Onnellista asumista

Kun kiersin omakotialueita Perussuomalainen-lehteä jakamassa, ei voinut muuta kuin ihailla monien kotien ympäristöjä hyvin hoidettuine ruohokenttineen ja puutarhoineen. Väkisinkin muistui mieleen muinoinen iskulause: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Eikä se onnellisuus taida olla yksinomaan tillitaloissa asujien osana, taitaa jopa puutaloissa asua vieläkin onnellisempia, kun itsekin asumme 1950-luvun lopulla valmistuneessa puutalossa.

Tähän on hyvä lainata ykkösrunoilijamme Eino Leinon käsialaa vuodelta 1898:

Laulu onnesta

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Muuten, mikä on levinnein kukkamme, jota kaikki tienvarret ovat keltaisenaan ja tahtoopi se sinnikkäästi koristella nurmikoitammekin poiskitkemisistä suuriakaan välittämättä?

KEVÄTMIELTÄ RINNASSA

Kylläpä oli komea ilma juhlia koulunsa päättävien ylioppilaiden, ammattiin valmistuvien ja muuten vain kesälaitumille päässeiden koululaisten. Tuntuu kuin ihmisten mieletkin olisivat sulaneet, kyllä kevät ja lämmin ja muutekin kaunis sää saa ihmeitä aikaa meidän jäyhien suomalaistenkin mielissä, vaikka joudummekin suuren osan vuotta elämään pimeän talven keskellä: Meill` on hanki ja jää, meill´ on halla ja yö, meill´ on ankarat käskyt kohtalon. Näinhän runoilijamestari V.A.Koskenniemi kirjoittaa Nuijamiesten marssissa.

Mutta kyllä tänään tuntui todelliselta myös toisen suuren runoilijamme Eino Leinon Legenda-runonsa loppuun kirjoittama säkeistö: Pois Herra kulki kanssa Pietarin./ Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin/ sa istut koivun alla, on kuin täällä/ viel´ liikkuis Herran hymy vetten päällä. Ja tätä vuoden pisintä valoisuuden ja pitenevien päivien aikaa saamme vielä kuukauden päivät elää ja kokea. Nauttikaamme tästä ihanuudesta Suomen kesässä!

PerusuomalaistenSatakunnan piirin kevätkokouksessakin saimme aivan käsin kosketellen nautiskella erinomaisesti menneiden eduskuntavaalien jälkeen ainoana koko Suomessa piirin suurimpana puolueena ja samalla myös prosentuaalisesti suurimman kannatuksen 25 prosentilla keränneenä piirinä. "Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana" lauletaan Putte Possun nimipäivistäkin. Niin joutuvat laulamaan ne, jotka eivät olleet mukana!

Historian havinaa

42 vuoden jälkeen tämä hallitus kumoaa Kekkosen uudelleen valinnan ilman vaalia mahdollistaneen poikkeuslain, jolla muutettiin puoluetukilakia niin, että SMP:stä eronneet skyppiläiset eli ns. seteliselkärankaiset saivat viedä puoluetukirahat muassaan ja sillä ostettiin heidät myymään kansalaisten äänioikeus presidenttiä valittaessa vuonna 1973.

 Muistan hyvin tätä edeltäneen puoluekokouksen Kouvolassa, jossa oli kova meteli ja nämä loikkaamassa olevat vakuuttivat suureen ääneen, etteivät ole menemässä poikkeuslain taakse. Ja tosi paikan tulleen kaikki 13 yhtenä miehenä ja naisena äänestivät sen puolesta.

Äskeisellä veteraanikansanedustajien Ahvenanmaan matkalla mukana oli vielä kaksi näitä loikkareita: Aunen Mänttäri Pohjois-Karjalasta, Artturi Niemelä Lapista.

Sain olla uranaukaisijana ensimmäisenä perussuomalaisena eduskunnan puhemiehistössä. Nyt Marian on ensimmäinen perussuomalainen varsinainen puhemies. Hienoa! Onnittelut!

Paljon ois aihetta...

Paljon ois aihetta lapsella kiittää lauletaan lastenlaulussa, nyt olisi paljon aihetta - kyllä siihenkin - mutta myös kirjoittamiseen, jota en ole ehtinyt maanantain jälkeen lainkaan. On ollut veteraanikansanedustajien matka Ahvenanmaalle ( lohdutukseksi kademieleisille, että ihan omakustantaisena), sieltä kiireen vilkkaa puolue-elintemme yhteiskokoukseen Helsinkiin päättämään yksimielisesti ilman äänestystä hallitukseen menemisestä. Puoliyön jälkeen kotiin, ja taas tämä päivä torstaitorilla ja muuten tähän keskiyöhön asti Perussuomalainen-lehden jakoa. Jatketaan kertomusta, kun nukutaan ensin yö!

Palveluyhteiskunta on hukassa

Olemmeko menettäneet palveluyhteiskunnan? Kaikessa on pääasiana vain tehokkuus ja säästöt. Tänäänkin majotusta ja lippuja hankkiessa jouduin soittamaan useampaan paikkaan. Varmaa on, mitä isommasta yrityksestä on kysymys, sitä kauemmin saat jonottaa saadaksesi jonkun langanpäähän. HYvä esimerkki kaiken lisäksi kun joku vastasi, hän näytti olevan täysin kuutamolla - olisiko ollut uusi kesäharjoittelija - vasta toisella soitolla ja jonotuksella asin puhelimeen asian tuntevan henkilön ja hänen opastuksellaan lopulta liikkuminen netissä sivulta toiselle onnistui ja asia tuli hoidetuksi.

Mutta täytyykö kaikki toimittaa netissä, henkilökohtaista kasvokkain kosketusta ei enää ole juuri missään. Pankkilaskutkin kyllä sujuvat hyvin verkkopankissa. Mutta kun kaikki netistä huolimatta on niin mutkallista. On ollut todella kovaa hankittuani aivan maksamalla eduskunnan koneet, että ne on saatu siirrettyä uudelle osoitteelle ja silti vanhalle käyttäjälle. Monenlaista hyppyytä ja ongelmaa on riittänyt.

Muuten tuli keskusteltua tästä nykyisestä ulkoistamisvillityksestä, josta päivän Satakunnan Kansassakin oli artikkeli, miten Attendo on Satakunnan suurin hoivapalveluiden tuottaja. Onko siitä suurtakaan haittaa, vaikka yhteiskunnan omana palvelunaan tuottamat olivat vaikka vähän kalliimmiksikin tulevia kuin ostopalvelut. Onhan niitä ennenkin pystytty tekemään kuntien ja kuntayhtymien järjestäminä, ja yhteiskunta on kyllä seisonut tukevasti tolpillaan, jopa tuntuu että tukevammin kuin nykyään!

 Mikä vimma esimerkiksi juuri on saada Attendo tuottajaksi, vaikkei se ylikansallisena maksa pennin latinkia veroja Suomenmaahan.

Näytä lisää

Tykkää · Kommentoi · Jaa

Se on siinä

Se on nyt siinä! Kolmen ässän puoluejohtajat ovat selvittäneet ongelmat ja vatulointi on lopetettu. Suurista asioista on päästy sopuun. Vain vähäisempiä juttuja on enää keskeneräisten asioiden korissa. Hallitusohjelmasta päästään sopimaan aikataulun mukaisesti keskiviikkona. Torstaina on sitten kaikki valmista perjantaiseen presidentin hallituksen nimittämiseen. Näin uusi hallitus pääsee tositoimiin heti kesäkuun eka päivästä lähtien.

Keskiviikkona myös kokoontuu uudestaan viime lauantain kokouksen jälkeen yhteinen puoluehallituksen - valtuuston ja kansanedustajien yhteinen konklaavi päättämään puolueen hallitukseen menemisestä ensimmäistä kertaa. Lauantain kokouspuheenvuorojen perusteella vallitsee melkoinen yksimielinen tahtotila hallituksen menon tarpeellisuudesta ja jopa välttämättömyydestä. Nyt on tekojen aika isänmaan ja kansanlaistemme edun nimissä!

Hallitukseen

Ensimmäistä kertaa 47-vuotisen puolueurani aikana olin ehdolla puoluehallitukseen ja tulinkin valituksi. Puoluehallitukseen kuuluvat 5 kansanedustajaa, jotka ovat puolueen puheenjohtajisto Timo Soini, Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä ja Juho Eerola sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström. Kuudentena kansanedustajana tuli uusi kansanedustaja Jari Ronkainen, joka on hallituksessa ollut vasta vuoden ja halusi jatkaa vielä toisen vuoden, kunnes hänen piiristään Hämeestä etsitään uusi ehdokas. Yleensähän 7 valittavan hallituksen jäsenen joukkoon ei kansanedustajia valita, koska heillä siis on jo muutenkin riittävä edustus.

Tulihan meitä edellisen eduskunnan kansanedustajia nyt mukaan kaksi, mutta emme siis enää ole kansanedustajia: Osmo Kokko Pohjois-Karjala, minä Satakunta. Jo edellisessäkin puoluehallituksessa olevista paikkansa uusivat Jari Ronkaisen lisäksi Marke Tuominen Keski-Suomi ja Juhani Pilpola Varsinais-Suomi. Meidän Osmon kanssa lisäksi uusina tulivat valituksi Aleksi Hernesniemi Keski-Pohjanmaa ja Terhi Kiemunki Pirkanmaa.

Lisäksi maakunnista ovat edustettuina Uusimaa kolmella henkilöllä, sillä sieltä ovat Timo Soini, Jussi Niinistö ja puoluesihteeri Rikka Slunga-Poutsalo, Kymi kahdella Juho Eerola ja Jari Lindström sekä Lapista Hanna Mäntylä.

OIkeastaan piireistä puuttuu puoluehallituksesta aika harva eli Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja Oulu, jotka ovat yhteistä vaalipiiriä, Pohjois- ja Etelä-Savoa sekä Helsinki. Vaalipiireinä kylläkin Pohjois-Savo on yhdessä Pohjois-Karjana kanssa, samoin Etelä-Savo Kymen kanssa, joten niilläkin on tavallaan edustus puoluehallituksessa.

 Kokonaan ilman paikkaa on siis yhteinen Oulu-Kainuun vaalipiiri ja Helsinki. Eli suhteellisen tasaisesti hallituspaikat jakaantuvat, kun vielä huomioidaan Uudenmaan ja Helsingin läheinen yhteys ja Uudeltamaalta nyt kuitenkin on kolme edustajaa!

Paljon puhuttiin aiheellisista sääntömuutoksista, joilla puoluehallituksen määräaikaa pidennettäisiin kahteen vuoteen ja jokaisesta piiristä tuli valita vähintään yksi edustaja.

Näytä lisää

Tykkää · Kommentoi · Jaa ·

Terveiset

Tiistaita

Hiljaiseloa ennen ja jälkeen vilskeen. Eilisestä jo skriivasin. Loppu viikosta onkin sitten jo taas pientä ravia. Keskiviikkona Porissa Perussuomalaisten piirin työvaliokunta, jossa lopultakin saamme viime vuoden pöytäkirjat oorninkiin tiettyjen tahojen tahallisten viivytysten jäljiltä. Näin pääsemme tekemään myös kaikki muut kevätkokoukselle kuuluvat asia tavallista myöhempään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Torstaiaamusta onkin sitten kolmen päivää Helsinkin kaupunkissa. Ensin Kankaanpään valtuustoseminaarikaksi päivää ja sitten lauantaina Perussuomalaisten kokouksia, jossa päätetään ensi kertaa puolueen historiassa Suomen tasavallan hallitukseen menemisestä. Vaikka on vaikea aika niin isänmaan etu on kaikki kaikessa ja vastuuta on kannettava ja siksi on mentävä hallitusvastuuseen.

Tänä päivänä ohjelmassa oli juoksevia asioita. Lenkki kimmoisilla Kuninkaanlähteen kangaspoluilla. Eka kertaa tänä keväänä myös nurmikon leikkuuta. Ruoho on kasvanut jo pitkäksi, sääli joka paikasta leikata, kun kedon luonnonkukkia käenrieskoja ja muita on vielä koristamassa nurmikoita. Voikukat myös yrittävät nostaa päätään, monia sain ylöskin otettua, mutta aina tahtoo pitkästä pääjuuresta jäädä osia, ja kohta taas ne nostavat päätään. Ei oikein viitsi laittaa TV:ssä mainostettua myrkkyäkään juureen, jolla pitäisi tyystin päästä voikukista eroon.

Kokoustenpäivä

Maanantai on usein kova päivä. Sitä se on tänään ollut varsinkin Toimi Kankaanniemelle. Ja monella poliitikolla muutenkin juuri maanantai on kokousten päivä. Niin meillä Kankaanpäässäkin.

Kaupunginhallituksessa vierähti parituntinen, kun ensin kuulimme KEVA:n Kaari-hyvinvointiohjelman vetäjän Satu Haapakosken kertovat, miten nyt mukaan päässeessä Kankaanpäässäkin asioita tullaan kartoittamaan ja edistämään työntekijöiden hyvinvointia. Juuri se tuottaa parhaan työpanoksen ja on työntekijälle itselleenkin mielekkäin tapa toimia kunnan ja kuntalaisten parhaaksi.

Tietysti oli monia muitakin asioita, talouskatsauksen mukaan näytetään alkuvuoden edetyn talousarvion mukaan ja nollatulokseen tähdätään. Työtehtäviä täytettiin, mutta pääasiassa toistaiseksi tai määräaikaisesti käynnissä olevien kuntaliitosneuvotteluista johtuen.

Ennen kokousta ehdin käydä Porissa Sotainvalidien Satakunnan piirihallituksessa, jossa jaettiin Veljesliiton jakamia avustuksia paikallisosastoille ja käytiin läpi tulevia ohjelmia, joita on runsaanlaisesti, vietetäänhän nyt Liiton 75-vuotisjuhlavuotta.

Toimilta tätä olisi viimeiseksi odottanut

Yle Satakunnan tekemä haastattelu. Lisään vain: Täysin ylllättävää ja käsittämätöntä. Toimi on viimeinen, jolta olisi odottanut tällaista käyttäytymistä. Mutta nyt tapaus on käsitelty ja hän on rivikansanedustaja. Katumus ja anteeksiantamus on tapahtunut ja tästä jatketaan ja voimia myös itse Toimille eteenpäin!

Joutsenlahti ihmettelee seksiviestejä: "Kankaanniemi olisi voinut nousta ministeriksi"

Eduskunnan entinen varapuhemies, perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti hämmästelee Toimi Kankaanniemen (ps.) lähettämiä viestejä. Perussuomalaisten Satakunnan-piirin puheenjohtaja Joutsenlahti arvioi, että Kankaanniemi menetti mahdollisuutensa kaikkiin merkittäviin tehtäviin.

• 
  
  
  

Toimi Kankaanniemi (oik.) olisi voinut päästä perussuomalaisten ministeriksi, arvioi ex-puhemies Anssi Joutsenlahti (ps.). Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Mistä on kyse?

• Toimi Kankaanniemen (ps.) seksiviestit hämmästyttävät, sanoo entinen eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps.).
• Joutsenlahti arvioi, että Kankaanniemi olisi voinut päästä jopa ministeriksi ilman viestittelyään.
• Kankaanniemi on lähetellyt seksiehdotuksia vieraille naisille Facebookissa.

Perussuomalaisten Satakunnan-piirin puheenjohtaja, väistyneessä eduskunnassa varapuhemiehenä toiminut Anssi Joutsenlahti katsoo, että Toimi Kankaanniemen (ps.) seksiviestit ovat vieneet Kankaanniemeltä kaikki mahdollisuudet vähänkään merkittävämpiin tehtäviin eduskunnassa.
– Kankaanniemi menetti kaikki näkyvät paikat, joihin häntä oli kaavailtu. Saamme ministerinpaikkoja ja eduskunnan puhemiehen paikan. Kankaanniemi olisi ollut näihin tehväviin varteenotettava ehdokas, mutta nyt täytyy ikäväksi todeta, että ei hän voi olla kummissakaan tehtävissä, Joutsenlahti sanoo.
Kankaanniemi on Helsingin Sanomien tietojen mukaan vetäytynyt hallitusneuvotteluista, joihin hän on osallistunut perussuomalaisten edustajana.

Oli tolkun mies

Kankaanniemi on lähetellyt seksiehdotuksia vieraille naisille Facebookissa. Vaalien jälkeen ja tultuaan valituksi eduskuntaan Kankaanniemi oli pyytänyt naisia olemaan kertomatta viesteistä kenellekään.
– Ei tätä voi mitenkään ymmärtää. Tämä on todella yllättävää. Toimi Kankaanniemi on ollut tolkun mies, Joutsenlahti hämmästelee.

"Sukupuolisiveettömyyttä ei hyväksytä"

Anssi Joutsenlahti katsoo, että Kankaanniemi voi edelleen jatkaa kansanedustajan toimessaan. Hän ei kuitenkaan hyväksy millään tasolla Kankaanniemen toimintaa.
– Eduskunnassa on nollatoleranssi kaikkeen sukupuolisiveettömyyteen, Joutsenlahti sanoo.
Kankaanniemi on entinen Suomen Kristillisen Liiton, nykyisten kristillisdemokraattien, puheenjohtaja. Hän loikkasi äskettäin perussuomalaisiin. Joutsenlahti ei osaa sanoa, oisiko Kankaanniemi päässyt perussuomalaisten listoille, jos viestit olisivat tulleet tietoon ennen eduskuntavaaleja.

Lue myös

HS: Perussuomalaiset heitti Kankaanniemen hallitusneuvotteluista

klo 12:27

Tiitinen: Kankaanniemen viestikohu ei kuulu eduskunnalle

klo 10:24

Soini Kankaanniemen seksiviesteistä: "Harkintakyky on

SOTTAPYTTYJÄ

 Ei voi muuta kuin päivitellä kaatuneiden muistopäivänäkin sitä, että kehdataankin sutata tienvarsia. Kirjotin asiasta jo pari päivää sitten. Tänään illalla olin vielä viimeistelemässä 21 km urakkaamme ja näky oli tietysti surkuteltava. Eilen puhdistetulle peltoaukeamme oli joku täysin piittaamaton heittänyt koko Hesburgerin ateriajätteensä levälleen oikein näyttävästi jokaisen erilleen valkoisine lautasliinoineen ja maustepusseja myöten. Mitähän moisen roskaajan päässä pyörii vai liikkuuko siellä mitään.

Täytyy sanoa niin kuin Timo Soini tosin eri asioista sanoo, että kuinka te kehtaatte, mutta kyllä te kehtaatte. Sillä ei tämä heittelijä ole ainoa, monta muutakin kahvikuppia ja tupakka-askia on ilmestynyt putsaamillemme tienvarsille melkein heti työn tehtyämme. Hesburgerin jätöstensä heittäjä kaiken lisäksi roskasi aluetta, jolla yli tämän viikonvaihteen on näkyvissä toistakymmentä täyttä jätesäkkiä.

Edellispäivän kirjoitukseni kommentoijista eräs kertoo USA:n yhden osavaltion rajalla olevan tiedotteen, että roskaajia sakotetaan ja se tehoaa. Meilläkin pitäisi ruveta tehokkaammin noudattamaan ja valvomaan lain kirjainta, koska lain mukaan roskaaminen on sakkorangaistuksen alaista toimintaa.

Laviassa vaalitaan perinteitä

Mieliinpainuva tapahtuma oli Lavian kaatuneiden muistopäivän viettäminen. Jo vuodesta 1940 raskaita uhreja vaatineen talvisodan jälkeen on tätä päivää alettu viettää toukokuun kolmantena sunnuntaina.

Laviassa on päivän järjestelyissä vahvat perinteet, jotka säilyvät edelleen, vaikka nyt päivää vietettiin eka kertaa Poriin kuuluvina ja Porin kaupunki yhdessä Lavian seurakunnan kanssa oli seppeleiden maksajina. Erikoista oli, että kirkosta jumalanpalveluksen päätyttyä lähdetti…in viemään Suomen lipun ja sotaveteraanilipun jäljessä neljää havuseppelettä, jotka vietiin sankarihaudan lisäksi vapaussodan, Karjalaan jääneiden ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeille. Jokainen sankarihauta oli saanut myös ruusun maljakkoon.

Kahvitilaisuuden täytekakkujen kera olivat järjestäneet lotta-perinteen ja muiden maanpuolustusjärjestöjen naiset. Osanottajia tilaisuuksissa oli kiitettävästi yksi veteraanikin oli jaksanut tulla mukaan. Isänmaan virsiä veisattiin niin kirkossa, sankarihaudalla kuin kahvituksessakin aluksi ja lopuksi. Hieno on perinne Laviassa eikä missään ahtaassa!

Roskaista tienvartta riittää

Tienvarsiroskien keräysurakan määräaika päättyisi tänään 15.5. 21 kilometrin urakasta valtaosa tehty, mutta vielä lauantaiksi jäi kolmisen kilometriä Jämijärveltä Parkanon rajalle, jolla Jämijärven puolella ei ole onneksi niin roskaista kuin urakkamme alkupäässä Kankaanpäästä Honkajoen-Porin tien risteyksen liikenneympyrästä Niinisaloon ja vielä varalaskupaikallekin Karvian tien risteykseen asti. Ei voi kuin ihmetelle ihmisten piittaamattomuutta. Ja jo puhdistetullakin osuudella näkyy uusia tuoreita kahvimukeja, tupakka-askeja jne. Voi tätä maailmaa!

Olli Teinonen

Kevätkauden viimeisiin siioninvirsiseuroihin Porissa pääsin lopulta mukaan oltuani vielä koko kevätkauden kiinni eduskuntatyössä. Aikasmoiset seurat, kun laskin viitisenkymmentä mukana ollutta.

Seuroista muodostui seuraväen joukossa väkikävijänä olleen Olli Teinosen tavallaan muistoseurat, vaikka hänen siunauksensa on vasta kuukauden päästä. Kaksi viikkoa sitten Olli oli ollut vielä mukana edellisissä seuroissa, mutta nyt hän korkeassa iässä on päässyt perille eli ylennetty …kirkkauteen niin kuin tänään helatorstaina Herramme ja Mestarimme on korotettu Herra ja sen muistoksi vietämme hänen taivaaseenastumisensa päivää.

Helatorstaihan siirrettiin vuodesta 1973 lähimmäksi lauantaiksi muusta kristikunnasta poiketen, sillä taivaaseen astuminen tapahtui 40 vuorokautta pääsiäisestä eikä minään vakiolauantaina. Siksi me eduskunnassa sitten v. 1985 palautimme päivän sille kuuluvalle torstaipäivälle, johon se siirtyi presidentti Koiviston ottamien muutamien klumeruudien jälkeen.

Olli kuten edesmennyt vaimonsa Nellykin olivat molemmat opettajia, siksi veisasimme heidän lempivirtensäkin Suo Jeesus paras opettaja, mun itseäni tuntea. Myös veisasimme Nyt ylös sieluni ja helatorstain virren Maa, katso, Herran käsi on ylitses ojennettu.

Ollista ja varsinkin hänen huumoristaan jäi meille kaikille lämpimät ja rakkaat muistot! Ollilla on kesämökki Pomarkun Valkjärvellä, hän oli vesiosuuskunnan puuhaihmisiä ja mökiltä käsin hän kävi kesäisin Kankaanpään torstaitorilla, jossa myös aina nähtiin. Yksi mieliinpainunut muisto on sv-seuroista Nakkilasta, jossa Nelly-vaimo oli toiminut opettajana. Olli kertoi seuraväelle pyytävänsä anteeksi, kun hän varasti vaimonsa nakkilalaisilta. Hyvä esimerkki Ollin hymööristä!

Olli kertoi isänsä olleen ylikonstaapeli ja Porissa olleen silloin useita poliiseja, jotka olivat Teinosia. Silloin vielä oli kuri ja järjestys Porissa. Ollin veli oli teologian dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen, jonka luennoilla olen saanut olla seuraamassa myös hänen omaperäistä huumoriaan.

Kansa ratkaisee

Tuntuu siltä, etteivät mahtipuolueet paljon kuuntele kansan mieltä. Tämä näkyi taas kerran selvästi, kun porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen oli kutsunut Satakunnan poliittisten puolueiden piirijärjestöjen johtoa koolle ja käytiin läpi mahdollista piirin Sote-valmistelusta vastaavaa työryhmää.

Sote tietysti on kuntien vastuulla. Jos ryhmä koostetaan kuntien puheenjohtajistosta ja kuntajohtajista, tulee siitä hyvin yksipuolinen, lähinnä vain kolmen puolueen keskustan, demarien ja kokoomuksen edustajia. Meiltä Pohjois-Satakunnasta  sentään saataisiin joukkoon kaksi perussuomalaista Honkajoelta ja Kankaanpäästä. Kaikki muut puolueet jäisivät  edustajitta. Moniarvoisuuden nimissä joukossa olisi kuitenkin oltava kaikkienkin piirin alueella toimivien eduskuntapuolueiden edustus.

On aika surkuhupaisaa, ettei esimerkiksi juuri käytyjen eduskuntavaalien tuloksella ole suurtakaan merkitystä piiritasolla. Nousihan perussuomalaiset neljän vuoden takaiselta toiselta sijalta reippaasti ykköseksi ohi demarien äänin 30.180 ja 26.963. Kuntavaalit ratkaisevat piirikohtaiset paikkajaot ja meillä on aina pienempi kannatus niissä vaaleissa, koska ne ovat paikkakuntakohtaiset ja ehdokasmäärät ja henkilöiden tunnettavuus ovat ratkaisevia. Ja meillä vasta nousevana puolueena ei tietenkään voi joka paikkakunnalla olla tunnettuja suuria äänimääriä kerääviä ehdokkaita. Mutta eduskuntavaaleissa kansa taas kerran näytti kyntensä nostaessaan perussuomalaiset Satakunnan selvästi ykköseksi ja koko maassakin eduskuntapaikoissa edelliskauden kolmannelta sijalta kakkoseksi ja sitä latua vastuuta kantavaksi hallituspuolueeksi.

Kansainvälinen vastuumme

Hallitusneuvottelut etenevät, Suomen tuhat kiintiöpakolaista ei ole paljon, kun samaan aikaan viime vuonna Ruotsiin on otettu 75.000 maahanmuuttajaa. Ei ihme, että siellä on valtavasta maahanmuuttajamäärästä johtuen suuret ongelmat. Meillä asia on vielä onneksi hallittavissa, vaikka meiltäkin kymmeniä on lähtenyt esim. Isis-taistelijoiksi.

Välimeren yli Eurooppaan tulevat sadat tuhannet maahanmuuttajat ovat koko EU:n ongelma, jota pitäisi ratkaista myös siellä Afrikan puolella, jottei salakuljetusliigat vieläpä korkeista maksuista voisi ahtaa näitä Välimeren yli tahtovia satoja ja tuhansia huteriin kumiveneisiinsä ja jopa hukkumaan meren aaltoihin! Tähän nimenomaan EU:n olisi tartuttava ponnekkaasti!

Kiittäkää Herraa

Nyt - voitollisten vaalien jälkeen ja myönteisten hallitusneuvotteluiden aikana – jos koskaan, on helppo olla kiitollinen!

Virren 324 kaikki kuusi säkeistöä päättyvät kaksinkertaiseen kiittäkää Herraa, kiittäkää Herraa! Kiitoksen aiheita virressä on useita. Hyvä on Herra, hän viisas on ja suuri voimassansa. Hän on elämän lähde ihmeellisen syvä. Hänestä vuotaa riemu enentyvä. Hän luoduillensa tarpeet aina tuottaa, elävät kaikki syöttää hän ja juottaa. Pelloille virtaa vettä janoisille, taas ruoho nousee vuorilaitumille. Näin saamme pyytää: Oi Jeesus Kristus, rauha meille anna, kaikille kaipaaville armo kanna yhdessä huutaaksemme: Hoosianna. Kiittäkää Herraa, kiittäkää Herraa.

Psalmistan tavoin saamme ihastella: Herra, kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella. Aivan Siionin virsien jouluvirren sanoin lapsenmielisesti voimme todeta: On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa: Jumala on keskellämme.

Saamme hoitaa ajalliset tehtävämme parhaalla mahdollisella tavalla. Ja nyt puolueellemme uskottu myös maamme asioiden hoitaminen korkeimmalla mahdollisella tavalla. Saamme rukoilla Suomen taloudellisen ahdingon ja muunkin näköalattomuuden kääntyvän parhain päin. Sanoohan itse Jeesus: Antakaa keisarille mikä keisarin on ja Jumalalle mikä Jumalan on! Suomalaisen sananlaskun mukaisesti saamme toimia: Käsi aurassa, sydän taivaassa.

Jeesuksenkin edellä olevan opetuksen mukaisesti saamme antaa Jumalalle, mikä Jumalan on. Se hallitsee myös edellistä keisarille, mikä keisarin on.  Ja saamme muistaa, että voimme Jumalan lapsina, vaikka kuinakin huonoina ja heikkoina lapsina tahansa, yhä uudestaan ja uudestaan kysellä, mikä Jumalan tahto kussakin asiassa on.

Jeesuksen Vapahtajamme meille lahjoittaman armon avulla mekin voimme elää oikeassa perussuhteessa niin Jumalaan kuin lähimmäisiimme. Jumala on antanut meille ainutlaatuisen ihmisarvon. Näin hyväksyttyinä ihmisinä saamme elää todeksi moninaisia mahdollisuuksia niin ajallisen isänmaamme asioiden ajamiseksi kuin lähimmäistemmekin auttamiseksi niin lähellä kuin kaukana aina maan ääriin saakka Kristuksen meille antamaa lähetyskäskyä toteuttaen.

Eteenpäin mennään - on pakko

Hannu Juhola otti kuvan tievarsiroskia kerätessäni Niinisalon risteyksen tietämissä. En kyllä ehtinyt olemaan paria tuntia kauempaa aamuhieronnan jälkeen, kun täytyi kiiruhtaa onnittelemaan 91-vuotiasta sotainvalidia. Sen jälkeen oli Kankaanpään Sotaveteraanien hallituksen kokous. Illalla sitten Porissa kiitosruokailu hyvin menestyneiden eduskuntavaalien tiimoilta ehdokkaille ja piirin johtohenkilöille. Honkajoen risteyksestä kuitenkin on päästy jo 7 km Niinisalon risteyksen ohi, joskaan ei vielä lentokentälle asti valtatiellä 23. Huomenissa on luvassa eka kertaa kaksi kovaa talkoomiestä, kunhan ei vaan sade pilaisi päiväämme.

Seppo Lindblom kirjoittaa viisaita viimeisessä Kanava-lehdessä:
Kun suomalaista hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa, vallitsi laajamittainen köyhyys, mutta kasvun optimismi oli huikea. Nyt elämme vaurauden oloissa, mutta näköalat ovat ahtaat ja synkät. Politikan luottamusta joudutaan etsimään hyvin maltillisissa ja arkisissa oloissa, jos niitä vertaa kiihkeän reformipolitiikan korskeiden lupausten vuosiin. Vinoutuneen väestörakenteen poliittisia seuraamuksia on suuresti aliarvioitu.

Näissä oloissa ovat hallitusneuvottelut alkaneen valoisissa ja toiverikkaissa merkeissä, vaikka todella maamme taloustilanne onkin surkea.

Äitien kunniaksi

On olemassa hyvin paljon sanoja./ Sanat elävät/ ja minä voin ne nähdä./ Toiset ovat rumia ja toiset kauniita./ Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana./ Se maistuu paljon suukkoiselle. Sanat-runo on Uuno Kailaksen tekemät.

Heimoveljemme Lydia Koidula puolestaan on tehnyt iki-ihanan Äidin sydän-runon:

Maan päällä paikka yksi on
niin pyhä armas verraton
mi tarjoo lemmen turvaisan
ja kätkee onnen kalleimman

Vain sydän äidin
tunnet sen näin hellä on
ja lämpöinen
se riemuitsee sun riemustas
ja tuntee huolta tuskias

Kun ihmismielet vaikenee
kun kiitos kaikuu vaikenee
kun poljetaan ja moititaan
jäät yksin yöhön unholaan

On paikka missä lohdun saa
sua sydän äidin rakastaa
voit hellään helmaan painaa pään
ja itket murheen lientymään

Pois moni kaunis mennyt on
Sä kauan tunsit kaipion
muun korvas aika minkä vei
sydäntä äidin konsaan ei

Nämä kaikki ovat täyttä totta ja äitiemme kunniaksi. Samaa kiitollisuutta äideillemme annettiin taas korkeimmalta mahdolliselta taholta, kun Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön myöntämänä annettiin ansiomerkit 35 äidille presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä!

On tänään äitienpäivänä juostu Kuninkaanlähteen Hämeenkankaan kangaspoluilla eka kertaa lumien sulattua. Kunhan vaan sama tahti jatkuisi kiireiden (eläkeläisen) keskellä!

Ihmiselo

Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät.

Tätä ihmisen osaa, mutta myös iankaikkisuus toivoa olen saanut jakaa papin tehtävässä huhtikuun alusta lähtien ja tänään viimeksi yhteensä kahdeksassa hautaustilaisuudessa. Ja tänään ensimmäinen soitto oli pyyntö tulla suorittamaan siunaustilausuus tällä kertaa Poriin. Vuodenaikojen vaihtelu on tällaista myös voimien voipumisen aikaa ja moni saa jättää matkasauvansa.

Lähtökutsumme ei tule ikäjärjestyksessä, mutta saamme luottaa siihen, että päivämme ja kuukausiemme luku on Taivaallisen Isämme tiedossa ja Hänen ajatuksensa ovat niin paljon korkeammat meidän ihmisten ajatuksia, että saamme tyytyä siihen varmaan luottamukseen, että Hän tietää paljon paremmin kuin me, mikä on meille parhaaksemme.

Näiden kahdeksan poisnukkuneen ikäjakauma on kahdenkymmenen kuuden vuoden välillä, vanhin 87-vuotta, seuraavat 83 vuotta, kaksi 75 vuotta, 71 vuotta, 64 vuotta ja kaksi 61 vuotta. Kaksi heistä oli naisia ja kuusi miehiä.

Parhaamme yritämme

Sataa ja paistaa. Kokouksiakin riittää. Aamupäivällä kävin kääntymässä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen elinkeinostrategiaseminaarissa. Illalla olin Vatajankosken Sähkön kuntainliiton hallituksessa ja valtuustossa.

Hallitusneuvottelijat puurtavat ohjelmaa kokoon, pitäisi valmistua tämän kuun aikana. Vastustajat lyövät jo rumpua, että nyt kaikki pienituloiset ja vähäväkiset joutuvat kärsimään. Odotetaan nyt ensin ohjelmat ja sitten tekoja, täysin aiheetonta on etukäteen lytätä tekoja ja tuloksia, kun ei vielä ole mitään näyttöjä. Perussuomalaiset olemme mukana nimenomaan puolustamassa köyhempiä ihmisiä ja auttamassa kaikkia ihmisarvoiseen elämään. Siihen päästään vain työllä ja yritteliäisyydellä ja kilpailukyvyllä ja yhteisillä ponnisteluilla.

Uskon että kaikillakin kolmella hallitukseen menevällä puolueella on yhteinen tahtotila ja luottamus, että nyt on korkea aika tai peräti viimeinen mahdollisuus saada Suomen ja suomalaisten asiat kondikseen!

OSAT VAIHTUIVAT

Kun vuonna 1979 tulin kansanedustajaksi, istuin täysistunnossa rkp:n Ole Norrbackan vieressä, koska meidät vennamolaiset oli kostoksi istutettu äärioikealla. Ole opetti nuorta maaseudunpuoluelaista, ettei teitä koskaan oteta hallitukseen. Seuraavassa hallituksessa v.1983 vaalien jälkeen olimme kuitenkin molemmat puolueet hallituksessa ja hänestä tuli puolustusministeri vuoden 1987 vaalien jälkeen, jossa hallituksessa myös SMP oli mukana edelleen.

Vuodesta 1979 lähtien onkin rkp ollut kestohallituspuolueena lähes neljäkymmentä vuotta. Mutta tänään hallituksen kokoaja Juha Sipilä on ilmoittanut uuden hallituskokoonpanon, jossa ei enää ole rkp:tä, mutta perussuomaiset ovat yhdessä keskustan ja kokoomuksen kanssa. Olen ennustus on siis kääntynyt päälaelleen, mutta kauan se kyllä on kestänytkin.

Ja kun nyt perussuomalaiset ovat ensimmäistä kertaa hallituspuolueena, tulee Timo Soinista valtiovarainministeri. Sekin on uusi aluevaltaus, sillä niin Timon ja monen muun meikäläisen oppi-isä Veikko Vennamo kuin myös SMP:n puheenjohtajana toiminut Pekka Vennamo molemmat ovat kyllä myös olleet valtiovarainministereitä, mutta vain II valtiovarainministereitä. Mutta Timosta tulee varsinainen valtiovarainministeri eli ykkösministeri. Veikko oli II valtiovarainministeri vv. 1954-56 ja Pekka 1983-87 ja sitten liikenneministeri 1987-89.

Hallitukseen

Tekee mieli aloittaa virren sanoja lainaten ja mukauttaen niitä tämän päivän tapahtumaan, kun perussuomalaiset ovat mukana virallisesti täysin huomioonotettuina hallituspohjaa ilmoitettaessa. Tiedän hyvin, että tämä virsi on laadittu maailmanhistorian suurimmasta päivästä pääsiäisestä, mutta sanat sopivat siis muuhunkin, maalliseenkin:

Nyt se suuri päivä koitti, armon päivä valkeni.

Näin varsinkin meille, jotka SMP:stä lähtien olemme eläneet mukana puolueemme niin nousu- kuin laskuvaiheetkin. Olihan se melkoista korpivaellusta, kun meillä oli yksi kansanedustaja Raimo Vistbacka valittuna yksin jopa kaksissa vaaleissa vv. 1995 ja 1999. Vuonna 2003 saimme kolme ja vuonna 2007 viisi kansanedustajaa. Loppu kehitys onkin sitten jo nykypäivää, v.2011 tuli JYTKY 39 ja nyt siis JATKOJYTKY 38 kansanedustajaa. Ja tämän myötä myös aukenee hallitusovi siten, että meitäkin kuullaan ohjelmaa laadittaessa, päinvastoin kuin neljä vuotta sitten, jolloin olisimme saaneet olla mukana korkeintaan äänettömänä yhtiömiehenä.

Juha Sipilä hallituksen kokoon ajajana nauttii laajaa luottamusta. Yhteiskuntasopimuksen raukeaminen tässä tilanteessa, kun Suomen talousluvut Euroopassa ovat Kyproksen jälkeen toiseksi heikoimmat, oli valitettavaa. Tästä kurimuksesta emme tosiaan selviä kuin yhteisillä ponnistuksilla ja koko kansan yhteisellä tuella.

Kun ammattiyhdistysliikkeellä ei ollut mahdollisuuksia sopimuksen solmimiseen, heikentää se myös demarin mahdollisuutta tulla hallitukseen, vaikka monen tarkkailijan ja myös omastakin mielestäni heidän paikkansa olisi seisoa hallitusrintamassa keskustan ja perussuomalaisten rinnalla. Nyt näyttää käyvän niin, että kolmas hallituspuolue tuleekin kokoomuksesta, ei taida Sipilällä olla muuta mahdollisuutta. Joka tapauksessa luottamusta tarvitaan ja koko neljäksi vuodeksi!

Roskaajia ja roskia rittää

Tänään toista päivää tienvarsiroskia kerätessä valtatieltä 21 soivat mielessä oheisen suurimman runoilijamestarimme Eino Leinon runon sanat Hymyilevästä Apollosta. Ei kuitenkaan ole helppo yhtyä niihin, kun näkee, kuinka hävyttömästi kanssaveljet ja -sisaret, siis aivan me tavalliset suomalaiset, jopa perussuomalaiset muiden mukana, heittelemme kaikkea mahdollista ja tuntuu välistä että mahdotontakin teiden oheen. Ei kyllä monen järki paljon pakota, käsittämätöntä piittaamattomuutta. Mitähän muuten tällaisten heittelijöiden päässä liikkuu vai liikkuuko mittään!

Paha ei ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
On hyvää rinnassa jokaisen,
vaikk' aina ei esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä:
miss' ihmiset tuntevat tuntehin,
liki liikkuvi Jumalakin.

Mikä saisi suomalaiset noudattamaan vanhaa iskulausetta: Pidä Suomi siistinä. Silloin meillä kaikilla olisi paljon mukavampaa olla ja elellä!

Emmekö voi mitään Attendolle

Mielestäni - enkä kaiken lisäksi luule olevani läheskään ainoa - Attendo on lähinnä kirosanan luokkaa.

Ja kuitenkin tänään taas Kankaanpään kaupunginhallituksessa oli esillä, että kaupunki antaisi tontin Attendolle ja vuokraisi siltä 15-paikkaisen mielenterveyspotilaiden hoitokodin. Virkamiehet ovat muka kilpailuttaneet tämän tarpeellisen hankkeen ja Attendo on tullut ykköseksi. Uskomatonta.

Miten maailmamme on mennyt siihen että monikansallinen tulonsa veroparatiisien kautta pyörittävä yritys jyllää myös Suomen markkinoilla niin, että kohta hoitoalalla ei ole muita yrittäjiä kuin tämä huonomaineinen Attendo.

Kilpailutussäännöissämme on todella mätää ja paljon, kun tällaisen yrityksen annetaan jyllätä mielin määrin. Kyllä maamme uuden Sipilän-Soinin hallituksen täytyy laatia uudet säännöt kilpailutukselle niin, että oman maan rehelliset veroa maksavat yritykset ja myös oma yhteiskunnan ylläpitämä terveydenhoito pystyy kilpailemaan ja voittamaan tällaisen vilunkikortein pelaavan yrittäjän pois päiviltä.

Tämän päiväisessä kaupunginhallituksen kokouksessa sinänsä tarpeellinen hanke laitettiin pöydälle tosin vain tontti  uusien vaihtoehtojen etsimisen vuoksi. Mutta kyllä meidän päättäjien täytyisi myös saada nähdä kilpailutuksen tulokset ja miten kilpailutusehdot on laadittu. Nyt vain olemme sokeasti virkamiesten johdettavissa. Voiko näin olla aina ja ikuisesti? Meillähän on jo entuudestaan Attendon rakennuttama ja ylläpitämä vanhusten laitospaikkalaitos ja Attendo on myös ostanut yksityisen vanhusten hoitokoti Helenan.

Kuolema koskettaa

Tämä liikuttavan järkyttävä tositarina laulettiin tämän päiväisessä muistotilaisuudessa. Kuolema on aina vaikuttava tapahtuma varsinkin kun se tulee lähelle. Lasse Heikkilä on pukenut tämän kertomuksen tosi koskettavaksi lauluksi paitsi vaari vainaata niin koko Suomenmaata koskevaksi

Vaari vainaan kannel by Lasse Heikkilä

Kappale on otettu Lasse Heikkilän Suomalaisesta Messusta. En löytänyt tätä kappaletta Youtubesta niin latasin tänne.

Tykkää · Kommentoi · Jaa

• 

   

  Anssi Joutsenlahti Tänään todella saatiin saattaa suurella sukulaisten, naapurien ja muiden ystävien joukolla pidettyä aina hyväntuulista ja ystävällistä vaikean parantumattoman sairauden saanutta puolisoa, isää, pappaa, veljeä, sukulaista ja ystävää viimeiselle maanpäälliselle matkalle odottamaan ylösnousemuksen aamua: Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa ja minä menen valmistamaan sinne sijaa.
•  
• Näihin Jeesuksen lupauksiin uskoen on sukupolvi toisensa jälkeen jaksanut kantaa haudan lepoon osaa omasta itsestään, osaa sydämestään. Näin he ja me saamme luottaa kantavamme osan itsestämme rakkaan omaisemme häviämättömän maan ja katoamattoman perintöosan perijöiksi. Voimme yhtyä psalminkirjoittajan sanoihin: Arpa lankesi minulle ihanasta maasta ja kaunis on minun perintöosani. Näitä sanoja sain käyttää myös edellispäivänä lauantaina veteraaniveljen siunaustilaisuudessa. Tänään siunaamamme rakas vainajamme oli 16 vuotta nuorempi 71 vuotta täyttänyt.

Ykkösjytky Satakunnassa

Satakunnassa saamme olla todella tyytyväisiä vaalitulokseen. Ennen kaikkea menestyimme parhaiten juuri suurimmilla paikkakunnilla, sillä olimme suurin puolue kolmessa suuressa kunnassa eli Porissa, Ulvilassa ja Kankaanpäässä ja Raumallakin toiseksi suurin, jolle hopeatilalle pääsimme yhteensä yhdessätoista kunnassa. Lopuissakin viidessä kunnassa olimme kolmanneksi suurin puolue. Myös on merkille laitettava, että kaikissa Pohjois-Satakunnan kunnissa olimme toiseksi suurin alueen keskuksessa Kankaanpäässä siis jopa suurin.

Ääniä kertyi Satakunnassa 30180, kasvua 1,2%, toisena demarit 26963, vähennystä 11%, kolmantena koko maassa ykköseksi noussut keskusta 25084 nousten Satakunnassa 23,5% ja neljäntenä suurena kokoomus 17911 ja laskua 19,2%.

Kun koko maassa Perussuomalaisten kannatus edellisistä eduskuntavaaleista laski 1,4% ollen nyt 17,6%, oli Satakunnan kannatus koko maan ylivoimaisesti korkein 25%, kun seuraavalla Kaakkois-Suomella oli 21% ja muilla alle 20 prosenttia.

Yksin Porista kertyi äänistä yli kolmannes 12.475, Raumalta 3835, Kankaanpäästä 2442, Ulvilasta 2019, Huittisista 1656 ja vielä yli tuhannella äänellä Eura 1186. Seuraavina Kokemäki 986, Harjavalta 830, Eurajoki 690, Nakkila 653, Säkylä 516, Karvia 424, Honkajoki 418, Merikarvia 412, Luvia 394, Jämijärvi 351, Köyliö 344, Pomarkku 327 ja Siikainen 222.

Henkilökohtaisissa äänimäärissä Laura Huhtasaari oli toinen 9254 häviten voittajalle vajaat 300 ääntä, Ari Jalonen neljäs 5741 ja Jari Koskela kuudes 4330 ääntä eli hän sai enemmän ääniä kuin kolme läpipääsyyttä kansanedustajaa Timo Kalli 4212, Jari Myllykoski 4171 ja Jaana Laitinen-Pesola 3482.

Korvaluoma-Karhusaari-maisemissa

Tänään Vappuna työläisten ja opiskelijoiden kevätjuhlapäivänä kiertelin Perussuomalainen-lehden jaossa sukujuurillani Korvaluoma-Karhusaari-maisemissa. Kyllä siellä vain asutaan edelleen, vaikka tyhjiä ja jo rappeutuneitakin asumuksia löytyy myös runsain mitoin. Toisella puolen on Pohjankangas suljettuna Koeampuma-aseman harjoittelualueena, jossa ammutaan tykeillä ja kovilla.

Toiselta puolen sen sijaan on yhteyksiä niin Jämijärvelle Piimätietä kuin Parkanonkin puolelle Kirjaskylään. Näiden teiden välistä löytyy vielä Honkakappelin tie lähes viiden kilometrin pituisena, ja senkin päässä on taloja ja asukkaita. Jämiänkeitaan turvesuot ulottuvat Piimätieltä Kirjaskylän tielle, joten turvesoita riittää vaikka millä mitalla.

Sodan jälkeen isovanhemmat joutuivat luovuttamaan siirtolaisten asuttamiseen Yrjölän tilan Karhusaaren kylästä. Molemmat mummuni ovat myös lähtöisin samasta kylästä, niin isän äiti Lempi Joutsenlahti os. Korpela ja äidin äiti Taimi Räike os. Lilja. Edelleen kumpaakin sukujuurta asuu Karhusaaressa, ainakin äidin serkkuja ja minun pikkuserkkuja. Usein sanotaan, ettei ole mistään kotoisin, mutta on hyvä tietää, että on sittenkin jostain kotoisin.

Näillä iltayön liikkumisilla pitkin alueen teitä on ollut mieluistakin nähdä monenlaisia luonnon eläimiä. Iso hirvikin juoksi tein yli, pienempi vasa oli ehtinyt edeltä. Kauriita myös ylitti tietä oikein jonossa. Jäniksiä näkyy myös, aivan vielä hiljan jopa täysin valkoinen jänis, nyt jo väri on ruvennut muuttumaan. Joutsenia näkee muuttomatkoillaan pysähtyneenä syömään sänkipelloille. Tänään näin jopa muutamaan otteeseen kurkia, yksin ja pienessä parvessakin.