Vaasleissa kysymys järkevästä rahankäytöstä

Purra: Niukkojen resurssien Suomessa on välttämätöntä olla tarkempi siitä, mihin veronmaksajan kallisarvoista rahaa laitetaan Tulevissa kunta- ja aluevaaleissa puolueilla ja ehdokkailla on suuri houkutus puhua lähinnä vain palveluista ja kilpailla keskenään niihin tehtävillä parannuksilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että vaaleissa on puhuttava ennen kaikkea rahasta. - Tosiasiassa pitkälti kyse on siitä, mihin veronmaksajan rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. Seuraavissa vaaleissa, huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa, laskeudutaan valtakunnan tasolta huomattavasti alemmaksi. Koulut, päiväkodit, liikenne, maankäyttö, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, kirjasto ja moni muu kansalaisen elämään liittyvä julkisen vallan toiminta on joko kunnan tai alueen vastuulla. Perussuomalaiset puhuu lähivaaleista. – Äänestäjä äänestää suomalaisen arkielämän jokapäiväisestä sujumisesta eli pitkälti palveluista. Vastaavasti yritystoiminnan toimivuuden varmistaminen ja uuden houkuttelu sekä kunnan asukkaiden ja veronmaksajien riittävän tyytyväisinä pitäminen ovat edellytyksiä sille, että palvelut voidaan rahoittaa ja talous pysyy kestävänä, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hän puhui tänään Helsingissä perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelman julkistustilaisuudessa. Hyvinvointi voidaan turvata vain viisaalla rahankäytöllä Tulevissa kunta- ja aluevaaleissa puolueilla ja ehdokkailla on suuri houkutus puhua lähinnä vain palveluista ja kilpailla keskenään niihin tehtävillä parannuksilla. Puheenjohtaja Purra kuitenkin muistuttaa, että vaaleissa on puhuttava ennen kaikkea rahasta. – Tosiasiassa näissäkin vaaleissa paljon kilpistyy yksinkertaisesti rahaan ja siihen, mitä sillä tehdään. Eli toisin sanoen talouteen ja asioiden tärkeysjärjestyksiin. Kuntatalous on keskimäärin paremmassa kunnossa kuin valtiontalous tai sotealueet, mutta aivan samat haasteet koskevat myös sitä. – Niukkojen resurssien Suomessa on välttämätöntä olla entistä tarkempi siitä, mihin veronmaksajan kallisarvoista rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. Kaikki nojaa tähän. Vain riittävän terve julkinen talous voi taata hyvinvointiyhteiskunnan toteutumisen ylhäältä alas. Ei mikään muu. Eivät kauniit sanat, ei moukaroiva kritiikki hallitusta kohtaan, ei oikeamielinen arvopohja, vaan talous ja viisaat ratkaisut rahojen käytössä, Purra sanoo. Verorahojen käyttö mietittävä uudelleen Koska Suomessa eletään monenlaisen epävarmuuden ja vaikeuksien aikaa, vastuullinen ja rohkea päätöksenteko, joka ottaa talouden tosissaan, on tärkeämpää kuin koskaan, Purra sanoo. – Kotimainen työikäinen väestömme supistuu samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Veroaste on jo valmiiksi liian korkealla. Tämä pakottaa valtion ohella myös kunnat ja hyvinvointialueet järjestelemään toimintojaan uudelleen. – On välttämätöntä keskittyä ydintehtävien tuottamiseen. Näiden tehtävien rahoitus ei ole turvattavissa muuten kuin karsimalla vähemmän tärkeää toimintaa, ja siksi puhumme näissäkin vaaleissa tärkeysjärjestyksestä. Samaan aikaan talouskasvua on vahvistettava edistämällä työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja parantamalla kannustimia, purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla vahvuuksiin. Kaikkea tätä tehdään jokaisella päätöksenteon tasolla, eduskunnasta alueiden kautta kaupunkien ja kuntien valtuustoihin. Purran mukaan koko veronmaksajien rahan käyttämisen järjestelmä on Suomen kaltaisessa maassa mietittävä tulevina vuosina uudelleen. – Rakenteita on saatava kevennettyä ja menoja vähennettyä samaan aikaan aidon talouskasvun mahdollistamista parantaen.

Purra patistaa kantamaan vastuuta

Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina, sanoo Riikka Purra. Mielipide|Politiikka27.1.202507:30 Kolumni Riikka Purra Käynnissä oleva julkisen talouden korjaaminen ja lähestyvät kunta- ja aluevaalit nostavat keskusteluun yhä voimallisemmin sen, miten ja mihin suomalaisten veronmaksajien rahaa vanhenevan ja vähenevän työikäisen väestön yhteiskunnassa laitetaan. Yksi näkökulma niukkojen resurssien keskusteluun kuuluu liian harvoin, ihmisen oma vastuu ja kansalaisvelvollisuudet. Mikäli emme löydä suomalaisten omaa vastuuta elämästä, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä lisää sisua ja oma-aloitteisuutta, mikään määrä verorahaa ei riitä takaamaan tulevaisuuden palveluita ja etuuksia. Kulttuuri on vuosikymmenten aikana muuttunut. Oikeuksia on valtavasti. Jonkun pitää ne taata ja veronmaksajan maksaa. Holhousvaltio on ruma sana, mutta juuri sellainen on syntynyt – ja mikä kauhistuttavinta, samaan aikaan monet valtion ydintehtävät eivät tule täytettyä riittävän kelvollisella tavalla, ainakaan suhteutettuna valtavaan verotaakkaan, joka kansalaisille lankeaa niiden rahoittamiseksi. Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse. Viranomainen ei ole lähiomainen. Holhousvaltio ei välttämättä tiedä, mitä sinun pitää tehdä eikä sille pidä sellaista valtaa antaakaan. Meillä täytyy olla rajoja ja vaatimuksia. Itsenäinen kansalainen osaa toimia ja haluaa päättää itse. Hän oppii virheistään. Ihminen, joka kantaa vastuuta itsestään, voi yleensä paremmin kuin se, joka nojaa virastoon, sen virkapäätöksiin ja tukiin. Sosiaalisen nousun tulee olla mahdollista, ja mikä parasta, se on mahdollista: myös heikommista lähtökohdista ponnistavat voivat päästä eteen- ja ylöspäin. Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina. Myös oman terveyden eteen voi usein tehdä hyviä tekoja. Tupakan ja alkoholin haittaverotuksella on ohjausvaikutus. Ruokavalion ja liikunnan osalta vastaava tuntuu olevan huomattavan vaikeaa, mutta ideoita on mielenkiintoista pohtia. Entä jos tupakoin­nin lopettamisesta ja päihteettömyydestä saisi haittaverojen välttämisen lisäksi verovähennyksen? Entä siitä, että pyrkii liikkumaan ja pysymään normaalipainoisena vähentäen monia kansansairauksien riskejä? Kun tuleva ministerikollegani Mika Poutala ( kd ) mainitsi sotekeskustelussa, että hyvällä unella, ravinnolla ja riittävällä liikkumisella pystyy usein parantamaan tilannettaan, moni kimpaantui, ja taas oli yksi kohu valmis. Luulen, että jotkut suuttuvat tällaisen (itsestäänselvyyden) kuulemisesta, koska kokevat sen heitä syyllistäväksi. Vaikka eihän siitä ole kyse. Hyviä ja ystävällisiä tekoja kannattaa tehdä kanssaihmisille, mutta myös itselleen. Jos kaikki tekisivät niin, meillä menisi paljon paremmin – taloudessakin. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

15 tunnin lenkillä

Tunninlenkillä 15 miestä juhlimme 68 vuotta täyttävää Timoa, joka Niinisalossa tehdyn lenkin päälle tarjosi meille munkkikahvit sotilaskodissa, jossa oli myös Tuula ja Hannu Juhola, jotka antoivat syntymäpäiväsankrille Timon nimellä varustettun kupin. Yhteiskuva näkyy fb-sivullani ja sankarilla on lahjakuppi kädessään

On myös Tammisunnuntai

Kirkkovuosikalenteri 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai 26.1.2025› Jeesus herättää uskon Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 8:5–13 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 8 Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanpäällikkö tuli hänen luokseen ja pyysi häneltä apua sanoen: ”Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.” Jeesus sanoi: ”Minä tulen ja parannan hänet.” Mutta sadanpäällikkö vastasi: ”Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Minä tottelen itsekin toisten käskyjä ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: ’Mene’, niin hän menee, tai toiselle: ’Tule’, niin hän tulee, tai palvelijalleni: ’Tee tämä’, niin hän tekee.” Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: ”Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella. Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Mutta ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.” Sitten Jeesus sanoi sadanpäällikölle: ”Mene. Tapahtukoon niin kuin uskot.” Sillä hetkellä palvelija parani. Kopioi teksti Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Isä, kaikkivaltias Herramme. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Me kiitämme sinua tästä rakkaudesta ja rukoilemme: Vahvista uskoamme. Auta meitä viemään sanaasi eteenpäin ja julistamaan evankeliumia, niin että kaikki kansat saisivat kiittää ja palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Me elämme liiaksi oman viisautemme varassa ja luotamme omaan voimaamme. Koettelemusten tullessa huomaamme, että viisautemme on riittämätöntä ja voimamme ovat vähäiset. Herra, opeta meille uskon yksinkertaisuutta. Auta meitä näkemään, että sinussa ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra, meidän luoksemme tulee ihmisiä idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tulevat muukalaisina, pakolaisina ja vainottuina. Meitä pelottaa, me vierastamme. Auta meitä avautumaan, ymmärtämään ja rakastamaan. Ota meidät yhdessä vastaan valtakuntasi juhla-aterialle.

Harri Heliövaara nelinpelin voittoon.

Päivän urheiluannin huippu Harri Heliövaaran tenniksen nelinpelin voitto Australian avoimissa. Hiihdossa maailmancupin sprinteissä ei loppueräpaikkaa, mutta Jasmin Joensuu 9. Joni Mäki 8, ja Emil Liekari ensi kertaa kympin sakissa eli 10.

Satakuntaakin uhkaa jääminen alle 8 kansanedustajaa ensi vaaleissa

Puolueet esittävät merkittävää muutosta edus­kunta­vaaleihin – keskusta tyrmää Myös oikeusministeriön vaalijohtaja arvostelee esitystä. Tarkoitus on madaltaa piilevää äänikynnystä eli sitä, kuinka suurella äänimäärällä puolue saa vaalipiiristä vähintään yhden kansanedustajan. STT Eduskuntapuolueiden työryhmä esittää eduskuntavaaleihin muutosta, jossa Oulun ja Lapin vaalipiireistä tulisi niin sanottu vaalialue. Puolueista keskusta kuitenkin vastustaa esitystä. Myös ministeriön vaalijohtaja arvostelee ehdotusta. Eduskuntapuolueet saivat Petteri Orpon (kok) hallitukselta tehtäväkseen madaltaa piilevää äänikynnystä vaalialuemallilla sellaisilla alueilla, joilla se on korkea. Termi tarkoittaa sitä, kuinka suurella äänimäärällä puolue saa vaalipiiristä vähintään yhden kansanedustajan. Esitetyssä maalissa Oulussa ja Lapissa äänestettäisiin jatkossakin oman vaalipiirin ehdokkaita. Puolueiden välinen paikkajako kuitenkin määrittyisi yhteisen vaalialueen tuloksen mukaan. Vaalialue syntyisi, jos vaalipiirin asukasluku laskisi niin, että sieltä valittaisiin enää alle kahdeksan edustajaa. Lapissa on jo näin, joten se olisi ensimmäisenä vuorossa. Työryhmän mukaan muutos vaatisi perustuslain muuttamista. Sitä ehdotetaan voimaan vuodesta 2031 alkaen. Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho jätti ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Keskustan mielestä loppuraportin ehdotukset pitäisi hylätä, sillä ne ovat vääriä keinoja uudistaa Suomen vaalijärjestelmää. Vaalialuemalli on puolueen mielestä liian monimutkainen ja epätarkoituksenmukainen. – Hallitusohjelmassa ja työryhmän loppuraportissa esitetyt keinot tavoitteisiin nähden pilkkovat suomalaista vaalijärjestelmää ja johtaisivat toteutuessaan äänestäjien eriarvoiseen asemaan vaalipiireissä, eriävässä mielipiteessä sanotaan. Perinteisesti vaalijärjestelmän merkittäviin muutoksiin on vaadittu eduskuntapuolueiden yksimielisyyttä. Työryhmän puheenjohtajana toimi kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Hän sanoo STT:lle ymmärtäneensä, ettei hallitusohjelmasta tehtävänantona tullut vaalialuemalli käynyt keskustalle lainkaan. Siksi esitys annettiin eriävästä mielipiteestä huolimatta. – Ei olisi sellaista muotoa vaalialuemallista löytynyt, joka olisi heille käynyt. Elon mukaan siitä puolueet olivat kuitenkin yhtä mieltä, että piilevät äänikynnykset alkavat olla jo varsin korkeita. Elo myöntää, että malli ei ole helppo ja siinä on pohdittavia seikkoja, mutta jollakin tavalla äänikynnyksiin pitäisi muuttua. – Varmasti on niin, että keskustapuoluetta ei ole tässä mallissa mukana jatkossakaan. Tietenkin se vaikeuttaa eteenpäin vientiä. Näissä on yleensä pyritty mahdollisimman pitkälle menevään yksimielisyyteen. Myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen jätti loppuraporttiin kriittisen lausuman. Työryhmän asiantuntijajäsen Jääskeläinen pitää ongelmana sitä, että Suomeen muodostuisi kaksi erilaista tapaa laskea vaalien tulokset. – Mielestäni tämä ei edistäisi vaalijärjestelmämme ymmärrettävyyttä eikä olisi omiaan vahvistamaan sitä kohtaan tunnettua luottamusta, Jääskeläinen sanoo. Hänestä sekään ei ole ongelmatonta, että Oulun vaalipiirin äänestäjät vaikuttaisivat Lapin vaalitulokseen ja päinvastoin. Jääskeläisen mukaan ehdotus olisi myös kansainvälisesti vertaillen erikoinen. Ei ole yleistä, että maan eri osissa olisi erilaiset laskentasäännöt. Jääskeläinen esittää lausumansa lopuksi kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Niistä ensimmäisessä Suomen 12 vaalipiiriä jaettaisiin uudelleen. Esimerkissä osaa vaalipiireistä yhdistettäisiin ja osaa jaettaisiin kahtia. Esimerkiksi Uudenmaan vaalipiiristä irrotettaisiin erilleen Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vaalipiiri ja Pirkanmaasta Tampereen vaalipiiri. Toisessa ehdotuksessa koko Manner-Suomesta tehtäisiin vaalialue. Vaalien tulos laskettaisiin puolueiden koko maan äänimäärien perusteella.

Yrittäjägallup

Gallup: Näin yrittäjät ajattelevat nyt Orpon hallituksesta Yrittäjistä noin puolet on tyytyväisiä hallitukseen. Tyytyväisimpiä ovat yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät ja teollisuusyrittäjät. Gallupissa pääministeri Petteri Orpoon (kok) on tyytyväisiä 44 prosenttia yrittäjistä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sai saman tyytyväisyysprosentin. petteri paalasmaa Tekijän kuva Elli Harju Tänään klo 15:38 Yrittäjistä 51 prosenttia on nyt tyytyväisiä ja 38 prosenttia on tyytymättömiä hallituspohjaan, kertoo tuore Yrittäjägallup. Hallituksen toimintaan on tyytyväisiä 43 prosenttia ja tyytymättömiä 47 prosenttia. Viime syksynä yrittäjien tyytymättömyys hallitukseen kasvoi, mutta nyt kasvu näyttää pysähtyneen. Kun vertaa hallituskauden alun lukemiin, tyytymättömyys on hieman kasvanut. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että yrittäjien tyytyväisyyttä lisää ainakin paikallisen sopimisen uudistuksen läpivienti. – Nyt on tärkeää, että hallitus toteuttaa määrätietoisesti ohjelmaansa kirjattuja uudistuksia työmarkkinoilla ja kilpailun lisäämisessä sekä tekee kasvutoimia, jotka vahvistavat Suomen kasvua. Kyvyttömyys luoda kasvua on syönyt yrittäjien tyytyväisyyttä hallitusta kohtaan, Pentikäinen sanoo tiedotteessa. Oppositioon on tyytyväisiä yrittäjistä 14 prosenttia ja tyytymättömiä 68 prosenttia. Arviot oppositiosta ovat olleet samat viime kesän jälkeen. He ovat tyytyväisimpiä Tyytyväisimpiä yrittäjiä ovat yli kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät (72 % tyytyväisiä) ja teollisuusyrittäjät (65 % tyytyväisiä). Tyytymättömyyttä on eniten yksinyrittäjien ja asiantuntijapalveluissa toimivien yrittäjien parissa. Miesyrittäjät ovat selvästi naisyrittäjiä tyytyväisempiä hallitukseen: miehistä tyytyväisiä on 59 ja naisista 38 prosenttia. Kokoomus on edelleen ylivoimaisesti suosituin puolue yrittäjien parissa, sitä kannattaa 38 prosenttia. Perussuomalaiset on toisena (13 %) ja keskusta kolmantena (9 %). Kannatusluvut ovat pysyneet viime aikoina ennallaan. Seuraavina ovat SDP (7 %), vihreät (5 %), RKP ja KD (3 %) sekä vasemmistoliitto ja Liike Nyt (2 %). SDP:n, RKP:n ja KD:n kannatukset ovat hieman nousseet ja vasemmistoliiton pudonnut. Muutokset ovat virhemarginaalissa. Yrittäjägallupiin vastasi 1 077 pk-yrityksen edustajaa 2.–9.1.2025. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 2,9 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen toteutti Verian (entinen Kantar) Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

Lenkkeilemässä

2 viimeistä tunnin lenkkiä 17.1. perjantai 2 asteen lämmössä meitä 13 jäisellä, mutta hyvin hiekotetulla kadulla Jyränkylän valoihin ja takaisin 6 km 1 t Sumuinen päivä 20.1.maanantai9 Tänään suunnattiin lenkki ns "Kultahammasrannikolle". Pikku pakkanen, jota viima vielä vähän kylmensi mutta muuten hyvä lenkkisää ja mukana oli yhdeksän miestä.

Huijausyrityksiä

Sain viestin 17.1. OSUSPANKKI: Hei! Tiliisi on liitetty uusi maksunsaaja, jos et itse ole lisännyt käy hätäisesti osoit (tähän loppuun näkyvä osuus, enkä kyllä aukaisut) Toinen viesti 19.1. POLIISIRY: Hei! Passisi on estossa käynnissä olevan esitutkintaan liittyen. Saat lisät...(tähän loppuin näkyvä osuus, enkä aukaisut! Passini muuten on tallessani!) Ja pariltakin fb-kaverilta sain tiedot: "Kasvoton Anssi Joutsenlahti lähettää kaveripyyntöjä". Olivat poistaneet ja lähettäneet tiedon ja toiselle ilmoittajalle oli luvattu poistaa. On järkyttävää tämä nettimaailma. Ei ihme, että moni joutuu huijausten uhriksi. Pitää olla tarkkana kuin porkkana! Noissa molemmissa saamissani viesteissä muuten on suomenkielen virhekin, jos siitä voi päätellä, että ei olla oikealla asialla!

Oli myös Pyhän Henrikin päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 19.1.2025› 2. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 2:1–11 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 2 Viikon kolmantena päivänä vietettiin Galilean Kaanassa häitä. Jeesuksen äiti oli siellä, ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa kutsuttiin häihin. Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.” Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan vetoisia. Jeesus sanoi palvelijoille: ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: ”Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle”, ja he veivät. Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi. Toisin kuin palvelijat, jotka olivat veden astiasta ottaneet, hän ei tiennyt, mistä viini oli peräisin. Hän kutsui sulhasen luokseen ja sanoi: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.” Tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen, ja hän teki sen Galilean Kaanassa. Hän ilmaisi sillä kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.

Suksi sujui

Ilkka Herola kiipesi palkintopallille maailmancupissa hyvän hiihdon jälkeen ollen kolmas. Yli kuukauden tauon jälkeen palannut Eero Hirvonenkin nosti hiihdolla kymmenkuntasijaa ollen 15. Naisten yhdistetyssä Minja Korhonen oli hienosti 8. Sprinttihiidoissa Jasmin Joensuu pääsi loppukisaan ja oli viides. Lauri Vuorinen miesten puolella pääsi sijalle 10. Kerrassaan hyvä päivä meidän suomalaisten kannalta.

Lentokenttäverkostoa kehitetään koko maassa

Ministeri Lulu Ranne: ”Lentokenttäverkostoa kehitetään koko Suomessa” Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne korjaa Yleisradion väitettä, jonka mukaan lentoasemayhtiö Finavia olisi harventamassa lentokenttäverkostoa. - Turvaamme lentokenttien tulevaisuuden ja lentokenttäverkostoa kehitetään koko Suomessa, Ranne painottaa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiistää Yleisradion tämänaamuisen uutisen, jonka mukaan kotimaan lentoasemien verkosto olisi harventumassa lähivuosina. Ylen mukaan valtio olisi harkitsemassa tappiollisten lentoasemien myyntiä. Kenttiä ei ajeta alas Liikenne- ja viestintäministeriö laatii parhaillaan lentoasemanpitäjien kanssa luokitusta valtakunnallisesti strategisesti tärkeille lentoasemille. Tätä koskevan Liikenne 12 -suunnitelmaluonnos on lausunnoilla. Yle väittää, että Finavian ylläpidettäväksi jäisivät valtakunnallisesti tärkeät lentoasemat ja että muista kentistä Finavia voisi luopua vähitellen vuoden 2027 jälkeen. Ranne toteaa, että hallitus on sitoutunut nykyisen lentokenttäverkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen. – Emme ole ajamassa kenttiä alas. – Lausunnoilla olevassa Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksessa esitetään, että pidemmällä aikavälillä valtio yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa arvioi lentoasemaverkon kehittämistarpeita muuttuneessa toimintaympäristössä. Arviossa painotetaan talous- ja turvallisuusnäkökulmia sekä elinkeinoelämän tarpeita. Osana tätä työtä valtio yhteistyössä lentoasemanpitäjien kanssa määrittelee kriteerit valtakunnallisesti strategisesti tärkeille lentoasemille vuoden 2026 aikana. Lentoasemaverkon säilyttäminen kirjattu hallitusohjelmaan Finavian nykymuotoisen lentoasemaverkon säilyttäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Ranteen mukaan lentoliikennettä kehitetään yhteistyössä lentoliikennetoimijoiden ja alueiden kanssa, jotta saamme taloudellisesti kestävän ja alueiden tarpeita tukevan, pitkäjänteisen mallin koko Suomeen. Finavialle kertyy tappioita eräiden vähäliikenteisten kenttien ylläpidosta. – Lentoliikenteen ostojen jatkoa ja niihin liittyviä kustannuksia käsitellään viimeistään puoliväliriihessä. Tällä hetkellä lentoliikennettä ostetaan viidelle lentoasemalle ja määrärahaa tälle on varattu maaliskuun 2026 loppuun, Ranne toteaa. Pääministeri Petteri Orpo kiistää väitteen Suomen lentokenttäverkoston karsimisesta. SUOMEN UUTISET

Katuväkivaltaa suitsitaan

Hallitus vastaa katuväkivallan uhkaan uudistamalla rikostiedustelun sääntelyä – myös viranomaisyhteistyötä vahvistetaan Politiikka 16.01.2025 Poliisin mukaan vakavien väkivaltarikosten määrä yleisillä paikoilla on kasvussa. Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa ilmiötä huolestuttavaksi ja lupaa, että hallitus tekee kaiken mahdollisen väkivaltarikosten kitkemiseksi. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden väkivaltarikosten määrä on selvässä kasvussa, ja myös nuorten osuus epäiltyinä tekijöinä on noussut. Alaikäisiä on epäillyistä vakavissa tapauksissa jopa kolmannes. Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa ilmiötä huolestuttavaksi ja lupaa, että väkivaltarikosten kitkemiseksi tehdään kaikki mahdollinen. Hän oli eilen haastateltavana Ylen A-studiossa. – Ilmiön taustalla lienee monia eri asioita, kuten mielenterveysongelmia ja huumausaineita. Usein tässä maassa käy niin, että juuri poliisi havaitsee ensimmäisenä merkit tämän tyyppisistä ilmiöistä. Rikoskierre katkaistava nopeasti Hallitus suhtautuu ilmiöön vakavasti ja tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Tavoitteena onkin katkaista nopeasti alkamassa oleva rikoskierre. – Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi, Rantanen muistuttaa. Uutena ilmiönä katuväkivallan taustalla on myös maahanmuutto. Keskusrikospoliisin mukaan pääosa tunnistetuista katujengiläisistä on maahanmuuttajataustaisia. – Tiedämme, että syrjäytymis- ja kotoutumisongelmia on myös toisen polven maahanmuuttajilla, jotka ovat syntyneet Suomessa ja ovat Suomen kansalaisia. Maahanmuutto on yksi ilmiöistä, joihin sisäministeriössä puututaan, koska katujengeissä tausta näkyy ja jengeihin tullaan nuorisorikollisuuden kautta, Rantanen sanoo. Väkivallan torjuminen on koko yhteiskunnan asia Katuväkivallan torjumisessa Rantanen pitää tärkeänä sujuvaa viranomaisyhteistyötä ja etenkin tiedonkulkua eri viranomaisten välillä. – Tältä osin lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Myös rikostiedustelulainsäädännön laatiminen on käynnissä, jotta ilmiöihin päästään aiemmin käsiksi. Rantanen muistuttaa, että katuväkivalta ei kuitenkaan ole yksin viranomaisasia tai yksin poliisiasia, vaan koko yhteiskunnan asia. – Asiassa lähdetään jo kotien kasvatusvastuusta. On myös pohdittava, mitä tänä päivänä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuu, jotta häiriökäyttäytymiseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti kiinni. Siksikin on tärkeää, että viranomaisyhteistyö toimii niin koulujen kuin lastensuojelun kanssa, jotta nuoret saadaan ajoissa pois rikolliselta polulta. Suomen Uutiset

Kankaanpään HYTE-tulos 253 100€

HYTE kerroin merkitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. ▪ Kun tarkastellaan HYTE kertoimen tuloksia voidaan todeta, että tulokset ovat kehittyneet vuosien saatossa, mutta tehtävää riittää edelleen. ▪ Pitkäjänteinen työ ja hyvinvointikertomuksien tulosten tekeminen läpinäkyväksi on osa organisaation poikkihallinnollista kehittymistä hyvinvoinnin ja terveyden osalta. ▪ Vuonna 2024 HYTE-summa/asukas on Kankaanpäässä 19,8 € / asukas, jolloin väkiluvun mukaan HYTE-kokonaissumma on 253 100 €. Vastuu • Omaa hyvinvointiaan ei voi ulkoistaa kenenkään toisen vastuulle. • Omilla valinnoilla on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen. • Omasta terveydestä ja palautumisesta huolehtiminen vaikuttaa suoraan arjessa toimimiseen ja vapaa-ajalla jaksamiseen.

Kolmen kullan Rise

Triplakultaa! Ristomatti Hakola on Imatran kuningas Ristomatti Hakola voitti Imatralla kolme SM-kultaa. Anne Kyllönen oli epäonninen. Ristomatti Hakola oli Imatralla kestävin. Kultamitali tuli jokaisena kisapäivänä. Jämin Jänteen Ristomatti Hakola otti Imatran SM-hiihdoissa kolmannen kultamitalinsa voittamalla myös kisojen päätösmatkan, miesten 20 kilometrin yhdistelmähiihdon. Hakola kukisti loppukirissä Imatran Urheilijoiden Miro Karppasen 0,9 sekunnilla. Myös pronssi meni Imatran Urheilijoille, kun Ville Ahonen kiri seuratoverinsa Remi Lindholmin edelle. Hakola voitti perjantaina parisprintin Lauri Lepistön kanssa, ja lauantaina hän oli ylivoimainen 10 kilometrin perinteisen kisassa.

Kiilholmalta meni suomenennätys

Suunnistaja juoksi 10 000 metrillä uuden Suomen ennätyksen Uutinen, jonka tekijä on Sport Content • 10 t • 1 minuutin lukuaika Suunnistaja juoksi 10 000 metrillä uuden Suomen ennätyksen Paremmin suunnistajana tunnettu Tuomas Heikkilä on juossut 10 kilometrin maantiejuoksussa uuden Suomen ennätysajan. Heikkilä juoksi SE-ajan 28.22 Valenciassa. Hän oli kilpailussa 49:s. Entiset SE-lukemat 28.47 olivat Kankaanpään Urheilijoiden Martti Kiilholman ja Mustafe Muusen nimissä. Kiilholma juoksi ennätyksensä Kaliforniassa vuonna 1980 ja Muuse Ranskan Lillessä viime marraskuussa. Heikkilän päälaji on suunnistus, mutta harjoittelunsa perusteella hän tiesi odottaa hyvää tulosta myös juoksussa. - Tiesin, että 28.30:n paikkeille minun pitäisi päästä, jos hyvä päivä osuu kohdalle. Tämä oli myös ensimmäinen juoksukilpailuni, jossa sain kunnollista vetoapua eikä yksin tarvinnut juosta, Heikkilä kertoi Urheiluliiton tiedotteessa. Heikkilä, 26, voitti kaksi vuotta sitten sprinttisuunnistuksen EM-pronssia. Hänen juoksutaitonsa ovat myös olleet hyvin tiedossa, vaikka juoksustartteja on kertynyt vähän. Viime kesänä hän juoksi 10 000 metrillä Suomen kauden parhaan ajan 29.18,21.

Jeesuskin kastettiin

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 12.1.2025› 1. vuosikerta 1. sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 3:13–17 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 3 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”

Rise on rautaa

Hiihtolajit Triplakultaa! Ristomatti Hakola on Imatran kuningas Ristomatti Hakola voitti Imatralla kolme SM-kultaa. Anne Kyllönen oli epäonninen. Ristomatti Hakola oli Imatralla kestävin. Kultamitali tuli jokaisena kisapäivänä. Jämin Jänteen Ristomatti Hakola otti Imatran SM-hiihdoissa kolmannen kultamitalinsa voittamalla myös kisojen päätösmatkan, miesten 20 kilometrin yhdistelmähiihdon. Hakola kukisti loppukirissä Imatran Urheilijoiden Miro Karppasen 0,9 sekunnilla. Myös pronssi meni Imatran Urheilijoille, kun Ville Ahonen kiri seuratoverinsa Remi Lindholmin edelle. Hakola voitti perjantaina parisprintin Lauri Lepistön kanssa, ja lauantaina hän oli ylivoimainen 10 kilometrin perinteisen kisassa.

Kultakausi jatkui

Hakola kairasi SM-kisojen toisen kullan Jämin Jänteelle – ”Syvältä sai puurtaa eteenpäin” Jämin Jänteen hiihtäjistä kolme selvisi viiden sakkiin. Ristomatti Hakola tuntee kuntonsa nyt olevan kohdallaan. Kristiina Dyer Jämin Jänteen Ristomatti Hakola hiihti selkeään voittoon kymmenen kilometrin perinteisellä Imatran SM-kisoissa. Hän lähti kisaladulle minuutin verran Markus Vuorelan perässä, ja loppusuoralla hän oli jo Vuorelan kannassa kiinni. Vahvalla tasatyönnöllä edenneen Hakolan loppuaika oli 24:33.1. Vuorela sijoittui kisassa neljänneksi 59.5 sekuntia Hakolan ajasta jääneenä. SM-hopeaa saavutti Ville Ahonen, joka tuli maaliin 17.4 sekuntia Hakolalle hävinneenä. Pronssia sai Juuso Haarala ajalla 25:04.9. ”Hiihdin tasaisen kovaa koko matkan. Sauvaurat oli aika lailla käytetty. Syvältä sai puurtaa eteenpäin”, Hakola kertoi Yleisradion haastattelussa. Oman kuntonsa Hakola kertoi nyt olevan hyvällä tasolla. ”Pitkästä aikaa tunsin ennen kisaa olevani hyvässä kunnossa. Näin en ole tuntenut moneen vuoteen”, Hakola kuvaili tunnelmiaan. Jämin Jänteen hiihtäjät menestyivät kisassa erinomaisesti, sillä Lauri Lepistö sijoittui kisan viidenneksi. Hän jäi täpärästi Vuorelan taakse 59,6 sekuntia Hakolan ajasta jääneenä. Jänteen joukkueen neljäs hiihtäjä Niko Husu oli kisan 16:s ajalla 26:13.2. Jämin Jänteelle Hakolan SM-kulta oli jo kisojen toinen. Joukkue saavutti edellisenä päivänä pariviestin SM-kultaa Hakolan ja Lepistön voimin.

JäJä kaksikko parisprintin suomenmestarit

Talviurheilu Muutos Ristomatti Hakolassa herätti huomion Joukkuekaveri huomasi muutoksen Ristomatti Hakolassa ennen kisaa. Sitten tuli kultaa. Imatra Lauri Lepistö näki Ristomatti Hakolan perjantaina Imatran hiihtostadionilla ja tiesi, että nyt kulkee. Niin myös kävi. Kaksikko voitti Jämin Jänteen riveissä miesten vapaan pariviestin Suomen mestaruuden. – Siitä on aikaa, kun ”Rise” on viimeksi ollut kisoihin tullessa iloinen kuin ilmapallo tai sanonut, että ”kun pääsisi irti”. Siitä tietää, että nyt lähtee. Oli niin irtonaista, kun vedimme avausvetoja yhdessä. Odotin, että hän pystyy haastamaan Joni Mäen, Lepistö sanoi kisan jälkeen. Hakola hiihti Jämin ankkurina. Hän iski nousuun, eikä Mäki pystynyt seuraamaan. Oranssi joukkue voitti SM-kullan 3,6 sekunnin erolla Mäen edustamaan Pohti Ski Teamiin. Imatran Urheilijoiden ykkösjoukkue nappasi pronssin. – Yllättävän hyvin lähti. Vapaata on tullut vähemmän, kun meni niin surkeasti Rukalla. Näköjään se silti kulkee. Olen tyytyväinen, Hakola iloitsi. Lauri Lepistö tiesi, että Ristomatti Hakola on iskussa. Jussi Saarinen Hakola oli marraskuussa Rukan Suomen cupissa 20 kilometrin vapaan kisan 23:s. Lumisateen piiskaamilla Imatran laduilla vapaa kulki paremmin. – Meillä oli tarkoitus pitää vauhtia. Ei hiihdeltäisi vain porukassa ja katsottaisi viimeisellä osuudella. Se onnistui ihan ok. Kuokkaloikka sopii hyvin Riselle, kun hän on kunnossa, Lepistö kehui. Ainoastaan päivän aikataulu ihmetytti. Miesten karsinta loppui noin kello 11.20, mutta finaali hiihdettiin vasta 14.30. Odottelua tuli paljon. – Jos finaali oli tv:n takia tuohon aikaan, aika-ajo olisi voinut olla myöhemmin. Aikataulu ei ollut optimaalinen, Lepistö ehdotti. Pientä rinkiä Hakola oli tyytyväinen vapaan kulkuunsa. Jussi Saarinen Hakola kilpaili edellisen kerran maailmancupissa joulukuun puolivälissä Davosissa. Hän oli perinteisen 20 kilometrillä yhdeksäs. MM-mitalisti vietti kolme viikkoa Davosissa harjoitellen, mutta päätti hyvissä ajoin, ettei lähde Tour de Skille. Tarkoitus oli hiihtää tammikuun alussa Ruotsissa Jällivaaran Skandinavia-cupissa, mutta tapahtuma peruttiin pakkasen takia. Hakola voitti 4. tammikuuta Tampereen Fis-kisojen perinteisen 20 kilometrin. – Olen ollut nyt kaksi viikkoa kotona etelässä. Olen kiertänyt Oittaan 1,5 kilometrin latua. Kotiasiat ovat kunnossa ja lumi on hieno elementti, joulukuussa kihloihin mennyt ja Kauniaisissa asuva Hakola veisteli. Jämin Jänne voitti kultaa. Jussi Saarinen Lepistö sairastui juuri ennen kauden alkua, mikä näkyi tuloksissa. Rukan maailmancupin vapaan 20 kilometriltä tuli 34:s sija, eikä menestys parantunut Lillehammerin maailmancupissa. Kouvolalaislähtöinen hiihtäjä ei päässyt 30 parhaan joukkoon myöskään Lillehammerin Skandinavia-cupissa joulukuussa. Imatralla hän hiihtää kaikki viikonlopun kolme matkaa, sillä panokset ovat kovat. – Rukan Suomen cup ja maailmancupin yhteislähtö olivat ok-kisoja, mutta sen jälkeen on vaihdellut. Hiihdän Imatralla kaikki kolme kisaa. Loppukauden ohjelma määräytyy niiden mukaan. Imatran SM-hiihdoissa annetaan näyttöjä Les Rousses’n, Engadinin ja Cognen maailmancupeihin.

Päivän gallup

Ylen gallup: SDP yhä ykkönen, kokoomus hönkii niskaan SDP pitää Ylen teettämässä tuoreimmassa kannatusmittauksessa johtopaikan, vaikka kokoomus onkin kirinyt kaulaa pienemmäksi. Perussuomalaiset jatkaa kolmantena. Ylen julkaisema tuore kannatusmittaus kertoo, että oppositiopuolue SDP:tä äänestäisi 23,3 prosenttia, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Edellisessä mittauksessa SDP:n kannatus oli 24 prosenttia. Pääministeripuolue kokoomus on puolestaan parantanut asemiaan ja saanut nostettua kannatustaan 20 prosenttiin. Nousua edelliseen Ylen teettämään mittaukseen on 1,2 prosenttiyksikköä. Toisen hallituspuolueen eli perussuomalaisten kannatus jatkoi laskuaan ja painui 14,9 prosenttiin. Hallituspuolueiden eli kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n yhteenlaskettu kannatus oli nyt 42,7 prosenttia. Edellisessä Ylen teettämässä mittauksessa hallituspuolueiden kannatus oli 41,2 prosenttia. FAKTAT Puolueiden kannatus SDP 23,2 % (-0,8) Kok. 20,0 % (+1,2) PS 14,9 % (-0,2) Kesk. 13,1 % (0) Vas. 8,9 % (+0,1) Vihr. 8,3 % (+0,1) KD 3,9 % (-0,1) RKP 3,9 % (+0,6) Liik. 1,5 % (-0,8) Muut 2,3 % (-0,1) Taloustutkimus toteutti kyselyn 9. joulukuuta 2024 ja 7. tammikuuta 2025 välisenä aikana. 2 533 haastatellusta kantansa ilmoitti 1824. Virhemarginaali on enintään kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomen Sotilasurheiluliitto palkitsi Niinisalon Varsukunnan Urheilijat

8.1.2025 Niinisalon Varuskunnan Urheilijat saivat tunnustuksen Sotilasurheiluliitto on myöntänyt vuoden 2024 vaikutuspalkinnon Niinisalon Varuskunnan Urheilijoille (NiiVU) tunnustuksena heidän merkittävästä panoksestaan sotilasurheilun kehittämisessä ja kenttätason toimintojen edistämisessä. Palkinto luovutettiin arvokkaassa vuoden sotilasurheilijoiden palkitsemistilaisuudessa Santahaminassa 8. tammikuuta. "Hyvältä tuntuu, tämä on hieno tunnustus," totesi Marko Vormisto, yksi Niinisalon Varuskunnan Urheilijoiden hallituksen jäsenistä. "Olemme pienellä ydinporukalla tehneet tätä työtä jo vuosia, mutta on mahtavaa, että olemme saaneet mukaan aktiivisesti myös muita jäseniä ja osallistuneet isompiin tapahtumiin." Monipuolista toimintaa ja yhteisöllisyyttä NiVU:n toiminta on vuosien varrella laajentunut kattamaan laajan kirjon urheilulajeja ja yhteisöllisiä tapahtumia. Hallituksen jäsen Antti Annala nosti esiin seuran aktiivisuuden erilaisissa urheilutapahtumissa: "Olemme järjestäneet pelireissuja jääkiekko-, lentopallo- ja koripallo-otteluihin sekä osallistuneet tapahtumiin, kuten Jukolan viestiin ja 24 tunnin hiihtoon Kankaanpäässä. Tänä vuonna tavoittelemme parikymmentä hiihtäjää mukaan." Lisäksi seura on kehittänyt jäsenetuja ja tarjonnut välineistöä vapaa-ajan käyttöön: "Meillä on jäsenkortit, joilla saa etuja paikallisista yrityksistä, ja olemme hankkineet kajakkeja ja suppilautoja jäsenien käyttöön," Annala kertoo. Jäsenistöä on ollut useamman vuoden ajan noin 130 henkilöä, mikä kertoo seuran vakaasta suosiosta. Tulevaisuuden suunnitelmia ja yhteistyötä Vaikka NiVU:n toiminta on jo monipuolista, suunnitelmia on myös tulevaisuutta varten. "Hallitukseen tulee aina parin vuoden välein uusia jäseniä, mikä tuo toimintaan uusia ideoita. Suunnitelmissa on muun muassa lähteä seuran väen kanssa Salpausselän kisoja katsomaan," Vormisto paljastaa. Seuran jäsenet arvostavat erityisesti Porin prikaatin tarjoamaa tukea: "Aina ollaan saatu prikaatista apua, mikä on mahdollistanut monipuolisen toiminnan," Annala kiittelee. Esimerkki yhteisöllisyydestä Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja totesi palkinnonjakotilaisuudessa: "Niinisalon Varuskunnan Urheilijat ovat osoittaneet esimerkillistä toimintaa sekä yksilö- että yhteisötasolla. Heidän panoksensa sotilasurheilun edistämisessä on tärkeä osa liittomme missiota vahvistaa Suomen puolustusvoimien henkilöstön fyysistä ja henkistä suorituskykyä." Tämä tunnustus on osoitus siitä, kuinka pienellä mutta aktiivisella porukalla voidaan saavuttaa suuria asioita ja luoda yhteisöllisyyttä liikunnan kautta.

Honkajoen miestenpiiri

Vuoden ensimmäinen mistenpiiri Honkajoen seurakuntatalolla pidettiin tänätiistai-iltana ja jatkoa seuraa aina kahden viikon välein. Tarjoiluna on tietysti makkarat ja sitten pullakahvit. Hartautta ja laulamista tietysti myös. Tänään vielä loppiaisen jälkeisenä päivänä lauloimme Kauneimmat joulu-lauluvihosta. Päivän lumisadekin oli sopivasti päättynyt ja paikalla meitä oli kaksikymmentä heti näin vuoden alkajaisiksi!

2. sunnuntai joulusta

‹Sunnuntai 5.1.2025› 2. sunnuntai joulusta Joulujakso, jouluaika Liturginen väri: valkoinen Herran huoneessa Tämän pyhäpäivän perinteisen evankeliumin aihe on Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä. Varttuessaan joulun lapsi etsii oman kutsumuksensa salaisuutta. Kristillinen seurakunta kohtaa Jeesuksen kokoontuessaan jumalanpalvelukseen kirkkoon, Jumalan huoneeseen. Siellä se yhdessä taivaan enkelien ja pyhien kanssa kiittää ja ylistää Jumalan suuria tekoja. Sieltä se myös löytää oman kutsumuksensa ja tehtävänsä. Yhteinen jumalanpalvelus ja toistemme palveleminen kuuluvat yhteen. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 2:41–52 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 2 Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä. Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: ”Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme.” Jeesus vastasi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?” Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti. Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä. Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä. Päivän rukoukset 1 Iankaikkinen Jumala, kaiken hyvyyden lähde. Sinä kutsut ihmisiä siihen yhteyteen, johon olet ihmisen luonut ja tarkoittanut. Auta meitä löytämään kotimme sinussa ja rakastamaan tätä pyhää huonetta, jossa lahjoitat meille itsesi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Jeesus, Jumalan Poika. Sinä tahdoit jo lapsena viipyä temppelissä taivaallisen Isäsi luona. Herätä meissäkin halu etsiä hänen läheisyyttään maailman kiireen ja hälinän keskellä. Tee meistä elävän Jumalan palvelijoita, jotka kuuntelevat avoimin sydämin hänen sanaansa ja antavat sen tulla todeksi jokapäiväisessä elämässään. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset

Seppo Tiitinen miesten mies

Viikolla TV 1 esitti eduskunnan entisen pääsihteeerin Seppo Tiitisen haastattelun. Sen innoittamana luin jo toiseen kertaa hänen yhdessä Pekka Ervastin kanssa kirjoittaman muistelmakirjan Tiitinen Vakoilijoita ja veijareita. Olihan Tiitinen ennen pääsihteerikauttaan suojelupoliisin pitkäaikaisin päällikkö ja jo sitä ennen kahden tärkeän eduskunnan valiokunnan perustuslaki- ja ulkoasianvaliokunnan sihteeri. Itselläni oli kunnia olla viimeisen eduskuntakauteni 2011-15 varapuhemiehenä ja näin puhemiesneuvostossa, kanslia- neuvostossa ja muutenkin hyvin sujuneessa läheisessä yhteistyössä hänen kanssaan. Muistelmakirjaa 253 sivua voi suositella avaamaan silmiä niin SUOPOn kuin eduskunnankin toimista yhteisen isänmaamme Suomen parhaaksi. Niinpä Tiitinen voi todeta eduskunnasta kiistattomasti tulleen suomalaisen poliittisen keskustelun ja päätöksenteon päänäyttämön puoluetoimistojen jäädessä enemmänkin vaaliorganisaatioiksi. Eikä Suomen tulevaisuus hänen mukaansa näytä lainkaan huonolta, sillä meistä itsestämmehän se on kiinni. Kun vastuullisesti pidämme huolta omista eduistamme, niin meillä on kaikki edellytykset selviytyä jatkossakin. Näin Seppo Tiitinen lausui toukokuussa 2018. Tämä pitäisi muistaa myös nyt, kun olemme aloitaneet jo vuoden 2025, ja hallitus- oppositio erot näyttävät siirtävän syrjään tämän yhteisestä edusta kiinnipitämisen!!!

Pakkaskelin lenkki

Unto Vuorinen on paikassa Kankaanpään Liikuntakeskus. 3 t · Kankaanpää, Satakunnan maakunta · Tunnin Lenkillä 11 osallistujan kera. Lähtiessämme lenkille osui silmiin kuu ja sen yläpuolella erikoisen kirkas tähtönen, Venus tai Jupiter. Mukava oli lenkkeillä kirpsakassa säässä reimannsuoraaa pitkin aina koskenojan risteykseen ja siitä alueen läpi promecon ohi ja Esson takapihan kautta keskuskadulle ja siitä sitten cittarin ohi takaisin lähtöpisteeseen. Kärkiryhmä piti hyvää vauhtia ja olimme jo ajoissa ja alle tunnin mentiin reippaasti ja jälkiruhmä melko lailla sen tunnin. Hyvä lenkki taas, kiitos taas kaikille. Vuoden ensimmäinen lenkki suoritettu.😃👍 Anssi Joutsenlahti Eniten osallistunut Mutta kyllä vaan lämmin tuli, vaikka pakkasta 10 astetta, kun pidettiin vauhtia ja oli riittävästi oli vaatetta yllä!😊

Ruotsin jengirikollisuus varoittava esimerkki

Ennakkovaroitus suomalaisille veronmaksajille: Yksi jengirikollinen maksaa yhteiskunnalle miljoonia ja tuhat jengirikollista miljardeja Perussuomalaiset ovat vuosikaudet varoittaneet Ruotsin tiestä ja siitä, kuinka Suomessakin jengirikollisuus pian räjähtää käsiin. Taloudellisten tosiasioiden pitäisi saada hälytyskellot viimein soimaan hyssyttelijöidenkin päässä. Niinpä käsistä karannut jengirikollisuus kustantaa esimerkiksi ruotsalaisille veronmaksajille 322 miljardia kruunua seuraavan 15 vuoden aikana. Jengirikollinen on aktiivinen keskimäärin 15 vuotta ja sinä aikana hän tahkoaa hyvinvointiyhteiskunnalle 23 miljoonaa kruunua menoja. Summaan on laskettu mukaan poliisin, tuomioistuimen sekä vankeinhoidon kulut. Jos yhden rikollisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätään vielä kahden vammautuneen uhrin kustannukset, summaan tulee 75 miljoonaa kruunua lisää. Jengirikollisuuden hinta 28 miljardia Ampumisissa on kyse epämiellyttävästä taloudellisesta paradoksista – on paljon halvempaa, että uhri kuolee kuin että hän invalidisoituu loppuiäkseen. – Tällaisiin summiin päädyimme muutama vuosi sitten, kun perehdyimme södertäljeläisjengin oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Olemme kaivelleet myös tietokantoja ja tehneet runsaasti haastatteluja. Kuultavina ovat olleet niin rikolliset, rikosten uhrit, poliisit, hoitohenkilökunta, tuomarit kuin sosiaaliviranomaisetkin, kertoo selvityksen tehnyt kansantaloustieteilijä Ingvar Nilsson Göteborgs-Postenissa. Ruotsissa on poliisin tietojen mukaan 14 000 jengirikollista, joten heidän tekemänsä rikokset kustantavat veronmaksajille uskomattomat 322 miljardia kruunua 15 vuodessa. Se tekee euroissa runsaat 28 miljardia. Ampumisten laajemmat vaikutukset selvitetään Uppsalan yliopistossa on meneillään tutkimusprojekti, jossa jengiväkivallan ja ampumisten seurauksia tarkastellaan laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Fokusta siirretään pois rikolliskeskeisyydestä muihin yhteiskunnan jäseniin. Tutkija Mattias Öhmanin mukaan tutkimuksessa käydään läpi kaikki Ruotsissa tapahtuneet ampumistapaukset vuodesta 2016 eteenpäin. Poliisi on pelkästään kuluvana vuonna kirjannut tähän mennessä 250 ampumista. Tutkijat pyrkivät yksityiskohtaisten yksilötason tietojen, rekisterien ja muun datan avulla selvittämään, millaisia vaikutuksia jengiväkivallalla on ollut esimerkiksi terveydenhuoltoon, lääkkeiden käyttöön, asuntojen hintoihin sekä oppimistuloksiin. SUOMEN UUTISET

Uudenvuodenpäivä

Kirkkovuosikalenteri ‹Keskiviikko 1.1.2025› Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tammikuun ensimmäinen päivä sai kirkollisen sisältönsä jo ennen kuin sitä vietettiin kalenterivuoden vaihtumisen päivänä. Päivä on ns. joulun oktaavi (kahdeksas päivä, viikon kuluttua vietettävä jälkijuhla). Kuvaus Jeesuksen lapsuudesta on ehtinyt ympärileikkaukseen ja nimenantoon asti, ja siihen liittyen tekstit puhuvat Jeesuksen nimen merkityksestä. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei meille ole annettu. Jeesus-nimi merkitsee ’Herra on apu, Herra pelastaa’. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 2:21 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 2 Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.