakenteissa jotain korjaamisen mahdollisuuksia, oma rajoituksensa on perustamissopimuksessa, jossa nykyisen lain mukaisesti semontooidaan kaikkien entisten viranhaltijoiden työpaikat viideksi vuodeksi.
maanantai 6. syyskuuta 2010
Korvaluoma
Vaikka koulu on kylän sydän, voi kylä olla toimiva ja elävä vielä koulun lakkauttamisen jälkeenkin. Korvaluoman-Karhusaaren kylä on tästä malliesimerkki. Kummasakin kylässä on aikanaan toiminut koulu, Karhusaaren koulussa on jo kauan ollut Lehtilän koritehdas. Korvaluoman koulu on lopettanut myöhemmin ja kaikki oppilaat käyvät nyt Niinisalon koulua.
Korvaluomalla koulu jäi kyläläisten käyttöön ja aiemmin kylällä oli jo toiminnan tukikohtana vanha koulu Viskuriksi nimetty, jonka kunnostamiseen itsekin eduskunta-aikana sain hankittua muutaman markan. Näin kyläläisillä on tiloja järjestää kaikenlaista toimintaa. Uudemmassa koulurakennuksessa on kaksi perheasuntoakin, joista tietysti on tulojakin.
Sunnuntaina vietettiin KylätaloViskurissa talon täyttäneen juhlayleisön kanssa vaikuttavaa elojuhlaa, jonka järjestäjänä toimi Korvaluoman pienviljelijäyhdistys. Ei ihme, että sali oli pullollaan kansaa, kun juhlakaluksi juhlapuheen pitäjäksi oli saatu kylän oma kasvatti Niinisalon varuskunnan ja Satakunnan Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas. Hän pitikin jämäkän puheen varusmiespalveluksen tarpeellisuudesta ja yleensä maanpuolustustyöstä, joka Niinisalon varuskunnan ansiosta tuo alueelle myös työpaikkoja ja siten toimeentuloa.
Kankaanpään viihdekuoro Tauno Wrangin johdolla oli myös paikalla laulamassa. Yhteislaulujakin laulettiin jopa kaksi Eino Leinonkin kauneimmista kesäisistä runoista Nocturne ja Lapin kesä. Tauno Wrang oli myös ohjaajana kyläläisten esittämässä näytelmässä, joka Alpo Mäki-Korvala kirjoittamana kertoi kylällä aikoinaan liikkuneesta vähän arvoitukselliseksi jääneestä kulkumiehestä Rööperistä. Näytelmän nimenäkin oli siis Kulkurin tie. Todella hieno ponnistus oman kylän väen voimin, kehtaisi todella esittää vaikka muuallakin. Entisaikaan olikin tällaisia kiertäviä näytelmäiltoja eri seurataloilla. Kannattaisi korvaluomalaistenkin harkita viedä näytelmänsä vaikka Jämijärven Möökeliin tai Suurimaan pienviljelijätalolle.
Näin siis toimitaan Korvaluomalla eikä tämä suinkaan ole ainoa juhla, vaan vuoden mittaan on useita eri juhlatilaisuuksia vaikka äitienpäivät onkin lopetettu niin kuin kaikkialla muuallakin, koska äitienpäivälounaat ovat vallanneet jalansijaa. Kaikkea hyvää on toivotettava Korvaluoman kylätoiminnan jatkumiselle.
Korvaluomalla koulu jäi kyläläisten käyttöön ja aiemmin kylällä oli jo toiminnan tukikohtana vanha koulu Viskuriksi nimetty, jonka kunnostamiseen itsekin eduskunta-aikana sain hankittua muutaman markan. Näin kyläläisillä on tiloja järjestää kaikenlaista toimintaa. Uudemmassa koulurakennuksessa on kaksi perheasuntoakin, joista tietysti on tulojakin.
Sunnuntaina vietettiin KylätaloViskurissa talon täyttäneen juhlayleisön kanssa vaikuttavaa elojuhlaa, jonka järjestäjänä toimi Korvaluoman pienviljelijäyhdistys. Ei ihme, että sali oli pullollaan kansaa, kun juhlakaluksi juhlapuheen pitäjäksi oli saatu kylän oma kasvatti Niinisalon varuskunnan ja Satakunnan Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas. Hän pitikin jämäkän puheen varusmiespalveluksen tarpeellisuudesta ja yleensä maanpuolustustyöstä, joka Niinisalon varuskunnan ansiosta tuo alueelle myös työpaikkoja ja siten toimeentuloa.
Kankaanpään viihdekuoro Tauno Wrangin johdolla oli myös paikalla laulamassa. Yhteislaulujakin laulettiin jopa kaksi Eino Leinonkin kauneimmista kesäisistä runoista Nocturne ja Lapin kesä. Tauno Wrang oli myös ohjaajana kyläläisten esittämässä näytelmässä, joka Alpo Mäki-Korvala kirjoittamana kertoi kylällä aikoinaan liikkuneesta vähän arvoitukselliseksi jääneestä kulkumiehestä Rööperistä. Näytelmän nimenäkin oli siis Kulkurin tie. Todella hieno ponnistus oman kylän väen voimin, kehtaisi todella esittää vaikka muuallakin. Entisaikaan olikin tällaisia kiertäviä näytelmäiltoja eri seurataloilla. Kannattaisi korvaluomalaistenkin harkita viedä näytelmänsä vaikka Jämijärven Möökeliin tai Suurimaan pienviljelijätalolle.
Näin siis toimitaan Korvaluomalla eikä tämä suinkaan ole ainoa juhla, vaan vuoden mittaan on useita eri juhlatilaisuuksia vaikka äitienpäivät onkin lopetettu niin kuin kaikkialla muuallakin, koska äitienpäivälounaat ovat vallanneet jalansijaa. Kaikkea hyvää on toivotettava Korvaluoman kylätoiminnan jatkumiselle.
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Kyläkoulut kunniaan
Yli 4 000 kyläkoulua on lakkautettu 1960-luvulta lähtien. 70-luvulla oli edellinen lakkautusaalto, joka jälleen on uhkaamassa kuntien talousahdingosta johtuen, kun valtion penkoululisäkin poistettiin v.2006. Ja kieltämätön tosiasia on, että pienessä kyläkoulussa menot oppilasta kohti ovat suuremmat kuin suurissa keskustojen kouluissa. MUTTA, täytyykö pelkän rahan ratkaista ja pitikö valtion vetää tukensa pois, vaikka muuten korvamerkityistä avustuksista onkin luovuttu.
Kyläkoulun olemassaoloa pohdittaessa olisi päinvastoin ratkaistava, mitä arvostamme. Koulu on usein koko kyläkunnan sydän. Yksin rahasta puhuttaessa unohdetaan sosiaaliset ja pedagookiset näkökohdat. Yksistään jo lakkautuksessa syntyvät säästötkin ovat tulkinnanvaraisia, ja kuten usein muissakin juuri sen hetken säästöissä käy, mikä onkaan lopullinen kustannus, kun ajatellaan nykyistenkin nuorten monia ongelmia, jotka voivat johtaa nuoren koko ikänsä kestävään syrjäytymiseen.
Tietysti sillon, kun oppilaita ei yksinkertaisesti ole, joudutaan lakkautuksen eteen, vaikka silloinkin voisi ajatella koulupiirin rajojen muuttamista ja sitä, että koulukyydit kulkevat molempiin suuntiin, myös keskustasta sivukylään päin.
Tärkeintä olisi kuitenkin kokonaisnäkemyksen saaminen. Miten käy kylätoiminnan, jos koulu on ollut monipuolisen toiminnan keskuksena kuten esimerkiksi meillä Kankaanpään Venesjärvellä koululla toimii päiväkerho, iltapäiväkerho, seurakunnan kerhot, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Näin oikean hintalapun laskeminen kyläkoululle ei ole helppoa. Kuoleeko kylä ja kylätoiminta, jos toimintakeskuksena ollut koulu lopetetaan.
Kaikkia näitä asioita pohdittiin kyläkouluseminaarissa Porissa. Hyvä esimerkki saatiin kyläkoulusta, jossa oppilaiden omatoimisuuteen ja käden taitoihin on paneuduttu niin hyvin, että oppilaat ihan odottavat koulun alkamista syksyllä. Koko kyläkunta on samoin innostunut tukemaan koulunsa jatkamista. Kouluihin voidaan kehittää myös uusia palveluita kuten vanhusten kerhoja, terveys- ja kirjastopalveluita. Hyvä mielikuvitus ei tunne rajoja!
Kyläkoulu - taajaman koulu. Molemmat voivat olla hyviä tai huonoja, molemmista saadaan myös kehitettyä hyviä. Ei välttämättä edes kyläkoulujen yhdistelmäluokat ole huono vaihtoehto. Kyläkoulussa päinvastoin voidaan helpommin vaikuttaa, etteivät nykyajan ongelmat kasva liian suuriksi. Nuorten vaikeuksiahan ovat esimerkiksi yhteisöllisyyden puute, koulukiusaaminen, väkivalta, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat.
Meillä Kankaanpäässä on vuosien saatossa lopetettu 14 kyläkoulua, viimeiset kaksi v.2009. Kyläkouluja on jäljellä kuusi, joista pidetään kiinni, jos vain oppilasluku yltää 25 niin kuin ainakin toistaiseksi näyttää riittävän.
Itse saan olla ylpeäsiitä, että oman valtuustossa oloni aikana ei yhtäkään koulua ole lakkautettu. Suurin lopettamisaalto oli onneksi ohi tuleessani v.1977 valtuutetuksivuoteen 1998 asti, jolloin siirryin Jämijärven kirkkoherraksi. Takaisin valtuustoon valittuna vuodesta 2009 oli taas juuri edellinen valtuusto viimeiseksi hyväksi työkseen lakkauttanut 2 koulua.
Kyläkoulun olemassaoloa pohdittaessa olisi päinvastoin ratkaistava, mitä arvostamme. Koulu on usein koko kyläkunnan sydän. Yksin rahasta puhuttaessa unohdetaan sosiaaliset ja pedagookiset näkökohdat. Yksistään jo lakkautuksessa syntyvät säästötkin ovat tulkinnanvaraisia, ja kuten usein muissakin juuri sen hetken säästöissä käy, mikä onkaan lopullinen kustannus, kun ajatellaan nykyistenkin nuorten monia ongelmia, jotka voivat johtaa nuoren koko ikänsä kestävään syrjäytymiseen.
Tietysti sillon, kun oppilaita ei yksinkertaisesti ole, joudutaan lakkautuksen eteen, vaikka silloinkin voisi ajatella koulupiirin rajojen muuttamista ja sitä, että koulukyydit kulkevat molempiin suuntiin, myös keskustasta sivukylään päin.
Tärkeintä olisi kuitenkin kokonaisnäkemyksen saaminen. Miten käy kylätoiminnan, jos koulu on ollut monipuolisen toiminnan keskuksena kuten esimerkiksi meillä Kankaanpään Venesjärvellä koululla toimii päiväkerho, iltapäiväkerho, seurakunnan kerhot, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Näin oikean hintalapun laskeminen kyläkoululle ei ole helppoa. Kuoleeko kylä ja kylätoiminta, jos toimintakeskuksena ollut koulu lopetetaan.
Kaikkia näitä asioita pohdittiin kyläkouluseminaarissa Porissa. Hyvä esimerkki saatiin kyläkoulusta, jossa oppilaiden omatoimisuuteen ja käden taitoihin on paneuduttu niin hyvin, että oppilaat ihan odottavat koulun alkamista syksyllä. Koko kyläkunta on samoin innostunut tukemaan koulunsa jatkamista. Kouluihin voidaan kehittää myös uusia palveluita kuten vanhusten kerhoja, terveys- ja kirjastopalveluita. Hyvä mielikuvitus ei tunne rajoja!
Kyläkoulu - taajaman koulu. Molemmat voivat olla hyviä tai huonoja, molemmista saadaan myös kehitettyä hyviä. Ei välttämättä edes kyläkoulujen yhdistelmäluokat ole huono vaihtoehto. Kyläkoulussa päinvastoin voidaan helpommin vaikuttaa, etteivät nykyajan ongelmat kasva liian suuriksi. Nuorten vaikeuksiahan ovat esimerkiksi yhteisöllisyyden puute, koulukiusaaminen, väkivalta, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat.
Meillä Kankaanpäässä on vuosien saatossa lopetettu 14 kyläkoulua, viimeiset kaksi v.2009. Kyläkouluja on jäljellä kuusi, joista pidetään kiinni, jos vain oppilasluku yltää 25 niin kuin ainakin toistaiseksi näyttää riittävän.
Itse saan olla ylpeäsiitä, että oman valtuustossa oloni aikana ei yhtäkään koulua ole lakkautettu. Suurin lopettamisaalto oli onneksi ohi tuleessani v.1977 valtuutetuksivuoteen 1998 asti, jolloin siirryin Jämijärven kirkkoherraksi. Takaisin valtuustoon valittuna vuodesta 2009 oli taas juuri edellinen valtuusto viimeiseksi hyväksi työkseen lakkauttanut 2 koulua.
lauantai 4. syyskuuta 2010
Sama kaiku on askelten
PoSa posahtaa eli Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos on velkakierteessä. Tilanteen ratkaisemiseksi Kankaanpään kaupunginhallitus päätti hankkia konsultin tutkimaan, onko mitään tehtävissä rakenteiden keventämiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi.
Karviassa pidetyssä PoSan seminaarissa ei paljon valoa näkynyt. Säästöjen sijaan monelta sektorilta esitettiin vain uusia tarpeita esim. päihde- ja mielenterveysyksikön perustamista, samoin kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakentamista ja lastensuojelun tehostamiseksi Matalan kynnyksen talo-projektia. Kaikki sinällään kannatettavia hankkeita ja ehkä myös pidemmän päälle muilta momenteilta säästöjä tuovia.
Viiden kunnan PoSassa Kankaanpäällä on sitten muista kunnista poikkeavasti myös suuri puute vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon paikoista, vaikka valtakunnallisena tavoitteena onkin tehostaa avohoitoa ja kotipalvelua laitospaikkoja vähentämällä, mutta yksinkertaisesti se ei aina vetele iän kasvun ja kunnon heikentymisen takia. Paikkavajaus on jo nyt 25 ja kasvaa v.2013 mennessä 41 paikkaan ellei jotain tehdä. Asiastahan on lukuisia valtuustoaloitteita - myös meiltä perussuomalaisilta - ja asiasta on puhuttu vuosikausia ja nytkin PoSa on asettanut koordinointitoimikunnan. Koska vaan päästään sanoista tekoihin? Kaiken kaikkiaankin vanhuspalvelut ovat PoSan suurin menoalua ja lisäksi vomakkaimmin kasvava. Ja juuri tämän alueen järjestäminen on myös tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa.
Niin se PoSan talous. Viime vuodelta on alijäämää kertynyt 700 000€. Tälle vuodelle jo budjetoinnissa oli miinusta 1 miljoona ja tulokseksi näyttää muodostuvat 2 miljoonaa tappiota, eikä kukaan tiedä, miten nämä miljoonat katetaan. Mutta sama mallihan on muuallakin, valtio lisää velkaa ensi vuonnakin 7 miljardia ja mitä ollaankaan EU:n kautta lykkäämässä Kreikan velkojen maksamiseen, taitaa olla peräti maailmanpankin kanssa 100 miljardia euroa. Niin että kaikki me elämme velaksi, emme kylläkään yksityistalouksissa, sillä silloin tulisi bankrotti, mutta yhteiskunnassa se näyttää olevan mahdollista. Kuka keksisi viisastenkiven tilanteen korjaamiseksi. Mahtaisiko keksijä saada edes vaalivoittoa, nythän kun Kreikassa kiristetään nyöriä odotetaan siellä syttyvän peräti sisällissodan.
Karviassa pidetyssä PoSan seminaarissa ei paljon valoa näkynyt. Säästöjen sijaan monelta sektorilta esitettiin vain uusia tarpeita esim. päihde- ja mielenterveysyksikön perustamista, samoin kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakentamista ja lastensuojelun tehostamiseksi Matalan kynnyksen talo-projektia. Kaikki sinällään kannatettavia hankkeita ja ehkä myös pidemmän päälle muilta momenteilta säästöjä tuovia.
Viiden kunnan PoSassa Kankaanpäällä on sitten muista kunnista poikkeavasti myös suuri puute vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon paikoista, vaikka valtakunnallisena tavoitteena onkin tehostaa avohoitoa ja kotipalvelua laitospaikkoja vähentämällä, mutta yksinkertaisesti se ei aina vetele iän kasvun ja kunnon heikentymisen takia. Paikkavajaus on jo nyt 25 ja kasvaa v.2013 mennessä 41 paikkaan ellei jotain tehdä. Asiastahan on lukuisia valtuustoaloitteita - myös meiltä perussuomalaisilta - ja asiasta on puhuttu vuosikausia ja nytkin PoSa on asettanut koordinointitoimikunnan. Koska vaan päästään sanoista tekoihin? Kaiken kaikkiaankin vanhuspalvelut ovat PoSan suurin menoalua ja lisäksi vomakkaimmin kasvava. Ja juuri tämän alueen järjestäminen on myös tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa.
Niin se PoSan talous. Viime vuodelta on alijäämää kertynyt 700 000€. Tälle vuodelle jo budjetoinnissa oli miinusta 1 miljoona ja tulokseksi näyttää muodostuvat 2 miljoonaa tappiota, eikä kukaan tiedä, miten nämä miljoonat katetaan. Mutta sama mallihan on muuallakin, valtio lisää velkaa ensi vuonnakin 7 miljardia ja mitä ollaankaan EU:n kautta lykkäämässä Kreikan velkojen maksamiseen, taitaa olla peräti maailmanpankin kanssa 100 miljardia euroa. Niin että kaikki me elämme velaksi, emme kylläkään yksityistalouksissa, sillä silloin tulisi bankrotti, mutta yhteiskunnassa se näyttää olevan mahdollista. Kuka keksisi viisastenkiven tilanteen korjaamiseksi. Mahtaisiko keksijä saada edes vaalivoittoa, nythän kun Kreikassa kiristetään nyöriä odotetaan siellä syttyvän peräti sisällissodan.
perjantai 3. syyskuuta 2010
Ylen Iso Pajakin ajetaan alas
Taas päivän uutiset pursuavat puoluejohtajien kylmyyttä äänestäjiin päin. Kepun ja demarien puoluesihteerit lakkauttavat itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkeen toiseksi suosituimman TV-ohjeman vaaliyön lähetyksen Isosta Pajasta. Presidentti Halonen muistuttaa vain puolue-eliitin ja median ajavan presidentin valtaoikeuksien riisumista. Myös Suomen Kuvalehti ja Apu-lehti tuovat kortensa kekoon.
Sdp:n Jungner toteaa, ettei Jutta Urpilainen mene Isoon Pajaan. Se on kyllä uskottavaa, koska vaikea on kääntää tappiota voitoksi ja näin ensiksi kiittää äänestäjiä. Kepun Laaninen puolestaan ei halua puolueensa olevan yhden yhtiön ilmaisena ohjelmansuorittajana. Ymmärrettävää heidän kannaltaan, koska on varmasti vaikeaa vaaliyönä katsella vierestä Timo Soinin muhkeaa vaalivoittajan hymyä, jos kaiken lisäksi käy niin, että PerusSuomalaiset onkin ainoa vaalivoittaja, niin kuin myös on povattu. - Mutta onko tällainen käytös kansan tahdon mukaista ja merkitseekä se yhteisen Ylemme alkavaa alasajoa.
Urho Kekkosen 110-vuotissyntymäpäivänäjuhlassa presidentti Tarja Halonen joutui jälleen kerran muistuttamaan paikalle kokoontuneelle herraseuralle kansan tahdosta, jota demokratiassa sentään pitäisi noudattaa: presidentillä tulee olla valtaa. Ei niin kuin valtaeliitti haluaa kaiken vallan itselleen riisumalla presidentin vallan. Kyllä tosi paikan tullen pitää olla joku instanssi, joka ottaa vastuun ja sanoo kaapin paikan!
Karhua ei tosin pidä etukäteen nylkeä, ennenkuin vaalit on pidetty, mutta Apuun aikanaan Kansan Uutisista siirtynyt Yrjö Rautio lohkaisee Urpilaisen ilmoittamasta lupauksesta olla lähtemättä hallitukseen, jos eläkeikää nostetaan, että se sopii muille puolueille ja ettei sdp:tä hallitukseen kukaan ole pyytänytkään.
Suomen Kuvalehti kunnostautuu paitsi Ylen Ison Pajan lakkauttamisuutisella myös kertomalla Urho Kekkosen syntymäpäivänä vihdoinkin UKK:n toiveen täyttyneen siitä, ettei Lepikon torpasta saa tehdä markkinapaikkaa. Kävijämäärä on romahtanut niin, etteivät pääsymaksutulot riitä alkuunsakaan museon ylläpitämiseksi. Lehdessä on myös laaja reportaasi Matti Putkosen siirtymisestä PerusSuomalaisiin, ja Timo Soinista on politiikkasivulla jopa neljä piirrosta, joista kolmessa Timo pohtii vaalivoiton jälkeen pukkaavaa kahta ministerinpaikkaa ja sen jälkeen yhtä keisarin ...
Sdp:n Jungner toteaa, ettei Jutta Urpilainen mene Isoon Pajaan. Se on kyllä uskottavaa, koska vaikea on kääntää tappiota voitoksi ja näin ensiksi kiittää äänestäjiä. Kepun Laaninen puolestaan ei halua puolueensa olevan yhden yhtiön ilmaisena ohjelmansuorittajana. Ymmärrettävää heidän kannaltaan, koska on varmasti vaikeaa vaaliyönä katsella vierestä Timo Soinin muhkeaa vaalivoittajan hymyä, jos kaiken lisäksi käy niin, että PerusSuomalaiset onkin ainoa vaalivoittaja, niin kuin myös on povattu. - Mutta onko tällainen käytös kansan tahdon mukaista ja merkitseekä se yhteisen Ylemme alkavaa alasajoa.
Urho Kekkosen 110-vuotissyntymäpäivänäjuhlassa presidentti Tarja Halonen joutui jälleen kerran muistuttamaan paikalle kokoontuneelle herraseuralle kansan tahdosta, jota demokratiassa sentään pitäisi noudattaa: presidentillä tulee olla valtaa. Ei niin kuin valtaeliitti haluaa kaiken vallan itselleen riisumalla presidentin vallan. Kyllä tosi paikan tullen pitää olla joku instanssi, joka ottaa vastuun ja sanoo kaapin paikan!
Karhua ei tosin pidä etukäteen nylkeä, ennenkuin vaalit on pidetty, mutta Apuun aikanaan Kansan Uutisista siirtynyt Yrjö Rautio lohkaisee Urpilaisen ilmoittamasta lupauksesta olla lähtemättä hallitukseen, jos eläkeikää nostetaan, että se sopii muille puolueille ja ettei sdp:tä hallitukseen kukaan ole pyytänytkään.
Suomen Kuvalehti kunnostautuu paitsi Ylen Ison Pajan lakkauttamisuutisella myös kertomalla Urho Kekkosen syntymäpäivänä vihdoinkin UKK:n toiveen täyttyneen siitä, ettei Lepikon torpasta saa tehdä markkinapaikkaa. Kävijämäärä on romahtanut niin, etteivät pääsymaksutulot riitä alkuunsakaan museon ylläpitämiseksi. Lehdessä on myös laaja reportaasi Matti Putkosen siirtymisestä PerusSuomalaisiin, ja Timo Soinista on politiikkasivulla jopa neljä piirrosta, joista kolmessa Timo pohtii vaalivoiton jälkeen pukkaavaa kahta ministerinpaikkaa ja sen jälkeen yhtä keisarin ...
torstai 2. syyskuuta 2010
Toistaitoinen
Tasan viikko on kulunut torstaisesta kantapään leikkauksesta Porin Keskussairaalassa. Kaksi yötä joutui viettämään sairaalassa, mutta senkin ajan sai liikkua kainalokepeillä. Koko ajan on täytynyt ottaa muutama särkytabletti turvotuksen ja särkemisen estämiseksi. Kotona on sitten oltu lauantaista lähtien.
Vasemman jalan kantapäästä operoitiin kantaluuta ohuemmaksi, jotta akillesjänne pääsee normaaliin tilaansa. Jännekin oli tulehtunut. Ei siis ihme, että varsinkin juoksemisessa aina tuntui kipua, vaikka olisi yrittänyt juosta Hämeenharjun polkujen sivussakin pehmeässä sammalikossa. Kävellessäkin lievää kipua tuntui.
Kotiin lähtiessä jalka kipsattiin puolisääreen asti kahdeksi viikoksi. Nyt sitten täytyy käyttää kahta kainolokeppiä eikä autoa voi ajaa. Työhuone kotona on alakerrassa, joten portaiden kulkemista saa harjoitella aivan tarpeekseen. Eka kertaa sain tutustua kaupungintalon melko ihmeelliseen hissiin. Se on todella hidas, koko ajan joutuu painamaan käynnistysnappia eikä seinään saa nojata, kun hississä ei ole omia seiniä.
Mitään ulkotöitä ei tietenkään voi tehdä eikä kovin pitkää matkaa kävelläkään. Aika lujaa keppien käsisijat painavat kämmenpohjaa, vaikken painakaan juuri yli 60kiloa. Ihmettelenkin, miten yli satakiloiset pystyvät käyttämään keppejä.
Kyllä täydellä syyllä tuntee itsensä toistaitoiseksi semminkin kun on tottunut vapaasti liikkumaan. Silti nytkin joka päivälle on riittänyt toimintaa. Eilen esim. olin sotainvalidien edustajana Niinisalon varuskuntakerholla kutsunnoissa, tänään Karviassa PoSan seminaarissa uudessa Karviatalossa, jossa sielläkin oli ihan riittävästi rappusia. PoSasta pitää kirjoittaa huomenna.
Vasemman jalan kantapäästä operoitiin kantaluuta ohuemmaksi, jotta akillesjänne pääsee normaaliin tilaansa. Jännekin oli tulehtunut. Ei siis ihme, että varsinkin juoksemisessa aina tuntui kipua, vaikka olisi yrittänyt juosta Hämeenharjun polkujen sivussakin pehmeässä sammalikossa. Kävellessäkin lievää kipua tuntui.
Kotiin lähtiessä jalka kipsattiin puolisääreen asti kahdeksi viikoksi. Nyt sitten täytyy käyttää kahta kainolokeppiä eikä autoa voi ajaa. Työhuone kotona on alakerrassa, joten portaiden kulkemista saa harjoitella aivan tarpeekseen. Eka kertaa sain tutustua kaupungintalon melko ihmeelliseen hissiin. Se on todella hidas, koko ajan joutuu painamaan käynnistysnappia eikä seinään saa nojata, kun hississä ei ole omia seiniä.
Mitään ulkotöitä ei tietenkään voi tehdä eikä kovin pitkää matkaa kävelläkään. Aika lujaa keppien käsisijat painavat kämmenpohjaa, vaikken painakaan juuri yli 60kiloa. Ihmettelenkin, miten yli satakiloiset pystyvät käyttämään keppejä.
Kyllä täydellä syyllä tuntee itsensä toistaitoiseksi semminkin kun on tottunut vapaasti liikkumaan. Silti nytkin joka päivälle on riittänyt toimintaa. Eilen esim. olin sotainvalidien edustajana Niinisalon varuskuntakerholla kutsunnoissa, tänään Karviassa PoSan seminaarissa uudessa Karviatalossa, jossa sielläkin oli ihan riittävästi rappusia. PoSasta pitää kirjoittaa huomenna.
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Emmuuttomuus
Ämmänriehkana Karjalan itkuvirsikunnahilta Lieksasta Helena Eronen on saanut peräti Uuden Suomen etusivulle nostettuun Timo Soinia hienosti analysoivaan blogiinsa jo yli 130 kommenttia. Hän kirjoittaa isojen puolueiden emmuuttomuuden olevan Timo Soinin suosion takana ja niinpä Uuden Suomen etusivulle on otsakkeeksi laitettu: On todella sääli, ettei Timo Soinia ole kloonattu. Näin muuten olisi voinut käydä, ellei hänen oppi-isänsä Veikko Vennamon vastaavan kansansuosion takia olisi vaalilakia muutettu niin, ettei aikaisemman käytännön mukaista useammassa vaalipiirissä ehdokkaana oloa enää sallita.
Mutta nyt on todella täydet mahdollisuudet saada muutos ja jopa raju ravistelu vanhojen puolueiden emmaattomuudelle, johon kansa on perustellisesti kyllästynyt, jopa niin ettei enää ole jaksanut käydä äänestämään. PerusSuomalaisten nousun takana on juuri monien ennen nukkumaan jääneiden rohkaistuminen vaaliuurnille, koska nyt on edes toivoa paremmasta. Ja eikö se jos mikä ole oikeaa demokratiaa, että mahdollisimman moni ottaa kantaa äänestämällä. Timo Soinikin aina sanoo, ettei hänellä ole aikaa puhella sellaisen kanssa, joka ei äänestä, koska vain ääni vaikuttaa. Jokaisen äänestämättä jättämistä harkitsevan mieleen olisikin iskostettava, että nukkuminena ei ole vaikuta mitään ja aina kuitenkin päättäjät valitaan.
Timo Soinin suosiohan on jo kauan ollut suuri. Vuosikaudet olen monen kuullut sanovan, että kyllähän se Soini puhuu asiaa ja on hyvä mies, mutta eihän sitä voi äänestää, kun olen kokoomuslainen tai kepulainen jne. Eihän PerusSuomalaisia voi äänestää, eihän se ole edes kunnon puolue. Mutta nyt uskottavuuskynnys on ylitetty, kun Timo vaali vaalilta on puolueen puheenjohtajana nostanut kannatusta: eduskuntavaalit 4,1%, kunnallisvaalit 5,4% ja EU-vaalit 9%. Ja jatkuvasti nousussa oleva gallup lupaa jo 10,7%.
Siinäkin Timo on ollut oikeassa, kun vaati täksi syksyksi vaaleja, koska uusi Kiviniemen hallitus toimii vain kuten toimitusministeriö jättäen kaikki todelliset raskaatkin päätökset seuraavalle hallitukselle. Syystä Niinistökin älähti hallituksen emmuuttomuudelle, että nykyisen hallituksen tulee toimia, seuraavaa hallitusta meillä ei ole nyt, on vain nykyinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)