Hyötyykö Suomi juuri mitään datakeskusinvaasiosta

Datakeskukset kuormittavat sähköverkkoa – Koskela: Kustannukset eivät saa jäädä kuluttajien maksettaviksi Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti eduskunnassa puheenvuoron hallituksen esityksestä, jossa esitetään sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamista. Koskela kiitti hallitusta esityksestä ja piti sitä oikeansuuntaisena vastauksena muuttuvan energiajärjestelmän haasteisiin. Koskela painotti, että nyt on katsottava tarkkaan sitä, kuka kasvaneen sähkönkulutuksen kustannukset joutuu maksamaan. Sähköverkkoa on kehitettävä suomalaisten tarpeisiin, ei suuryritysten sanelemana. – On hyvä, että hallitus tunnistaa tarpeen joustavammalle verkkokehittämiselle. Sähkönkulutus kasvaa nopeasti, ja verkon on pystyttävä vastaamaan siihen. Samalla on kuitenkin katsottava tarkasti, mihin tämä kasvu perustuu ja kuka sen maksaa, Jari Koskela muistutti. Koskela nosti esiin erityisesti suuritehoisten datakeskusten nopean lisääntymisen. Hänen mukaansa ne ovat yksi suurimmista sähkönkulutuksen kasvun lähteistä. – Haminan datakeskus kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki, kuten Lahti tai Hyvinkää. Tällaiset keskukset eivät ole poikkeus vaan yleistyvä ilmiö. Ne kuormittavat sähköverkkoa mittavasti, ja vaaditut verkkoinvestoinnit ovat sitä luokkaa, että se vaikuttaa koko järjestelmään – myös kuluttajahintoihin ja muiden toimijoiden liittymisiin. Malttia ja näkemystä päätöksentekoon Vaikka datakeskukset työllistävät rakennusvaiheessa ja tuovat kunnille verotuloja, Koskelan mukaan valmistumisen jälkeen työllisyysvaikutus on minimaalinen. Samalla keskusten sijoittumista ohjaa liiketaloudellinen logiikka – halpa sähkö ja ennustettava sääntely – mikä voi johtaa siihen, että kansallista sähköinfrastruktuuria rakennetaan ylikansallisten toimijoiden ehdoilla. – Tällainen kehitys ei palvele suomalaista kokonaisetua eikä huoltovarmuutta. Siksi päätöksenteossa on oltava malttia ja kokonaisnäkemystä, Koskela painotti. Hän muistutti myös datakeskusten olevan osa kriittistä infrastruktuuria, johon liittyy riskejä, kuten sähkökatkot ja kyberuhat. Näillä voi olla laaja-alaisia vaikutuksia koko yhteiskunnan toimintavarmuuteen. – Hallituksen esitys on tervetullut ja oikeansuuntainen. Nyt on huolehdittava, että sähköverkkoa kehitetään suomalaisten tarpeista käsin – ei suuryritysten sanelemana, Koskela päätti.

Pirkkalan koulukokeilu teki elämänpituisia vaikutteita

Tutkimus paljasti Pirkkalan marxilaisen koulukokeilun vaikutukset Arttu Rintanen Julkaistu 12.05.2025 | 07:00 1970-luvulla tehty kokeilu jätti tutkimuksen mukaan lapsiin pysyvän vaikutuksen. Pirkkalassa 1970-luvulla tehty opetusmenetelmäkokeilu, jossa vitosluokkalaisiin pyrittiin juurruttamaan marxilaista maailmankuvaa, jätti ikäluokkaan suuret jäljet. Asia selviää uudesta työpaperista, jonka ovat laatineet Tukholman kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston taloustieteen apulaisprofessorit Jaakko Meriläinen ja Matti Mitrunen. Meriläinen kertoo työpaperin tuloksista viestipalvelu X:ssä. Learn more Kaksi vuotta kestänyt kokeilu tehtiin yhteistyössä opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa vuosina 1974-1975. Tuolloin Pirkkalan kunnan koulujen vitosluokilla otettin käyttöön 95-sivuinen moniste, joka oli vahvan neuvostomyönteinen ja noudatti marxilaista historiankäsitystä. Monisteen sisältö oli käytännössä kopioitu neuvostoliittolaisista oppikirjoista ja korosti luokkakamppailua. Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, muuttuisiko oppilaiden näkemykset sosialismia suosiviksi. Vuonna 1975 tieto kokeilusta vuoti julkisuuteen, ja opetusministeri Ulf Sundqvist joutui myöntämään, ettei moniste täyttänyt oppimateriaaleille asetettuja vaatimuksia. Kokeilu keskeytettiin. Mitrusen ja Meriläisen tutkimustyö kuitenkin paljastaa, että lyhyehkö kokeilu jätti sen kokeneeseen ikäluokkaan leimansa. Merkittävin vaikutus on tutkimuksen mukaan kokeilulle altistuneiden lasten matalammat elinkaaritulot. Monistetta opetuksessa käyttäneiden ikäluokkien tulot jäivät noin 10 prosenttia verrokkiryhmiä matalimmiksi. Muutos vastaa tilastollisesti sitä, että altistuneet olisivat lopettaneet koulunkäynnin vuotta aikaisemmin. Meriläinen ja Mitrulainen löytävät ilmiölle lukuisia syitä. – He työskentelivät vähemmän […] ja hakeutuivat todennäköisemmin yhteiskunnallisesti suuntautuneisiin, matalapalkkaisempiin ammatteihin kuten opetukseen ja hoitotyöhön, ja vähemmän todennäköisesti esimiestehtäviin, Meriläinen kertoo. Sen sijaan koulutustasoon, kognitiivisiin kykyihin tai saavutuksiin kokeilulla ei ollut vaikutusta. Matalammat tulot eivät siis johtuneet esimerkiksi osaamispuutteesta, vaan tietoisesta valinnasta. Pirkkalan kokeilu siis muutti pysyvästi oppilaiden arvomaailmaa. Vähentyneelle työnteolle tutkijat esittävät mahdollisiksi syiksi kokeilun myötä heikentyneet materialistiset arvot sekä haluttomuuden työskennellä kapitalistisessa yhteiskunnassa. Meriläisen mukaan tutkimustulokset kertovat, että koulutuksen luonteella voikin olla merkittävä vaikutus. – Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme tarjoaa harvinaista kausaalista näyttöä siitä, että varhainen altistuminen ideologiselle sisällölle koulussa voi muokata taloudellista käyttäytymistä ja poliittisia näkemyksiä elinikäisesti, jopa demokraattisessa markkinatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa, Meriläinen tiivistää. Meriläinen huomauttaa lopuksi, että tutkimusta ei ole julkaistu vielä vertaisarvioidussa lehdessä.

Halla-aho arvosteli Orbanin Venäjän politiikkaa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Ukraina-näkemystä kaksikon puhuessa EU-puhemiesten konferenssissa. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) vaati Eurooppaa osoittamaan solidaarisuutta itäisiä rajavaltioita kohtaan, kun hän puhui EU-puhemiesten konferenssissa Budapestissa maanantaina. Halla-ahon mukaan on ratkaisevan tärkeää, että Eurooppa vahvistaa kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä. Hän suomi Eurooppaa siitä, että maanosa on menneinä vuosikymmeninä ”ulkoistanut” keskeisiä toimintojaan, kuten puolustusta ja energiahuoltoa. ”Monet Euroopan maat rakensivat taloutensa halvan venäläisen kaasun ja öljyn varaan, sivuuttaen riskit ja varoitukset. Useimmat Euroopan maat purkivat puolustuskyvykkyyksiään uskoen, että perinteiset sotilaalliset uhkat kuuluvat menneisyyteen ja että Yhdysvallat on loputtomasti valmis maksamaan turvallisuudestamme. Lisäksi koko Eurooppa on riippuvainen Kiinasta – raaka-aineista teolliseen tuotantoon”, puhemies Halla-aho arvosteli. Unkarin pääministeri Viktor Orbán käytti konferenssin avauspuheenvuoron, Halla-ahon tiedotteen mukaan ”maalaten pessimistisen kuvan Ukrainan sodan lopputuloksesta”. Venäjä-mielinen Orbán tunnetaan EU:n ja puolustusliitto Naton vastarannankiiskenä, joka on estänyt ja viivyttänyt monia päätöksiä, joilla on pyritty puuttumaan Venäjän toimiin ja hyökkäyssotaan Ukrainassa. Puhemies Halla-aho totesi konferenssille, että ymmärtää Orbánin kriittiset huomiot Euroopasta, mutta ei jaa tämän ”defaitistisia johtopäätöksiä”. ”Alistuminen autoritaarisille imperialistisille hallinnoille, kuten Venäjälle, ei ole millään tavoin eurooppalainen isänmaallinen ratkaisu ongelmiimme”, puhemies sanoi. Puheenvuoro näkyy Unkarin hallinnon julkaisemalla videolla tilaisuudesta. Venäjän liittolainen. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on hyökkäyssodasta huolimatta jatkanut läheistä yhteistyötään Venäjän kanssa ja toiminut Venäjän etujen ajajana läntisissä yhteistyöelimissä. Halla-ahon mukaan Euroopan suurin ja kiireellisin haaste on ottaa opiksi kylmän sodan jälkeen tehdyistä virheistä, sillä Venäjä on Euroopan turvallisuudelle välitön uhka. ”Kun rakennamme uudelleen omaa puolustustamme ja autamme ukrainalaisia, ei riitä, että etulinjan valtiot tekevät oman osansa. Suurten maiden on tehtävä enemmän. Niiden maiden, jotka hyötyivät eurooppalaisesta solidaarisuudesta finanssikriisin, siirtolaiskriisin ja koronakriisin aikana, on osoitettava vastaavaa solidaarisuutta EU:n ja Naton itäisiä rajavaltioita kohtaan”, Halla-aho sanoi.

Ostin taulun

Tällaisen taulun ostin Kankaanpään gallerian näyttelystä. Näyttely ja siis myös taulu on taiteilija, arkkitehti Airi Kentalan Kurikasta käsialaa. Ja Kentalat ovat tunnettua muusikkosukua Kaustisilta! Kuva on fb-sivulla. Ja ostin uuden taulun, vaikka kaikki aiemmatkaan taulut ei oo mahtuneet seinille!

Purra puoluevaltuustossa

Riikka Purra: Suomesta saadaan turvallisempi, vauraampi ja suomalaisempi maa – ”Tukee samalla perussuomalaista linjaa” Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että perussuomalaisille ei ole muita vaihtoehtoja Suomen puolueympäristössä - Perussuomalaiset ajaa ja keskittyy moniin sellaisiin sellaisiin asioihin, kuten maahanmuuton ongelmiin, joihin muut puolueet eivät keskity. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puhui tänään tiedotustilaisuudessa perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Pikkuparlamentissa. Purra katsoo, että perussuomalaisten odotettua heikompi vaalitulos kunta- ja aluevaaleissa johtuu osittain siitä, että puolueella on paljon myös liikkuvia äänestäjiä sekä niitä, jotka ovat jääneet seuraamaan, mitä tuleman pitää. Purra myöntää, että perussuomalaisilla oli myös haasteita löytää tarpeeksi ehdokkaita listoille, tosin sama ongelma oli tällä kertaa muillakin puolueilla. – Vaalitulokseen vaikuttaa paitsi yleiskannatus, myös ehdokasmäärä. Itse olen huolissani myös siitä, että tällä hetkellä kuntapolitiikka ei tunnu kiinnostavan ihmisiä enää entiseen tapaan. Tämä on ongelma demokratialle. Puolueilla on ollut haasteita löytää ehdokkaita etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. PS sekä kaupunkien että maakuntien puolue Vaaleja on viime vuosina ollut useita. Purra toteaa, että vaaliväsymystäkin on ollut ilmassa. Purra silti muistuttaa, että perussuomalaiset edelleenkin ajaa ja keskittyy moniin sellaisiin asioihin, kuten maahanmuuton ongelmiin, joihin muut puolueet eivät keskity. – Perussuomalaisille ei ole juurikaan vaihtoehtoja suomalaisessa yhteiskunnassa ja puolueympäristössä. Meidän profiilimme on hyvin erilainen muihin puolueisiin nähden. – Olemme sekä kaupunkien että maakuntien puolue. Hallituksessa olemme tekemässä politiikkaa, joka tuo meille talouskasvua, ja toisaalta samalla pienennämme pöhöttynyttä valtiota. Eduskunnassa etenee paljon hyviä asioita juuri nyt Näinä päivinä median kohinan alle usein myös jää peittoon se, mitä eduskunnassa tosiasiallisesti tapahtuu, ja mitä hallitusohjelman kirjauksia pannaan toimeen. Tänäkin keväänä moni perussuomalaisittain mielenkiintoinen asia on eduskunnassa edennyt vauhdikkaasti. – Myös tällä ja viime viikolla eduskunnasta on tullut ulos tai siellä käsitellään esimerkiksi useita maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, merkittäviä ulkomaalaislain muutoksia, metsävähennyksiä ja petopolitiikkaa. Nähdäkseni myös veronalennuksista tässä maassa olisi syytä olla enemmän innoissaan kuin nyt näyttää. Talouden kasvu näkyy kohta myös lompakossa Purra sanoo, että valtiovarainministerinä hän on pyrkinyt puhumaan rehellisesti ja suoraan siitä, mikä julkisen talouden tila on sekä siitä, miksi liki 17 vuotta jatkunut käytännössä reaalinen nollakasvu koituu tuhoksi, mikäli taloutta ei saada oikaistua. – Ensimmäisen kahden vuoden aikana olemme joutuneet tekemään ikäviäkin säästöjä. Positiivisempia sävyjä saamme toivon mukaan hallituskauden kahdelle viimeiselle vuodelle, joita olemmekin jo suurilla veronalennuksilla saaneet alkuun. – Emme ole ryhtymässä peruuttelemaan, vaan tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Kun talous ja työllisyys tästä vahvistuu ja Suomeen saadaan investointeja, tavallinen ihminenkin näkee lompakossaan asioiden menevän oikeaan suuntaan. Kun Suomesta saadaan turvallisempi, vauraampi ja suomalaisempi maa, se samalla myös tukee perussuomalaista linjaa, Purra sanoo.

Auringonpaisteessakin

Auringonpaisteessa yritettiin tunnin lenkillä päästä yhdysladun pitkospuille asti, mutta ennen oli käännyttävä, silti 5 min meni yli tunnin. Matkaa tuli 6,15km,ja meitä oli 8 henkeä. Anssi Joutsenlahti Osa porukasta oli katsomassa Mailan peliä ja sieltä kuului Ollin kuulutustakin, pari oli raveissa jne.yc Anssi Joutsenlahti

Tästä oli kysymys Niinisalon isossa poliisitehtävässä

Niinisalossa iso poliisitehtävä – tästä oli kyse Kankaanpäässä poliisilla oli iso tehtävä Niinisalon alueella. Nyt Kankaanpään poliisi kertoo ja tiedottaa asiasta kansalaisille lisää. Lounais-Suomen poliisi tutkii Kankaanpäässä, Niinisalossa, keskiviikkoiltana tapahtunutta epäiltyä ampuma-aserikosta. Poliisi sai ilmoituksen keskiviikkona puoli seitsemän aikaan illalla siitä, että Niinisalossa ammuskellaan. Ilmoituksen mukaan henkilö ampui kotonaan ampuma-aseella. Paikalle meni useita poliisin partioita. Kohteessa poliisi otti henkilön kiinni. Häntä epäillään nyt ampuma-aserikoksesta. Ase oli luvaton Kyseessä oli poliisin mukaan luvaton käsiase. Poliisi kertoo, että ammuskelusta ei epäillä aiheutuneen vaaraa muille. Asunnossa oli tapahtumahetkellä epäillyn lisäksi yksi henkilö. Poliisi ei kommentoi tapausta enempää.

Poliisioperaatio Niinisalossa

Kotimaa Iso poliisioperaatio Kankaanpäässä: Poliisit piirittävät maalaistaloa Poliisi vaikenee tehtävän luonteesta täysin. Poliisit piirittävät vanhaa maalaistaloa. Joonas Alanne Tänään 7.5. klo 22:01 Poliisilla on käynnissä näyttävä operaatio Kankaanpään Niinisalossa. Sen syystä ei toistaiseksi tiedetä mitään. Iltalehteen yhteyttä ottaneen vinkkaajan mukaan operaatio alkoi kello 19 ja oli edelleen käynnissä noin kello 22 aikaan. Paikalla on useita poliisin yksiköitä, jotka piirittävät vanhaa maalaistaloa. Lounais-Suomen poliisin johtokeskus vahvistaa, että poliisilla on käynnissä tehtävä kyseisellä paikkakunnalla, mutta muuten asiaa ei kommentoida. Poliisi ei ota kantaa siihen, mihin tehtävä liittyy tai kuinka monta yksikköä paikalla on

Hyvän Paimenen sunnuntai oli

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 4.5.2025› 1. vuosikerta 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Evankeliumi 1. vuosikerta Joh. 10:11–16 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 10 Jeesus sanoo: ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, koska palkkapaimen ei välitä lampaista. Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.”

14 tunninlenkkiläistä

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Huippuosallistuja · 5 t · Tänään päästiin lenkkeilemään kuivassa kelissä ja kierrettiin jälleen kerran kuntovitonen, Risen portaat ja lopuksi kierros urheilukentällä. Mukana oli 14 reippailijaa. Ps. Sport trackerin laitoin päälle vasta 200 m lähdön jälkeen, joten kuvassa on vähän todellisuutta lyhyempi matka ja aikakin alle tunnin. Ja Heikin kanssa laitettiin välillä juoksuksukseksikin!

Mediamme anti on kovinn yksipuolista

Kun yrutin siirtää tämän kirjoituksen facebookiin ja laitoin otsakkeeksi median yksipuolisen uutisoinnin, fb eväsi koko jutun! Sananvapauspuolustajat moittivat Suomi-mediaa yksiäänisyydestä ”Missä Ylen ohjelmista ovat ne ihmiset jotka kritisoivat verotusta, sekä näkemystä, että valtion tehtävä on tarjota kaikille kaikkea” PolitiikkaAnalyysiKulttuuri 03.05.2025 Onko median uutisointi puolueellista? Saako islamia kritisoida? Vaivaako Suomea "vihapuhehysteria"? Luoko media harhakuvia ja minkä kaiken informaation perään kuluttajan kannattaa juosta? Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa kansanedustaja Joakim Vigelius sekä varatuomari-kirjailija Jarkko Tontti antavat palaa puhumalla sananvapaudesta ja median luomista harhoista niiden oikeilla nimillä. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toimittaa jakson. Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa kansanedustaja Joakim Vigelius sekä varatuomari ja kirjailija Jarkko Tontti ruotivat Suomen median tilaa ja sananvapautta. Suomen Uutiset Show’n vierailevana juontajana nähdään tällä kertaa tietokirjailija Katleena Kortesuo, joka omissa kirjoissaankin on käsitellyt suomalaisen median vääristymiä. Yleisradiosta löytyi paljonkin kritisoitavaa. Vigelius moittii Yleä samasta asiasta kuin monet muutkin, eli yksiäänisestä hymistelystä. Esimerkkinä Vigelius mainitsee ylen perjantaiaamun Jälkiviisaat -debattiohjelman. – Mä ihmettelen, että kun siinä vakiokaartissa, josta otetaan aina ne kolme vierasta keskustelemaan Ylen toimittajien kanssa, niin miten voi olla, että parhaimmillaan meillä on samat kolme panelistia, jotka ovat aina täysin samaa mieltä keskusteltavista asioista? Että kun siellä tulee keskustelua veroista, niin näkemys on, että verot on hyvä ja veronkevennykset on paha. -Jos on keskustelua Elokapinasta ja autoilusta, niin Jälkiviisaissa ollaan sitä mieltä, että Elokapina on hyvä ja autoilu on paha. Ja mitä tahansa sinne tuleekaan keskusteltavaksi, niin voi luottaa siihen, että siellä on ehkä kaksi kädenlämpöistä talousoikeistolaista, jotka voivat sanoa, että no, ei veronkevennykset niin paha juttu kuitenkaan ole. Mutta missä Ylen ohjelmista ovat ne ihmiset, jotka tykittelevät siellä sananvapaudesta, kritisoivat verotusta sekä näkemystä siitä, että valtion tehtävä on tarjota kaikille kaikkea, Vigelius ihmettelee. Oikeistomedia puuttuu Suomesta Jarkko Tontti ilmaisee olevansa tyytymätön suomalaiseen mediakenttään osin samoista syistä kuin Vigelius. -Kyllä tämä on meillä todella kapea-alaista. Meillä toki on se erikoislaatuinen juttu, että meillä on maakuntamediat, jotka tarjoavat tietynlaista vastapainoa sille linjalle, mitä Helsingin Sanomat ja Yleisradio pääasiassa tuovat, mikä siis tiivistyy etenkin Jälkiviisaisiin ja Helsingin Sanomien linjaan yleensäkin. -Mutta nähdäkseni Suomesta puuttuu kokonaan ei-vasemmistolainen iso media, mikä täällä joskus on ollut. Koska olen keski-ikäinen jo, niin muistan vielä Uusi Suomi -paperilehden, Tontti sanoo. Tontti on työurallaan asunut pitkiä aikoja ulkomailla, joten vertailukohtia löytyy, ja hän kuvaakin Suomi-mediakentän eroavaisuuksia merkittäväksi ulkomaiseen tiedotusvälineiden kirjoon nähden. -Esimerkiksi Britanniassa on BBC, joka on vähän niin kuin meillä Yle. Siinä on selvä vasemmiston vinouma. Sitten on Guardian, jota suomalaiset toimittajat kutsuvat laatumediaksi, ja se on Labourin pää-äänenkannattaja. Sitten on keskustaoikeistolainen The Times, ja sitten on Daily Telegraph ja muita, jotka ovat selvästi oikeistolaisia. Suomesta sen sijaan puuttuu median oikea laita. Ja se on turhauttavaa. Yle nakertaa maakuntamedian toimintaedellytyksiä Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa videoterveiset esittää Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi, joka katsoo julkisrahoitteisen Yleisradion selvästi heikentävän maakuntamedian toimintaedellytyksiä. Tontti tunnistaa huolenaiheen. Yleisradio esimerkiksi tekee huomattavan paljon samoja sisältöjä, joita maakuntalehdissäkin tehdään. – Ymmärrän hyvin kaupallisen median turhautumisen. Vertauskuvallisesti tilannehan on nyt se, että meillä olisi tuossa yksityinen ruokakauppa ja tuossa on vieressä valtion ruokakauppa, josta saa ilmaiseksi kaiken. Niin, kuka sitten loppujen lopuksi menee siihen yksityiseen ruokakauppaan? Yleisradio mielellään brändää itseään iskulauseilla ”luotettavuudesta” ja ”vastuullisuudesta”. Tontti kuitenkin sanoo, että jo pelkkä ajatus erityisen luotettavasta valtionmediasta on mennyttä maailmaa. – Että muka (Yleisradiolla) olisi oikotie oikeaan, laadukkaaseen ja totuudelliseen mediaan. Höpö höpö. Se mikä on ainoa tie eteenpäin, on mahdollisimman laaja-alainen kilpailu. Mahdollisimman erilaisia näkökulmia eri medioista pöydälle eteen ihmisille. Ja Ylen ainoa keino eteenpäin on se, että Ylen asemaa pitäisi pienentää entisestään. Ylestä tuli toimittajien suojatyöpaikka Veronmaksajat arvostelevat Yleä päivittäin eri alustoilla, mutta Katleena Kortesuo huomauttaa siitä miten niukkaa Yle-kritiikki on media-alan sisällä. Syykin on melko ilmiselvä. -Suomessa on hyvin vähän media-alan työpaikkoja, joten toimittajan Hesarilla, Ilta-Sanomissa, tai muualla on hyvin vaikea kritisoida Yleä, koska se saattaa olla seuraava työnantaja. Vigelius sanoo suoraan että Ylestä on tullut media-alan suojatyöpaikka. -Ylen rahoitus on paljon turvatumpi, kuin suurien suurten mediatalojen rahoitus. Eli vaikka tällä hetkellä ei olisikaan pakko mennä Ylelle töihin, niin kymmenen vuoden päästä voi olla tilanne se, että kaupallisen median puolella ei ole toimittajille juurikaan töitä. Siellä voi olla puolet vähemmän työpaikkoja, kun taas Ylellä voi olla sama määrä työpaikkoja kuin nytkin. Vihapuhehysteria myllersi Suomessakin Kortesuo kysyy Vigeliukselta ja Tontilta, pitävätkö he itseään sananvapausaktivisteina. Kumpikin tunnustautuu vähintäänkin sananvapauden puolustajaksi. Herrat kannattavat näkemystä sananvapaudesta ilmiönä, johon kuuluu sekä sananvapausjuridiikka että toisaalta myös kulttuurillinen ilmapiiri siitä, mitä tosiasiallisesti suvaitaan, sekä millaisia mielipiteitä, arvoja ja näkemyksiä yhteiskunnassa kuullaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kuultu huolestuneen äänenpainon sävyttämiä varoituksia niin sanotusta vihapuheesta. Tontti pitää koko käsitettä epäkelpona ja politisoituneena. -Mielestäni Suomessa oli vuosikausia jopa vallalla tietynlainen vihapuhehysteria, jossa selvästi yritettiin suitsia erilaisia keskusteluja leimaamalla tietyt aiheteemat vihapuheeksi ”kuka puhuu” -lähtökohdista, jolloin toisen puhetta ei kommentoida, vaan vain mustamaalataan. Se on aina huono asia, jos ei keskustella, vaan ilmoitetaan toiselle, että olet paha ihminen. Vigelius tunnistaa ilmiön, ja toteaa, että vihapuhehysterian yksi ulottuvuus on ollut esimerkiksi islam-kritiikin vähäisyys valtamediassa. – Kyseessä on sananvapauden ongelma tai ainakin mielipiteiden moninaisuuden ongelma. Somen keskustelupalstoilla voidaan usein lukea, miten väärin on esimerkiksi halal-teurastaminen tai millaisia ongelmia liittyy siihen, kun yhteensovitetaan Lähi-idästä tulleita ihmisiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja miten se voi pahimmillaan näkyä yhteiskunnassa. Siitä luetaan somenkommenttikentissä, mutta sitä ei lueta ja siitä ei kuulla A-studiossa tai Jälkiviisaissa tai vastaavanlaisissa keskusteluohjelmissa, vaikka se on tärkeä keskustelu, jota käydään kuitenkin muualla Euroopassa tällä hetkellä aika tiiviisti. Katso Suomen Uutiset Show’n uusi jakso täältä:

Sadelenkki

Mulla läpimärkänä kengätkin likomärkinä riitti 55 minuuttia ilman ratakierrostakin! Anssi JoutsenlahtiTunnin Lenkki Harmaassa sateessa sateen sattuessa kymmenen urhoollista kuntoreitillä märkinä kuin uitetut koirat, viisi vielä kiersi radankin!

Klara Vappen

Wille Rydman: Perussuomalaiset on ainoa poliittinen voima, joka on ymmärtänyt vuosikymmenet harjoitetun maahanmuuttopolitiikan tuhovoiman ja ottanut tehtäväkseen tuhoisan suunnan kääntämisen 01.05.2025 | Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo vappupuheessaan, että suomalaisista puolueista vain perussuomalaiset on täysimääräisesti tiedostanut Suomessa viime vuosikymmenet harjoitetun maahanmuuttopolitiikan tuhovoiman. - Muut puolueet välttelevät tosiasioiden tunnustamista samasta syystä kuin miksi ne jättävät muutoinkin ikävät mutta tarpeelliset päätökset tekemättä: Ne uskovat mieluummin siihen, mitä toivovat, kuin siihen, mitä näkevät. Elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että maahanmuuton tuhoisien seurausten oivaltamiseen ei sinänsä edes tarvita suurta oivalluskykyä. – Riittää, että katsoo sitä, mitä Suomen kaltainen maahanmuutto muualla Euroopassa on jo saanut aikaan. Lähiöiden palavat autot ja alueet, jotka ovat vajonneet viranomaisvallan ulkopuolelle. Jengisodat, huumekartellit ja lasten värvääminen rikoksiin. Islamistisaarnaajat, moskeijoiden kiihotustyö ja terrori-iskut. -Kun harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kielteiset seuraukset ovat kaiken aikaa silmiemme edessä nähtävissä, miksi muut puolueet sitten yhä välttelevät tosiasioiden tunnustamista? Samasta syystä kuin miksi ne jättävät muutoinkin ikävät mutta tarpeelliset päätökset tekemättä – ne uskovat mieluummin siihen, mitä toivovat, kuin siihen, mitä näkevät. Tuhoisa kehitys käynnissä myös Euroopassa Kun katsoo eurooppalaisten syntyvyyttä, maahanmuuton vauhtia ja kaukaisemmista kulttuureista tulevien maahanmuuttajaperheiden lapsilukua, ei tarvitse kummoistakaan matemaattista osaamista ymmärtääkseen, mihin tämä kaikki johtaa, Rydman sanoo. – Monissa Euroopan maissa kantaväestö muuttuu vähemmistöksi jo parin sukupolven kuluessa, jollei maahanmuuttoon ja väestökehitykseen saada aikaan radikaalia muutosta. Hiljattain uutisoitiin siitä, että Itävallassa Wienin ala-asteiden oppilaista jo enemmistö on muslimeja. Eikä kyse ole vain yhdestä kaupungista, vaan sama kehitys on käynnissä jokseenkin kaikkialla Euroopassa. Eikä Suomi ole tämän kehityksen ulkopuolella – jo nyt meillä on sellaisia helsinkiläisiä kouluja, joissa enemmistö oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuuttopolitiikka kiristyy kaiken aikaa Perussuomalaiset on se poliittinen voima Suomessa, joka on ottanut tehtäväkseen tuhoisan maahanmuuttopolitiikan suunnan kääntämisen, Rydman sanoo. Suomen maahanmuuttopolitiikka on totisesti muuttunut perussuomalaisten hallituskaudella. -Olemme onnistuneet hyvin. Maahanmuuttolainsäädännön kiristyksiä on tahkottu kuluneiden kahden vuoden aikana sellaista tahtia, ettei Suomen historiassa ole aiemmin nähty mitään vastaavaa. Ja kun rajan yli alkoi jälleen yrittää kaikenmoista onnenonkijaa, raja laitettiin yksinkertaisesti kiinni. Aiemmin poliittiset kilpailijamme ovat selittäneet, ettei sellainen olisi edes mahdollista. Kyllä oli, ja niin tehtiin. -Työ on yhä kesken. Uusia maahanmuuttolainsäädännön kiristyksiä valmistellaan kaiken aikaa. Kaikkea haluamaamme emme tietystikään ole saaneet läpi hallitusyhteistyön kompromissien puitteissa, mutta olemme saaneet läpi ylivoimaisesti enemmän maahanmuuton kiristyksiä kuin mikään muu hallitus koskaan aiemmin. Olemme tuoneet Suomen maahanmuuttopolitiikkaan perustavanlaatuisen suunnanmuutoksen. Punavihreä blokki haluaisi vesittää perussuomalaisten aikaansaannokset Rydman varoittaa, että perussuomalaisten tekemää työtä pyritään vesittämään seuraavalla hallituskaudella, jos maahanmuuton haitoilta silmänsä ummistava punavihreä blokki palaa valtaan. -Jos eduskuntavaaleissa kahden vuoden kuluttua palaa takaisin valtaan se väki, joka tänään vuosisataisen perinteensä mukaisesti marssii sinivalkoisen lipun asemesta punalippujen taakse ryhmittyneenä, he pyrkivät tekemään tyhjäksi kaiken sen työn, mitä perussuomalaiset tällä vaalikaudella ovat tehneet. -Kultaisin korulausein he tulevat selittämään, kuinka sellainen politiikka, joka lisää työteliään ja uutteran suomalaisen rasitusta ja heikentää suomalaisten elinympäristöä ja hyvinvointimme pohjaa, onkin kansainvälistä solidaarisuutta ja humaaniutta. He tulevat jälleen kertomaan, kuinka Suomen ei pidä puolustaa kansallista etuaan vaan jakaa rahat rajojemme ulkopuolelle ja ottaa muu maailma elätettäväksemme rajojemme sisäpuolelle. Älkäämme antako sen tapahtua.

Ukrainan taistelija

Sodan kurimus vaati Jyrki Ålandin lapsen hengen – 20-vuotias lähti Ukrainaan vapaaehtoisena, eikä hän koskaan enää palaa kotiin 30.04.2025 Pojan päätös tuli perheelle täytenä yllätyksenä. Hän kertoi haluavansa lähteä Ukrainaan vapaaehtoistaistelijaksi. Perhe yritti puhua häntä ympäri, mutta tämä piti päänsä. Pojan sureva isä on perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Jyrki Åland. Hän kertoo tapauksesta Ylelle: 20-vuotias Leo Åland oli saanut armeijassa ollessaan ajatuksen lähteä vapaaehtoistaistelijaksi Ukrainaan. Motiivina oli isän mukaan auttamisenhalu ja jonkinlainen kutsumus. Perhe ei lähtöä hyväksynyt. – Keskustelimme vaaroista ja kehotimme miettimään jotain muuta vaihtoehtoa, isä Jyrki kertoo. Mutta tästä ei ollut apua, poika piti päänsä ja allekirjoitti palvelussopimuksen, jolla hän sitoutuisi palvelemaan Ukrainan asevoimia vähintään kuusi kuukautta. Rintamalla poika tuli toisiin ajatuksiin, ja halusi palata kotiin. Mutta palvelussopimusta ei voinut päättää ennen määräaikaa. Sopimus velvoitti hänet jäämään. Ulkoministeriön sivuilla on sittemmin julkaistu vapaaehtoistaistelijaksi lähtemistä harkitseville ohjeet, joissa mainitaan myös palvelussopimuksesta. Ohjeissa todetaan, että sopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja sitä voi olla käytännössä mahdotonta purkaa. Ote ohjeista: “Ulkomaalaiset vapaaehtoistaistelijat tekevät palvelussopimuksen Ukrainan asevoimien kanssa yleensä kolmeksi vuodeksi. Minimipalvelusaika on keväästä 2024 lähtien ollut kuusi kuukautta. Palvelussopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen sopimus ja siihen sovelletaan Ukrainan lainsäädäntöä. Tällaista sopimusta voi olla käytännössä mahdotonta purkaa. Ulkoministeriö ei voi avustaa sopimusten tekemisessä tai niistä irtautumisessa. Sopimuksen teon jälkeen vapaaehtoiset saavat lyhyen koulutuksen ja varusteet, minkä jälkeen heidät usein sijoitetaan yksiköihin, joissa on muita ulkomaalaisia. Koulutus ei vastaa suomalaista varusmieskoulutusta. Sopimuksen teon yhteydessä vapaaehtoistaistelijat ilmoittavat asevoimille lähiomaisensa nimen ja yhteystiedot. He voivat myös esittää toiveen, mitä haluavat ruumiilleen tehtävän, jos palvelus päättyy kuolemaan.” Isä yritti auttaa poikaansa. Åland kertoo olleensa yhteydessä ulkoministeriöön ja pyytäneensä apua poikansa saamiseksi turvaan. Hän teki kaiken voitavansa poikansa kotiuttamiseksi, mutta suunnitelma ei onnistunut. Rintamasodankäynnin luonne on lyhyessä ajassa muuttunut. Leo viestitti perheelleen dronejen uhasta: “Suomen pitäis käyttää paljon enemmän droneja ja muuttaa taktiikoita. Koska nää dronet näkee kauas ja niissä on lämpökamerat ja kaikki.” Viimeisen viestinsä Åland lähetti pojalleen 9. huhtikuuta. Siihen ei tullut enää vastausta. – Hän kuoli jossain päin Itä-Ukrainaa siihen, mistä oli eniten huolissaan eli ihmisen ohjaaman droonin hyökkäykseen, Åland kertoo Ylelle. Jyrki Åland haluaa kertoa poikansa tarinan siinä toivossa, että se saa jonkun muun vapaaehtoiseksi taistelijaksi lähtöä harkitsevan muuttamaan mieltään. Ålandin mukaan mikään Suomessa ei valmistanut hänen poikaansa siihen, mitä tämä kohtasi Ukrainassa. Rintamalla ollessaan hän täytti koulujen yhteishakukaavakkeita. Ei 20-vuotias ajattele kuolevansa.