Sylttytehtaan jäljet löytyvät

Tälläkin viikolla ollessani kolmessakin eri Satakunnan hyvinvointialueen kokouksessa on käynyt ilmi paremmin kuin hyvin budjetoinnin alijäämäisyys, jota nyt kynsin hampain kaikenmoisin kehittämisin ja supistuksin yritetään kuroa umpeen semminkin kun on tehtävänä myös ensi vuoden budjetti, joka kustannuskehityksestäkin johtuen on vain kasvamassa. Alijäämä tänä vuonna on viimeisen tiedon mukaan 55 miljoonaa. Mutta perussyy - mistä kaikki johtuu - jää aina sanomatta. Kun sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru esitteli uudistuksen, hän esitti sen hinnaksi 23 miljardia, ja valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi vain 22 miljardia. SIINÄPÄ SE! Siksi kaikki 21 hyvinvointialuetta painiskelevat riittämättömän rahoituksen noidankehässä eli eivät ne ole syyllisiä. Sylttytehtaan jäljet ovat siis muualla. Sorry!

Halla-ahon ohjelmapuheenvuoro

Halla-ahon mukaan ulko­po­liit­ti­sessa johdossa ei saisi olla naii­viutta ja sini­sil­mäi­syyttä – ”Presi­dentin on tunnis­tet­tava, mitä ympä­rillä tapahtuu” Politiikka Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen – tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan. Halla-aho sanoo, että presidenttinä hän puhuisi tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä enemmän ja avoimemmin kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vieraili tänään MTV:n Huomenta Suomessa presidenttiehdokashaastattelussa. Halla-aho sanoo, että häntä ohjaavat vaalikampanjassaan ja mahdollisesti presidentiksi valituksi tullessaan samat teemat, jotka aikanaan toivat hänet politiikkaan ja ovat ominaisia myös perussuomalaisille. – Minulle perussuomalaisena ehdokkaana, ja myös omana itsenäni, Suomen valtio on ennen kaikkea suomalaisten ja Suomen kansan edunvalvontakoneisto, ja sitä tulee johtaa sellaisena. Minulla on melko paljon tietoa ja ymmärrystä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sekä sisäisistä huolestuttavista kehityskuluista, joihin tulee kiinnittää huomiota. Omien toiveiden ei saa antaa ohjata analyysia Halla-aho katsoo, että näinä aikoina Suomen ulkopoliittisessa johdossa – jonka osa tasavallan presidentti on – ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä. Halla-aho muistuttaa, että mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua. Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen – tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan. – Presidentille on keskittynyt paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Presidentiltä siksi edellytetään selväjärkisyyttä ja kirkasnäköisyyttä siitä, että hän tunnistaa sen, mitä ympärillä tapahtuu. Pitää siis kyetä tekemään realistista ja rauhallista analyysia turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sen sijaan, että impulsiivisesti tehtäisiin hätäisiä johtopäätöksiä. Tai että annettaisiin omien toiveiden ohjata analyysia. Suomessa yhteinen näkemys ulkoturvallisuudesta Halla-aho katsoo, että epämuodollinen yhteistyö ja kanssakäyminen tasavallan presidentin ja eduskunnan sekä presidentin ja valtioneuvoston välillä on toiminut tähän saakka kohtuullisen hyvin. Presidenttinä Halla-aho jatkaisi samalla linjalla. – Se tietysti edellyttää sitä, että kyseisissä tehtävissä toimivien henkilöiden keskinäiset kemiat toimivat jollakin tavoin. Mutta itselläni on ainakin kaikki aikomus jatkaa tällä hyvällä linjalla täysin riippumatta siitä, ketkä toisella puolella pöytää istuvat. – Onneksi ainakin ulkoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa on varsin laaja puoluerajat ja ideologiset rajat ylittävä yhteinen näkemys, mikä tekee myös helpommaksi ja todennäköisemmäksi sen, että yhteistyö sujuu. Halla-aho arvioi, että presidenttinä hän puhuisi julkisuudessa tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ”enemmän ja avoimemmin” kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. – Esimerkiksi huolestuttava yhteiskunnallinen kehitys, joka näkyy maahanmuuton lieveilmiöinä, on yksi teema, josta olisi syytä käydä jatkuvaa strategisen tason keskustelua, koska maahanmuutolla on suuret heijastusvaikutukset maan tulevaisuuteen. Venäjä ei lakkaa olemasta uhka Halla-aho huomauttaa, että Venäjän uhka ja haaste suomalaisille ei ole katoamassa minnekään senkään jälkeen, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa joskus päättyy. Halla-aho muistuttaa, että Venäjä on jonkinlaisessa valtiollisessa muodossaan ollut olemassa viimeiset yli 1 200 vuotta. – Venäjän perustavoitteet eivät ole tänä aikana muuttuneet. Venäjä ei lakkaa olemasta uhka sen jälkeen kun sota Ukrainassa päättyy, vaan Venäjällä on edelleen samat ominaisuudet ja tavoitteet. Halla-aho huomauttaa, että Venäjä on aina kiistänyt pienempien naapurimaidensa oikeuden tehdä omia ratkaisuja ja valintoja. – Omasta mielestään Venäjällä on myös veto-oikeus pienempien naapuriensa olemassaoloon, kuten historiassa on usein nähty. En usko, että jatkossakaan Venäjä lakkaisi olemasta uhka kaikille pienemmille naapureilleen. Tukea Ukrainan Nato-jäsenyydelle Ukrainan edellinen presidentti Petro Porošenko totesi äskettäin toivovansa Ukrainan pääsevän Naton jäseneksi pikaisesti, jo ensi vuonna. Halla-aho sanoo pitävänsä Ukrainan Nato-prosessia jopa tärkeämpänä kuin mahdollista EU-jäsenyyttä. – Ukrainan jälleenrakennuksessa tarvitaan ulkomaalaisia investointeja. Niitä on kuitenkin vaikea houkutella maahan, joka on vihamielisen naapurin hyökkäysuhan alla. Nato tarjoaa jäsenilleen turvallisuustakuut, joita toistaiseksi ei ole uskaltanut kukaan kokeilla. Oleellista on, miten tämän sodan jälkeen luodaan pidäke, jotta Venäjä ei enää lähde uusille sotaretkille. SUOMEN UUTISET

Kaveria ei jätetä

Sebastian Tynkkynen 5 t · Onko muuten kellekään jäänyt epäselväksi, että onko PS bussin-alle-heittäjien puolue? Toisin kuin monissa muissa puolueissa, meillä jos joku putoaa kyydistä, ei ajeta päältä vaan otetaan kyytiin mukaan. Jälleen hyvä esimerkki siitä oli, että kuluneella kesäkokousviikolla Kokkolassa valitsimme Vilhelm Junnilan eduskuntaryhmämme varapuheenjohtajaksi ja vieläpä yksimielisesti. Nyt vahvistetulla kokoonpanolla Suomen taloutta pelastamaan. Se olisi pitänyt aloittaa jo paljon aikaisemmin, sillä nyt hintalappua tulee enemmän ja lainakorot ovat jättimäiset, mutta ei auta kuin tarttua toimeen ja antaa vihervassarien huutaa, kun me teemme, mihin he eivät rohjenneet. Hyvinvointivaltion pelastaminen on jokaisen isänmaallisen sydämessä. Kyllä me tästä selvitään, jos aiemmat sukupolvet on selvinneet monta kertaa suuremmista koettelemuksista.

Kielemme

‹SUNNUNTAI 27.8.2023› 2. vuosikerta 13. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, parantajamme Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Armollinen Jumala, sinun hyvyytesi ravitsee meitä joka hetki. Avaa silmämme näkemään lähimmäistemme hätä ja korvamme kuulemaan heidän pyyntönsä. Rohkaise meitä sanoin ja teoin välittämään rakkauttasi ja kantamaan vastuuta koko luomakunnastasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Me kiitämme sinua uutta luovasta Sanastasi, Pojastasi Jeesuksesta Kristuksesta. Herättäköön hän meidät kuolleista, niin että koko elämämme ylistää sinua. Opeta meitä puhumaan toisillemme sanoja, jotka ovat aitoja ja rakkautta täynnä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Jumala, rakas Isämme. Tajuntaamme tunkeutuu joka puolelta erilaisia sanomia. Harvat kuitenkin uskaltavat puhua tuskastaan, moni uskoo, ettei kukaan jaksa kuunnella. Isä, lähekkäin ahtautuneinakin etäännymme toisistamme. Yhä enemmän on meitä, jotka emme jaksa. Lähetä Pyhä Henkesi ja parantava sanasi, luo avoimuutta ja uskallusta, avaa suut, herkistä korvat.

Pitää nauttia muustakin kuin suomalaisten menestyksestä

Pieni sisukas Suomi on saanut yhden mitalin Budapestin MM-kisoissa ja siihen taitaa mitalisaalis jäädäkin, enää suomalaisia on mukana päätöspäivänavain Helander keihäässä ja Junnila naisten korkeudessa. Sen sijaan voi iloita rakkaan naapurin Ruotsin menenstyksestä kahden aljinsa huipun ansiosta. Tänään seipäässä Armand Duplantis oli ylivoimainen yrittäen jopa uudesta maailmanennätyksestäkin 623. Aiemmin jo viimeisellä heitollaan kullan otti kiekossa Ståhle. Tänään eritoten voi iloita Kanadan menestyksestä Kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. 10-ottelussa kaksoisvoitto, miesten 800 m voitto ja naisten kuulan hopeatila.

Tunnin lenkki taas kerran

Poikkeuksellisesti oltiin lenkillä jo klo 16 Mailan pelin vuoksi. Kuusi jeppeä ja normaali kuntoreitti, Risen portaat kenttäkierroksen kanssa 6 km sopivasti ennen klo 18 maissa tullutta melkomoista sadetta.

Hyvä saavutus on 5. sijakin MM-kisoissa

Silja Kosonen taisteli kyyneliä vastaan Ylellä – kertoi kilpa­kumppanien lohduttavista sanoista IS seuraa yleisurheilun MM-kisoja hetki hetkeltä. Silja Kosonen oli moukarifinaalin viides. IS YLEISURHEILUN MM-kisat ovat ylittäneet jo puolivälin. Torstai-illan suomalainen huipennus oli naisten moukarifinaali, jossa Silja Kosonen sijoittui viidenneksi. Kosonen tunteikkaana Ylen haastattelussa Kosonen tunteikkaana Ylen haastattelussa Silja Kosonen taisteli kyyneliä vastaan Ylen haastattelussa. Viidenneksi heittänyt suomalainen oli selvästi todella pettynyt. "Lähdin hakemaan parempaa sijoitusta ja tulosta. Olisi se voinut paremminkin mennä. Eilinen lupasi hyvää ja heitto tuntui tänään hyvältä. Pientä teknistä virhettä vain, tuli turhan paljon rastia", Kosonen nieleskeli Ylellä, Kosonen jäi pronssille heittäneestä USA:n DeAnna Pricestä vajaat puolitoista metriä. "Ei se mitali olisi ihan hullusti vaatinut, vaikka enkkaa olisi pitänyt jonkin verran parantaa. Olen silti ylpeä viidennestä sijasta". Kosonen sanoi tarvitsevansa lisää toistoja kovista heitoista. Treeniheitot kulkevat mutta täyden latauksen kisakiskaisuissa tekniikka lahoaa, hän harmitteli "Muut koetti lohduttaa, että olen vasta 20, ja viides sija näyttää ihan kivalta tuolla listalla. Kyllä mulla on vielä aikaa", Kosonen lohduttautui ylellä. Tatu Myllykoski

Vilma Murolle MM-mitali

Wilma Murrolle MM-pronssia! Tunnelmoi Ylellä: ”Pikkutytön unelmat käyvät toteen” IS seuraa yleisurheilun MM-kisapäivää tässä artikkelissa. Wilma Murto hyppää seiväsfinaalissa.. IS SUOMEN kahdeksan vuoden mitaliton putki yleisurheilun MM-tasolla päättyi keskiviikkoiltana, kun Wilma Murto hyppäsi pronssia seiväshypyssä tuloksella 480. MM-kullan jakoivat tuloksella 490 Australian Nina Kennedy ja USA:n Katie Moon. Silja Kosonen heitti naisten moukarifinaaliin karsinnan kolmanneksi parhaalla tuloksella 74,19, joka on myös Kososen ennätys. Krista Tervo ja Suvi Koskinen jäivät moukarikarsintaan. Myös Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen karsiutuivat loppukilpailusta naisten kolmiloikassa. Samoin Camilla Richardsson 5000 metrillä. Reetta Hurske puolestaan juoksi 100 metrin aitojen välierissä ajan 13,05, jolla hän oli lopputuloksissa 21:s. Finaalipaikka jäi haaveeksi.

PS:n kansanedustajat kesäkokouksessa

Perussuomalaiset kansanedustajan viettävät kesäkokoustaan Kokkolassa. Suomen Uutiset lähettää suoraa livekuvaa kokouspaikalta tiistaina. Lähetys alkaa kello 14 kaupunginjohtaja Stina Mattilan tervehdyksellä. Tämän jälkeen kuullaan eduskuntaryhmyri Jani Mäkelän sekä puheenjohtaja Riikka Purran puheet. Tämän jälkeen on vuorossa tiedotustilaisuus, jossa PS-johto vastaa paikalla olevien toimittajien kysymyksiin. äLähetykseen pääset myös fb-sivultani!

Mikä kotiolot voittaisi

Tänään ei suurempia kiireitä, sateinenkin päivä ollut. Tosin sade taukosi taas kerran tunnin lenkille lähdettäessä. Sain käydä Painopalvelussa vielä viimeisiä kuvatekstejä selventämässä ennen kirjan painettavaksi menemistä ja syntymäpäiväkseni 17.9. valmistumista. On tavallaan kolmas kirja edellisten - 2009-2011 Matka takaisin Arkadianmäelle ja 2011-2012 Politiikan ytimessä - jälkeen, nyt 2013-2023 Vierivä kivi ei sammaloidu. Vaihdettiin myös takkuileva sähköpostiosoite anssi.joutsenlahti@dnainternet.net osoitteeksi anssi.joutsenlahti@gmail.com Pasi Junnilan avustuksella. Soitin Tornion seurakuntaan, kun viikonvaihteessa kävin myös Tornion hautausmaalla enkä enää löytänyt isoisäni veljen Frans Joutsenlahden hautaa, vaikka vielä viime vuoteen asti maksoin haudanhoitomaksun. Tänä vuonna ei enää maksulappua tullutkaan. Se herätti ihmetystä, mutta ei tullut kuitenkaan tiedusteltua asian perään. Lähetin myös Rovaniemen seurakunnan tiedotukselle pyydetyn saarnani päätteeksi lukemani rukouksen:Oi jos voisin hengessä kiittää Jumalaani, publikaanin vieressä huutaa auttajaani. Oi jos voisin valvoa Sanaa viljellessä, kuulla Herran tahtoa aina nöyryydessä. Saada Hengen voimia, uutta palavuutta, välttää väärää oppia, ulkokuullaisuutta. Rukoilemaan, valvomaan, soisin oppivani, Herran sanan uskomaan koko sielustani. Siihen auta minua rakas Jeesukseni, kysy voinko nukkua kesken taistojeni. Amen. Ja sitten ilta myöhään asti MM-yleisurheilukisoja katsellessa. Vilma Murto selvitti tiensä loppukilpailuun ja Viivi Lehikoinen välieriin ja Suomen kummipoika Daniel Ståhl räväytti viimeisellä kiekon kiskaisullaan kultamitalin!

IY:n kesäkonferenssissa

Rovaniemen kirkon Lennart Segerstrålen maalaama mahtava alttaritaulu. Tänään IsraelinYstävien kesäkonferenssiin liittyen olin saarnaajana messussa ja myös päivien päätösjuhla on kirkossa. Muut tilaisuudet eilen ja ruokailut puolestaan viereisessä seurakuntatalossa. Aiheena YLITSE KAIKKIEN RAJOJEN.

Liikettä töppösissä

Viikon ohjelma ollut ja on taas tiivis: Maanantai ja tiistai Turuus ja Kaarinassa veteraanikansanedustajien kokkouksissa, keskiviikkona yksilöasianjaostoa johtamassa Poris, torstaina Kankaanpään sotaveteraanien ehtoolliskirkkohetkessä ja hallituksen viimeisessä kokouksessa Hakoniemessä ja nyt perjantaiaamuna lähtö Rovaniemelle, jossa viikonlopun aikana Israel Konferenssi, saarnaan Rovaniemen kirkossa sunnuntaimessussa!

Riikka maanantain MT:ssa

Riikka Purra: Veronmaksajalla on liian vähän ystäviä Veronmaksajan edusta huolehtiminen tarkoittaa tässä taloudellisessa tilanteessa enemmän vyön kiristämistä, suuta säkkiä myöten, nöyryyttä ja tarkkuutta. Se tarkoittaa tärkeimpiin asioihin keskittymistä ja abstraktista näpertelystä maanpinnalle palaamista, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) linjaa. Katse talouteen. Perinteinen poliittinen liturgia on yleensä täynnä erilaisia lupauksia, jotka kustannetaan, milläpä muulla kuin veronmaksajan rahalla, valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii. Katse talouteen. Perinteinen poliittinen liturgia on yleensä täynnä erilaisia lupauksia, jotka kustannetaan, milläpä muulla kuin veronmaksajan rahalla, valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii. Kuva: Carolina Husu Mielipide|Talous14.8.202307:01 Riikka Purra Hallitus aikoo korjata valtiontaloutta, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin hyvää, jota jakaa. Muutos budjettitalouden lisäksi vaaditaan talouspoliittiseen ajatteluun. En puhu ekonomisteista vaan joka jampan talouspolitiikasta – sen ymmärtämisestä, mistä raha tulee, mihin se menee ja mitä tarkoittaa, kun velka kasvaa. Perinteinen poliittinen liturgia on yleensä täynnä erilaisia lupauksia, jotka kustannetaan, milläpä muulla kuin veronmaksajan rahalla. Palvelut, tulonsiirrot, jopa tietyt arvot, joita pitää edistää – ja jotka ilmeisesti eivät edistyisi ilman veronmaksajan rahaa. Poliitikot lupaavat, kansa haluaa tai ainakin luulee haluavansa. Veronmaksajalla on liian vähän ystäviä. Veronmaksajan edusta ja tämän rahojen järkevästä käytöstä huolehtimaan vaaditaan fiskaalikonservatiivisuutta. Valtion tulee hoitaa päätehtävänsä, mutta sellaisesta, joka ei ole pakollista, tulee ennemminkin pidättäytyä kuin sinne siirtää lisää veronmaksajan rahaa. Fiskaalikonservatiivisuuden vastakohta on sosialistinen ajattelu. Käytännön politiikassa se tarkoittaa halua paisuttaa valtiota holhoamaan ja kantamaan vastuuta terveelle ja toimintakykyiselle yksilölle kuuluvista tehtävistä. Julkinen sektori kasvaa yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä heikentäen, ja valtiolle keksitään jatkuvasti uusia tehtäviä ja kansalaisille ja muille asukkaille uusia verorahoitteisia oikeuksia. Sosialistinen talousajattelu on myös voimakkaan moralistista. Veronmaksajan rahaa käytetään tiettyjen ylhäältä alas tarjoiltujen oikeassa olemisen tapojen korostamiseen, sen sijaan, että yksilön uskottaisiin osaavan käyttää vapauttaan. Lisää aiheesta:Orpo: Edessä on velkavaalit – kokoomus on valmis yhteistyöhön niiden puolueiden kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen vakavuuden Veronmaksajan edusta huolehtiminen tarkoittaa tässä taloudellisessa tilanteessa enemmän vyön kiristämistä, suuta säkkiä myöten, nöyryyttä ja tarkkuutta. Se tarkoittaa tärkeimpiin asioihin keskittymistä ja abstraktista näpertelystä maanpinnalle palaamista. Ei jatkuvaa uusien ongelmien keksimistä vaan vanhojen ratkaisua. Ei valtion apuun huutamista vaan kansalaiseen luottamista. Suomi on maailman huippuja, ainakin ollut. Koulutus on korkeaa, ihmiset fiksuja ja rehellisiä. Miksi valtio ympärillä sitten voi olla paisunut tällaiseksi, liian suureksi ja siksi halvaantuneeksi? Miksi kansa on niin köyhää verrattuna moneen muuhun maahan, samalla kun julkista rahaa lapetaan joka suuntaan? Miksi yrittäjä laittaa puljun kiinni pyhäksi tai jättää työpaikat luomatta, vaikka tarvetta ja kysyntää olisi? Siksi, että metsään on menty ja pahasti. Nokian kulta-aikaan Suomi ylpistyi ja kuvitteli olevansa kokoaan suurempi. Loisto lähti, mutta ylpeys ja menot jäivät. Nyt on velkaa ja paljon. Politiikassa on aina olemassa kiusaus siitä, että ääniä aletaan kalastella lupaamalla lisää rahaa. Tämä on vasemmistolle ominaista, mutta eivät siihen muutkaan syyttömiä ole. Ylivelkaantuminen on varastamista tulevilta sukupolvilta eikä siitä pitäisi palkita. Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Hesarin gallup

Politiikka|HS-gallup Sdp nousi suosituimmaksi puolueeksi, ero kokoomukseen hiuksen­hieno Sdp:n ja pääministeripuolue kokoomuksen kannatukset ovat käytännössä tasan. . Sdp:n kannatus nousi, kokoomuksen ja perussuomalaisten laski tuoreimmassa HS-gallupissa. KUVA: LEHTIKUVA, ANTTI SALONIEMI / HS Robert Sundman HS 15.8. SDP nousi täpärästi suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomien tuoreimmassa kannatuskyselyssä. Suurinta oppositiopuoluetta äänestäisi heinä–elokuun mittauksen mukaan 21,5 prosenttia. Sekä kokoomuksen että perussuomalaisten kannatus laski hieman. Kokoomusta äänestäisi nyt 21,4 prosenttia ja perussuomalaisia 19 prosenttia. Muiden eduskuntapuolueiden kannatuksissa oli vain vähäisiä muutoksia. Vihreät ja vasemmistoliitto vaihtoivat suosituimmuusjärjestyksessä paikkaa, kun vasemmistoliitto menetti ja vihreät lisäsi kannatustaan prosenttiyksikön kymmeneksellä. TALOUSTUTKIMUKSEN Ylelle toteuttamassa, elokuun alkupuolella julkaistussa mittauksessa Sdp otti kärkipaikan selvemmällä erolla. HS:n ja Ylen mittaukset tehdään osin eri ajankohtina ja eri tutkimusmenetelmin. HS:n mittaukset toteuttavan Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela luonnehtii, että vaikka kokoomuksen suosio näyttää laskeneen huippulukemista, ei puolueen kohdalla voida puhua ”kannatusromahduksesta”. ”Sdp taas saa tällä hetkellä kannatusta useammalta suunnalta. Puolue varmastikin koetaan jonkinlaiseksi vastavoimaksi hallitukselle, ja poliittisen keskustelun tässä vaiheessa se hyötyy siitä”, Nurmela sanoo. NIIN kutsuttujen epävarmojen ja ”nukkuvien” osuus oli 24 prosenttia. He eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä. Näiden epätietoisten tämänhetkinen osuus on pienempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja myös pienempi kuin edellisessä mittauksessa. Heinäkuussa se oli 27 prosenttia. Mittauksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. PUOLUEKANTANSA kertovilta tiedusteltiin myös, kuinka varmoja he ovat omasta valinnastaan. Erittäin varmoja oli 44 prosenttia ja melko varmoja 45 prosenttia. Luvut ovat hyvin saman suuntaisia kuin edellisessä HS-gallupissa heinäkuussa. Kaikista varmimpia kannastaan ovat tällä hetkellä perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat.

Ent.kansanedustajien kesäkokouksessa

Veteraanikansanedustajien kesäkokoukseen Kaarinaan omin autoin tulleita äijäkööri. Kaikenkaikkiaan koolla oli 50 entistä kansanedustajaa. Tutustuimme Kaarina-taloon, Väisälän perustamaan Avaruuspuistoon ja merenkulkuneuvos Hans Langhin konserniin, johon kuuluu monta laivaa, yli 300 hehtaarin maatila ym. Kaaarina kaikin puolin virkeä ja kehittyvä kaupunki, vaikka onkin ihan Turun kyljessä

Tampereella puoluekokouksessa

Perussuomalaisten Tampereen puoluekokouksessa kuvautimme itsemme eduskuntakauden 2011-2025 ikäpuhemies ja 2.varapuhemies piirien lippurivistön edustalla! Kuvat fb-sivustollani! Kauko Tuupainen täytti toukokuussa 83 vuotta ja mä syyskuun 17. päivä pyöreät kahdeksankymmentä

Tunninlenkkiläisiä

Poikeusaikaisella klo 16 tunninlenkillä 10 kaveria, saatiin testikengät lenkin päälle ja ehdittiin Laurin 70 vuotis-seuroihinkin kirkkoon. Eikä juuri sadellutkaan, vaikka pahalta näyttikin!

Torstai on toivoa täynnä

Torstai-torille pääsin vasta klo 12 jälkeen, jolloin jo muutenkin kesätoreista hiljaisemmaksi käynyt tori oli jo melko vähäväkinen. Koko aamupäivä sujui syyskauden aloittaneessa tarkastuslautakunnan kokouksessa ja kokousrumbaa jatkuu sitten tiiviinä! Illalla lenkki meinasi loppua heti alkuunsa, kun rupesi piskottelemaan, mutta sitten hiljeni ja niin jatkoin lenkin kiertäen liikuntakeskuksen kuntoreitin 5 km, mutta kyllä sitten loppupäässä jo rupesi ropisemaan ja autoon päästyä oikein kunnolla, pesäpallokentällä näytti peli silti jatkuvan!

Halla-aho nousussa, nyt neljäntenä

Mika Aaltola loikkasi toiseksi MT:n presidenttikyselyssä \u2012 myös Pekka Haaviston suosio kasvaa MT:n presidenttikyselyssä kolmen kärki pitää asemansa. Aaltolan kannatus nousi huhtikuusta 5,2 prosenttiyksikköä. J MT:n presidenttikyselyssä kolmen kärki pysyy samana, vaikka järjestys on muuttunut. Joonas Immonen MT:n tuoreessa gallupissa Pekka Haavisto (vihr.) kasvattaa suosiotaan. Haavistoa kannattaa tällä hetkellä 27,4 prosenttia suomalaisista. Kolmen kärjessä toiseksi suosituin on viime viikolla ehdokkuutensa julkistanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, jota kannattaa tällä hetkellä 15,6 prosenttia suomalaisista. Kysely on toteutettu Aaltolan ehdokkuuden julkistamisen jälkeen. Kolmannelle sijalle jäi Olli Rehn (kesk.), jota kyselyn mukaan kannattaa tällä hetkellä 11,1 prosenttia suomalaisista. Kolmen kärki ei ole muuttunut MT:n huhtikuisesta presidenttikyselystä, sen sijaan järjestys on. Huhtikuussa Haavistoa olisi kannattanut 23,3, Rehniä 10,8 ja Aaltolaa 10,4 prosenttia. Aaltolan kannatus on noussut yli viisi prosenttiyksikköä, Haaviston noin kolme prosenttiyksikköä. Rehnin kannatus on pysytellyt suurinpiirtein samoissa lukemissa. Lisää aiheesta:MT:n presidenttikysely: Haavisto voittaisi sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella Kolmen kärjen jälkeen seuraavaksi suosituin ehdokas olisi Jussi Halla-aho (ps.), joka saa kyselyssä 8,8 prosentin kannatuksen. Viidenneksi suosituin henkilö seuraavaksi presidentiksi olisi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jonka valitsisi noin 3,9 prosenttia suomalaisista.

Merkillinen sähköposti

Sain mukamas Poliisihallinnon allekirjoittaman syytösviestin ties mistä järjettömistä rikkomuksista, joista itselläni ei ollut pienintäkään tietoa. Lähetin viestin poliisi-ystävälleni, hän välitti seuraavan tiedon: Anssi, tunnet Suomen oikeuskäytännön! Poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee, ei poliisihallinto!

Kesän lämpimin päivä

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Eniten osallistunut Tänään ei ollut shortsikeli, vaan oli suorastaan uimahousukelit, kun mittari näytti varjossa +32 astetta. Hiki tuli jo lähdössä vaikka olikin maltillinen vauhti. Mukana kuitenkin 12 kuntoilijaa ja 11 paitaa ja koko tunti jaksettiin.😉

Talentit eli leiviskät

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 6.8.2023› 10. sunnuntai helluntaista Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa Tämän sunnuntain tekstit kehottavat hoitamaan Jumalalta saatuja lahjoja uskollisesti ja vastuullisesti. Kristityn velvollisuus on käyttää annettuja mahdollisuuksia älykkäästi ja viisaasti, totuudesta tinkimättä. Hänen toimintaansa ohjaa kaikissa elämänvaiheissa uskollisuus myös vähässä. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksett 1 Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä olet varustanut meidät hyvillä lahjoillasi. Tee meidät taitaviksi ja uskollisiksi tehtävissä, joihin kutsut meidät. Lahjoita meille kestävyyttä palvella sinua ja toisiamme valppaina uskossa ja pitkämielisinä rakkaudessa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra Jumala, taivaallinen Isä, sinä olet ottanut meidät palvelukseesi. Vahvista meitä, ettemme väistä kutsuasi, kun sinä tahdot käyttää meitä valtakuntasi työssä. Auta meitä unohtamaan se, mikä on takana, ja lähtemään tielle, jonka sinä avaat eteemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Laupias Jumala, taivaallinen Isä. Sinä olet kutsunut meidät valtakuntasi työhön ja antanut meille oman tehtävämme. Kiitos siitä, että luotat meihin ja pidät meitä työtovereinasi. Anna meille vastuun mieltä ja rohkeutta kaikessa mitä teemme, anna viisautta toteuttaa tahtoasi. Varjele, ettemme laiminlöisi kutsumustamme pelon tai itsekkyyden tähden. Tätä pyydämme Jeesuksen nimessä. 4 Pyhä Jumala. Kaikki, mitä meillä on, on sinun antamaasi: elämämme, omaisuutemme ja tehtävämme. Sinulle meidän on tehtävä tili kaikesta, mitä olemme saaneet. Auta meitä olemaan luotettavia palvelijoita, vähässä uskollisia. Varjele, ettemme tuhlaisi emmekä käyttäisi väärin antamiasi lahjoja. Kiitos siitä, että sinä osoitat, mikä on paikkamme ja vastuumme. Anna meille toivo, että kutsut meidät kerran taivaan ilojuhlaan. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Ben kansanedustajana vuodesta 1979, silloin minäkin tulin eduskuntaan

POLITIIKKA Mihin hävisivät konkari­poliitikot? Vain viisi kansan­edustajaa, joilla yli 25 vuotta eduskunnassa Kokoomuksen Ben Zyskowiczin lisäksi vain neljällä muulla kansanedustajalla on yli neljännesvuosisadan kokemus eduskunnasta. Ben Zyskowicz uutena kansanedustajana vuonna 1979 ja konkarikansanedustajana 2023. Zyskowicz on ollut kansanedustajana yli 44 vuotta. Seuraavaksi kokeneimmilla kansanedustajilla eduskuntavuosia on 16 vuotta vähemmän. Mika Lehto MUUTAMAN vuosikymmenen mittaiset kansanedustajaurat alkavat olla hupenevaa kansanperinnettä. Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok), 69, on nykyisen eduskunnan erilainen nuori. Zyskowicz on ollut eduskunnassa maaliskuusta 1979 lähtien ja hänellä on takanaan yli 44 vuoden ura kansanedustajana. Zyskowiczin jälkeen kansanedustajien valtiopäiväkokemuksessa tulee pitkä tauko. Eduskunnassa on tavannut olla kohtalainen määrä kokeneita lainsäätäjiä, mutta enää eduskunnasta ei löydy Zyskowiczin lisäksi yhtään kansanedustajaa, jolla olisi edes yli 30 vuoden kokemus Arkadianmäeltä. Konkariedustajaksi pääsee huomattavasti lyhyemmällä kokemuksella kuin muinoin. Zyskowiczin jälkeen seuraavaksi kokeneimmat kansanedustajat ovat ne neljä, joilla on takanaan eduskuntauraa 28 vuotta ja risat. VETERAANIEDUSTAJIEN hupenemista ei ole voinut olla huomaamatta. – Kevään vaaleissa jäi pois useampi konkariedustaja. Itselle tulee heti mieleen Erkki Tuomioja (sd) ja Jukka Gustafsson (sd) ja Toimi Kankaanniemi (ps). Tämä on ymmärrettävää, jos on 30–40 vuotta eduskuntatyötä takanaan, silloin ollaan aika lailla eläkeiässä. – Niin minäkin olen, mutta en malttanut vielä olla asettumasta ehdolle, Zyskowicz kertoi. ” Zyskowiczista tulee tällä vaalikaudella Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Zyskowicz ei osaa sanoa, että lähtevätkö poliitikot nuorempina ja vähemmillä virkavuosilla hanakammin muihin töihin kuin ennen. Tilastoja ja tutkimuksia asiasta ei ole. – Kun aloittelin kansanedustajana, silloin oli voimassa kulttuuri, että ministereitä ja kokeneimpia kansanedustajia nimitettiin virkoihin ja tehtäviin, joihin poliitikkoja ei enää nimitetä. Tarkoitan maaherran tehtäviä, Kelan ja Yleisradion johtajat, Suomen Pankin johtajat, valtion virastojen pääjohtajat, valtionyhtiöiden johtotehtävät, Zyskowicz luetteli. – En ole ihan varma, että lähdetäänkö eduskunnasta aikaisemmin lyhyemmän uran jälkeen, Zyskowicz jatkoi. SE LIENEE suhteellisen varmaa, että Zyskowiczista tulee tällä vaalikaudella Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Viime vaalikaudella kuollut Ilkka Kanerva (kok) ehti olla kansanedustajana noin 46 ja puoli vuotta, Zyskowicz ohittaa Kanervan edustajapäivissä runsaan kahden vuoden kuluttua. – Olisin suonut Kanervan kansanedustajapäivien jatkuvan. Sen olen tiennyt, että minulle kertyy enemmän edustajavuosia kuin Kanervalle, jos tämän vaalikauden pysyn elossa ja terveenä. En ole näitä laskenut, Zyskowicz totesi. Zyskowiczin lukemia ei tulla lähivuosikymmeninä ylittämään, eikä edes yli 30 edustajavuoden kerhoon ole tunkua. KEITÄ muita konkarikansanedustajaksi luokiteltavia eduskunnasta vielä löytyy? Zyskowiczin jälkeen seuraavaksi kokeneimmilla kansanedustajilla on eduskuntakokemusta 28 vuotta ja vajaat puoli vuotta päälle. Kansanedustajat Tarja Filatov (sd), Pia Viitanen (sd) ja Päivi Räsänen ovat istuneet eduskunnassa yhtäjakoisesti keväästä 1995 lähtien, ja myös Johannes Koskisella (sd) on yli 28 vuoden kokemus kansanedustajana. Koskinen on vuoden 1991 saapumiserää, ja hän oli yhden kauden Lontoossa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n johtajana. Eduskunnan konkareiden ykkösketju Ben Zyskowiczin jälkeen. Tarja Filatov, Pia Viitanen, Päivi Räsänen ja Johannes Koskinen ovat edustajakokemuksessa 16 vuotta ja neljä vaalikautta Zyskowicia jäljessä. KONKARIKANSANEDUSTAJIEN listalle sijoille 6–9 pääsee runsaan 24 vuoden valtiopäiväkokemuksella. Vajaan neljännesvuosisadan kokemus on neljällä kansanedustajalla. Tähän ryhmään kuuluvat keväällä 1999 kansanedustajien uransa aloittaneet Mika Lintilä (kesk) ja Sari Sarkomaa (kok). Yhtä pitkä valtiopäiväkokemus on myös Pekka Haavistolla (vihr). Haavisto oli kansanedustajana 1987–1995 ja hän palasi eduskuntaan kevään 2007 vaaleissa. Kansanedustaja Eva Biaudét (r) jää muutaman kuukauden jälkeen eduskuntapäivissä Lintilästä, Sarkomaasta ja Haavistosta. Biaudét aloitti kansanedustajana keväällä 1991, hän istui kansanedustajana vuoden 2006 loppuun asti ja palasi eduskuntaan keväällä 2015. Eduskunnan konkareiden kakkosketju. Pekka Haavisto, Eva Biaudét, Mika Lintilä ja Sari Sarkomaa. He ovat edustajavuosissa 20 vuotta Zyskowiczia jäljessä, Biaudét muutaman kuukauden enemmän. SEURAAVAKSI kokeneimmilla kansanedustajilla on takanaan reilun 20 vuoden ja viiden vaalikauden aiempi kokemus eduskunnasta. Jaetulla kymmenellä sijalla konkarikansanedustajalistalla ovat kevään 2003 saapumiserässä valtakirjansa saaneet Antti Kaikkonen (kesk), Arto Satonen (kok) ja Paula Risikko (kok) sekä myös Kimmo Kiljunen (sd), joka oli eduskunnassa 1995–2011 ja uudelleen vuodesta 2019 lähtien. Eduskunnan konkareiden kolmosketju. Antti Kaikkonen, Paula Risikko, Arto Satonen ja Kimmo Kiljunen ovat olleet eduskunnassa 24 vuotta vähemmän kuin Ben Zyskowicz. KONKAREIDEN listalla ei ole yhtään vasemmistoliiton eikä perussuomalaisten kansanedustajaa. Perussuomalaisissa on neljä kansanedustajaa, jotka ovat istuneet eduskunnassa yhtäjakoisesti jytkystä 2011 lähtien: Juho Eerola, Ritva Elomaa, Arja Juvonen ja Ville Vähämäki, joilla on siis reilun 12 vuoden edustajakokemus. Vasemmistoliiton kaksi kokeneinta valtiopäiväedustajaa ovat niin ikään keväällä 2011 eduskuntaan nousseet Anna Kontula ja Aino-Kaisa Pekonen. Nykyisillä kansanedustajilla on keskimäärin noin seitsemän vuoden kokemus, ja 56 kansanedustajaa istuu eduskunnassa ensimmäistä vuottaan.

IS:n Haapala presidenttiehdokkaista

PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Presidentin­vaaleihin lähdetään onttojen sumu­verhojen suojassa – Olli Rehn ja Pekka Haavisto ovat ”kansan­liikkeistään” huolimatta täysin puolueidensa varassa Puolueleimaa pelätään, siksi kansanliikkeet ovat muotia presidentinvaaleissa. Savuverho ei hämää äänestäjää, sillä esimerkiksi Olli Rehnin (kesk) ja Pekka Haaviston (vihr) kampanjat pyörivät puolueaktiivien varassa, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola vahvisti torstaina presidenttiehdokkuutensa – valitsijayhdistyksen ehdokkaana, kuinkas muutenkaan. Aaltola on sitoutumaton, mutta valitsijayhdistyksistä on tulossa muutenkin vuoden 2024 presidentinvaalien ilmiö, kun ehdokkaat yrittävät luoda savuverhoa omaan taustapuolueeseensa. Hajurakoa puolueeseensa ”kansanliikkeiden” kautta yrittää gallupeiden kaksi päätähteä, vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Olli Rehn. Viime vaalien kakkonen Haavisto on vihreiden kaksinkertainen puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri. Olli Rehn on keskustan entinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko. Jäsenkirjamiehiä. ” Ilman omaa puoluetta kummallakin taitaisivat vaadittavat kortit jäädä keräämättä. SAVUVERHO ei toimi kummallakaan, sillä 20 000 kannattajakortin keräämisestä vastaa lähinnä oma taustapuolue, Haavistolla vihreät, Rehnillä keskusta. Ilman omaa puoluetta kummallakin taitaisivat vaadittavat kortit jäädä keräämättä. Puolue voi asettaa ehdokkaan suoraan. Nyt kannatuskortteja keräävät lähinnä töihin komennetut puolueaktiivit eri kesätapahtumissa puolueiden teltoilla. Kortteja ole täytetty sillä innolla kuin odotettiin. Kansanliikehurmos on toistaiseksi kaukana. Olli Rehnin kansaliikkeen korttien keräys on saanut jopa koomisia piirteitä. Keskustan puoluehallituksen jäsen, itsekin kannatuskortteja oman valitsijayhdistyksen nimissä keräävä Paavo Väyrynen ihmetteli heinäkuun lopulla, miten keskusta vaati häntäkin puolueaktiiveille osoitetuilla paimenkirjeellä keräämään kortteja Rehnin ehdokkuuden taakse. Lue lisää: Paavo Väyrynen kertoo oudosta viestistä: ”Minuakin käskytettiin keräämään kortteja” Kaiken lisäksi keskusta muutti keväällä sääntöjään presidenttiehdokkaan asettamisesta. Muutos räätälöitiin Rehnille, ja torstaina puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen varmistikin, että keskusta ajaa vain Rehnin ehdokkuutta. VALITSIJAYHDISTYSTEN perustamiseen innosti presidentti Sauli Niinistön esimerkki edellisvaaleissa. Vaikka Niinistökin on kokoomuksen entinen puheenjohtaja, vuoden 2018 vaaleissa hän oli kansaliikkeen ehdokas, jonka ehdokkuuden taakse kerättiin huikea 156 000 nimen lista. Niinistön toiminnan ymmärtää, sillä 2018 hän oli jo istuva presidentti ja luopunut kokoomuksen jäsenkirjasta. Nyt seurataan, mitä kokoomuksessa tapahtuu. Kokoomus ei ole päättänyt edes puoluekokouksen ajankohtaa tai paikkaa, jossa ehdokas nimetään. Nähdäänkö vielä porvarillinen kansanliike? Ex-pääministeri Alexander Stubbia on pidetty kokoomuksen todennäköisenä ehdokkaana. Hän on kuitenkin antanut ymmärtää, että puolueen esivaaliin tai äänestykseen hän ei alennu. Mitä Stubb sanoo, kun puolustusministeri Antti Häkkänenkin (kok) ilmoitti harkitsevansa ehdokkuutta? Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok) saattaa hypätä mukaan – ainakin piilotukea on tarvittaessa korkealtakin. EDUSKUNNAN puhemies Jussi Halla-aho ei keräile kannatuskortteja, vaan hänet kruunataan ensi viikonvaihteessa perussuomalaisten puoluekokouksessa puolueen ehdokkaaksi. Myös Harry Harkimo on puolueensa Liike Nytin ehdokas. Mitä Sdp ja todennäköinen ehdokas, EU-komissaari Jutta Urpilainen tekee? Urpilaisenkin ympärille olisi koomista rakentaa kansanliike – hän on sentään Sdp:n ex-puheenjohtaja. Mika Aaltola on puolestaan oma lukunsa – ja hänen esiintymisensä myös. Aaltola ilmoitti itsensä puoluepolitiikan ulkopuoliseksi valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi tavalla, joka on herättänyt ihmetystä. Tiedotustilaisuudessaan Aaltola kertoi ajavansa ”Suomen asiaa”, mikä erottaa hänet muista ehdokkaista. – Jos on tietoa ja taitoa ja on rohkeutta, ja sitä ei muilla tunnu olevan sitä näkemystä, niin sitten on vähän niin kuin velvollisuus lähteä, Aaltola jatkoi vielä Ylen haastattelussa. Kukin tyylillään. Voi olla, että itse itsensä muiden yläpuolelle nostaminen ei Suomessa lopulta pitkälle kanna.

YLE:n gallup elokuun alussa

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus romahti ykköspaikalta Suosituimmaksi puolueeksi nousi oppositioon jäänyt SDP. Rasismikohuissa ryvettyneiden kokoomuksen ja perussuomalaisten riveistä lipeää nyt naisia ja nuoria. Oppositiopuolue SDP kiilaa selvästi suosituimmaksi puolueeksi Ylen puoluekannatusmittauksessa. Samaan aikaan rasismikohuissa ryvettyneiden hallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus laskee. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, SDP:tä äänestäisi 22,8 prosenttia vastaajista, kokoomusta 19,8 ja perussuomalaisia 19,2. SDP nosti kannatustaan yli kaksi prosenttiyksikköä. Vaalivoittaja kokoomuksen kannatus laski 2,3 prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten yhden prosenttiyksikön. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen sanoo, että hallituspuolueiden laskeneeseen tulokseen vaikuttaa todennäköisesti kyselyn ajankohta. – Heinäkuussa oli melkoista poliittista turbulenssia, kun hallitus oli jatkuvassa kohussa selvittelemässä rasismitapauksia, Westinen sanoo. Puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrä oli 1 963. Kuva: Nanna Särkkä / Yle Naisia ja nuoria lähti Kokoomus menetti erityisesti naiskannattajia sekä alle 35-vuotiaita. Perussuomalaiset menetti naiskannattajia. Westisen mukaan taustalla voi olla se, että naiset ovat eri tutkimusten mukaan suvaitsevaisempia kuin miehet, suhtautuvat myönteisemmin monikulttuurisuuteen ja tuomitsevat herkemmin rasismin. Rasismisyytösten keskellä ollut perussuomalaiset on menettänyt Ylen puoluekannatusmittauksessa suosiotaan vähemmän kuin pääministeripuolue kokoomus. – Vaikuttaa siltä, että rasistiset kirjoitukset eivät ole ongelma suurelle osalle perussuomalaisten kannattajia, mikä ei ole yllättävää, koska tutkitusti perussuomalaisten kannattajia eniten yhdistävä asia on äärimmäinen maahanmuuttajavastaisuus. Lisäksi Ylen tuoreessa kyselyssä ilmeni, että rasismille on ylivoimaisesti eniten hyväksyntää heidän keskuudessaan, toteaa Taloustutkimuksen Westinen. Westisen mukaan vaalien jälkeen on tyypillistä, että vaalit voittaneen puolueen kannatus pysyy korkealla, sillä moni ihminen ”hyppää voittajavankkureiden kyytiin”. Perinteistä hallituksen kuherruskuukautta ei siis tällä kertaa tullut Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitukselle. Vuoto vihreistä SDP:hen jatkuu SDP:lle valui kannatusta odotetusti vihreiltä ja vasemmistoliitolta, mutta myös RKP:lta, kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Åbo Akademin tuore tutkimus osoittaa, että iso osa vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista äänesti eduskuntavaaleissa taktisesti eli siirtyivät SDP:n leiriin estääkseen oikeistohallituksen. – Ilmassa on ollut paljon pohdintaa siitä, jäävätkö entiset vihreiden ja vasemmiston äänestäjät SDP:n riveihin – ja toistaiseksi ovat jääneet. Siinä mielessä SDP on pitänyt asemansa todella hyvin. Varsinkin vihreistä liike on jatkunut edelleen SDP:n suuntaan, Westinen sanoo. Näin kannatusmittaus tehtiin Taloustutkimus haastatteli 2 509 ihmistä. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Haastattelut tehtiin 5.7.-1.8.2023. Puoluekantansa kertoi 1 963 haastateltavaa. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Avaa Vihreiden alavireisyys jatkuu edelleen kannutusmittauksessa: 8,0 prosentin kannatus on kaukana 17,8 prosentin huipusta, jonka se saavutti vuonna 2017 Ylen kannatusmittauksessa. RKP on kipuillut hallitusyhteistyössä perussuomalaisten kanssa. Vaikka vuotoa on ollut SDP:hen, pysyy sen kannatus tutussa neljän prosentin pinnassa, ollen loivassa laskussa.

Hesarin alamäki on jyrkkä

Teemu Keskisarjan kolumni: Rakkaat muistoni Helsingin Sanomista Politiikka Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja kirjoittaa Helsingin Sanomista. Yksi asia, jota 1980-luvussa kipeimmin kaipaan, on Helsingin Sanomat. Paksuimmillaan se mahtui nipin napin postilaatikkoon. Paitsi levikin, mainosten ja ilmoitusten valtias, Hesari oli myös hämmästyttävä laatujulkaisu. Kulttuuritoimituksen paneutumista, omistautumista ja asiantuntemusta ei voi oikein selittääkään someihmisille (ks. Pekka Tarkan muistelmateos Onnen Pekka. Otava 2018). Silloin kun useimmat toimittajat osasivat kirjoittaa suomen kieltä, sanomalehti oli vessassakin lukuelämys. Oliko kasari-Hesari puolueeton ja luotettava uutismedia? No eipä kai. Kekkonen ja Neuvostoliitto olivat herkkiä aiheita kuten muillekin. Populaarikulttuurin ja sukupuolisuuden käsittely oli pidättyväistä. Mutta lehtiruhtinas Aatos Erkko oli itsenäinen ja jokseenkin riippumaton. Upporikkautensa ansiosta hän pystyi viittaamaan kintaalla loukkaantujille. Niitä tuolloinkin uikutti ja uhkaili yhteiskunnan keskiössä ja kaikilla laidoilla. Valtalehti käytti valtaansa. Silti journalismin vapaus oli Erkkojen dynastian perusarvo. Omistaja ei sanellut lehtimiesten mielipiteitä eikä räikeästi tunnustanut väriä vaaleissa. Vakaumusten törmäyksissä pärjäsivät yleensä markkinatalous ja demokratia. Jutuissa oli, ei niinkään tasapuolisuutta, vaan riitasointuja eri suuntiin. (ks. Mainio, Aleksi: Erkon kylmä sota. Siltala 2018 ja Jensen-Eriksen, Niklas – Hänninen, Reetta – Mainio, Aleksi: Suomen suurin. Siltala 2019). Helsingin Sanomat oli yllättävän arvostettu äärivasemmistolaisessa lapsuudenkodissani. Meille tulivat esimerkiksi vähemmistökommunistien kuivahko Tiedonantaja ja Punalippu, Petroskoissa painettu aikakauslehti, jonka miehet kertovat -sotahistoria oli oikeasti mielenkiintoista. Hesarin tilauksen saimme aina joululahjaksi vauraalta oikeistolaiselta äidinisältäni. Lahjan tarkoitus ei ollut käännyttäminen vaan arjen elävöittäminen. Siihen Hesari olikin omiaan. Lukijoita oli suurperheessämme melkein kymmenen. Kukaan ei kaivannut erillisiä ”lasten uutisia”, koska osa tekstistä kiinnosti kaikenikäisiä. Muistan, kuinka lehti aamuisin sananmukaisesti revittiin käsistä: mulle ekaks urheilu/ulkomaat/kirja-arvostelut/sarjakuvat… ”Rakkaus” lienee liioittelua kertakäyttöpaperista, mutta paljon minä siitä tykkäsin. Enkä ollut ainoa. Parhaimmillaan puoli miljoonaa taloutta äänesti lompakollaan, että Helsingin Sanomat oli kalliin hintansa väärti. Satunnainen huti ja ylilyönti eivät haitanneet tilaajia. Kun humalainen kirjeenvaihtaja ja kaikkivaltias kriitikko kompuroivat, seuraavalla aukeamalla tai huomenna ilmestyi parempaa. Toimituksen linja – sikäli kun siitä määräyksiä olikaan – piirtyi värikkäänä ja monisärmäisenä. Siksi se kelpasi sekä porvareille että kommareille. Mikä tärkeintä, Hesari ymmärsi epäpoliittisia lukijoita – enemmistöä, joka ei koskaan kaipaa ideologista opetusta aamukahvin lisukkeeksi. Tason tipahtaminen 1990–luvulta lähtien liittyi media-alan kokonaisuuden kouristuksiin. Läheskään kaikki ei ollut hesarilaisten oma vika. Nostalgiakolumni voi kuitenkin päättyä vain yhdellä tavalla. Arvoisat Helsingin Sanomien päätoimittajat ja vielä arvoisampi Sanoma Median johtoryhmä, miten menee omasta mielestänne tällä hetkellä? Markkinoiko joku edes piloillaan Hesaria joka kodin lehdeksi? TEEMU KESKISARJA

Syyskauden toimintaa alkaa

Kesäkausi on kääntymässä syyskaudeksi, tänään hyvinvointialueen valtuustoseminaari, Kankaanpään viimeisen veteraanin 100-vuotispäivä ja illalla veteraanikuoron konsertti parin välivuoden jälkeen taas Venesjärven rantalavalla, joskaan ei niin runsasta osanottoa kuin ennen välivuosien taukoa! Mutta me paikalle tulleet kyllä tykkäsimme! Sadettakin iltasella saatiin kovistakin kuuroista!