maanantai 31. lokakuuta 2022

Suomen metsät kuuluvat suomalaisille ei EU:lle

Välikysymys ennallistamisasetuksesta – Purra: Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa Ponssen moto tai muukaan kato, vaan Euroopan unioni Politiikka Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät tänään välikysymyksen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä niin sanotussa ennallistamisasetuksessa. Asetuksella pyritään ”ennallistamaan” metsiä ja turvepeltoja ja sillä olisi arvioiden mukaan dramaattisia vaikutuksia metsä- ja maatalouteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syytti puheessaan hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. Haitallisia määräyksiä riittää Purra huomauttaa, että EU:n haitallisten määräysten kunnioittamisen lisäksi hallitus kiristää talouden ja metsäteollisuuden ahdinkoa entisestään omalla ylikireällä ilmastopolitiikalla. – Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra latasi. Purra luetteli EU:n vaatimina haitallisina toimina ajankohtaisen ennallistamisasetuksen lisäksi muut biodiversiteettistrategian osat, taksonomian, metsäkatoasetuksen, hiilisertifioinnin ja ilmastopaketin. – Näitä riittää, Purra totesi. Päätösvaltaa viedään taas EU:lle Purra huomautti, että kaikki unionista tulevat vaatimukset voidaan laskea ilmasto- ja metsäpolitiikan otsikon alle. – Kuten kaikki muutkin kriisit ja ongelmat, näidenkin varjolla unionissa edistetään federalismia eli viedään päätösvaltaa kansallisvaltioilta, edistetään yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja ja muita Suomelle haitallisia instrumentteja, Purra totesi. Rähmällään uussuomettumisen hengessä Purran mukaan, kun hallituksen mukisematta hyväksymät EU:n toimet yhdistetään Suomeen, joka on aivan omassa sarjassaan ilmastopolitiikan yltiöpäisyydessä ja itsensä nilkoille potkimisessa, tulos on karmaiseva. – Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivaa Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista. Vuosikausien rähmällään olosta uussuomettuneessa hengessä luulisi jo saaneen pelimerkkejä, joita käyttää silloin, kun tosipaikka on. Kaikkein haitallisin Suomelle Purra huomautti, että EU:n ennallistamistavoite on mittakaavaltaan valtava ja sen seuraukset asiantuntijoidenkin mukaan erittäin haitallisia. Ennallistamisen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat, miljardeja vuodessa. Esimerkiksi MTK:n arvioissa on puhuttu jopa kuudesta miljardista. – Yksikään esitykseen tutustunut ei voi olla miettimättä, kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä. Se pitää kaataa Euroopan herrain ja rouvain ymmärrykseen. – Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin kelvotonta? Mikäli hallitus ei kykene edes muodostamaan yksiselitteistä, johdonmukaista ja yhtä kantaa, miten se voisi edistää sitä muillekaan? Purra hämmästeli. Asia ei kuulu EU:lle Perussuomalaiset vastustaa Purran mukaan EU:ta, joka toimii näin. – Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän. – Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta, oikeasta toimintatavasta ja siitä, miten hallituksen tulee Suomen omaa ja suomalaisten etua puolustaa, Purra totesi. Hallituksen sekoilu aiheuttaa myötähäpeää – On hävytöntä, että joudumme seuraamaan hallituspuolueiden keskinäistä sättimistä ja kannanmuodostusta median kautta. Pelilaudalla on Suomen päätösvalta omiin metsiinsä, metsänomistajien etu, metsätalous, metsäteollisuuden toiminta, suuret verokertymät, hyvinvointimme. – On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra sivalsi.

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Heikki Havin lähtöjuhlassa

Hyvät Ystävät ja ennen kaikkea Heikki ja Heikin perhe Virpi-puoliso ja lapset Martti, Aino-Maria, Selja ja Susanna. On todella haikeaa, mutta ymmärrettävää, kun nyt Heikki haluaa siirtyä syntymä- ja kotiseurakuntansa Teuvan kanttoriksi lähemmäksi ikääntyneitä vanhempiansa ja perhe ja kotihan tulee edelleen säilymään täällä Jämijärvellä. Sunnuntain aiheeseen Jumalan lähettiläät liittyen voi täydellä syyllä sanoa, että täällä Jämijärvellä näitä uskollisia lähettiläitä on ollut kauan ja Heikki on nyt ollut yksi heistä tässä ketjussa. Pitkään toimineista kanttoreistahan täällä Jämijärvellä on todella saatu iloita, sillä Frans Salonen oli 40 vuotta vuoteen 1927, sitten v.1928 kanttoriksi tuli Leo Jämsä ja hän ehti toimia 44 vuotta vuoteen 1972. Sen jälkeen oli lyhytaikaisempia viranhoitajia kunnes Heikki tuli kanttoriksi v. 1994, joten Jämijärvellä hän on ehtinyt toimia kunnioitettavat 28 vuotta. Ja täällä hän on avioitunut Virpin kanssa, lapset ovat syntyneet ja oma koti on tullut entisestä seurakunnan kanttorilasta Jämijärven rannalta ja aivan tästä seurakunnan kirkon ja rakennusten vierestä. Ja nyt Heikki sitten saa kuvansa sakastin seinälle, jossa hän onkin vasta kolmas kanttori, kun sen sijaan meidän pappien kuvia siellä on vaikka kuinka paljon. Heikkikin ehti toimia neljän eri kirkkoherran aikana alkaen pitkä-aikaisimmasta Jämijärven kirkkoherrrasta Iikka Silvolasta, joka oli Jämijärvellä 24 vuotta eli Heikki on siis jopa toiminut täällä pitempään kuin hän. Silvolan jälkeen kirkkoherroina ovat olleet allekirjoittanut, Osmo Tahvanainen, Jorma Pitkänen ja Jämijärven seurakunnan yhdistyttyä Kankaanpään seurakuntaan nyt sitten Heikin uran aikaisen viidentenä pappina kappalaisena Taina Karvonen. Todella suuret kiitokset Heikin yli neljännesvuosisadan kestäneestä alttiista palvelusta täällä Jämijärvellä ja laajemminkin koko Kankaanpään seurkunnassa aina Honkajokea myöten/ / ja onneksi et kokonaan jätä meitä laajaa ystäväpiiriäsi, kun kotisi kuitenkin säilyy täällä Jämijärvellä. Toivotamme voimia, terveyttä ja siunausta uudessa mieluisassa tehtävässäsi siellä Teuvalla. Lopuksi haluan lukea Aila Meriluodon runon Largo: Korkeita, lujia kaaria syvyyden yli./ Vaikene. Ei ole mitään, sointujen syli,/ Jumala vain, joka alussa kaiken loi./ Muodoten läike muu on. Mut yli sen/ voimaksi, ehdoton ääni, levollinen,/ kasvaen soi. Ei ole vihaa. Ei ole uhmaa ees./ Vain syvä, leveä sävel, täysi ja sees./ Eikä se poikkea eikä se haparoi./ Rohkeita kaaria, mutta ne jaksavat kantaa,/ toisiinsa liittyen päin olevaisen rantaa/ tyyninä nousevat. Nähdä ne voi. Olevaisen rajaan jo yltävät, ohitse siitä/ rakennus verkkaan kasvaa suunnaton./ Ei, älä pelkää! Ei, älä silmiäs peitä!/ Väkevä rauha vain. Ei Jumala heitä/ kenenkään kättä, kelle ei riitä/ se, mikä on.

lauantai 29. lokakuuta 2022

PS:n Aluevaltuutetut Huittisissa

Seitsemän aluevaltuutettua yhdeksästä ja molemmat kansanedustajat olivat paikalla PS:n teltalla K-marketin edessä, voiko enempää enää vaatiakaan! 😊😍😘

perjantai 28. lokakuuta 2022

Iltalehti Purrasta ym. välikysymyksen jättäjistä

UUTISET UUTISETPOLITIIKKA Purra välikysymyksestä: Opposition on pelastettava hallitus sen omilta päätöksiltä: ”Alkiolainen perikato” Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyöstä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa. Oppositio esitteli EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksensä tänään eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Tekijän kuva Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Eilen klo 19:45 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksen mukaan Marinin (sd) hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Oppositiopuolueiden mukaan hallituksen pitäisi ottaa ennallistamisesitykseen kielteinen kanta, kuten Ruotsi on tehnyt. Kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se tarkoittaisi muun muassa metsähakkuiden vähentämistä. Asetuksen hintalappu olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 930 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat. Kulujen vastapainoksi komissio laskee Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Nämä arviot tosin torstaina opposition toimesta kyseenalaistettiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. KREETA KARVALA Kalliiksi tulee Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen laiminlyönnit Suomen kansallisen edun puolustamisen EU-pöydissä tulevat Suomelle kalliiksi. Lisäksi hän muistutti, että EU-komission ennallistamisasetus puuttuu kohtuuttomasti Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että asetuksella olisi toteutuessaan dramaattisia vaikutuksia Suomen metsä- ja maatalouteen. Purra syytti Marinin (sd) hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. –Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra sanoi. Hän myös ihmetteli, miten hallituksen EU-vaikuttaminen voi olla niin ”kelvotonta”. –Kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä Purra totesi. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. KREETA KARVALA Riitaisa hallitus Oppositiopuolueiden mukaan yksi keskeinen ongelma Suomen EU-vaikuttamisessa on se, ettei hallitus kykene muodostamaan yhteistä kantaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan riitaisan hallituksen ponnettomuuden vuoksi Suomi ei ehtinyt tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, olla olisi voitu vaikuttaa komissioon. Hän muistutti, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli. –Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu, Essayah sanoi. EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa asian kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

torstai 27. lokakuuta 2022

Hallitus on nukkunut EU:n ennallistamisesityksessä

Purra välikysymyksestä: Opposition on pelastettava hallitus sen omilta päätöksiltä: ”Alkiolainen perikato” Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyöstä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa. Oppositio esitteli EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksensä tänään eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Tänään klo 19:45 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksen mukaan Marinin (sd) hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Oppositiopuolueiden mukaan hallituksen pitäisi ottaa ennallistamisesitykseen kielteinen kanta, kuten Ruotsi on tehnyt. Kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se tarkoittaisi muun muassa metsähakkuiden vähentämistä. Asetuksen hintalappu olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 930 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat. Kulujen vastapainoksi komissio laskee Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Nämä arviot tosin torstaina opposition toimesta kyseenalaistettiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. KREETA KARVALA Kalliiksi tulee Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen laiminlyönnit Suomen kansallisen edun puolustamisen EU-pöydissä tulevat Suomelle kalliiksi. Lisäksi hän muistutti, että EU-komission ennallistamisasetus puuttuu kohtuuttomasti Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että asetuksella olisi toteutuessaan dramaattisia vaikutuksia Suomen metsä- ja maatalouteen. Purra syytti Marinin (sd) hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. –Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra sanoi. Hän myös ihmetteli, miten hallituksen EU-vaikuttaminen voi olla niin ”kelvotonta”. –Kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä Purra totesi. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. KREETA KARVALA Riitaisa hallitus Oppositiopuolueiden mukaan yksi keskeinen ongelma Suomen EU-vaikuttamisessa on se, ettei hallitus kykene muodostamaan yhteistä kantaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan riitaisan hallituksen ponnettomuuden vuoksi Suomi ei ehtinyt tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, olla olisi voitu vaikuttaa komissioon. Hän muistutti, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli. –Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu, Essayah sanoi. EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa asian kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen totesi myös omassa puheenvuorossaan, että hallituksen keskeisin virhe liittyy toissijaisuushuomautukseen ja riitelystä johtuvaan hidasteluun. –Tässä prosessissa on useita virheitä, joista ehkä keskeisin liittyy tähän toissijaisuushuomautukseen, jonka Ruotsi teki, mutta ei Suomi ei tehnyt. Grahn-Laasosen mukaan Suomen olisi Ruotsin lailla pitänyt vastustaa asetusta alusta alkaen. –Toissijaisuushuomautus jäi tekemättä siksi, että hallituksen sisällä oli niin rankat ristiriidat tässä asiassa, joten kirjeen antaminen eduskunnalle viivästyi kohtuuttomasti ja teki mahdottomaksi huomautuksen jättämisen. Marinin vika Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. KREETA KARVALA Grahn-Laasonen syytti torstaina pääministeri Sanna Marinia (sd) huonosta EU-politiikan johtamisesta. –Pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että Suomella on selkeät kannat ja että Suomi vaikuttaa EU:ssa, Grahn-Laasonen sanoi. Oppositiopuolueet korostivat välikysymystiedotustilaisuudessa myös sitä, että metsäasiat kuuluvat Suomen kansalliseen päätäntävaltaan, vaikka komissio yrittää ulottaa ilmasto- ja ympäristöasioiden kautta yhä enemmän toimivaltaa myös Suomelle tärkeisiin metsiin. –Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän, perussuomalaisten Purra totesi. Kristillisdemokraattien Essayahin mukaan hallituksen ongelmana on myös se, Brysseliin viestitään koko ajan vähintään kahta erilaista linjaa. Syynä tähän on etenkin keskustan ja vihreiden erimielisyydet metsä- ja ympäristökysymyksissä. Perussuomalaisten Purra moitti hallitusta siitä, että oppositio joutuu pelastamaan hallituksen sen omilta valinnoilta. –On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Purran syytökset kohdistuivat ennen muuta keskustaan. –Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra totesi. Oppositio toivoo, että hallitus ottaa jatkossa kielteisen kannan ennaltamisasetukseen. Hallituksen on vastattava opposition välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa viimeistään kahden viikon kuluttua.

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus

Helsinki +1013 Tilaa Etusivu MT Metsä MT Hevoset Maatalous Ruoka Uutiset Lehdet Hae Kirjaudu ulos AJ OSASTOT Etusivu MT Metsä MT Hevoset Koneet ja autot Lukemisto Maatalous Ervasti: Jos vaaleihin halutaan puhtoinen ehdokas, sellaista on etsittävä vastasyntyneiden joukosta Suhde Venäjään olisi pitänyt älytä katkaista jo 2008, kun sen tankit rymistelivät Georgiaan – tai viimeistään 2014, jolloin se anasti Krimin Ukrainalta. J Pitäisikö seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa koko poppoo Arkadianmäellä? Sisään uusi tyyppejä, joilla ei ole vanhoja rasitteita ja jotka osaavat suhtautua Venäjään kuin vesikauhuiseen koiraan? Kuva: Kalle Keskinen Uutiset|Politiikka26.10.202219:00 Kolumni Pekka Ervasti Rintaruokinnassa olevaa sylilasta tässä on etsittävä, jos halutaan viaton ehdokas seuraaviin presidentinvaaleihin. Sama pätee kevään eduskuntavaaleihin. Vanha tutkivan journalismin viisaus on, että jokaisen taustassa on jotakin paskaa. Näinä aikoina vaikuttaa siltä, että jo eläminen ennen helmikuun loppua 2022 on verenkarvainen synti. Siihen asti enemmistö suomalaisista vastusti vankasti Suomen Nato-jäsenyyttä. Ei olisi pitänyt, sillä nyt se on kuin merkintä rikosrekisterissä. Jopa presidenttigallupien ykköstykki Mika Aaltola on aikaisemmassa elämässään kuulemma hairahtunut kursailuun, anteeksiantamattomaan hoiperteluun sotilasliiton jäsenyyden suhteen. Nord Stream 2 -kaasuputki hulahti Suomenkin hallituksen läpi sukkana kuin Lauri Markkasen kolmen pisteen heitto NBA:ssä. Suhde Venäjään olisi pitänyt älytä katkaista jo 2008, kun sen tankit rymistelivät Georgiaan – tai viimeistään 2014, jolloin se anasti Krimin Ukrainalta. Nykyhetken valossa tämä on totta, mutta kuinka moni niistä, jotka nyt heristävät sormeaan, saivat suunsa auki Georgian sodan tai Krimin valloituksen aikoihin? Muutamia löytyy, mutta fakta on, ettei vaatimuksille kansalaisten enemmistön joukossa ollut paljonkaan kaikupohjaa. Nord Stream 2 -kaasuputki hulahti Suomenkin hallituksen läpi sukkana kuin Lauri Markkasen kolmen pisteen heitto NBA:ssä. Kyllä siitäkin varoiteltiin ja hallituksen lymyilyä pelkkien ympäristönäkökohtien takana pilkattiin. Mutta juna kolisteli eteenpäin, eikä se kansakunnan yöunia häirinnyt. Nyt ollaan kovasti viisaampia ja käydään aivan perusteltua jälkipyykkiä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että se mitä silloin tehtiin tapahtui kansalaisten suuren enemmistön siunauksella tai ainakin vankalla välinpitämättömyydellä. Sotien jälkeen presidentti Juho Kusti Paasikivi vetosi suomalaisiin, että eduskuntaan valittaisiin uusia kasvoja ilman vanhan politiikan rasitteita. Eduskuntaan nousi poliitikkoja, jotka sittemmin nousivat merkittäviin asemiin sodan jälkeisessä Suomessa, muun muassa Johannes Virolainen (ml./kesk.) ja Veikko Vennamo (ml./smp). Monista uusista kasvoista tuli sitten sellaisen politiikan ajajia, joka tänään leimataan syvimmäksi suomettuneisuudeksi. Pitäisikö seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa koko poppoo Arkadianmäellä? Sisään uusi tyyppejä, joilla ei ole vanhoja rasitteita ja jotka osaavat suhtautua Venäjään kuin vesikauhuiseen koiraan? Osana omaa katumusprosessiaan äänestäjä todennäköisesti palkitsee tulevissa vaaleissa niitä, jotka väittävät olleensa oikeassa jo 2008, eivätkä vasta 24. helmikuuta 2022. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

tiistai 25. lokakuuta 2022

Kuvapaljoutta

Panssarimuseo- eduskuntaretki 20.10.2022 kymmeniä kuvia fb-sivullani

maanantai 24. lokakuuta 2022

Ylisuurta kohua nostatettu Kankaanpää vanhaikodin kaupasta - ei toteudu

Koskela: Venäläisten kiinteistökaupat lopetettava Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kummeksuu mediassa olleita tietoja venäläisten tekemien kiinteistökauppojen suuresta määrästä. Puolustusministeriö on tänä vuonna antanut luvan yli 200 kiinteistökaupalle, jossa ostajana on ollut venäläinen taho. -Eihän tämä käy järkeen, että vielä tässäkin tilanteessa venäläiset saavat tehdä kiinteistökauppoja Suomessa ja kovin usein vielä puolustuspoliittisesti merkittävillä alueilla, Koskela sanoo. Kansanedustaja Koskela huomauttaa, että perussuomalaiset on johdonmukaisesti tahtonut rajoittaa venäläisten tekemiä tonttikauppoja. Lisäksi vaalikaudella 2011—2015 eduskunnassa sosialidemokraattien kansanedustaja Suna Kymäläinen sai kerättyä yli sata nimeä lakialoitteeseen, jolla venäläisten tonttiostoja pyrittiin rajoittamaan. Valitettavasti osa allekirjoittaneista veti painostuksen edessä nimensä pois. Aloitetta syytettiin muun muassa rasistiseksi ja venäläisvastaiseksi. -Suomettuneisuuden vaarallinen ja ummehtunut henki on liikkunut eduskunnan käytävillä aivan liian vahvana aina tämän vuoden helmikuuhun asti. Onneksi viimein silmät ovat monella auenneet ja tehdyistä virheistä on toivottavasti otettu opiksi, kansanedustaja Koskela toteaa. Koskelan kotikaupunki Kankaanpää nousi keskiviikkona otsikoihin, kun kävi ilmi, että venäläinen taho on ostanut Niinisalon varuskunnan vieressä sijainneen Lohikon entisen vanhainkodin. Kaupunki ei ole ollut kaupassa osapuolena, vaan kaupunki on tehnyt yhteistyötä puolustusministeriön kanssa kaupan ostajien taustojen tutkimisessa. Ministeriöllä on mahdollisuus hylätä ostolupa. -En pidä kaupan lopullista toteutumista todennäköisenä. Vaikka ministeriöllä ei ole velvollisuutta kiinteistöä itse ostaa, niin toivon, että ministeriö ostaisi kiinteistön itselleen. Jos näin ei käy, niin kaupungilla on mahdollisuus käyttää etuosto-oikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa kaupasta, kansanedustaja ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Koskela huomauttaa.

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Kirkkovuoden loppu häämöittää

SUNNUNTAI 23.10.2022› 1. vuosikerta 20. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Usko ja epäusko Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Pyhä, vanhurskas Jumala. Sinä veit palvelijasi Abrahamin öisen taivaan alle ihmettelemään tähtien ääretöntä määrää. Se oli merkki hänen jälkeläistensä paljoudesta. Kiitos siitä, että lupauksesi kantaa yli kaikkien aikojen. Auta meitäkin uskomaan niin kuin Abraham uskoi ja elämään lapsinasi sanaasi luottaen. Anna meidän heijastaa valoasi tässä ajassa ja maailmassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet hallitsija ikuisesti, sinun lupauksesi pysyvät polvesta polveen. Opeta meitä ihmettelemään tekojasi ja kiittämään niistä, ettemme unohtaisi hyvyyttäsi ja lakkaisi luottamasta sinuun. Rohkaise meitä kertomaan uskollisuudestasi myös lapsillemme, että hekin saisivat kulkea elämän tietä Poikasi Jeesuksen Kristuksen vapauttamina. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Jeesus Kristus, Jumalan Poika. Sinun valtasi ja voimasi ylittää kaiken, mitä me ymmärrämme tästä maailmasta. Auta meitä luottamaan sinuun enemmän kuin omiin ajatuksiin, kokemuksiin ja selityksiin. Avaa epäuskon sokaisemat silmämme, että näkisimme, miten vajavaista tietomme on. Muistuta meille aina uudestaan, että tulit voittamaan synnin ja kuoleman, joihin meillä ei ole ratkaisua. Anna viisautta, joka tekee nöyräksi ottamaan vastaan pelastuksen, ihmeistäsi suurimman. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Suuri Vapahtajamme. Sinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Auta meitä uskomaan, vaikka emme näe, auta kulkemaan sanasi mukaan, vaikka emme tiedä, mihin se johtaa. Herra, niin helposti katsomme vain itseemme ja puutteisiimme. Opeta meitä katsomaan yksin sinuun. Syvennä meissä luottamus siihen, että sinä viet meidät läpi pimeyden ja vaikeuksien. Tätä rukoilemme sinun nimessäsi. 5 Herramme Jeesus Kristus. Sinä teet ihmeellisiä tekoja. Sinulla on valta parantaa sairaita ja antaa synnit anteeksi. Kiitos, että tänäkin päivänä elät keskellämme. Anna kaikkien ihmisten ymmärtää, että sinä voit auttaa kaikissa elämäntilanteissa. Auta meitä tuomaan apua tarvitsevia ihmisiä sinun luoksesi. Kiitos sinulle, Jeesus.

lauantai 22. lokakuuta 2022

Venäläisten kiinteistökauppojen kiristämisestä puhuttiin eduskunnassa – ”Miten puututaan haamuostajien tekemiin kauppoihin” Puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk) kysyttiin, miksi hallituksen tuoreessa lakiesityksessä ei puututtu vuokra-asuntojen, asunto-osakkeiden ja liikehuoneistojen kauppaan. Seuraa tästä eduskunnan kyselytuntia klo 16 alkaen. EDUSKUNTA Hallitus toi torstaina eduskuntaan lakiesityksen, jolla kiristetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja, jos se on turvallisuuden kannalta tärkeää. Käytännössä halutaan siis kiristää venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja Suomessa. Lakiesityksestä tulikin erityisen ajankohtainen, sillä keskiviikkona uutisoitiin, että venäläinen ostaja on ostanut entisen vanhainkodin Kankaanpäästä läheltä Niinisalon varuskuntaa ja eteläisen Suomen suurinta ampuma-aluetta. Lakiesitykseen jääneistä puutteista keskusteltiin eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositio tivasi hallitukselta vastauksia. Kokoomuksen Pia Kauma kysyi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk), miksi lakiesitykseen ei sisällytetty myös asunto-osakkeiden ja vuokra-asuntojen. Kauma kysyi, miten myös niiden kauppa saataisiin luvanvaraiseksi ja mahdollisesti estettyä. – Suurin asunto-osakkeiden ulkomaalainen ostajaryhmä ovat venäläiset. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti suorittaa myös asunnoista kuin kiinteistöistä, Kauma sanoi. Myös liikehuoneistojen kauppa puuttui lakiesityksestä. Kiireellisin esitys tällä kaudella Kaikkonen vastasi, että hänen piti tehdä valinta, että kiireellisin lakiesitys kiinteistökauppojen kiristämisestä saadaan mahdollisimman pian eduskuntaan ja hyväksyttyä jo tällä vaalikaudella. Jos lakiesitys olisi haluttu laajemmaksi, sen valmistelu olisi kestänyt pitempään ja olisi siirtynyt vasta seuraavalle hallituskaudelle. Kaikkonen lupasi, että työ jatkuu kyllä eteenpäin. Kaikkonen sanoi suhtautuvansa positiivisesti siihen, että eduskunta voi asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen tehdä parannuksia lakiesitykseen. Kaikkosen mukaan turvallisuutta koskevat lakiesitykset pitää valmistella erityisen huolellisesti, siksi laajaa kokonaisuutta ei olisi ehditty saada valmiiksi tälle hallituskaudelle. ”Epäilyttäviä kiinteistöjä seurataan” Kankaanpääläinen kansanedustaja Jari Koskela (ps) kysyi, miten Suomen viranomaiset pystyvät seulomaan turvallisuuden kannalta kriittisistä kiinteistökaupoista bulvaanit eli haamuostajat, joissa todellinen ostajataho onkin joku muu kuin virallisesti kerrottu. – Uusi laki tuo parempia työkaluja myös sen selvittämiseen, ketkä ovat todellisuudessa kauppojen takana. Rehellisesti täytyy sanoa, että se on vaikea tehtävä. Valmistelussa on käynyt selville, että juuri bulvaanien selvittäminen on vaikeaa, Kaikkonen vastasi. Kaikkosen mukaan viranomaiset seuraavat tarkasti niitä kiinteistöjä, joissa jotakin epäilyttävää toimintaa on ja tarvittaessa viranomaiset myöskin puuttuvat. – Onhan tästä ihan julkisia esimerkkejäkin, miten on puututtu, vaikkapa Airiston helmi -tapaus. Miten jo myydyt kohteet? Sofia Vikmania (kok) kiinnosti, mitä tehdään sellaisille kohteille, jotka ovat jo päätyneet epäilyttäviin käsiin. – Näitä kohteita on onneksi aika vähän, joista viranomaisilla on epäilyjä. On siellä kuitenkin jotakin, jota seurataan. Jos on todisteet, että on syytä epäillä lainvastaista tai turvallisuutemme vastaista toimintaa, siihen voidaan jo nykylain perusteella puuttua. Uusi laki antaa siihen lisää työkaluja, Kaikkonen vastasi. Huoneistotietojärjestelmä auttaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan asunto-osakkeiden kaupoissa pystyttäisiin nykyistä parempaan turvallisuusvalvontaan. – Olen ymmärtänyt, että asunto-osakkeiden kaupoista on muodostettava rekisteri, josta viranomainen voi seurata kauppoja. Mutta rekisteri on pitkällä siirtymäajalla. Onko hallitus tarkastellut, voidaanko suunnitelmaa nopeuttaa? Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) vastasi, että digitaalisesta huoneistotietojärjestelmästä tulee samankaltainen kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Maanmittauslaitos on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Rekisteri on tehty helpottamaan asukkaiden arkea, mutta sitä voidaan mahdollisesti käyttää myös kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. – Meillä on valmiuksia tehdä lakimuutoksia, jos eduskunta niin haluaa. Maanmittauslaitos tekee erittäin tiivistä yhteistyötä meidän turvallisuusviranomaistemme kanssa, Kurvinen kertoi.

perjantai 21. lokakuuta 2022

Pikkuserkku Jorma käymässä

Jorma Joutsenlahti, pikkuserkku käymässä, suvun kartoittamisessa on tekemistä, isoisillämme Jorman Santerilla ja minun Vihtorilla oli lisäksi kolme muuta veljeä, räätäri Frans, opettajaToivo ja liikunnanopettaja Niilo.

torstai 20. lokakuuta 2022

Eduskuntavierailu

Viisi kansanedustajaa Veijo Niemi, Kike Elomaa, Jari Koskela Petri Huru ja Juha Maenpaa puhuivat meille Kankaanpäästä tulleelle 25 hengen Jarin vierasryhmälle PS:n ryhmähuoneessa. Ryhmäkuva fb-sivullani!

keskiviikko 19. lokakuuta 2022

PS eduskuntavaalien tasolla

Politiikka|HS-gallup Keskustan kannatus romahti historiallisen matalaksi Perussuomalaisten kannatus on noussut tasaista vauhtia kesäkuusta 2022 lähtien. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä eduskunnan täysistunnossa 30. syyskuuta. Sipilän kaudella keskustan kannatus oli HS-gallupissa korkeimmillaan 26,2 prosenttia tammikuussa 2015. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Teemu Luukka HS KESKUSTAN kannatus on pudonnut ennätyksellisen alhaiseksi, käy ilmi Helsingin Sanomien tuoreesta puolueiden kannatusmittauksesta. Tutkimuksen mukaan keskusta saisi 10,4 prosenttia äänistä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Pudotus syyskuusta on 1,4 prosenttiyksikköä, mikä on harvinaisen suuri muutos. Keskustan kannatus ei ole ollut kertaakaan näin heikko HS:n nykyisen kannatusmittauksen aikana. Vertailukelpoisia tuloksia on saatavilla lokakuusta 2011. KESKUSTAN kannatus on laskenut aikaisemmin HS-gallupin mittaushistorian aikana vain kaksi kertaa alle yhdentoista prosentin. Syyskuussa 2020 ja tammikuussa 2021 puolueen kannatus oli 10,8 prosenttia. Keskusta keräsi voimansa vielä alkuvuoden kuntavaaleissa, jonka jälkeen helmikuussa kannatus oli 14 prosenttia. Sen jälkeen alamäki on jatkunut syyskuuta lukuun ottamatta. Keskusta on edelleen neljänneksi suurin puolue, mutta viidenneksi suurin puolue vihreät ei ole kaukana yhdeksän prosentin kannatuksellaan. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Keskusta ja vihreät ovat molemman hallituspuolueita, ja ne ovat ottaneet lukuisia kertoja yhteen muun muassa ympäristöasioissa. TUTKIMUKSEN tausta-aineistosta voi arvioida, että vain noin puolet keskustaa äänestäneistä antaisi varmasti tukensa puolueelle, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Vielä kuukausi sitten luku oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi, eli todennäköisesti merkittävä osa keskustan laskusta johtuu siitä, että moni puoluetta äänestäneistä on siirtynyt katsomoon. Keskustalaisia vaikuttaa siirtyneen myös kokoomuksen ja perussuomalaisten riveihin. Keskustan pito kuntavaaleissa puoluetta äänestäneistä on selvästi heikompi kuin kokoomuksella, vasemmistoliitolla, perussuomalaisilla ja Sdp:llä. Politiikassa tai keskustan toiminnassa ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, joka varmuudella selittäisi muutoksen. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY ”Arvokonservatismi yhdistää perussuomalaisia, kokoomusta ja keskustaa, mutta nyt etenkin kokoomus on siinä vahvoilla ja keskusta on heikoilla”, sanoo Kantarin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. TUOREESSA HS:n kannatusmittauksessa muutokset olivat muutenkin kohtalaisen suuria. Kokoomus on edelleen suosituin puolue 24,2 prosentin kannatuksellaan. Lisäystä tuli 0,6 prosenttiyksikköä. Se on toiseksi korkein kannatus lokakuun 2011 jälkeen. Vielä suurempi suosio puolueella oli kesäkuun 2022 mittauksessa. Sdp on toiseksi suosituin puolue 19 prosentin kannatuksellaan. Sdp on tullut alas heinäkuun 20,1 prosentin kannatuksesta 1,1 prosenttiyksikköä, josta uusimman mittauksen aikana 0,2 prosenttiyksikköä. Pudotuksen ajanjaksolle osuivat pääministeri Sanna Marinin (sd) kesän juhlintaa koskevat kohut. PERUSSUOMALAISTEN kannatus on noussut tasaista vauhtia kesäkuusta 2022 lähtien. Perusuomalaisten kannatus kipusi 1,2 prosenttiyksikköä, mikä oli toiseksi merkittävin muutos keskustan jälkeen. Punavihreistä puolueista vain vasemmistoliiton kannatus nousi. Kannatusprosenttiin tuli 0,3 prosenttiyksikön lisäys. Edellisen kerran puolueen suosio oli tällä tasolla maaliskuussa 2022. Vaikuttaa, että Nato-jäsenyys­keskustelun aikainen kannatuksen notkahdus on tämän mittauksen perusteella ohi. Marinin hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 51,3 prosentin luottamusta. Syyskuussa vastaava luku oli 53 ja elokuussa 53,1 prosenttia.

tiistai 18. lokakuuta 2022

Sammaloitumisen estämistä

Vierivä kivi ei sammaloidu, toivottavasti näin on, kun tänään päivä alkoi Fysioterapeutin käsittelyssä ololla, päivemmällä klo 13.15 uudistetun liikuntakeskuksen hienossa kuntosalissa Aikamiespoikien jumppa ja vielä ennen pimeyttä noin 5 km lenkki Kuntsarin pururadalla.

maanantai 17. lokakuuta 2022

Jarin kysymys hallitukselle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamisen haasteista. Koskela huomauttaa, että jos fossiilisesta energiantuotannosta halutaan päästä eroon, on etenkin Suomessa käytännössä pakko turvautua metsiin ja turvealueisiin. – Hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joiden toteuttaminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa. Myös Euroopan unioni haluaa säädellä eli käytännössä vähentää Suomen metsien käyttöä. EU-komission esityksen perusteella Suomen pitäisi parantaa luonnon tilaa arviolta 1,2 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela kirjoittaa. Luonto- ja ilmastotavoitteet ristiriidassa Luonnon monimuotoisuutta korostavat tavoitteet ja ilmastotavoitteet ovat Koskelan mukaan ristiriidassa keskenään. Jos fossiilisista halutaan eroon, on tässä tilanteessa turvauduttava niin metsiin kuin turvealueisiinkin, joita Suomessa riittää. Tällä hetkellä ei ole riittävästi muuta korvaavaa ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantoa. – Tuulivoima tuottaa sähköä hyvin tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinä sen merkitys on olematon. – Ydinvoiman lisärakentamisessa kestää vuosia, eikä hallitus ole käynnistänyt pienydinvoimalat mahdollistavaa ydinenergialain uudistustyötä, vaikka aihetta käsitelleen työryhmän loppuraportti valmistui jo elokuussa 2020, eikä aurinkovoimakaan ole Suomen olosuhteissa toimiva ratkaisu, koska energiantarve on suurimmillaan silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään, Koskela muistuttaa hallitusta. Miten korvataan Venäjältä tuotu puutavara? Koskela huomauttaa, että ennen Venäjän aloittamaa sotaa itärajan takaa tuotiin jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puutavaraa Suomeen. Tämä määrä pitäisi nyt saada korvattua, mutta erilaiset kansalliset tavoitteet ja EU:n suunnitelmat rajoittavat metsien käyttöä. On jopa ehdotettu, että kotimaisen puun sijaan Suomeen pitäisi tuoda puutavaraa Keski-Euroopan ja Baltian toukkien vaurioittamista metsistä. Tässä ei ole Koskelan mukaan mitään järkeä. – Jos fossiilisista energialähteistä halutaan eroon, on etenkin Suomessa lähes pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin etenkin lähitulevaisuudessa. Näiden käyttöä kuitenkin halutaan niin kansallisin kuin ylikansallisin toiminkin rajoittaa. Tämä asettaa maamme ja maanomistajamme vaikeaan tilanteeseen, Koskela kirjoittaa. Koskela tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, havaitseeko hallitus ilmasto- ja luontotavoitteiden välisen ristiriidan. Koskela penää hallitukselta myös keinoja, joilla korvataan aiemmin Venäjältä tuotu puutavara. SUOMEN UUTISET

lauantai 15. lokakuuta 2022

Toimintoja riitti koko loppuviikoksi

Perjantai: Hyvinvointialueen Turvallisuus ja varautuminen lautakunnan puheenjohtaja oli kutsuttuna klo 9-11 Keskussairaalan N-rakennuksen kokoushuoneessa Pelastustoimen keskustelutilaisuuteen, jossa oli edustaja sisäministeriöstä ja mukana sekä hyvinvointialueen että maakuntaliiton päälliköt ja tietysti palo-ja pelastuspäällystöä pelastusjohtajasta lähtien. Sitten klo 14 Siikaisten kirkossa siunaamassa jo 62-vuotiaana kuolleen ystävän. Ja sitten tunnin lenkillä klo 17.15 ja sen jälkeen kutsujana yhteiseen saunailtaan. Lauantaina alkoi sitten aamusta Israelin Ystävien Shalom-lehden kuin yhdistyksen hallituksenkin kokouksen Tampereen toimistolla vastapäätä Tampere-taloa ja sain nähdä taas yliopiston edustan enoni Kauko Räikkeen tekemää Väinö Voimanmaan komeaa patsastakin. Paluumatkalla kävin ihastelemassa Lavian Huuhkajavuoren jylhiä maisemia kesäteatterin ja tanssilavan alueilla!

perjantai 14. lokakuuta 2022

Jatkotkin tunnin lenkillä

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki Vauhdikas lenkki loistavassa kelissä 13 miehen voimin ja päälle Anssin tarjoama kostea sauna-ilta. 1 kommentti Anssi Joutsenlahti Oli siellä muutakin kosteaa, limsaa monenlaista ja kahviakin kastamisten kanssa😊😍🥰😘

torstai 13. lokakuuta 2022

Torstai toivoa täynnä

Kyllä riitti menoa aamusta iltaan: Ensin ensi kertaa turha käynti fysioterapiassa, kun oli sama aika kahdella, pääsi sitten kirkkoherranvirastolle, jossa montakin asiaa, toripäivillä ainaskin pari tuntia jutustamassa, Wanhat valokuvat klo 12, sitten asiaa hautausmaantoimistolle, Kankaanpään painopalveluun, Poriin lähtö, jossa asiaa Ratsulassa, verikokeen otto Terveystalolla ja Siioninvirsiseurat seurakuntakeskuksessa, vielä illalla klo 20.58 alkaen valoissa liikuntakeskuksen kuntoreiti noin 5 km. Valothan ovat päällä klo 22 asti

keskiviikko 12. lokakuuta 2022

Jarin kirjoitus päivän Satakunnan Viikossa

Tuulivoima ei ole ratkaisu sähkökriisiin Sähkökriisi koskettaa meitä kaikkia. Parhaillaan suunnitellaan sähkökatkoja ja moni on jo omatoimisesti aloittanut toimet sähkön säästämiseksi. Sähkön saannilla ja hinnalla on myös iso vaikutus kotimaiseen maatalouteen. Sähköä tarvitaan kasvihuonetuotannossa ja muun muassa perunoiden ja vihannesten varastoinnissa. Näistä tinkiminen vähentää ruokamme kotimaisuusasetetta. Suomessa on viime aikoina muutamina päivinä saatu nauttia poikkeuksellisen halvasta sähköstä. Syysmyrsky on tuonut mukanaan kovat tuulet, ja sähköntuotanto on ollut korkeampaa kuin sen kysyntä. Tämä painaa pörssisähkön hintaa alas. Moni onkin nyt hehkuttanut tuulivoimaa sähkökriisin ratkaisijana. Tällä hetkellä tuulivoimalla on teoriassa potentiaalia tuottaa sähköä yli tuplasti sen mitä Olkiluoto 3 tuottaa. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta todellisuus on toista. Sähköä tarvitaan myös tuulettomina päivinä ja silloin tuulivoima kykenee tarjoamaan murto-osan maksimistaan. Tuulivoima tarvitsee siis rinnalleen vakaan säätövoiman. Säätövoimana toimii muun muassa vesivoima, mutta myös ydinvoima sekä kivihiilellä, hakkeella sekä turpeella tuotettu sähkö. Valitettavasti hallitus on ollut kovin nihkeä turvaamaan näiden viimeiseksi mainittujen tuotantojen tulevaisuutta tai edes lyhyen aikavälin näkymiä. Vakaata säätövoimaa on ajettu tietoisesti alas ilmastotoimien nimissä. Oman ongelmansa kotimaiseen sähköntuotantoon tuo EU-byrokratia, sillä ”ei merkittävää haittaa” -periaate (DNHS) itsessään asettaa rajoitteita turpeen ja jopa puun käytölle. Turpeella saadaan tällä hetkellä tuotettua sähköstä juuri ja juuri pari prosenttia. Parhaimmillaan turve on taannut jopa viidenneksen sähköntuotannosta tuulettomina pakkaspäivinä. Tällaisiin lukuihin nykyään ei enää voida päästäkään, mutta järkevää olisi ainakin lähivuosina nostaa turpeen osuutta. Samalla turvattaisiin kasvu- ja kuiviketurpeen saanti tilanteessa, jossa niille ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoja. Tuulivoimaa rakennetaan nyt ennätysmääriä. Maanomistajille ja pienille rannikon kunnille tämä on hyvä, mutta samalla pitäisi muistaa edelleen panostaa vakaaseen sähköntuotantoon. Valitettavasti lupaprosesseissa niin sanotuille vihreän siirtymän hankkeille on annettu ohituskaista. Tuulivoimaluvat ovat siis etusijalla ja vakaampaa tuotantoa tarjoavat hankkeet kuten turvealueiden aloittaminen pistetään pinon pohjalle.

tiistai 11. lokakuuta 2022

Otson päivänä

Otson päivä on Satakunnan karhun päivä ja Satakunnan kansanedustajat lauloivat valtiopäiväsalissa päivän kunniaksi Satakunnan laulun. Edellispäivänä 10.10. siniristiliput liuhuivat kovassa tuulessa Aleksis Kiven pävän kunniaksi. Laulu on nähtävissä kuten myös siniristilipun liehuminen kotipihallani fb-sivullani!

sunnuntai 9. lokakuuta 2022

Kristityn vapaus

SUNNUNTAI 9.10.2022› 1. vuosikerta 18. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kristityn vapaus Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, Isämme, sinä olet vapauttanut meidät lain orjuudesta. Auta pysymään tässä vapaudessa. Varjele meitä sitomasta itseämme tapoihin ja tottumuksiin, jotka estävät rakastamasta sinua ja lähimmäisiämme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Laupias Jumala, Poikasi Jeesus Kristus viitoitti tien elämään, jota ohjaa rakkaus. Opeta meille hänen esimerkkinsä avulla kuuliaisuutta sanallesi. Vapauta meidät toimimaan rakkauden mielellä ja torjumaan kaikki, mikä sitoo meidät tahtosi vastaisiin asenteisiin ja elämäntapaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Jumalamme. Kiitos vapaudesta, johon olet kutsunut meidät, kiitos totuudesta, joka yksin tekee vapaaksi. Tee meidät lujiksi, ettemme antautuisi pahalle silloinkaan, kun se lupaa meille helppoa elämää tai naamioituu yleiseen mielipiteeseen ja yhteiseen etuun. Anna totuutesi ja rakkautesi ohjata sanojamme ja tekojamme. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 8. lokakuuta 2022

102,5 vuotias viimeiseen iltahuutoon

Kankaanpään vanhin sotiemme veteraani saatettiin tänään haudan lepoon odottamaan ylösnousemuksen aamua arvolleen sopivasti juhlallisin menoin. Siunauskappelissa oli Suomen ja rintamaveteraanien liput, veteraaniseppele laskettiin ja laskun jälkeen veteraanikuoro lauloi Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi. Alkusoittona Vanha virsi Taalainmaalta ja arkkua lähdettäessä viemään Oi kallis Suomenmaa. Saattajiakin on lukuisasti. Harras ja vaikuttava tilaisuus. Veteraanejamme ei enää paljoa ole jäljellä, Kankaanpäässäkin vain puolisen tusinaa.

perjantai 7. lokakuuta 2022

Kolmas lakkautettu kivikoulu

Kolmas päivä lehtijakelureitillä ja kolmas lakkautettu kivikoulu Kiviniemen koulu Sävintien varrella näyttää perin hyväkuntoiselta!

torstai 6. lokakuuta 2022

Srk-vaalilistamme ehdokkaat

Kaiken kansan kirkko -valitsijayhdistyksen ehdokkaat (28 ehdokasta) Kankaanpään seurakuntavaaleissa 20.11. 40. Ahokangas Petri, Kankaanpää 41. Elomaa Irmeli, Kankaanpää 42. Halme Irma, Kankaanpää 43. Holkko Merja, Karvia 44. Joutsenlahti Anssi, Kankaanpää 45. Kangas Elina, Kankaanpää 46. Kangas Emmi, Jämijärvi 47. Kortteus Rami, Kankaanpää 48. Kuusisto Paula, Kankaanpää 49. Lahdensivu Katri, Kankaanpää 50. Lanne Pauli, Kankaanpää 51. Lentovaara Joni, Karvia 52. Malmivaara Pirjo, Honkajoki 53. Myllykoski Raimo, Kankaanpää 54. Mäkelä Kaidi, Honkajoki 55. Männistö Mika, Kankaanpää 56. Nevala Eija, Karvia 57. Rajala Juhani, Jämijärvi 58. Rinne Juha, Karvia 59. Saari Erja, Kankaanpää 60. Saimala Kari, Kankaanpää 61. Sampakoski Tiina, Kankaanpää 62. Syväoja Hannu, Honkajoki 63. Vakkuri Ilkka, Kankaanpää 64. Viitasalo Mirja, Kankaanpää 65. Vuorenmaa Esa, Jämijärvi 66. Ylikoski Kauko, Siikainen 67. Ylikoski Petri, Kankaanpää SEURAKUNTAVAALIT JÄRJESTETÄÄN 20.11.2022

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Parin päivän kuvat

Lehtienjakolenkillä otin kuvat Luomajärven vanhasta koulusta ja kylän risteyksen korkeasta kalliosta. Mukaan väkisikin tulivat myös eiliset kotipihan ruskakuvat!

maanantai 3. lokakuuta 2022

Ruska-aika parhaimmillaan

Pieni videokuvaus Fb-sivullani

sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Ei pakkoruotsia

UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Perussuomalaiset hakee ”pakkoruotsista” uutta ”jytkyä” Kreeta KarvalaPerussuomalaiset julkisti maanantaina provosoivan suomalaisuusohjelman, jonka mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu pitäisi lopettaa, kirjoittaa Kreeta Karvala. . Puheenjohtaja Riikka Purra luotsaa perussuomalaisia kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. JENNI GÄSTGIVAR Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Perussuomalaisten mukaan ruotsin kielestä pitäisi tehdä valinnainen kieli peruskouluissa ja luopua sitä koskevista vaatimuksista toisella asteella sekä korkeakouluissa. Perustuslain mukaan suomen ja ruotsin kielillä on yhdenvertainen asema Suomen kansalliskielinä, mutta persujen mukaan nykykäytännöt edustavat lain ylitulkintaa. Perussuomalaiset syyttää myös pakollisia ruotsin kielen opintoja suomenkielisten minäkuvan ja kielellisen samaistumisen häiritsemisestä. Väitteet ovat outoja. Kielten osaaminen ei vaikuta ihmisen kansallisuusidentiteettiin, vaan lisää muiden kulttuurien ymmärrystä ja parantaa uramahdollisuuksia. Kuten odotettua, perussuomalaisten ulostulo käynnisti saman tien provosoituneen keskustelun ruotsin kielen asemasta ja merkityksestä. Se oli varmasti puolueen tarkoituskin. Perussuomalaiset on kaivanut tunteita herättävän teeman naftaliinista, sillä puolue ehkä toivoo vuoden 2011 ”tilipäivän eli jytkyn” toistuvan ensi kevään eduskuntavaaleissa, sillä vuonna 2011 ”pakkoruotsin” vastustaminen oli yksi puolueen keskeisistä vaaliteemoista ja myös leikkauskohde. Sen sijaan esimerkiksi puolueen vuonna 2020 julkaisemassa media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa ei mainittu sanallakaan ”pakkoruotsin” kiroja, vaan oltiin huolissaan siitä, että ”englannin ylivalta ja maahanmuutto haastavat suomen kieltä monella rintamalla”. Asiasta kirjoitti HS 16.11.2021. Nyt perussuomalaisten tuoreessa ohjelmassa kuitenkin linjataan, että englannin osaaminen on osa yleissivistystä. Tosin puolue on silti yhä huolissaan englannin kielen yleistyvästä käytöstä Suomessa. Perussuomalaiset on osin oikeassa puolustaessaan suomen kielen asemaa etenkin englannin kielen puristuksessa. Suomessa on syytä olla huolissaan etenkin siitä, että monissa kaupungeissa on jo kouluja, joissa ei puhuta suomea, vaan lapset ja nuoret käyttävät keskinäisessä kommunikaatiossaan huonoa ”YouTube”-englantia. Maahanmuuttajalasten kategorisesta ruotsin kielen opetuksesta seuraa nykyisin se, että kun he siirtyvät yksivuotisesta valmistavasta opetuksesta peruskouluun, heidät pistetään ruotsin kielen tunneille, vaikka he eivät osaa edes suomea kunnolla. Siksi etenkin maahanmuuttajalapsille kannattaisi ruotsin kielen opetuksen sijaan lisätä suomi toisena kielenä tunteja. Toinen kielitaitoon liittyvä ongelma on se, että viime vuosina suomalaisten vieraiden kielten, kuten ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut englannin kielen puristuksessa. Suomi on viennistä elävä maa, jossa kaupankäynti ja poliittisten suhteiden ylläpito edellyttävät vahvaa kieli- ja kulttuuriosaamista. Suomi ja ruotsi ovat maamme virallisia kansalliskieliä ja niiden osaaminen kuuluu yleissivistykseen. Ruotsin kielen osaamisesta on suuri apu yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Me olemme monessa asiassa samassa veneessä niin kaupankäynnin, energian kuin turvallisuusratkaisujenkin osalta. Yhteistyön merkitys korostuu etenkin nyt, kun Venäjä toimii vihamielisesti ja pohjolan puolustusta rakennetaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa