Kaivattu gallup-tulos tuli aivan kuun lopussa

Jottain kummastusta herättävää oli tänään lopultakin julkistetussa Ylen Taloustutkimuksella teettämässä gallupissa. Ensinnäkin sen viivästyminen aivan kuun loppuun, aiemmin se on aina tullut jopa ennen Helsingin Sanomien gallupia. Samoin ihmetystä herättää PerusSuomalaisten kannatuslukema, joka on tietysti oikeansuuntainen, kun kasvua on edelleen, mutta siinä mielessä ihmettelyn aihetta antava, kun kannatusluku ei ole linjassa aiempiin Ylen tuloksiin eikä liioin Hesarin lukemiin.

Nyt julkistetussa tuloksessa oli kaksi aiemmasta trendistä muuttuvaa tekijää, Taloustutkimus on kuukauiittain saanut PerusSuomalaisten harppauksen melkomoiseksi 1-2%, lisäksi se on ollut aina pari prosenttiyksikköä Hesarin tutkimusta korkeampi. Nyt nousua kuukaudessa oli 0.4% ja lukema on melkein sama kuin Hesarilla, HS 15,4% ja Yle 15,3%.

Vertailun helpottamiseksi ja johtopäätösten tekemiseksi PS:n kannatusprosentit kuukausittain:
YLE heinäkuusta joulukuuhun ja HS syys-, marras- ja joulukuu.

YLE 9,8% 10,7% 12,5% 14,3% 14,9% 15,3%

HelsSan 10,5% 12,5% 15,4%

Lisäksi harvemmin puoluekannatuksia mittaava MTV 3 sai marraskuussa PS:lle 14,6%.
Galluptuloksia on aina verrattava saman tutkimuslaitoksen tekemään galluppiin, vain siten saa oikean kuvat tuloksista. Tietysti voki vetää senkin johtopäätöksen, että Ylen ederlläolo ja harppauksenomainen kannatuksen lisäyksen kasvu on viimeisinä kuukausina hidastunut ja Hesarin kuukauden jälkeenjääneisyys on nyt saavuttanut Ylen Taloustutkimuksella teettämän gallupin, joten todennäköisesti tämä joulukuun lopun molemmilla sama tulos antaa melko todenperäisen kannatuksen, joka on siis yli 11 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisten eduskuntavaalien tulos 4,1%. On sitä siinäkin pohdinnan aihetta varsinkin aiemmin itseään itseoikeutettuina kolmena suurena puolueena pitäneille.

Kansanedustajaehdokkaana

Vuosi vaihtuu ja vaalivuosi alkaa. Eduskuntavaaleihin on enää kolme ja puoli kuukautta. Loppujen lopuksi se on lyhyt aika kiertää vaalipiiriä. Numerokin tulee vasta noin kuukautta ennen vaalipäivää 17.4. Ennakoäänestys pidetään 6.-12.4. Ainakaan Kankaanpäässä ei voi valittaa pääsemisestä vaalipaikalle, niin kuin oli käydyissä seurakuntavaaleissa, jossa oli vain yksi ennakkovaalipaikka seurakuntakeskus eikä edes laitosäänestyksiä järjestetty. Eduskuntavaaleissa Kankaanpäässä äänestetään ennakkoon postin lisäksi molemmissa marketeissa sekä K että S ja vaalipäivänä ovat tavanomaiset äänestyspaikat.

Vaalityötä teen koko ajan. Siinä on tärkeää tietokoneen ja netin käyttö. Ensisijalla on tämä päivittäinen blogi, jonka usein siirrän Uuden Suomen puheenvuoropalstalle ja myös facebook-sivulleni, jossa on 766 kaveria kirkon piiristä, puolueväkeä, urheilukavereita ja satakuntalaisia. Kommentteja annan sekä omalla että kaverien facebooksivuilla ja varsinkin Uuden Suomen maan luetuimman verkkolehden sivuilla.Kotisivuja on kaksittain, vanhakin näkyy olevan ja uusi on osoitteessa http://www.anssijoutsenlahti.fi/.

Yhdessä vaalisivuston videossa olen mukana ja toinen on tulossa. Samoin yhteen vaalikyselyyn olen vastannut, toiseen pyydettyyn ilmastokyselyyn en ole vastannut. Kirjotuksia on aina silloin tällöin julkaistu Satakunnan Kansassa, viimeksi eilen pääkirjoitussivulla kommenttipuheenvuoro.
Yksi ryhmämatka eduskuntaan on takanapäin, kaksi on tarkoitus vielä järjestää. Hyvän joulun ja kansanvaltaisen uudenvuodentoivotus oli Kankaanpään Seudussa kuten myös ilmotus eduskuntaretkestä.

Jokakotiinjakeluna on koko Pohjois-Satakunnan alueelle lähtenyt ensi vuoden taskukalenteri Sisulla ja sydämellä, PerusÄssä Eduskuntaan, Anssi asialinjalla. Neljäs 5.000 kappaleen satsi tosin on vasta painokoneissa, jotta myös Noormarkku ja Pomarkku saavat kalenterit. Samoin painamista varten ovat odottamassa tunnettavuutta saaneet ja odotetut rötösherra-etiketit tulitikkulaatikkoihin, jotka molemmat on saatavissa ensi viikolla.

Jokatorstainen ympärivuotinen Kankaanpään torillaoloni on myös herättänyt keskustelua ja jopa joidenkin kademielisten arvostelua. Mutta mikäs siinä kansan mies kansan parissa. Joulutorille asti homma sujui hyvin, kun sain olla Leponiemen vihannesmyyntitiskillä hyyryläisenä. Nyt eteenpäin pakkaskauden jatkuessa on kovempaa, mutta ainakin kello 10-12 olen kuten sanonta kuuluu tavattavissa torilla limppujen, körttipastillien ja toivottavasti pian saatavien veteraaniarpojen kanssa. Vielä vain joka kolmas viikko ilmestyvää PerusSuomalainen lehteä on myös jaossa.

Muualla liikkumiset ovat vielä suunnitteluvaiheessa kuten myös muun vaalimateriaalin valmistaminen. Vaalirahotustakin on koolla omastakin takaa jonkin verran, jotta jossain voi tarjota kahvia ja vaikka keittoakin. Esko Hakalan matkailuautosta on hyviä kokemuksia entisestään. Ja on tiedossa muitakin vastaavia autoja tarvittaessa. Ulkobanderolleja myös on ja automainospaikkojakin on luvattu. Nyt kun meillä on täysi 14 ehdokkaan lista, on hyvä tehdä vaalityötä myös toisten ehdokkaiden kanssa. Tukiryhmääkin on olemassa, jotta eiköhän se siitä.

Suomessa kukoistaa brezneviläisyys

Syystäkin Timo Soini on korottanut äänensä. Televisio aikoo härkäpäisesti pitää kiinni vaaliohjelmistossaan kolmen puoluejohtajan keskusteluista, vaikka tällä hetkellä kukaan ei tiedä, mitkä ovat ne kolme suurinta puoluetta. Joku on perustellut tätä käytäntöä sillä, että näinhän on aina ennenkin tehty. Asia ei tule sillä yhtään oikeudenmukaisemmaksi, että tätä väärämielistä käytäntöä on ennenkin ylläpidetty. Mikä keskustelu syntyy kokoomuksen, keskustan ja demarien puheenjohtajien välillä, kun kansa käärmeissään odottaisi Timonkin saavan sanoa sanansa ja heittävän osuvat slouganinsa aina väliin. Tietysti kaikkein demokraattisinta olisi pelkästään kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajien väliset keskustelut ilman mitään syrjiviä erikoiskokoonpanoja.

Syystä kyselläänkin, mikä mies on kolmen puoluejohtajan välisistä keskusteluista ilmoittanut Jyrki Richt. Onhan hän on jo mokannut kirkosta eroamiseen yllyttäneen homokeskustelun ja viimeksi suhteettomasti pakkoruotsin puolustajille tilaan antaneen pakkoruotsi-keskustelun vetäjänä. Kun tämän viimeisen vaalikeskustelun julkistaminen on aiheuttanut esim. Uuden Suomen palstoilla voimakkaan arvosteluryöpyn, lähes sata kommenttia, on Richt jalomielisesti kertonut tulevan harkintaan, josko Timo Soinikin pääsisi mukan näiden kolmen armoitetun joukkoon. Pelkääkö hän sittenkin jo housujensa tutisevat, tuleehan uuteen radion hallintoneuvostoon tällä menolla myös PerusSuomalaisten edustajia. Ja moni on ehtinyt vaatiakin hänen päätänsä vadille eli toivottanut lähtöpasseja yleisradiosta.

Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ja avoimessa demokratiassa olisikin uskonut entisajan manipuloinnin ja pysähtyneisyyden ajan olevan taaksejäänyttä elämää, jota korkeintaa harjoitetaan joissakin entisen itä-blokin maissa Venättänmaalla. Varsinkin kun kansa voimakkaasti on noussut vaatimaan itselleen päätösvaltaa puoluevalinnastaan eikä tyydy enää ennaltaohjailuun ja vanhojen puolueiden komentoon. Tästä todella antavat hyvää esimakua galluptulokset, joista viimeistä vielä ennen vuoden vaihdetta tulevaa Ylen Taloustutkimuksella teettämää odotetaan. Ennakkotietojen mukaan PerusÄssien kiito on edelleen jatkumassa, siksikin on turhuuden turhuus ja ajastaan jälkeenjääneisyyttä takertua TV-keskusteluissa vain kolmeen ehkä kaikkienkin osalta alamäessä olevan puolueen vaalikeskusteluihin.

Vistbackan työ kantaa kaunista satoa

Kuuden kauden eli 24 vuoden kansanedustaja Raimo Vistabacka on katsonut nyt tämän riittävän eikä enää asetu ehdokkaaksi. Viimeiset kerratkin ovat olleet vähän pakon edessä ehdokkaaksi rupeamisia, kun ei paikka Vaasan piiristä muuten olisi ollut kirkossa kuulutettu. Nyt ei enää ole tätä pelkoa, siksi hän lopultakin katsoo tehneensä riittävän työn PerusSuomalaisten eteen ja jää ansaitulle eläkkeelle.

Raimohan ylläpiti puoluettamme kaksi kautta ainoana kansanedustajana, joten hän jos kuka on nähnyt tuulen ja tuiskun, mutta nyt voi sanoa hänen päässeen voittajaksi. Sillä juuri julkaistu Taloustutkimuksen gallup lupaa ruusuista Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yhteiselle suurvaalipiirille. Nykykannatus toisi jo kolme kansanedustajaa, tutkimuksen mukaiset 40 000 kannattajaa ovat myös melko lähellä neljännenkin paikan tulemista, se jos mikä kruunaisi Vistbackan työn. Hän on puolueisiin katsomatta ajanut yksityisten ihmisten asioita Helsingin herrojen virastoissa ja tämä pyyteetön palvelus on mennyt läpi kentällä suusta korvaan tiedotuksena. Kansan syvät rivit tekevät tehokkainta vaalityötä.

Itsekin Etelä-Pohjanmaan oloja pitkään seuranneena - olen ollut kymmenen vuotta Lapualla pääpaikkaansa pitävän Herättäjä-Yhdistyksen palveluksessa ja nelisen vuotaa Jurvan kirkkoherrana, vaimokin on löytynyt Lapualta - olen aina ihmetellyt keskustapuolueen vahvaa kannatusta tällä alueella, jolla maamme historiaassa on kunnioitettavat perinteet. Onhan sieltä lähtenyt Nuijasota, Vapaussota, Lapuanliike. Se on todella entistaistojen tanner, niin rohkea, reima ja horjumaton, muistojen mainio manner. Ehkäpä nyt kepun valta on sielläkin murenemassa, eivät rehdit pohjalaiset voi hyväksyä vaalirahaskandaaleissa rypevää puoluetta, joka myös paapoo maahanmuuttajia ja on mukana täysin rinnoin syytämässä lainarahoja horjuvien talouksien EU-maille. Hokkasen päätoimittama Ilkka oli ankara puoluejyrä, nyt päätoimittajan vaihduttua tämäkin on murtumassa. Pohjalaiset saavat hengittää vapaammin ja ajatelle omilla aivoillaan.

Aikanaan todettiin nimismies Vistbackan parhaimpien vaalityöntekijöiden olevan Alajärven mustalaisten. Myös kerrotaan Vistbackan itse sakottaneen itseään liikennerikkomuksesta. Viimeksihän tämän pitkän linjan parlamentaarikko suljettiin ulos keskiryhmien kokoontumisesta Pohjoismaiden Neuvoston kokoontuessa Reykjavikissa, sekin keskustalaisen sihteerin toimesta.
Itsekin olen saanut olla poliittisena sihteerinä, kun Raimo Vistbacka Pekka Vennamon jälkeen toimi liikenneministerinä. Eikä sekään ole sanottu, pääseekö Rami vieläkään viisaan lepoon. Jos Pohjanmaaltakin tulee neljä kansanedustajaa, tulee niitä muualtakin maasta siinä määrin, että PerusSuomalaisten hallituksessa olo tulee vääjäämättömäksi, ja silloin tarvitaan parhaat voimat ministereiksi: Timo Soini, Raimo Vistbacka.

Jouluvapaa vakioksi

Tänään joulun paluuliikennettä tarkkailtaessa täällä Etelä-Suomessa vallitsi kova lumisade ja teillä haittasi kevyt pöllyävä pakkaslumi varsinkin ohitustilanteita, rekka-autojen perässä tuskin nyt tarvitsi ajaa. Liikennemäärät jäivät vain tavallisen viikonlopun määriin, ei siis mitään jouluruuhkaa. Syyn arveltiin olevan siinä, että tänä vuonna jouluaika kutistui vain normaaliksi viikonlopuksi, kun pyhät osuivat lauantaille ja sunnuntaille. Siksi ei kai ole lähdettykään joulunviettoon niin kuin pitempikestoisena joulunaikana. Toinen syy vähäisempään liikenteeseen voisi tosin olla siinäkin, että joulun yhteyteen on siirretty lomapäiviä, joten paluu siirtyy myöhemmäksi.

Olipa syy mikä tahaansa, mieleeni juolahti, miksei tätä vuotemme suurinta juhla-aikaa voitaisi ainakin tämänkaltaisessa tilanteessa kuin tänä vuonna pidentää, olihan meillä aina vuonna 1772 tapahtuneeseen kalenteriuudistukseen asti neljä joulupyhää. Kovasti kyllä valitetaan, että meillä nykyisinkin tehdään vähemmän työpäiviä kuin muissa maissa, mutta eikö jouluaika erottuisi paremmin normaalista usein arkisen harmaastakin aherruksesta, jos tänä aikana olisi todella viikonpäivien sijainnista huolimatta aina 3-4-vapaapäivää. Ninhän oli viime vuonna, kun oli kolme peräkkäistä pyhäpäivää, neljäntenä vapaapäivänä voisi olla jouluaatto, joka muutenkin on monella vapaa ja ainakin vain puolikas työpäivä kaupoissammekin.

Monissa työpaikoissa työnpaine on hektinen, ainainen kiire ja stressi painavat päälle. Talven pimeimpään aikaan sopisi vallan mainiosti pieni normaalista viikkorytmistä poikkeava tauko. Se palauttaisi taas entistä paremman työtehonkin. Eikö olisi mietintämyssyn paikka vaikkapa työmarkkinaneuvotteluihinkin.

Joulu jouluna Suomessa

Meillä Suomessa on oikein hyvä joulu, maailman paras ainakin omasta mielestämme. Sitä ei tarvitse kenenkään maahamme muuttaneen halventaa, vaan jos on tänne saapunut, on aihetta sopeutua meidän tapoihimme eikä päinvastoin. Tämä on sentään meidän maamme ja me saamme elää täällä niin kuin jo vuosisatoja olemme parhaaksi nähneet, omassa maasamme. Ja on aina hyvä muistaa, että laulamme lippulaulusammekin: Isät ,veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Maamme itsenäisyys ja oma lupamme on siis hankittu raskain lunnain.

Näihin aatoksiin tulee väkisinkin, kun esim. Helsingin kouluissa ujostellaan joulujuhlissa laulaa Enkeli taivaan ja lukea jouluevankeliumi mukamas maahanmuuttajien pelossa. Tämä menettely on kyllä tyrmätty monilla tahoilla aina Jyrki Kataisesta alkaen ja esim. Suomen Kuvalehdessä Tapani Ruokanen pääkirjoituksessaan: "Suomalainen jouluperinne on arvokas osa kulttuuriamme eikä sitä sa romuttaa muiden tapojen takia tai niiden pelossa."

Joulun ydin ja syvin sisältö on tietysti seimen lapsen Jeesuksen syntymä meidän kaikkien auttajaksi. Mutta tätä maailmanhistorian käännekohtaa juhlistaaksemme olemme kehittänet aivan omat jouluperinteemme, jotka saattavat meidät oikeaan joulutunnelmaan ja näin helpottavat myös pääasian omaksumiseen. Vaikka väsyksiin asti voimme puuhailla näissä jouluaskareissa, on päämääränä: "Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa?

Näin pitäkäämme joulun jouluna armaassa Suomenmaassamme!

Jouluaaton sydämeen käypää tunnelmaa

Jopa kansainvälistä tunnettuutta on saavuttanut arvokas suomalainen jouluperinteemme: aaton kello 12 joulurauhan julistus Turun raatihuoneen ja tuomiokirkon aukiolta. Laaja kenttä oli nytkin tuhansien kuulijoiden kansoittama ennätyspakkasesta huolimatta.

Jumala ompi linnamme, kaksikielisenä luettu joulurauhajulistus, maammelaulu ja laivaston soittokunnanilmoille kajauttama Porilaisten marssi ovat koruttoman, mutta vakavan tilaisuuden anti, jonka jälkeen meidän suomalaisten on hyvä aloittaa joulun viettäminen. Julistuksen mukaisestihan joulurauhan rikkomisesta seuraa ankara rangaistus.

Valitettavasti televisio-ohjelmassa ei tule, mutta radiossa sentää heti Turun tapahtuman päätyttyä lähetetään myös väkevästi jouluun kuuluva Johanneksen seurakunnan kirkkomuusikoiden Sulo Saaritsin laulama ja Tauno Äikään uruilla säestämä Taas kaikki kauniit muistot. Tämä Sulho Rannan säveltämä ja Viljo Kojon sanoittama joululaulu vakuuttaa meille, ettei pyhiä muistoja, sanoja siunaavampia voi kukaan meiltä riistää. Näin me kaikki saamme omistaa tämän juhlan Jeesuksen fundamentalistissävytteisten kristittyjen ehkä päinvastaisistakin väitteistä huolimatta. Näin eivät ihmiset eivätkä heidän tuomionsa liioin vie meidän taivaspaikkaamme, se on onneksi suuremmas käres.

Hautakynttilöiden sytytys tällä -nytkin 25 pakkasastetta - ilmalla on melkomoista puuhaa. Kätevä kaasusytitinkin teki lako kahden kynttilän sytyttämisen jälkeen. Niin se oli tehnyt muillakin haudoilla kävijöillä. Taas oli vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia, lainatikuilla loput kynttilät syttyivät helposti, ei ollut tuulestakaan haittaa, kuten useina muina jouluina.
Jo ennen joullurauhan julistustan hautausmaalla oli melkoinen kuhina. Aattoillan pimetessä hautausmaa onkin mitä kaunein näky tuhansine pimeyttä valaisevine elävine kynttilöineen.

Oi kuusipuu

Vuosi sitten kirjoitin 21.12. otsakkeella O Tannenbaum joulukuusen historiasta ja sen esiintymisestä joululauluissamme. Silloin en vielä ollut hakenut kuusta mökin maisemista. Tänään aatonaattona kovassa lähes 30 asteen pakkasessa sen tein ja kuten edellisjouluna kirjoitin, että aina pitäisi kaataa ensimmäinen sopiva kuusi, huomasin sen taas nytkin pitävän paikkansa. Ensimmäinen oli melko mukiinmenevä, sen jälkeen tuli mielestäni aina vaan huonompia ja lopulta monen kuusen katsomisen jälkeen kaatamanikaan ei ollut parhaasta päästä.

Nyt urakka on kuitenkin tehty, kuusenhakuhan kuuluu vanhanajankin miesväelle lähes ainoana joulutouhuna ja kuusi on jo sisällä jalassa odottamassa latvatähteä, sähkökynttilöitä ja muita koristeita. Tärkeintä on sittenkin se, että kuusi on itse haettu aito pihkalle tuoksuva ja neulasiaan varistava. Olen tänäkin joulunalusaikana nähnyt monia muovikuusia, sellainen löytyisi meidänkin vanhempien jälkeen jääneenä vintiltä, mutta kyllä oikea metsän kuusi on paras, vaikka se vähän likaakin ja vaikka siitä on vähän vaivaakin. Sanotaanhan ettei alttarillekaan viedä tekokukkia, vaikka ne kestäisivät ja voisivat näyttää jopa paremmiltakin kuin elävät kukat, mutta silti juuri aidot kukat ovat kaikki kaikessa.

Näin kuusi kuuluu jouluumme yhtenä tärkeänä ulkoisena tekijänä, josta emme me metsäsuomalaiset hevillä luovu. Siksi myös joululauluissamme laulamme alkukielellä O Tannenbaum, o Tannenbaoum eli suomeksi Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset.

Monia muitakin jouluun liittyviä perinteitä meillä on ja se on hyvä. Esim. monet ruuat kuuluvat niihin. Monenlaiset kynttilät jopa ulkosalla ovat yleistyneet, jotkut jopa koristavat koko puutarhansa niillä. Joulu todellakin on vain kerran vuodessa. Iloitkaamme siksi siitä täysin rinnoin muistaen kuitenkin oikean joulun olevan meille valmiina ilman omaa valmisteluamme lahjana Vapahtajamme syntymänä meitä jokaista syntisparkaa varten pelastajana ja elämänvoiman antajanamme. Virren sanoin: On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Näin meidän ihmisten osa on sittenkin suurenmoinen.

Huomionarvoista on blogitehtailuni, vajaan kahden vuoden aikana niitä on syntynyt niin, että tämä on järjestyksessään 601. Olen aloittanut nimipäiväni kunniaksi 21.4. vuonna 2009 ja vauhti on edelleen hyvä. Seuraavaan ninipäivään mennessä tulee siis blogeista kaksi vuotta täyteen ja silloin on taas käyty jo eduskuntavaalitkin. Ken elää, se näkee ja on paljon viisaampi vaikkapa päivämäärällä 17.4.20011.

PerusSuomalaiset erottuu edukseen

Joulun odotuksessa ankaran pakkasen kourissa kärvistellään ja ihmetellään maailman menoa. Viimeksi tänään Ylen ilmoittamaa ruotsinkielisten keskuudessa teettämää tutkimusta, jonka mukaan heistä lähes 40% ei kannata pakkoruotsia. Saman linjan edustajaksi on julistautunut myös rkp:n varapuheenjohtaja. Uutta tietoa ei puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin kommentoi. Niinpä pakkoruotsin puolestapuhujaksi on joutunut nousemaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos puhuen hyötyruotsista ja mainiten puolueista ainoastaan PerusSuomalaisten vastustavan pakkoruotsia. Ilmaista mainosta siis satelee ja näin entistä useampi vahvistuu puolueemme kannatuspäätöksessään. Siksi selkeästi PerusSuomalaiset erottuvat omaksi muista erillään olevaksi vaihtoehdoksi.

Tällaisia PerusSuomalaisten kannatusta lisääviä asioita, jossa PerusSuomalaiset ovat lähes yksin, on myös eduskunnan hyväksymä aselain muutoksen kiireellinen käsittely, joka varsinkin hallituspuolueiden ja sdp:n voimalla runnottiin läpi. Näin lääkärille tuli ilmoittamisvelvollisuus aselupaa haettaessa eikä hanketta käsitelty perustuslakivaliokunnassa, vaikka kansalaisten perusoikeuksiin puututtiin. Näin vaikeutettiin laillisten ampuma-aseiden omistajien, metsästäjien ja ampumaurheilun harrastajien toimintaa. Heidän yhteinen järjestönsä ampuma-aseiden omistajien oikeusturvaa ajava NRA onkin korottanut lakiesityksen hylkäämistä valiokuntakäsittelystä lähtien ajaneen PerusSuomalaiset arvoon arvaamattomaan. Suosittelen käymistä yhdistyksen sivulla ja katsomista lumisateessa pidettyä puheenjohtaja Runo K. Kurkon joulupuhetta kansanedustajille. Selvää puhetta selvällä Suomen kielellä.

Suosittelen myös Timo Soinin uusinta plokia esim. Uuden Suomen sivuilla, myös Iltalehdessä.
Hän kirjoittaa poliittisesta munkkilatinasta, jota kukaan ei ymmärrä eikä ilmeisesti ole edes tarkoitettukaan ymmärrettäväksi. Otsake on kuvaava: Jakovara, Kestävyysvaje ja Poliittinen lukutaito. Timo itse sen sijaan sanoo asiat halki ja jokaiselle ymmärrettävällä tavalla. Siksi hän nouseekin niin suosituksi politiikkojen joukossa.

Fanit löytäneet PerusSuomalaiset

Aina tulee uusia ihmeellisiä tietoja Perussuomalaisten ylöspäin sojottavista kannatusluvuista. Viimeisin lukema kertoo puolueen nousseen suosituimmaksi Facebook-fanien joukossa.

Valtiotieteen kandidaatti Simon Elo Uudeltamaalta aloitti vuosi sitten PerusSuomalaisten facebook-sivuston arvellen sivulle tulevan parhaimmillaankin noin viitisensataa kannattajaa. Vihreäthän ovat perinteisesti olleet nettipuolue ja nyt he ovat vihreitä kateudesta, kun halveksitut PerusSuomalaiset ovat löytäneet jopa netin ja facebookin kiilaten heidänkin ohitseen ykköspuolueeksi. Kukaan ei kuuna päivänä olisi tällaistakaan osannut edes unelmoidakaan.

Tämän hetken kannattajamäärä on 4.600, joulukuun alussa meitä oli 3.500 ja marraskuun alkupuolella 2.800, joten nousu on ollut rajua. Niinpä yhdessä ainoassa päivässä kärkipaikan uutisoinnin jälkeen uusia faneja liittyi lähes 600. Itsekin lähetin monelle vielä poissaolollaan loistaneelle ystävälle tiedon liittymismahdollisuudesta. Tällä tavoin fanitus leviää ennätyskylmästä ja -lumisesta talvesta huolimatta kuolovalkean tavoin. Ja mikä ettei, tätä lääkettä pittää saada lissää.

Joulu joulu lähestyy

Joulu, joulu verraton, juhla armas lapsien sekä myös lapsenmielisten lähenee kovalla tohinalla. Sen näkee kaikkialla, Kankaanpäässäkin on kaduillakin autoliikennettä vähän ruuhkaksikin asti joka risteyksessä. Kauppojen pysäköintipaikat ovat täynnä autoja ja sisällä kassajonot pitkiä.

Joulukortit on kirjoitettu ja niitä on myös päivä päivätä saapunut, kauniita tervehdyksiä, yksi jopa keväiseltä Unkarinmaan matkalta Budabestista. Eduskunnastakin on tullut kaksi korttia PerusSuomalaisten eduskuntaryhmältä, mutta ihme ja kumma kyllä jo toisena vuotena peräkkäin myös Veijo Puhjolta. Mitenkähän olen päässyt hänen postituslistalleen.

Perinteisiä joulukukkia, punaisia joulutähtiä on jaettu Veteraaneille yli 90-vuotiaille ja laitoksissa oleville lähes neljäkymmentä Terveyskeskuksen, Lohikon vanhainkodin, Koivurinteen palvelukodin ja Helinäkodin asukkaille. Aika moinen kierteleminen. Viimeinen kukka lähti pojan viemänä Ikaalisten Jyllinkotiin. Oli melkoinen homma saada vintissä oleva Erkki avaamaan oven. Tarvi lopulta siirtää onneksi nähtävillä olevat metallitikapuut ja kiivetä koputtamaan ikkunaan, vasta sitten hän havaitsi tulijat, vaikka auton valojakin ja äänimerkkiä käytettiin ja kopisteltiin, soitettiin ovikelloa ja soitettiin myös lankapuhelimeen. Kostit on monet sano akka kun kissalla pöytää pyyhki.

Kun on kokonainen ehjä viikko ennen jouluaattoa, on kaikki muistamiset saanut hyvissä ajoin aikaiseksi, ei jää enää aatoksi niitä tehtäviä. Ennätyskovat pakkaset yli 20 asteen tietämissä myös asettaa oman rajoituksensa. Kuusi olisi vielä haettava, ostoksia ei juurikaan tarvi tehdä, vaimo huolehtii niistä kuten monista muistakin joulun valmisteluista.

Mulla ylimääräisinä asioina on Karhoismajan vesireittien arpajaispalkintojen jakaminen, oman taskukalenterin jako Perussuomalainen lehden ja KankU:n joululehden kanssa joka savuun Jämijärvellä, kalenteri jaettiin Kankaanpäässä KankU:n lehden ja Kello- ja kulta Jukka Rajalan mainoksen kanssa. Muihin Pohjois-Satakunnan kuntiin pitää kalenteri laittaa jakoon postin välityksellä.

Näin se joulu lähestyy itsekullekin säädylle, vastaankaan ei voi laittaa. Hyvä on, että joulu on kerran vuodessa ja miksei niinkin, että vain kerran vuodessa, vaikka voittopuolisesti kaikki siihen liittyvää onkin perin hyvää, mutta tuo se sitten myös kiirettä ja vilskettäkin, vaikka joulu onkin rauhan juhla.

Voimakas muutos vaaleilla

Kerrankin voitaisiin vaaleissa saada esiin kansan mielipide, jos kaikki nykymenoon kriittisesti suhtautuvat saataisiin vääntäytymään vaaliuurnille huhtikuun eduskuntavaaleissa. Merkkejä näiden aiemmin jo lähes toivonsa heittäneiden ja politiikkaan kyllästyneiden heräämisestä onkin rohkaisevasti näkyvissä.

Viimeinen tämänlaatuinen tieto on tullut facebookiin osallistuvista. PerusSuomalaisten fanit ovat nousseet ykköseksi aiemmin jatkuvasti kärkeä pitäneiden vihreidenkin ohi. Suosio on siitä merkillinen, että se vetää mukaansa ja näin todella menestymisemme ja muutoksen mahdollisuus poliittisessa kentässämme vetää mukaansa aiempia passiivisiakin ja näin Tuomaan-päivän tiimoille osuvasti epäileviä Tuomaitakin.

Onhan nyt kerrankin saatavissa melkoinen mullistus puolueiden voimasuhteisiin. Ansaitulla kritiikillä on näissä vaaleissa selkeä kohde ja näin oikeutettu arvostelu saadaan muuttumaan teoiksi. Jopa viisas pappismies Erkki Niinivaara on todennut, ettei kriisi sinällään ole vaarallinen. Kriisi on tuomio, ratkaisuvaihe, käänteentekevä murros. Se katsoo tulevaisuuteen.

Poliittinen tilanteemme on siin nyt juuri tällaisessa vaiheessa, suunnan on muututtava, tuloerojen kasvattaminen on käännettävä päinvastaiseksi, velkaantumisemme on myös saatava loppumaan, maahanmuuttopolitiikkaa on järkeistettävä jne. jne. Tehtävää riittää, kansaa on puolustettava suomalaiskansalliselta pohjalta ja oikeat arvot on saatettava kunniaan kuten koti, uskonto ja isänmaa. Ne ovat yhteisiä arvoja, eivät minkään puolueen yksin itselleen omimia.

Sitä on vain iskostettava meidän kaikkien mieliin, että nyt voidaan kerrankin vaikuttaa vaaleilla. Onhan viimeisessäkin mielipidetiedustelussa vielä 30 % jättänyt mainitsematta kannattamansa puolueen ja siitä huolimatta PerusSuomalaisten kannatus on noussut jo moninkertaiseksi aikaisempaan verrattuna ja aivan muiden aiemmin suuriksi puolueiksi sanottujen rinnalle. Oikeutettu kritiikki on siis kanavoitavissa vaikutusvallaksi vaaleissa. Nyt ei siis tarvitse jäädä nukkuvien leiriin.

Soini ja soinilaiset pitävät pintansa

Ihmeiden aika näkyy jatkuvan. Tulee mitä kannatustietoja tahansa, aina Timo Soini on kärkipäässä, samoin PerusSuomalaiset. Viimeiset gallupit kertovat Timon olevan kakkosen Uudenmaan vaalipiirissä, kolmosen pääministerigallupissa. Puolueen luvut tässä Iltalehden tekemässä gallupissa ovat jopa toiseksi suurimmat heti kokoomuksen jälkeen. Piirikohtaisissa tiedoissa Kymeen luvataan kolme ja Hämeen kaksi kansanedustajaa PerusSuomalaisille. Ihmeet senkus vaan jatkuvat. Jatketaan tästä.

Uudenmaan ehdokaskyselyssä vastaajat ovat saaneet luetella niin monta sellaista ehdokasta kuin halusivat, joita voisivat äänestää. Alexander Stubb nousi ykkösekksi 39%, Timo kakkoseksi 27% ja Jyrki Katainen kolmantena 24%. PerusSuomalaisten kansanedustajamäärä nousisi tutkimuksen mukaan kahdesta neljään. En kyllä usko paikkamäärän jäävän siihen tässä maamme suurimmassa vaalipiirissä. Näin siis Uudellamaalla. Muita mahdollisia läpimenijöitä Timo lisäksi olisivat istuvat kansanedustajat Pietari Jääskeläinen ja Pirkko Ruohonen-Lerner sekä Seppo Huhta ja Jussi Niinistö.

Edellä on mainittu Kymen kolme ja Hämeen kaksi kansanedustajapaikkaa. Myös Keski-Suomessa on tehty piirikohtainen gallup ja sekin lupaa lähes 18% ja kahta paikkaa. Satakunta on aina ollut kannatukseltaan varsinkin Hämettä ja Keski-Suomea parempi, joten kyllä meilläkin on kaikki mahdollisuudet kahteen kansanedustajaan.

Hyvin mielenkiiintoinen on Iltalehden gallup, jossa 30% ei mainitse puoluekannatustaan. Puoluekantansa ilmoittaneiden luvut ovat yllättävät: kokoomus 16%. PerusSuomalaiset 15%, demarit 11%, vihreät 9%, keskusta 8%, vasemmistoliitto ja rkp 3%, kd 2%. Kantaansa sanomatta jättäneiden luku on samaa suuruusluokkaa kuin vaaleissa nukkumaan jäävienkin. Vaaleille aivan ratkaisevaa onkin se, kuka saa nämä epävarmat liikkeelle. Ja juuri tässä meillä PerusSuomalaisilla on parhaat mahdollisuudet muutoksen ja voimakkaan vastalauseen esittäjinä nykyiselle menolle. Ja onhan jo tässäkin mittauksessa PerusÄssien kannatus uskomaton, prosenttiyksikkö kokoomuksesta ja muuta kaukana perässä.

Iltalehden pääministeri-kyselyssä Jyrki Katainen sai kärkisijan 28%, Mari Kiviniemi tuli toiseksi 22%, Timo kolmanneksi 14% ja Jutta Urpilainen jäi neljänneksi 8%. Kiviniemen suosio yllättää sikäli, kun puolueensa lukema oli vain 8%, mutta ilmeisesti naiseudellaan hän saa kannatusta yli puoluerajojen. Sen sijaan Jutta ei silläkään ole saanut nostetta.

Kaiken kaikkiaan elämämme mielenkiintoisia aikoja. Vaalit voivat kerrankin jopa tehdä laillisesti pienen vallankumouksen ja se, jos mikään onkin oikeaa laillista vallankumousta.

Toisen tasapainoisen budjetin ryhmäpuheenvuoro

Ennen kuin me PerusSuomalaiset tulimme valtuustoon oikein ryminällä viiden hengen ryhmällä tehtiin kaupungissamme useita alijäämäisiä budjetteja. Nyt olemme mukana laatimassa toista tasapainoista talousarviota ja edellisten vuosien alijäämätkin on melkein katettu. Vuosi sitten nostettiin veroäyriä, kiinteistöveroa ja muita maksuja, nyt ei ole mitään korotuksia, ja silti saadaan tulot ja menot tasapainoon.

Kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Antti Kivelä toi terveisiä Kouvolasta, on painokkaasti todettava yhden ainoan kaupungin Kouvolan alueella olevan neljä eri puolustuslaitoksen yksikköä, siksi ei meidän tarvitse olla huolissamme Satakunnan kahdesta eri varuskunnasta, ja meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme edelleen Niinisalon varuskunnan säilymään kehitettävien varuskuntien joukossa..

Valtakunnan tasolla on juuri kyselty puolueilta, mistä voidaan tehdä supistuksia. Jotkut löysivät säästökohteita kuntataloudesta. PS sanoutuu tästä kokonaan irti. Kuntiemme talous on muutenkin saatettu juuri valtiovallan taholta nykyiseen tiukkuuteen ja ahdinkoon. Tulojen riittäminen menoihin on jo muutenkin työn ja tuskan takana. Päinvastoin valtiolta olisi saatava kasvavassa määrässä valtionosuuksia ja esimerkiksi erikoissairaanhoito olisi siirrettävä kokonaan valtion kustannettavaksi. Tässäkin yhteydessä on ihmeteltävä kansanedustajia, jotka toimivat kunnallisvaltuustoissa, mutta eduskunnassa unohtavat kuntien heikon aseman ja ovat sälyttämässä uusia velvotteita kunnille antamatta kuitenkaan vastavia talousresulsseja.

PoSa tekee tärkeää työtä, sairaistamme ja vanhuksistamme on huolehdittava. Me kaikki tulemme kerran vanhoiksi ja huonoiksi. Mutta PoSan kustannuskehityksestä on huolehdittava niin, ettei se pääse riistäytymään: toivon mukaan vireillä oleva kuntaliitosneuvottelu toisi tämänkin asian yksinkertaisemmaksi, yksi kunta nykyisen kuntaliitoksen ja liikelaitoksen sijaan huolehtisi tästä tärkeästä sektorista. Älyvaate-projektista juuri saatu 1,4 milj.€ korvaa hyvin tämän vuoden oman kuntaosuutemme PoSan vajauksessa, joten senkään takia ei tarvitse tehdä budjettiimme alijäämää.

Hyviä asioitamme on kolmen ryhmän päiväkodin valmistuminen. Samoin vanhusten hoivapalvelut ovat lisääntymässä, joskaan eivät toivomallamme tavalla, kun ne tulevat yksityiseltä taholta. Kaiken kaikkiaan puolueemme voimakkaasti ajama omaishoidon tuki ja näin mahdollistuva vanhusten kotihoito olisi saatava Kelan kautta järjestettäväksi. Se olisi kaikille osapuolille paras ratkaisu.

Valtakunnan politiikassa ollaan suuntautumassa huhtikuun 17. päivän eduskuntavaaleihin. Nyt on odotettavissa suuria muutoksia. Kansan oikeutettu muutostahto ja valtaapitävien kritisointi on realisoitumassa. Niinpä jo Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin on siirrytty 3 suuren puolueen nimityksestä 4 keskisuureen puolueeseen. Kankaanpäässä tämä kehitys on ollut jo nähtävissä kunnallisvaaleissa. on tosin yksi suuri puolue keskusta, mutta sitten muut ovatkin hyvin saman kokoisia, demarit 7, kokoomus 6, PerusS 5, vasemmisto 4 valtuutettua. Tuleva hallitusratkaisu on myös kunnalllispolitiikkaa ajatellen hyvin ratkaiseva.

Lopuksi en malta olla mainitsematta veteraanikansanedustajien hallituksen kokouksessa valtiopäiväneuvos Markus Aaltosen kertomaa juttua Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton kokouksesta, jossa ryhmät suurusjärjestyksessä pitivät ryhmäpuheet. Kun viimeistä edellinen puhja PerusSuomalaisten Martti Alkula oli palaamassa paikalleen, viimeiseksi puhujaksi tullut vasemmistoliiton edustaja kätteli häntä ja aloitti puheensa: Kättelin PerusSuomalaista, jos vaikka menestys tarttuisi.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Onko tuloerojen kasvettava

Kyllä PerusSuomalaisia tarvitaan, kolmasosa kansastamme on köyhiä, saman verran on ollut nukkuvia eduskuntavaaleissa. Suuri osa tähän kolmannekseen kuuluvista on myös samoja toivonsa demokraattiseen järjestelmäämme menettäneitä ja siksi he myös jättävät äänestämättä. Ja juuri tämä eriarvoistuminen on otettava vakavasti.

Yksineläjällä köyhyysraja lasketaan 1100 euroa ansaitsevalle, raja nousee 500 eurolla seuraavasta aikuisesta ja 300 eurolla jokaisesta lapsesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan suomalaisten enemmistön terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteisesti, mutta samanaikaisesti eriarvoisuus on kasvanut niin, että köyhien määrässä on tultu 1970-luvun tasolle. Ja tämä kehitys on huolestuttavaa.

Samanaikaisesti valtiovarainministeriöstä ilmoitetaan, että seuraavan nelivuotisen hallituskauden aikana on valtion budjetin alijäämää kurottava umpeen vuosittain 1,5 miljardilla eurolla. Ja juuri tässä tarvitaan PerusSuomalaisia, koska nykymenon hallitukset ovat aikaansaaneet nämä kasvavat tuloerot. Kokoomuksen johdolla on lisätty kulutusmenojen alv-veroja, jotka suhteessa kohtelevat ankarimmin juuri vähemmän ansaitsevia.

Niinpä THL aiheellisesti korottaakin hätähuudon köyhimpien ja samalla syrjäytyneimpien puolesta vaatimalla leikkauslistoja laadittaessa otettavaksi huomioon, että otetaan pois heiltä, joilla on kantokykyä. Tähän sopii esim. pääomaveron parin prosentin korotus. Hesarin politiikan toimittaja Juha-Pekka Raeste kirjoittaa kolumnissaan säästöjen yhtenä kivuttomimpana vaihtoehtoina olevan erilaisten verotukien vähentämisen (suora lainaus): Jos lihavina vuosia saadut tai "ansaitut" tuet eivät kestä oikeudenmukaisuuden ja tehokkuusvaatimuksen läpivalaisua, niihin on perusteltua puuttua.

Kun nyky-yhteikunnassamme kovimmilla ovat perusturvan ja pelkän kansaneläkkeen varassa sinnittelevät pääasiassa pitkäaikaistyöttömät, yli 80-vuotiaat eläkeläiset ja vähäosaiset lapsiperheet, niin ainakaan heihin ei todellakaan leikkauksia tule kohdentaa. Siinä tulevana hallituskautena on PerusSuomalaisilla suuri tehtävä.

Puoluetuki puhuttaa

Kansanedustaja Pentti Oinosen nukahdus taisi sekin koitua PerusSuomalaisten parhaaksi. Jos hän olisi esittänyt tavanomaista puolueen ehdotusta puoluetuen pienentämiseksi 2 miljoonalla eurolla, asia olisi kuitattu rutiininomaisena vähin äänin. Nyt hän kuitenkin ei hokannut tehdä muutosehdotustaan, vaikka vierustoveri Velttokin yritti tuuppia. Pentti vastasi Velton tönimisten olevan niin tavallista, ettei hän huomannut siinä olevan jotain tarkoitustakin.

Näin Oinosen torkahdus nousi päivän uutiseksi ja pahat kielet saivat aiheen puhua PS:n kääntyneen puoluetuen kannattajaksi tulossa olevan vaalivoiton innoittamana. Niinpä Uudessa Suomessa julkaistiin uutinen, miten puoluerahat jaettaisiin viimeisen galluptuloksen toteuduttua. Otsakkeeksi oli laadittu +4,9 miljoonaa PerusSuomalalaisille - Soini saa jättipotin.

Jutussa lueteltiin puoluetuen vuosittainen uusi jakaantuminen, suluissa vertailu nykyiseen:
Kokoomus 7,9 milj. euroa (-1 milj. euroa)
Sosialidemokraatit 7,2 milj. euroa (-900 000 euroa)
Keskusta 7 milj. euroa (-2,2 milj. euroa)
PerusSuomalaiset 5,8 milj. euroa (+4,9 milj. euroa)
Vihreät 2,7 milj. euroa (+- 0)
Vasemmistoliitto 2,5 milj. euroa(-540 000 euroa)
Ruotsalainen kp 1,4 milj. euroa (-180 000 euroa)
Kristillisdemokraat 1,3 milj. euroa (+.0)

Yksi kansanedustajapaikka merkitsee siis 180 000 puoluetukieuroa. Lisäksi tulevat eduskuntaryhmien saamat määrärahat toimihenkilöiden palkkaamiseen ja tietysti kansanedustajien avustajat. Tuskin ilman Oinosen uinahdusta koko puoluetuki olisi edes noussut parrasvaloihin ja taas kerran kansan tietoisuuteen.

Ei yksi pääsky kesää tee eikä tämänkertainen puoluetuen vähentämisäänestyksen poisjääminen tee PerusSuomalaisista puoluetuen kannattajia. Tämä on hyvä kansalaisten tietää, olisihan jonkun muunkin puolueen edustaja voinut olla ehdottamassa puoluetuen vähentämistä, mutta eipä löytynyt ketään muutakaan.

Ja kyllä niitä rahareikiä löytyy, kuten nykyinen sivutoiminen talouspäällikkömme Auli Kangasnniemi toteaa. Olemme hyvin ahtaassa 74 neliön vuokratussa puoluetoimistossa. Oman toimiston saaminen olisi tarpeen. Samoin PerusSuomalaisen lehden ilmestymiskertojen tihentäminen olisi välttämätöntä, nyt se tulee kolmen viikon välein, poliittisen kentän tapahtumia riittäisi kerrottavaksi ja tiedotettavaksi useimminkin.

Uutisen kommentoijissa oli todella hyviä ehdotuksia yhtenä parhaista Pekka Toivolan ehdotus tehdä puoluetuella probakandaa lahjoittamalla 2 milj. euroa pois vaikkapa kotoutumattomien maahanmuuttajien passittamiseksi takaisin ja alkuun auttamiseksi rakkaassa kotimaassaan.

Miksi kansanedustajaehdokkaaksi

Kansanedustajaehdokuuteni lankesi osalleni niin kuin sanotaan Manulle illallinen. Tavallaan edustan jatkuvuuutta uudistuvassa ja kasvavassa joukossamme. Vain Pasi Mäenranta Raumalta on mukana edelliskerralta lisäkseni. Jo kansalaisvelvollisuuteni äänestäjiäni ja puoluettamme PerusSuomalaisia kohtaan on olla mukana, sainhan edelliskerralla eduskuntavaaleissa lähes 5 000 ääntä ja eduskuntapaikkkakin jäin vain muutaman sadan äänen päähän. Sen jälkeen olen saaanut kansalaisten luottamuksen ääniharavana Kankaanpään kaupunginvaltuustovaaleissa 560 ääntä, Länsi-Suomen Osuuspankin edustajajiston vaalissa omalla paikkakunnallani ja seurakuntavaaleissakin saimme kaksoiskärjen hyvän ystäväni Jari Koskelan kanssa äänin 215 ja 197. Näin haluan olla kannattajieni käytettävissä näissä edessä olevissa käänteentekevissä eduskuntavaaleissa. Olemmehan myös Satakunnassa niin kuin muuallakin hankkimassa oikein jättipottia kansan voimakkaasti osoittaman muutoshalun ja valtaapitäviin oikeutetusti suuntautuvan kritisoinnin johdosta.

Omaan mielestäni monipuolista kokemusta oltuani mukana jopa legendaaristen Veikko Vennamon ja Eino Poutiasen kanssa SMP:n eduskuntaryhmässä. SMP:n kansanedustajana olimme sekä oppositiossa että hallitusvastuussa. Toimin sekä ministerien Pekka Vennamon että Raimo Vistbackan poliittisena sihteerinä. Papin tehtävissä on kokemusta monelta eri alalta kahdenkymmenen vuoden ajalta. Ja nyt 24 vuoden jälkeen on täysin realistiset mahdollisuudet palata kansan voimakkaalla tuella eduskuntaan. Ajattelin sen olevan jopa ennätyksen, mutta parast´ aikaa edustajana oleva entinen oikeuskansleri Jakob Söderman palasi eduskuntaan 25 vuoden jälkeen.

Kokemuksen vankalta pohjalta maratonjuoksijan lujalla kunnolla toimin kaikin puolin kuitenkin vahvasti ajan valtimolla puolueessamme, joka ei ole ryvettynyt vaalirahasekoilussa eikä oman voiton pyynnissä. Haluankin sanoa vahvan vastalauseen kaikenlaiseen kähmintään, siksi luovutan koko kansanedustajan palkkani hoitotyöntekijöiden palkkaamiseen. Ja yhä edelleen mottonani voi olla jo aiemminkin tulitikkulaatikoissani ollut Veikko Venamonkin käyttämä ajaton iskulause: Rötösherrat kiinni.

Haluan olla ajamassa pienituloisten ja helposti syrjään jäävien lähimmäistemme asioita aivan henkilökohtaisten asioiden korjaamisessa kuin tietysti myös yleisellä tasolla etuuksien ja lainsäädännön avulla. Tarvitsemme työtä, yritteliäisyyttä ja toimeentuloa kaikille suomalaisille ja rakennamme yhteiskuntaamme nimenomaan suomalaiskansalliselta pohjalta säilyttäen maamme pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.

Lusikka soppaan

Tähän on tultu. Ja tämä on täysin mahdollista myös Suomessa sanoo presidentti Tarja Halonen!

Missä me menemme maahanmuuttajinemme? Olemmeko hyväntahtoisuudessamme ja sinisilmäisyydessämme tämän ansainneet?

Tukholmassa on yrittänyt iskeä Iranista syntyisin oleva muslimi pommeilla Tukholman vilkkaimmilla paikoilla, mutta onnena onnettomuudessa yksi pommi laukesikin ennen aikojaan surmaten vain terroritekojaan tekemässä olleen. Tämä ei välttämättä ollut odottamatonta Ruotsissa, jossa maahanmuuttajia on ongelmaksi asti omine kaupunginosineen, joihin maan omilla asukkailla ei juuri ole menemistä. Halutaanko maahamme vastaavia vaikeuksia?

PerusSuomalaisten Nuiva manifesti ja muutenkin nuiva suhtautuminen sosiaaliperusteiseen maahanmuuttoon on tarpeen Ruotsin kaltaisten ongelmien estämiseksi. Maassa maan tavalla tai maasta pois. Rajattu turvapaikanhakijoiden kiintiö inhimillisen hädän lieventämiseksi on tarpeen, mutta muuten vain työperäinen muutto maahamme olisi suotavinta ja silloinkin kotoutumisen olisi tapahduttava. Siksi olisi saatava rajoituksia EU:sta huolimatta maahanmuuttoihin ja toisesta EU-maasta karkoitetut pitäisi voida estää tulemasta myös toiseen EU-maahan. Näin myös voitaisiin rajoittaa nykyistä melko esteetöntä rikollisjengien vaeltelua maasta maahan.

Turvatakuita tarvitaan, mutta mistä niitä saadaan. Turvallisuuspoliisi tietysti tekee parhaansa.

Kummipoika ylioppilaaksi

Hannu Kustaa Järventaustan poika Lauri vietti ylioppilasjuhlaansa juhlavissa merkeissä. Saimme olla mukana kummeina ensin kirkontäyteisessä konsertissa ja sen jälkeen varsinaisessa juhlatilaisuudessa.

Kun Laurin isä on koko hänen ikänsä ollut Suodenniemen kirkkoherrana, paitsi nyt Suodenniemen liityttyä Sastamalaan Suodenniemen kappeliseurakunnan kappalaisena, niin erinomaisen sopivaa oli ensin kirkossa järjestetty joulukonsertti. Semminkin kun esiintyjinä oli kaksi Esaa, Esahan merkitsee ykköstä ja sellaisiahan nämä Esat olivat, Esa Ruuttunen laulu ja Esa Vähämäki säestys. Ja semminkin kun Esa Ruuttunen on Hannu Järventaustan serkkupoika.

Oopperalaulajana tunnetuksi tulleen Esa Ruuttusen ohjelmistossa oli ensin viisi Jean Sibeliuksen säveltämää joululaulua, joiden sanat yhtä lukuunottamatta ovat Sakari Topeliuksen. Toisessa osassa oli myös rakkaiksi käyneitä ja herkkää joulumieltä herättäviä joululaulujamme seitsemän kappaletta, kaikki myös suomalaisten säveltämiä ja sanoittamia.

Välisoittoina Esa Vähämäki musisoi värikkäitä 1500- ja 1600-lukujen vaihteesta peräisin olevia reippaita pianosävellyksiä. Päätteksi pastori Esa Ruuttunen lauloi alttarilta Olli Kortekankaan säveltämät rukoukset Isä meidän ja Herra siunaa meit´ ja auta. Todella vaikutta ja mieliä herkistänyt konsertti. Kerran näinkin, että sai kuunnella näitä kauneimpia joululaulujamme, useimminhan saamme laulaa niitä yhdessdä kirkontäyteisen väen kanssa.

Kummipojan elämässä on nyt yksi tavoite saavutettu. Tammikuun 15. päivä hän astuu kuninkaallisten porilaisten riveihin Säkylän Huovinrinteellä. Parast´aikaa hänellä on käsissä J.L. Runebergin sanoin: Oi kulta-aika autuas,/ kuin lento leikin sulon,/ kun nuor´ on ylioppilas,/ ja huolt´ ei toimeentulon,/ kun viel´ ei paina murhe muu,/ kuin että viiksetön on suu!

Onnea ja siunasta Laurin elämän matkalle.

Hyvän ihmisen muisto

Mieleeni on tarttunut ikuinen viisaus: Hyvän ihmisen muisto miten mieltä se lämmittää. Tämä tuli mieleen sattaessamme vaimon tätiä heidän kotikylänsä Lapuan Kauhajärven kyläkirkon ympäröivän hautausmaan haudan lepoon. Hän 87-vuotias Iida Saari oli perheetön, mutta ei suinkaan yksinäinen, vaan sukulaisten ja laajan ystäväpiirin ympäröimä loppuun asti vielä viimeisen yli vuoden kestäneen sairaalassaolonsakin aikana.

Ystävien joukko oli myös kokoontunut saattamaan rakasta läheistä Kauhajärven kerran poltettuunkin, mutta uudelleen rakennettuun kyläkirkkoon ja sitten viettämään muistotilaisuutta lähellä olevaan seurakuntakotiin. Paljon oli kukkalaitteita, lapualaiseen tapaan muistoadresseissa on runsaasti muistoa kunnioittavien nimiä niin Kauhajärven kylältä kuin Lapuan keskustastakin, jossa Iida teki elämäntyönsä. Samoin työtovereilta oli nimilista ja työnantaja Lapuan kaupunki muisti sinivalkoisin nauhoin varustetulla seppeleellä.

Tuntuu aika rohkelta teolta Iidan lähteminen v.1945 Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämään kodinhoitajakouluun Helsingin seudulle pienviljelyskodin lapsena. Jo ennen sitä hän kävi Lapuan emäntäkoulun. Parin vuoden päästä hänestä tuli Lapuan ensimmäinen kodinhoitaja MLL:n palkaamana, tehtävä muuttui sitten 50-luvun alussa Lapuan kunnan viraksi. Lapuan paukun tapahduttua v. 1976 Iida kävi johtavan kodinhoitajan koulutuksen ja tuli näin johtavaksi kodinhoitajaksi huolehtimaan avun järjestämisestä myös patruunatehtaan räjähdyksessä orvoiksi jääneille.

Iidan elämäntyöstä käyttivät erittäin lämminhenkisiä puheenvuoroja muistotilaisuudessa hänen esimiehenään toiminut sosiaalijohtaja Oiva Yli-Mannila ja seurakunnan diakonin tehtävässä ollut Esko Koskinen. Esko kertoi Idan vapaaehtoistoiminnasta seurakunnan diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajana ja monissa eri järjestöissä. Vaimoni sisar Hilkka Niemelä muistelin tätinsä elämän alkutaivalta ja viimeisiä vanhuuden riisumisen aikoja. Itse sai olla suorittamassa Iidan siunaamisen.

Vaikka tietysti hautajaisissa on surua ja kaipausta, niin tälläkin kertaa eniten kuitenkin kiitollisuutta itsensä alttiiksi palveluksen työhön antaneelle rakkaallemme. Kaikki muistot olivat totuudellisia, eivät siis mitenkään yliampuvia. Meille jälkeenjääneille jäi kaunis rohkaiseva ja miksei myös velvoittava muisto tädistä ja hyvästä ystävästä. Hänen on nyt parempi olla kuin täällä vaivojen vainioilla siellä, missä kaikki kivut ja vaivat ja kaikki vajaa ovat poissa kuten Jaakko Haavio on kirjoittanut: Jumala itse kuivaa kyyneleemme, iäinen ilo tulvii sydämeemme.

Vistbacka äimän käkenä

42 hengen eduskuntaretkellämme saimme kuulla myös kahta PerusSuomalaisten kansanedustajaa Raimo Vistbackaa ja Pietari Jääskeläistä. Timo Soini lähetti lämpimät terveiset, muttei päässyt tervehtimään, koska kutsuja sataa nyt jostain ihmeellisestä syystä tuhkatiheään ja nytkin Timo oli lähtenyt tapaamaan Egyptin suurlähettilästä.

24 vuoden kansanedustaja Raimo Vistbacka toi jykevät terveiset eduskuntaryhmältä ryhmän puheenjohtajana. Hän rauhoitteli hullaantumisesta suurista gallupluvuista arvioimalla, että jopa vain 8% kannatuksen edellyttämä 15 kansanedustajaa olisi hyvä saavutus, jo se kolminkertaistaisi nykyisen edustajamäärän. Itse Raimo joutui rohkaisemaan kannattajiaan silloinkin, kun gallup näytti 0,6%. Ryhmän ainoana kansanedustajana hän joutui olemaan kaksi kautta eli 8 vuotta, joten hän jos kukaan on nähnyt ja tehnyt kovan työn. Niinpä hän myös kertoi auttaneensa ihmisten asioiden hoidossa kaikkia puoluekantaan katsomatta ja tämä tieto on kulkenut eteenpäin. Hyvä kello kauas kuuluu. Ja senkin takia hänen kannatuksensa on pysynyt kovana.

Niinpä nykyinen menestys, kun tulijoita on valtavasti enemmän kuin ennen oli lähtijöitä, tuntuu oudolta ja vähän hämmentävältäkin. Mutta varmasti pitkän linjan taistelijasta myös hyvin tyydytystä tuovalta, onhan hän lopultakin päässyt joskus kirvestä kiveenkin iskevän osasta nyt voittamisen hedelmistä nauttimaan.

Eduskunnan asioista Rami pohti rahojen riittämistä, jos nykyinen EU-linja jatkuu, niin emme pysty enää säilymään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Onko oikein, että kun Euroopan pankit ovat ensin rahoittaneet ja nauttineet voitoista, joudumme nyt takaamaan niiden lainoja ilman vakuuksia. Niiden, jotka ovat käärineet voittoja, pitäisi kantaa myös vastuunsa. Kun järjestelmän on luvattu muuttuvan v. 2013, on se myöhäistä. Olemme jo kerran maksaneet satakorvaukset, joudummeko nyt toisiin sotakorvauksiin. - Ikääntyvästä väestöstämme voimme selvitä kunnialla vain omaishoitoon panostamalla, se on puolueen vankkumaton linja.

Timo Soinin mentyä mepiksi hänen tilalleen tullut Pietari Jääskeläinen pääsi myös tervehtimään meitä suoraan suuren valiokunnna kokouksesta kiinnittäen huomiota myös ensi sijaisesti EU-maksuihin ja -lainoihin. Olemme EU:ssa yhtä mieltä vain yhdestä asiasta: artikla 125 mukaan ei ole toisien maiden auttamisen yhteisvastuuperiaatetta, vaan jokaisen maan tulee hoitaa omat velkansa. Keinoja kysyttäessä Pietari vastasi niitä olevan ainakin kolme: valtiot velkasaneeraukseen, ulos euroalueen rahaliitosta, Euroopan KeskusPankin setelipainot pyörimään uutta setelirahoitusta.

Kaiken kaikkiaan saimme tehdä erittäin onnistuneen tutustumismatkan ollen mukana myös täysi-istunnossa. Ja vaikka etuajassa ollen emme päässeetkään sisälle, niin onneksi löytyi kuitenkin yli puolen tunnin odottelun ajaksi ulkoeteinen. Paluumatkalla saimme sitten laulella joululauluvihkoista kauneimpia joululauluja.

Monenlaista väreilyä Kankaanpäässäkin

Kuntatasolla aina sattuu ja tapahtuu kuten kirjoitti muinoin Uusi Suomi. Seurakuntarintamalla on myös aloitettu neuvonpidot tulevan kauden henkilövalinnoista. Kauko Juhantalo on päässyt ääneen Satakunta-radiossa, valitusta pukkaa. Kaiken kaikkiaan elämme mielenkiintoisia aikoja, on oltava ajan valtimolla, muuten jäämme jälkeen. Eli täytyy juosta, jotta edes pysyisi paikallaan.

Eduskuntamatkalle lähdetään

Matkanjärjestäjän vaikeudet ovat tuttuja ennestäänkin. Aina vaan on samat ongelmat matkalle lähtijöiden kanssa. Toiset peruuttavat, uusia tulee lisää. Joukko elää koko ajan. Näin tälläkin kerralla, kun järjestän lähtijöille maksuttoman tutustumismatkan eduskuntaan. Edellisten eduskuntavaalienkin alla olin toimeenpanemassa kaksi suosittua matkaa eduskuntaan. Nyt on tarkoitus laittaa paremmaksi ja tehdä ainakin kolme matkaa, jos lähtijöitä riittää, miksei useampaakin. Ongelma on vain saada lupa eduskunnasta. Onneksi vaaleihin on vielä aikaa.

Neljässä vuodessa on paljon muuttunut myös eduskunnan käytännöissä. Nyt tarvitsee etukäteen neuvotella eduskunnan oppaiden kanssa retken ajankohdasta. Vain määrättyinä päivinä ja aikoina tutustuminen onnistuu niin, että eduskunta on myös koolla eli pääsemme täysistuntoakin seuraamaan. Ryhmän koko on myös tarkoin määrätty. Yhteen ryhmään otetaan vain 25 jäsentä, ryhmiä saa kyllä olla samalla kertaa myös kaksi, kaksi ryhmää meillä onkin käytössä perjantain 10.12. täysistuntoon mennessämme.

Pitää olla myös isäntänä eli kutsujana kansanedustaja, meillä tässä roolissa on PerusSuomalaisten eduskuntaryhmä. 24 vuoden kansanedustaja Raimo Vistbacka on luvannut kerto eduskuntakuulumisia. Olemme myös saaneet tietoon Timo Soinin olevan perjantaina eduskunnassa ja hänkin tulee tervehtimään ryhmäämme mikäli ehtii. Toivotaan.

Uusiin tiukennetuihin sääntöihin kuuluu myös nimilistan lähettäminen etukäteen. Eduskuntatalon pitkään jatkuvan remontin vuoksi ei nyt ole mahdollisuutta saada ryhmälle järjestymään ruokailua talossa ilman monimutkaista lupamenettelyä eduskunnan hallinnolta. Talo on toiminnoiltaan pyhitetty pääasiassa edustajille, heidän avustajilleen ja virkamiehille sekä tietysti myös tiedotusvälineiden edustajille. Vierailijat tuntuvat olevan pikemminkin pakollinen haittatekijä kuin tervetulleita äänestäjien edustajia. Omaan eduskuntaryhmäämme olemme kyllä enemmänkin kuin vain välinpitämättömästi tervetulleita. Odotamme mielenkiintoista matkaa.

Vaalitohinaa pitkäjänteisesti

Yksistä vaaleista on päästy, toiset ovat olleet koko ajan taka-alalla ja neljän kuukauden päästä kovin tohina menossa. Koko ajan vaaleihin valmaistaudutaan.

Blogeja olen kirjoittanut vaaleihin mennessä kaksi vuotta, nyt on menossa 580 kirjoitus. Aika tiheään tahtiin on näitä hengentuotteita syntynyt. Monia myös laitan Uuden Suomen puheenvuoroja-palstalle.

Blogeja olen myös laittanut facebook-sivuilleni, jossa myös käydään keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Oma kotisivu on uudistunut osoitteessa http://www.anssijoutsenlahti.fi/. Antti Jalosen kehittelemään Suomen vaalikoneeseen on tehty pieni videopätkä. Juuri tänään tuli kustannuksista karhu, lasku on tullut sähköpostissa ja on jäänyt epähuomiossa maksamatta, huomenna asia korjaantuu. Nettikeskusteluihin olen myös jonkin verran osallistunut. Onpa Satakunnan Kansa julkaissut muutaman kommenttipuheenvuoroni perussuomalaisia koskevista pääkirjoituksistansa. Ensimmäiseen vaalikoneeseen Kepan ylläpitämään olen vastannut.

Näinä päivinä joka kotiin Kankaanpäässä jaetaan Kankaanpään Urheilijoiden lehti. Mukana putoaa postilaatikkoihin myös vaalikalenterini Sisulla ja sydämellä, PerusÄssä Eduskuntaan, Anssi Asialinjalla. Taskukalenterissa on koko ensi vuosi vaalipäivät erikseen mainittuina.
Teeseistäni näkyvät: -Toimintani perustana ihminen, perha ja lähimmäisenrakkaus.
-Vaalilupaukseni: luovutan koko palkkani hoitotyöntekijöiden palkkoihin
-Köyhien ja syrjäytyneiden kyykytys lopetettava
-Ei EU:lle, Natolle ja pakkoruotsille
-Sosiaaaliperusteista maahanmuuttoa rajoitettava
-Timo Soini sisäministeriksi
Mukana on myös sähkäpostini anssi.joutsenlahti@dnainternet.net ja kotisivun osoite.

EuroHamsterista on myös tilattu tulitikkuja ja etiketit jo odotetulla ja aina yhtä ajankohtaisella teksillä Rötösherrat kiinni on kehitteillä. Ensi perjantaina 10.12.on myös ensimmäinen kustantamani linja-autoretki eduskuntaan seuraamaan täysi-istuntoa ja kuuntelemaan PerusSuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaa 24-vuoden kansanedustajaa Raimo Vistbackaa. Mahtaisiko itse Timo olla nähtävissä, niihin aikoihin hän yleensä palailee Pyrsselistä.

Olen myös tavattavissa torstaitorilla Kankaanpäässä joka viikko ja PerusSuomalaisen lehden joka numeroa jaetaan niin monta sataa, kuin köyhä puolue pystyy antamaan. Lähtökohdat ovat siis hyvät ja edellisvaalien rutiini, lähes 5000 ääntä ja tunnettuus auttaa uskottavuuteen, jota tietysti puolueen ennennäkemätön suosio osaltaan siivittää.

Vaikuttava itsenäisyys

Itsenäisyytemme on kalliisti hankittu. Siitä meidän on pidettävä kiinni. Siitä tulin taas tänäitsenäisyyspäivänä vakuuttuneeksi. Olin mukana yli kymmenen lipun rivistössä kunnianosoituksessa ja seppeleenlaskussa sankarivainajien muistomerkille. Mukana olivat veteraanijärjestömme ja varuskuntapaikkakuntamme monet maanpuolustusjärjestöt.

Veteraaniemme rivit harvenevat, mutta vielä on keskuudessamme ja myös lippurivistössäkin oli näitä kunniakansalaisiamme. Heistä pitäisi huolehtia niin kauan kuin heitä enää onkaan. Valtiovaltakin saisi olla jo avokätisempi eikä tarvitsisi vuosi vuodelta vähentää veteraanien avustusmäärärahoja, kuten nyt tehdään siihen vedoten, että veteraanien lukumäärä vähenee. Kun yhä edelleen on monenlaisia rajoituksia avustusten saamisessa, tulisi nämä rajat poistaa ja antaa kaikille veteraaneillemme elämän loppuajaksi kaikki ne etuudet, jotka heille kuuluvat ja joita vain suurempiprosenttiset sotainvalidit saavat. Kaiken kaikkiaankaan tämä ei valtion kassassa suuriakaan vaikuttaisi. Olisi siirryttävä juhlapuheista niiden mukaiseen todelliseen toimintaan.

Itsenäisyyspäivän vietto on saanut vakiintuneet muotonsa. Presidenlinnan juhla on yksi kaikkein eniten katsotuista tv-ohjelmista, mikä kuvaa juhlan merkittävyyttä.Vaikka jotkut protestoivatkin vaatien sen lopettamista, on kuitenkin itsenäisyytemme tämän juhlan arvoinen.
Kahdeksan vuoden kansanedustajakauteeni osui seitsemän juhlaa, kerran juhla peruttiin Sylvi Kekkosen sairauden takia. Juhliin oxsallistuminen kuuluu asiaan, se on kunnianosoitus kansanedustajan äänestäjille, ja näin todella merkittävä juhla.

Eri asia on sitten, pitääkö itsenäisyyttä juhlia juuri näillä menoilla eli tanssilla ja alkoholijuomilla, niin kuin Niinisalon varuskunnankin itsenäisyysvastaanotolla. Siksi en ole niiissä keimeissä koskaan käynyt. Eikö ohjelmassa voisi olla jotain järkevämpääkin.

Kynttilät haudoilla ja ikkunoissa juhlistavat itsenäisyyttämme pimeässä syksyisessä illassa. Ylioppilasajalta muistossa on mukanaolo ylioppilaiden soihtukulkueessa Hietaniemen sankarihaudalle, lepäähän siellä itsenäisyytemme suuria miehiä sotamarsalkka Mannerheimista alkaen. Näin voimme antaa arvon niille, joille se kuuluu ja kunnioittaa heitä. Ja tietysti niin kuin päivän jumalanpalveluksissa hyvin tuli esille saamme myös kiittää Kansojen Kaitsijaa, Taivaallista Isäämme varjeluksesta ja säilymisestämme raskaiden sotienkin tuomista uhreista huolimatta itsenäisinä. Uhrin ansiosta siniristilippumme hulmusivat tänäkin itsenäisyyspäivänä lippusaloissa.

Tasaverot imee köyhän verta.

Sanotaa verojen verta imevän, mutta nykyinen suuntaus progressiivisestä verotuksesta tasaveron suuntaa imee todella juuri veret kuiviin niistä köyhemmistä, joiden aseman parantamiseksi alunperin verot on tähdätty.

Siksi tuntuu päivän Hesari puolueiden puheenjohtajien haastattelussa järkyttävältä, kun yksi ainoa on sisäistänyt verotuksen tarkoituksen ja kukas muu hän on kuin TIMO SONI. Täytyy oikein kirjoittaa isoin kirjaimin, sillä hän näkee kirkkaasti verotuksen tärkeimmäksi tehtäväksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisen ja rahoittamisen. Muiden näkemyksen voi kiteyttää vaikkapa Jutta Urpilaisen syvämietteisellä lausumalla: Verotuksen ensisijainen tehtävä on riittävän rahoituksen kerääminen julkisiin menoihin. Ei sanaakaan verotuksen oikeudenmukaisesta kohdentumisesta kuten ei muillakaan näiden seitsemän puheenjohtajan lausunnoissa. Ei ihme, että Timo on omaa luokkaansa tässä joukossa. Siksi gallupitkin sojottavat suoraan ylöspäin.

Tasaveroa ovat kunnallisvero, pääomavero, kirkollisvero sekä Kela- ja sairausvakuutusmaksut. Niiden osuus verotuksessa on kasvanut, kun vastaavasti progressiivinen valtion ansiotuloveron osuus alentunut. Samansuuntaista on alv-veron korotus viimeksi energiaveroissa. Siksi esim. pääomaveroa voitaisiin korottaa ja muuttaa se progressiiviseksi.

Kansa laajasti on huolissaan tuloerojen kasvusta. Siksi juuri progressiivisen verotuksen vähentäminen on juuri vääränsuuntaista politiikkaa. Progressiivisuudenhan tehtävänä nimenomaan on periä rikkailta suhteessa enemmän veroja kuin köyhiltä. Näin tuloerot saataisiin pienenemään. Onhan nykyiset optiopalkat ja muut johtajapalkat älyttömiä ja täysin vastuuttomia.

PerusSuomalaiset kirvoittaa äänestämään

Viikko sitten blogasin pelosta, että PerusSuomalaiset aiotaan yhteisellä sopimuksella vaieta kuoliaiksi. Kun ei puhuta mitään, on poissa mielistä ja näkyvistä. Silloin oli pari merkkiä tästä uudesta vaientamisen taktiikasta. Mutta taisin nähdä vain aaveita, siksi paljon on PerusÄssät taas saaneet olla esillä.

Tuli uusia ennätysgallupkin yli 15% kannatuksella. Se kirvoitti kaikki kynnelle kykenevät kommentoimaan. Pohdinnan aihetta riittääkiin, mutta pääasiassa kirjoittelu on jo hyvin myötämielistä, kannatuksemme lyö ihmetyksellä vähän jokaisen, niin meidät oman joukomme kuin politiikan tarkkailijat ja myös ja ennen kaikkea poliittiset kilpailijamme.

Nettikeskustelut käyvät myös vilkkaina PersuSuomalaisten ja kannatuksemme tiimoilta. Olen seurannut keskusteluja molempien iltapäivälehtien, Helsingin Sanomien, Uuden Suomen ja Satakunnan Kansan neteissä. Hyvin voittopuolisesti nähdään se kriittisyyden ja muutoksen tarve, jota PerusSuomalaiste ovat tuomassa maassamme harjoitettuun konsessuspolitiikaan ja kolmen suuren puolueen keskinäiseen ja vuoronperään tapahtuvaan vallassa roikkumiseen.

Nyt aiemmin jo kokonaan politiikkaan kyllästyneille ja jopa äänestyspaikoilta nukkumaan jääneiden äänestäjien kolmasosalle on heräämässä toivo siitä, että äänestämällä voi sittenkin vaikuttaa. Suurista puolueistakin voi tulla pieniä ja vastaavasti pienistä suuria. Sen on nyt PerusSuomalaiset näyttäneet gallupsuosiollaan. Ja tämä jos mikä on sitä oikeaa demokratiaa, kansan ääni on saatava kuuluville mahdollisimman runsaslukuisena. Kyllä äänestysaktiivisuus onkin maassamme ollut hävettävän alhainen.

Nyt vaan löylyä lisää suomalaistapaan kiukaalle. Ja kun vastustajat tietysti odottavat, että täytyyhän se Timo Soininkin nimi mainita, niin muistetaan hänen palaavat kokoaikaisesti sieltä pyrsselistä loppiaisenn jälkeen, joten vipinää riittää, kun on jo nytkin ollut yllin kyllin.

Yhdet vaalit kerrallaan

15,4% PerusSuomalaisten päivän lukema Hesarin Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan, marraskuun luvusta on nousua 0,5 prosenttiyksikköä. Niinpä lehti pääkirjoituksessaankin joutuu otsakoimaan ei enää kolmesta suuresta vaan nyt neljästä isohkosta puolueesta. PS on vajaan kolme prosenttiyksikön päässä keskustasta ja demareista.

Aina muistetaan huomauttaa, ettei gallup-tulos välttämättä toteudu vaaleissa, kun Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Niin muuten kaikkia muitakin ehdokkaita saa äänestää vain yhdessä vaalipiirissä, ei tämä siis Timonkaan osalta mikään yllätys ole. Lisäksi toitotetaan, ettei meillä ole tunnettuja ehdokkaita. Onpa vaan yli 400 kunnallisvaltuutettuakin, joista monet ovat tulleet valituksi suurella äänimäärällä. Esimekkinä allekirjoittanut sai Kankaanpäässä yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin Kauko Juhantalo eli äänimäärät 560-253.

Vaikka erittäin varmoja äänestäjiämme on 34%, niin ei se paljon poikkea kaikkien puolueestaan varmojen äänestäjien luvusta 37%. Kannastaan varmoja on siis tällä hetkellä selvästi vähemmän kuin pitkällä aikavälillä, esim. v.2006 lukema oli 44%. Mutta tässä on myös PerusSuomalaisten mahdollisuus, sillä kolmasosa kokee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi äänestää juuri meitä, kokoomus tulee jäljessä ja muut puolueet kaukana takana.

Näin käymme yhdet vaalit kerrallaan niin kuin Timo Soini sanoi juuri julkistetun presidenttigallupin jälkeen, jossa siinäkin Timo oli kolmantena vain prosenttiyksikön keskustan ehdokasta perässä, mutta reippaasti demarien Heinäluoman edellä. Ja ykkösenä oleva Niinistöhän on kaikkea muuta kuin varma ehdokkuudestaan. Itse ei ilmeisesti halua, saako kokoomus sitten pakotettua hänet ehdokkuuteen. Epäilen, kun hänen oma puolueensakin on riisumassa loppujakin presidentin valtaoikeuksia.

Mutta käydään nyt ensin huhtikuun eduskuntavaalit. Timo Soinikin siirtyy kokonaan Suomen vaalikentille loppiaisen jälkeen, niin että kyllä näkyvyyttä riittää jatkossakin.

Tiivis tunnelma piirikokouksessa

Ennätysmäärä väkeä istui PerusSuomalaisten Satakunnan piirikokouksessa Kankaanpään valtuustosalissa herpaantumatta aina lähelle kello 22, johon mennessä talo on tyhjennettävä hälytyslaitteiden mennessä päälle. Asioita riitti, henkilövalintoja oli, tungosta valituille paikoille myös, mutta yhden neuvottelutauon avulla selvittiin ilman äänestyksiä yksimielisiin päätöksiin.



Piiritoimikunnan eli paremminkin uusien hyväksyttyjen sääntöjen mukaan piirihallituksen valinta oli tietysti mielenkiintoinen, Rauman Seppo Toriseva jatkaa yksimielisesti puheenjohtajana, samoin Anita Koivu niin´ikään Raumalta piirisihteerinä, vaikei sihteerin valinta kokousasia ollutkaan. 15 varsinaista ja 15 varajäsentä saatiin myös kokoon. Porista tuli neljä, Raumalta puheenjohtaja mukaanlukien ja Kankaanpäästä kaksi, muualta siis kahdeksalta paikkakunnalta yksi.


Kansanedustajaehdokkaita oli aiemmin nimetty jo yhdeksän, nyt lisättiin neljä ehdokasta ja viimeinen 14. paikka on sekin tiedossa, mutta julkistaminen tapahtuu 13.12, joka ei ole perjantai vaan maanantai. Nyt jo aikaisempien kahden naisehdokkaan lisäksi saatiin toiset kaksi naista, molemmat porilaisia, erityisopettaja Laura Huhtasaari ja perushoitaja Irma Anttila. Kaksi muutakin nimettyä olivat Porin kaupungista, jossa on ylivoimainen äänestäjienkin enemmistö.

Ehdokkaittemme keski-ikä on 45 vuotta. Kolme nuorinta ovat tasaisesti 30-, 31- ja 32-vuotiaita, kaksi heistä naisia. Ja se 14. paikallekin tuleva on nainen, joten todella hyvin pyyhkiin, kun verrataan neljän vuoden takaiseen ehdokaslistaamme, josta naisehdokkaat puuttuivat tyystiin.

Tästä on todella hyvä jatkaa neljän ja puolen kuukauden päästä oleviin eduskuntavaaleihin. Työtä jalkautumalla äänestäjien pariin on tehtävä vaivoja säästämättä ja kerrottava tuomastamme ryvettymättömästä muutosmahdollisuudesta suomalaiskansalliselta pohjalta rakkaan isänmaamme politiikkaan.

Julkilausuma

Laadin ehdotuksen piirikokouksen julkilausumaksi piirin puheenjohtajan pyynnöstä:

PERUSSUOMALAITEN SATAKUNNAN PIIRIKOKOUKSEN JULKILAUSUMA 2.12.2010

Perussuomalaisten kannatus Satakunnassa on aina ollut maan keskitasoa parempi. Esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa saadessamme 28 valtuutettua olimme piireistä toiseksi paras Uudenmaan jälkeen. Kun viimeinen gallup-kannatuksemme osoittaa kasvua edellisistä eduskuntavaaleista 10,8 prosenttiyksikköä ollen nyt 14,9%, luotamme jalkautumalla kansalaisten pariin ja kovalla vaalityöllä sekä hyvällä ja monipuolisella ehdokasasettelulla yltävämme huhtikuun eduskuntavaaleissa kahteen paikkaan. Tarjoamme muutoskanavan vanhojen puolueiden edesottamuksiin kyllästyneille terveeltä suomalaiskansalliselta pohjalta.

Kannatamme puolueemme linjaa niin kansainvälisessä kuin omaa maatammekin koskevissa asioissa. Emme hyväksy tänään päätettäviä EU:n lainatakuita Irlannille. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta. Oman maamme asioista nostamme tässä esiin vain omaishoidon tukemisen, koska siinä yhdistyvät sekä inhimillisyys että taloudellisuus. Tuen maksatus on siirrettävä Kelalle ja näin annettava omaishoitajille tasa-arvoinen asema asuinpaikasta riippumatta.

Oman maakuntamme Satakunnan kehittämiseksi kiinnitämme huomiota ensisijaisesti saavutettavuuden parantamiseen. Siksi tärkeitä kunnostustarpeita ovat valtateiden 8 Pori-Turku ja 2 Pori-Helsinki parantaminen kuten myös ratayhteyden Pori-Tampere kunnostaminen nykyaikaisen liikenteen vaatimuksia vastaavaksi maakuntaliiton ohjelman mukaisesti. Tärkeinä liikenneväylinä on myös muistettava poikittaiset valtatiet Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja 23 Porista Joensuuhun sekä tieyhteys Pohjanmaalta Kankaanpään kautta Kiikkaan. Tarvitsemme investointeja, mutta ennen kaikkea innovaatioita, osaamiseen panostamista maakuntamme kehittämisessä.

Kansanvallasta taistellaan

Yli sata vuotta on kestänyt, kun vuonna 1906 hyväksytyn yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden tosiasiallinen toteutuminen on edessä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Alkujaan hyväksyttiin h´dontin mukainen kylläkin suhteellinen vaalitapa, joka kuitenkin on suosinut suurimpia puolueita. Tämä vääristymä ollaan siis vasta nyt oikaisemassa. Näin kauan on siis todellisen demokratian läpivieminen kestänyt maassamme. Valtapuolueet saavat kantaa siitä raskaan vastuunsa.

Saimme me entiset kansanedustajat olla yhdistyksemme 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuulemassa tasokkaita esitelmiä kansavaltaisuutemme ja parlamentarismin synnystä ja kehittymisestä nykyhetkeen asti eduskunnan uudisrakennuksessa Pikkuparlamentissa.

Alustuksia pitivät professori Juhani Myllys kansanvallan synnystä ja parlamentarismista sekä dosentti Vesa Vares: Onko suomalainen parlamentarismi kriisissä.

Illalla nähtyyn suureen tv-keskusteluun pakkoruotsista liittyen kuulimme jo 1880-luvulla esiintyneen kaksi ryhmittymää fennomaanit ja svekomaanit säätyvaltiopäivillä ja kiistakysymyksenä jo silloin oli kielikysymys ja kielipuolueiden taistelu vallasta. Hyvin ovat ruotsinkieliset säilyttäneet asemansa, turhaan he eivät ole olleet hallituksessa yhtäjaksoisesti 30 vuotta.

Tämänpäivän asetelmiin liittyen myös eduskuntauudistuksen syntyvaiheissa 1906 oli ratkaisevaa kansanvaltaisuuden aikaansaaminen lähinnä kansan valtana vastakohtana silloinkin vallinneelle "herrojen" vallalle eli niin kuin professori Myllys totesi: Kansan syvien rivien nousu sosiaalidekraattien ja maalaisliiton toimesta korotti rahvaan ja alensi herrat ja muutti viraamiesvaltion kansan valtioksi. Nykyisen protestimielialan vallitessa näytetään olevan taas samassa tilanteessa ja PerusSuomalaiset ovat nyt tämän protestoinnin kanavana. Ei mitään uutta auringon alla!

Vares kertoi sitten eduskuntalaitoksen historian eri vaiheista päätyen v. 1987 alkaneeseen vakaan parlamentaalisuuden kauteen. Silloin kokoomuksen pitkä hallituspaitsio murtui ja myös tehty kassakaappisopimus presidentin tahdon mukaisella sinipunahallituksella. Tästä lähtien ovat hallitukset olleet vaalikauden mittaisia, koaliitiot ovat vaihdelleet vaalitulosten mukaisesti ja on käyty ns. pääministerivaaleja, vaikkei näitä asioita olekaan kirjoitettu mihinkään lakiin. edessä olevat vaalit voivat jälleen olla näissäkin mukamas omaksutuissa asenteissa muutosvaalit. Kansa sen ratkaisee.

Kahdeksan SM-kultaa KankU:n veteraaneille

Kirjoitin Kankaanpään Urheilijoiden joululehteen katsauksen ikämiesurheilijoittemme menestyksestä kuluvana vuotena:

Yleisurheilun suomenmestaruuskilpailuista hankkivat Kankaanpään Urheilijoiden ikämiesurheilijat vuoden 2010 aikana kahdeksan kultamitalia, kaksi hopeaa ja neljä prossimitalia. Tuojina oli seitsemän urheilijaa. Jorma Hietamäki sai neljä kultaa, kaksi hopeaaja yhden pronssimitalin. Seppo Kykkänen puolestaa juoksi tällä kertaa kaksi kultamitalia, samaan kahteen kultaa ylsi myös Osmo Villanen. Hannu Kortesluoma lennätti keihäänsä hopealle. Reino Penttinen juoksi kaksi pronssimitalia. Lisäksi pronssimitali ojennettiin M50 maastojuoksujoukkueelle Seppo Kykkänen, Veli-Pekka Vänni ja Jari Koskela.

SM-halleissa Oulussa Jorma Hietamäki otti M55 sarjassa 400 metrillä voiton ja samalla arvokkaan päänahan voittamalla Antti Loikkasen ajoin 1.01.55 ja 1.04.44. Pronssille Jorma juoksi pikamatkalla 60 metrillä 8.07.

SM-maastojuoksut järjestettiin edellisvuoden MM-maastoradalla Lahdessa, josta Seppo Kykkäsellä oli tuorreet muiston sekä henkilökohtaisesta että joukkue-maailmanmestaruudesta. Niinpä Seppo juoksikin sarjassaan M50 selvään voittoon, Veli-Pekka Vänni oli viides ja joukkuepronssin varmisti siis Jari Koskela.

Varsinaiset SM-yleisurheilukisat pidettiin Tampereen Ratin stadionilla tosi helteisessä säässä. Jorma Hietamäki urakoi neljässä lajissa, joista kolme päätyi mestaruuteen ja neljäs laji toiseen sijaan. Mestaruuteen oikeuttivat korkeus 156, 400m 59.30 ja 400 m aidat 1.05.97. Hopeamitali ripustettiin Jorman kaulaan 200 m juoksusta ajalla 26.37. Mainittakoon, että hallikisojen tappion takia Antti Loikkasta ei kesäkisoissa näkynyt lainkaan.

Seppo Kykkänen voitti lauantaina näytöstyyliin 5 000 m yli minuutilla hyvällä ajalla 16.19.08. Hän oli nopempi myös kaikkien nuorempien sarjojen juoksijoita. Sunnuntain hellekympillä Sepe niin´ ikään oli kierroksen johdossa jouduttuaan aivan loppukierroksilla keskeyttämään ankaran krampin takia.

Hannu Kortesluoma oli M55 sarjan maamme bravyyrilajissa keihäänheitossa tällä kertaa hopealla tuloksella 43.76 voitettuaan monena edellisvuotena mestaruuden. Lajissa oli yksitoista osanottajaa, joka sekin todistaa keihäänheiton suosiota Suomessa keihäänheittäjien luvatussa maassa.

M60 sarjaan noussut Reino Penttinen osoitti laajan skaalansa juoksemalla 800 m ja 10 000 m saavuttaen molemilla matkoilla pronssimitalit. 800 m aika oli 2.30.46 ja kympin aika tosi rankassa hellesäässä 40.18.75.

Sokerina pohjalla oli sitten M70 sarjassa viimmeistä vuotta kilpaileva Osmo Villanen voittaen molemmat lajinsa. Seipäässä hän otti kultaa tasatuloksella toiseksi tulleen kanssa tuloksella 250. Toinen mestaruus Osmolle tuli 300 m aidoissa 57.16. Ensi vuonna uudessa sarjassa Osmolta monipuolisuusihmeenä onkin lupa terveenä ollessaan odottaa mitalisadetta, olihan hän edelliskesän MM-kisojen kymmenottelussa viides.

PerusSuomalaiset vaietaan kuoliaiksi

Kun mikään ei ole auttanut ja PerusSuomalaiset vaan jyrää kuukaudesta toiseen, niin nyt on todenteolla laitettu viisaat päät yhteen: miten puolueen nousukiito pysäytetään. Ja kun puhuminen on aina vaan lisännyt kannatusta, on nyt keksitty uusi keino: totaalinen vaikeneminen.

Poissa puheista ja julkisuudesta, poissa mielistä ja kannatusluvuista. Näin tehtii aikoinaan jo SMP:llekin. Muistan liiankin hyvin, miten vaikeaa oli saada tiedotteitamme ja aloitteitamme julkisuuteen. Meidät yritettiin vaientaa yleisestä tietoisuudesta täydellisellä pimentämisellä. Olisiko nyt löydetty jälleen vanha keino, vanha konsti on tunnetusti parempi kuin pussillinen uusia.

Miten tähän päättelyyn voi tulla, onhan puolueestamme kaikilla tahoilla puhuttu ja nousuamme tutkittu ja kommentoitu lähes väsymiseen ja kyllästymiseen asti. Kuitenkin juuri tänään iski tämänkaltainen ajatus kahdestakin uutisesta, niin pääministeri Kiviniemen lausunnoista puoluevaltuustonsa kokouksessa Kajjaanissa kuin myös Hesarin politiikan toimittajan Unto Hämäläisen yliöstä pääkirjoitussivulla.

Pääministerihän kohdistaa tämänkertaisen haukkujaisensa pelkästään demareihin väittäen näiden vastustavan perusturvan parantamista ja keskittyvän vain ansiosidonnaisten etuuksien parantamiseen. Voipi olla perääkin.

Unto Hämäläisen tarkastelusta tulee peräti ihmeellinen tunto, kun hän pohtii koko kirjoituksensa ajan poliittisen vakauden ajan päättymistä ensi vaaleissa. Käsittelyssä on vain kolme suurta puoluetta, miten ne ovat ainakin viimeiset 28 vuotta aina muodostaneet selvän enemmistön 143 ja 148 kansanedustajapaikan välillä. Niistä aina kaksi on ollut hallituksessa ja vuorotteluperiaate on toteutunut niinkin, ettei kertaakaan kaikka kolme puoluetta ole voittaneet tai hävinneet yhtäaikaa.

Ja nyt uhkaakin käydä niin, että kaikki nämä kolme ovat häviämässä vaalit. Kun esim. viime vaaleissa ne saivat 146 paikkaa ja vaalijärjestelämämme epäoikeudenmukaisuudesta johtuen 12 paikkaa yli niille kuuluvan kannatusosuuden, uhkaa ensi vaaleissa ylimääräisten paikkojen katoamisen ohella yhteiseksi edustajamääräksi tulla vain 120, joten kahden varaan näistä kolmesta ei saada lujaa hallituspohjaa. Ja tätä Unto Hämäläinen kauhistelee.

Mutta ei hän vahingossakaan mainitse, mistä historiallinen muutos johtuu eli PerusSuomalaisten noususta. Näin koko puolue yritetään häivyttää, eihän sellaista ole olemassakaan, josta ei puhuta. Ja näin varmaan päästään eroo syntymässä olevasta ongelmasta, että tulisikin jotain muutosta maamme valtaapitävien koostumukseen. Kansahan pyrkii äänestämään väärin eikä sen protestimielialalle saa antaa sytykkeitä. Jatketaan vain entisellään vanhoissa raiteissa ajamista, ennemminhän pöljä kansa on vaihdettava kuin hallitusherrojamme ja -ladyjämme.

PerusSuomalaisten kannatusnousun syitä

Viikonvaihteen Iltasanomat pohtii koko aukeamalla, miksi PerusSuomalaisten kannatus on noussut viimeisten kuukausien aikana lähes nousukiidolla. Vaikka jo elokuussa lukema oli 10,7%, on se nyt marraskuussa 14,9%. Eduskuntavaaleista kasvua on 10,8%. Ja Timo Soinikin on pyrsselissä mukamas poissa näkyvistä, puolueelta Jutta Urpilaisen mukaan puuttuu puolueohjalmakin ja yksi ja toinen puolue on kaiken lisäksi julistanut PerusÄssät päävastustajakseen. Ja kuitenkin PS senkus vaan porskuttaa!

Iltasanomat on oikein Taloustutkimuksella kysellyt kansalaisilta syytä moiseen ja saanut vastauksiakin. Ja vastaus ei olekaan senkaltainen, mitä muut jatkuvasti yrittävät viestittää kertoessaan, etteivät suuret Gallup-numerot toteudu, koska Timo Soinia voi äänestää vain Udellamaalla. Kannattajista vain 6% luokkaa ovat he, joiden mielestä he ovat nyt PerusSuomalaisia juuri Timo Soinin persoonan takia.

Suurimmaksi kannatuksen syyksi paljastuukin yleinen protesti ja muutos nykymenolle, jopa 32% kokoomuksesta siirtyneistä on tätä mieltä ja kaikistakin keskimäärin 22%. Myös arvomaailman samanlaisuus vastaajien kanssa nousee korkeaksi 14% eikä mikään muu erikseen mainittu yksityinen syy saa 16% kannatuksen. Erillisasioista maahanmuuttopolitiikka on ajanut PerusSuomalaisiin nykyisistä kannattajista 9%, EU-kriittisyys 4% ja jätevesiasetus vain 2%.

Tutkija päättelee puolueen kannatuksen olevan huteralla pohjalla ja kääntyvän laskuun, koska yleisin syy olla kannattajana on tyytymättömyys nykymenolle. Haastateltu Timo Soini ei puolestaan tähän yhdy, koska jos näin kävisi, täytyisi ensin poistua protestien syyt, jotka eivät kuitenkaan mihinkään katoa. Ja protestoinnista noin yleensäkin Timo lohkaisee, että johan sinä olisit ihmeellinen ihminen, jos et protestoisi, jos jokin menee pieleen.

Kyselytuloksista Timoa ihmetyttää eniten, ettei puolueen EU-kriittisyydellä ole suurempaa osuutta kannnattajiksi siirtymiseen. Siihenkin Timolla on selitys: Ehkä ihmiset eivät vielä oikein edes tajua, kuinka syvä EU:n kriisi tulee olemaan.

Yhtenä hyvin suurena syynä kannattajiksi siirtymiseen on siis ollut arvomaailman samanlaisuus vastaajien kanssa, keskustalaisista siirtyneillä tämä on syynä jopa 23%. Ja olemmehan me ryvettymätön puolue keskustaan verrattuna, miksi ei siis äänestettäisi juuri meitä, joiden kautta tulee esiin voimakkaimmin ankara kriittisyys nykymenolle.

Nousukiitoko tasaantumassa

Viimeinen Yle-uutisten Taloustutkimuksella teettämä marraskuun gallup antoi taas mielenkiintoista tarkasteltavaa. Se on otsakoitu kertomalla demarien kannatuksen olevan alempana kuin koskaan. Myös on kerrottu keskustan alamäen kääntyneen ja puolueen nousseen toiseksi ohi demarien. Kokoomus on edelleen suurin laskusuunnasta huolimatta.

Edellisen lokakuun tulokseen verrattuna, jolloin PerusSuomalaiset saivat 1,8 % nousukiidon ja joka jo syyskuussakin oli noussut saman 1,8%, olisi kannatus nyt tasoittumassa, nousua on silti 0.6% ollen lukema nyt 14,9%, joka edellyttäisi nykyisen 5 kansanedustajan lukumäärän nousua kuusinkertaiseksi. Itse olen pitkään puhunut kansaedustajiemme luvun muodostuvat kaksinumeroiseksi ja luvun alkavan kakkosella.

Timo Soinikin käskee pitämään kiviä taskussa ja toppuuttelee kannatuslukujen olevan nyt ylärajoillaan ennustaen noin 10% lopullista tulosta. Näyttää kuitenkin aina vain satavan meidän PerusSuomalaisten laariin. Esim. galluptulosta kommentoidessaan Jutta Urpilainenkin happamasti totesi, ettei PerusSuomalaisilla ole ohjelmaa. Voi pyhä yksinkertaisuus. Nyt PS on 3,5% päässä demareista ja keskustaan matkaa on 3,7%. Virheät ovat perässä 5,8%.

Galluplukuja onkin mielenkiintoista verrata myös eduskuntavaalitulokseen. Sen mukaan nousijat ovat tosivähissä, PS:n 10,8% lisäksi löytyy vain virheiden +0,6%, vaikka niilläkin on kyllä laskua edellisgallupista. Muut ovatkin sitten hiipuvan kannatuksen kiroissa suurimpana nyt 1,0% noussut keskusta -4,5%. Demareilla on -3,5, kokoomuksella -1,2% ja vasemmistoliitolla-0,9%.

Selvennykseksi sen verran, kun aina löytyy viisastelijoita, että nämä %-luvut tarkoittavat prosenttiyksikköjä, niin kuin on tottuttu ilmoittamaan puoluekannatuksista puhuttaessa.

Joulu - ilojuhla verraton

Teemme parast´ aikaa Kankaanpään Urheilijoiden jokavuotista ennen joulua joka kotiin jaettavaa lehteä, johon laadin mieliämme herkistävästä joulusta oheisen joulukirjoituksen:


JOULU on jotain niin suurta, ettemme täysin ymmärrä kaikkea siihen liittyvää tunnettamme, muistojamme ja odotuksiamme. Emme kyllin osaa kuvata kaikkea sitä hyvää, mitä joulu meille tarjoaa. Tekee mieli liittyä runoilija Uuno Kailaan lapsifantasioihin hänen kuvatessaan sanoja: "On olemassa hyvin paljon sanoja. Sanat elävät ja minä voin ne nähdä. Toiset ovat rumia ja toiset kauniita". Hyvien sanojen joukkoon hän liittää äidin ja kesän, varauksin myös isän. Me kaikki varmasti lisäisimme siihen joukkoon myös JOULUN.

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä mielemme ja koko olemuksemme valtaava JOULU tulee väkevästi esiin Juhanin JOULUYÖN puheessa: Öitä on monia, mutta JOULU on vain kerran vuodessa, ja sen tähden iloitkaamme nyt. Iloitse, sinä JOULUHUONE, iloitse koko Israelin maa! Tänä yönä, tällä hetkellä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa.

On erinomaista että vuosi vuodelta joulu valtaa mielemme ja saamme iloita JOULUN sanomasta, pienen Jeesus-lapsen syntymästä meidän vianalaisten ihmisten Vapahtajaksi. Tätä joulun ydintä kaiken sen ympärille rakennetun kirkkaiden valojen, värien, lahjojen, ruokien keskellä saamme sisäistää esimerkiksi kirkontäyteisissä Kauneimmissa JOULULAULUTILAISUUKSISSA laulaessamme sydäntemme pohjasta rakkkaita laulujamme.

Taas kaikki kauniit muistot/ mun tulee mielehen:/ lumivalkeat pellot, puistot/ ja juhla Jeesuksen.

JOULUYÖ, juhlayö/ päättynyt kaikk´ on työ,/ kaks´ vain valveill´ on puolisoa/ lapsen herttaisen nukkuessa/ seimikätkyessään,/ seimikätkyessään.

Luo köyhän niin kuin rikkahan/ saa, JOULU ihana!/ Pimeytehen maailman/ tuo taivaan valoa!/ Sua halajan, sua odotan,/ sä Herra maan ja taivahan./ Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo/ suloinen JOULUS tuo!

Tämä tunto ja rukousmieli olkoon meilläkin valmistautuessamme vastaanottamaan JOULUN suurta ilojuhlaan. Aivan samalla tavalla myös Siionin virsien uudistaja Vilhelmi Malmivaarakin rukoilee: Juuri meille kylmenneille Jeesus avuks tullut on. Kiitä, kiitä Herraa siitä, usko vaikk´ oot mahdoton. Nyt on sulla, nyt on mulla, ILOJUHLA verraton.

Kuuluisa Nuiva Manifesti

Tässä luettavaksesi ja harkittavaksesi PerusSuomalaisten laatima kuuluisa
Manifesti
Manifestin allekirjoittajat


Eduskuntavaalien lähestyminen sekä maahanmuuttoasenteita kartoittaneet mielipidekyselyt ovat saaneet lähes kaikki puolueet hätääntymään. Kriittistä maahanmuuttokeskustelua vaativat nyt kilvan poliitikot vasemmalta oikealle. Ne samat poliitikot, joille kuuluu kunnia jo kaksikymmentä vuotta jatkuneesta maahanmuuton ja maahanmuuttajien kritiikittömästä ylistyksestä ja ongelmien lakaisusta maton alle.

Tälle ”uuskriittiselle” liikehdinnälle on ominaista, että kritiikki kohdistuu yksinomaan kotoutukseen. Varsinkin siihen, että kotouttamiseen ei ole käytetty riittävästi rahaa. Maahanmuuton ongelmat, joiden olemassaoloa ei sentään enää kiistetä, nähdään haasteena, josta kyllä selvitään, kunhan vain resursseja lisätään.


Sen sijaan itse maahanmuutto, etenkin humanitaarinen maahanmuutto kolmannesta maailmasta, nähdään luonnonvoiman kaltaisena ilmiönä, jonka edessä nostetaan kädet pystyyn.Me allekirjoittaneet perussuomalaiset ehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa haluamme kyseenalaistaa tämän lähestymistavan. Me emme usko, että maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ongelmat olisivat ratkaistavissa suurellakaan rahalla. Jos ne olisivat ratkaistavissa, miksi niitä ei ole jo ratkaistu? Resurssit ja niiden kohdentaminenhan ovat juuri niiden valtapuolueiden käsissä, jotka nyt vaativat lisäpanostuksia kotouttamiseen. Jos ongelmat olisivat ratkaistavissa, miksi yksikään Länsi-Euroopan maa ei ole ratkaissut niitä? Miksi ja miten Suomi onnistuisi siinä, missä kaikki muut ovat epäonnistuneet?Toisaalta katsomme, että vaikka monikulttuurisuuden haittoja voidaankin hillitä tai ainakin peitellä suurilla rahallisilla satsauksilla, tällaiset toimenpiteet tyypillisesti johtavat vähemmistöihin kuuluvien suosimiseen enemmistöön kuuluvien kustannuksella ja siten lisäävät epäoikeudenmukaisuutta ja katkeruutta sekä myrkyttävät väestöryhmien suhteita. Esimerkkinä voidaan mainita se, että Helsingin kaupunki majoittaa työttömiä maahanmuuttajia kovan rahan luksusasuntoihin, jotta maahanmuuttajat eivät kasautuisi lähiöihin. Vaikka ghettoutumisongelma on todellinen, tapa, jolla sitä yritetään ratkaista, on muista syistä sietämätön.Huono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.


Irtisanoutuminen monikultturismista

Suomen tulee luopua nykyisestä, muualta Länsi-Euroopasta ja varsinkin Ruotsista kopioidusta monikultturistisesta valtioideologiasta, erilaisuuden ihannoimisesta ja itsetarkoituksellisesta ylläpidosta.Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että julkinen valta turvaa kaikille yhtäläisen vapauden ylläpitää omaa kulttuuriaan, kieltään, identiteettiään ja uskonnollista vakaumustaan, mutta ei ryhdy vähemmistöidentiteettien rahoittajaksi. Maahanmuuttajien uskonnollisten ja kulttuurillisten erityistarpeiden tyydyttäminen ei mielestämme kuulu veronmaksajien rahoittaman Suomen valtion ydintoimintoihin.

Monikultturismista luopuminen merkitsee myös sitä, että maahanmuuttajien yksilöllisten oikeuksien loukkauksia ei katsella läpi sormien "yhteisöllisten oikeuksien" varjolla. Lasten, niin tyttöjen kuin poikien, sukuelinten rituaalisilpomiset on kriminalisoitava yksiselitteisesti, ja niistä on säädettävä riittävän ankarat seuraamukset. Yhteiskunnan on aktiivisin toimin ehkäistävä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotiin ja kielenopetuksen sekä muiden tehokkaiden kotoutustoimien ulkopuolelle. Järjestettyjä ja pakkoavioliittoja sekä tosiasiallista moniavioisuutta vastaan on taisteltava päättäväisesti. Uskonnonvapaus ja oikeus uskonnosta luopumiseen on turvattava myös vähemmistöryhmien jäsenille.Uusien vähemmistökielten opetuksesta julkisin varoin peruskouluissa tulee luopua. Vastaavasti keskeiselle sijalle kotouttamisessa tulee nostaa kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen opetus. Opetukselle on asetettava selkeät oppimistavoitteet. Toimeentulotuki on sidottava kielen opiskeluun ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.Edelleen monikultturismista luopuminen tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajaryhmät sopeutuvat suomalaisiin viranomaiskäytäntöihin eikä päinvastoin. Terveydenhoitohenkilökunnan, poliisin ja muiden toimijoiden muutenkin niukkoja ajallisia ja rahallisia resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin.Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki tulevat maaliin yhtä aikaa, vaan se, että kaikki saavat lähteä liikkeelle samalta viivalta ja yhtä aikaa. Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustuvia käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julkisessa rekrytoinnissa. Vastaavasti vähemmistöjen edustajille ei tule uskonnollis-kulttuurisin perustein myöntää erivapauksia työtehtävien hoidossa. Esimerkkinä voidaan mainita muslimilääkärit ja -hoitajat, jotka kieltäytyvät hoitamasta vastakkaista sukupuolta olevia potilaita.


Turvapaikanhakijat


Äärimmäisen pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut. Suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä tai lähtömaan yleisten olosuhteiden vuoksi. Esimerkiksi Somaliasta saapuvista turvapaikanhakijoista saa vuosittain turvapaikan vain mitätön murto-osa, mutta oleskelulupa ns. toissijaisen suojelun nojalla myönnetään joko heti tai valitusprosessin jälkeen suurimmalle osalle.Sosiaalinen siirtolaisuus tulee Suomelle suunnattoman kalliiksi, aiheuttaa ghettoutumisen kaltaisia ongelmia ja luo yhteiskunnallisia jännitteitä sekä syö viranomaisten resursseja. Tämän vuoksi sosiaalista siirtolaisuutta on vähennettävä ennen kaikkea vähentämällä Suomen houkuttelevuutta sosiaalisten siirtolaisten näkökulmasta.

Tulemme kansanedustajina ajamaan esim. seuraavia toimenpiteitä:Suomi ottaa käyttöön pikakäännytyksen, jossa ilmeisen perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turvapaikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi. Nykyisen hallituksen toimenpiteet Romanian kansalaisten tekemien hakemusten suhteen ovat täysin kosmeettisia.Suomi lopettaa rahallisen toimeentulotuen maksamisen vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Nykyhallituksen toimeentulotukeen tekemät leikkaukset ovat kosmeettisia, koska Suomen maksamat tuet ovat edelleen koko EU:n suurimpia. Turvapaikanhakijoille tulisi kustantaa ruoka, asuminen ja välttämättömät terveydenhoito- sekä vaatetuskulut mutta ei muuta.Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä. Sellaiset inhimilliset siteet, jotka ovat syntyneet vasta haku- tai valitusprosessin aikana, eivät voi olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle tai kielteisen päätöksen kumoamiselle.Kaikki ns. Dublin-tapaukset on palautettava siihen EU-maahan, johon he ovat ensimmäiseksi saapuneet. Euroopan unionin tasolla on ajettava sellaista mallia, että Dublin-tapausten käännyttämisestä aiheutuneet kulut voidaan periä siltä jäsenmaalta, johon turvapaikanhakijaon ensimmäiseksi saapunut. Tämä kannustaisi lähinnä Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja toisaalta luopumaan nykyisestä roolistaan läpikulkumaina.

Kiintiöpakolaiset


Nähdäksemme kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole yhtä ongelmallinen kuin ns. spontaanit turvapaikanhakijat, koska se antaa Suomelle mahdollisuuden hallita muuttovirtaa. On kuitenkin muistettava, että vain muutamalla maailman maalla on käytössä pakolaiskiintiö, eikä mikään kansainvälinen sopimus velvoita Suomea sellaiseen.Kiintiöpakolaisten määrä on sopeutettava yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Tulijoiksi pitää ensisijaisesti valita sellaisten kansallisten ja uskonnollisten ryhmien jäseniä, joiden sopeutumis- ja kotoutumisennuste on kokemusperäisesti hyvä.


Ghettoutuminen pysäytettävä alkuunsa


Suomi seuraa ghettoutumiskehityksessä muun Euroopan esimerkkiä. Humanitaariset maahanmuuttajat hakeutuvat oleskeluluvan saatuaan kaupunkien lähiöihin. Näin syntyy vähemmistöjen enklaaveja, joiden sisällä elävillä ihmisillä ei ole kontaktipintaa normaalin yhteiskunnan kanssa eikä tarvetta tai edellytyksiä oppia kunnolla suomea. Jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä Suomea nykymenolla odottaa.Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein. Maahanmuuttajien suosiminen asuntojonoissa on omiaan myrkyttämään kantaväestöön kuuluvien asenteita, minkä lisäksi maahanmuuttajille jaetut asunnot ovat pois niiltä pienituloisilta, joille olisi työn kannalta tärkeää asua paikkakunnalla, mutta joilla ei ole varaa yksityisen sektorin vuokriin.Katsomme, että kuntia on kiellettävä hyväksymästä asuntojonoihinsa sellaisia maahanmuuttajia, joiden asumisen tosiasiallinen maksaja on valtio tai kunta itse. Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.


Kotoutus uusille urille


Hallitsemattoman maahanmuuton kannattajat vetoavat usein siihen, että Suomi onnistui sijoittamaan myös talvisodan alla evakkoon lähteneet lähes puoli miljoonaa karjalaista. Lisäksi muistutetaan, että Yhdysvallat on hyvä esimerkki onnistuneesta monikulttuurisesta yhteiskunnasta.Kannatamme lämpimästi sitä, että Suomi luopuu nykyisestä, vastikkeettomiin tulonsiirtoihin perustuvasta ja passivoivasta kotouttamispolitiikastaan ja ottaa oppia sekä Yhdysvaltain käytännöistä että karjalaisevakkojen asuttamisesta.Maahanmuuttajalle maksettavalle toimeentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esim. yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeentulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tahi korottomalla kotoutumislainalla, jonka maahanmuuttaja joutuu tietyn ajan puitteissa maksamaan takaisin. Tällä tavoin autettiin alkuun myös karjalaisevakot.Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun. Katsomme, että välttämättömissä kotouttamiseen liittyvissä toimenpiteissä valtion tulee kustantaa tulkkaukset korkeintaan ensimmäisten kolmen vuoden ajalta siitä päivästä lukien, kun oleskelulupa on myönnetty. Tämän jälkeen kustannukset, jos tulkkauksia järjestetään, maksaa aina se taho, joka tulkkausta tarvitsee.


Perheiden yhdistäminen hallintaan


Perheenyhdistämismekanismista on tullut tärkein sosiaalisen siirtolaisuuden kanava, ja järjestelmää on sen törkeän hyväksikäytön lopettamiseksi kiristettävä tuntuvasti.Laki asettaa perheenyhdistämistä hakevalle, Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle toimeentulovaatimuksen. Tämä vaatimus ei kuitenkaan ulotu niihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitaaristen syiden nojalla. Tämän johdosta esimerkiksi kaikilla Suomesta oleskeluluvan saaneilla somaleilla, irakilaisilla ja afgaaneilla on oikeus perheenyhdistämiseen, vaikka he olisivat kokonaan tulonsiirtojen varassa.Katsomme, että vaatimus itsenäisestä toimeentulosta ja kyvystä huolehtia taloudellisesti myös Suomeen kutsuttavasta perheenjäsenestä ulotetaan kaikkiin maahanmuuttajiin, pois lukien ne, jotka ovat kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia. Tanskan mallin mukaisesti voidaan edellyttää esimerkiksi, että perheen yhdistämistä hakeva henkilö ei saa olla nauttinut toimeentulotukea viimeisten kahden vuoden aikana.


Oleskeluluvan edellytysten päättyminen

Vakavaan rikokseen tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava maasta riippumatta siitä, millaiset olosuhteet alkuperämaassa vallitsevat. Osoittamalla piittaamattomuutta Suomen lakeja ja suomalaisia kohtaan maahanmuuttajan on katsottava luopuneen vapaaehtoisesti niistä oikeuksista ja eduista, jotka Suomi on hänelle tarjonnut.Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava.Nähdäksemme oleskelulupa on peruutettava myös, jos käy myöhemmin ilmi, että se on myönnetty valheellisten henkilöön, lähtömaahan tai olosuhteisiin liittyvien tietojen nojalla. Toisin kuin nykyään, viranomaisille valehtelun tulee johtaa seurauksiin.Edelleen katsomme, että oleskelulupa on peruutettava, mikäli sen saaneen henkilön on todettu järjestävän laitonta maahanmuuttoa Suomeen tai EU:n alueelle tai jos hän on lähettänyt Suomesta varoja jollekin kotimaassaan käytävän aseellisen konfliktin osapuolelle tai terroristijärjestölle.

Kansalaisuus on palkinto

Mielestämme kansalaisuuden tulee olla palkinto ja tunnustus jo tapahtuneesta integroitumisesta. Sen ei pidä olla etukäteislahja, jolla maahanmuuttajaa maanitellaan kotoutumaan. Pelkkä Suomessa vietetty aika ei voi olla peruste kansalaisuuden myöntämiselle, ei edes humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Varsinkaan kielitaitovaatimuksia ei pidä höllentää, kuten valmisteilla olevassa uudessa kansalaisuuslaissa tehdään.Katsomme, että Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.

Maahanmuuton kustannukset selvitettävä

Istuvan hallituksen maahanmuuttoministeri on kieltäytynyt teettämästä selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Katsomme, että sitten, kun maahanmuutto-ongelman paisuminen on tiukentuneen lainsäädännön ja käytännön avulla saatu pysähtymään, on aika katsoa taaksepäin. Ehdotamme riippumattoman "totuuskomission" luomista selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana.”Totuuskomission” tehtävänä on selvittää myös maahanmuuttoasioista vastaavien virkamiesten ja poliitikkojen toimintaa samalta ajanjaksolta. Mikäli taustalta paljastuu taloudellisen edun tavoittelua, virka-aseman väärinkäyttöä, virkavelvollisuuksien rikkomista tahi lain kirjaimen tai hengen vastaisia kirjoittamattomia sääntöjä tai ohjeistuksia, asianosaiset henkilöt on saatettava oikeudelliseen vastuuseen.

Nykymuotoinen kehitysapu lopetettava

Nähdäksemme Suomen ei valtiona tule esiintyä globaalina, eettisenä toimijana. Suomen valtio on ensisijaisesti asiakasomistajiensa eli veroja maksavien kansalaisten edunvalvontamekanismi. Sen ydintehtäviin kuuluu suomalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen.Suomi siirtää vuosittain lähes tuhat miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa kehitysmaihin. Summaan on vielä lisättävä EU:n ja YK:n jäsenmaksuihin sisältyvä kehitysapu. Tällaiset rahansiirrot eivät nähdäksemme kuulu valtion ydintoimintoihin, varsinkaan aikana, jolloin samainen Suomen valtio ottaa joka kuukausi tuhat miljoonaa euroa uutta velkaa, ja varsinkaan, kun nykymuotoisen kehitysavun näytöt kehitysmaiden elinolojen edistämisessä ovat parhaimmillaankin kyseenalaiset.Katsomme, että nykymuotoinen, valtion budjetista maksettava kehitysapu on lakkautettava kokonaan.Budjettirahoitteisen kehitysavun tilalle esitämme vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksua. Veroilmoituksen yhteydessä kansalaisella olisi mahdollisuus suorittaa haluamansa kokoinen summa kehitysyhteistyötarkoituksiin. Esimerkiksi vuonna 2015 kerätyistä maksuista muodostuisi Suomen kehitysyhteistyöbudjetti vuodelle 2017. Tällä tavoin globaalia vastuuta kokevilla kansalaisilla säilyisi mahdollisuus tukea kehitysmaita, mutta maailmanparantaminen tapahtuisi omasta eikä jonkun muun kukkarosta.Kehitysavun kohdentamisen tulee olla valtion, ei kansalaisjärjestöjen, vastuulla, ja avun myöntämiselle on asetettava erittäin tiukat ehdot. Minkäänlaista kulttuurirelativismia ei tule avun saajien suhteen harjoittaa. Kehitysmaiden - ja koko maailman - suurin ongelma on tällä hetkellä väestöräjähdys, joka puolestaan liittyy kiinteästi naisen alistettuun asemaan ja koulutukseen. Kehitysmaalle maksettava tuki on sidottava paitsi demokratian edistämiseen ja hyvään hallintoon myös syntyvyyden sääntelyyn ja siinä saavutettuihin tuloksiin sekä naisen aseman kohentamiseen ennen kaikkea koulutuksen ja perhelainsäädännön keinoin.

Ei maahanmuuttoa vastaan vaan paremman maahanmuuton puolesta

Emme hyväksy yksinkertaistavaa vastakkainasettelua "tiukan" ja "löysän" maahanmuuttopolitiikan välillä. Politiikan on oltava tiukkaa sellaisen maahanmuuton osalta, jonka vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat kielteiset. Suomella ei ole varaa eikä velvollisuutta toimia maailmanlaajuisena sosiaalivirastona.Sen sijaan katsomme, että Suomen on oltava avoin sellaiselle maahanmuutolle, jonka vaikutukset ovat neutraalit tai myönteiset. Tämä merkitsee sitä, että maahanmuuttaja, joka sopeuttaa ja elättää itse itsensä, on tervetullut.Tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin tavalliset suomalaisetkin: kohtuullisia veroja, hyvää koulutusjärjestelmää, yhteiskuntarauhaa, turvallisuutta. Huono maahanmuutto nakertaa pohjaa näiltä vetovoimatekijöiltä. Mitä avokätisemmin Suomi kohtelee sosiaalisia maahanmuuttajia, sitä vähemmän Suomi pystyy kilpailemaan hyvistä ja osaavista maahanmuuttajista.

Allekirjoittajat

Vennamolaisuuden kolmas tuleminen

23.11.2010 0:31, Anssi Joutsenlahti kirjoitti kommenttina Satakunnan Kansan pääkirjoitukseen:
Kolmas kerta toden sanoo kertoo suomalainen sananlasku. Niinpä kun SK:n pääkirjoituksessa pohditaan vennamolaisuuden toista tulemista, voin siihen todeta näköpiirissä olevan jo kolmannen tulemisen. Ensimmäinen oli todella 18 kansanedustajaa v.1970. Toisessa sain olla itsekin mukana, kun v.1983 saimme 17 kansanedustajaa ja myös kaksi ministeriä. Kolmas aalto näyttää nyt sanovan toden, aikaisemmin parhaimmillammekin olemme saaneet 10% luokaa olevia gallup-lukemia, nythän ne näyttävät jo yli 14%.

Kun pääkirjoituksessa viitattaan hienostoperheiden edustajien lähteneen kosiskelemaan kansaa, niin ei se oikein sovi meihin perussuomalaisiin. Timo Soini itse on maisterisjätkä syntyjään Raumalta, vanhempansa ovat syntyjään maalaistaustalta äiti maatalosta ja isä Karkun Heinoosta ja heidän ammattinsakin ovat teknikko ja lastenhoitaja. 24 vuotta kansanedustajanamme toiminut työn ohella itseopiskellut nimismies Raimo Vistbacka on samoin maanviljelijäperheen lapsi Kauhavalta, vain pari johtajaamme mainitakseni. Kun aina on vähätelty, ettei joukossamme ole kyvykkäitä eikä näkyviä ehdokkaita, niin eikö ole hyvä, että tavallisten kansanmiesten ja naisten lisäksi joukostamme löytyy jopa professoreita ja tohtoreita eli teoriaherrojakin Veikko Vennamoa lainatakseni. Ja ehdokkaiden tunnettavuuttakin riittää esim. meillä Satakunnassa eri puolilta olevia suuria äänimääriä kunnallisvaaleissa saaneita valtuutettuja.

Eikä se pääkirjoituksessa mainittu äänikynnyskään Satakunnassa pelota, siksi torjuimme vaaliliitonkin, olemmehan aina olleet perussuomalaiste parhaita vaalipiirejä, miksei siis nytkin. Satakunnan äänikynnnys lienee 9% luokkaa. Niin jotta täälläkin voi liittyä turvallisin mielin kolmanteen tulemiseemme. Kun kolmas kerta toden sanoo, se todistaa meillä olevan kansan syvissä riveissä tilausta. Uskon myös, että olemme jotain oppineet ja näin tulleet politiikkaan jäädäksemme emmekä miksikään tähdenlennoksi enää tällä kertaa.

Anssi Joutsenlahti PS
Kankaanpään kaupunginvaltuuston 2.vpj