Ylösnousemuksen riemun päivä

Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet Poikasi riemullisella ylösnousemisella kukistanut kuoleman ja avannut meille tien ikuiseen elämään. Auta meitä turvautumaan hänen kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tuomaan pelastukseen. Kunnia ja kirkkaus, voima ja valta sinulle, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 2 Suuri Jumalamme ja Isämme, sinä annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa koittaa uuden luomisen aamun. Herran päivä on tullut, pelastuksen lähde auennut. Pyhässä kasteessa olet liittänyt meidätkin Kristuksen voittosaattoon. Ylistämme sinua tänä pääsiäisaamuna ja iloitsemme pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Kristus, alussa sinä olit kirkkaana Sanana Jumalan luona ja kaikki luotiin sinun kauttasi. Maailma sai valon ja elämän. Lankeemus toi tänne kuoleman varjon, mutta sinä voitit kuoleman. Pääsiäisaamu säteilee kirkkauttasi. Kukista synti ja kuolema sydämistämme, sytytä meihin pääsiäisen valo. Anna meissä puhjeta esiin uskon, toivon ja rakkauden ihmeen. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä. Me kiitämme sinua siitä, että muutit mustan yön autuaaksi aamuruskoksi. Sinä herätit ennen auringonnousua kuolleista hautaanlasketun Jeesuksen, veljemme. Sinä teit ihmisen kuoleman hetkestä hänen taivaallisen syntymäpäivänsä. Se minkä itkien kätkemme hautaan, on nouseva maasta ja laulava ikuisesti kiitostasi. Ylistämme sinua, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 5 Elävä Jumala, sinä veit profeettasi keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Sinä teit uuden luomisen ihmeen: herätit eloon kuivuneet luut. Näin annoit toivottomuuden hautaan vaipuneelle kansallesi lupauksen, että viet sen maanpakolaisuudesta takaisin omaan maahan. Kiitos siitä, että tänäänkin saamme luottaa sinun mahdollisuuksiisi ja ihmeisiisi toivottomuuden ja kuoleman keskellä. Luo Hengelläsi elämää ja toivoa kaikissa, jotka tuntevat olevansa hukassa, hengettömiä ja riisuttuja. Anna valosi loistaa kaikille kuoleman kentille. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 6 Jeesus Kristus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Seurasimme tietäsi Getsemanen puutarhasta Golgatan ristille. Sinä jäit yksin. Kaikkein lähimmätkin ystäväsi väsyivät tukemaan sinua. Kiitos, että olit uskollinen. Kiitos, että annoit henkesi meidän vuoksemme. Tänä ihmeellisenä aamuna mekin iloitsemme yhdessä opetuslasten ja kaikkien ystäviesi kanssa. Hauta on tyhjä! Kuolema ei voinut pitää sinua vallassaan. Ylistämme sinua, joka elät nyt ja aina. 7 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua pääsiäisaamun salaisuudesta. Ihme on tapahtunut. Jeesuksen hauta on tyhjä. Se mitä on tapahtunut, on niin suurta, että meidän on vaikea sitä ymmärtää. Ylistämme voimaasi ja rakkauttasi, joka on kuolemaakin suurempi. Täytä meidät kaikki pääsiäisaamun toivolla ja ilolla. Ole ylistetty ikuisesti. 8 Vapahtajamme Jeesus. Pitkäperjantai on ohi. Kiitos, että johdatit meidät surusta pääsiäisaamun iloon. Me emme ymmärrä kuolemaa. Se tuntuu vieraalta ja pelottavalta. Kiitos, että sinä nousit kuolleista. Kiitos, että sinä elät ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä. Kiitos, että eläessämme ja kuollessamme saamme olla sinun sylissäsi. Me ylistämme sinua nyt ja ikuisesti.

Pääsiäiskokko roihuaa

Vihteljärven perinteisellä pääsiäiskokolla runsaasti väkeä, sain arpavoitonkin ja syötiin maukkaita vohveleita! Oikella kuvassa illan spiikkeri Jari Koskela jututtaa Kankaanpään Hörhiäistä Niina Vekoa. 3 kuvaa fb-sivulla!

Ervasti onnellisimmasta maasta

Suomiko muka maailman onnellisin maa? Epäusko kalvaa, kun seuraa eduskunnan kyselytuntia Jos uhkia tai huolenaiheita ei ole, poliitikon pitää sellaisia nopeasti keksiä tai piru hänet seuraavissa vaaleissa nokkii. Kolumni Pekka Ervasti Kun Suomi valittiin ensimmäisen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi, täältä lähti oikaisu tutkimuksen tekijöille: ”Olette laskeneet väärin!” Joku ilmaisen peruskoulun kasvattama, Pisa-nero oli räknännyt desimaalit uudestaan ja tullut tulokseen, ettei Suomi sittenkään ole niin onnellinen kuin selvitys väitti. Nyt samaa tulosta hierotaan naamaamme jo seitsemättä kertaa, mutta epäusko kalvaa edelleen. Epäilyt saavat vahvistusta jo pelkästään seuraamalla eduskunnan kyselytuntia. Muutaman puheenvuoron jälkeen käy selväksi, että suomalaiset ovat kauhuissaan sosiaaliturvan leikkauksista, terveydenhuollon tilasta ja duunarien oikeuksien kaventamisesta. Bensan ja sähkön hinta ovat sietämättömällä tasolla. Suomalaiset ovat monin tavoin kohtuuttomassa tilanteessa. Ainakin omakotitaloissa eletään kovia aikoja. Perheissä on valtava huoli. Kohta ei ole varaa edes ruokaan! Siitä huolimatta kehitysapua holvataan kuin Kankkulan kaivoon. Aivan oma lukunsa on tietysti turvallisuustilanne. Kuinka kukaan voi olla onnellinen, kun itärajan takaa uhkaa pakotettu pakolaisvyöry kauheine seurausilmiöineen? Entäpä talous sitten? Valtion velkaa on kohta niin paljon, että joudumme Brysselin holhoukseen, joka sitä paitsi on jo päättänyt museoida kaikki Suomen metsät ja suojella lapsia jahtaavat suurpedot. Kaikki yllä mainitut kauhu- ja kielikuvat on poimittu täysistunnon puheenvuoroista. Eivät kuulosta maailman onnellisimman kansan edustajien mielipiteiltä. Menes väittämään kenelle tahansa poliitikolle olevasi onnellinen ja eteesi lyödään rätinki, että sinä et voi olla onnellinen. Politiikassa ei voi menestyä, jos väittää asioiden olevan ainakin suhteellisesti ottaen aika hyvin – jos vaikkapa Haitiin verrataan. Jos uhkia tai huolenaiheita ei ole, poliitikon pitää sellaisia nopeasti keksiä tai piru hänet seuraavissa vaaleissa nokkii. Etujärjestöt, konsultit ja päivystävät dosentit tuottavat uusia huolenaiheita liukuhihnalla. Onnellisuusbarometrin kriteerit kansalaisten tyytyväisyydestä, bruttokansantuotteesta, sosiaalisesta tuesta, elinajanodotteesta, vapaudesta ja korruptiosta ovat paperia, kun toiseen vaakakuppiin pistetään karu fakta, että Suomessa ei voi saada yhteiskunnan tukea lemmikin hoitokuluihin. Aivan erityisen kummalliselta onnellisuusselvityksen tulos tuntuu nykyisen hirmuhallinnon aikana. Vaikka yhteiskunnallinen tilanne on sekava ja vaikeasti ennustettava, yksi asia on kuitenkin Suomessa satavarma: nykyhallitus on aina huonompi kuin edeltäjänsä – onneksi kuitenkin parempi kuin seuraajansa. Kolumnin kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Kankaanpäätä kiertämässä

Päivän jakelukierroksella otettuja kuvia täysin kylläkin eri puolilla Kankaanpäätä. Luomajärven v.1969 lopetettu koulu, josta v.2020 on tehty 287 sivuinen kirjakin. Ja näin pääsiäisaikaan sopivasti maitolaiturilla hurja noita-akka Korvaluoman raitilla. On muuten auto sen näköinen, että on ajettu kaikilla mahdollisilla sivuteillä, jotka todellakaan eivät parhaimmassa kunnossa ole tätä nykyä! Kuvat fb-sivullani!

Veteraanitoiminta loppumassa

Tänään saimma olla Satakunnan Sotaveteraanipiirin vaikuttavassa päätösjuhlassa Porin seurakuntakeskuksessa. Ohjelma oli todella arvokasta monine puheineen ja musiikkia esittivät puhallinorkesteri SVeitsikko sekä perinnekuooro Vaarinlaulu. Edellisviikolla olimme vastaavassa tilaisuudessa Porin Suomalaisella klubilla, jossa oli Satakunnan Sotainvalidipiirin lopettamisjuhla. Veteraaneja ja varsinkin vielä runsaslukuisempina olevia veteraanileskiä ei kuitenkaan unohdeta, vaan perinnetyötä jatkaa perustettu Tammenlehvän perinnejärjestö.

Jämin Jänteen miehet jäi hopealle SM-viestissä

Jämin Jänne taipui hopealle – ankkuri joutui vaikeaan paikkaan Ristomatti Hakolan ja Markus Vuorelan kyyti ei riittänyt pudottamaan kilpakumppaneita. Jämin Jänteen miehet taipuivat hopealle. Kuvassa vasemmalta Niko Husu, Ristomatti Hakola, Markus Vuorela ja Lauri Lepistö. STT, Pasi Rein 24.3. POHTI SKITEAMIN ensimmäiset viestinviejät Juuso Haarala, Juuso Mäkelä ja Joel Ikonen järjestivät ankkuri Joni Mäen täydellisiin asemiin Äänekosken SM-hiihtojen 4x10 kilometrin viestissä. Mäki palkitsi erinomaisen esityön tekijät seuran ensimmäisellä pitkän viestin Suomen mestaruudella. Pyhäjärveläisellä seuralla oli ennestään mestaruus pariviestistä ja kaksi pronssia neljän osuuden viestistä. ”Voitto merkitsee paljon. Suomen mestaruus on ollut tavoitteena siitä asti, kun tulin seuraan vuonna 2015”, Mäki kertoi. ”Koko kylä on mukana hommassa. Kylän raitilla kysellään aina”, ovatko hiihtäjät kunnossa. Mäki kiihdytti viestin viimeiselle osuudelle yhdessä Jämin Jänteen Lauri Lepistön kanssa. Kaksikko piti sen verran vauhtia, ettei Imatran Urheilijoiden Miro Karppanen tavoittanut heitä. ”Olen monta vuotta odottanut, että pääsisin viestin ankkuriosuudella ihan samaa aikaa kärjen kanssa. Nyt lähtöpaikka oli ihanteellinen kuten osasin jo ennalta toivoa”, Mäki jatkoi hiihtonsa vaiheista. ”Parin, kolmen kilsan jälkeen uskoin voittoon. Vauhti oli sopivan mukava.” JÄMIN JÄNTEEN hopeajoukkueessa hiihtivät Lepistön lisäksi Niko Husu, Ristomatti Hakola ja Markus Vuorela. ”Aina kisataan kaikkia vastaan, mutta Jonin ihan viimeksi halusin siihen. Tiesin, että tällä radalla ja tällä kelillä häntä on vaikea tiputtaa, ja lopussa hän on varmasti vahva”, Lepistö tunnusti. Y Eikä Mäen väkevä ratkaisu tullut Lepistölle minkäänlaisena yllätyksenä. ”Tiesin, minkälaista se on, kun olen ennenkin hiihtänyt Jonia vastaan.” Peesihyöty oli sunnuntain kelissä melkoinen, mikä lykkäsi ratkaisun ankkuriosuudelle. Pohdin mestaruus rakentui Juuso Mäkelän ja Joel Ikosen sitkeyteen Ristomatti Hakolan ja Markus Vuorelan kyydissä.

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai Pääsiäisjakso, paastonaika Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Vapahtajamme Jeesus Kristus. Tänään tahdomme muistella ihmeellisiä tekojasi. Haluamme liittyä mielessämme niihin, jotka tervehtivät sinua palmunlehvät käsissään. Vaikka emme aina osaa ilmaista iloamme yhtä riemullisesti kuin he, sinä näet sydämemme hiljaisen ilon. Avaa kaikki mikä meissä on lukossa, jotta voisimme ottaa sinut vastaan. Ylistys sinulle ikuisesti. 2 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Sinä lähetit Poikasi elämään ihmisenä ja kärsimään kuoleman ihmisten puolesta. Anna meille armosi, että näkisimme hänessä nöyryyden esikuvan ja muistaisimme hänen pelastavaa kärsimystään ja ristinkuolemaansa. Auta meitä pysymään hänessä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Jeesus Kristus, Vapahtajamme. Ihmiset juhlivat tuloasi Jerusalemiin, mutta jättivät sinut sitten yksin kärsimään. Anna meille rohkeutta ja lujuutta, niin että pysymme sinussa myös vaikeuksien ja vastoinkäymisten hetkinä. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Jumala, sinä saavut riemusaatossa kansasi keskelle. Mutta miten outo onkaan kunniasi: painua kuin vehnänjyvä kuoleman tomuun. Ylistämme sinua, kunniassasi käsittämätöntä. 5 Erityisesti palmusunnuntain iltana Pyhä Jumala, siunaa alkava hiljainen viikko. Pysäytä meidät ajattelemaan Poikasi kärsimystä ja kuolemaa. Auta meitä tunnistamaan ihmiskunnan kärsimyksessä hänen kasvonsa ja varjele, ettemme koskaan unohtaisi niitä. Anna meidän kokea ristin sanomassa rakkautesi ja ylistää sitä elämällämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 6 Erityisesti palmusunnuntain iltana Jeesus Kristus, Herramme. Riemuhuudot ympäröivät sinut, kun ratsastit Jerusalemiin. Mutta nyt alkaa jo hämärtää, tiedämme, että pian olet yksin. Sinä olet matkalla kohti pilkkaa ja häpeää. Olet matkalla kohti pimeyden ja rakkauden ristiä, jolla annoit elämäsi toisten puolesta. Herra, vahvista meitä kantamaan omaa kärsimystämme, auta huomaamaan toisten tuska, kun kohtaamme sen. Anna meille herkät korvat, jotta osaisimme kuunnella kivun ja tuskan kieltä. Opeta meitä luottamaan siihen, että kärsimyksessäkin sinä olet lähellä. Anna meille ylösnousemuksen valoisa toivo, kun joudumme ahdinkoon ja umpikujaan. Jeesus Kristus, armahda, sinä joka Isän ja Pyhän Hengen kanssa elät ikuisesti.

Taas Kankaapään kaksikko SM-mitaleille, nyt Rise ennen Markusta

Ristomatti Hakola kuittaili seurakaverilleen mitalihiihdon jälkeen: ”Se ei vaan osaa hiihtää” Ristomatti Hakola ja Markus Vuorela porhalsivat myös lauantaina mitaleille. Timo Riihentupa, Pasi Rein STT JÄMIN JÄNTEEN Ristomatti Hakolan ja Markus Vuorelan suksi luisti sunnuntainakin SM-laduilla Äänekoskella. Kaksikko oli palkintopallilla jo perjantaina vapaan tyylin 10 kilometrin kilpailussa. Sama meno jatkui lauantaina perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin takaa-ajon SM-kilpailussa. Sijoitukset vain vaihtuivat: Hakola oli lauantaina toinen ja Vuorela kolmas. Kilpailun jälkeen hyväntuulinen kaksikko kohtasi Ylen haastattelussa, jossa Vuorela kertoi Hakolan hiihtäneen suksien päälle. Pitikö se paikkansa? ”En hiihtänyt. Se ei vain osaa hiihtää”, Hakola vakuutti Ylelle ja viittasi Vuorelaan. Kilpailussa Perttu Hyvärinen hiihti selvään voittoon, mutta Jämin Jänteen miehet kamppailivat ratkaisevista mitaleista Arsi Ruuskasen kanssa. Hakola piti takaa-ajajaryhmässä vauhtia. ”Pojat eivät olleet halukkaita vetämään. Ajattelin, että jos Late (Lauri Vuorinen) tulee ryhmään, niin lopputaistelu tulee olemaan tiukempi. Ajattelin pitää sen 15 sekunnin eron. Sen verran minulla oli henkinen yliote Vuorelaan ja Ruuskaseen loppukirissä, että luotin pystyväni irrottamaan vielä (loppukirin)”, Hakola virkkoi. Hakola irtaantuikin kaksikosta. Vuorelan ja Ruuskasen lopun kamppailu kääntyi Jämin Jänteen miehen eduksi. ”Niin hirveän näköistä, että en halua itsekään nähdä sitä. En tiedä, miten tuo latu on saatu noin pehmeäksi”, Vuorela lohkaisi loppukiristään. Hakola hävisi Hyväriselle 48,3 sekuntia. Vuorela oli Hyväristä 52,7 sekuntia hitaampi. Hakolaa huvitti myös Vuorisen jälkeen kuudenneksi hiihtäneen Remi Lindholmin huutelut. Lindholm oli uhkaillut kilpailun aikana, että "täältä tullaan". ”Pelotteli meitä sillä huutelullaan, mutta siihen se varmaan hengästyi”, Hakola naureskeli. ”Kannattaisi keskittyä hiihtämiseen.” Vuorela paljasti, että kaksikko oli sopinut Jämin Jänteen huoltopaikalla koodisanat, jotta vastustajat eivät ymmärtäneet kaksikon kilpailun aikana sopimia taktiikoita. ”Ensimmäinen koodisana oli ’lepo’. "On vissiin Leponiemi menossa" tarkoitti, että tiputetaan Arsi vauhdista. Aika pian sen jälkeen käytettiin koodi ’Pirjon Pakari’, joka tarkoitti loppukiriä, Vuorela avasi salakieltä. ”Lopuksi vielä ’your control’ -komennolla annettiin lupa pommittaa. Yksi koodisana jäi myös käyttämättä, mutta sitä ei pysty tässä kertomaan.” HYVÄRINEN yllättyi ylivoimaistaan. ”Aika yllättävä veto. En tiedä, jostain syystä vahingossa olen yllättävän hyvässä kevätkunnossa”, Hyvärinen totesi. ”Kyllä tämä hyvä kevätkunto on aika paljon minua yllättänyt. Iso pettymys on, että nyt on kunnossa. Ei tällä kunnolla enää mitään tee tässä vaiheessa kautta, sitä olisi ollut mukava olla vaikkapa kuukausi sitten paremmassa kunnossa. Mutta tämä [SM-kisat] on ihan mukava ja hieno tapahtuma”, Hyvärinen jatkoi. Kisaa sauvottiin hitaissa ja kosteissa olosuhteissa. Ajoittain oli sakeaa lumipyryä, välillä lumentulo oli vähäisempä

SM-mitalit Kankaanpään pojille Markus ja Rise

Pasi Rein 19:49 STT ÄÄNEKOSKEN SM-hiihdot alkoivat perjantaina isommitta yllätyksittä, kun arvokisaedustajat valtasivat mitalisijat. Vieremän Koiton Kerttu Niskanen voitti vapaalla hiihtotavalla naisten vitosen mestaruuden ennen Ikaalisten Urheilijoiden Krista Pärmäkoskea ja Vantaa Hiihtoseuran Jasmi Joensuuta. Miesten kympillä Puijon Hiihtoseuran Perttu Hyvärinen jätti Jämin Jänteen Markus Vuorelan ja Ristomatti Hakolan himmeämmille mitaleille. Iivo Niskanen jätti kilpailun hiihtämättä noidannuolen takia. Kärkihiihtäjien erot kasvoivat lumisateessa yllättävän isoiksi. Kerttu Niskanen starttaa lauantain takaa-ajoon 18,5 sekunnin erolla Pärmäkoskeen ja 33,4 sekuntia ennen Joensuuta. Hyvärisen ero Vuorelaan on 17,8 ja Hakolaan 25,8 sekuntia. KÄRKIHIIHTÄJÄT uhkaavat saada vastusta myös säästä. Jos lumi- tai räntäsade hurjistuu rankaksi, ensimmäisinä hiihtävät joutuvat auraamaan latua. Leppoisalla asenteella kevään kisoja hiihtävä Hyvärinen ei murehtinut säätä etukäteen. ”Hiihdetään, vaikka riekkoja sataisi”, Hyvärinen naureskeli. Vuorelalle raskaat olosuhteet ovat vain eduksi. ”Minulle sopii tällainen keli, jossa tarvitaan vahvaa selkää ja tyhmää päätä”, Vuorela virnuili. Vuorela vahvisti, että perjantai-illan ohjelmassa oli taktiikkapalaveri Hakolan kanssa. ”Eiköhän me jotain juonita”, Vuorela arveli. Hakolan mielestä taktiikka oli kovin ilmeinen. ”Hiihdetään Make kiinni ja nostetaan oranssit esiin”, Hakola viittasi Jämin Jänteen värikkäisiin hiihtoasuihin.

Kymmenes kerta rukousaamiainen

Suomen kansallinen rukousaamiainen pidettiin tänään 10. kerran, olen ollut jokaisessa mukana! Paikkakunta Helsinki Ensimmäisen kerran 2015 Vuosittain Järjestäjä Suomen kansallinen rukousaamiainen ry Eduskunnan Raamatturyhmä Kotisivut Suomen kansallinen rukousaamiainen on vuosittain järjestettävä kristillinen aamiaistilaisuus, joka kokoaa yhteen politiikan ja elinkeinoelämän edustajia. Tapahtuman tarkoitus on rakentaa yhteistyöverkostoja ja kontakteja kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöryhmiin, henkilöihin ja organisaatioihin kristillisen maailmankuvan pohjalta. Tilaisuuden järjestää Suomen Kansallinen Rukousaamiainen ry yhdessä eduskunnan raamatturyhmän kanssa.[1] Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Vuonna 2016 tapahtuma järjestettiin Kalastajatorpan Hilton-hotelissa, jolloin tapahtumaan osallistui yli 150 osallistujaa jotka edustivat liike-elämän johtajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.[2] Rukousaamiainen on kutsuvierastilaisuus, johon osallistuu myös ulkomaalaisia vieraita.[3] Tapahtuman pääpuhujia ovat muun muassa olleet Pekka Huokuna ja Tapio Luoma.[4] Suomen kansallisen rukousaamiaisen suunnittelu sai alkunsa Sauli Ahvenjärven ja Antero Laukkasen toimesta, jotka kokosivat yhteen toimijoita eduskunnasta ja kristillistä järjestöistä. Tapahtuman taustalla on ohjausryhmä, yhdistyksen johtokunta ja joukko vapaaehtoisia.[5]

Voiko tämä olla totta

Kommentti: ”Hakaniemi halusi näyttää keskisormea” – ay-liike haluaa nöyryyttää Petteri Orpon kuin Golgatan tiellä Työmarkkinakaaos jatkuu ainakin pääsiäiseen saakka kuin onneton Golgatan tie. Kyseisellä tiellä vasemmistovetoinen ay-liike haluaa nöyryyttää pääministeri Petteri Orpon (kok) pohjia myöten, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaalto (sdp) rokottivat Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta yhdellä lisälakkoviikolla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaalto (sdp) rokottivat Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta yhdellä lisälakkoviikolla. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Timo Haapala 19:18 IHMEHÄN se olisikin ollut, jos työmarkkinasopua olisi yht’äkkiä alettu rakentaa keskiviikkona, kun osapuolet – ay-liike, hallitus, EK ja Suomen Yrittäjät – ovat nokitelleet toisilleen kuukausikaupalla ja Suomi seisoo poliittisten lakkojen takia. Osa näin saattoi naiivisti luullakin. Lähestyvä pääsiäinenhän on ihmeiden ja ylösnousemuksen aikaa. Mutta näin tapahtumat etenivät. Lue lisää: Näin lakot jatkuvat – Eloranta: Tapaaminen Satosen kanssa oli pettymys ENSIN työministeri Arto Satonen (kok) kehui päivän tapaamisia SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan (sdp) ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen (kesk) kanssa hyvähenkisiksi ja piti ratkaisujen löytymistä mahdollisena. Fiilis oli kuulemma se, että esimerkiksi lausuntokierroksella olevasta paikallisesta sopimisesta ja pääluottamusmiesten asemasta voitaisiin ehkä neuvotella, sopukin voisi löytyä. Se olisi ollut se sinapinsiemen, jonka kasvun myötä olisi neuvotteluja olisi voitu jatkaa muistakin kiistakohdista. Sitten Satonen lisäsi, että lakkojen tai niiden uhan alla hallitus ei neuvottele. Lause oli kuin terrorismivaroitus. ” Menikin reilu tunti, kun SAK:n hallitus ilmoitti Jarkko Elorannan suulla, että poliittisia lakkoja jatketaan saman tien viikolla samoissa kohteissa kuin nytkin. SAK:n hallituiksella ei kauan nokka tuhissut, kun se ilmoitti poliittisten lakkojen jatkuvan. SAK:n hallituiksella ei kauan nokka tuhissut, kun se ilmoitti poliittisten lakkojen jatkuvan. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA MENIKIN reilu tunti, kun SAK:n hallitus ilmoitti Jarkko Elorannan suulla, että poliittisia lakkoja jatketaan saman tien viikolla samoissa kohteissa kuin nytkin. Hallituksen piirissä reaktio SAK:n päätökseen oli selvä: – Hakaniemi halusi näyttää keskisormea, IS:lle tulkittiin. Tulkinta on taatusti oikea. SAK:n hallituksessa oli todennäköisesti paperit valmiina jo etukäteen tapahtuipa neuvotteluissa Satosen kanssa mitä tahansa. Itse tapaaminenhan oli sovittu jo hyvissä ajoin etukäteen. MUTTA riittääkö ay-liikkeelle viikon nokitus vai onko luvassa lisää? Rahkeissa on varaa, vakuuttivat ay-herrat kuin yhdestä suusta. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntin (sdp) mukaan liitolla on valmius vielä nykyistä huomattavasti järeämpiin työtaistelutoimiin, SAK:n oma esitys olisi ollut tilanteen jäädyttäminen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ennalleen, mitä tulee esimerkiksi työehtojen minimitasoon. Kaiken taustalla kyse on myös siitä, kenelle tässä maassa valta kuuluu. Tilanne on karannut käsistä jo aikoja sitten. Hakaniemessä oikeistohallituksen pääministeri Petteri Orpo (kok) halutaan nöyryyttää pohjamutia myöten, viis siitä, mitä se maksaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallituksineen on ay-liikkeen hampaissa. Orpo sanoi keskiviikkona olevansa pettynyt siihen, että lakot jatkuvat. Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallituksineen on ay-liikkeen hampaissa. Orpo sanoi keskiviikkona olevansa pettynyt siihen, että lakot jatkuvat. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA NORMIKANSALAINEN on tippunut ulkokehälle, missä mennään. Propaganda ja disinformaatio yhdistettynä vaikeisiin TES-kuvioihin ei ole helpointa seurattavaa. Paikalliseen sopimiseen ja pääluottamusmiehen asemaan liittyvä sapelinkalistelu ei tilannetta selkiinnytä. Nyt tilannetta kärjistää erityisesti se, että Orpon ja Riikka Purran (ps) hallitus haluaa eduskunnan käsittelyssä olevan työrauhalainsäädännön voimaan jo vapuksi. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon (sdp) mukaan kyseessä on symbolinen hyökkäys, joka on ajoitettu työläisten pyhälle päivälle. Se jää nähtäväksi, onnistuuko hallitus tavoitteessaan. Yleensä eduskunnassa pakkaa tulemaan mutkia matkaan. ” Sen taistelun taustalla on puolestaan ay-liikkeen pyhistä pyhin: työehtosopimusten yleissitovuus. MUTTA Ei ay-liikkeessä yhtä päivämäärä pelätä, vaan tätä: Kun hallitus ensin saa rajoitettua poliittiset lakot 24 tuntiin ja korottaa lakkosakkoja, sen jälkeen ay-liikkeen on entistä vaikeampi pitää puoliaan neuvotteluissa paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytyneiden työantajien ulkopuolelle. Sen taistelun taustalla on puolestaan ay-liikkeen pyhistä pyhin: työehtosopimusten yleissitovuus. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Neuvottelut vientivetoisesta palkkamallista, jota Arto Satosen valtiosihteeri Mika Nykänen (kok) selvittää, etenevät, jahka yllä mainittu konkelo on saatu selvitettyä. Samaan aikaan poliittisten lakkojen hinta nousee. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) laski uuden lakkoviikon vahinkojen hinnaksi 260 miljoonaa entisten päälle. Palkansaajat maksavat puolestaan poliittisten lakkojen hintaa lomautuksina ja irtisanomisina, kun tavara ei kulje lakkoihin syyttömille firmoille. Lue lisää: Kommentti: Syövätkö AKT:n ahtaajat jo palkansaajien solidaarisuutta? Toinen lakkoviikko alkaa uhkakuvilla KIISTAN ytimeen noussut paikallinen sopiminen ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa pelimerkkinä ay-väännöissä, mutta paikallisen sopimisen historia on mielenkiintoinen. Se ei ole suinkaan aina kaatunut Hakaniemen ay-liikkeen vastustukseen, vaan asialla ovat olleet myös yrittäjät ja elinkeinoelämä. Mikael Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät torppasi paikallisen sopimisen etenemisen luottamusmiespakosta syntyneeseen periaatteelliseen riitaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana 2016. Jo aikaisemmin paikallisen sopimisen laajentamisen järjestäytymättömien työnantajien ulkopuolelle kaatoi EK:n edeltäjä Teollisuuden ja Työnantajan Keskusliitto (TT) Paavo Lipposen (sdp) ykköshallituksen aikana 1997, koska Etelärannassa ei tuolloinen hyvällä katsottu järjestäytymättömien työnantajien aseman parantamista. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Timo Haapala

Väki kokoontuu

Kiva nähdä lounas Jämijärvellä keräsi seurakuntakodin mukavasti puolilleen eli lähes viisikymmentä ruokailijaa. Oli tosi mukava nähdä paikan päällä paljon tuttuja. Samoin illan miestenpiirissäHonkajoen seurakuntakodilla 25 henkeä sai viettää mukavaa yhdessäoloa pari tuntia. Mukana oli meidän vakikävijöiden lisäksi harvinaisempiakin vieraita kuten entinen kirkkoherra Johan Lampinen ja ensikertalainen seurakuntatyöhön harjoittelemassa oleva Maria Pirttikagas niin miesten piiri kuin olikin, olihan juuri pyhänä Marian päiväkin😊😘🥰

Kyllä uudistuksia on tehtävä

Kansanedustaja Jari Koskela 21 t · Kolumni Lauttakylä-lehdessä Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä Hallituksen työelämäpolitiikka on herättänyt paljon kritiikkiä ja saanut ay-liikkeen reagoimaan massiivisilla poliittisilla lakoilla, jotka syventävät taantumaa entisestään. Korostan, että kyseessä on poliittinen lakko, ei perinteinen työehtoihin liittyvä työtaistelu. Ay-liike on siis lähtenyt voimakkaasti vastustamaan kansan valitseman eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa hallitusta. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Vaikka hallituksen ajama politiikka on isossa kuvassa varsin maltillista, edustaa se kuitenkin eräänlaista käännöstä siitä jäykästä työmarkkinajärjestelmästä, johon Suomessa on pitkään totuttu. Järjestelmän jäykkyys on juuri se syy, miksi uudistuksille on nyt tarvetta. Suomessa ei ole ollut aitoa talouskasvua 16 vuoteen. Julkinen velkasuhteemme jatkaa kasvuaan. Kuten huittislainen sanonta kuuluu: on syöty enemmän kuin tienattu. Tähän täytyy saada muutos aikaan. Ja nyt on viimeiset hetket tehdä tämä tarvittava muutos. Vanhaan tapaan jatkamalla hyvinvointivaltiolta putoaa pohja pois. Meitä uhkaa lisäksi EU:n liiallisen alijäämän menettely, jolloin talouspolitiikkaamme ohjaillaan rajojemme ulkopuolelta ja silloin toimet ovat monta kertaa vaikeampia kuin nyt hallitusohjelmassa on sovittu. Yhteinen valuutta euro on yksi syy uudistuksille. Suomen työmarkkinat eivät ole sopineet yhteen yhteisvaluutan kanssa. Kun sekä työmarkkinat että valuutta ovat joustamattomia, silloin työttömyys ja velka ovat kasvaneet. Kun liityimme euroon meidän olisi pitänyt tehdä työmarkkinoille ne toimet, joita vasta nyt tehdään. Perussuomalaisena tietysti suhtaudun yhteisvaluuttaan kriittisesti, koska pidän sitä poliittisena projektina. Kanootin alla olevaa vettä on kuitenkin soudettava. Hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi. Jos se olisi Perussuomalaisten yksin tekemä, se olisi erilainen. Ohjelma on kuitenkin hyvä ja sitä pitää käsitellä kokonaisuutena. Kokonaisuutena se tekee työnteosta kannattavampaa, madaltaa yritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä ja tekee Suomesta vakaamman investointiympäristön ulkomaisille sijoittajille. Tämä kaikki luo lisää vaurautta ja hyvinvointia koko Suomelle. Siten pystymme huolehtimaan tulevaisuudessa niistä, jotka eivät kykene itsestään huolehtimaan.

Pakko on korjata, muuten hukka perii

Suomen Uutiset maaliskuu 18, Valtiolla on kroo­ni­sesti liikaa menoja ja tehtäviä – niitä on pakko leikata – Purra: Miksi tämän kuule­minen on joil­lekin niin kauhean kivu­liasta? Politiikka Suomen valtio on jättiveloissa ja veronmaksajan taakka erittäin raskas. Kuitenkin samaan aikaan monet julkiset peruspalvelut ovat heikossa jamassa, ja jopa perustavanlaatuisten palvelujen saatavuudesta voi joutua taistelemaan. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan: minkä johtopäätöksen itse tekisit tässä tilanteessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa: – Monet muistelevat hyvällä 1980-luvun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita. Kuulemma tärkeät asiat toimivat hyvin. Kokonaisveroaste oli tuolloin alle 40 %. Valtiolla ei ollut myöskään juuri velkaa. Suomi eli tulojensa mukaan. – Täysin toisin on nyt. Velka on valtava ja kasvaa vaan. Veronmaksajan taakka on raskas. Samaan aikaan monet peruspalvelut ovat heikossa jamassa. Jopa aivan hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisista palveluista joutuu usein taistelemaan – eikä siltikään saa. Onko muka muita vaihtoehtoja? Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan tilannetta henkilökohtaisesti. – Ajattelepa itse, minkälaisen johtopäätöksen teet? – Minä teen sellaisen, että valtiolla on kroonisesti aivan liikaa menoja ja tehtäviä. Niitä on pakko leikata. Miksi tämän kuuleminen on joillekin niin kauhean kivuliasta? Onko muita vaihtoehtoja? SUOMEN UUTISET

Matkalla ylhäiseen isänmaahan

Ensin oli tihkusadetta, iltapäivän puolella muuttui lumen hiutailuksi ja nyt oikein lumisateeksi, jota on luvattu sunnuntaina päivään asti vähintään 10 senttiä. Vielä Honkajoella siunauksen jälkeen ei pieni lumihiutailu haitannut vainajaa hautaan laskettaessa ja jopa lapioitaessa arkku peittoon. Saattajia oli paljon, olihan kyseessä 91-vuotias yhdeksän lapsen äiti ja itsekin seitsemän sisaruksen sarjasta. Ja muistotilaisuudessa ei adresseista ollut tulla loppua laisinkaan, niin moni oli halunnut hänen viimeistä maanpäällistä matkaansa muistaa hyvän matkan toivotuksin perille ylhäiseen isänmaahan, aivan niin kuin virressäkin sanotaan: On juhla meille valmistettu hääsaliin Isän ylhäisen, on taivaan herkut valmistettu, ne ovat lahja Jeesuksen.

Kulta-Kallen kanssa Eetunaukiolla

Vuosi vierähtänyt nopsaan ja paljon on ehtinyt tapahtua! 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 15. maaliskuu 2023 · Jaettu seuraaville: Julkinen Keskellä Kulta-Kalle Eetunaukiolla Porissa! Kuvat fb-sivullani

Purran uusin kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa

Riikka Purra väläyttää uuden valtionyhtiön perustamista energia-alalle ”Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa. Mielipide|Talous12.3.2024 Kolumni Riikka Purra Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut rehellisyyden ohella määrätty nöyryys, pessimismikin. Kuluva kevät vetää todellakin nöyräksi julkisen talouden haasteiden edessä. Pelkästään valtio nettovelkaantuu yli 10 miljardia euroa kuluvana vuonna. Emme kuitenkaan saa vaipua kansakuntana synkkyyteen. Suomi tarvitsee vastuullisen budjettipolitiikan ja menosopeutuksen ohella näkemyksiä siitä, kuinka luomme tähän maahan toivoa ja uutta kasvua. Vaikka palvelut ovat nostaneet osuuttaan bruttokansantuotteestamme, Suomi elää teollisuudesta jatkossakin. Maamme menestys on perustunut aina säntilliselle työnteolle ja sitkeälle vastuunkannolle. Valitettavasti globaali rakennemuutos ja kansainvälinen kilpailu veivät meiltä paljon paperiteollisuutta ja elektroniikkateollisuutta nokioineen. Tarvitsemme uutta ajattelua ja rohkeutta tehdä. Geopoliittisen tilanteen vuoksi omavaraisuuden ja strategisen teollisuuden merkitys nousee nopeasti. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja automaatiotekniikassa. Liekkisulatusmenetelmä 1940-luvulta on suomalaisen insinöörityön taidonnäyte. Hallitusohjelmamme tarkoittaa lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tarvitsemme myös kokonaan uusia ideoita. Pohjois-Suomi ja Pohjanlahden alue elävät mielenkiintoista kehitysvaihetta geopoliittisen tilanteenkin vuoksi. Alueella on paljon perinteikästä teollisuutta, ja uutena teemana vetytalous on kovassa nosteessa. Meidän ei kannata välttämättä myydä tuulisähköämme ulkomaille halpaan hintaan, vaan käyttää se itse kotimaisissa teollisuusprosesseissa. Teollisuudessamme tulisi tavoitella mahdollisimman korkean jalostusasteen kotimaisia arvoketjuja prosessiteollisuudessa. Tarvitsemme joka tapauksessa lisää kotimaista ydinvoimaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Kuva: Tero Pajukallio Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista. Valtiolla on melko paljon sijoitusvarallisuutta likvideissä arvopapereissa, jota voitaisiin mahdollisesti paremmin hyödyntää tällaisissa uuden kasvun hankkeissa. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Uusi energiakonsortiumi voisi esimerkiksi osallistua pienydinvoimalahankkeisiin ja ratayhteyksien rakentamiseen. Ratayhteyksien rakentaminen Torniosta länteen voisi mahdollistaa uutta kaksikäyttöistä logistiikkaa Pohjanmeren suuntaan. Infrastruktuuripanostuksilla voi olla siten myös laajempaa strategista merkitystä. Jäämeren radan sijasta kannattaisi hyödyntää valmiita ratayhteyksiä Ruotsista Norjaan. Pohjois-Suomen uusi teollisuusekosysteemi voisi saada näin mahdollisuuksia esimerkiksi uuden prosessiteollisuuden vientituotteille. Voimme pärjätä kovenevassa kilpailussa vain kokonaisvaltaisella ajattelulla. Myös valtiolla voi olla tässä oma, mahdollistava roolinsa. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten

Talvisodan päättymisen päivä

Talvisodan 84-vuotispäättymispäivänä Kankaanpään miestenpiirin kokoontumisessa Hakoniemessä lauloi kuvan miesten kvartetti ja luin mm. Mannerheimin päiväkäskyn 13.3.1940. Ennen päiväkäskyä kuuntelimme Suomen varjelusväen laulun: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa: Sinuun koskea ei mikään valta saa! Sua me suojelemme, Verin me varjelemme! Ollos huoleton - Poikas valveell´ on!

Päällekkäisyyksiä

Asioita näyttää vain menevän päällekkäisin niin tällä kuin ensi viikollakin. Tänään johdin hyvinvointialueen Turvallisuuden ja varautumisen lautakuntaa. Samaan aikaan olisi voinut olla etänä HVA:n hallituksen iltakoulussa. Huomenna talvisodan päättymisen 84 vuotispäivänä olen Kankaanpään miestenpiirissä Hakoniemessä klo 14 ja samoihin aikoihin on perinteinen seppeleen lasku Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistomerkillä. Ensi viikolla puolestaan tasan viikon päästä Minna Canthin päivänä tiistaina illalla klo 18 on vuorossa joka toinen viikko pidettävä Honkajoen miestenpiiri ja myös Vatajankosken kuntaliiton hallitus. JO kello 16 on Asunto Oy Aarniokosken hallituksen kokoontuminen. Ja torstaina, kun olen ilmoittatunut ja ostanut myös junaliput Helsingin kansalliseen rukousaamiaseen, olisi koolla myös Länsi-Suomen osuuspankin edustajisto. Jotta silleen 😘😊

Tunnin lenkki viisi vuotta

Roktähti Juissi Läskinen Tunnin Lenkki Tasan viisi vuotta sitten, eli 11.3.2019 starttasi kuusi miestä St1:ltä Unto Vuorisen houkuttelemana lenkille ja nyt on sitten viisi vuotta lenkkeilty viikoittain. Aluksi maanantaisin ja jo muutaman vuoden myös perjantaisin. Mukana on vuosien saatossa ollut ainakin 70 lenkkeilijää mutta nykyisin ns "ydinryhmään" kuuluu n 20. Tänään juhlalenkiltä oli muutama vakiokävijä poissa mutta kuvassa olevat 14 miestä kuitenkin taivalsi Myllymäen lenkin, eli tasan 6 km tasan tuntiin. Lenkin jälkeen nautittiin vielä kahvit uunituoreiden viinereiden kera Sport Cafessa. Siitä kiitokset synttärisankari Jarille 68 vuotta.

Valkoinen hevonen

Valkoinen hevonen laitumella sopeutuu hyvin kuvaan lumisella laitumella. Kuva tänään lehdenjakoreissulla Ristilänperällä mutta valkoinen heppa näkyi myös Koukunkulmallakin!

Holmenkollenin hiihdot ruutuun

Kyllä koko talvenkin olen ihmetellyt ja kummastellut ja tänään viimeksi, kun nyt Holmenkolleninkaan hiihtoja ei TV 2 näytä ei huomennakaan. Ja todella pitkin talveakin on jätetty hiihdon mailmancupin kisoja näyttämättä säännöllisesti. Ja näyttöaikaa todella olisi, tämän päivän esimerkki mitä näytettään: Yhdistetyn MC M ja N, Alppihiihdon MC, hiihtosuunnistuksen SM, Kahvakuulapuolimaraton SM, Mäkihypyn MC, snowcrossin, taekwondon, snooker outin ja snow rugbyn SM:t, uinnin SM, ampumahiihdon MC. JOTTA SILLEEN!!! Ja kuitenkin uskoisin, että hiihto sittenkin on talvilajeista yksi seuratuimmista ja myös menestyksekkäimmistä lajeistamme.😘😍🥰😊

Tunnin lenkkiläisille kahvituksiakin

"Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähän kompuroittaiskin." sanoo vanha viisas suomalainen sananlasku. Niin mekin 11 miestä, kun reitti vei Jämintieltä Keskuskatua torin ohi Tapalankadulle ja sieltä Myllymäen ja Asemakadun ja Tehtaankadun kautta 6,5 km matkan takaisin liikuntakeskukseen, jossa Jarmo tarjosi maittavat viinerikahvit syntymäpäivänsä kunniaksi. Aikaakin meni hipun verran yli tunnin eli 3 minuuttia! JA MIKÄ PARASTA, TAAS ENSI MAANANTAIN LENKIN PÄÄLLE ON LUVATTU SYNTTÄRIKAHVIT SAMASSA LIIKUNTAKESKUKSEN KAHVILASSA. SAMALLA JUHLISTETAAN TUNNIN LENKIN 5-VUOTISPÄIVÄÄ😘😍🥰😊

Tarjan päivän onnittelut

Yöpakkasia, liukastakin keliä siellä missä ei ole sulaa. Toripäivilläkin piipahtaminen, Wanhoissa valokuvissa katsottiin myös nimipäivän kunniksi Tarjojen kuvia, joukossa sisarenikin, onnittelut kaikille Tarjoille 😘😍🥰😊 Päivään mahtui myös kaksi toimituskeskustelua, molemmat vainajat kymmenlapsisesta sisarussarjasta ja toisella itselläänkin oli ja on kymmenkunta lasta. He ovat niitä työn raskaan raatajia, kaiken kunnioituksemme ansaitsevia🌷🌺🌹

Purra europarlamenttiryhmämme kokouksessa Helsingissä

Purra: Edessä suku­polven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todel­linen mahdol­li­suus murtaa EU-parla­mentin vasem­mis­to­li­be­raali ylivalta” Politiikka Perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) kokoontuu Helsingissä keskiviikosta perjantaihin. Kokouksessa puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra painottaa, että tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat koko sukupolven tärkeimmät. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että tämän vuoden vaaleissa on käsillä todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta. – Olemme viime vuosina nähneet erittäin myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja meillä Suomessa. Tämä on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen näissä maissa, mikä on samalla vaikuttanut myönteisesti sisäpolitiikan lisäksi myös EU:n tasolla. Olen varma, että näemme tulevaisuudessa entistä enemmän ECR-puolueita hallitusvastuussa. Lähes kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että ECR-ryhmän koko kasvaa edellisiin, vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna. – Tavoitteemme pitää olla hyvin kunnianhimoinen, nimittäin Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän aseman saavuttaminen. Silloin ECR voisi vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin, jossa on aivan liian pitkään nähty suuri jälki sosialistien ja vasemmistoliberaaliryhmien liitosta, Purra sanoo. Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaan uusia ratkaisuja Purra toteaa, että etenkin ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan osalta Eurooppa tarvitsee nyt kipeästi uusia, poliittisia ratkaisuja. Turvapaikanhakijoiden asemaa koskevassa poliittisessa keskustelussa ja kansalaiskeskustelussa usein viitataan vanhoihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven sopimukseen. Purra kuitenkin huomauttaa, että vuosikymmeniä sitten tehtyjen sopimusten tarkoituksena ei ole koskaan ollut edistää ihmisten massasiirtolaisuutta mantereelta toiselle. – Eurooppa ei voi eikä se tule olemaan ainoa vihreä saareke likaisessa maailmassa tai vastaanottokeskus kaikille parempaa elintasoa etsiville kehitysmaiden ihmisille. – Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevat kansainväliset sopimukset eivät ole enää ajan tasalla. Sopimukset jopa estävät meitä toimimasta tehokkaasti, ja samalla ne estävät hallitsemasta Eurooppaan suuntautuvien laittomien siirtolaisten virtaa. Eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on uudistettava Purra huomauttaa, että viime vuosina Euroopassa on vahvistunut poliittinen näkemys tavoitteesta ulkoistaa turvapaikkahakemusten käsittely turvalliseen EU:n ulkopuoliseen maahan. – Seuraavalla EU-parlamenttikaudella onkin välttämätöntä jatkaa eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan kunnianhimoista uudistamista. Vastaavasti ulkorajojen suojaamisen hybridihyökkäyksiltä täytyy olla mahdollista myös EU-lainsäädännössä. Neuvoteltu maahanmuuttopakti ei anna tähän minkäänlaisia edellytyksiä. ECR-ryhmä ei voi tinkiä tiukasta Venäjä-politiikasta Perussuomalaiset viimeistelee EU-poliittista ohjelmaa, joka julkaistaan myöhemmin keväällä. Purra painottaa, että perussuomalaisten näkemyksen mukaan Venäjän uhkaan vastaamiseen ei pidä kuulua minkäänlaista jossittelua. – Huolimatta Venäjän aiheuttamasta kaaoksesta ja pahuudesta Euroopassakin on edelleen suosittuja poliittisia liikkeitä ja valtiomiehiä, jotka haluavat sivuuttaa Venäjän uhan ja palauttaa Euroopan ja Venäjän poliittiset ja taloudelliset suhteet takaisin Ukrainan sotaa edeltäneeseen aikaan. Mielestämme ECR-ryhmä europarlamentissa ei kuitenkaan voi tinkiä Venäjä-politiikastaan vain saadakseen ryhmään uusia jäsenpuolueita, Purra linjaa. SUOMEN UUTISET

Pekka Ervasti: Kirjoittaja on eräkirjailija ja politiikan toimittaja.

Suomalainen jahti tarjosi jymy-yllätyksen sumuisten metsien muukalaiselle Suomalainen jahti on ulkomaalaiselle metsästäjälle elämys, mutta ei aina sellainen kuin hän odottaa. Pekka Ervasti kertoo hirvijahtiin osallistuneen Heikon päivästä. Jaa artikkeli Kuuntele Normipäivä jahdissa. Kylmää, kosteaa ja hiljaista. Heiko pistää päähänsä vanhan metsästyshattunsa, tirolilaismallia. Vihreää huopaa ja toisella syrjällä villisian karvoista sidottu, partasutimainen tupsu – hopeaisella helalla tietenkin. Vispilä haraa vastaan, kun lakin päälle vedetään suomalaisten metsästyssäännösten mukainen oranssi pipo. Ach Du Lieber! Ylleen Heiko on vetänyt monissa saksanhirvijahdeissa kuluneen sarkapuvun peuranluisilla napeilla. Jalassa käsityönä valmistetut nahkasaappaat mallia Luftwaffe. Käteen vielä jalopuinen kävelysauva, joka on kätevä vipuvarsi varsinkin gemssijahdissa, kun pitää kavuta jyrkkiä alppirinteitä. Tarpeen tullen keppiä voi käyttää myös ampumatukena. Edellisillan päivällisellä Heiko kertoi tulleensa Suomeen ensimmäistä kertaa. Tuntemukset ovat vaihtelevaiset. Isä oli komennettu tänne sota-aikana ja jäi puna-armeijan vangiksi. Toisin kuin monet muut kohtalotoverinsa, hän selvisi hengissä ja palasi kotimaahansa poikkeuksellisesti jo miltei heti sodan päättymisen jälkeen. Ulkomaalaiset metsästäjät ovat usein äärimmäisen saalishakuisia. He haluavat käyttää lyhyen metsästysaikansa pohjoisissa taigametsissä mahdollisimman tehokkaasti. Hirvijahdissa tavoite on tietysti komea sarvipääsonni. Siksi intoa on joskus yli oman tarpeen ja liipaisinsormi herkkä. Heiko väittää, että hänelle riittää pelkkä kokemus suomalaisesta jahdista. ”Kun edes näkisi hirven, sekin olisi elämys.” ”Nyt tiedän, millaista on haudassa: kylmää, kosteaa ja hiljaista.” Asettelemme vieraan aamulla passiin. Hän istahtaa mukanaan tuomalle kolmijalkaiselle jakkaralle ja nostaa mersun hintaisen, riista-aiheisin kaiverruksin koristellun kaksoisluodikon polvilleen. Lämpötila on nollan tietämillä. Maisema sumuinen ja äänetön. Viikolla sataneen lumen rippeitä tipahtelee tuuheiden kuusien oksilta. Keli on suomalaiselle erämiehelle kohillaan, mutta keskieurooppalaiselle metsästäjälle se tuo outoja mielleyhtymiä. ”Nyt tiedän, millaista on haudassa: kylmää, kosteaa ja hiljaista”, Heiko summaa, kun istumme puolen päivän aikaan tulille nauttimaan suomalaisen jahtipäivän kulinaristista herkkua, mustaksi korvennettua makkaraa. Iltapäivän ajo saa lentävän lähdön. Ajomies huutaa radioon, että ketjun edessä juoksee pesänrakennuspuuhista yllätetty karhuemo kahden pennun kanssa. ”Ei saa ampua!” Tietenkin ne tormaavat kohti Heikoa, jolla ei ole edes radiota. Onneksi hän jähmettyy suolapatsaaksi. Kun murahteleva emo vie pennut aivan passin vierestä, metsästäjä seuraa vain katseellaan. Kun ryntäämme paikalle, Heiko puristaa edelleen kivääriä rystyset valkoisina. ”Adrenalin, adrenalin”, hän hokee leuka täristen. Karhutokka jatkaa pakoaan pitkin metsätietä. Saamme näköhavainnon eläimistä, kun seuraamme jälkiä autolla. Emo ja poikaset loikkivat auton edessä juuri niin kauan, että Heiko ehtii nähdä ne toisen kerran takapenkiltä, mutta niin lyhyen aikaa, ettemme ehdi näpätä yhtäkään kuvaa. Illalla saunassa ja päivällisellä jälkipeli käy kuumana. Heiko joutuu kertomaan kokemuksensa uudestaan ja uudestaan. Hän tekee sen mielellään. ”Vaikea kuvitella, että huomenna olisi odotettavissa mitään jännempää”, mies arvelee poistuessaan yöpuulle. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Väärin menee sekin arvaus. Toisessa ajossa komea, sarvipääsonni ilmaantuu vieraan eteen, eikä tarkka pyssymies erehdy. Harvoin on nähty iloisempaa ja ylpeämpää jahtimiestä kuin Heiko. ”Mitähän kertoisi kavereille Hampurissa, kun he kysyvät, millainen oli suomalainen jahti”, Heiko pohtii pakatessaan paluupäivänä matkalaukkuaan. Suositamme perisuomalaisen niukkaa tiedotuslinjaa: ”Ganz normale”. Kirjoittaja on eräkirjailija ja politiikan toimittaja.

Penkkiurheilua roppakaupalla

Olipa penkkiurheilijan unelmaviikonloppu, kun sekä yleisurheilun MM-hallit että Salpausselän kisat yht´aikaa, ja kaikissa tuli jopa suomalaismenestystäkin, ja vielä pitää lisätä ampumahiihdon pariviestin yllätys pronssitila! Eipä juuri voi paremmasta toivoa pienen, mutta sisukkaan Suomen osalta, vaikka paljon oli epäonneakin!😘😊

Paastonaikaa mennään

3. paastonajan sunnuntai (Oculi) Pääsiäisjakso, paastonaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, Pahan vallan voittaja Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25:15). Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä hallitset voimallasi myös pahaa. Varjele meitä antautumasta sen valtaan ja anna rakkautesi ohjata elämäämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Isämme, joka olet taivaissa, me ylistämme sinua. Sinä lähetit Poikasi maailmaan tekemään tyhjäksi Paholaisen teot. Niin helposti me kiinnymme pahaan, niin salakavalasti se kietoo ja pettää meidät. Vapauta meidät sanallasi, herätä usko anteeksiantamukseen. Anna Poikasi voiton näkyä meissä ja meidän arkipäivässämme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset aina ja ikuisesti. 3 Herra, sinä luot uutta. Sinä karkotat pahan, saat mykät puhumaan, annat äänen vaiennetuille. Käske meistäkin ulos valheen, epäuskon ja mykkyyden henki. Ojenna kätesi, vapauta meidät, vedä mukaan valtakuntasi tulemisen iloon. Ylistämme sinua, Herra, sinä Todellinen.

Puhemiehen puheesta Uudelle Tasavallan Presidentille

Video: Alexander Stubb oli purskahtaa nauruun Halla-ahon puheen aikana Tasavallan presidentti Alexander Stubbilla oli naurussa pidättelemistä puhemies Jussi Halla-ahon puheen aikana. Silja Laitinen Tasavallan presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaisissa ei oltu kivikasvoina. Arvokkaan tapahtuman muodollisissa puheenvuoroissa pilkisti myös huumoria ja hyväntahtoisia letkautuksia. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) esitti juuri virkaan astuneelle Alexander Stubbille eduskunnan tervehdyksen toivottamalla hänelle onnea ja menestystä. Puhuessaan suomalaisesta kansanluonteesta ja ajankohtaisista haasteista hän nosti esille Stubbin lukuharrastuksen. Halla-ahon lausunto sai Stubbin pidättelemään nauruaan, ja hän hymyili leveästi puhemiehelle. Koko tilanteen voit katsoa videolta. Puhemies Halla-aho esitti eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentti Stubbille. Halla-ahon kommentit naurattivat Stubbia. Puhemiehen kommentit huvittivat Stubbia myös tervehdyspuheenvuoron loppuvaiheilla. Halla-aho nosti esille muistoja Stubbin poliittiselta uralta, kun tämä toimi vielä EU-tehtävissä. – Arvoisa tasavallan presidentti. Aikoinaan kirjoititte itselle niin sanottuja käskyjä matkalla Brysselistä kotiin, Halla-aho lausui saaden Stubbin jälleen hymähtämään ja kohauttamaan kulmakarvojaan. – Nämä käskyt kuuluivat muun muassa näin: ”Uskalla unelmoida, rakasta lapsia, ole kiltti, käytä tervettä järkeä, ole oma itsesi”. Uskon, että tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Stubb pidätteli nauruaan. Puheen lopuksi Halla-aho toivotti Stubbille onnea ja menestystä tehtäväänsä.

Halla-aho puhui molemmille pesidenteille

Alexander Stubb astui tasa­vallan presi­dentin virkaan – puhe­mies Halla-aho: ”Presi­dentin pääteh­tävä on yllä­pitää rauhaa” Alexander Stubbista tuli Suomen tasavallan 13. presidentti eduskunnassa perjantaina 1. maaliskuuta 2024 järjestetyissä virkaanastujaisissa. Sekä väistyvä presidentti Sauli Niinistö että uusi presidentti Stubb pitivät eduskunnassa puheet, joihin eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vastasi. Halla-aho kiitti presidentti Niinistöä hänen osoittamastaan johtajuudesta ja toivoi presidentti Stubbin jatkavan samalla linjalla. Presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaisissa puhemies Jussi Halla-aho kiitti presidentti Sauli Niinistöä tämän osoittamasta johtajuudesta sekä hyvästä yhteistyöstä eduskunnan kanssa: – Olette kautenne aikana rakentanut myös uusia ja hyviä tapoja luomalla, omia sanojanne lainaten, ”lakiin perustumatonta parlamentaarista katetta.” Esitänkin pian virkaansa astuvalle seuraajallenne Alexander Stubbille toiveen, että tämä hieno tapa saisi jatkoa. Eduskunnan ja presidentin välitön yhteistyö korostuu nopeasti muuttuvassa ajassa, Halla-aho sanoi presidentti Niinistölle. Taloustilanne kaipaa presidentin evästyksiä Puheiden jälkeen toimessaan aloittava tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi Suomen perustuslain 56 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen ja piti puheen eduskunnalle, minkä jälkeen puhemies Halla-aho esitti eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentille. Halla-aho toivoi, että presidentti Stubb jatkaisi Niinistön linjalla antamalla eduskunnalle tai valtioneuvostolle evästyksiä ja ideoita. – Esimerkiksi Suomen vaikea taloustilanne saattaa vaatia tällaista ajatustenvaihtoa siitä riippumatta, ketkä kulloinkin istuvat hallituksessa, Halla-aho sanoi. – Vaikka vaalikamppailussa on puhuttu paljon sodasta, konflikteista, Natosta ja puolustuksesta, on presidentin päätehtävä ylläpitää rauhaa. Tämä on hyvä muistutus ja tosiasia. SUOMEN UUTISET